YSTÄVÄKIRJE 4/74 Ashiya Jorma ja Lea Pihkala 84 Sanjo-cho Ashiya-shi 659 Japan

Transkriptio

1 YSTÄVÄKIRJE 4/74 Ashiya Jorma ja Lea Pihkala 84 Sanjo-cho Ashiya-shi 659 Japan Rauhaa rakkaat ystävät! "Ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehottivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan." Apt. 14:22 Pysykää uskossa Olen viime päivinä lukenut Raamatusta Apostolien tekoja. Joitakin ajatuksia on sieltä noussut rohkaisuksi ja voimaksi tähän arkiseen aherrukseen. Tuossa edellä olevassa kohdassa puhutaan toinen toisemme kuorman kantamisesta, vahvistamisesta. Siinä on myös kehotus "pysymään uskossa". Mitä se on? Ehkäpä Kol. 2:6 tuo tähän vastauksen. "Niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa Hänessä..." eli päivittäisessä Herran kohtaamisessa sanan ja rukouksen kautta saamme anteeksiantamuksen ja uutta voimaa Häneltä. Tie ahdistusten kautta Sitten siinä puhutaan monista ahdistuksista, joiden kautta pääsemme kerran kirkkauteen Jumalan valtakuntaan. Itse en voi vielä sanoa joutuneen suuriin ahdistuksiin, mutta pienemmissäkin on ollut riittämiin taistelua. Ensiksikin ahdistukset kohtaavat meitä sisältäpäin omasta sydämestä. Tulee epäilyksiä ja kiusauksia ja lankeamme syntiin, ja taistelua käydään sydämissämme pimeyden ja valkeuden välillä. On myös monenlaisia ulkoisia, ulkoapäin meihin kohdistuvia ahdistuksia. On pilkkapuheita sekä arvostelua, joka ahdistaa. On myös turvattomuuden tunnetta, minkä tuo maailman yleinen laittomuus, väkivalta, sodat yms. On myös sairauden tuomaa ahdistusta sekä epätietoisuuden aiheuttamaa epävarmuudentuntoa. Yllä olevassa raamatunkohdassa ahdingon pääsyynä on kuitenkin evankeliumin julistuksen kautta tulevat vainot sekä kärsimykset. Ja niissä ahdistuksissa veljet ja sisaret rohkaisivat toinen toistaan pysymään uskossa ja pitämään evankeliumia Jeesuksesta esillä. Ja totisesti Herra oli heidän kanssaan tehden suuria tunnustekoja ja ennen kaikkea Herra oli avannut pakanoille evankeliumin oven (jae 27). Koululaisaktio Jorma mainitsi edellisessä kiertokirjeessä Akoon koululaisten evankelioimisaktiosta. Se oli todella rohkaiseva rukousvastaus, sillä tilaisuuksissa oli koululaista

2 mukana. Tämä on täällä aika suuri ihme, sillä yleensä tämänkaltaisiin tilaisuuksiin tulee noin 5 nuorta mukaan. Kakogawan "kirkko" Saimme käydä koko perheellä toukokuun alussa Kakogawassa Arja Gröhnin luona. Arjahan aloitti työn Kakogawassa maaliskuun lopussa 2-vuotisen kielikoulun jälkeen. Varsinainen kokouspaikka oli meille melkoinen yllätys. Se on noin vuotta vanha maatalo, joka on viimeisen vuoden ollut autiona. Se palvelee siis nyt seurakunnan kokoustilana. Noin puolet talon pinta-alasta on maalattiaa, muu osa on tatami(kaislamatto)pintainen. Ihastelin sitä vanhaa kaunista, yksinkertaista tyyliä, mikä talosta huokui. Oli korkea, mustunut katto ja iso kivinen kaivo keittiössä sekä tyypillistä japanilaista tyylikkyyttä paperi-puuovineen jne. Seurakunnan nuoret ja vanhemmatkin ovat antaneet apuaan kunnostaessaan tuota taloa sisältä ja ulkoa. Jopa pyhäkoululaiset toivat puutarhaan kukan taimia istutettavaksi. Saatte myöhemmin ehkä nähdä joitain dioja siitä. Tottorin työtä Anita Strömin tapasin lähettien rukouspiirissä torstaina. Hän oli tullut Tottorista käymään Kobeen. Hän on tiukoilla työn kanssa. Hänellä saattaa olla jopa 14 erilaista tilaisuutta viikossa, joista englanninkielisiä raamattupiirejä on neljä. Työtä siis riittää. Hän oli vähän pahoillaan, että toistaiseksi hänellä ei ole ollut aikaa kotikäyntityöhön, joka on lähellä hänen sydäntään. Kieliopinnot Perheemme on ollut kutakuinkin terveenä. Tänä vuonna ilmat ovat olleet yllätyksellisiä. "Kevät on oikullinen kuin nuori nainen" sanoo vanha japanilainen sanonta. Itse kamppailen opintojeni kanssa. Koulu teettää yhä enemmän töitä, mutta aikaa ei tunnu olevan enempää kuin ennenkään, ja kun pää näyttää olevan enemmän puuta kuin muuta, ovat tulokset sen mukaiset. Rukoilkaa, että oppisin tämän kielen, jotta tällä kielellä voisin tuoda evankeliumia Jeesuksesta tälle kansalle. Jorma edistyy hyvin opinnoissa. Lapset ja etenkin Hanna tuntuvat pärjäävän jo hyvin japanilaisten leikkitovereittensa kanssa. Hanna ajeli tänään kolmipyöräisellä leikkipyörällään naapuritalon pihassa. Tuli sitten kotiin ja lupasi ottaa huomenna pieneen laukkuunsa vähän lentolehtisiä jaettavaksi. Kuulemma monet koulutytöt pysähtyvät hänen kanssaan juttelemaan ja hän harmitteli, kun ei ollut lentolehtisiä heille antaa. (Hanna tekikin lupauksensa mukaan. Puhtaaksi kirjoittajan huomautus.) Terveisin Lea Nuorten tavoittamisesta Jatkan vielä hiukan Akoon koululaisaktiosta, jossa sain olla osan ajasta mukana. Kokouspaikaksi oli jälleen saatu eräs rakennus, joka on erittäin keskeisellä paikalla. Kokouksia edeltävän viikon ajan levitettiin kutsuja aamulla kouluun tuleville oppilaille ja junilla kauemmaksi menijöille. Osa kutsuista levisi myös sanomalehtijakelun

3 yhteydessä koteihin. Itse kokouksiin tuli pääasiassa keskikoulun yläluokkien ja lukion alaluokkien oppilaita mutta myös muita. Kokoukset aloitti evankelioiva filmi, jonka jälkeen pastori Ariki puhui tavalla, joka meni suoraan nuorten sydämiin. Kokouksen seurauksena seurakunnan toimintaa on tullut mukaan useita uusia henkilöitä. Mm nuorten piirissä oli 4-5 uutta, englanninkielisessä raamattupiirissä ainakin saman verran ja jumalanpalveluksiin tuli myös uusia. Kunpa nämä uudet etsijät saisivat todella päästä ymmärtämään evankeliumin salaisuuden ja pääsisivät sisälle Jumalan valtakuntaan. Kokoussarja osoitti selvästi, että täällä Japanissa tarvitaan samalla tavalla tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvaa evankeliointia ja toimintaa, niin kuin konsanaan Suomessakin. Koululaisten tavoittamisessa täällä on omat erityisongelmansa: Ensinnäkin opiskelutahti kouluissa on selvästi kovempi kuin Suomessa. (Se johtuu äärimmäisen kireästä kilpailusta "paikasta auringossa" eli korkeakouluihin pääsystä. Hyvään korkeakouluun sisäänpääsy käytännössä takaa hyvän työpaikan ja korkean elintason, huonompi korkeakoulu merkitsee auttamattomasti sitä, että myöhemminkään ei voi päästä parhaille paikoille. Muodollisesti saman koulutuksen saaneiden työntekijöiden palkkauksessa saattaa olla käsittämättömän suuria eroja riippuen koulusta, jota on käyty. Ymmärtää siis, että vanhemmat tekevät melkein mitä vain, jotta lapset pääsisivät parhaisiin kouluihin. "Hyvästä" kansakoulusta voi helpommin päästä "hyvään" keskikouluun ja "hyvästä" keskikoulusta "hyvään" lukioon jne.) Toiseksi koululaiset eivät iltaisin saa liikkua ulkona ts. vaikka heillä sattuisi läksyltä olemaan aikaakin, he eivät klo 19 jälkeen voi kokouksiin lähteä. Tämä johtuu toisaalta turvallisuus näkökohdista ja toisaalta perinteestä. (Asia saattaa tuntua oudolta, kun ajattelee esim. suomalaisten koululaisten vapautta olla ainakin klo 10 asti ulkona. Itse asiassa väkivalta ja pahoinpitelyrikokset eivät ole täällä yleisempiä kuin Suomessakaan.) Siispä ainoat päivät, jolloin nuorten kokouksia voi pitää, ovat joko lauantai-iltapäivä koulujen päätyttyä tai sunnuntait. Sunnuntait ovat kuitenkin ongelmallisia, sillä koulujen runsas vapaa-ajan toiminta keskittyy juuri sunnuntaihin (pakanallisessa maassa kun ollaan). Työmuotoja, joita nuorisotyössä täällä käytetään, on edellä kuvatun kaltaisten kokousten ohella mm leiri- ja retkitoiminta (hiihto- ja kesäleirit), englannin raamattuluokat, evankelioivat raamattupiirit jne. Japanilainen nuori on kuitenkin erittäin sidottu perheeseensä ja sukuunsa ja uskoon tultuaan hän voi joutua tavattoman voimakkaan painostuksen alaiseksi, jota useimpien tuntuu olevat hyvin vaikea kestää. Painostusta Painostuksesta puheen ollen, sen kohteeksi voi joutua kuka tahansa uskoon tullut ja julkisesti Herrastaan todistava kristitty. Hyvä esimerkki on rouva Itoo Kakogawasta. Hän on eräs Kakogawan ensimmäisiä kastettuja. Tätä nykyä hän työskentelee miehensä omistamassa pienessä yhtiössä muutamien naistyöntekijöiden esimiehenä. Nämä buddhalaiset alaiset ovat aloittaneet todellisen pahanpuhumiskampanjan rouva I:a vastaan hänen uskonsa vuoksi. Me kaikki tiedämme hyvin, kuinka vaikeaa

4 ihmisen on kestää perättömiä puheita itsestään. Rouva I. on saanut käydä kovaa taistelua Herransa edessä, ettei hän kostaisi pahaa pahalla vaan rakastaisi näitä alaisiaan ja ettei hän katkeroituisi. Eräänä sunnuntaina, kun oli ehtoollispyhä, hän ilmoitti ennen ehtoollista, ettei hän voi nauttia sitä, koska hänen sydämensä oli täynnä pahoja ajatuksia näistä alaisistaan. Siinä sitten yhdessä häntä rohkaistiin armon sanalla ja niin hän sai rohkeuden käydä ehtoolliselle vastaanottamaan Jeesuksen ruumista ja verta hänenkin syntiensä tähden. Näin kaiken keskellä hän on saanut kasvaa lähellä Herraa ja hänen uskonsa on tullut koetelluksi, niin kuin jokaisen uskovan kohdalla ennemmin tai myöhemmin käy. Pääsiäisaamu Viime kirjeessä totesin, että pitkäperjantaita ei täällä yleensä seurakunnissa vietetä. Sitä vastoin pääsiäispäivällä on verrattain korostettu asema. Itse olin mukana Ashiyan hautausmaalla pääsiäisaamuna klo 6.30 pidetyssä jumalanpalveluksessa, johon oli kokoontunut seitsemisenkymmentä kristittyä muutamista paikallisista seurakunnista. Sanomalle ylösnousseesta Kristuksesta ja ylösnousemusvoimasta, josta uskova Pyhän Hengen kautta on pääsyt jo nyt osalliseksi, antoi karmean taustan lukuisat haudat, joita koristivat Buddhan kuvat. Monen kohdalla ilosanoma on tullut lian myöhään. Maanjäristys Viime torstaiaamuna oli Itä-Japanissa voimakas maanjäristys, josta lienette lukeneet lehdistäkin. Siinä sai parisenkymmentä henkeä surmansa ja noin 80 loukkaantui useiden satojen talojen sortuessa tai vaurioituessa pahoin. Maanjäristyksen keskus sijoittui suhteellisen lähelle Tokion aluetta ja pelko siitä, että tapahtuisi todella katastrofaalinen maanjäristys lähi aikoina Tokion seudulla on lisääntynyt. Vuoden 1923 maanjäristyksessähän kuoli Tokiossa yli henkeä ja sitä suuruusluokkaa olevia järistyksiä sillä alueella esiintyy keskimäärin kerran 70 vuodessa. Länsi- Japani, jossa olemme ei kuulu maanjäristysalteimpiin osiin Japania, vaikka pieniä tärähtelyjä täälläkin jatkuvasti esiintyy. (Itse emme ole tosin huomanneet vasta kuin yhden hiukan isomman.) Sydänten järinää Itse asiassa toivommekin tänne maanjäristystä, mutta emme kylläkään edellä kuvatun kaltaisia (vaikka niiden mahdollisuutta on turha kieltää: Jeesus itse on sanonut niitä tulevan), vaan sydänten maanjäristystä myös täällä Länsi-Japanissa. Omalla tavallaan saimme lähettijoukkona runsas viikko sitten yhteisessä rukouspiirissämme kokea, kuinka uudistuva ja virvoittava on "sydänten kuorten järistys", sillä Jeesuksen ristiltä lähtee valaiseva ja puhdistava kirkkaus. Se nostaa sydänten taakat ja antaa uuden voiman työhön ja taisteluun. Evankelioimiskongressi Lopuksi haluaisin antaa teille kaksi tärkeää esirukousaihetta: pidetään Kiotossa Japanin Evankelioimiskongressi samaan tapaan kuin Suomessa oli viime kesänä vastaava kongressi. Kokoukseen tulee noin tuhat edustajaa ja tarkkailijaa Japanin protestanttisista kirkoista ja täällä lähetystyötä tekevistä järjestöistä.

5 Raamattutunnit tulee pitämään Suomessakin vieraillut pastori J. Stott Englannista. Itse aion myös osallistua kongressiin, vaikka kielivaikeudet ovatkin melkoiset. Rukoilkaa, että tämä kongressi saisi koitua japanilaisille pelastukseksi. Non-professional työhön Toinen rukousaihe liittyy Brasiliaan, jonne Rooman kautta saapui toukokuun puolen välin tienoilla Kauko ja Pirjo K. He ovat kuuluneet Helsingissä olevaan lähettäjärenkaamme osaan. Kauko on metsänhoitaja ja tulee toimimaan YK:n ravinto ja maatalousjärjestön (FAO) apulaisasiantuntijana Brasiliassa. Samalla he haluavat olla myös lähettejä oman ammattinsa ohella. Rukoilkaa, että he löytäisivät sellaisia yhteyksiä paikallisiin kristittyihin, joissa he voivat palvella evankeliumin leviämiseksi tuossa maassa. Brasiliassa on viime vuosina ollut paljon herätystä, joka levitäkseen ja syventyäkseen tarvitsevat meidän esirukoustamme. Rukoilkaa myös, että he saisivat hyvin sopeutua Brasilian kuumaan ilmastoon ja uusiin oloihin. Sydämelliset kiitokset esirukouksistanne, joita ilman emme selviä ja muistamisesta monin eri muodoin. Olemme todella iloisia jatkuvasta runsaasta yhteydenpidosta tänne päin. Isän käteen! Jorma, Hanna, Helena ja Sinikka Pihkala