Vahva peruskoulutus. osaamisen takeena Opetusministeri Tuula Haatainen BOTNIA-RATA ON RUOTSIN MAHTIHANKE REACH TULEE MUTTA MISSÄ MUODOSSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahva peruskoulutus. osaamisen takeena Opetusministeri Tuula Haatainen BOTNIA-RATA ON RUOTSIN MAHTIHANKE REACH TULEE MUTTA MISSÄ MUODOSSA?"

Transkriptio

1 nro BOTNIA-RATA ON RUOTSIN MAHTIHANKE REACH TULEE MUTTA MISSÄ MUODOSSA? Vahva peruskoulutus osaamisen takeena Opetusministeri Tuula Haatainen KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 1/2005 ilmestyy 4.3. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Kornetintie 6, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Jukka Miettinen Ulkoasu Marjut Jouhki PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2005 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva: Jukka Lehtinen Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on runsaat Liikevaihtomme on noin 1,7 miljardia euroa. Kasvua haetaan, ja kannattavasti Kemira etenee vahvasti valitun strategian mukaisesti, ja lyhyessä ajassa saavutettu muutos kilpailuasetelmissa on ollut merkittävä: Paperi- ja sellukemiassa nousimme Finnish Chemicalsin oston myötä maailman kakkoseksi ja teollisuuskemikaalipuolella hollantilainen Verdugt B.V. nosti meidät johtavien tekijöiden joukkoon orgaanisissa happojohdannaisissa. Muurahaishapossa ja sen jatkojalosteissa olemme maailman kärjessä, samoin painoväripuolen titaanidioksidipigmenteissä. Vedenpuhdistuksessa käytettävien saostuskemikaalien valmistajana olemme maailman suurin ja maaleissa Pohjois- ja Itä-Euroopan ykkönen. Ja työ jatkuu. Kemiran ydinliiketoiminnan alueilla on ODOTAMME KAIKILTA LIIKETOIMINTA- ALUEILTAMME VAHVAA KANNATTA- VUUTTA JA ORGAANISTA KASVUA. edelleen tilaa kasvaa ja kehittyä hyvästä erinomaiseksi olkoon markkina-alue sitten esimerkiksi Eurooppa tai koko maailma. Kannattavuutta parannetaan kautta linjan ja tehostamishankkeillamme on saavutettu tuntuvia säästöjä useilla toimipaikoillamme. Vireillä on liiketoiminnan laajennushankkeita, joista kerrottavaa riittänee jatkossakin. Sisäistä yhteistyötä lisäämällä liiketoimintayksikkömme voivat saavuttaa kilpailuaseman, johon ne eivät yksin pystyisi. Yhdessä tekemisen meininki lähtee johtamisesta, avoimesta viestimisestä ja henkilöstön hyvien työsuoritusten palkitsemisesta. Näiden kehittämiseen satsataan. Omistajamme odottavat meiltä hyvää tuottoa sijoitetulle pääomalle. Tähän pystymme vastaamaan kannattavalla kasvulla ja luomalla parempia kokonaispalveluja asiakkaidemme kanssa. Vuoden 2003 tutkimus- ja kehityspanoksemme oli noin pari prosenttia liikevaihdostamme. Tänä vuonna luku nousee lähemmäksi kolmea prosenttia. Osaamistahan meillä Kemirassa on runsaasti. Myös vahva tase ja parantunut tuloksentekokyky antavat hyvän pohjan. Nyt valinkauhassa on yhtiömme pitkän ajan strategia. Tärkeysjärjestyksessä Kemiran kehittämisessä ensimmäisenä nousee kannattavuus, sitten kasvu, johtavan aseman rakentaminen ja liiketoimintojen keskinäinen tuki. Näillä eväillä Kemiran kehittäminen hyvästä erinomaiseksi liikahtaa tänä vuonna kunnon askeleen eteenpäin. Lasse Kurkilahti Pääjohtaja

3 Vesienkäsittelyn 18 HUIPPUKOULULAISET PISA-tutkimuksen mukaan suomalaiset koululaiset ovat kansainvälisesti huippuluokkaa. Opetusministeri Tuula Haatainen tähdentää vankan peruskoulutuksen tärkeyttä. 24 RUOTSIN MAHTIHANKE Botnia-rata on Ruotsin nykyhistorian suurin rautatiehanke. 36 MELTIUM TEHOAA MAANTIELLÄ Kemiran kehittämä jäänsulatusliuos Meltium on tehokas ja ympäristölle ystävällinen tienhoitoaine. 28 VESIENKUORMITUS Sisältö 8 REACH tulee EU:n valmisteilla oleva kemikaaliasetus REACH elää kuuminta valmisteluvaihetta. 11 Kemiassa käänne parempaan Kemianteollisuuden tuotannon kasvun arvioidaan paranevan tänäkin vuonna. 12 Eurooppa vanhenee Monia teollisuudenaloja uhkaa lähivuosina työvoimapula. 15 Eaglebrook vahvisti Kemiran vesikemikaalibisnes USA:ssa vahvistui paljon Eaglebrookin avulla. 18 Suomen huippukoululaiset PISA osoitti, että Suomen koululaiset ovat maailman huipputasoa. 22 Paperintarve kasvaa yhä Paperin kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti vuosittain noin kolme prosenttia. 24 Mahtava Botnia-rata Botnia-rata on Ruotsin nykyhistorian suurin rautatiehanke. 32 Matematiikka on voimaa MAOL ry:n Juha Sola uskoo matemaattisten aineiden voimaan Suomessa. 34 Kemira teki isot yrityskaupat Kemira osti hollantilaisen Verdugt BV:n ja suomalaisen Finnish Chemicalsin. 36 Meltium toimii tiellä Jäänsulatusliuos on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi tienpidossa. 42 Paperi tarvitsee osaamista Suomen paperiteollisuuden kilpailukyky rakentuu entistä enemmän osaamisen ja kehitystyön varaan uudet määräykset vähentävät haittoja haja-asutusalueilla. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Marjo Naukkarinen on muotoilun ja markkinoinnin monitaituri. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 31 Kynävieras Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen. 40 Kemiran osavuosikatsaus Konserni parantaa edelleen kaikilla osa-alueilla. 45 Missä Mille luuraa? 46 Ristikko 1/2005 Kemira 3

4 ajan ihminen TEKSTI JOHANNA PAASIKANGAS-TELLA KUVA SAMULI SARASTE LAPPSET GROUPIN Marjo Naukkarinen Leikkipaikkavälineiden pintakäsittelyaineiden pitää olla kestäviä ja turvallisia sekä lapsille että ympäristölle. Painekyllästetyt puuosat käsitellään Pinjacolor-kuultovärillä tai Akviflex-maalilla, joissa on käytetty erikoissäänkestäviä pigmenttejä. Tuotteet sävytetään lasten suosimiin väreihin kuitenkin niin, että ne ovat tasapainossa rakennetun ympäristön kanssa. Leikkipaikkavälinevalmistaja Lappset Group pokkasi AXIOM-tuoteryhmällään kansainvälisen muotoilun Fennia Prize -palkinnon. Voitokkaan tuoteryhmän suunnittelutiimin jäsen, Marjo Naukkarinen, on muotoilun ja markkinoinnin monitaituri. 1. Mitä leikkiminen on? Leikki on lapsen keskeinen aktiviteetti, jonka avulla löytyy eväitä elämässä selviytymiselle. Aikuinenkaan ei saisi koskaan kadottaa leikin taitoa. Monet tutkimukset osoittavat korkean iän olevan yhteydessä läpi elämän jatkuvaan leikkimiseen ja pelaamisen. George Bernard Shaw onkin sanonut osuvasti, että emme lopeta leikkimistä koska tulemme vanhoiksi; tulemme vanhoiksi koska lopetamme leikkimisen. 2. Millainen on hyvä leikkipaikka? Hyvä leikkipaikka tarjoaa turvallisesti virikkeitä ja tekemistä niin lapselle kuin aikuisellekin. Lihavuuskeskustelun lomassa on hyvä muistaa, että liikkuminen leikkivälineissä on liikuntaa siinä missä liikkuminen jumppakoulussakin. 3. Miltä hyvä leikkipaikka näyttää? Leikkipaikkavälineen tulee kunnioittaa ympäristöään. Tuotesuunnittelussa ja tuotteen värityksessä pyritään ajattomuuteen, sillä välineen käyttöikä on vuotta. Perusvärit miellyttävät lasta eniten ja kestävät parhaiten aikaa. Värityksessä on huomioitava kontrastit, jotta myös heikkonäköiset kykenevät hahmottamaan tuotteen dimensiot. 4. Mikä on leikkivälineiden tulevaisuus? Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta. Leikkipaikkavälineet tarjoavat uusia ulottuvuuksia opetusja liikuntakäytössä niin lapsille kuin myös vanhemmille ja isovanhemmille. Vuonna 2006 tuomme markkinoille SmartUstuotteet. Ne houkuttelevat kolme sukupolvea liikkumaan yhdessä leikinomaisesti. Leikkipaikasta tulee vuorovaikutteinen oppimisympäristö, jossa uusi teknologia yhdistyy perinteisiin leikkivälineisiin. Toki perinteisetkin leikkipaikkavälineet tulevat säilyttämään paikkansa. Leikki ei tästä maailmasta lopu. 4 Kemira 4 Kemira 1/2005

5 ajan asiat LYHYESTI» EU-parlamentti on aloittanut REACH-asetusehdotuksen käsittelyn. Sen arvioidaan jatkuvan tämän vuoden syksyyn. Tämän jälkeen sekä EU:n ministerineuvosto että komissio antavat oman kannanottonsa aiheeseen. REACH on EU:n kemikaalilainsäädännön uudistus, joka koskee lähes kaikkia Kemirankin tuotteita.» Tikkurila keskittää liiketoimintansa kehittämisen Pohjois- ja Itä-Eurooppaan. Osana tätä strategiaa yhtiö on myynyt West Bromwichissa Isossa- Britanniassa toimivan Tikkurila Coatings Ltd:n. Uusia ratkaisuja dieseleiden pakokaasupäästöihin» Kemira on myynyt jäljellä olevat osakkeensa (noin 27 %) maalien sävytysjärjestelmäliiketoimintaa harjoittavasta CPS Color Group Oy:stä. Ostajina ovat yhtiön muut pääosakkaat eli Industri Kapital 2000 rahasto ja MB Rahastot.» Kemira on mukana Helsingin pörssin OMX25-indeksissä, joka sisältää 25 vaihdetuinta osakesarjaa edeltäneen kalenteripuolivuotiskauden aikana.» Ennusteiden mukaan EU:n kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus kasvaa 2,7 % vuonna 2004 ja 3,0 % vuonna 2005.» Kemira Oyj on myynyt A. Jalander Oy:stä omistamansa osakkeet (16 %) yhtiölle itselleen. Kemiran kehittämällä Denoxium-tuotteilla saadaan raskaiden dieseleiden typpioksidipäästöt alennetuksi Euroopan Unionin uusiin tiukkoihin rajaarvoihin nykyisiä ratkaisuja paremmin. Uudet normit astuvat voimaan tänä vuonna. Denoxiumia ja DenoxiumPlussaa testataan parhaillaan sekä autojen- että katalysaattoreiden valmistajien kanssa. Kemira investoi Denoxiumin tuotantoon Ouluntehtaillaan ja neuvottelee tuotteen valmistuksesta ja jakelusta Euroopassa. Euroopan tärkeimmät ajoneuvojen valmistajat ovat ottaneet Kemiran Denoxium -konseptin innostuneina vastaan. Testejä tehdään moottorilaboratorioissa ja testiradoilla. Myös jotkut pohjoismaiset autonvalmistajat testaavat Denoxiumia kenttäkokeissa tänä talvena. Tähän saakka kansainvälinen pakokaasukatalysaattoreiden kehitystyö ja sovellutukset ovat keskittyneet ratkaisuihin, joissa pakokaasujen pelkistys on pohjautunut SCR-teknologiaan (Selective Catalytic Reduction ) ja laimeaan urealiuokseen. Suihkuttamalla urealiuosta ajoneuvon pakokaasujärjestelmään typenoksidit pelkistetään haitattomaksi typpikaasuksi. Käyttöön suunnitellulla liuoksella on kuitenkin heikkoutensa se jäätyy kovassa pakkasessa. Urea-vesiliuoksen alhainen jäätymispiste (-11 C) vaikeuttaa liuoksen käsittelyä, kuljetusta, varastointia ja käyttöä kylmässä ilmastossa, kuten esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. Denoxium taas toimii erinomaisesti näissäkin olosuhteissa esimerkiksi kaupunkien busseissa ja jakeluautoissa. Denoxiumin etuna on myös se, että se on täydellisesti yhteensopiva urealiuosten kanssa. Tämän vuoksi auton moottorin säätöjä ei tarvitse muuttaa eri tuotteiden mukaan, ja molempien tuotteiden levitykseen voidaan käyttää samoja jakelujärjestelmiä. Lisätehoa voidaan saada Denoxium- Plussalla, joka sisältää tehoainetta paljon enemmän kuin perinteinen urealiuos. DenoxiumPlussalla voidaan ajaa jopa 50 % pidemmälle kuin urealiuoksella eli käytännössä jopa huoltoväli ilman tankkausta. 1/2005 Kemira 5

6 ajan asiat MURTUNEESTA SÄILIÖSTÄ VALUI TONNIA VÄKEVÄÄ RIKKIHAPPOA Kemiran Helsingborgin-tehtailla Ruotsissa sattui helmikuun alussa suuri varastosäiliöturma, jossa tonnia väkevää rikkihappoa valui tehdasalueelle ja mereen. Vakavilta henkilövahingoilta säästyttiin. Varotoimenpiteenä viranomaiset kehottivat Helsingborgin asukkaita pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ikkunat. Viranomaiset purkivat eristyksen runsaan kahden vuorokauden kuluttua. Onnettomuus sai alkunsa, kun maan alla, rikkihapposäiliön lähellä kulkenut runsaan metrin vahvuinen jäähdytysvesiputki rikkoutui. Kemira kokoaa tapahtumista tiedot yhteen ja arvioi onnettomuusraportin pohjalta kriittisesti muidenkin tehtaiden varastointijärjestelmät, turvallisuuskäytännöt ja pelastussuunnitelmat. MAAILMALTA PORIN LÄMPÖVOIMA HAKEE YMPÄRISTÖLUPAA JÄTTEENPOLTTOLAITOKSELLE Porin Lämpövoima Oy hakee ympäristölupaa uudelle jätteenpolttolaitokselle, jonka sijoituspaikka on Kemiran Porin-tehtaiden teollisuusalueella. Rakentaminen aloitetaan aikaisintaan tulevana kesänä. Laitoksessa poltetaan lajiteltua yhdyskuntien, teollisuuden ja kaupan jätettä sekä rakennusjätettä noin t/a. Myös muita kiinteitä polttoaineita, kuten puuta ja turvetta voidaan käyttää. Laitoksen polttoaineteho on enintään 60 MW. Energiaa tuotetaan mm. Kemiran Porintehtaille, Pihlavan-teollisuusalueelle ja kaukolämpöverkkoon. Jätteenpoltolla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Syntyvä tuhka hyödynnetään mm. maarakennuksessa. LISÄÄ KALSIUMSULFAATTI- PIMENTTIÄ SIILINJÄRVELTÄ Kalsiumsulfaattipigmentin kysyntä paperiteollisuudessa on kasvanut voimakkaasti. Tyydyttääkseen kysyntää Kemira investoi 10 miljoonaa euroa Siilinjärven pigmenttitehtaan laajennukseen ja tarvittaviin voimalaitosuudistuksiin. Uusi kalsiumsulfaattipigmentin tuotantolinja nostaa tehtaan kokonaiskapasiteetin :stä tonnista tonniin vuodessa, ja tuotantolinja käynnistyy ensi vuoden alussa. Päällystyspigmenttien lisäksi Kemira valmistaa paperin täyteaineena käytettäviä kalsiumsulfaattipigmenttejä. Nämä Calpak- ja Oparex-nimillä markkinoitavat tuotteet tehdään Espanjassa. Paperipigmenttien maailmanlaajuisen vuosikasvun ennustetaan olevan 3 4 % seuraavan kymmenen vuoden aikana.» Maailmassa on noin 2,5 miljardia ihmistä ilman kunnollista sanitaatiota ja runsas miljardi ihmistä ilman turvallista juomavettä. Aamulehti » Suomi on patenttien haussa viidenneksi aktiivisin maa maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Japani on ykkönen ja seuraavina tulevat Korea, Yhdysvallat ja Saksa. Kemia Kemi lehti 8/04» Tikkurila on Venäjän tunnetuin maalimerkki. Tikkurilan toimittamilla laitteilla sävytetään maalia jo yli sadassa kaupungissa Venäjällä ja muissa IVYmaissa. Ruutu-lehti 33/05» Perinteinen KEMIA-näyttely ja Bio- Tech Helsinki tapahtuma ovat yhdistyneet. Yhdistetty ChemBio Finland jäjestetään Helsingin Messukeskuksessa Ympäristö 8/04» Pietarin lounainen vedenpuhdistamo vähentää 1/3:lla Pietarin tämänhetkistä Suomenlahden vesistölle aiheuttamaa jätekuormaa. Tekniikka & Talous Kemira 1/2005

7 ajan asiat TT:lta 5 miljoonaa euroa Millennium-palkintoon Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto lahjoitti 5 miljoonaa euroa Suomen teknologiapalkintosäätiölle Millennium-palkinnon hallinnointiin ja kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen. Millennium-palkinto on tukee Suomen mainetta korkean teknologian osaajana ja tuottajana. Teollisuus on tukenut palkintoa kaikkiaan yli 10 miljoonalla eurolla. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö lahjoitti jo aiemmin palkintorahastoon 5 miljoonaa euroa. Palkintoa tukee myös 17 korkean teknologian yritystä. Pääyhteistyöyrityksinä ovat Kemira, Nokia, Savcor ja SEB konserniin kuuluva Gyllenberg. Suomen valtio on puolestaan budjetoinut kaksi ensimmäistä miljoonan euron palkintosummaa, joista ensimmäinen käytettiin vuonna KEMIRALLE EU:N KOMISSION VÄITETIEDOKSIANTO Kemira on saanut Euroopan unionin komissiolta väitetiedoksiannon koskien vetyperoksidiliiketoimintaa. Väitetiedoksiannon mukaan Kemiran epäillään rikkoneen EU:n ROHM AND HAASIN JAUHEMAALIEN POHJOISEN JA IDÄN JAKELU TIKKURILALLE Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaava Tikkurila hoitaa yksinoikeudella Rohm and Haasin jauhemaalien myynnin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Nyt voimme tarjota asiakkaillemme täydellisen tuotevalikoiman, johon kuuluvat myös korkealaatuiset jauhemaalit, Tikkurila Coatings Oy:n toimitusjohtaja Ulf Koivula toteaa. Yhteistyö antaa meille mahdollisuuden tuoda entistä nopeammin markkinoille uusia tuotteita, Robert Linsdell, Rohm and Haas Powder Coatingsin Euroopan-johtaja sanoo. Rohm and Haas tuottaa maailmanlaajuisesti erikoismateriaaleja, ja sillä on yli 100 tehdasta ja tutkimuslaitosta 27 maassa. kilpailulainsäädäntöä vuosina Kemira perehtyy komission toimittamaan aineistoon ja vastaa väitetiedoksiantoon. UUSI YHTIÖ TUOTTAMAAN KOKKOLAAN PALVELUJA Kokkolaan on perusteilla yhtiö vastaamaan Ykspihlajan teollisuuspuistossa toimivien Kemira-lähtöisten yhtiöiden kunnossapito-, materiaali-, suunnittelu-, laadunvalvonta- ja hallintopalveluja. Uusi yhtiö olisi aluksi Kemira Oyj:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö, jonka palveluksessa on noin 150 henkeä. Palveluyhtiön asiakkaita olisivat Kemira GrowHow Oyj, joka tuottaa Kokkolassa kaliumsulfaattia ja rehufosfaatteja pääomasijoitusyhtiö 3i:n omistama hienokemikaaliyhtiö KemFine Oy amerikkalaisomistuksessa oleva Tetra Chemicals Europe Oy, joka on maailman johtava kalsiumkloridin tuottaja ja Kemira Oyj, joka jatkaa Kokkolassa rikkihapon valmistusta. Palveluyhtiö markkinoi jatkossa palveluitaan myös muille Ykspihlajan alueella oleville yrityksille. OSAKEMARKKINAT All time high 11,35 euroa Maailman talouden kasvuvauhti hidastuu kuluvana vuonna, mutta pysynee silti kohtuullisena. Inflaatio-odotukset ovat sekä Euroopassa että USA:ssa maltilliset. Osakemarkkinoilla vuosi alkoi sekä Euroopassa että USA:ssa perin vaisusti - tammikuun viimeisellä viikolla Euroopan osakeindeksit pinnistivät juuri ja juuri plussan puolelle. Edesmenneen 2004 vuoden aikana Kemiran osakkeen suotuisa kurssikehitys jatkui, ja osake nousikin 10,4 %, kun HEX yleisindeksi nousi vain 3,3 %. Osakurssi piristyi alkuvuoden hiljaiselon jälkeen Finnish Chemicalsin ja Verdugt B.V:n yritysostoilmoituksen jälkeen, ja seuraavana tuloksen julkistamispäivänä kurssi nousi kaikkien aikojen ennätykseen 11,35:een. Myös Kemiran osakkeen kaupankäynti volyymi lisääntyi vuoden 2004 jälkipuoliskolla siinä määrin, että osake otettiin mukaan 25:n eniten kauppaa käytävien osakkeiden listalle. Vahva alkuvuosi antaa hyvän pohjan varsin mielenkiintoiselle vuodella. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n rahoitusjohtaja Jukka Ryhänen. HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS 11,00 10,00 9,00 Kemira 8,00 7,00 6,00 5,00 HEX 4,00 TAPAHTUMAKALENTERI vuosikertomus klo varsinainen yhtiökokous 9.5. klo 9.00 osavuosikatsaus 3kk klo 9.00 osavuosikatsaus 6kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9kk /2005 Kemira 7

8 EU:n valmisteilla oleva kemikaaliasetus REACH elää kuuminta valmisteluvaihetta. Se vaatii Kemiraltakin merkittäviä panostuksia markkinoilla jo olevien aineiden tutkimiseen ja rekisteröintiin. Yhtiön suhteelliseen kilpailukykyyn tiukentuvat säädökset eivät juuri vaikuta, Kemiran ympäristöjohtaja Aarno Salminen sanooo. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVA JUHA SALMINEN

9 REACH tulee missä muodossa? uuden kemikaaliasetuksen, REACHin, on määrä tulla voimaan kaikissa jäsenmaissa vuoden 2007 alussa. Komission esityksen mukaises- EU:n ti asetus koskisi noin ainetta, jotka pitäisi testata ja rekisteröidä vuoden 2017 loppuun mennessä. Asetus koskee kemikaalien valmistajia, maahantuojia ja myös käyttäjiä. Kemikaali on rekisteröitävä, jos sen valmistus- tai tuontimäärä on yli tonnin toimijaa kohti vuodessa. Kemikaaliturvallisuusraportti vaaditaan aineilta, joita valmistetaan tai tuodaan yli kymmenen tonnia vuodessa. Vaarallisimpien aineiden tuontiin tarvittaisiin erillinen lupa, Salminen kertoo. Tällä hetkellä kemikaaliasetusta käsitellään EU-parlamentissa ja ministerineuvostojen työryhmissä. Lopullisen muotonsa se saanee ensi vuonna. Asetuksen sisältöön on vielä mahdollista vaikuttaa. Kemira pyrkii yhdessä teollisuusjärjestöjen ja viranomaisten kanssa siihen, että menettelystä tulisi joustava ja mahdollisimman vähän byrokratiaa vaativa. Teollisuus toivoo myös, että asetuksessa keskityttäisiin eniten riskejä aiheuttaviin aineisiin. Rekisteröinti tulisi aloittaa terveys- ja ympäristöriskien eikä pelkästään käyttömäärien mukaisessa järjestyksessä, Salminen sanoo. Euroopan kemianteollisuus vaatii myös, että uuden kemikaaliasetuksen ulkopuolelle jätettäisiin muun muassa mineraalit, rikasteet, puuperäiset raaka-aineet, jätteet sekä tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa olevat kemikaalit. KEMIRA AJOISSA LIIKKEELLÄ Kemira on Salmisen mukaan jo lisännyt asiantuntijaresurssejaan sekä investoinut it-järjestelmiin vastatakseen tehokkaasti REACHin haasteeseen. Mikäli kemikaaliasetus toteutetaan EU-parlamentille esitetyssä muodossa, Kemiralla on edessä kova urakka. Joutuisimme hankkimaan noin 100 aineesta omistukseemme tai hallintaamme tietoa, jota suurelta osalta ei tällä hetkellä ole olemassa. Tutkimuksen, tiedonkeruun, riskinarvioinnin ja rekisteröinnin kokonaiskustannus Kemiralle olisi arviolta miljoonaa euroa. Salminen toteaa, että Euroopan kemianteollisuus maksaisi REACHista konsulteille ja julkiselle sektorille jättisummia. Tämä on pois tutkimukselta ja tuotekehitykseltä. Julkisuudessa tosin esitetään tämän tästä, että säädökset edistäisivät innovaatiotoimintaa. Väitteet eivät ole reaalimaailmasta. Kyse on taannehtivista kustannuksista jo olemassa olevien tuotteiden tiedonkeruuseen. Yksittäisen yrityksen kustannuksiin vaikuttaa, kuinka moni muu saman alan yritys osallistuu kunkin aineen arvioimiseen. Asetusehdotuksessa suositellaan samaa ainetta rekisteröivien yhteistyötä. Kustannusten arvioiminen yhtiötasolla on vaikeata myös sen takia, että eurooppalaisessa kemianteollisuudessa on käynnissä rakennemuutos. Yritysostot ja myynnit vaikuttavat rekisteröitävien aineiden määrään tuntuvasti myös Kemirassa. Salmisen mukaan julkisuudessa on liian vähän kiinnitetty huomiota REACHin epäsuoriin kustannuksiin. Kemira käyttää useita tuhansia kemikaaleja raaka-aineina esimerkiksi maalien ja paperikemikaalien tuotannossa. Tuotannostamme varsin suuri osa on reseptikemiaa, erilaisia formulaatioita, joissa käytetään lukuisia aineita. Toimittajiemme EU:n alueella täytyy huolehtia raaka-aineiden rekisteröinnistä ja kantaa tästä aiheutuvat kustannukset. Salminen pitää mahdollisena, että joitakin Kemiran käyttämiä raaka-aineita jää pois markkinoilta, jolloin yhtiö joutuisi korvaamaan ne toisilla. Tämä voi heijastua tuotteiden funktionaalisuuteen, sovelluksiin ja asiakkaalle tarjottavaan ongelmanratkaisuun. Näin ollen REACHin aiheuttamat epäsuorat kustannukset voivat olla Kemiralle paljon suoria kustannuksia tärkeämpi kysymys. TAVOITTEENA YHTEINEN TIEDONTUOTANTO Suhteellisesti suurimmat ongelmat kemikaaliasetus aiheuttaa pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden on vaikea kantaa rekisteröintiin liittyviä kustannuksia. Asetusehdotukseen ajetaankin nyt monella taholla muutosta, jonka mukaan kullekin aineelle riittäisi yksi rekisteröinti: one substance, one registration (OSOR).» 1/2005 Kemira 9

10 Tässä mallissa yhtiöt selvittäisivät yhdessä kunkin aineen vaaraominaisuudet, mutta rekisteröityminen pysyisi yhtiökohtaisena. Byrokratia ja yksittäisten yritysten kustannukset pienenisivät. REACHista tulisi luonteeltaan enemmän teollisuuden yhteinen tiedontuotantohanke. Kannatamme tätä suuntausta vilpittömästi. Ongelmanahan on tiedon puute, eikä sitä ratkaista yhtiötasoisella valvonnalla. Tiedon jakaminen ei liike-elämässä kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. On luonnollista, että yhtiöt jotka jo ovat käyttäneet paljon rahaa tiedon hankkimiseen, eivät halua jakaa sitä ilmaiseksi. Joissain tapauksissa luovutettava tieto kertoo niin paljon kemikaalista, että liikesalaisuuksiin kuuluvat tuotteen ominaisuudet paljastuvat. Pakollinen tiedonjakaminen voi johtaa ristiriitaan kilpailusäännösten kanssa. Teollisuudessa vallitsee Salmisen mukaan yksimielisyys siitä, että eläimille, varsinkin selkärankaisille, tehdyillä kokeilla hankittu tieto olisi jaettava. VAPAAEHTOISTA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Nopeuttaakseen aineiden riskinarviointia kemianteollisuus on jo pitkään tuottanut vapaaehtoisesti tietoa eniten käytetyistä kemikaaleista. Kemira on mukana noin kymmenessä yritysten yhteenliittymässä, konsortiossa, tutkimassa ja tuottamassa tietoa. Tällaisia High Production Volume (HPV) -hankkeita on käynnissä eri puolilla maailmaa, ja niiden tavoitteena on kerätä tiedot tuhannesta eniten käytetystä aineesta. Sadat ihmiset ovat työskennelleet näissä konsortioissa jo vuosien ajan. Voimme vain kuvitella, millainen urakka REACHin vaatima aineen rekisteröinti on! Aarno Salmisen mukaan kemikaaliviraston sijoittuminen Suomeen ei vaikuta Kemiran kilpailu-kykyyn. Kemiralla on vetovastuu konsortiossa, joka keskittyy lähinnä vedenpuhdistuksessa käytettävien rautasuolojen testaamiseen ja riskinarviointiin. Säädösten edellyttämät tiedot pitää tuottaa käytännöllisesti katsoen alusta, koska rautasuoloille altistumista tai ympäristöpäästöjä ei ole kovin hyvin tilastoitu. Yleensäkin työperäistä ja ympäristötietoa löytyy eniten vaarallisista aineista, koska tutkimus on ollut ongelmalähtöistä. Näin ollen tieteelliset kriteerit täyttävän dokumentin tuottaminen rautasuoloista on työlästä. Yritysten työmäärää moninkertaistaa se, että jokaista käyttökohdetta varten on tehtävä oma riskinarviointi. REACHILLA VÄHÄISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA TERVEYTEEN Jos yhdellä aineella on esimerkiksi viisi käyttöä, tarvitaan viisi riskinarviointia. Tässä Kemira tekee jatkossa tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Haluamme olla aktiivisesti kehittämässä REACHia, jolla tietysti on vaikutuksensa kaikkien eurooppalaisten kemianyritysten toimintaympäristöön. Pysymme avaintuotteillamme jatkossakin kilpailukykyisinä Euroopassa. On myös huomattava, että olemme yhä enenevässä määrin globaali yhtiö. Pitkällä aikavälillä on odotettavissa, että tiukkojen säädösten takia kemianteollisuus investoi jatkossa yhä enemmän EU:n ulkopuolelle. Euroopan kemianteollisuuden kilpailukyky heikkenee, samoin kemikaaleja paljon käyttävien alojen. Se on REACHin hinta. Hinta on varsin kova, koska REACHin vaikutukset ympäristöön ja terveyteen jäävät asiantuntijoiden mukaan vähäisiksi. Reach ei vaikuta juurikaan esimerkiksi ravinnon ja juomaveden laatuun, ympäristöpäästöihin eikä erikseen säädeltyihin aineisiin kuten lääkkeet, torjunta-aineet tai elintarvikkeiden lisäaineet. Pelkäänpä, että tässä suhteessa REACHiin on kohdistettu liian suuria odotuksia. Uudella asetuksella perustettaisiin valvovaksi viranomaiseksi kemikaalivirasto Helsinkiin. Olisiko tästä hyötyä Kemiralle? Tämä on myönteinen haaste Suomelle, mutta en usko kemikaaliviraston sijoittumisen tänne vaikuttavan Kemiran kilpailukykyyn. Tietysti se jonkin verran helpottaa asiantuntijoidemme ja virkamiesten välistä vuorovaikutusta. Koko teollisuuden kannalta olisi tärkeätä, että kemikaalivirasto saisi vahvan roolin. Jos REACHin vaatima työ hajautettaisiin jäsenmaihin, vaarana olisi toimeenpanojen epäyhtenäisyys ja systeemin tukehtuminen. 10 Kemira 1/2005

11 Eurooppa nyt KÄÄNNE PAREMPAAN JA SAMA SUUNTA JATKUU Euroopan kemianteollisuuden tilanne kääntyi viime vuonna parempaan kolmen heikon vuoden jälkeen. Hyvällä kasvu-uralla pysytään tänäkin vuonna. Suuria kysymysmerkkejä ovat kuitenkin öljyn hinta sekä euron ja dollarin vaihtosuhde, jotka heijastuvat suoraan kemianteollisuuteen. Euroopan kemianteollisuuden neuvosto Cefic arvioi, että kemianteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuonna ilman lääketeollisuutta 2,4 prosenttia. Saman vahvistuvan suunnan odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna, ja kasvuprosentiksi ennustetaan 2,6. Lääketeollisuus nostaa kemianteollisuuden kokonaiskasvun 2,7 prosenttiin vuonna 2004 ja tänä vuonna kolmeen prosenttiin. Ceficin pääekonomisti Moncef Hadhri muistuttaa, että vuoden 2004 suhteellisen vaatimattoman tuntuinen kasvuluku on selvästi kolmen edellisen vuoden keskiarvon yläpuolella. Parannusta on etenkin vuoteen 2003, jolloin eurooppalainen kemianteollisuus koki yhden heikoimmista kausistaan. Viime vuodesta voidaan puhua käännekohtana. Myönteistä oli, että kemianteollisuus kasvoi myös nopeammin kuin teollisuus kokonaisuutena. Lääketeollisuus oli nyt kuten jo pitkään kemianteollisuuden paras sektori, ja sen ja muiden kemianteollisuuden osa-alueiden välillä on jatkuvasti selvä kuilu. Myös petrokemia loisti viime vuonna, koska se hyötyi talouden yleisestä vahvistumisesta. Lääketeollisuuden kasvuprosentin arvioidaan viime vuonna olleen EU:n 25 jäsenmaan alueella 3,5 prosenttia, ja tälle vuodelle ennustetaan 4,2 prosentin kasvua. Viime vuoden käänteen päävauhdittaja oli maailmantalous, jonka kasvu oli parhaimpia pariin vuosikymmeneen. Kasvusysäykset tulivat Yhdysvalloista ja Aasiasta, erityisesti Kiinasta. Tänä vuonna bruttokansantuotteen odotetaan vahvistuvan edelleen maailmanlaajuisesti, mutta aiempaa hitaammin. Eurooppa laahaa edelleen Yhdysvaltojen ja Aasian jäljessä, ja tämä koskee niin taloutta yleensä kuin teollisuutta ja kemianteollisuutta. Erityinen ongelma on kotimaisen kysynnän puute. ÖLJYN HINTA DOLLARIN HAARUKKAAN? Vuoden 2005 suuria epävarmuustekijöitä ovat euron ja dollarin väliset valuuttaliikkeet ja öljyn hinta. Asiantuntijoiden perusolettamus on, että kummallakin sektorilla tilanne tasaantuu verrattuna viime vuoden hurjiin heilahteluihin. Vahva euro ja heikko dollari on yhdistelmä, joka tuntuu eurooppalaisen kemianteollisuuden viennissä hintakilpailukyvyn laskiessa. Tänä vuonna nähdään ehkä toisella neljänneksellä euron heikentyminen, ja tämä olisi hyvä uutinen vientiteollisuudelle, Hadhri sanoo. Öljyn hinnan nousu on tekijä, joka iskee teollisuuteen ja erityisesti kemianteollisuuteen. Laskelmat osoittavat, että kymmenen dollarin nousu öljyn tynnyrihinnassa leikkaa EU:n 25 jäsenmaan bruttokansantuotteesta 0,5 0,8 prosenttiyksikköä. Yhdysvalloissa vaikutus on sama. Teollisuustuotannossa vaikutus on vielä rajumpi, -1,2 prosenttiyksikköä EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Kemianteollisuudessa öljyn hinnan kymmenen dollarin nousu leikkaa kasvusta 1,4 prosenttiyksikköä sekä suorina että epäsuorina vaikutuksina. Nousevat energiakustannukset, viennin väheneminen, yksityisen kulutuksen väheneminen ja inflaatiosysäykset, jotka voivat johtaa korkojen nousuun, ovat osatekijöitä negatiivisessa kehityksessä. Öljyn hinnan raju nousu viime vuon- na johtui poikkeuksellisesta kysynnästä ennenkaikkea Kiinassa, vapaan tuotantokapasiteetin rajallisuudesta ja Lähi-idän tilanteen epävakaudesta. Tänä vuonna asiantuntijat odottavat hinnan palaavan lähemmäksi pitkän aikavälin tasoa, dollarin haarukkaan. Riskit ovat kuitenkin edelleen olemassa, ja öljyn hinta reagoi herkästi markkinahäiriöihin, Cefic toteaa ennusteessaan. TEKSTI LEENA MARTTINEN 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 Tuotannon kasvu, EU 25 ja USA T&K-panostukset %:a myynnistä KEMIANTEOLLISUUDEN ENNUSTE EU JA USA Kemianteollisuus ilman lääketeollisuutta Lääketeollisuus Kemianteollisuus yhteensä EU 25 USA EU 25 USA EU 25 USA Lähde: Cefic MAAILMAN TALOUS Kasvu :2,7% 2004:4,3% ,5% EU 25 Lähde: Cefic North America South America Emerging Eastern Asia Europe /2005 Kemira 11

12 Eurooppa vanhenee työvoimapula uhkaa kemianteollisuutta Kuten monia muitakin aloja, kemianteollisuutta uhkaa lähivuosina ja vuosikymmeninä työvoimapula. Tehokas koko työelämän kestävä koulutus on yksi keino ihmisten pitämiseksi töissä nykyistä kauemmin. Kemianteollisuuden erityisongelmana on maine vähemmän houkuttelevana työpaikkana. Monessa maassa pankit työllistävät enemmän kemistejä kuin alan teollisuus. TEKSTI LEENA MARTTINEN KUVA PEKKA KESKITALO Eurooppa vanhenee ja eläköityy nopeaa vauhtia. Jos maahanmuutto EU:n ulkopuolelta säilyy nykyisellä tasolla, työikäisten ihmisten määrä putoaa Euroopan unionin alueella 20 miljoonalla vuosien 2010 ja 2030 välisenä aikana. Saksa on EU:n suurin kemianteollisuusmaa, ja sen luvut kertovat selvää kieltä demografisesta kehityksestä. Kemianteollisuus työllistää runsaat saksalaista, ja heistä lähes puolet on ikähaarukassa Jos yli 60-vuotiaat otetaan mukaan laskelmaan, selvästi yli puolet saksalaisista kemian työntekijöistä sijoittuvat ikäluokkiin Vuosien haarukassa on vain 14,5 prosenttia työvoimasta. Saman suuntaisia lukuja työvoiman ikäjakautumasta on nähtävissä kaikissa niissä Euroopan maissa, joissa kemianteollisuus on johtavia teollisuusaloja ja merkittävä työllistäjä. Kemianteollisuudessa on tapahtunut viime vuosina ja vuosikymmeninä isoja uudelleenjärjestelyjä. Ne ovat johtaneet työvoiman vähenemiseen muun muassa aikaistettujen eläkejärjestelyjen vuoksi. Järjestelyt ovat mahdollisia monissa EU-maissa. Esimerkiksi Belgiassa vuorotyötä tekevä henkilö on voinut siirtyä eläkkeelle jo 56-vuotiaana. Ihmisten varhainen poistuminen työelämästä on aiheuttanut selvää osaamisen ja taitojen menetystä, Euroopan kemian työntekijöitä edustavan liiton EMCEF:n pääsihteeri Reinhardt Reibsch sanoo ja jatkaa: Lähteviä työntekijöitä on jouduttu korvaamaan, mutta entistä vähemmän nuoria on tullut teollisuuteen yleensä ja aivan erityisesti kemianteollisuuteen. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kemianteollisuus on menettänyt vetovoimaansa työpaikkana. Esimerkiksi Saksassa ja Italiassa, kahdessa suuressa kemianteollisuusmaassa, kemian ja fysiikan tutkinnon suorittaneista ihmisistä isompi osa työskentelee pankeissa ja muualla palvelusektorilla kuin kemianteollisuudessa. Vetovoiman puute koskee monia muitakin teollisuusaloja kuin kemianteollisuutta, mutta tämän toimialan erityispiirteenä on useita muita aloja suurempi riippuvuus hyvin koulutetusta työvoimasta ja tutkijoista. Sama suunta ei voi enää jatkua. Nyt kemianteollisuudessa on suuret määrät vuotiaita, jotka joutuvat tulevaisuudessa todennäköisesti pysymään työelämässä pidempään kuin edelliset ikäluokat." ELINIKÄINEN OPPIMINEN AVAINASEMASSA Mitä voidaan tehdä, että ihmiset haluaisivat pysyä pidempään työelämässä ja että heillä olisi myös osaamista, jota nopeasti muuttuva teollisuus tarvitsee? Jatkuva koko työelämän mittainen koulutus ja pitkään työskennelleiden uudelleenkoulutus ovat tässä avainasioita. Vanhemmille työntekijöille on järjestettävä erityisohjelmia, jotka auttavat heitä jatkamaan työelämässä » 12 Kemira 1/2005

13 Kemianteollisuus on monia muita toimialoja riippuvaisempi hyvin koulutetusta työvoimasta ja tutkijoista, Reinhardt Reibsch sanoo. 1/2005 Kemira 13

14 luvulla aloittaneet tarvitsevat uudelleenkoulutusta kemianteollisuuden valtavien muutosten vuoksi. Tietotekniikan luomat tarpeet ovat yksi hyvä esimerkki, Reibsch sanoo. Muutenkin muutokset ovat olleet sellaisia, että henkilöstön pätevyysvaatimukset ovat nykyisin aivan erilaisia kuin aikaisemmin. Kemianteollisuus ei toimi enää pelkästään kansallisella tasolla ja kotimarkkinoilla, vaan yhtiöt toimittavat tuotteitaan koko Euroopan markkinoille. Tämä merkitsee uusien kielten oppimista ja eurooppalaisten teknisten standardien sekä kemikaalilainsäädännön tuntemista. Osaamista koskevat vaatimukset muuttuvat yleiseurooppalaisiksi. Kemian alan eurooppalaiset työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat viime syksynä Helsingissä pitämässään kokouksessa yhteisestä strategiasta, joka koskee alan koulutusta ja elinikäistä oppimista. Tarkoitus on muun muassa, että eri puolilla Eurooppaa voidaan hyödyntää muiden EU-maiden parhaita käytäntöjä. Elinikäisen oppimisen ohjelmia on jo kemianteollisuudessa: esimerkiksi EU:n Leonardo da Vinci -rahaston tukema kokeilu, johon lähes 50 italialaista, espanjalaista ja ranskalaista yritystä osallistui. Kohteena olivat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. HUONO MAINE KIUSANA Kemianteollisuuden, niin yritysten kuin työntekijöidenkin, murheena on ollut pitkään alan huono maine. Eurooppalaisissa tutkimuksissa ala on yleensä suurten teollisuusalojen vertailuissa häntäpäässä. Huono maine heijastuu selvästi myös vaikeutena rekrytoida henkilökuntaa. Julkikuvassa ei ole kyse pelkästään julkisuudesta, vaan paljon vakavammasta asiasta. Tämän hetken kemianteollisuudella ei ole mitään tekemistä 1970-luvun kanssa, jolloin kukaan ei välittänyt ympäristöstä. Teollisuuden käyttäytyminen ja sen valmistamat tuotteet ovat muuttuneet, mutta KEMIANTEOLLISUUDEN PITÄISI PYSTYÄ VÄLITTÄMÄÄN ENEMMÄN TIETOA SIITÄ, KUINKA SE KÄYTTÄYTYY SUHTEESSA YMPÄRISTÖÖN. PITÄISI MYÖS VIESTIÄ ENEMMÄN SIITÄ, MIKÄ ON KEMIANTEOLLISUUDEN PANOS YHTEISKUNNALLE. yleistä mielipidettä tieto ei ole saavuttanut. Joskus keskusteltaessa esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa tuntuu, että niiden edustajat puhuvat edelleen 70-luvusta, Reibsch heittää. Kemianteollisuuden pitäisi pystyä välittämään enemmän tietoa siitä, kuinka se käyttäytyy suhteessa ympäristöön ja suuntautua entistä enemmän ympäristöystävälliseen tuotantoon. Pitäisi myös viestiä enemmän siitä, mikä on kemianteollisuuden panos yhteiskunnalle. Esimerkikisi lääkkeet missä olisimmekaan ilman niitä? Ja kaikki puhuvat tietotekniikasta, mutta yksikään matkapuhelin ei toimisi ilman kemianteollisuuden tuotteita. Tällaiset asiat eivät ole juurikaan esillä julkisessa keskustella, ja siinä suhteessa teollisuus voisi tehdä enemmän. EU-KOMISSIO IDEOI SIIRTOLAISILLE TYÖLUPAA USA:N MALLIIN EU-komissiossa vanhenevan työvoiman aiheuttamat ongelmat on tiedostettu jo pitkään. Ratkaisuyrityksiä vaikeuttaa eurooppalaisella tasolla se, että monet lääkkeet, kuten eläkeiän pidentäminen, koulutuksen tehostaminen ja rajojen hallittu avaaminen siirtolaisuudelle, kuuluvat edelleen melkoisen tiukasti jokaisen jäsenmaan omaan päätäntävaltaan. Luvut puhuvat joka tapauksessa selvää kieltä siitä, mihin suuntaan Euroopassa ollaan menossa. Parinkymmenen lähivuoden aikana, vuosina , työikäisten ihmisten määrä EU:ssa putoaa 20 miljoonalla, mikäli siirtolaisten virta unionin ulkopuolelta pysyy nykyisellään. Jos työvoimapulalle ei tehdä mitään, vaikutukset näkyvät tulojen vähenemisenä. Ne laskevat henkeä kohti 22 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi. EU-komissio haluaa selvästi herättää ainakin keskustelua keinoista, joita työvoimapulan hillitsemiseksi voidaan ajatella. Se esitti vuoden alussa ideapaperin, jossa ehdotettiin muun muassa amerikkalaistyyppistä työ- ja oleskelulupaa, ns. green cardia, siirtolaisille pitkäaikaisen työvoimapulan helpottamiseksi. Yksi kohta, joka varmasti herättää kiivasta keskustelua eri puolilla EU:ta on ajatus, että työlupa olisi voimassa kaikissa unionimaissa. Komissio on ideoinut myös nopeutettuja maahanmuuttojärjestelyjä lyhytaikaisen työvoimapulan helpottamiseksi. EU:n oikeus- ja sisäasiain komissaari Franco Frattini sanoi, ettei tarkoitus ole tässä vaiheessa esitellä valmiita ratkaisuja, vaan heittää olennaisia kysymyksiä julkiseen keskusteluun. Tarkoitus ei ole myöskään avata ovia rajoittamattomalle taloudelliselle siirtolaisuudelle Euroopassa, Reibsch toteaa. Keskustelulle on varattu tässä vaiheessa aikaa puoli vuotta. Sen jälkeen komissio tekee omat ehdotuksensa siitä, kuinka taloudellista siirtolaisuutta voidaan hoitaa hallitulla tavalla tulevan ja väistämättömän työvoimapulan helpottamiseksi. 14 Kemira 1/2005

15 Lawrence Hjersted (oik.) ja Eaglebrookin entinen toimitusjohtaja Bill Wowchuk ovat tyytyväisiä yrityskauppaan. Bill Wowchuk on nyt Kemironin myynnistä ja logistiikasta vastaava johtaja. Eaglebrook täydentää Kemironin toimintoja Eaglebrook-yhtiön hankinta vahvistaa monin tavoin Kemiran asemia Pohjois- Amerikan vedenpuhdistusmarkkinoilla. Iskukykyä kasvattaa konsernin maailmanlaajuinen vetoapu vedenpuhdistuskemikaalien tutkimus- ja kehitystyössä. TEKSTI OLA KINNANDER KUVAT MIKE AYCOCK Kemiran vesikemikaalibisnes vahvistui merkittävästi, kun konserniin liitettiin uusi alan taitaja, Eaglebrook International Group. Kauppa toteutettiin Kemiran amerikkalaisen tytäryhtiön Kemironin kautta, jonka osakekannasta 60 prosenttia on ollut vuodesta 2003 alkaen Kemiran omistuksessa. Ennen yhdistymistään Kemiron ja Eaglebrook olivat molemmat Pohjois- Amerikan suurimpia rauta- ja alumiinipohjaisten saostusaineiden toimittajia. Saostusaineiden avulla erotetaan epäpuhtauksia juoma- ja jätevedestä. Sadat isot ja pienet yhdysvaltalaiskaupungit sekä teollisuus, kuten paperitehtaat, kaivosyhtiöt, lihanjalostusyhtiöt ja panimot, poistavat vedestä väriä, hajuja, kiinteitä hiukkasia, arsenikkia, seleeniä ja liuenneita orgaanisia aineita Kemironin ja Eaglebrookin tuotteiden avulla. Eaglebrook oli luultavasti suurin kilpailijamme alalla, sanoo yhtiön perustaja Lawrence Hjersted ja arvioi Eaglebrook-kaupan syitä, uuden yhtiön vahvuuksia sekä yhteistyötä Kemiran kanssa. Ajatus yhdistymisestä kypsyi pikkuhiljaa. Kemironin otettua yhteyttä Eaglebrookiin yrityksen johdossa oltiin asiasta kiinnostuneita. Kilpailutilanne ja Eaglebrookin asema perhe-» 1/2005 Kemira 15

16 yhtiönä tekivät kuitenkin kaupasta erittäin haastavan. "Kyse oli paljon muustakin kuin rahasta", Hjersted sanoo. Eaglebrook halusi varmistaa, että yhtiötä ja sen työntekijöitä kohdeltaisiin hyvin yhdistymisen jälkeen. Kaupan onnistumisen edellytyksenä oli se, että eri leireissä toimivien kilpailijoiden oli opittava luottamaan toisiinsa. Luottamus saavutettiin, ja entiset kilpakumppanit ovat nyt yksi yhtiö, jolla on yli 500 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on 165 miljoonaa dollaria. Yhtiö toimii Yhdysvalloissa nimellä Kemiron ja Kanadassa nimellä Eaglebrook. TOIMINNOT TÄYDENTÄVÄT HYVIN TOISIAAN Ennen yhdistymistä Kemironilla oli Yhdysvalloissa 11 tuotantolaitosta, jotka olivat keskittyneet maan etelä- ja länsiosiin. Eaglebrook puolestaan harjoitti liiketoimintaa pääasiassa Yhdysvaltojen koillisosissa sekä Kanadassa. Nyt uusi yhtiö toimii suurimmassa osassa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Maantieteellisesti ratkaisu oli erinomainen, Hjersted sanoo. Maantieteelliset seikat eivät olleet kuitenkaan ainoa etu. Yhtiöillä on omat vahvuutensa, jotka Hjerstedin mukaan täydentävät mainiosti toisiaan. Yksi Eaglebrookin vahvuuksista oli kuljetus, joka on erittäin tärkeä osa vedenpuhdistustoimintaa: raaka-aineet on EAGLEBROOK SAI VIIME VUONNA PALKINNON VAARALLISTEN KEMIKAALIEN TURVALLISESTA KULJETUKSESTA. kuljetettava tuotantolaitoksiin ja vaarallisia kemikaaleja on kuljetettava puhdistuslaitoksiin ja niistä pois. Eaglebrookilla on paljon säiliövaunuja ja -rekkoja sekä strategisesti tärkeisiin paikkoihin sijoitettuja jakeluterminaaleja. Näin yhtiö pystyy kuljettamaan kemikaaleja tehokkaasti ja turvallisesti. Viime vuonna Eaglebrook voitti alan palkinnon ainutlaatuisen vaarallisten kemikaalien turvallisesta kuljetuksesta. Myös markkinointi on Eaglebrookissa hyvissä kantimissa; yhtiö on vuosikaudet huolehtinut itse tuotteidensa myynnistä. Hjersted kertoo, että Kemironin merkittävin vahvuus ennen yhdistymistä oli puolestaan yhtiön tekninen taso. Yhtiöllä on paljon insinöörejä, joilla on asiantuntemusta laitosten rakentamisesta ja käytöstä. TUTKIMUSTYÖN AVULLA UUSILLE MARKKINOILLE Hjerstedin mukaan uusi yhtiö on vahva useimmilla tärkeillä alueilla: tekniikassa, toiminnassa, kuljetuksessa ja markkinoinnissa. Tärkeää on myös tutkimus ja tuote- ENSIASKELEET OTETTIIN AUTOTALLILABORATORIASSA "Puhtaan nestemäisen rauta-sulfaatin valmistusprosessin tuntemus oli pohja, jolle perustin yhtiöni", Lawrence Hjersted kertoo. Lawrence Hjersted varttui 1950-luvulla Kansas Cityssä, Yhdysvaltain Missourissa. Hän vietti nuorena paljon aikaa perheen autotallissa seuraamassa kemianinsinööri-isänsä ja vähän kouluja käyneen, mutta mekaanisten laitteiden päälle ymmärtävän isoisänsä puuhia. Nuori Lawrence katseli, miten isä ja isoisä kokeilivat nestemäisen rautasulfaatin valmistamista terästehtaan raudanvalmistuksen sivutuotteista. Tavoitteena oli etsiä entistä parempia vedenpuhdistusmenetelmiä. "Meillä oli tyypillinen esikaupunkialueen omakotitalo, mutta sen autotalli oli täynnä kemianlaitteita ja pieniä koereaktoreja", Hjersted muistelee nyt, lähes 50 vuotta myöhemmin. Tuolloin hän ei vielä osannut arvata, että autotallista saisi alkunsa yhtiö, josta tulisi myöhemmin vuosikymmenten kuluttua yksi Pohjois-Amerikan suurimmista vedenpuhdistusyhtiöistä. Hjerstedin Norman-isä ja Bernard-isoisä saavuttivat viimein tavoitteensa. Heidän onnistui valmistaa parempaa rautasulfaattia, kemiallista saostusainetta, jota voidaan käyttää veden puhdistamiseen. He eivät kuitenkaan tuoneet liuosta markkinoille. Kaava oli vuosikaudet olemassa vain paperilla. Vuonna 1980 Lawrence Hjersted joka oli seurannut isänsä jalanjälkiä ja opiskellut kemianinsinööriksi ryhtyi isänsä kanssa työstämään prosessia kaupalliseen käyttöön. Norman sai keksinnölle patentin vuonna 1987 ja luovutti sen oikeudet Lawrencelle kiitokseksi saamastaan tuesta. "Puhtaan nestemäisen rautasulfaatin valmistusprosessin tuntemus oli pohja, jolle perustin yhtiöni", Lawrence Hjersted kertoo. 16 Kemira 1/2005

17 kehitys. Suurin osa Kemironin insinööreistä osallistuu laitoksissa jokapäiväiseen tuotantotoimintaan, joten tuotekehitykseen ei riitä resursseja. Yhtiö saa kuitenkin merkittävää tutkimusapua Euroopasta. Yksi Kemironin ja Kemiran yhteistyön hyvistä puolista on se, että Kemira pyrkii jatkuvasti orgaaniseen kasvuun tutkimuksen avulla, ja yhtiöllä onkin erittäin kyvykkäitä tutkijoita, Hjersted sanoo. He ovat alansa huippua, ja on ainutlaatuista saada kootuksi niin monia tutkijoita vedentutkimuksen pariin. Kemiran tutkimustyö on erityisen arvokasta nyt Kemironin ja Eaglebrookin yhdistyttyä. Mitä suuremmat markkinat tuotteelle on, sitä järkevämpää on investoida runsaasti varoja sen tutkimukseen, Hjersted toteaa. Kemira kehittää parhaillaan Kemironille monia uusia tuotteita. Yksi niistä on uusi tapa erotella myrkyllinen arsenikki vedestä. Kemiron markkinoi uutta tuotetta koko Pohjois-Amerikan alueella yhteistyössä Eaglebrookin kanssa. Yhdistynyt uusi yhtiö vaikuttaa vahvalta. Sillä on yhä paljon kilpailijoita, mutta ferrikloridin ja rautasulfaatin kaltaisten tärkeiden saostusaineiden toimittajana sillä on hallitseva asema Pohjois-Amerikan markkinoilla. Hjersted ennustaa kasvun jatkuvan Pohjois-Amerikan markkinoilla, koska muun muassa ympäristömääräyksiä kiristetään koko ajan. Lisäksi puhdas vesi alkaa olla Yhdysvalloissa yhä harvinaisempi luonnonvara, sillä maan väestö kasvaa miljoonilla ihmisillä vuodessa. Yhteisöjen ja teollisuuden on alettava puhdistaa myös sellaisia vesivaroja, joiden puhdistamista ei aiemmin edes harkittu. Meillä on vielä runsaasti kasvunvaraa, Hjersted sanoo. Eaglebrookin tehdasalue Savannah Plant, Pohjois-Carolinassa. KOMISSIO VALMIS MUUTTAMAAN REACHIA TOIMIVAMPAAN SUUNTAAN TEKSTI LEENA MARTTINEN on halukas muuttamaan Euroopan tulevaa kemikaalilakia REACHia toimivampaan ja teollisuuden arvostelun huomioon ottavaan suuntaan. EU-komissio Tämän suuntaisia lupauksia sisältyy teollisuus-komissaari Günter Verheugenin ja komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson viimeaikaisiin lausuntoihin. Verheugen sanoi esiintyessään Euroopan parlamentissa, että komissio kiinnittää huomiota teollisuuden esiin tuomiin ongelmiin, muun muassa kemikaalilain pk-yrityksille aiheuttamiin kustannuksiin ja sen kilpailukyky- ja innovaatiovaikutuksiin. EU-komission kevätohjelmassa todetaan, että kemikaalilain valmistelu on yksi EU:n avianuudistuksista. Ohjelmassa luvataan parantaa direktiiviehdotuksen toimivuutta ja toimia yhteistyössä teollisuuden kanssa käytännön ratkaisujen löytämiseksi. Vuonna 2003 annettu direktiiviehdotus tarkoittaa sitä, että kemianteollisuus joutuisi todistamaan noin aineesta, etteivät ne ole vaarallisia ihmisille tai ympäristölle. Tämä merkitsisi aineiden rekisteröintiä uuteen kemikaalivirastoon ja yksityiskohtaisten tietojen antamista tuotteiden ominaisuuksista ja riskeistä. Kaksi EU:n jäsenmaata, Englanti ja Unkari ovat ehdottaneet byrokratian vähentämiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi, että kunkin tuotteen tai kemikaalin kohdalla riittäisi yksi rekisteröinti. Maiden ehdotus kulkee nimellä OSOR eli yksi aine yksi rekisteröinti, ja sillä pyritään vähentämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten todistustaakkaa. Myös Suomi on asettunut ministerineuvostossa kannattamaan ajatusta, mutta sen mielestä ehdotus kaipaa vielä hiomista ja viimeistelyä. Komissio saa kevään aikana valmiiksi uuden selvityksen siitä, mitä kemikaalilaki merkitsee kemianteollisuuden tuotteiden jatkokäyttäjille. Verheugenin mukaan komissio on valmis muuttamaan ehdotustaan, jos selvitys osoittaa niiden tarpeellisuuden. REACHilla on vielä edessään vähintään kaksi vuotta EU:n lakivalmistelussa, ennen kuin loppusuora häämöttää. Euroopan parlamentissa ensimmäinen lukeminen tapahtuu todennäköisesti alkusyksystä, ja vuoden loppuun mennessä jäsenmaiden odotetaan pääsevän yksimielisyyteen omasta kannastaan. Tällä aikataululla laki olisi valmis aikaisintaan vuoden 2006 lopussa, ja sen täytäntöönpano kestää sen jälkeen puolitoista vuotta. Suomella on erityiskiinnostus lainsäädäntöön, koska sitä valvova ja toteuttava kemikaalivirasto sijoitetaan Helsinkiin. 1/2005 Kemira 17

18 Suomen koululaiset huippuosaajia Tuore PISA-tutkimus osoitti, että suomalaiset koululaiset edustavat monissa aineissa kansainvälistä huippua. Juhlaan on aihetta, mutta samalla on tehtävä työtä tulevaisuuden menestyksen hyväksi. TEKSTI JOHANNA PAASIKANGAS-TELLA KUVAT JUKKA LEHTINEN Viime vuoden lopussa suomalaiset koululaiset saivat kunniaa oikein roppakaupalla, kun uusin PISA-tutkimus julkaistiin. Suomi sijoittui OECD-maiden kärkeen matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Vuodesta 2000 osaamistaso on noussut matematiikassa ja luonnotieteissä. Tulokset olivat tasa-arvoisia, sillä erityisesti matematiikassa osaamistason erot olivat hyvin pieniä tyttöjen ja poikien, koulujen sekä alueiden välillä. Opetusministeri Tuula Haatainen näkee suomalaisen osaamisen perustana vahvan peruskoulutuksen. Koulujärjestelmämme on tasa-arvoinen. Se turvaa kaikille lapsille yhtä tasokkaan yhdeksän vuoden perusopetuksen, joka kuitenkin joustaa yksilön tarpeiden mukaan. Tarvitsevat saavat tukiopetusta ja myös keskimääräistä nopeampi eteneminen sallitaan. 18 Kemira 1/2005

19 Jotta laatu säilyisi, on koulutuksen laatuun satsattava jatkuvasti ja opettajien ammattitaidosta on huolehdittava. Kaikissa maissa ei suinkaan ole alaluokista lähtien maisteritason opettajia, Haatainen huomauttaa. Hyvät tulokset selittyvät myös sillä, että osaajia ei hukata liian varhain. Oppilaita ei valikoida kymmenen vuoden iässä akateemiseen tai muuhun koulutukseen. Edes peruskoulun jälkeiset valinnat eivät sulje portteja. Nykyisin myös ammattikoulusta voi helposti suunnata jatko-opintoihin. KUNNAT PALJON VARTIJOINA Päätökset opetusmenetelmistä ja oppimateriaaleista tehdään kunnissa ja kouluissa paikallisesti. Haatainen arvioi tämän hyväksi, koskaa tärkeät päätökset ovat silloin ammattilaisten itsensä käsissä. Seuranta kuuluu kuitenkin valtakunnan tasolle. Laatutaso on säilytettävä kaikkialla. Koulujen oma laadun arviointi on myös tärkeää. Kuntien tasa-arvoisuudesta huolehtii valtionosuuksien tasausjärjestelmä. Pienet ja köyhät kunnat saavat osuuksia enemmän. Haataisen mukaan säästöongelmat näkyvät ennemminkin kasvukeskuksissa, joissa luokkien oppilasmääriä kasvatetaan ja oppimateriaalien määrärahat pienenevät. Harvaan asutuilla alueilla on erilaiset ongelmat. Niissä lapsiluku vähenee ja kouluja joudutaan yhdistämään. Viime kädessä kunnissa on kyse arvovalinnoista. Nähdäänkö koulutus hyvinvoinnin peruspilarina, jonka varaan koko yhteiskuntamme jatkossa nojaa? Koulupalvelujen järjestäminen ratkaisee pitkälti, millaisia osaajia meillä on jatkossa tai miten eriarvoistuminen kehittyy. MENESTYS EI SAA SOKAISTA Joulukuussa julkaistut hyvät tulokset ilahduttivat, mutta myös huolestuttivat opettajia. Samalla kun monissa kunnissa murehditaan määrärahojen vähyyttä, saadaan oppimisesta kansainvälisiä huipputuloksia. Tuloksia voitaisiin ehkä tulkita siten, että opetustoimella on hyvinkin riittävät resurssit. Haatainen toppuuttelee huolestumista. Kyllä poliitikkojen tehtävä on katsoa eteenpäin ja yrittää tunnistaa vaaratekijöitä. On esimerkiksi oltava keinoja auttaa myös niitä, jotka alisuoriutuvat koulussa ja ketään ei saa» Suomalaisen osaamisen perusta on vahva peruskoulutus, opetusministeri Tuula Haaatainen uskoo. 1/2005 Kemira 19 Miljoonakaupunki voi tarjota näinkin romanttisia näkymiä. Vesi ja Praha kuuluvat yhteen.

20 jättää ilman peruskoulutusta. Tällä hetkellä maahanmuuttajat tarvitsevat erityishuomiota. TYTTÖJEN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN Viime vuosina tyttöjen kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan on hiukan lisääntynyt. Haatainen uskoo vahvasti, että asenteisiin voidaan vaikuttaa. Julkisuuden kautta voidaan tietoisesti nostaa esille eri alojen hyviä puolia. Pidän tärkeänä, että peruskoulun päättämisvaiheessa nuorille annettaisiin parempaa opinto-ohjausta ja enemmän tietoa siitä, mitä aineita opiskelemalla päätyy mihinkin työtehtäviin. Lukion lopussa tarvitaan myös tietoa. Koulutuksen sisältöjä voidaan kehittää ja erityisesti teknisiä vaihtoehtoja voidaan muokata tyttöjä kiinnostavimmiksi. Tällaiset ratkaisut ovat jo nyt auttaneet. Parin vuoden takaisista LUMA-talkoista opittiin paljon ja niistä oli hyötyä. Silloin matematiikan ja luonnotieteiden opiskelua markkinoitiin hyvällä menestyksellä. Haatainen uskoo, että on kuitenkin helpompaa kannustaa tyttöjä tekniikan kuin poikia hoiva-aineiden pariin, sillä perinteinen kuva sairaanhoitajista mekko päällä on vahva. Varmasti moni nuori tekee valintoja vastoin omaa persoonaansa ja kiinnostuksen kohteitaan. Erityisesti pojat valitsevat helposti perinteisiä miehisiä aloja. Yksi valintoihin vaikuttava tekijä on alan palkkataso. Haatainen uskoo, että palkkoja ei ratkaista pelkästään työelämässä, vaan osittain jo koulutuksen puolella. Opettajat ovat yksi esimerkki naisvaltaisesta alasta. Koulutukseen on jatkuvasti runsaasti hakijoita, vaikka alan palkkataso on tunnetusti alhainen. Ammatti siis nauttii arvostusta muista syistä. Tulevaisuudessa kilpailu pätevistä opettajista tulee Haataisen mukaan kiristymään ja siinä palkka näyttelee suurta osaa. Merkitystä on myös sillä, minkälainen työsuhde on ja miten helposti saa täydennyskoulutusta. PISA-TUTKIMUS 2003 PISA (Programme for International Student Assesment) -tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuoden 2003 pääalueena oli matematiikka. Luonnontieteiden osaamista tutkitaan yksityiskohtaisemmin vuonna Tutkimuksessa matematiikan osaamisella tarkoitetaan nuorten kykyä hyödyntää matemaattisia tietoja ja taitoja eri aihealueilla sekä erilaisissa arkielämän tilanteissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös nuorten kykyä ratkaista oppiainerajoja ylittäviä ongelmia. Suomalaisten 15-vuotiaiden matematiikan osaaminen on OECD-maiden parasta. Lähes samalla osaamisen tasolla ovat OECD-maista Korea, Alankomaat ja Japani sekä OECD-maiden ulkopuolelta tutkimukseen osallistuneista Liechtenstein ja Hongkong. Osaaminen on korkeaa kaikilla matematiikan osa-alueilla siitä huolimatta, että suomalaisten nuorten kiinnostus matematiikkaan on OECD:n keskiarvoon verrattuna keskimääräistä vähäisempää. Kodin sosioekonominen tausta näkyy matematiikan osaamisessa, mutta Suomessa taustan vaikutus oli selvästi vähäisempi kuin muissa OECD-maissa. Suomalaisnuorten lukutaito on myös parempi kuin muissa OECD-maissa. Tytöt lukevat poikia paremmin kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Suomessa sukupuolten välinen tasoero on kaventunut kolmen vuoden takaisesta tutkimuksesta. Luonnontieteissä Suomi jakoi kärkisijaa Japanin kanssa. Uutena arviointialueena olivat ongelmanratkaisutaidot. Myönteisintä tutkimuksessa oli, että Suomessa on tutkimukseen osallistuneista maista vähiten (5 %) heikkoja oppilaita, jotka eivät hallitse ongelmanratkaisun perustaitoja. Suomalaisista oppilaista 5796 vastasi koetehtäviin.suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Lähde: opetusministeriö TAVOITTEENA AMMATTITAITO Viime vuosina Suomeen on kehittynyt uusi koulumuoto, ammattikorkeakoulut. Niiden tarkoitus on Haataisen mukaan tuottaa työelämän osaajia, joilla on runsaasti myös teoreettisia valmiuksia. Yliopistojen roolina taas on vastata tutkimuksesta ja koulutuksesta ja olla tiiviisti sidoksissa tutkimukseen ja tiedeyhteisöön. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ovat kokeiluvaiheessa. Ammattikorkeakoulujen lisäksi myös ammattikoulut ovat edelleen olemassa. Ne on tarkoitettu niille, jotka haluavat nopeasti työelämään. Suomessa on haluttu sellainen koulutusjärjestelmä, että mikään valinta ei sulje mahdollisuuksia pois. Jokaista väylää pääsee eteenpäin. Tämä on tärkeää siinä vaiheessa, kun 15-vuotias valitsee, meneekö ammattikouluun vai lukioon. Nyt voi rauhallisin mielin hankkia itselleen nopean koulutuksen, mennä välillä töihin ja ehkä jonkin ajan kuluttua kouluttautua lisää. Haatainen uskoo, että joustava ja monipuolinen koulutusjärjestelmä takaa ammattilaisia joka alalle. Myös kemian alalle, jossa on lähivuosina odotettavissa suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen. 20 Kemira 1/2005

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti

Tammi - maaliskuu 2001 lyhyesti Tammi - maaliskuu 21 lyhyesti Liikevaihto 651 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 13 % Liikevoitto 57 milj., kasvu > 5 % Tulos / osake,28, kasvu > 1% Oma pääoma / osake 9,41 Ensimmäinen omien osakkeiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti

Tammi-kesäkuu 2001 lyhyesti Tammi-kesäkuu 21 lyhyesti Liikevaihto 1 287, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 11% Liikevoitto 111, kasvu 8 % Tulos/osake,52, kasvu 14 % (ilman kertaluonteisia eriä) Oma pääoma/osake 9,53 Toinen omien osakkeiden

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 16.11.2005 Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti parempaa kannattavuutta ja

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Q tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus

Q tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007

Pääpaino kannattavuuteen. Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.2007 Pääpaino kannattavuuteen Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.5.27 Sisältö Kemiran tammi-maaliskuu Liiketoiminta-alueet tammi-maaliskuu Näkymät 2 Kemiran tammi-maaliskuu Tunnusluvut Q1/7 Q1/6 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus

tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus 2017 Q3 tammi syyskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2017 Detection Technology Q3: Lääketieteen sovellukset kasvuajurina Heinä-syyskuu 2017 lyhyesti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 27 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 26.7.27 1 Sisältö Kemiran huhti-kesäkuu Liiketoiminta-alueet huhti-kesäkuu Näkymät 26.7.27 2 Huhti-kesäkuu 27 Liikevaihto 753, (647,5) milj.

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh.

Muutos jatkuu. Timo Leppä, viestintäjohtaja , Lahden Seurahuone. Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, puh. Muutos jatkuu Timo Leppä, viestintäjohtaja 30.11.2005, Lahden Seurahuone Sijoittajasuhteet: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Nykytilanne Tavoite Kohti erinomaista kannattavuutta

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Kamux puolivuosiesitys

Kamux puolivuosiesitys Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 %

Liikevaihto 2 454 milj., jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144 milj., pienentyi 18 % Vuosi 21 lyhyesti Liikevaihto 2 454, jatkuvan liiketoiminnan kasvu 8 % Liikevoitto 144, pienentyi 18 % - eläkesäätiöiden kannatusmaksut kasvoivat, TiO 2 syklin pohjassa, Alcro-Beckersin integrointi Tulos/osake,58,

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Taloudelliset tavoitteet ja tulos

Taloudelliset tavoitteet ja tulos Taloudelliset tavoitteet ja tulos Kannattavuus Tavoite keskimäärin Voitto ennen veroja, milj. euroa 3,9 38,6 5,2 76,5 13,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % 22,4 26,9 31,9 42,4 45,4 2, Tuotto Tulos/osake, euroa,355,45,58,88

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Reinforcing your business

Reinforcing your business Reinforcing your business Osavuosikatsaus Q3 2010 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Heinä-syyskuu 2010 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto 18,7 (15,9) M, kasvua 17,3 % Jatkuvien

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Glaston puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu

Glaston puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu Glaston puolivuosikatsaus tammi-kesäkuu 218 9.8.218 Q2 lyhyesti Saadut tilaukset: 25,4 milj. euroa, -4 % Liikevaihto: 25,6 milj. euroa, -12 %*) Vertailukelpoinen liikevoitto:,8 milj. euroa (1,5 milj. euroa)

Lisätiedot

Suominen ostaa Ahlstromin Paulinian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla Nina Kopola, toimitusjohtaja 10.1.

Suominen ostaa Ahlstromin Paulinian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla Nina Kopola, toimitusjohtaja 10.1. Suominen ostaa Ahlstromin Paulinian tehtaan Brasiliassa, kauppa aiotaan rahoittaa hybridilainalla Nina Kopola, toimitusjohtaja 10.1.2014 Suominen Corporation 10.1.2014 1 Agenda Yrityskauppa lyhyesti Kaupan

Lisätiedot

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Riitta Juvonen 2.6.2015 1 Sisältö Prosessiala Kemianteollisuus Tilanne ja näkymät tällä hetkellä

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018

Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018 Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 218 22.11.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Osavuosikatsaus 218 Q3/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2013 24.4.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine

Lisätiedot

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Uusi KONE UltraRope -teknologia nostaa rakennukset uusiin korkeuksiin. KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Innovatiivinen KONE UltraRope tulee mullistamaan korkeiden rakennusten suunnittelu- ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Taloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Taloudellinen katsaus 2009 1. maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö 1. KONEen kilpailukyvyn kehittäminen 2. Taloudellinen kehitys 3. Markkinakehitys 4. Kehitysohjelmat 5. Markkinanäkymät

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia 22.11.2017 Heli Tammivuori ETL:n kannattavuuskysely Selvitti kannattavuuden ja myynnin kehittymistä vuonna 2017 ja odotuksia vuodelle 2018. Suunnattiin ETL:n jäsenyritysten

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Q3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Q3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Q3/2018 tulos Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.10.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso Puolivuositulos 2018 January 1 June 30 Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja 26.7.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin

Lisätiedot

Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen

Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 219 1.5.219 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen Sisältö Osavuosikatsaus Q1/219 Q1/219 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2018 VAHVA KASVU JATKUI VUONNA 2017 LIIKEVOITTO NELINKERTAISTUI 3 VUOSI 2017 OLI ERINOMAINEN 11,6 % LIIKEVAIHDON KASVU 21,0 % MYYNTIKATTEEN KASVU 312,1% LIIKEVOITON KASVU YLI 40

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot