Pentti Harju. Vesi ja veden käyttö kiinteistöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pentti Harju. Vesi ja veden käyttö kiinteistöissä"

Transkriptio

1 Pentti Harju Vesi ja veden käyttö kiinteistöissä

2 Sisältö 1. Vesi 1.1. Suomessa paljon pintaa, mutta vähän vettä Vesi Euroopassa ja kauempanakin Veden kiertokulku Vesi ja ihminen Vesi kauppatavarana Pohjavesi, raakavesi Pintavesi, raakavesi Oma kaivo Raakaveden puhdistus kulutukseen 2.1. Talousveden perusvaatimus Pintavesi puhdistetaan Pohjavesi Talousveden laatuvaatimus Helsingin talousveden puhdistus Puhdistettu vesi kuluttajalle Kunnallinen vedenjakeluverkosto Oman vesilaitoksen vesi Veden kulutus ja säästäminen 3.1. Vedenkulutuksen mittaus vuosia sitten Vedenkulutuksen muodostus Vedenkulutuksen mittaus Veden käyttö ja käyttötottumukset Veden säästäminen Keskiraskas sinkitty teräsputki 4.1. Putki Putken osat Putkien työstäminen Verkoston koepaine Ruostumattomat ja haponkestävät teräsputket Mapress -liitäntätekniikka 5.1. Mapress -puristusliitosjärjestelmä Putkien ominaisuuksia Putkien työstäminen Kupariputket 6.1. Erilaisia kupariputkia Cu-putkenosia CU-putkien työstäminen Kupariputken liitokset Cu-asennus 50

3 7. Uponor -komposiittijärjestelmä Putken ominaisuuksia ja työstämistä Wirsbo-PEX -käyttövesiputket 8.1. Putken ominaisuuksia Uponor -suojaputket ja hanakulma Uponor -PEX -käyttövesijärjestelmä Putkien asennus Muoviputkiston hitsausliitos Putkien kannatus ja eristys Vaatimuksia kannakkeille ja kannakoinnille Kannakointitavat Lämpölaajeneminen ja peitelaippa Putkien lämmöneriste Veden kondensoitumisen esto Eristys vuorivillakouruilla Muita eristeitä Eristyskohteita ja -tapoja Asbesti eristeessä Korroosio ja putket Korroosio putkistoissa Korroosion esto Vesijohtojen varusteet Sulkuventtiilit Yksisuuntaventtiili l. takaiskuventtiili Erilaiset venttiiliryhmät Sekoitusventtiilit Varoventtiili Mittareita Kasteluposti Pumppu Keskipakopumppu, asennus ja käynnistys Säätö Verkoston ominaiskäyrä Varusteiden asennus Erilaisia vesijohtoputkituksia Putkien sijoitus rakennuksessa Vesijohtomelu ja sen eliminointi Veden sopiva lämpötila ja paine Juomavesi, verkostovesi Kunnallinen käyttövesi Muovivesijohtoputkituksia Vesijohtoputkitukset metalliputkin 111

4 15. Elpotek-asennuselementti Lämpimän käyttöveden valmistus Vedenlämmitin Erilaisia veden lämmitystapoja Lämpimän veden säätö Kosteuden ongelma kiinteistössä Märkätilat Kylpyhuoneen kosteus Kalustus ja kalusteet Pesuallas laitteineen Tasapohja-allas ja kaatoallas Pyykinpesukoneet Astianpesuallas, tiskipöytä Suihku Kylpyamme Lattiakaivoja WC-laite Hätäsuihkut Yhteenveto kalustuksesta Palonsammutuslaitteet Tulipalon sammutukseen varautuminen Palopostit Automaattinen sprinklerlaitos Vesivuodon havaitseminen ja paikallistaminen ONE-PRO vuoto-ja kosteushälytin Kosteus ja homevaurioiden ehkäisy Vesivuodon korjaus, Munters Oy Kiinteistön ulkopuolisia paineputkia Vesijohtojen mitoitus Erikoistapauksia Mitoitusmenetelmiä Mitoituksessa huomioitavaa Mitoitusedellytykset Taulukkomitoitus, esimerkki Laskennallisen mitoituksen periaate 179

5 14 Vesi ja raakaveden hankinta Pintaveden ottopaikoista Päijänne on Suomen tärkein järvi. Asikkalanselältä otetaan raakavesi lähes miljoonalle suomalaiselle. Laadultaan erinomainen vesi virtaa Päijänteen pinnan korkeudesta johtuen tunnelissa omalla paineellaan pääkaupunkiseudulle 120 km pitkän Päijänne-tunnelin välityksellä. Tunnelin puolivälissä sijaitsevassa Kalliomäen voimalaitoksessa virtauksesta otetaan ylimääräinen energia talteen ja muutetaan sähköksi, ekoenergiaksi. Raakavesi otetaan 26 metrin syvyydestä ja 350 metrin päässä rannasta, joten lämpötila pysyy tasaisena kautta vuoden. Tällä on positiivinen vaikutus veden laatuun ja verkoston kuntoon. Tämän lisäksi Päijänne-tunnelissa on kolme käyttö- ja valvomoasemaa: Asikkalan vedenottamo, Korpimäen pumppaamo ja Ylästön sulkukeskus. Vedenpuhdistuslaitosten käyttölaboratoriot ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvovat veden laatua ja varmistavat, että se täyttää kirkkaasti sekä Suomen että Euroopan Unionin laatuvaatimukset. ) I E = = I A L A JJ= 2 E A 4 = = = L A D = E J= 2 A JK A E 8 = J= = E = E A L E = = EJ I 8 = J= = - I F 0 A I E E 2 EJ I E 8 = D = = K F K E Päijänne-tunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli. Noin 120 kilometriä pitkä tunneli otettiin käyttöön sen valmistuttua Hanasta tulevan veden tulee olla kirkasta ja väritöntä. Näetkö kuvasta mitä laskuputken päässä oleva poresuutin tekee vesivirralle? 14

6 22 Veden puhdistus ja pumppaus kulutukseen 2.6. Puhdistettu vesi kuluttajalle Puhdistus ja jakelu kulutukseen voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään. Haja-asutusalueella kiinteistö hankkii ja tarvittaessa puhdistaa itse oman käyttövetensä. Taajamassa, jossa on kunnallinen vesijohtoverkosto, kuluttaja saa kunnallista verkostoa pitkin oman puhtaan käyttövetensä. Kiinteistön sisällä, käyttöpisteillä, eroa ei näy. 8 A I EF K EI JA J= = = F K F = J= = K K JK I L A H I J 8 A I EJ H EJ E EE L A I EL = H= I J = = L A H I J F = E A A O F EJ K K JK I Asutuskeskuksien vedenjakelu on keskitettyä vedenjakelua viereisen kuvan osoittamalla tavalla. 4 = = = L A I E F E J= L A JJ 2 K J EI J 2 K J EI J 4 = L E J = = = 4 = L E J = 6 K K A JA JJK L A I EJE = Katuverkostoon menevä vesi voi sisältää klooriylimäärää, jolla estetään bakteerikasvu putkistossa. Vesijohtoverkosto varustetaan yhdellä tai useammalla korkeaan maastokohtaan sijoitetulla tasaussäiliöllä, vesitornilla. Sen tehtävänä on toimia vedenkulutusvaihtelujen ja vedenpaineen tasaajana sekä varmistaa kaupungille kaikissa olosuhteissa riittävä palonsammutusvesi. 2 HJ= = J J= ED EI I E 2.7. Kunnallinen vedenjakeluverkosto on rakennettu rengasmaiseksi, jossa veden virtaussuunta ei ole välttämättä määriteltävissä, koska vesi virtaa kulutuksen suuntaan. Rengasjohtojärjestelmän etuna on se, että kun vauriotapauksissa jokin katujohto joudutaan sulkemaan, vesi kiertää mahdollisesti jotakin muuta kautta kuluttajalle ja vain osa kadun asukkaista kärsii hetkellistä vedettömyyttä. Verkosto muodostuu pumppaamosta, puhdistamosta, putkistosta, vesitornista ja kuluttajista. Putkisto on nykyisin valurautaa tai muovia. Kadun alla on määrävälein paloposteja ja sulkuventtiileitä. Taajamissa johdot sijaitsevat kadun alla, yleensä samassa kaivannossa jätevesi -ja sadevesiviemärin kanssa. Taajamien ulkopuolella johdot pyritään sijoittamaan kustannusten kannalta edullisille linjoille. Putkimateriaaleina on ollut käytössä bitumisuojattuja teräsputkia, valurautaputkia ja asbestisementtiputkia luvulta lähtien ovat muoviputket vallanneet alaa ja nykyisin pääosa putkituksesta tehdään muoviputkilla. Putkien muovilaadut ovat polyvinyylikloridia, PVC ja polyeteeniä, PE. Asbestisementistä putkimateriaalina on kokonaan luovuttu sen asennusaikaisten terveysvaarojen takia. Kouvolan vedenkäyttöön liittyvää tilastoa vuodelta 2004 Myyty vesimäärä m³ Vesijohtoverkoston pituus 195 km Viemäriverkoston pituus 157 km Jätevedenpuhdistamossa käsitelty vesimäärä m³ 22

7 30 Veden kulutus ja säästäminen Mekaaniset mittarit voidaan jakaa toimintaperiaatteensa puolesta kolmeen ryhmään, yksi- ja monisuihkuiset mittarit sekä turbiinityyppiset mittarit. Yksija monisuihkuisissa mittareissa vesisuihku tai -suihkut ohjataan suorasiipiseen juoksupyörään tangentiaalisesti. Turbiinityyppisen mittarin juoksupyörän akseli on virtauksen suuntaisesti, siipipyörän siivet ovat suorat ja pyörimisliike saadaan aikaan johtosiivillä. Mittari näyttää sen läpi virranneen vesimäärän litroina ja litrojen kerrannaisina. Osoittimena voi olla mekaaninen rumpulaskuri, joka näyttää vanhempien autojen matkamittarilta tai vesimäärä voidaan ilmaista myös useiden mittaritaulussa olevien osoittimien avulla. Jos vedenkulutus vaihtelee voimakkaasti, joudutaan käyttämään yhdistelmämittaria. Siinä on rinnakkain pienempää ja vaihtoventtiilin ohjaamana suurempaa kulutusta mittaava mittari. Pienkiinteistön vesimittari asennetaan välittömästi perusmuurin sisäpuolelle, tonttijohdon päähän. Tilana on lattiakaivollinen lämmönjakohuone tai tekninen tila. Mittari on suojattava jäätymiseltä, vahingonteolta, kuumuudelta sekä pohja- ja likavedeltä. Isoilla mittareilla on oma mittarihuone, jossa on oma lukollinen ovi, valaistus ja tuuletus. Vesilaitoksen asentajilla ja mittarinlukijalla on avaimet vesimittaritilaan. Yläkuvassa on monisuihkumittarin periaate. Vesi virtaa tangentin suuntaisesti ylempien sylinterien osoittamalla tavalla juoksupyörän siipiin, saaden juoksupyörän pyörimään. Alemmat sylinterit kuvaavat veden poistumista mittarista. Yksisuihkumittari 8 A I EL EHJ= 8 A I EL EHJ= 8 A I EI K ED K I I = F O HEL I EEF EF O H Vesimittarissa on kiinteistön kylmin vesi ja mittarin ulkopintaan kondensoituu vettä varsinkin kesällä. Kondensoituvan veden poisjohtamisesta pitää huolehtia. Mittari voi olla toimintaperiaatteeltaan yksisuihkuinen kuivalaskin, jonka yläkoneistosta on poistettu ilma, minkä jälkeen se on täysin suljettu ultraäänihitsaamalla. Koneisto on likaantumaton, eikä kerää kosteutta. Ainoa liikkuva osa mittarin vesitilassa on herkästi liikkuva safi irilaakerein varustettu siipipyörä. 30

8 Veden kulutus ja säästäminen Käyttöpisteen oikea painetaso varmistaa oikean ja taloudellisen vedenkulutuksen. Pienentynyt veden virtausnopeus putkistossa vähentää korroosion riskiä, pienentää äänenmuodostusta sekä vipuhanan nopealla sulkemisella aikaan saatavia paineiskuja. Pienentynyt veden virtausnopeus ei myöskään irroita putken seinämistä niihin muodostunutta kerrostumaa hanojen tukkeeksi. Lisäksi lämmitysenergian kulutus laskee lämpimän käyttöveden kulutuksen laskiessa. Vakiopaineventtiili alentaa vedenkulutusta 5-25 %. 35 Vakiopaineventtiili alentaa veden kulutusta noin 5-25 %. Putkiston ääniongelmat pienenevät tai poistuvat kokonaan ja putkiston korroosiovauriot vähenevät. 8 A I EF K EI JA J= = = F K F = J= = K K JK I L A H I J 8 A I EJ H EJ E EE L A I EL = H= I J = = L A H I J F = E A A O F EJ K K JK I Vesijohtoverkoston paine saadaan yleensä aikaan vesitornin avulla. Painetta on oltava kylliksi, jotta käyttöpisteestä, hanasta, tulee haluttu vesimäärä. Painetta ei saa olla liikaa, sillä se moninkertaistaa veden kulutuksen ja lisää laitteissa virtauksen aikana syntyvää ääntä. 4 = = = L A I E F E J= L A JJ 2 K J EI J 2 K J EI J Viereisessä kuvassa on Oras -vakiopaineventtiili. Venttiilillä säädetään kiinteistön vesijohtoverkoston yläpaineen raja vakioksi. 8 EF K D = = L = E F = E A L A JJEE E 8 EF K D = = JA D = = Oras Oy:n kuvassa näkyy vakiopaineventtiilin hyöty vedensäästössä. Suihkusta tulevien vesimäärien erotus on 24 l/min - 12 l/min = 10 litraa minuutissa. E $ 2 = % E! 2 = " E! 2 = 8 = E F = E A " 2 = # # 2 = # # 2 = # # 2 = + -, + * ) Oikea vesivirta on vedensäästöä Ammekylpyjä lukuunottamatta suoritamme lähes kaiken peseytymisen virtaavalla vedellä. Tällaisessa tapauksessa veden säästö edellyttää oikeaa vesivirtaa. Tarvittaessa saatava vesivirta tulee vipu- ja termostaattihanoista, valokennohanoista ja kohta hipaisukytkinhanoista. Hanoissa on jo valmiiksi säädetty kylmän ja lämpimän veden sopiva sekoitussuhde, joten sitäkään ei tarvitse enää kokeilemalla saada kohdalleen. A Sulkuventtiili B Vesimittari C Sulkuventtiili D Yksisuuntaventtiili E Paineenalennusventtiili 35

9 40 Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus Kierreliitoksen tiivistys Kierteen metallipinnat eivät tiivistä liitosta, mutta kierteeseen laitettu hamppu ja putkikitti tiivistävät sen hyvin. Liitokseen voidaan laittaa hamppukerros ja se voidaan sitoa kitin asemesta muutamalla päälle kierretyllä kierroksella teflonteippiä. Hamppuliitosta voi kiertää hieman aukipäin, jopa ½ kierrosta sen rupeamatta vuotamaan. Väliaikaiset ja purettavat liitokset voidaan tiivistää hampulla ilman kovettuvaa kittiä. Näin työn purku on helpompaa. Estä kitin kovettuminen kannellisen tai korkillisen astian avulla. Tiivistävää hamppua otetaan yhtenäinen nippu, josta irtosuikaleet poistetaan sormin vetäen. Hamppunippu pidetään tiukalla ja se kierretään myötäpäivään, kierteen suuntaan. Aloituksessa hampun pää jätetään seuraavan kerroksen alle. Hamppua tulee alkuun ohuempi kerros, loppuun hieman paksumpi kerros. Hamputus tiukataan sormilla samalla putkikittiä päälle sivellen. Varo sormien leikkautumista! Liian paksu hamppukerros työntyy putken osan työntämänä pois ja liitos vuotaa. Liitos siistitään poistamalla ylimääräinen hamppu rautasahan terällä. Asentajat ovat myös polttaneet nopeasti ylimääräisen hampun hapettavalla kaasuliekillä. Teflonteippiä käytetään öljyjohtojen liitoksissa ja kalustuksessa. Teippiliitos kestää C lämpötiloja. Liitosta ei saa kiertää yhtään auki, koska se alkaa vuotaa. Messinkiset tai kromatut kierteet ovat liukkaita, ja kierre on karhennettava, ettei teippi (tai hamppu) luista edellä karkuun. Karhennus tehdään metallisahan terällä tai viilalla. Liitos voidaan tiivistää myös kovettuvilla tiivistenesteillä tai tahnoilla. Kuva on vieressä. Yläkuvissa on hamputuksen aloitus, välivaihe ja valmis, kittiä vajaa hamputus. Valmiissa liitoksessa voi osan oikeanpituisen kierteen harjoja näkyä noin 2 kpl. Näin varmistetaan, ettei putkea ole kierretty liian syvälle osaan, jolloin osa voi olla halki. Kaikissa tapauksissa kierreliitoksen on oltava niin tiukka, ettei se käänny käsin kierrettäessä. Tefl onteippi liitoksen tiivisteenä Leveäleukaisia putkipihtejä käytetään yleisimmin, koska niillä saa pitävän otteen putkesta. Ne eivät luista putkea kierrettäessä eivätkä siis vaurioita sinkitystä. Älä käytä liian suuria pihtejä, koska pitkän vääntövarren takia osan voi kiertää halki. Putkea ei saa kiertää liian syvälle esimerkiksi muhviin, joka saattaa haljeta. 40

10 72 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys = JK E = = A A J= EF K J A = = A = JK E ) = I = = F F E = J= I K F JA JJK = = I EE EJ = = F F E D O L E I A E EE E F K J EJK A A O I = JJE= I J=, O J A J J 5 A E I EI L = A JJ= L EI I = A L = F EE = I A K I 0 = = K = H= I E= I A E I EI 6 K EF K K K L EF K J E EE J F EI JA = K EA HEI JA 5 K = F K J E 6 EEL EI = K = D J= = = EI A L K J L A O L EE E # # K L EL A I E D J = I A K I F K J A I I = ) * + E # 8 # ) F A EJA = EF F = * EE J F EI JA + O E A F E A, K K = I K K L A JJEE E = I A E EE E A Viereisissä kuvissa on muoviputken lähdön ja käyttöpisteelle kytkennän kannakointi. Jos putkesta puuttuvat kannakkeet B ja D, putken lämpölaajeneminen ja paineiskut saattavat murtaa metallisen kytkentäjohdon poikki hanan juuresta. Putken lämpölaajeneminen, pituuden muutos, riippuu putken materiaalista ja lämpötilaerosta. Jos kupariputken pituus on 20 m, sen asennuslämpötila 10 C ja käyttölämpötila 65 C, paljonko putki pitenee käytössä? Lämpölaajeneminen mm = mm/m C x 20 m x 55 C = 18.7 mm. N N F = = A A E A J Jos putki on PP-muovia = 0.18 x 20 x 55 = mm. Kummassakin tapauksessa putki pitenee niin paljon, että pituuden muutos on otettava suunnittelussa ja asennuksessa huomioon vaurioiden välttämiseksi. F = = A A EI A HH E + 2 K J E I K A F EJK K I J 2 K J A O E = = E = F JE = A H + EE J F E A A I J F K J A EE A A EK K = = A I = EE F K J A = I E= = EI A EE A A 2 = A J= I = E D EJ= = EE J F EI JA A L EI A F = = A A EI A 2 = A J= I = E JJ= = L = I J= = F K J EF EJK A K K J I A EJ= E F = = A A EI A HJ E E= & 2 * # & 9 A D 2 HA I I $ K F = HE % 6 A H I K L = I I = K K J= = A I E A H EF K J A I K K HK A = F = = A A EI A L = E K JK I A I J= EJJ= = = = H + K F = = A A E A # EJJ= = # + K F = = A A E A # # EJJ= = # # = 72

11 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt ja eristys 11. Putkien lämmöneriste Oikein sijoitetut ja eristetyt vesijohdot säästävät myös vettä. Kun kylmävesihanasta tulee heti kylmää vettä, sitä ei tarvitse juoksuttaa hukkaan, kylmentää. Kylmävesijohto pitää eristää erillisenä johtona, jotta vesi säilyy kylmänä. Yleistä Lämpö siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan lämpötilaan. Eristyksen avulla estetään putkessa olevan tai virtaavan nesteen, yleensä veden, lämpeneminen tai jäähtyminen. Eristyksen avulla hidastetaan putkessa olevan veden jäähtymistä, mutta kylmän tilan putkistossa seisova vesi jäätyy jossakin vaiheessa. Myös kylmävesijohdon pinnalle tiivistyvä ympäröivän ilman kosteus, kondensoituminen estyy, kunhan eristeen pinnoite on höyrytiivis. Onnistuneen eristyksen edellytykset luodaan jo putkiasennusvaiheessa. Putket on asennettava sellaisen välimatkan päähän toisistaan ja rakenteista, että eristyksellekin jää tilaa ja se voidaan myös suorittaa. Yleinen asennusvirhe on putkien sijoittaminen liian ahtaasti, jolloin eristys pahimmillaan estyy. Isommissa rakennuskohteissa eristystyön hoitaa erillinen eristysfirma. Pienet asennuskohteet eristää kuitenkin putkiasentaja itse. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että putkiasentajalla on riittävästi tietoa ja taitoa eristämisestä. Eristys on suoraa putkiosuutta, kulmia ja haaroituksia. Yleensä eristys pinnoitetaan jollakin sopivalla, suojaavalla materiaalilla. Materiaali voi olla PVC-pinta tai jopa pellitys. Eristyksen päät suojataan esimerkiksi pääteheloilla. 75 % + 2 K J A F E J= F JE = A I E A H E I E% + 2 K J E + # Kylmävesijohdon eristyksessä huomioidaan kondensoitumisen mahdollisuus. Eristys voidaan tehdä ilmatiiviiksi niin, ettei huoneilma ja sen kosteus pääse viileän putken pinnalle. Lämminvesi ja lämpimän käyttöveden kiertojohto voidaan eristää vierekkäin tai jopa yhteen. - HEI JA A F E EJA 2 E J= F JE = A I E A H E I E % + - HEI JA F I EEHJO O F E I J O A F ; F HEI J F JE = # # + % + % + 1 = A HEI JO I J L A I EF K J A I I = D JO O F A A A JO O F A = I JE 5 K = K HA D = = EI E = ' - HEI JA A F = I K K I # Vaativissa eristyskohteissa käytetään useampikerroksista eristystä Uponor Mantle, tonttijohdon jäätymiseltä suojaamiseen käytettävä eristetty ja lämpökaapelilla varustettu suojaputki. Suojakuoren ulkohalkaisija on 90 mm, eristeen paksuus 15 mm ja tila mm vesijohtoputkelle. 10 W/m lämpökaapeli on asennettu eristeen pintaan alumiinifoliolla. ) K EE EB E = A HEI JA A F E J= = = I A A JJK F = = F A E 9 6 E = # " L A I E D J F K J A A 75

12 F JE = I J K F F E O I J= E EHEI J K I J= 8 A F JE = JK EI J= L = JA H I J= = JJE = F EJA A A F JE = K I JA I I = = O D A A A F JE = = I EA I I = Vesijohtojen varusteet 8 A I EA I A EJJK E A D = E A # # + 91 Lämpötilan noustessa liikaa termostaatti pitenee ja karassa oleva säätöluisti sekä säätölautanen liikkuvat alaspäin. Ylempi virtausaukko (A) pienenee ja alempi suurenee. Nyt sekoitusosaan tulee vähemmän kuumaa vettä ja enemmän kylmää vettä. Lämpötilan laskiessa termostaatti lyhenee, jousi painaa termostaattia kasaan ja osia B ja C ylöspäin. A I E A H E I E L = H= = = J= & + ) + ) EHJ= K I = K J * = H= F I I A L = = = H= = K = = EE K L = I J = K J= A ) + = H= I I = A L = = I A K = = EE K L = I J K EI JE * K I E JA H I J= = JE L = I J= L E = = O L A I EL A H I J I J= % + F JE = I J K F F E K I E D J I K = J= I K I I = = I A A JJ= L = = JK HEJK EI J= = D = E A A A L L A F JE = = 5 J = K J= A 2 EJA A L J= E O D A A L F = A = F E = = HEF K J E Omavoimainen säädin. Säätimen avulla pidetään hanoille menevän lämpimän veden lämpötila halutussa arvossa esimerkiksi 55 C. Mittauskohteeseen sijoitetussa anturissa höyrystyvä neste liikuttaa palkeen avulla karaa ja siinä olevaa venttiilin lautasta. Venttiilin karapesä voidaan kääntää, jolloin venttiili joko avautuu tai sulkeutuu anturin lämmetessä. Mitä viereisen kuvan venttiilissä tapahtuu anturin lämmetessä? Eräs omavoimaisen säädön kytkentäesimerkki F I K K E! 5 J H= I A JJO L A I E L A H I J EA HK = 91

13 98 Vesijohtojen varusteet Keskipakopumpun rakenne Vesi menee pumpun pyörivän juoksupyörän sisään sen keskeltä, imupuolelta, ja poistuu kehältä, painepuolelta. Pyörivä juoksupyörä heittää vettä ulospäin, jolloin pesän reuna taittaa suihkun eteenpäin putkistossa. Pienemmissä pumpuissa on yksi juoksupyörä. Kun tarvitaan suurempaa painetta, käy tetään useampaa juoksupyörää. Tällöin edellisen pe sän painepuoli yhdistyy seuraavan pe sän imupuoleen jne. Pumput voidaan jakaa alustalle asennettaviin sekä suoraan put keen kytkettäviin pumppuihin. Suoraan putkeen kytkettävät pumput ovat yleisimpiä, koska ne vievät vähän tilaa. Alustalla olevat pumput ovat isojen laitosten pumppuja. Suoraan putkistoon asennettavat pumput ovat yleensä märkämoottoripumppuja. Kuvat ovat alla. 8 A I E I EI E K F K E 5 J= = JJ HE 4 JJ HE K I K F O H 8 A I E K I F = E A F K E Yläkuvassa on putkistoon asennettu märkämoottorinen omakotitalon LV-kiertopumppu. Molemmissa yläkuvissa on halkileikkaus keskipakoispumpusta. Siinä on märkämoottori ja pumppu on putkiston kannattama. Vesi menee sisään pumpun keskeltä ja poistuu kehältä putkistoon. Pienet pumput liitetään putkistoon liittimien avulla ja isot pumput laippaliitoksin. Pumpun nostokorkeus riippuu kierrosluvusta, siipipyörän halkaisijasta sekä siipipyörien määrästä. Pumppu ei ole itseimevä, eikä sen imukorkeus saa olla suurempi kuin 6 m. LV-kiertopumpun veden kanssa tekemisiin joutuvien osien on oltava ruostumatonta materiaalia, esim. ruostumatonta terästä, muoveja tai pronssia. 98

14 Erilaisia vesijohtoputkituksia Kiinteistön vesijohtoputkituksia Vesijohtojen tarkoitus Asuinrakennusten vesijohtojärjestelmän avulla toimitetaan käyttäjille kylmää sekä lämmintä käyttövettä. Ammattitaitoisella suunnittelulla ja asentamisella varmistetaan järjestelmän riittävä vedenanto normaalin käytön aikana. Käyttöpisteeltä saatava vesi ei saa aiheuttaa terveydellisiä haittoja eikä se saa olla myöskään liian kuumaa, jolloin siitä voisi saada palovammoja. Kunnallisen vesilaitoksen vettä ei yleensä tarvitse käsitellä kiinteistökohtaisesti. Veden mukana virtaavat hiukkaset saattavat kuitenkin aiheuttaa tukoksia ja siksi esimerkiksi termostaattiset suihkusekoittimet on varustettu suodattimella. Suodattimet on puhdistettava säännöllisin väliajoin. Erikoisemmissa käyttökohteissa vettä joudutaan käsittelemään lisää kohteen tarvetta paremmin vastaavaksi. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi pesulat ja uimahallit. Pesuloissa voi olla höyryn avulla toimivia laitteita, jolloin höyryn kehittimeen menevän syöttöveden on periaatteessa oltava tislattua vettä Putkien sijoitus rakennuksessa LVI-laitteisto vain toimii, se ei näy eikä kuulu. Menneinä vuosina tämä väittämä on toiminut hyvin siltä osin, että putket ovat olleet valun sisällä näkymättömissä. Putket valussa -asennus on parantanut äänenvaimennusta. Kun putkiston elinikä on kuitenkin kiinteistön ikää lyhyempi, valussa olevan putkiston uusinta on ongelmallista. Uusinnassa on helpointa jättää vanha putkisto valun sisään ja tehdä uusi pinta-asennusputkitus. Pintaan asennettu putkitus ei kuitenkaan ole mikään kaunistus tyylikkään kaakelilaatoituksen päällä. Samalla putkikannakkeiden reiät rikkovat vesieristyksen ja aiheuttavat kosteusvaurioriskin. Putket ja ikä Koska rakennuksen kestoikä on paljon vesijohtojen ikää suurempi, putkien iän pidentämiseen/vaihdettavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Vesijohto asennetaan ensisijaisesti vaihdettavaksi siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on mahdollisimman vähäistä. Korjaus voidaan suorittaa helposti rakenteita rikkomatta. Jos putkisto ei ole vaihdettavissa, on se tehtävä sellaisista osista ja materiaaleista, että putkisto kestää rakennuksen käyttöikään nähden kohtuullisen ajan. Ei-vaihdettavalle putkistolle asetetaan suuremmat laatuvaatimukset putkimateriaalin, liitosmenetelmien sekä myös mitoituksen suhteen kuin vaihdettavissa olevalle johdolle. Sinkityn putken kunnossapitojakso on noin 30 v ja kupariputken v. 8 = A JJ= L = F E J= = I A K I F K J A J L = JA I E A H E I E F I EEJJEF K J A = 8 = A JJ= L = = I A K I F K J A J L = J K L E= = A I E = EJI A L = JI K = F K J A I I = H= A JA A I EI K I K = = L E I I = H= A JA A I EI O J J EI I A L = F K J EF EEHHA J A D O A L EEL = = A E = J L EEL = = - E L = A JJ= L = = I A K I F K J A J L = JI A E I EI = A L = JA I E A H E I E K F = HEF K J A = L = I A = = E A = = # # L = I A = = E A = = Putket pinnassa Huoneiston jakojohdot ovat yleensä suurimmillaan 18 mm ja kytkentäjohdot pienimmillään 10 mm. Putket voidaan asentaa kaapin taakse, kätkeä verhokoteloon, peittää listalla tai jättää näkyviin. Putkina voidaan käyttää kupari-, komposiitti- tai RST-Mapress- putkia. Kuva on yllä. 104

15 Kiinteistön vesijohtoputkituksia Muovivesijohtoputkituksia Alajakoisessa järjestelmässä vesijohdot asennetaan ala- tai välipohjaan, mikä on ylei simmin käytetty jakotapa. Jakotukit sijoi tetaan lattiakaivolla varustettuun tilaan, esim. tekniseen tilaan. Yläjakoisessa järjestelmässä vesijohdot asennetaan ylä- tai välipohjan koolausti laan, alas laskettujen kattojen välitilaan tai kotelointeihin. Kerrostalojen jakojohtoina ja kiertovesiputkina käytetään esim. valmiiksi lämpöeristet tyjä Uponor-Plus -putkia. Uusissa kerros taloissa jakojohtojen vaakavedot sijoite taan perustuksen alle soraan tai välipoh jien putkitustilaan. Pystyjakojohdot sijoi tetaan hormeihin tai koteloihin, joissa putket voivat olla ilman suojaputkia. Asuntojen jakotukit sijoitetaan putkihor miin tai keskeisempään paikkaan asun non sisällä. Kulutusmittarin luku järjeste tään putkihormin hoitoluu kun kautta tai kaukoluentana. Kuva on alla. Kuvissa on ylä- ja alajakoinen putkitus. 2 HH= I O J L 2 K J A J L = J K L E= = A I E = EJI A L = J = JJE= = I A E H= A JA A I EI I K = F K J A I I = L = A JJ= L EI I = ) = = E A F K J EJK I ) = = E A F K J EJK I O J A J A I K I O J A J A I K I ) = I = I A JJK = JJ ) = = E A F K J EJK I 2 HH= I O J L ; = E A F K J EJK I = JJ F E J= ; = E A F K J EJK I 5 K = F K J A I I = A L = L = A JJ= L = K L EF K J E = JJ = I A E H= A JA A I EI K F = HEJ= E F I EEJJE F K J E = JK E ) I A K I = = = E JEJA = E = EI A E I EJA O K L EF K J E I K A A I EJJ J= L = = 0 = = K = H= I E= L = JI A E I EI O J A J J = JK E = = A A J= EF K J A = = A E # # E # 8 # ) = = E A F K J EJK I 5 K = F K J A I I = A L = L = A JJ= L = K L EF K J E = JJE= = I A E H= A JA A I EI K L EF K J E EE J F EI JA = K EA HEI JA 6 K EF K K = JK E 5 K = F K J E 109

16 120 Kiinteistön lämpimän veden tuotto ja säätö Virtauspatterilla varustetut vedenlämmittimet Vesi lämpenee tässäkin järjestelmässä virratessaan kierukan läpi. Varaajan vesitila voi olla 1000 l ja se on täynnä patteriverkoston vettä. Säiliön on oltava yhdistettynä paisuntajärjestelmään. & "! ' 1 Lämmin vesi tuotetaan kattilassa 2 Vesi patteriverkostoon 3 Vesi varaajalle 4 Vesi varaajalta ja patteriverkostosta 5 Vesi patteriverkostosta 6 Varaaja 7 Linjasulut ja LVK-linjasäätö 8 LV- kiertojohdon paisuntakaari 9 Käyttöpiste 10 LVK-kiertopumppu ja sen sulut 11 KV-johto 12 KV-linja 13 LV-linja 14 LVK-linja! 6 + % $ = JJE = 8 A I EJE = 6 K EF A I " 8 = H= = = # # Varaajalla voi olla myös oma pumppu, jonka automatiikka tunnistaa varaajan veden sekä kattilaveden lämpötilaa. Pumppu käynnistyy, kun varaajan veden lämpötila on asetusarvon verran kattilan veden lämpötilaa alhaisempi. Pumppu pysähtyy kun varaajan veden lämpötila on automatiikan valitun arvon mukainen. Kun käyttäjä avaa sekoittimen 9, kylmä vesi virtaa kunnallisen vesijohtoverkoston paineen työntämänä hanaan putkia 11 ja 12 pitkin. Lämminvesi virtaa pisteelle 9 osuuksia 11 ja 15 pitkin, varaajan kierukan kautta ja nousulinjaa 13 pitkin. LVK-pumppu kierrättää vettä reittiä 10, kierukka, 13, 8 ja 14. Putket on eristettävä hyvin. Lämpötila-anturi (TE) tunnistaa käyttöpisteille virtaavan veden lämpötilaa. Jos vesi on kuumempaa kuin säätimelle (TC) asetettu arvo, säädin ohjaa kolmititieventtiilin säätömoottoria (TV) siten, että varaajalta tulevaa vesimäärää pienennetään ja johdosta 15 tulevaa kylmävesivirtaamaa suurennetaan. Näin tehdään niin kauan, että LV on halutun lämpöistä. Jos taas käyttöpisteille menevä vesi on viileää, lisätään varaajalta tulevaa vesivirtaamaa ja pienennetään KV-virtaamaa. Lämminvesivaraajat Ison kerrostalon vesi lämmitetään varaajassa, jonka koko voi olla 1000 l. varaaja on täynnä lämmintä käyttövettä, joka lämpenee kierukan läpi virtaavan patteriverkoston veden avulla. 8 A I EJE = Varaajan vesi lämpenee kattilan vedellä. Kuva on äärimmilleen pelkistetty. Siitä puuttuvat veden sekoituskytkennät ja säätöautomatiikka. 8 = H= = = 6 K EF A I = JJE = A HEI JO I = F A JEF E J= 8 = H= = = A HEI JO I 120

17 122 Kiinteistön lämpimän veden tuotto ja säätö F JE = = JK HA A = 6 -! = L K = L = H EI JA J= = L = H= = = L A EA HH JO I = K HE A H = K JJ= L = E I E E K L = H= = = L A I E A H L A JJ L EE A F 6-8 = H= = = 6 + = JJE = 6 - Pientalossa % energiasta kuluu talon lämmitykseen ja % käyttöveden lämmitykseen. Auringon ja öljyn rinnakkaiskäytöllä voidaan valita aina sopiva lämmitystapa. Aurinko- ja öljylämmityksen yhdistäminen onnistuu esimerkiksi perusparannuksessa, kattilan ja polttimen vaihdon yhteydessä. Kesällä auringon avulla lämmitetään kivilattioita sekä lämmintä käyttövettä. Talvella otetaan avuksi öljyä. Automatiikka hoitaa öljykattilan ja aurinkolämmityksen käytön. 6 -! Vieressä on varaajan periaatekuva. Hyvä ja ehjä eristys on varaajan taloudellisen käytön edellytys. 122

18 Kiinteistön märkätilat Rakenteen tiiviys Jos pintamateriaali ei ole itsessään täysin vesitiivis, alusrakenteiden vesitiiviys on varmistettava ennen pinnan kiinnittämistä. Muovimatto hitsatuin saumoin on vesitiivis märkätilan pintamateriaali. Keraaminen lasitettu laatta ei päästä kosteutta lävitseen, mutta laatan saumaus päästää. Oikein tehdyn märkätilan lattia on vesitiivis kaukalo, jonka vedeneristys jatkuu myös seinille. Lattian kaltevuuden on oltava vähintään 1:80 ja lattiakaivon ympärillä 1: 50. Ennen lattian vedeneristystä betonivalun on annettava kuivua vähintään viikko jokaista laatan paksuuden senttimetriä kohti. Laatoituksessa lattian ja seinän kulma sekä seinien nurkat saumataan homehtumattomalla ja elastisella saniteettisilikonilla. Gyproc-rakenteisessa seinässä kalusteiden ja varustelujen tukirakenteet asennetaan ennen seinien levytystä. Mahdollinen pohjustus tehdään ennen kulmiin ja saumoihin tulevien vahvikekankaiden asentamista. 129 Märkätilan ilmanvaihtoon on kiinnitettävä huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Tällöin mietitään märkätilan käyttöä esimerkiksi siten, että kuivataanko pyykki talviaikana märkätilassa vai kuivausrummussa. Oikein mitoitettu ilmanvaihto poistaa märkätiloista ylimääräisen kosteuden, joka muutoin saattaisi vahingoittaa talon muitakin osia. Myös lattialämmitys nopeuttaa märkätilan kuivumista. = = A E = L A A HEI JO I A L EI J L HA E = EJ= F K EI JA JJK K HA E I = EJA A JJEI E E E= 6 EEL EI JO I 8 A I EA HEI JO I 5 K = F K J E = EJ= JK F = HA E I = EJA A JJEI E E E= = EJ= = = A F = E = A A = EA HH HK K L E K L EJK F F = = 6 EEL EI JO I 8 A I EA HEI JO I = I E E$ 5 K = F K J E 8 J I A E L A I EA HEI JO I A L EI JO I E H EI A L A I E= K A A = Keittiön tiskipöydän kaapiston vuotovesikaukalo. 2 A EJA = EF F = 5 = EJA A JJEI E E E Saniteettisilikonilla tiivistetään kaikki kohdat, joissa jälkiasennukset lävistävät vedeneristyksen, myös ruuvien läpimenopaikat. 5 A E Kylpyhuoneen kosteus Työtehoseuran tutkimuksessa mitattiin jatkuvalla mittausseurannalla kuuden eri koetalouden kylpyhuoneen lämpötilaja kosteusolosuhteita. Pesutiloissa oli kosteus- sekä homeongelmia ja kaikkien talouksien pesutiloissa oli runsaasti kosteutta tuottavia toimintoja. Kiinteistöjen koneellinen poistoilmanvaihto toimi 1/1-teholla neljästi vuorokaudessa keskimäärin kaksi tuntia kerrallaan. Pyykin kuivatus talviaikana esim. kuivatusrummussa pienentää märkätilojen kosteus- ja homeongelmien riskiä. Kesällä pyykki kuivatetaan mahdollisuuksien mukaan ulkona. Kosteuskuormitus muodostui saunomisista, suihkussa käynnistä sekä pyykin pesusta ja narulla kuivatuksesta. Pyykkiä pestiin ja kuivattiin päivittäin useampia koneellisia ja vettä pyykistä tuli 2,5-7,5 kg/pv. Mittaukset osoittivat, että samanaikainen suihku ja pyykinkuivaus nostivat kylpyhuoneen suhteellisen kosteuspitoisuuden yli 60 %:iin alle tunnin ajaksi koneellisen poistoilmanvaihdon 1/1-teholla 1/2-teholla aika oli vähintään 7 h. Ilman koneellista poistoilmanvaihtoa kylpyhuoneen suhteellinen kosteus oli jo pelkän suihkun vaikutuksesta yli 60 % n. 4,5 h ajan ja pyykin kuivauksen vaikutuksesta aika oli yli 6 h. Pyykin kuivausaika eri menetelmillä Kun asunnon kylpyhuoneessa kuivatettiin pesukoneellinen pyykkiä (3,3 kg) suihkun oton yhteydessä, kuivausaika oli Työtehoseuran mittausten mukaan 10 h koneellisen poistoilmanvaihdon 1/1- teholla. Ilman koneellista ilmanvaihtoa kuivausaika oli noin 50 h. Jäännöskosteudeltaan (75 %) vastaavanlaisen pyykin kuivaus kotitalouden kuivausrummussa vie aikaa noin 1,5 h, kuivaavassa pesukoneessa ja kuivauskaapissa noin 2,5 h. 129

19 Veden käyttöpisteet kiinteistössä Tasapohja-allas ja kaatoallas Viereisissä kuvissa on ruostumaton tasapohja-allas ja sen asennus. Allasta käytetään kuraeteisissä, kodinhoitohuoneissa, teknisissä tiloissa ja autotallissa. Kuvat ovat vieressä. 4 I J J= K I J= A L O " 6 = I = F D = = J= = = I A K I EJ= J L = JA J EI O O I E L = EEI J= F E = I J= = = J = = I = I A A J= = I = E = EJ E = $ # % EJJ= " L = H EI J= = I A A JJ D = = = A = D JK K A I E A H E I E F HE $ #! # " # Viereisissä kuvissa on seinäsekoittajia. Ylemmän kuvan sekoittajassa on letkuliitosmahdollisuus, yksisuuntaventtiili ja imusuoja. Alemmissa kuvissa on vaihtimellinen laskuputki. Hanoja käytetään tasapohja-altaan ja kaatoaltaan yhteydessä mutta niitä voidaan käyttää myös tavallisen pesualtaan hanoina. #! $!! " # % # % Painonappiventtiili on aikaohjattu, itsesulkeutuva venttiili. Venttiilin sulkeutuminen tapahtuu määräajan kuluttua painonapin vapauduttua. Painonappiventtiilillä voidaan veden virtausaikaa säätää portaattomasti sekuntiin. Aika on tehtaalla esisäädetty 30 sekuntiin virtauspaineen ollessa 400 kpa. Virtauspaineen tai lämpötilan noustessa virtausaika lyhenee. Painonappiventtiili on vaihtokelpoinen käyttöventtiilin tilalle. #! " 137

20 Veden käyttöpisteet kiinteistössä Astianpesuallas, tiskipöytä Altaita käytetään tiskauksessa ja ruuanlaitossa. Altaan materiaali on emaloitua terästä tai ruostuma tonta 18/8 krominikkeliterästä. Allaolevassa kuvassa oleva reunallinen rst-allas on käytännöllinen ja kolhuja kestävä. Reunat estävät veden valumisen lattialle ja altaaseen pudonnut metallinen pihvinuija ei tee niin pahaa jälkeä kuin pudotessaan emaloidun teräsaltaan pinnalle. Yleensä nykykeittiöt ovat lattiapinta-alaltaan pieniä, joten keittiön suunnittelussa kannattaa huomioida erityisen hyvin altaan, lieden, astianpesukoneen, jääkaapin ja laskutasojen sijoitus. Näin saadaan käyttäjää miellyttävä, toimiva keittiö. Kaikissa altaissa on yleensä takareunassa ylivuotoaukko, josta altaassa riittävän korkealla oleva vesi pääsee viemäriin, vaikka altaan pohjatulppa on paikallaan. Jos hana jätetään vuotamaan täysin auki, ylivuotoaukko ei pysty ehkäisemään altaan tulvimista ja vesivahinkoa. Altaan kannen läpäisevässä hanassa on kääntyvä laskuputki ja yleensä aivan kannen tasossa astianpesukoneen vesihana. Pesukonehana kannattaa pitää suljettuna ja se avataan vain käytön ajaksi. 6 EEL EI JO I ) I JE= F A I K A D = = O JJ L EF K 2 HA I K K JE JO L = I K F K J E Allasta ja sekoittajaa käytetään veden ottoon, tiskaukseen sekä ruuan laitossa esimerkiksi vihannesten pesuun. ; EL K J 2 D = L A JJEE E Keittiöhana on toiminnaltaan pesualtaan hanan kaltainen. Sen veden anto on 0,2 dm³/s, pesualtaan hanalla arvo on 0,1 dm³/s. Hanassa on pitkä ja kääntyvä laskuputki, jonka kääntökulma voidaan rajoittaa niin, ettei se laske vettä allastasolle ja sitä kautta lattialle. Hana on yleensä pesualtaan läpi tulevaa mallia, mutta se voi olla myös seinähana. Hanassa voi olla astioiden esipesuharja. Vastaavanlaista seinämalliratkaisua voidaan käyttää myös kuraeteisessä, mutta harja on isompi, koska sillä voidaan pestä vaikkapa saappaita. Hanassa on yleensä pesukoneventtiili, joka voidaan valita antamaan kylmää tai kuumaa vettä. Astianpesukone kytketään työtehoseuran suosituksen mukaan kylmään veteen parhaan pesutuloksen saamiseksi. Veden lämmitys maksaa riippumatta siitä millä tai missä se lämmitetään. Viereisissä kuvissa on erilaisia keittiöhanoja. Juoksuputki, sen tiivisteet tai säätöosa voidaan vaihtaa! $ #! $ #!!! # % = N!! #! $ # %!!!! # = N!! #! $ #!!! # = N!! #! $ #! ' / # # / / / " # & # 141

Sisältö Vesi ja raakaveden hankinta Veden puhdistus ja pumppaus kulutukseen Veden kulutus ja säästäminen Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus

Sisältö Vesi ja raakaveden hankinta Veden puhdistus ja pumppaus kulutukseen Veden kulutus ja säästäminen Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus Sisältö Vesi ja raakaveden hankinta 6 Veden puhdistus ja pumppaus kulutukseen 19 Veden kulutus ja säästäminen 40 Kiinteistön vesijohdot, osat ja asennus 62 Vesijohtojen kannakointi, rakenteiden läpäisyt

Lisätiedot

Lämmityksen perusteita 1

Lämmityksen perusteita 1 Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =

Lisätiedot

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Opettajan osa Videoprojektorille Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna 7 Kerrostalon lämmitys ilman säätöä Miten lämmönsäätö hoidetaan?

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Sampppa Takala 6.10.2014 Samppa Takala 1 Järjestelmän eri asennusvaiheet Aurinkolämpöjärjestelmän asennus on jaettavissa karkeasti 3 eri vaiheeseen Teknisessä tilassa

Lisätiedot

Vedenkulutus ja -säästö

Vedenkulutus ja -säästö Vedenkulutus ja -säästö Oras venttiilit omalla lämmönlähteellä varustetussa järjestelmässä Suomen rakentamismääräyskokoelma Vesilaitteisto on mitoitettava vallitsevat paineolosuhteet huomioon ottaen niin,

Lisätiedot

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 OPTIMUS 3,5 kw Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 Kuvaus Laitetta ei saa asentaa kohteisiin jotka altistuvat räjähdysvaaralle tai kohteisiin joissa lämpötila voi laskea alle 0 C. Ole hyvä, lue ja noudata

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät 1.3.2012 Eristetyt putkistot Uponorin eristetyt putkistojärjestelmät on tarkoitettu kylmän ja lämpimän käyttöveden ja lämmön siirtoon. Putkistot voidaan asentaa suoraan kiepiltä kaivantoon jopa 200 metrin

Lisätiedot

Merkinantotuotteet Kosteusvalvontajärjestelmiä

Merkinantotuotteet Kosteusvalvontajärjestelmiä Merkinantotuotteet Kosteusvalvontajärjestelmiä ABBn 6 A H L A A J= I K = = E A I JA K I L = K H E EJ= L = I J= = @ E H= A J= E A O I EA EJJ= L E EI J= D = A EI J= 6 = L EJJA A = K = L = JK HL = E A = =

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

HAATO Lämminvesivaraajat. Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta. vuoden. takuu. vuoden. takuu

HAATO Lämminvesivaraajat. Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta. vuoden. takuu. vuoden. takuu HAATO Lämminvesivaraajat Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta 5 vuoden takuu 5 vuoden takuu Varma valinta Lämminvesivaraajan on toimittava vuosia, riippumatta veden laadusta. Lisäksi sen tulee olla

Lisätiedot

HUOMIO! ASENNUS SUORITETTAVA NIIN ETTÄ PUTKILIITÄNNÄT OSOITTAVAT ALASPÄIN.

HUOMIO! ASENNUS SUORITETTAVA NIIN ETTÄ PUTKILIITÄNNÄT OSOITTAVAT ALASPÄIN. HUOMIO! ASENNUS SUORITETTAVA NIIN ETTÄ PUTKILIITÄNNÄT OSOITTAVAT ALASPÄIN. PAKKAUKSEN MUKANA TULEVA SUODATIN ON ASENNETTAVA KYLMÄVESILIITÄNTÄÄN. KATSO SIVU 4, KUVA 1 (SUODATIN NRO 12) MAKSIMI PAINE ILMAN

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Edut Järjestelmä voidaan toteuttaa pienemmällä syöttöputkihalkaisijalla. Järjestelmän kokonaispainehäviö laskee. Virtauksen säädöt eri jakotukkien välillä

Lisätiedot

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös:

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös: XOTNK 500i või 500 Xi XOTNK 505-3000i vibra.se 150 235 345 495 770 400 200 100 1710 150 LISÄMHDOLLISUUDT Säiliöön voidaan asentaa myös: X/X3 K SOL Venttiili V Käyttöveden lämmönvaihdin o 22mm P=10/15 m

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija

Versio 5 FIN 06-2015 ROHS. Sähkönumero 71 660 10. teknisen tukkukaupan asiantuntija Asennus- ja käyttöohje vuoto- ja kosteushälytin Vahinkovakuutusyhtiöiden hyväksymä 2 ROHS Vakuutusyhtiöt suosittavat sekä voivat antaa maksu- tai muita etuja. Sähkönumero 71 660 10 teknisen tukkukaupan

Lisätiedot

OY METRO THERM AB VUOTOHÄLYTIN FELSON BVS 1-10 VUOTOHÄLYTIN

OY METRO THERM AB VUOTOHÄLYTIN FELSON BVS 1-10 VUOTOHÄLYTIN OY METRO THERM AB VUOTOHÄLYTIN FELSON BVS 1-10 VUOTOHÄLYTIN - Varmistaa että vesivuoto ei pääse yllättämään kotiasi LVI NO 45 79 502 FELSON VUOTOHÄLYTIN valvoo koko vesijohtoverkostoasi. huomaa myös korvaamattomat

Lisätiedot

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

KOSPEL S.A. 75-136 KOSZALIN UL. OLCHOWA 1 Lue käyttö- ja asennusohjeet huolellisesti. Niitä noudattamalla varmistat laitteellesi pitkän käyttöiän ja luotettavantoiminnan. Kospel Oy pidättää oikeuden tehdä pieniä muutoksia laitteen rakenteeseen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto. Tero Lahtela

PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto. Tero Lahtela PUUKERROSTALO - TALOTEKNIIKKA - - Lämpö, Vesi, Ilmanvaihto Tero Lahtela MALLIKERROSTALO TILAELEMENTTIMÄRKÄTILA TALOTEKNISET VALINNAT LVIS-pystyhormien sijoittaminen porrashuoneeseen ääni- ja paloteknisesti

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Veden säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Veden tuotanto ja hinnoittelu Veden kulutus

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 2(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus

Lisätiedot

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit

Lisätiedot

Venttiilin säätö perustuu vahvaan termostaattiin ja sen vastavoimana olevan jousen toimintaan. Näillä ohjataan messingistä säätölautasta.

Venttiilin säätö perustuu vahvaan termostaattiin ja sen vastavoimana olevan jousen toimintaan. Näillä ohjataan messingistä säätölautasta. 5 5 5 TERMOSTAATTISET PATTERIVENTTIILIT Oras Stabila Yleistä Oras Stabila on esisäädettävä termostaattinen patteriventtiili, joka on tarkoitettu käytettäväksi pumppukiertoisessa kaksiputkijärjestelmässä.

Lisätiedot

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia.

Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Alpex-duo Asennusohjeet 1.1 Yleistä Alpex-duo paineputkijärjestelmän putki on kerrosrakenteinen komposiittiputki, jonka sisä- ja ulkopinta on PEX-muovia ja välikerros alumiinia. Järjestelmän liittimet

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

Esa Varho. Veden- ja Energian säästö Puumarkkinapäivät 2011

Esa Varho. Veden- ja Energian säästö Puumarkkinapäivät 2011 Esa Varho Veden- ja Energian säästö Puumarkkinapäivät 2011 ORAS LYHYESTI Perustettu 1945 Oras Invest Oy:n omistama (perheyhtiö ja teollinen omistaja) Liikevaihto 2010: 132,5 milj. Henkilöstö keskimäärin

Lisätiedot

OSV-20 OSV-30 OSV-40 OSV-50 OSV-60 OSV-80 KÄYTTÖVESIVARAAJA SLIM. Asennus- ja käyttöohje

OSV-20 OSV-30 OSV-40 OSV-50 OSV-60 OSV-80 KÄYTTÖVESIVARAAJA SLIM. Asennus- ja käyttöohje OSV-20 OSV-30 OSV-40 OSV-50 OSV-60 OSV-80 KÄYTTÖVESIVARAAJA SLIM Asennus- ja käyttöohje Tätä tuotetta ei saa hävittää normaalin yhdyskuntajätteen mukana. Purettu laite on vietävä asianmukaiseen kierrätyspisteeseen

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 TOUR & ANDERSSON AB QUALITY AND ENVIRONMENT SYSTEM Certification of Registration Number 2125 and 2125 M Certified by SP TA-Therm 6-15-5 FI Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 Yleistä

Lisätiedot

Joka kodin huoltovihko

Joka kodin huoltovihko vu t si N äy te 6 Joka kodin huoltovihko 1 WC ja kylpyhuone Tiloissa, joissa käytetään vettä, on aina kosteusvahingon mahdollisuus. Siksi on tärkeää, että kylpyhuoneiden ja WC-tilojen seinä- ja lattiapinnat

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

31.10.2014. Ene-58.3117 Vesihuoltotekniikka. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesijohtokalusteet

31.10.2014. Ene-58.3117 Vesihuoltotekniikka. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesi- ja viemärikalusteet. Vesijohtokalusteet Vesijohtokalusteet Ene-58.3117 Vesihuoltotekniikka Luento 3 30.10.2014 Vesijohtokalusteet ovat vesijohtojen päätepisteisiin asennettuja laitteita, joiden kautta otetaan vettä eri käyttötarkoituksiin Vesijohtokalusteille

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

Uponor-lattialämmitysjärjestelmä puurakenteiseen ala- ja välipohjaan

Uponor-lattialämmitysjärjestelmä puurakenteiseen ala- ja välipohjaan Uponor-lattialämmitysjärjestelmä puurakenteiseen ala- ja välipohjaan 2 Lattialämmitys on hyvä ratkaisu Vesikiertoinen lattialämmitys on helppo asentaa valmiiksi uritetulla lattialämmityksen KoskiTherm-asennuslevyllä.

Lisätiedot

Asennusohje. Meltex lattialämmitysjärjestelmä JAKOKESKUS 7035TOPAC / 7035TOP / 7035

Asennusohje. Meltex lattialämmitysjärjestelmä JAKOKESKUS 7035TOPAC / 7035TOP / 7035 Meltex lattialämmitysjärjestelmä JAKOKESKUS 7035TOPAC / 7035TOP / 7035 Sisältö Jakokeskus 3 Asennus 3 Putkien asennus 4 Putkien yhdistäminen jakokeskukseen 4 Sekoitusyksikön asentaminen (lisävaruste) 5

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle

Jäähdytysnesteen ulostulo ulkoiselle lämmitykselle Moottorin jäähdytysnesteellä voidaan lämmittää ulkoisia elementtejä. Tällaisia ovat mm. umpikorit, nosturiohjaamot ja säilytyslaatikot. Lämpö otetaan sylinteriryhmän virtauksesta ja se palautetaan jäähdyttimen

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

LK Anti-Legionella Jakotukki

LK Anti-Legionella Jakotukki LK Anti-Legionella Jakotukki Rakenne/Käyttöalue LK Anti-Legionella Jakotukki on valmistettu sinkkikadon kestävästä messingistä ja sen lyijypitoisuus on alle 2 prosenttia säännösten CW 602N EN 12165 mukaisesti.

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Hän on kykenevä kierrättämään ja hävittämään talotekniikka-alan jätteitä annettujen lakien puitteissa. Hyvä

Hän on kykenevä kierrättämään ja hävittämään talotekniikka-alan jätteitä annettujen lakien puitteissa. Hyvä Työelämälähtöiset arviointi kriteerit Työssäoppimisjakson arviontilomake Opiskelijan nimi. Yritys:... Työpaikkaohjaajan nimi ja titteli:. Työssäoppimisjakson ajankohta:.. Kompetenssi alue Kompetenssi kohta

Lisätiedot

POC D/G 5L LÄMMINVESIVARAAJAT. Asennus- ja käyttöohje

POC D/G 5L LÄMMINVESIVARAAJAT. Asennus- ja käyttöohje POC D/G 5L LÄMMINVESIVARAAJAT Asennus- ja käyttöohje Tätä tuotetta ei saa hävittää normaalin yhdyskuntajätteen mukana. Purettu laite on vietävä asianmukaiseen kierrätyspisteeseen jossa käsitellään sähkö-ja

Lisätiedot

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen!

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Clen Royal 2117 Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Messinkipäätyinen rivimäntäpumppu keraamisilla männillä ja

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

VARISCO itseimevät keskipakopumput J

VARISCO itseimevät keskipakopumput J VARISCO itseimevät keskipakopumput J Teollisuuskäyttökohteet Nesteensiirto: puhtaat tai likaiset nesteet, neutraalit nesteet, hapot, emäkset; hiekka, muta- tai kiintoainesuspensiot; puhtaat tai likaiset

Lisätiedot

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys Sivu 1 / 10 Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Sivu 2 / 10 Kohde Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Tilaaja Emmi Joru Killingholmankuja 3 A 18 00810 Helsinki Aika 25. 27.4.2013 Laajuus Tarkastukset Mittari Pohjatiedot

Lisätiedot

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142

Lisätiedot

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili

TA-MATIC. Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili TA-MATIC Sekoitusventtiilit Omavoimainen termostaattinen lämpimän käyttöveden sekoitusventtiili IMI HEIMEIER / Käyttövesiventtiilit / TA-MATIC TA-MATIC Kerrostalojen ja vastaavien käyttövesijärjestelmien

Lisätiedot

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto 20 kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto Esipuhe Asennustuet ovat innovatiivinen, helppo ja käytännöllinen tapa asentaa FinnCeramic 20 paksuisia kivipuristelaattoja. Tukien avulla laatat voidaan

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

MALLI TUOTE/VÄRI LVI No. TUOTE No. GUSTAVSBERG. Hanat ja varaosat Ohjehinnasto 01.12.1999

MALLI TUOTE/VÄRI LVI No. TUOTE No. GUSTAVSBERG. Hanat ja varaosat Ohjehinnasto 01.12.1999 GUSTAVSBERG Hanat ja varaosat Ohjehinnasto 01.12.1999 Sisällysluettelo SAFE Pesuallashanat 4-5 Pesuistuinhanat 6 Kurahuoltohanat 7 Keittiöhanat 8-9 Kylpy - / suihkuhanat 10-14 Vaihtimet/ejektorit 15 ARCTIC

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET

Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Normit TUOTETTA KOSKEVAT NORMIT JA MÄÄRÄYKSET Suihkukaapit on valmistettu seuraavien direktiivien mukaisesti: Matalajännite 2006/95/EEC Yhdenmukaisuus kyseisen direktiivin kanssa taataan seuraavilla harmonisointinormeilla:

Lisätiedot

Asennusratkaisuja Nordtestmenetelmän NT VVS 129 ja ruotsalaisten vesiasennusnormien (Branschreglerna Säker Vatteninstallation) mukaan

Asennusratkaisuja Nordtestmenetelmän NT VVS 129 ja ruotsalaisten vesiasennusnormien (Branschreglerna Säker Vatteninstallation) mukaan Asennusratkaisuja Nordtestmenetelmän NT VVS 129 ja ruotsalaisten vesiasennusnormien (Branschreglerna Säker Vatteninstallation) mukaan Nordtest NT VVS 129 katsotaan olevan LVI-alan vaativin testi. Yhteisen

Lisätiedot

KOSTEUSTEKNISET SUOSITUKSET

KOSTEUSTEKNISET SUOSITUKSET KOSTEUSTEKNISET SUOSITUKSET Puupäivä 2014 Tero Lahtela KOSTEUDEN HALLINTA RAKENTAMISESSA Koskee kaikkea rakentamista Materiaalin vedensietokyky ei oikeuta rakenteen kasteluun Home kasvaa kaikkien materiaalien

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA

KULJETTAJAN KÄSIKIRJA KULJETTAJAN KÄSIKIRJA www.fogmaker.com Art. No. 8012-010 Edition 2.1 1 Yleinen kuvaus Tämä linja-auto on varustettu täysautomaattisella moottoritilan ja mahdollisen erillisen lisälämmitintilan sammutusjärjestelmällä.

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SB - 200 SB - 250 SB - 300 SB - 400 Käyttövesivaraaja kahdella kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on

Lisätiedot

31. LVI-TARVIKKEET. - Asiantuntevaa palvelua -

31. LVI-TARVIKKEET. - Asiantuntevaa palvelua - 31. LVI-TARVIKKEET Epäkeskoliitin...9 Hanajatkot...2 Hanarasia...4 Hanat...7 Hatut...3 Ilmaventtiilit...14 Jakotukit...4 Jatkoliittimet...5 Kaksoisnipat...2 Kiristysrengas...5 Kulmaliittimet... 2,5,10

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Joustava pumppujärjestelmä

Joustava pumppujärjestelmä Joustava pumppujärjestelmä CLIPTONPUMPEN Tuorerehun lisäaineille ja säilöntähapolle Kaikentyyppiin koneisiin Laaja lisävarustevalikoima Helppokäyttöinen Helposti sovitettava 1 Helppo asentaa kaikenlaisiin

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SW - 100 SW - 120 SW - 140 SW - 200 SW - 250 SW - 300 SW - 400 Käyttövesivaraaja yhdellä kierukalla Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan.

Lisätiedot

Saunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna

Saunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna Saunaremontti ja uuden saunan rakentaminen yhdistelmäsauna ja infrasauna Kun kiuassaunaan asennetaan myös infrapunalämpö, tulee ottaa huomioon muutamia näissä ohjeissa olevia tärkeitä seikkoja. Seuraavat

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET 1. ASENNUKSEEN HANKITTAVAT TARVIKKEET Seuraavat tarvikkeet tarvitaan laitteistotoimituksen lisäksi Aquatron-laitteiston asennukseen: 1.1 Wc-istuin. - 3 L huuhteleva pientalon

Lisätiedot

Putken korjaus ja huolto

Putken korjaus ja huolto Putken korjaus ja huolto Laaja valikoima samalta toimittajalta. Ainutlaatuisen kestävät rakenteet. Nopeaa ja luotettavaa suorituskykyä. Tyyppi Mallien määrä Sivu Koepainepumput 2 9.2 Putkenjäädyttimet

Lisätiedot