Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen maa- ja vesiekosysteemissä (YRMA)
|
|
- Jari Myllymäki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen maa- ja vesiekosysteemissä (YRMA)
2 Radioekologiaa loppusijoituksen näkökulmasta: makean veden ekosysteemit Picture modified from Grey (2016):Front. Ecol. Evol. 4:8.
3 Tunnistetut tietoaukot KYT2010 ja KYT2014-hankkeiden jälkeen Useita eliöitä ja eliöryhmiä, joista tietoa vähän tai ei ollenkaan. Erityisesti kaivataan tietoa radionuklidien siirtymisestä makean veden ekosysteemissä tärkeää Suomen olosuhteissa Riskien arviointiin tarvitaan tietoa sekä annoksista että vaikutuksista*. Säteilyn (radionuklidien) vaikutuksista luonnon eliöihin ja ekosysteemeihin ei juuri ole tietoa *kansainvälisesti suuri kiinnostus eliökunnan säteilysuojeluun. Velvoite arvioida loppusijoituksen vaikutuksia luonnon eliöihin
4 Tavoitteet Tutkia ydinjätteiden riskien arvioinnin kannalta relevanttien alkuaineiden siirtymistä makean veden ravintoketjuissa Radioekologisen mallintamisen kehittäminen edelleen (myös vesiekosysteemistä kerätyn tiedon perusteella) siten että ne perustuvat entistä parempaan ymmärrykseen alkuaineiden (usein epälineaarisesta) siirtymisestä eliöihin Kehittää herkkiä menetelmiä, joilla voidaan saada tietoa pienten säteilyannosten eliöihin kohdistuvista vaikutuksista
5 Tutkimusalue Paukkajanvaaran kaivosalue Alueella sekä luonnollisesti että kaivostoiminnan seurauksena kohonneita uraani- ja raskasmetallipitoisuuksia
6 Surviaissääski Valitut lajit Toukkavaiheessa elää sedimentissä Tärkeä ravintoketjun osa useiden kalojen ravintoa Indikaattorilaji Ahven ja särki Edustavia kalalajeja Loppusijoituksen turvallisuusanalyysin kannalta ei riittävästi tietoa Surviaissääsken toukat ovat molempien ravintoa Erilainen rooli ravintoketjussa
7 Näytteet Vesi, sedimentti, pohjaeläimet, kalat Keräys Alkuaineanalyysit ICP-MS: 30 alkuainetta kloori kromatografisesti
8 Pitoisuuksia vedessä ja sedimentissä
9 Siirtokerroin vedestä eläimen kudoksiin ei ole uskottava (aivan liian suuri!) eläimet saavat alkuaineet pääosin sedimentistä Water-to-roach CR Se concentration in roach (mg kg-1 WW) U concentration in water (mg/l) Sediment-to-roach CR Pieni Hiislamppi Iso Hiislamppi Se concentration in sediment (mg/kg) Pieni Hiislampi Iso Hiislampi U concentration in sediment (mg/kg) Pieni Hiislamppi Iso Hiislamppi
10 Paradigman muutos: ruskean ravintoketjun merkitystä järvissä (suhteessa vihreään ) ei ole ymmärretty Kuva: Kuiper JJ et al. (2015) Nature Communications 6:7727
11 Alkuaineiden siirtyminen sedimentistä eläimiin: pitoisuus eläimessä ei kasva ja siirtokerroin (CR) pienenee, kun pitoisuus sedimentissä kasvaa U concentration in roach (mg kg-1 WW) Esimerkki 1: Uraani särjessä Se concentration in roach (mg kg-1 WW) U concentration in sediment (mg/kg) Sediment-to-roach CR Pieni Hiislamppi Iso Hiislamppi Se concentration in sediment (mg/kg) Pieni Hiislampi Iso Hiislampi U concentration in sediment (mg/kg) Pieni Hiislamp Iso Hiislampp
12 Esimerkki 2: Molybdeeni surviaissääsken toukissa Mo concentration in chironomid (mg/kg) Se concentration in roach (mg kg-1 WW) Mo concentration in sediment (mg/kg) Sediment-to-chiro CR 0.3 Pieni Hisslamppi Iso Hiislamppi Se concentration in sediment (mg/kg) Pieni Hiislampi Iso Hiislampi Mo concentration in sediment (mg/kg) Pieni Hiislam Iso Hiislamp
13 Näyttää siis siltä, että ehdottamamme uusi mallintamistapa sopii myös vesiekosysteemeihin (kuvassa ennustettu kasvin radionuklidipitoisuus maaperän kokonaispitoisuuden ja radionuklidipitoisuuden funktiona) Tuovinen ym. 2016
14 Vaikutustutkimukset surviassääskillä Toukkia kasvatettiin laboratoriossa tutkimuslammista haetuissa sedimenteissä Kehitysepävakaisuuutta tutkittiin mittaamalla kuoriutuneiden aikuisten siipien symmetriaa Toisena indikaattorina aikuiseksi kuoriutumiseen kuluva aika
15 Kaivosalueen lampien sedimentissä* kasvattaminen hidasti sääskien aikuiseksi FL 36 kuoriutumista (p<0.001) 100 Cumulative emergence (%) Control Reference Iso H Pieni H 50% cumulative emergence Reference= vertailulampi Control= keinotekoinen sedimentti (hiekka) Day *uraanien ja monien toksisten alkuaineiden pitoisuudet suurempia kuin vertailulammessa
16 mutta ei lisännyt siipien vaihtelevaa asymmetriaa (fluctuating asymmetry) Kuvassa vasemman ja oikean siiven mittaustulosten erotus. Mahdollinen vaikutus näkyisi suurentuneena varianssina
17 Yhteenveto: tärkeimmät tulokset Eläimet saavat alkuaineet pääosin sedimentistä Siirtyminen sedimentistä eliöihin on epälineaarista Nämä havainnot on otettava huomioon radioekologisten mallien kehittämisessä Kehitysepävakaisuus (surviaissääsken vaihtelevalla asymmetrialla mitattuna) ei ole herkkä indikaattori heikoille vaikutuksille Jatkossa tutkitaan muita indikaattoreita
18 Tutkimusryhmä Jukka Juutilainen, professori Hankepäällikkö, säteilybiologian asiantuntemus Toini Holopainen, professori Metsäekosysteemin asiantuntemus Mikko Kolehmainen, professori Mallintamisen asiantuntemus Jouni Sorvari, apulaisprofessori Vesihyönteisten ja kehitysepävakaisuuden asiantuntemus Jarkko Akkanen, yliopistotutkija Vesiekosyysteemien asiantuntemus (FT) Elina Häikiö, yliopiston-lehtori (FT) Kasvifysiologian ja kasvien kasvatuksen asiantuntemus Anne Kasurinen, tutkija (FT) Maaperäekologian asiantuntemus Jonne Naarala, apulaisprofessori Solu- ja molekyylibiologian asiantuntemus Tiina Tuovinen, tutkija (FM*) Käytännön toteutus, jatkokoulutettava Soroush Majlesi (MSc) Käytännön toteutus, jatkokoulutettava *FT 2016 jälkeen
19 Tieteelliset artikkelit Julkaisut Tuovinen T, Kasurinen A, Häikiö E, Tervahauta A, Makkonen S, Holopainen T, Juutilainen J Transfer of elements relevant to nuclear fuel cycle from soil to boreal plants and animals in experimental meso- and microcosms. Sci total Environ 2016; 539: DOI /j.scitotenv Tuovinen T. Makkonen S, Holopainen T, Kolehmainen M, Juutilainen J. Non-linear transfer of elements from soil to plants: impacts on radioecological modelling. Radiat Environ Biophys 2016;55: Käsikirjoitukset Majlesi S, Juutilainen J, Kasurinen A, Mpamah P, Trubnikova T, Martikainen P, Biasi C: Fate of radionuclide 14C in soil-plant-atmosphere continuum: on the potential uptake of soil 14C into plants. Environ Sci Technol. Submitted, under revision. Kasurinen A, Häikiö E, Tuovinen T, Tervahauta A, Makkonen S, Holopainen T, Juutilainen J: Transfer of elements relevant to the nuclear fuel cycle in a boreal food chain: soil-to-plant and plant-to-animal transfer with and without fertilizer application. Manuscript. Majlesi S, Carrasco Navarro V, Panzuto S, Sorvari J, Juutilainen J.: Fluctuating asymmetry in chironomid wings: Does low-level radioactive contamination cause developmental instability? Manuscript Väitöskirjat Tuovinen T. Transfer of Radioecologically relevant elements - Evaluation of Linearity in Boreal Forest Ecosystems. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences. 2016
20 Biosfäärimallinnuksen vaihtoehtoiset menetelmät ja niiden arviointi (VABIA) KYT2018 Loppuseminaari Jari Pohjola, Jari Turunen & Tarmo Lipping Tampereen teknillinen yliopisto
21 KYT2018 (2015) Mallinnusinfrastruktuurin (Ecolego) käyttöönotto, Järvi-maatilamalli, herkkyystarkastelut Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, Ari Ikonen, Probabilistic assessment of the influence of lake properties in longterm radiation doses to humans. Journal of Environmental Radioactivity, 164, pp
22 Mallinnusinfrastruktuuri
23 KYT2018 (2016) Järvimaatilamallin laajennus (sedimenttikerrokset), ruoka-aineiden ryhmittelyn vaikutus analyyseissä. Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, Ari Ikonen, The influence of foodstuff grouping on doses in safety assessments. Abstracts Book. Paper presented at Ninth International Conference on Nuclear and Radiochemistry - NRC9, , Helsinki, Finland, pp Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, Radionuklidien purkautumisen mallinnus pohjasedimenttien läpi järviveteen Case Liponjärvi, Eurajoki. Mallinnusseminaari Espoo, Finland. Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, The Effect of Lake Bottom Sediment Layers on Radionuclide Transport from Bedrock to Biosphere and Doses to Humans. The 4th International Conference on Radioecology and Environmental Radioactivity, , Berlin, Germany (Abstract)
24 Ruoka-aineiden vaikutus annos-muunnoskertoimiin Järvi-maatilamallin perusteella tarkasteltiin, kuinka paljon annosmuunnoskertoimet muuttuvat, jos ruoka-aineiden osalta käytetään karkeampaa jaottelua Ruoka-aineryhmien sisällä laskettiin suhdeluvut, joista valittiin pessimistisin Tarkoituksena yksinkertaistaa mallinnusta Pohjola, J. et al. (2016). The influence of foodstuff grouping on doses in safety assessments. Proc. Ninth International Conference on Nuclear and Radiochemistry - NRC9, P2-118
25 KYT2018 (2018) Herkkyysanalyysimenetelmien vertailu (järvi-maatilamalli, varianssipohjaiset menetelmät) 36 Cl, 135 Cs, 129 I, 237 Np, 90 Sr, 99 Tc and 238 U Esimerkkinuklideina 36 Cl ja 135 Cs Metsämalli (ERICAn käyttö eläinten ja kasvien säteilyannosmäärien arvioimiseen)
26 Vertaillut herkkyysanalyysimenetelmät Fourier Amplitude Sensitivity Test (FAST) Extended Fourier Amplitude Sensitivity Test (EFAST) Random Balance Design (RBD) Effective Algorithm for Sensitivity Indices (EASI) Method developed by Ilya Sobol (SOBOL)
27 Herkkyysanalyysin parametrit 34 parametriä herkkyysanalyysissä 2 Kd-arvoa (jakautumiskertoimet peltomaassa ja järvisedimentissä), 14 parametria liittyen ruoan kulutukseen, 4 parametria liittyen järven ominaisuuksiin, 7 rikastumistekijää (peltomaa -> kasvit) ja 7 rikastumistekijää (ravinto -> eläintuotteet) Monte Carlo simulaatiota
28 Tulokset 36 Cl First-order sensitivity indices for 36 Cl (%) EASI EFAST FAST RBD SOBOL K d value for soil Soil to plant CR ( other vegetables ) K d value for lake sediment Outflow rate of the lake Other parameters Total-order sensitivity indices for 36 Cl (%) EFAST SOBOL K d value for soil Soil to plant CR ( berries ) Soil to plant CR ( other vegetables ) K d value for lake sediment Outflow rate of the lake Other parameters
29 Tulokset 135 Cs First-order sensitivity indices for 135 Cs (%) EASI EFAST FAST RBD SOBOL K d value for lake sediment Water to fish CR Volume of the lake Other parameters Total-order sensitivity indices for 135 Cs (%) EFAST SOBOL K d value for lake sediment Water to fish CR Volume of the lake Intake rate of fish Other parameters
30 Johtopäätökset SOBOL yliestimoi, RBD aliestimoi tärkeimmän parametrin vaikutusta Eniten vaikuttava parametri on sama kaikilla menetelmillä Muutoin hienoisia vaihteluja parametrien järjestyksessä menetelmien välillä - Erot johtuvat menetelmien toteutuksesta
31 Jari Turunen, Jari Pohjola, Tarmo Lipping, Sensitivity analysis of radionuclide transport in biosphere analysis. STUK-A261. Sisko Salomaa, Merja Lusa, Kaisa Vaaramaa (eds.). Cores Symposium on Radiation in the Environment - Scientific Achievements and Challenges for the Society, , Helsinki, Finland
32 Järvi-maatilamalli (sedimenttikerrokset)
33 Järvi-maatilamalli (sedimenttikerrokset) 94 Nb mukaan tarkasteluun (hengityksen mukana tuleva sekä ulkoinen säteily) Herkkyysanalyysitarkastelussa eniten vaikuttavat parametrit liittyvät sedimenttikerroksien ominaisuuksiin, pois lukien 36 Cl ja 99 Tc
34 Järvi-maatilamalli (10000 AP) Case 1 = Maatilamalli Case 2 = Maatilamalli + radionuklidit sedimenttien läpi Case 3 = Case 2 + pöly + ulkoinen säteily
35 Järvi-maatilamalli (sedimenttikerrokset) Case 1 = Maatilamalli Case 2 = Maatilamalli + radionuklidit sedimenttien läpi Case 3 = Case 2 + pöly + ulkoinen säteily
36 Järvi-maatilamalli (sedimenttikerrokset) Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, The Effect of Lake Bottom Sediment Layers on Radionuclide Transport from Bedrock to Biosphere and Doses to Humans. The 4th International Conference on Radioecology and Environmental Radioactivity, , Berlin, Germany (Abstract)
37 Metsämalli Metsäekosysteemin lisäys järvi-maatilamallin yhteyteen Facilian kehittämän ERICA-työkalun käyttö kasvien ja eläinten säteilyannosten arvioimiseen (metsämallissa mm. marjat ja riistaeläimet)
38 Metsämalli Loppusijoitustila Kallioperä Kivennäismaa Humus / Turve Maatilamalliin (yksinkertaistettu ihmiseksi ) lisättiin metsäkokonaisuus Puut Aluskasvillisuus Neulaset Karike Loppusijoitustila Kallioperä Metsä / suo Marjat, sienet Järvi Riista Ihminen Joki Meri
39 ERICA-työkalu Syöttöparametrina ekosysteemistä riippuen esim. maaperän tai veden radio-aktiivisen aineen pitoisuus. Siirtokertoimet yms. sisäänrakennettuna ohjelmaan. Tuloksena kyseisen organismin säteilyannos
40 Metsämalli Tulosten perusteella ihmiseen kohdistuvan säteilyannoksen määrä nousi merkittävimmin nuklideilla 36 Cl, 135 Cs, 129 I, 237 Np ja 238 U. Lisäys oli pienempi nuklideilla 90 Sr ja 99 Tc. Skenaariossa otettiin huomioon metsämarjat sekä riista ihmisen ravinnossa. Case 1 = Maatilamalli Case 2 = Maatilamalli + radionuklidit sedimenttien läpi + pöly + ulkoinen säteily Case 3 = Case 2 + metsämalli
41 Julkaisut Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, Ari Ikonen, Probabilistic assessment of long-term radiation doses to humans in case of geological radioactive waste disposal system failure: a farm-lake scenario, submitted to Journal of radiological protection. Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, Ari Ikonen, Probabilistic assessment of the influence of lake properties in long-term radiation doses to humans. Journal of Environmental Radioactivity, 164, pp Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, Ari Ikonen, The influence of foodstuff grouping on doses in safety assessments. Abstracts Book. Paper presented at Ninth International Conference on Nuclear and Radiochemistry - NRC9, , Helsinki, Finland, pp Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, Radionuklidien purkautumisen mallinnus pohjasedimenttien läpi järviveteen Case Liponjärvi, Eurajoki. Mallinnusseminaari Espoo, Finland. Jari Pohjola, Jari Turunen, Tarmo Lipping, The Effect of Lake Bottom Sediment Layers on Radionuclide Transport from Bedrock to Biosphere and Doses to Humans. The 4th International Conference on Radioecology and Environmental Radioactivity, , Berlin, Germany (Abstract). Jari Turunen, Jari Pohjola, Tarmo Lipping, Sensitivity analysis of radionuclide transport in biosphere analysis. STUK-A261. Sisko Salomaa, Merja Lusa, Kaisa Vaaramaa (eds.). Cores Symposium on Radiation in the Environment - Scientific Achievements and Challenges for the Society, , Helsinki, Finland
Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa
KYT2014 loppuseminaari 18.3.2015 Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa Jukka Juutilainen Tiina Tuovinen Liittyminen KYT2014-ohjelmaan
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos
LisätiedotJukka Juutilainen
Kulkeutuminen biosfäärissä Jukka Juutilainen 18.3.2011 Radioekologiaa loppusijoituksen näkökulmasta: radionuklidien siirtyminen maaperästä kasveihin on tärkeä prosessi Siirtokerroin Radioekologisessa mallinnuksessa
LisätiedotYdinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa.
KYT2014 Puoliväliseminaari 17.4.2013 Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa Jukka Juutilainen Tutkimusryhmä Jukka Juutilainen,
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotSMART SCIENCE BY SMART PEOPLE
SMART SCIENCE BY SMART PEOPLE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA University of Eastern Finland A multidisciplinary and international university Itä-Suomen yliopisto 3 kampusta (Joensuu,
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotMitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013
Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotBiosfäärimallit radioaktiivisten nuklidien kulkeutumiselle
Biosfäärimallit radioaktiivisten nuklidien kulkeutumiselle Markus Airila Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Teknillinen korkeakoulu Espoo markus.airila@hut.fi Tiivistelmä Radionuklidien biosfäärikulkeutumista
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotLuomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö
Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö Hanna Tuomisto, FT Vanhempi tutkija Ruralia-instituutti, Helsingin Yliopisto hanna.tuomisto@helsinki.fi Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 30.10.2017
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
LisätiedotKehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Yhteenveto projektin päätuloksista 18.4.2018 KaiHaMe-projektin loppuseminaari Kaivainnaisjätteiden optimointi ja hallinta Toimintamalli kaivannaisjätteiden
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotFaculty of Agriculture and Forestry. Forestry
Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and
LisätiedotSISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotTypen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa
Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi
LisätiedotBetonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa
Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU
OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja Olkiluodon biosfääri seuraavien kymmenen vuosituhannen aikana
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja Olkiluodon biosfääri seuraavien kymmenen vuosituhannen aikana Ari Ikonen Posiva Oy 2.2.2012 Ari Ikonen 1 Sisältö Loppusijoitushanke Turvallisuusperustelu Viranomaisvaatimuksia
LisätiedotAikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012-
Aikajana Thule ENVIMAT 2007-2009 Jäte IO 2010-2011 EF Envimat scen 2010 2010-2012 SURE 2012- Koskela, Sirkka, Ilmo Mäenpää, Jyri Seppälä, Tuomas Mattila, ja Marja-Riitta Korhonen. EE-IO modeling of the
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY
T167/M20/2018 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY SÄTEILYTURVAKESKUS YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotAinevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista
Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T197/M15/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, TKI JA PALVELUT, KYMILABS SOUTH-EASTERN FINLAND
LisätiedotKONEOPPIMINEN SISÄLLÖNTUOTANNOSSA CASE NESTE
KONEOPPIMINEN SISÄLLÖNTUOTANNOSSA CASE NESTE Mikael Montonen, Senior Manager Data and Activation & Atte Honkasalo, Lead Data Scientist, Dentsu Data Services Paula Narkiniemi, Digital Communications and
LisätiedotVTT-R TUTKIMUSRAPORTTI. COSI6 VTT:llä. Luottamuksellisuus:
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07431-11 COSI6 VTT:llä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Silja Häkkinen julkinen 2 (6) Raportin nimi COSI6 VTT:llä Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Jaana Avolahti, Työ-
LisätiedotMaaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus
Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Työryhmä Suomen ympäristökeskus Mikko Tuomi, Pekka Vanhala, Kristiina
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotKYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari
KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari 1 Tutkimusohjelman tavoitteet KYT-ohjelman pitkän aikavälin tarkoituksena on osaltaan ylläpitää kansallista osaamista ydinjätehuollon alalla ja edistää
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari
Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena GeoChem KYT2010 tutkimusseminaari 26.9.2008 Mira Markovaara-Koivisto Esityksen sisältö Tutkimusryhmä Tutkimuksen perusasetelma
LisätiedotMETSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotEU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus
EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää ään n? Reaktoriturvallisuus Eija Karita Puska, VTT EURATOM in FP 7 (from FP7 factsheets www.ec.europa.eu/research) 2 Budget: 2.7 billion
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotKäymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki
Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotVäestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2017 Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Maarit Muikku, Tiina Torvela
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotPohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua
Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotLiterature Review for the Indicative Ballast Water Analysis Methods
Literature Review for the Indicative Ballast Water Analysis Methods Ville-Veikko Intovuori Erityisasiantuntija, Meriympäristöyksikkö Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Responsible traffic. Courage
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia
Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotOlli-Pekka Penttinen, FT, Dos.
PROJECT «INTERCLUSTER LABORATORY ON ENVIRONMENTAL PROTECTION AND RISKS ASSESSMENT (ILEPRA)» Rajanylityksiä Rajat ylittävää yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä ILEPRA-projekti eli Intercluster laboratory
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotSISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.
T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
LisätiedotHulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa
Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Case: Lahden kaupunki Juhani Järveläinen Aalto-yliopisto Lahden Keskus Helsingin Yliopisto ympäristötieteiden laitos
LisätiedotLICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa
LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,
LisätiedotRavinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
LisätiedotTekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen
Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:
LisätiedotBiotalouden globaalit näkymät
Biotalouden globaalit näkymät Päättäjien 41. Metsäakatemia Mari Walls, Luonnonvarakeskus mari.walls@luke.fi 1 Biotalous talouden seuraava aalto Lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta, Suomen biotalousstrategia,
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY
T111/M34/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T111 Nab Labs Oy,
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotMaatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotPOROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS
STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS P. Klobes, M. Siitari-Kauppi, K-H. Hellmuth STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS
LisätiedotNorilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY
Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
LisätiedotJätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa
Jätehuollon vaikutusten arviointi CIRCWASTEalueilla ja edelläkävijäkunnissa Waste management impact assessment in CIRCWASTE regions and frontrunner municipalities Circwaste Deliverable D.2 Tämä kuvaus
LisätiedotTeknologian tutkimuskeskus VTT. Energia- ja moottoritutkimus. Nils-Olof Nylund
Teknologian tutkimuskeskus VTT Energia- ja moottoritutkimus Nils-Olof Nylund 5.5.2011 2 VTT s strategic research portfolio Addressing innovations, business, services and people Materials for breakthroughs
LisätiedotNuklidikulkeutuminen
Nuklidikulkeutuminen KYT2014 Loppuseminaari 18.3.2015 Mikko Voutilainen Johdanto Suomessa kiteinen peruskallio on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Peruskallio on radionuklidien viimeinen
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotKaivosvesiin liittyvä tutkimus ympäristötieteen laitoksella Itä- Suomen yliopistossa
Kaivosvesiin liittyvä tutkimus ympäristötieteen laitoksella Itä- Suomen yliopistossa Professori Mikko Kolehmainen Professori Simo Pehkonen Yliopistotutkija Eila Torvinen Yliopistotutkija Sari Makkonen
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotSeminar 24.1.2014. Wet chemistry alliance Synthetic chemistry
*not as active students 24.1.2014 Kaivosvesiasioiden verkostoitumistilaisuus UEF Farmasia Wet Chemistry Alliance Seminar 24.1.2014 Wet chemistry alliance Synthetic chemistry Prof. J. Vepsäläinen (UEF)
LisätiedotUbicom tulosseminaari
ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY
T167/M18/2017 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(9) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY SÄTEILYTURVAKESKUS YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu. CRM-järjestelmäratkaisun toteutus - Case Firma
Laurea-ammattikorkeakoulu CRM-järjestelmäratkaisun toteutus - Case Firma Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä CRM - järjestelmäratkaisun toteutus Case Firma Laurea University of Applied Sciences Abstract
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuusajattelu, torstai 31.1.2019 Päivän aiheet Syvyyssuuntainen turvallisuusajattelu Redundanssi, diversiteetti,
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotKORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset
KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän
LisätiedotRakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen
Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotEpävarmuus ja riskinarviointi: tiedon paloja, näytön synteesiä
Epävarmuus ja riskinarviointi: tiedon paloja, näytön synteesiä Taustaa: WTO, SPS agreement 1995. Set principles that WTO members can use in establishing national standards for food safety and animal and
LisätiedotArcticfood fromfinland
Arcticfood fromfinland Rakennetaan arktisuudesta suomalais ruualle yhdessä tarina, joka tunnetaan maailmalla! Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -sem 25.10.2018 Eeva Heikkilä, Ruokatieto Taustaselvityksestä
LisätiedotVesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.
Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.2014 Miksi vesijalanjälki? Makea vesi on epätasaisesti jakaantunut arvokas
LisätiedotRADLAB VTT:n Ydinturvallisuustalon valmiudet ydinjätetutkimuksessa
RADLAB VTT:n Ydinturvallisuustalon valmiudet ydinjätetutkimuksessa KYT2018 Loppuseminaari 29.1.2018 Tiina Heikola, Emmi Myllykylä, Tiina Lavonen, Wade Karlsen VTT beyond the obvious KYT2018-ohjelmassa
Lisätiedot