Bilaga 1 Genmälen till respons från Sverige under utkastfasen

Transkriptio

1 9M BOR Detaljplan för Mielmukkavaara, vindparksområde Förslag till detaljplan Bilaga 1 Genmälen till respons från Sverige under utkastfasen

2 Ympäristöministeriö: Vastine: Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoestelupaa haetaan vasta lopulliseen toteutussuunnitelmaan kaavan valmistumisen jälkeen. Asemakaavaehdotusta laadittaessa lisätään kaavaselostukseen arvio lentoestevaloista ja niiden mahdollisista vaikutuksista suunnittelutilanteen mahdollistamalla tarkkuudella. Yhteysviranomainen (Lapin ELY-keskus) on lausunnossaan YVA:sta (lausunto LAPELY/25/07.04/2010) todennut, että linnustovaikutukset on arvioitu asiantuntevasti. Petolintujen esiintymisen selvittämiseen alueella on panostettu aivan erityisesti. Myös Ruotsin puolella pesivät linnut on otettu huomioon. Linnustoon liittyviä tietoja on edelleen täydennetty YVA-menettelyn jälkeen. Norrbottenin lääninhallituksen lausuntoon on esitetty tarkempi vastine jäljempänä. Asemakaavan sisältöä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään tältä osin asemakaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Hankkeen vaikutuksia maisemaan sekä maisemallisten muutosten vaikutuksia mm. ulkoiluun, virkistykseen ja matkailuun on arvioitu hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä. YVA-selostus on kaavaselostuksen liitteenä. Tämän lisäksi on hankkeessa YVA:n jälkeen käynnistetty kaksi erillishanketta erityisesti matkailuun liittyvistä vaikutuksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Näiden erillishankkeiden tuloksia hyödynnetään asemakaavaehdotuksen laadinnassa. Arvioitaessa hankkeen maisemallisia vaikutuksia YVA-menettelyn yhteydessä ei ole pitäydytty vain Suomen puoleisiin vaikutuksiin, vaan myös vaikutukset Ruotsin puolelle on otettu arvioinnissa huomioon vastaavasti. YVA-menettelyn yhteydessä laaditut selvitykset muodostavat tältä osin keskeisen selvitysperustan myös asemakaavalle. Ruotsin valtion puolella sijaitsevat osalliset tulevat kuulluksi hankkeeseen liittyvän kansainvälisen kuulemismenettelyn kautta, jossa keskusteluosapuolia ovat Suomen Ympäristöministeriö ja Ruotsin Naturvårdsverket, jonka kautta Ruotsin puolen kuuleminen on järjestetty. Virallisen kuulemismenettelyn lisäksi Ruotsin puolen osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua Suomen puolella järjestettäviin tilaisuuksiin. Kiirunan kunnan ja Norrbottenin lääninhallituksen lausuntoihin on lisäksi vastattu jäljempänä. Tiedot asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä tarvittavat asiakirjat, mukaan 1 (11)

3 Miljöministeriet: lukien lausuntokohtaiset vastaukset Ruotsista saatuihin kaavaluonnoslausuntoihin ruotsiksi käännettynä toimitetaan hyvissä ajoin ympäristöministeriölle. Genmäle: Detaljerade bestämmelser om hinderbelysningen finns i flyghindertillståndet, som ska sökas hos Trafiksäkerhetsverket (Trafi). Tillstånd ska sökas först för den slutliga genomförandeplanen efter att detaljplanen har gjorts upp. När förslaget till detaljplan utarbetas, ska en bedömning av hinderbelysningen och de eventuella konsekvenserna av belysningen fogas till detaljplanebeskrivningen. Bedömningen ska utarbetas så noggrant som möjligt i planeringssituationen. Kontaktmyndigheten (Lapplands Närings-, trafik- och miljöcentral) konstaterar i sitt utlåtande om MKB (utlåtande LAPELY/25/07.04/2010) att konsekvenserna för fågelpopulationen har bedömts sakkunnigt. Särskilda insatser har gjorts i utredningen av förekomsten av rovfåglar i området. Fåglar som häckar på den svenska sidan har också tagits i beaktande. Uppgifterna om fågelbeståndet har kompletterats ytterligare efter MKBförfarandet. Ett mer detaljerat genmäle till utlåtandet från länsstyrelsen i Norrbottens län presenteras nedan. Till denna del kommer innehållet i detaljplanen att justeras och detaljplanebeskrivningen att kompletteras när förslaget till detaljplan utarbetas. En bedömning av vilka konsekvenser projektet har för landskapet och vilka konsekvenser förändringen av landskapsbilden har bl.a. för friluftsliv, rekreation och turism har genomförts i anslutning till MKB-förfarandet för projektet. En MKB-beskrivning finns bifogad till detaljplanebeskrivningen. Dessutom har två olika projekt inletts inom ramen för projektet efter MKB. De hänför sig speciellt till konsekvenserna för turism och möjligheterna att påverka dem i samarbete med olika turistföretag. Resultaten av dessa två projekt kommer att utnyttjas när förslaget till detaljplan utarbetas. I bedömningen av projektets konsekvenser för landskapsbilden, som har genomförts i anslutning till MKB-förfarandet, har konsekvenserna inte begränsats till konsekvenserna i Finland, utan konsekvenserna i Sverige har också på motsvarande sätt beaktats. De utredningar som har utarbetats i anslutning till MKB-förfarandet utgör till denna del ett mycket viktigt utredningsunderlag även för detaljplanen. Intressenterna på svenska statens sida kommer att bli hörda om projektet via förfarandet för internationella samråd. I samrådet deltar representanter för Miljöministeriet i Finland och för Naturvårdsverket i Sverige som kommer att arrangera samrådet i Sverige. Utöver i det internationella samrådet kan intressenterna på den svenska sidan även delta i evenemang som 2 (11)

4 arrangeras i Finland. Svar på utlåtandena från Kiruna kommun och länsstyrelsen i Norrbottens län finns också nedan. Uppgifterna om när förslaget till detaljplan anslås offentligt samt de nödvändiga handlingarna, inklusive svaren på de utlåtanden om planutkastet som har erhållits från Sverige, översatta till svenska kommer att lämnas till Miljöministeriet i god tid. 3 (11)

5 Energimyndigheten: Energimyndigheten har inga synpunkter att framföra. Genmäle: Antecknas för kännedom. Energiaviranomainen: Energiaviranomaisilla ei ole mielipidettä tästä kohdasta. Vastine: Merkitään tiedoksi. Kiruna kommun: Kiruna kommun bedömer att avståndet från byn Saivomuotka i Kiruna kommun till vindkraftparken är ca 15 km. Det innebär att det är fråga om visuella konsekvenser som kan beröra människorna i Saivomuotka med omnejd i Kiruna kommun. Det framgår inte av handlingarna i vilken omfattning som anläggningen kommer att vara synlig i detta område. Det framgår inte i vilken omfattning boende i aktuellt påverkansområde i Kiruna kommun har beretts möjlighet att delta i invånarenkäten. Kiruna kommun bedömer att det kan vara av intresse att följa ärendet i den fortsatta processen och att påverkan på landskapsbilden inom påverkansområdet framgår i kommande miljökonsekvensbeskrivning. Genmäle: Bedömningen av vilka konsekvenser projektet har för landskapet och kulturmiljön är omfattande, och flera olika bedömningsverktyg har använts i anslutning till MKBförfarandet. Resultaten av den aktuella bedömningen presenteras i tillämpliga delar i detaljplanebeskrivningen, och därutöver finns det en MKB-beskrivning bifogad till detaljplanebeskrivningen. I miljökonsekvensbedömningen har bedömningen av konsekvenserna för landskapet utsträckts till en zon som sträcker sig 35 km från vindkraftparken i alla riktningar. Viktiga datorstödda bedömningsverktyg har varit en siktområdesanalys och kartgranskningar baserade på geografisk information samt ett flertal illustrationer utarbetade från olika riktningar och i olika avståndszoner. Bedömningen av konsekvenserna för landskapet har till alla delar utsträckts även till Sverige. Projektets konsekvenser för landskapet och kulturmiljön behandlas i avsnitt 8.2 och, i fråga om konsekvenser som utsträcker sig till Sverige, i avsnitt 8.18 i miljökonsekvensbeskrivningen (MKB-beskrivningen). Av MKB-beskrivningen har man utarbetat ett svenskspråkigt sammandrag där konsekvenserna för landskapet behandlas i avsnitt 6.2 och 7.1. Sammandraget fogas till bilagematerialet till detaljplanebeskrivningen (bilaga 4). Detaljplanebeskrivningen kompletteras med kartbilder, och av dem framgår vindkraftparkens synlighet i byn Saivomuotka och även i större omfattning på den svenska sidan tydligare än i kartutdragen i de tidigare handlingarna. Till avsnittet Konsekvenser på svenska sidan i detaljplanebeskrivningen fogas hänvisningar både till illustrationer som åskådliggör landskapet och vindkraftparkens synlighet på den svenska sidan och till illustrationer som åskådliggör vindkraftparkens synlighet på den finska sidan och även 4 (11)

6 avståndet mellan Saivomuotka och objekt som ligger på motsvarande avstånd. Samtidigt som förslaget till detaljplan utarbetas skapas ett svenskspråkigt sammandrag av detaljplanebeskrivningen för deltagarna på den svenska sidan. I sammandraget beskrivs konsekvenser som utsträcker sig till den svenska sidan. Byn Saivomuotka ingick i urvalet för invånarenkäten, som omfattade den svenska sidan, vilket också framgår av MKB-beskrivningen (avsnitt 8.14) och det svenskspråkiga sammandraget av MKB-beskrivningen (avsnitt 7.3). Representanter för kommunerna Kiruna och Pajala bjöds även in i gruppen för uppföljning av MKB-förfarandet, men kommunerna anmälde sig inte. Kiirunan kunta: Kiirunan kunnan arvion mukaan välimatka Kiirunan kunnassa sijaitsevasta Saivomuotkan kylästä tuulipuistoon on noin 15 km. Tämän perusteella Kiirunan kunnan Saivomuotkassa ja sen ympäristössä asuviin ihmisiin voi kohdistua visuaalisia vaikutuksia. Asiakirjoista ei käy ilmi, missä määrin laitos näkyy tällä alueella. Niistä ei myöskään käy ilmi, missä määrin niille Kiirunan kunnan asukkaille, jotka asuvat kyseisellä vaikutusalueella, on annettu mahdollisuus osallistua asukaskyselyyn. Kiirunan kunnan mielestä voi olla syytä seurata tilannetta jatkoprosessissa ja sisällyttää vaikutusalueella havaitut maisemalliset vaikutukset tulevaan ympäristövaikutusten arviointiin. Vastine: Hankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu kattavasti ja useita arviointityökaluja hyödyntäen YVA-menettelyn yhteydessä. YVA-menettelyn maisemavaikutusten arviointiin liittyvät tulokset on esitetty soveltuvin osin kaavaselostuksessa, minkä lisäksi YVA-selostus on kaavaselostuksen liitteenä. Maisemavaikutusten arviointi on YVA:ssa ulotettu joka suunnassa 35 kilometrin vyöhykkeelle tuulipuistosta. Keskeisiä tietokoneavusteisia arviointityökaluja ovat olleet paikkatietopohjainen näkemäalueanalyysi, paikkatietopohjaiset karttatarkastelut sekä useiden havainnekuvien laadinta eri suunnista ja eri etäisyysvyöhykkeiltä. Maisemavaikutusten arviointi on kaikilta osin ulotettu myös Ruotsin puolelle. Hankkeen maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksia on käsitelty ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) luvussa 8.2 ja erikseen Ruotsin puolelle ulottuvien vaikutusten osalta luvussa YVA-selostuksesta on laadittu Ruotsinkielinen lyhennelmä, missä on käsitelty maisemavaikutuksia luvuissa 6.2 ja 7.1. YVA-selostuksen ruotsinkielinen lyhennelmä lisätään asemakaavaselostuksen liiteaineistoon (kaavaselostuksen liite 4.). Asemakaavaselostusta täydennetään karttakuvilla, joista ilmenee aiemmissa asiakirjoissa esitettyjä karttaotteita selvemmin tuulipuiston näkyvyys Saivomuotkaan sekä Ruotsin puolella laajemminkin. Lisäksi kaavaselostuksen kappaleeseen Vaikutukset Ruotsin puolella lisätään viittauksia sekä havainnekuviin, jotka havainnollistavat maisemaa ja 5 (11)

7 tuulipuiston näkymistä Ruotsin puolelle, että havainnekuviin, jotka havainnollistavat tuulipuiston näkymistä Suomen puolelle mutta Saivomuotkan etäisyyttä vastaavalla etäisyydellä sijaitseviin kohteisiin. Kaavaselostuksesta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa Ruotsin puolen osallistumista varten ruotsiksi käännettävä tiivistelmä, joka sisältää kuvauksen Ruotsin puolelle ulottuvista vaikutuksista. Saivomuotkan kylä on sisältynyt Ruotsin puolelle ulotetun asukaskyselyn otantaan, kuten käy ilmi sekä YVA-selostuksesta (luku 8.14) että YVA-selostuksen ruotsinkielisestä lyhennelmästä (luku 7.3). Kiirunan ja Pajalan kuntien edustajat kutsuttiin myös YVA-menettelyn seurantaryhmään, mutta kunnat eivät ilmoittautuneet mukaan. 6 (11)

8 Länsstyrelsen i Norrbotten: Länsstyrelsen i Norrbotten är intresserad av fortsatt medverkan i MKBförfarandet då detaljplanens genomförande kan leda till konsekvenser för Sverige. Länsstyrelsen har den 2 mars 2010 lämnat synpunkter direkt till Muonio kommun i samband med det förberedande skedet av detaljplanearbetet. (Yttrandet bifogas.) Länsstyrelsen har även lämnat synpunkter på miljökonsekvensbeskrivningen till projektet den 23 april 2009 och den 10 juni Länsstyrelsen har dock ingen kännedom hur hänsyn har tagits till dessa synpunkter. Länsstyrelsen återupprepar därför att det är viktig att frågan om påverkan på grund av hinderbelysning beskrivs samt påverkan på större rovfåglar som kan ha sitt revir även på finsk sida. Det är även viktigt att beskriva hur förändringen av landskapsbilden påverkar förutsättningarna för rekreation och friluftsliv samt turism. I bilaga finns följande synpunkter: Länsstyrelsen i Norrbottens län har funnit att det finns ett fortsatt intresse att medverka i MKB-förfarandet. Länsstyrelsen vill dock understryka att även fågelpopulationen på den svenska sidan bör studeras. Siktfältsanalyserna bör utsträckas till 35 km och då kan konsekvenserna speciellt utsträcka sig till Pessinkiområdet. I detta sammanhang är det av betydelse hur hinderbelysningen utformas och dess synbarhet på längre avstånd. Kätkäsuvando by nämns inte i MKB-programmet. Älvlandskapet har pekats ut som riksintresse för friluftsliv och naturvård och därför bör miljökonsekvensbeskrivningen belysa hur friluftsliv och turism kan komma att påverkas av projektet. Genmäle: I utlåtandet bifogat till länsstyrelsens utlåtande lyfts det fram de omständigheter som länsstyrelsen yttrade sig om i april 2009, då MKB-programmet för projektet rådfrågades. Efter våren 2009 har en egentlig miljökonsekvensbedömning genomförts inom ramen för projektet, och i bedömningen beaktas alla utlåtanden om och synpunkter på MKBprogrammet. Siktområdesanalysen och bedömningen har utsträckts till 35 km, och en bedömning av konsekvenser för fågelpopulationen på den svenska sidan har genomförts. Beaktandet av utlåtandena om MKB-programmet från Sverige presenteras i tabell 3-1 i MKBbeskrivningen och tabell 3-1 i det svenskspråkiga sammandraget av MKB-beskrivningen (sammandraget fogas till bilagematerialet till detaljplanebeskrivningen, bilaga 4). Detaljerade bestämmelser om hinderbelysningen finns i flyghindertillståndet, som ska sökas hos Trafiksäkerhetsverket (Trafi). Tillstånd ska sökas först för den slutliga genomförandeplanen efter att detaljplanen har gjorts upp. När förslaget till detaljplan utarbetas, ska en bedömning av hinderbelysningen och de eventuella konsekvenserna av belysningen fogas till detaljplanebeskrivningen. Bedömningen ska utarbetas med den noggrannhet som är möjlig i planeringssituationen. Projektets konsekvenser för fågelpopulationen har utretts i stor omfattning i alla de områden som antas bli påverkade av projektet. Av denna anledning har fågelutredningarna genomförts även på den svenska sidan. De aktuella konsekvenserna behandlas i MKB-beskrivningen (avsnitt 8.4) och det ovan nämnda sammandraget (avsnitten 6.4 och 7.2). Projektets konsekvenser för större rovfåglar har studerats och studeras för närvarande noggrant. Utifrån miljömyndighetens ställningstagande och lagstiftningen kan resultaten av utredningarna och bedömningarna gällande dagrovfåglar inte offentliggöras. Alla resultat har emellertid lämnats till den behöriga myndigheten, dvs. Lapplands Närings-, trafik- och miljöcentral och Forststyrelsens enhet Naturtjänster, för användning och behandling. Närings-, trafik- och miljöcentralen anser att frågorna om skydd av olika arter har utretts och slutbehandlats på behörigt sätt (utlåtande den 4 augusti 2011). I de områden som antas bli påverkade av projektet finns det ett revir som tillhör en stor rovfågel och fågeln häckar på den finska sidan. Reviret övervakades i terrängen under totalt 49 dagar i mars, april, juni och augusti Dessutom har wpd Finland Oy på det 7 (11)

9 sätt som avtalats med myndigheterna inlett en satellituppföljning av den aktuella rovfågeln vars revir delvis finns i projektområdet. Uppföljningen inleddes i början av april 2011 och fortsätter tills vidare. Utifrån de utredningar som utfördes under MKB-förfarandet och de rovfågelobservationer som gjordes 2010 och 2011 kan det konstateras att projektet inte har några konsekvenser för lokala rovfåglar på den svenska sidan. Anledningen är att det inte i projektområdet har gjorts några observationer av rovfåglar vars revir finns på den svenska sidan. Det närmaste kända rovfågelreviret på den svenska sidan är en fiskgjuses revir på ca 5 km avstånd från projektområdet. Reviret upptäcktes i samband med utredningarna i MKBförfarandet. En beskrivning av rovfågelobservationerna enligt framställningen ovan fogas till detaljplanebeskrivningen. Ett prioriterat område i miljökonsekvensbedömningen av projektet har varit att utreda konsekvenserna för turism. Utredningarna genomfördes bl.a. genom en enkät i form av brev och intervjuer som riktades till olika turistföretag. Dessutom arrangerades en workshop där man behandlade konsekvenserna av turismen. De aktuella konsekvenserna behandlas i MKB-beskrivningen (avsnitt ) och det ovan nämnda sammandraget (avsnitten 6.12 och 7.3). I bedömningen av konsekvenserna för turism ligger fokus på turismen på den finska sidan eftersom turism endast bedrivs i liten skala på den svenska sidan av projektområdet. På den finska sidan bedrivs turism i betydligt större skala. Projektets konsekvenser hänför sig främst till aktiviteterna i de turistföretag som erbjuder safariprogramtjänster på den finska sidan i norra Muonio. Det närmaste kända turistföretaget på den svenska sidan är beläget i Muonionalusta (Muodoslompolo, Pajala), på ca 15 km avstånd från projektområdet. Ett av de närmaste turistställena för rekreation på den svenska sidan är naturskyddsområdet i Pessinki. I praktiken utsträcker sig projektets konsekvenser inte dit på grund av det 25 km långa avståndet, trots att vindkraftverken under gynnsamma väderleksförhållanden kan ses från topparna av fjällen och bergen. Utöver de utredningar som har utförts i MKB-förfarandet görs ytterligare två nya utredningar av konsekvenserna för turism med tanke på detaljplanen, dvs. ett projekt som undersöker möjligheterna att anpassa rutterna för safariturismen samt en undersökning i form av en enkät som riktas till turister. 8 (11)

10 Detaljplanebeskrivningen kompletteras med en beskrivning av konsekvenserna för turism speciellt på den finska sidan, men även på den svenska sidan, och med bilagor. Projektets konsekvenser för rekreation har bedömts i MKB-förfarandet. Detaljplanebeskrivningen kompletteras till dessa delar. Norrbottenin lääninhallitus: Norrbottenin lääninhallitus on kiinnostunut osallistumaan YVAmenettelyyn myös tulevaisuudessa, koska asemakaavan toteuttaminen voi aiheuttaa joitakin vaikutuksia Ruotsin puolella. Lääninhallitus on 2. maaliskuuta 2010 esittänyt mielipiteensä suoraan Muonion kunnalle asemakaavan valmisteluvaiheessa. (Lausunto liitteenä.) Lääninhallitus on 23. huhtikuuta 2009 ja 10. kesäkuuta 2010 esittänyt mielipiteensä myös projektin ympäristövaikutusten arvioinnista. Tosin lääninhallituksella ei ole tietoa, miten esitetyt mielipiteet on otettu huomioon. Tämän vuoksi lääninhallitus haluaa uudelleen korostaa, miten tärkeää on kuvata lentoestevalaistuksen vaikutuksia ja mitkä ovat suuriin, myös Suomen puolella reviiriään pitäviin petolintuihin kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi on tärkeää kuvata, miten maisemalliset muutokset vaikuttavat virkistys-, ulkoilu- ja matkailumahdollisuuksiin. Liitteenä seuraava mielipide: Norrbottenin lääninhallituksen mukaan se on edelleen kiinnostunut osallistumaan YVA-menettelyyn. Lääninhallitus haluaa tosin korostaa, että myös Ruotsin puoleinen linnusto olisi tutkittava. Näkemäalueanalyysi pitäisi ulottaa 35 km:n etäisyydelle, jolloin vaikutukset kohdistuvat erityisesti Pessingin alueelle. Tässä yhteydessä on tärkeää, miten lentoestevalaistus rakennetaan ja miten se näkyy kaukaa katsottuna. Kätkäsuvannon kylää ei mainita YVA-ohjelmassa. Jokialue Älvlandskapet on noussut koko Ruotsin mielenkiinnon kohteeksi ulkoilu- ja Vastine: Lääninhallituksen lausunnon liitteenä olevassa lausunnossa tuodaan esiin seikat, joista lääninhallitus on lausunut huhtikuussa 2009, kun hankkeen YVA-ohjelma oli kuultavana. Kevään 2009 jälkeen on hankkeessa toteutettu varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, missä on otettu huomioon kaikki YVA-ohjelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet. Näkemäalueanalyysi ja maisemavaikutusten arviointi on ulotettu 35 kilometrin etäisyydelle asti ja vaikutuksia Ruotsin puolen linnustoon on arvioitu. Ruotsista saatujen YVAohjelmasta annettujen lausuntojen huomioon ottaminen on esitetty YVA-selostuksen taulukossa 3-1 sekä YVA-selostuksen ruotsinkielisen lyhennelmän taulukossa 3-1 (ruotsinkielinen lyhennelmä YVA-selostuksesta lisätään kaavaselostuksen liiteaineistoon (kaavaselostuksen liite 4.)). Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoestelupaa haetaan vasta lopulliseen toteutussuunnitelmaan kaavan valmistumisen jälkeen. Asemakaavaehdotusta laadittaessa lisätään kaavaselostukseen arvio lentoestevaloista ja niiden mahdollisista vaikutuksista suunnittelutilanteen mahdollistamalla tarkkuudella. Hankkeen vaikutukset linnustoon on selvitetty kattavasti koko hankkeen vaikutusalueella. Linnustoselvitykset on siten ulotettu myös Ruotsin puolelle. Hankkeen linnustovaikutuksia on tarkasteltu YVA-selostuksessa (luku 8.4) sekä YVA-selostuksen ruotsinkielisessä lyhennelmässä (luvut 6.4 ja 7.2.). Hankkeen vaikutuksia suuriin petolintuihin on tutkittu ja tutkitaan huolellisesti. Päiväpetolintuja koskevien selvitysten ja arviointien tuloksia ei Suomen ympäristöviranomaisten kannanoton ja lainsäädännön perusteella voida esittää julkisesti, mutta kaikki tulokset on toimitettu toimivaltaisen viranomaisten eli Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelut yksikön käyttöön ja käsiteltäväksi. Hankkeeseen liittyvät lajisuojelulliset kysymykset on ELY-keskuksessa katsottu asianmukaisesti selvitetyksi ja 9 (11)

11 luonnonsuojelualueena, ja siksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa pitäisi kuvata, miten projekti vaikuttaa ulkoiluun ja matkailuun.. loppuun käsitellyksi (lausunto ). Hankkeen vaikutusalueella on rauhoitetun suuren petolinnun reviiri, mihin liittyvä pesintä tapahtuu Suomen puolella. Reviiriä on tarkkailtu maastossa yhteensä 49 päivänä maalis-, huhti-, kesä- ja elokuussa Lisäksi wpd Finland Oy on viranomaisten kanssa neuvotellulla tavalla käynnistänyt osittain hankealueella reviiriään pitävän petolinnun satelliittiseurannan. Satelliittiseuranta on käynnistynyt huhtikuun 2011 alussa ja se jatkuu toistaiseksi. YVA-menettelyn aikana tehtyjen selvitysten ja vuosien 2010 ja 2011 aikana tehdyn petolintutarkkailun perusteella voidaan todeta, että hankkeella ei ole vaikutuksia Ruotsin puolen paikallisiin petolintuihin, sillä Ruotsin puolella reviiriään pitävien petolintujen esiintymisestä hankealueella ei ole havaintoja. Lähin Ruotsin puolelta tunnettu petolinnun reviiri on hankkeen YVA-menettelyn selvitysten yhteydessä havaittu kalasääsken reviiri noin viiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Asemakaavaselostukseen lisätään edellä esitetyn mukainen kuvaus petolintutarkkailusta. Matkailuvaikutusten selvittäminen on ollut hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin painopistealueena. Matkailuvaikutuksia on selvitetty mm. matkailuyrittäjille suunnatuin kirjekyselyin ja haastatteluin. Lisäksi järjestettiin matkailuvaikutuksia käsitellyt työpaja. Hankkeen matkailuvaikutuksia on käsitelty YVA-selostuksessa (luku ) sekä YVAselostuksen ruotsinkielisen lyhennelmässä (luvut 6.12 ja 7.3). Matkailuvaikutusten arvioinnissa on keskitytty Suomen puolen matkailuun, sillä Ruotsin puolella matkailutoimintaa on hankkeen vaikutusalueella vähän, Suomen puolella selvästi enemmän. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Suomen puolella Pohjois- Muonion alueella safariohjelmapalveluja tarjoavien matkailuyritysten toimintaan. Lähin Ruotsin puolelta tiedossa oleva matkailuyritys sijaitsee Muonionalustassa (Muodoslompolo, Pajala) noin 15 km etäisyydellä hankealueesta. Lähimpiä virkistysmatkailukohteita Ruotsin puolella on Pessingin luonnonsuojelualue, jonne hankkeen vaikutukset eivät käytännössä ulotu 25 km etäisyydestä johtuen, vaikka tuulivoimalat voidaan suotuisissa sääolosuhteissa tunturien ja vaarojen lakialueilta katsottuna havaita. YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjen selvitysten lisäksi hankkeen matkailuvaikutuksia selvitetään asemakaavaa varten lisää kahden uuden selvityksen avulla. Selvitykset ovat safarimatkailureitistön sopeuttamismahdollisuuksia tutkiva hanke sekä 10 (11)

12 matkailijakyselytutkimus. Asemakaavaselostusta täydennetään erityisesti Suomen, mutta myös Ruotsin puolen matkailuvaikutuksien kuvauksella sekä liiteaineistolla. Hankkeen vaikutukset virkistykseen on arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä. Asemakaavaselostusta täydennetään näiltä osin. Naturvårdsverket: Naturvårdsverkets ställningstagande: Med hänvisning till de synpunkter som framförs i yttranden från Kiruna kommun och länsstyrelsen i Norrbotten anser Naturvårdsverket att det är av intresse för Sverige att fortsatt följa planarbetet. Genmäle: Antecknas för kännedom och hänvisas till genmälena ovan i fråga om synpunkterna i utlåtandena från Kiruna kommun och länsstyrelsen i Norrbottens län. Ruotsin Naturvårdsverket: Ruotsin Naturvårdsverketin kannanotto: Viitaten niihin mielipiteisiin, jotka Kiirunan kunta ja Norrbottenin lääninhallitus ovat esittäneet lausunnoissaan, Naturvårdsverket on sitä mieltä, että Ruotsin on syytä jatkaa suunnittelutyön seurantaa. Vastine: Merkitään tiedoksi ja viitataan edellä oleviin vastineisiin Kiirunan kunnan ja Norrbottenin lääninhallituksen lausunnoissa esitettyjen näkökohtien osalta. 11 (11)