Meijerin alueen asemakaavaehdotus

Transkriptio

1 Meijerin alueen asemakaavaehdotus Yhteenveto ja vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin Satakunnan Museo Satakunnan Museo on antanut päivätyn lausuntonsa asemakaavan muutosluonnoksesta. Kankaanpään vireillä olleista kaavahankkeista järjestettiin myös viranomaisneuvottelu , jossa käsiteltiin Meijerin alueen asemakaavan muutosta. Museo otti luonnoslausunnossaan kantaa kaavaratkaisuun ainoastaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun entisen meijerin kiinteistön ( ) osalta. Melko hyvin säilynyt meijerin kiinteistö on huomioitu Kankaanpään keskustan rakennusinventoinnissa vuonna 2005 liikehistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävänä kohteena. Arvoluokitus on A/B eli lievemmin suojeltava kohde. Inventointi kattaa 1930-luvulla ja vuonna 1954 rakennetut asuinrakennukset sekä vuonna 1937 rakennetun, mutta myöhemmin merkittävästi laajennetun meijerirakennuksen. Meijerikokonaisuus on osoitettu Kankaanpään keskustan osayleiskaavassa (lainvoimainen ) rakennusinventoinnin suositusten mukaisesti merkinnällä P/S- 2 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Merkintään liittyy määräys, jossa mm. todetaan, että Asemakaavoitettavilla alueilla suojelu ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Nyt esillä olevassa asemakaavassa entisen meijerin tontti on osoitettu korttelimerkinnällä KTV-2/S- 4 liikerakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Yksittäisiä rakennuksia ei ole osoitettu suojelumerkinnöin. Museo piti käytettyä korttelimerkintää ja siihen liitettyä, meijerin rakennetun ympäristön kokonaisuuden säilyttämiseen tähtäävää määräystä (Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostoimenpiteiden tulee olla sellaisia, että niiden kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Alueeseen kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä tulee museoviranomaiselle varata tilaisuus lausunnon antamiseen.) luonnosvaiheen lausunnossaan riittävänä suojelumenettelynä, koska tontin päärakennus, entinen meijeri on myöhemmin tapahtuneen laajennuksen vuoksi menettänyt etenkin rakennushistoriallista arvoaan. Korttelimerkintään liitetty määräys lausunnonpyytämisvelvoitteineen antaa museoviranomaiselle mahdollisuuden ottaa kantaa kiinteistöä koskeviin muutoksiin. Sekä luonnoslausunnossaan että järjestetyssä viranomaisneuvottelussa Satakunnan Museo kiinnitti erityisesti huomiota entisen meijerin viehättävän ja suuria mäntyjä kasvavan, puutarhamaisesti hoidetun tontin (3.) varjelemiseen. Tontin arvokkaaseen puustoon on kiinnitetty huomiota myös laaditussa luontoselvityksessä. Museo puuttui täydennysrakentamisen puutteelliseen ohjaamiseen ja siihen, ettei arvokasta puustoa oltu huomioitu kaavaluonnoksessa. Museo esitti säilytettävän puuston ja vähintäänkin ohjeellisten rakennusalojen osoittamista kaavakartalla täydennysrakentamisen sovittamiseksi puistomaiselle tontille säilytettävien rakennusten yhteyteen. Tontin 7094 k-m2 rakennusoikeudesta on käytetty vasta noin kolmannes. Luonnosvaiheen jälkeen kaavan on lisätty merkintä pu Puistomaisena säilytettävä tontinosa. Museo ei pidä tätä merkintää, eikä osoitettua aluetta riittävänä turvaamaan kulttuurihistoriallisesti ja

2 maisemallisesti merkittävän miljöön säilymisen. Olennaista on olemassa olevien suurten mäntyjen säilyttäminen, johon velvoittava määräys tulee liittää kaavamerkintään. Esim. Alueella oleva arvopuusto, etenkin korkeat männyt tulee säilyttää. Arvopuiden alue on lisäksi selvästi laajempi kuin asemakaavaan merkitty pu-alue. Puistomaisena säilytettävä alue tuleekin ulottaa tontin keskiosassa aina Asemakadulle saakka ja jättää ko. alue rakentamattomaksi. Täydennysrakentamiseen soveltuvina paikkoina museo pitää suuren tontin koillisosaa sekä luoteisosaa entisen meijerirakennuksen vieressä. Rakentamiseen soveltuvat osat tontista tulee osoittaa kaavakartalla. Vastine Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on katsottu, että kaavaehdotuksessa osoitettu pu-alue sekä meijerin rakennetun ympäristön kokonaisuuden säilyttämiseen tähtäävä kaavamääräys turvaavat Meijerin tontin miljööarvoja riittävässä määrin, ottaen huomioon kaava-alueen sijainti ja kaavahankkeen keskeiset tavoitteet. Kaava-alue sijoittuu kaupungin pohjoisen liikekeskittymän sekä Koskenojan/Lorvikylän teollisuusalueiden välittömään läheisyyteen, joten alueen tonttien käyttömahdollisuudet ovat sijaintinsa puolesta hyvin monipuoliset. Kaava-alueen tontit ovat myös liikenteellisesti erinomaisessa paikassa, lähellä valtatie 23:sta ja kantatie 44:sta sekä myös rautatieasemaa, mikäli rataosuus otetaan tulevaisuudessa uudelleen käyttöön. Asemakaavalla ei tästä syystä ole tarkoituksenmukaista rajoittaa liiaksi kaupunkikehityksen kannalta keskeisten tonttien tulevia käyttömahdollisuuksia, erityisesti tonttien 1 ja 3 osalta, joiden tulevaisuuden käytöstä ei tonttien omistajilla ole vielä tarkempaa tietoa. Kaavassa osoitettu pu-alue jättää vanhan meijerirakennuksen edustalle melko laajan ja viihtyisän puistomaisen alueen, joka myös erottaa mahdollisen täydennysrakentamisen meijerin vanhan osan läheisyydestä Asemakadun puolella. pu-alueen merkintään on lisätty ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä seuraava kaavamääräys: Alueella oleva puusto tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä säilyttämään. Mahdollisen täydennysrakentamisen sijoittumista Meijerin tontilla ei katsota järkeväksi tarkemmin asemakaavalla ohjata, sillä rakentamisen sijoittumiseen vaikuttaa olennaisesti rakennusten aiottu käyttötarkoitus. Esimerkiksi asuminen ja mahdollinen teollinen toiminta edellyttävät täysin erilaisia tontin sisäisiä alueratkaisuja. Tontille osoitettu kaavamääräys edellyttää joka tapauksessa uudisrakentamisen sopeuttamista alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Satakuntaliitto Meijerin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksessa esitetty liikerakennusten korttelialueen (KL-13) rakennusoikeus (e=0.40 -> n krs-m2) muodosti nykylainsäädännön ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisesti seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikön. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheen ratkaisussa korttelin 183 tontilla 2 liikerakennusten korttelialueen (KL-13) rakennusoikeutta on vähennetty (4900 krs-m2:iin) ja tontilla 3 liikerakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen, jolla ympäristö säilytetään (KTV-2/s-4) määräyksiin on lisätty maininta liiketilojen rakennusoikeuden enimmäismäärästä (4900 krs-m2). Tontilla 1 liikerakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (KTV-3) osoitettu rakennusoikeus (e=0,40 -> n krs-m2) voidaan myös kokonaisuudessaan käyttää edelleen myös liikerakentamiseen.

3 Voimassa olevan Satakunnan maakuntakaavan taajamatoimintojen suunnittelumääräyksen mukaisesti yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Suunnittelumääräyksen mukaan, jollei selvitysten perusteella muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Voimassa oleva Satakunnan maakuntakaava ei ohjaa tilaa vaativan kaupan mitoitusta. Tilaa vaativaa kauppaa voi maakuntakaavan nojalla suunnitella maakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille, vähittäiskaupan suuryksikköjen alueille, palvelujen alueille sekä työpaikka-alueille. Meijerin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelualue sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle, jota ei ole tarkoitettu tilaa vaativan kaupan yksiköille. Satakunnassa on vireillä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laatiminen, jossa käsitellään mm. kaupan teemaa maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleiden kaupan ohjausta koskevien muutosten mukaisesti. Kaavaa varten laaditun Satakunnan Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisesti Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 4000 krs-m2 lukuun ottamatta tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, jonka osalta on alaraja mm. Kankaanpään keskustaajaman alueella 5000 krs-m2. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alaraja on Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksessa on myös osoitettu tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeitä, joille voi sijoittaa tilaa vaativan kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä. Kaavaehdotuksessa Kankaanpäähän on osoitettu tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke Pori-Parkano-tien eteläpuolelle keskustaajamasta länteen Kankaanpään kaupungin esittämien tavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslakiin voimaan tulleiden lakimuutosten myötä vähittäiskaupan suuryksikköjen koko muuttui 2000 krs-m2:stä 4000 krs-m2:iin. Meijerin alueen asemakaavassa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen kaavamääräyksissä ei ole kaupan laatua määrätty, joten ehdotus mahdollistaa edelleen kahden seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen tai paikallisesti merkittävän tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ratkaisussa ja vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös mahdollisen myymäläkeskittymän muodostuminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjen ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti ole perusteltu kaupan laatu huomioiden. Maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuessaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö edellyttää, että maakuntakaavassa on vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen mahdollistava merkintä (km). Jos vähittäiskaupan suuryksikkö on merkitykseltään paikallinen ei suuryksikön osoittaminen edellytä merkintää maakuntakaavassa, mutta yleiskaavan tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 71 b) esitetyt vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset. Kankaanpään keskustan osayleiskaavassa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), palvelujen ja hallinnon alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (P/s-2) ja teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavaa laadittaessa tulee huomioida yleiskaavan ohjausvaikutus. Satakuntaliitto toteaa Meijerin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheen ratkaisun olevan ristiriidassa Satakunnan maakuntakaavan, Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen ja Kankaanpään Keskustan osayleiskaavan kanssa kaupan ratkaisun osalta. Satakunnan maakuntakaavassa ja Kankaanpään Keskustan osayleiskaavassa on osoitettu yhdysrata, joka sijaitsee välittömästi asemakaavoitettavan alueen luoteis-pohjoissivulla. Satakuntaliitto pitää

4 hyvänä, että Meijerin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on yhdysrata ja sen kehittämismahdollisuuksien huomioiminen. Vaikka rautatie on poistunut aktiivisesta käytöstä, rakennusten sijoittelussa ja kaavan määräyksissä tulee ottaa huomioon rautatien mahdolliset meluja tärinähaitat sekä lähialueen liikenneturvallisuus. Meijerin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheen ratkaisuissa mahdolliseen melu- ja tärinähaittoihin on kiinnitetty huomiota. Satakuntaliitolla ei ole Satakunnan maakuntakaavan perusteella lausunnolla olevasta Kankaanpään Meijerin alueen asemakaavan ja asemakaavan ehdotuksesta muuta lausuttavaa. Vastine Korttelin 183 tontin 2 kaavamääräystä on ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä muutettu siten, että se mahdollistaa tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakentamisen, mutta ei päivittäistavarakauppaa. Tontille saa rakentaa enintään 4900 k-m2:n tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön, joka alittaa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen mukaisen merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön rajan Kankaanpään keskustaajaman alueella, joka on 5000 k-m2:ä. Korttelin 183 tontin 3 kaavamääräystä on ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä muutettu siten, että liiketiloja tontille voidaan toteuttaa enintään 3900 k-m2, kun asemakaavan ehdotusvaiheessa liiketilojen enimmäismäärä oli 4900 k-m2. Liiketilojen suurin sallittu kerrosneliömetrimäärä alittaa MRL 71 a :n vähittäiskaupan suuryksikön rajan. Kankaanpään Keskustan osayleiskaavatyön pohjaksi on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys vuonna 2011 sekä selvityksen päivitys vuonna 2014 (Tuomas Santasalo, WSP). Selvitysten johtopäätöksissä todetaan, että Kankaanpäässä on selvää puutetta tilaa vaativan erikoiskaupan palveluissa ja että niiden lisääminen Kankaanpään keskuksissa vahvistaisi kaupan palvelurakennetta. Selvitysten mukaan Kankaanpäässä on kaksi kaupallista keskustaa, kaupungin ydinkeskusta sekä Käpylän ja Myllymäen alueen pohjoinen market-keskusta. Ydinkeskustaan ovat sijoittuneet paikallis- ja lähipalvelut sekä eräitä muita kaupallisia palveluita. Market-keskustaan on puolestaan sijoittunut lähinnä erikoistavarataloja, tilaa vaativan kaupan palveluita, autokauppaa sekä päivittäistavarakauppaa. Nyt asemakaavoitettava alue on selvityksessä luettu pääosin kuuluvaksi market-keskustaan ja tontilla 2 sijaitseva K-rauta K-maatalous erikoistavaraliike on jo selvityksissä katsottu tilaa vaativaksi kaupaksi. Selvityksessä todetaan edelleen, että pohjoisen keskustan väljää rakennetta tulee tiivistää lisärakentamisella ja vahvistaa olemassa olevaa kaupan toimintaa. Tällöin keskustan nykyinen kaupan luonne vahvistuu ja tavoittaa paremmin kuluttajat. Näin vahvistetaan myös Kankaanpään kaupallista vetovoimaa markkina-alueen keskuksena. Liikerakennusten korttelialueen KL-13 (tontti 2) tarkoituksena on mahdollistaa jo olemassa olevan K-Rauta K-Maatalous erikoistavaraliikkeen kehittäminen/laajennushanke, joka turvaa liikkeen toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Kyseinen liike on toiminut nykyisessä paikassaan jo kymmeniä vuosia, eikä voida edellyttää, että liike laajennushankkeen johdosta jouduttaisiin siirtämään nykyiseltä erinomaiselta paikaltaan muualle. Liikerakennusten korttelialue rajautuu Satakunnan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeseen ja se voidaan lukea kuuluvaksi Kankaanpään pohjoiseen market-keskustaan. Korttelialue sijaitsee myös erittäin hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Alueelta on Rautatienkadun/Ruukinkadun kautta nopea yhteys Pori-Parkano tielle ja Asemakadun kautta keskustaan. Lisäksi alue sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä, mikäli rataosuus otetaan joskus uudelleen käyttöön. Korttelialue on osoitettu yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Kyseisen

5 kaavamerkinnän alueelle on osoitettu asemakaavassa aiemminkin tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä (kortteli 178 Keskuskadun ja Laviantien välissä). Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus on luonnosvaiheen kommentissaan kiinnittänyt huomiota kaavaratkaisun arviointiin suhteessa Satakunnan maakuntakaavaan ja Kankaanpään keskustan osayleiskaavaan etenkin kaupan osalta, T-13 -alueen määräykseen, rautatien alikulkuun, tärinään ja meluun, luontoselvitykseen sekä rakennetun ympäristön arvoihin ja niiden huomioon ottamiseen. Kaavaa on käsitelty viranomaisneuvottelussa. ELY-keskus esittää seuraavaa jatkosuunnittelussa huomioon otettavaksi: Kauppa Ehdotusvaiheen kaavaratkaisussa kaavan mahdollistama liikerakennusten rakennusoikeus on KL-13 (4 900 m2), KTV-2/s-4 (4900 m2) ja KTV-3 (3 600 m2) -korttelialueilla yhteensä m2. Rakennusoikeus jää kortteleittain alle m2. Muita kauppaa koskevaa selvityksiä kuin Satakunnan vaihemaakuntakaava II:sta ja osayleiskaavaa varten laaditut selvitykset ei ole. Osayleiskaavassa on ratkaistu merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti, mitoitus ja kaupan laatu. Tarkastelu on edellyttänyt arviota kokonaismitoitustarpeesta ja sen jakautumisesta yksiköihin. Osayleiskaavassa on selvitetty, mitoitettu ja osoitettu myös tilaa vaativa kauppa. Kankaanpään keskustan osayleiskaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu KM-merkintää (kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön). Nykyisen MRL:n mukaan (71 a ) vähittäiskaupan suuryksikön raja on m2 ja vähittäiskaupan käsite kattaa myös tilaa vaativan kaupan (kuten rautakaupan). Osayleiskaavassa KMmerkinnät sijoittuvat muualle keskustan osayleiskaavan alueella. Lisäksi, osayleiskaavassa paljon tilaa vaativan kaupan alueet on ohjattu P-1 -määräyksellä Pori-Parkano tien (Vt 23) varteen. Paikallisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tuleekin asemakaavoituksessa ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus. Asemakaavaratkaisun poiketessa osayleiskaavan kaupan ratkaisuista on kaavaratkaisua vielä tarpeen perustella ja arvioida yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisen kautta. Poikkeavankin ratkaisun on tukeuduttava riittävällä tavalla osayleiskaavan ohjausvaikutukseen. ELY-keskus huomauttaa, että MRL:n muutoksen (voimaan ) jälkeen on asemakaavassa yhä mahdollista asemakaavamääräyksin säädellä kaupan laatua, jos se on tarpeen asemakaavan sisältövaatimusten täyttämiseksi. Asemakaavan korttelialueille olisi tarpeen antaa määräykset siitä, ettei niillä sallita muuta kuin tilaa vaativa kauppa. Määräysten sopivia muotoja on löydettävissä ympäristöministeriön oppaista. Vähittäiskauppa -termin alaan luetaan nykyisen MRL:n käsitteistössä kaikki kauppa, mm. päivittäistavarakauppa ja tilaa vaativa kauppa, ja päivittäistavarakaupan vaikutukset, mm. asiointitiheyden aiheuttamat liikenteelliset vaikutukset, ovat merkittävämmät kuin tilaa vaativan kaupan (kuten rautakaupan). Päivittäistavarakaupan kaavoittaminen edellyttäisi myös palveluverkkoselvityksen ja liikenteellisen selvityksen perustuakseen riittäviin selvityksiin. Siten on perusteltua todeta olevan tarvetta kaupan laadun määräämiselle.

6 ELY-keskus ehdottaa myös KTV-2/s-4 ja KTV-3 -korttelialueiden osalta kaavamääräystä koskien sitä, mikä määrä rakennusoikeudesta voidaan käyttää liikerakentamiseen. Sopiva osuus tulisi arvioida kaavan vaikutusten arvioinnin kautta, mutta osuuden lienee tarpeen olla vähäinen. ELY-keskus muistuttaa myös, että kaavaehdotus ei mahdollista rakennusluvan myöntämistä vähittäiskaupan suuryksikölle, mikä tällä alueella edellyttäisi KM-kaavamääräystä. KM-määräyksen osoittamiselle tällä alueella ei taas muutoin ole edellytyksiä. Kaavaehdotus nykyisessä muodossaan ei perustu riittäviin selvityksiin eikä osayleiskaava ole ollut riittävästi ohjeena sitä laadittaessa. ELY-keskus katsoo, että kaavaselostuksen kohta vaikutusten arvioinnista on kaavan laatu ja tarkoitus huomioiden vielä vaillinainen. Vaikutusten arvioinnissa on tarpeen ottaa huomioon kaikki kaavan mahdollistamat ratkaisut. Rakennettu kulttuuriympäristö Tontin 3 meijerirakennuksen eteen on osoitettu ehdotusvaiheessa puistomaisena säilytettävä tontinosa, jolla halutaan turvata puistomaisesti hoidetun tontin miljööarvoja. ELY-keskus katsoo, ettei merkintä nyt esitetyssä muodossaan ja pinta-alaltaan suppeana vielä vastaa tavoitetta tontin miljööarvojen turvaamisesta. ELY-keskus ehdottaa täydennystä määräykseen (puuston säilyttäminen) sekä alueen laajentamista kattamaan koko maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö/puusto. Alue on huomioitu myös luontoselvityksessä. Osana ympäristön kulttuurihistoriallisen luonteen säilyttämistä on lisäksi tarpeen ohjata uudisrakentamisen sijoittumista sellaisiin osiin, jotka soveltuvat rakentamiseen. Muuta ELY-keskus pyytää lisäämään kaavan liitteisiin viranomaisneuvottelun muistion. Tärinän, melun ja rautatien alikulun osalta ELY-keskuksella ei ole lausuttavaa. Käsiteltävässä kaavassa olevat kauppaa koskevat kysymykset ovat vielä kesken. ELY-keskus voi tarpeen mukaan osallistua työneuvotteluun, jossa keskityttäisiin kaupan kysymyksiin. Vastine Korttelin 183 tontin 2 kaavamääräystä on ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä muutettu siten, että se mahdollistaa tilaa vaativan erikoistavarakaupan rakentamisen, mutta ei päivittäistavarakauppaa. Tontille saa rakentaa enintään 4900 k-m2:n tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön, joka alittaa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen mukaisen merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön rajan Kankaanpään keskustaajaman alueella, joka on 5000 k-m2:ä. Korttelin 183 tontin 3 kaavamääräystä on ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä muutettu siten, että liiketiloja tontille voidaan toteuttaa enintään 3900 k-m2, kun asemakaavan ehdotusvaiheessa liiketilojen enimmäismäärä oli 4900 k-m2. Liiketilojen suurin sallittu kerrosneliömetrimäärä alittaa MRL 71 a :n vähittäiskaupan suuryksikön rajan. Kankaanpään Keskustan osayleiskaavatyön pohjaksi on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys vuonna 2011 sekä selvityksen päivitys vuonna 2014 (Tuomas Santasalo, WSP). Selvitysten johtopäätöksissä todetaan, että Kankaanpäässä on selvää puutetta tilaa vaativan erikoiskaupan palveluissa

7 ja että niiden lisääminen Kankaanpään keskuksissa vahvistaisi kaupan palvelurakennetta. Selvitysten mukaan Kankaanpäässä on kaksi kaupallista keskustaa, kaupungin ydinkeskusta sekä Käpylän ja Myllymäen alueen pohjoinen market-keskusta. Ydinkeskustaan ovat sijoittuneet paikallis- ja lähipalvelut sekä eräitä muita kaupallisia palveluita. Market-keskustaan on puolestaan sijoittunut lähinnä erikoistavarataloja, tilaa vaativan kaupan palveluita, autokauppaa sekä päivittäistavarakauppaa. Nyt asemakaavoitettava alue on selvityksessä luettu pääosin kuuluvaksi market-keskustaan ja tontilla 2 sijaitseva K-rauta K-maatalous erikoistavaraliike on jo selvityksissä katsottu tilaa vaativaksi kaupaksi. Selvityksessä todetaan edelleen, että pohjoisen keskustan väljää rakennetta tulee tiivistää lisärakentamisella ja vahvistaa olemassa olevaa kaupan toimintaa. Tällöin keskustan nykyinen kaupan luonne vahvistuu ja tavoittaa paremmin kuluttajat. Näin vahvistetaan myös Kankaanpään kaupallista vetovoimaa markkina-alueen keskuksena. Liikerakennusten korttelialueen KL-13 (tontti 2) tarkoituksena on mahdollistaa jo olemassa olevan K-Rauta K-Maatalous erikoistavaraliikkeen kehittäminen/laajennushanke, joka turvaa liikkeen toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Kyseinen liike on toiminut nykyisessä paikassaan jo kymmeniä vuosia, eikä voida edellyttää, että liike laajennushankkeen johdosta jouduttaisiin siirtämään nykyiseltä erinomaiselta paikaltaan muualle. Liikerakennusten korttelialue rajautuu Satakunnan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeseen ja se voidaan lukea kuuluvaksi Kankaanpään pohjoiseen market-keskustaan. Korttelialue sijaitsee myös erittäin hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Alueelta on Rautatienkadun/Ruukinkadun kautta nopea yhteys Pori-Parkano tielle ja Asemakadun kautta keskustaan. Lisäksi alue sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä, mikäli rataosuus otetaan joskus uudelleen käyttöön. Korttelialue on osoitettu yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Kyseisen kaavamerkinnän alueelle on osoitettu asemakaavassa aiemminkin tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä (kortteli 178 Keskuskadun ja Laviantien välissä). pu-alueen merkintään on lisätty ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä seuraava kaavamääräys: Alueella oleva puusto tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä säilyttämään. pu-alueen laajuus on katsottu riittäväksi ottaen huomioon tontin sijainti ja sen tuomat käyttömahdollisuudet market-alueen yhteydessä ja teollisuusalueen läheisyydessä. Kaavassa osoitettu pu-alue jättää vanhan meijerirakennuksen edustalle melko laajan ja viihtyisän puistomaisen alueen, joka myös erottaa mahdollisen täydennysrakentamisen meijerin vanhan osan läheisyydestä Asemakadun puolella. Mahdollisen täydennysrakentamisen sijoittumista Meijerin tontilla ei katsota järkeväksi tarkemmin asemakaavalla ohjata, sillä rakentamisen sijoittumiseen vaikuttaa olennaisesti rakennusten aiottu käyttötarkoitus. Esimerkiksi asuminen ja mahdollinen teollinen toiminta edellyttävät täysin erilaisia tontin sisäisiä alueratkaisuja. Tontille osoitettu kaavamääräys edellyttää joka tapauksessa uudisrakentamisen sopeuttamista alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia sekä asemakaavan suhdetta maakuntakaavaan ja Keskustan osayleiskaavaan on täydennetty ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä. Asemakaavaselostuksen liitteisiin on ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä liitetty viranomaisneuvottelun muistio Meijerin alueen kaavaa koskevalta osalta.