CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA

Transkriptio

1 CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA

2 Eteneminen Yhteispäätösmenettely; neuvosto-parlamentti-komissio EU:n budjetti sanelee alkutahdit Vanhojen suurten ja uusien suurten jäsenmaiden mittelö Suomessa kansallinen työ alatyöryhmissä Ainakin parin vuoden savotta Ensimmäisistä luonnoksista ei liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä 2

3 CAP-uudistuksen käsittelytilanne (1) Rahoituskehysehdotus CAP-menojen jäädytys 2013 tasolle (PI, PII) CAP osuus alenisi noin 1/3:aan kokonaismenoista Komission esitykset CAP-uudistuksesta neuvoston työryhmät (aikataulu: 1. tekninen lukeminen PL kaudella? DK jatkaa tavoitteena valmiimmat tekstit) MEK (vaikutusanalyysi, erityiskysymykset?) Neuvosto - keskustelukierrokset Yhteispäätösmenettely - keskeiset raportöörit: Louis Manuel Capoulas-Santos, S&D (DP s, RD) Giovanni La Via, EPP (Horisontaaliasetus) Michael Dantin, EPP (Single CMO) 3 3

4 CAP - käsittelytilanne (2) Ratkaisu loppuvuonna 2012 / alkuvuonna 2013 Toimeenpano (toivottavasti!) ennen komission toimeenpanosäännöt maaseudun kehittämisohjelmien laadinta ja hyväksyminen komissiossa kansallinen liikkumavara (esim. tuotantosidonnaisten tukien järjestelyt laadittava ja hyväksytettävä komissiossa) uudet valtiontukisäännöt lukien Suomen kansalliset tuet - neuvottelu ja yhteensovitus osana kokonaispakettia 4 4

5 TULOTUKIEN AIKAKEHYS R a h a s t o k a u s i R a h a s t o k a u s i Tukijärjestelmä Tilatuki väliarvionnin uudistukset uudistettu CAP CAP-uudistuksen valmistelu Ympäristötuki kauden ohjelma kauden ohjelma 2 v. jatko uusi 5v. ohjelmakausi Luonnonhaittakorvaus (LFA) 5 v. sitoumuksia kauden ehdoin 5. v sitoumuksia kauden ehdoin 5. v sitoumuksia kauden ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Kansalliset tuet LFA:n lisäosa 5 v. sitoumuksia kauden ehdoin 5. v sitoumuksia kauden ehdoin 5. v sitoumuksia kauden ehdoin LFA-uudistus voimaan 2014 Etelä-Suomen kans. tuki jatkoneuvottelut Pohjoinen tuki pohjoisen tuen arviointi 2011/12 muutoksia CAP:n muuttuessa muut kansalliset tuet valtiontukien suuntaviivojen mukaisesti Lähde:MMM 5 5

6 Markkinatoimet Tuotantosidonnaiset tuet Pienten tilojen tuki Nuorten viljelijöiden tuki Luonnonhaittatuki II pilari I pilari Nykyinen CAP Uusi ehdotettu CAP Tilatuki Viherryttämistuki Perustuki Luonnonhaittakorvaus Ympäristötuet Maaseudun kehittäminen

7 Komission keskeiset linjaukset Suorien tukien asteittainen tasoittaminen jäsenvaltioiden välillä Siirtyminen kansalliseen tai alueelliseen tasatukeen kaikissa maissa Suorien tukien tarkempi kohdentaminen; uusia tukimuotoja (vihertäminen, nuoret viljelijät, pienet tilat) Markkinatoimenpiteiden tehostaminen Sokerin kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen 2015 Maaseudun kehittämistoimien kohdentaminen EU strategian tavoitteisiin ja tehostettu vaikuttavuuden seuranta; uusien riskienhallintavälineiden luominen 7 7

8 Aktiiviviljelijän määritelmä Komission ehdotus: Tukea ei makseta, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy : viljelijälle edellisenä vuonna maksetut suorat tuet ovat alle 5 % viljelijän muun toiminnan kuin maatalouden tulosta; tai pääosa tilan maatalousmaasta on hoidettua viljelemätöntä aluetta eikä sillä noudateta jäsenmaan määrittelemää ylläpidon vähimmäistasoa MTK:n kanta: Jäsenmaalle annettava vapaus päättää määritelmästä Tarvitaan yksinkertainen järjestelmä Tuettavasta toiminnasta on saatava markkinatuloja Markkinatuloja vähintään joka toinen vuosi 8

9 Tuen porrastus Komission ehdotus: Suorien tukien ylittävää määrää vähennetään: - 20 % > eur - 40 % > eur - 70 % > eur % > eur Tuista vähennetään edellisenä vuonna maksetut palkat sivukuluineen Tukimäärissä ei oteta huomioon vihertämistoimenpiteiden tukea MTK:n kanta: Komission ehdotus sopii alustavasti MTK:lle Ei kynnyskysymys 9

10 Perustuen muodostaminen Komission ehdotus: Nykyiset tilatukioikeudet lakkautetaan vuoden 2013 lopussa Uudet tukioikeudet myönnetään keväällä 2014 jätetyn tukihakemuksen perusteella Perustuki voidaan muodostaa tasaosasta ja tasaosan korotuksesta. Korotus on sulautettava tasatukeen viimeistään vuodesta 2019 alkaen MTK:n kanta: Uudet tukioikeudet myönnetään nykyisten pohjalta siten, että uudet tukikelvottomat alat saavat tukioikeuden ja käyttämättömät tukioikeudet leikataan pois Tukioikeuksien korotusten (lisäosa) sulautumisessa tasatukeen otetaan huomioon tuotantosidonnaisen tuen määrä ja kohdentuminen 10

11 Vihertäminen Komission ehdotus: Tuen saaminen edellyttää kolmen vihertämistoimenpiteen noudattamista Luomutiloille ja Natura 2000 alueen tiloille vihertämistuki automaattisesti Rahoitus 30 % suorien tukien määrästä. Viljelyn monipuolistaminen Vähintään kolme viljelykasvia, joista kutakin vähintään 5 %, ei kuitenkaan yhtä kasvia enempää kuin 70 % tilan koko viljelysmaan alasta Vaatimusta ei sovelleta, jos koko ala on nurmiviljelyssä tai kesantona tai tilan pinta-ala enintään 3 ha Pysyvien nurmialojen säilyttäminen Tilan pysyvä nurmiala saa vähentyä enintään 5 % vuoden 2014 viitealasta Ekologinen ala Vähintään 7 % tilan alasta, pl. pysyvät nurmet, oltava ekologista alaa Kesannot, maisemapiirrealat, suojakaistat ja maaseutuohjelman mukaisesti metsitetyt alat. 11

12 Vihertäminen MTK:n kanta: Erittäin byrokraattinen ja käytännön viljelylle vieras tapa parantaa maatalouden kestävyyttä Ei tuo mitään lisäarvoa Suomen maataloudelle, vain lisää monimutkaisuutta Vuoristoalueita voitaisiin vapauttaa viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta Liittymällä ympäristötukijärjestelmään tila täyttäisi automaattisesti vihertämisvaatimuksen jolloin ei tarvittaisi päällekkäisiä järjestelmiä. Jos halutaan luoda jotain uutta, tulisi pyrkiä eurooppalaiseen maatalousstandardiin (Code of Conduct) johon sisältyisi mm. viljelyä kestävällä tavalla ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen 12

13 LFA-alueiden tuki Komission ehdotus: Tukea voidaan maksaa koko Lfa -alueella tai osalla siitä. Rahoitus enintään 5 % suorien tukien määrästään. MTK:n kanta: Luo vain lisää monimutkaisuutta Suomen tukijärjestelmään, kun koko maa pyritään jatkossakin pitämään LFA-alueena Ei oteta käyttöön 13

14 Nuorten viljelijöiden tuki Komission ehdotus: Viljelijä, joka on aloittanut maatalouden harjoittamisen viiden vuoden sisällä ja alle 40-vuotias Tuen suuruus: enintään 1/4 tukioikeuden arvosta ja enintään 25 ha tai jäsenmaan keskipeltoalaa eli Suomessa 34 ha vastaavalta alalta Rahoitus enintään 2 % suorien tukien määrästään. MTK:n kanta: Otetaan käyttöön ja käytetään enimmäismäärä (2 %) Järjestelmä pidettävä yksinkertaisena joten tukea maksettava tilan koko pintaalalle Jos nuorten viljelijöiden pinta-ala on noin ha ja kokonaistuki noin 10 milj. euroa, niin hehtaarikohtainen tuki olisi noin 20 euroa/ha II-pilarin nuorten viljelijöiden työkalujen (aloitus- ja investointituet) merkitys on paljon suurempi Jäsenmaalle olisi oltava pakollista käyttää joko I- tai II-pilarin toimet, mutta oltava mahdollista käyttää myös molempia 14

15 Tuotantoon sidottu tuki Komission ehdotus: Tukeen oikeuttavat tuotannonalat: viljat, öljykasvit, valkuaiskasvit, palkoviljat, pellava ja hamppu, riisi, pähkinät, tärkkelysperuna, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, oliiviöljy, silkkiäistoukat, kuivattu rehu, humala, sokerijuurikas, sikuri, hedelmät ja vihannekset sekä lyhytkiertoinen energiapuu Tuotantoon sidottuna tukena enintään 5 % tai 10 % tai erityisin perustein yli 10 % suorien tukien kokonaismäärästä. Komissio voi hyväksyä yli 10 %: jos kyseisillä alueilla tai toimialoilla osoitetaan olevan tarve turvata tietty tuotannon taso johtuen vaihtoehtojen vähäisyydestä, riskistä tuotannon loppumiseen ja niistä seuraavista sosiaalisista ja ympäristöllisistä ongelmista tai tarve turvata vakaa tarjonta alueen prosessiteollisuudelle kielteisten sosiaalisten ja taloudellisten seurausten välttämiseksi tai tarve kompensoida tuottajille tietyllä tuotannonalalla jatkuvasti esiintyviä markkinahäiriöitä tai tarve, joka johtuu muiden tukijärjestelmien mukaisten tukien riittämättömyydestä ongelmien hoitamiseen 15

16 Tuotantoon sidottu tuki MTK:n kanta: Yli 10 % käytettävä tuotantoon sidottuna, perustelut olemassa Tavoitteena % Nykyiset tuotantoon sidotut tuet jatketaan Tukea on voitava myöntää kaikelle perunalle, ei vain tärkkelysperunalle (päätös mahdollisesta tuesta vasta kokonaistarkastelun jälkeen) Mahdolliset uudet tuotteet päätetään kokonaistuki- ja markkinatarkastelun perusteella 16

17 LFA-tuki ja horisontaaliasetus Komission ehdotus: LFA-tukeen ns. hienosäätö joka tarkoittaa, että alueille jossa luonnonhaitta on voitettu taloudellisesti ei voitaisi maksaa luonnonhaittakorvausta Hiilirikkaiden maiden kyntökielto jossa kielletään vuoden 2011 jälkeen käyttöön otettujen turve- ja multamaiden kyntöä MTK:n kanta: Vastustetaan ns. hienosäädön käyttöön ottoa, koska se tarkoittaisi vain järjestelmän monimutkaisuutta ja on muutenkin käytännölle vieras. Koko maa oltava jatkossakin LFA-aluetta Jos jollain alueella luonnonhaitta on voitettu, se on kuitenkin vaatinut investointeja ym. Vastustetaan ehdottomasti hiilirikkaiden maiden kyntökieltoa, koska se on Suomea diskriminoiva toimenpide jolla ei ole mitään merkitystä EU:n mittakaavassa 17

18 Muita pohdittavia asioita: LFA- ja ympäristötuen ikärajat Nykyiset, korkeammat vai ei ollenkaan? Tukialueet Tilatuessa ja LFA:ssa vain kaksi tukialuetta? Luovutaanko ympäristötuessa tukialueista kokonaan ja mitä siitä seuraisi? Ympäristötuen kohdentaminen Kuinka paljon ja miten kohdennetaan? Kohdentamisen tulovaikutukset? LFA- ja ympäristötuen tukikelpoiset lohkot Tarvetta jatkossakin rajata tukikelpoinen pinta-ala, koska yksikkötuki oltava vakio koko sitoumuskauden Tilakohtainen kiintiö? Kaikki lohkot mukaan vuonna 2014 riippumatta historiasta? Riskienhallintavälineiden rahoitus Rahoitettava maaseudun kehittämisohjelman varoista Miten tehokas/tehoton verrattuna muihin tukijärjestelmiin? 18

19 Haasteet Pohjois-Suomen näkökulmasta Ns, II-pilarin toimet tärkeitä, rahoitusjärjestelmät, LFA- ja ympäristötuki (alueellinen kohdentaminen??) Viherryttämiseen liittyvä ns. kolmen kasvin vaatimus nurmea käyttävillä tiloilla, esitetty malli mahdoton Tuotantoon sidottu tuki (art. 68), naudan tukia jo nyt tämän kautta n. 40 M Nauta- ja maito- lisäosien sulaminen tasatukeen(top Up) Raivioiden ja muiden tuettomien alojen kohtalo Turvemaiden käyttöä rajoittavat toimenpiteet 19

20 Maitokiintiöjärjestelmän poistuminen uuteen aikaan valmistautuminen on Pohjois-Suomen kannalta yksi tärkeimmistä operaatioista Halukkuus tuotannon sääntelyyn lisääntynyt Euroopassa EU:n maitolait seurausta 2009 markkinakriisistä Maitolailla haetaan soft landingia kiintiöidyn ja täysin vapaan markkinan välille Kansalliset valmistavat toimenpiteet aloitettu Pohjoinen tuki (maidolla litrakohtainen tuki), elinehto mennessä komissio laatii raportin kiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutuksista, erityishuomio LFA-alueille Maidontuotannolla iso merkitys koko EU:n alueella, meillä kiinteä yhteys myös naudanlihan tuotantoon Kotieläinten hyvinvointivaatimukset tiukkenee koko EU:n alueella, esim WQ- järjestelmän kautta (sitoutuuko kaikki jäsenmaat??) 20

21 Maatalouden ja maaseudun tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa tuotantoa lisättävä voimakkaasti lähivuosikymmeninä Väestönkasvu ja kulutustottumusten muutokset Ruoan reaalihinta pitkällä aikavälillä nouseva Suomessa maatalouden tuottavuuskehitys ollut hyvä Vastuullinen tuotanto Ilmastonmuutos lisää kotimaisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä myös Euroopassa Eläinten hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota; Suomessa tilanne hyvä Maailma tarvitsee uusiutuvaa energiaa Maaseutu pursuaa energian raaka-aineita Vihreä kasvu antaa merkittäviä mahdollisuuksia maaseudun toimialoille 21

22 KIITOS MIELENKIINNOSTA! 22