ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät 2001 2004"

Transkriptio

1 ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät Teknologiaohjelmaraportti 4/2005 Loppuraportti

2 ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 4/2005 Helsinki 2005

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä oli käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2005

4 Esipuhe Suomen asema on vahva monilla prosessiautomaation sektoreilla. Perinteisen kappaletavara-automaation puolella volyymi on ollut pienempi. Elektroniikkateollisuutemme kasvoi viime vuosikymmenen loppua kohden voimakkaasti, ja sen mukana alan automaatiojärjestelmien kehitys on päässyt ripeään vauhtiin. Aktiivisella tutkimuksella ja tuotekehityksellä suomalaiset yritykset voivat säilyttää jatkossakin merkittävän asemansa monien sovellusalueiden automaatiotoimittajina. Tietotekniikka ja siihen perustuva ja sen sovelluksia käyttävä teollinen yritystoiminta ovat nopean muutoksen kourissa. Kasvu on voimakkainta perinteisten teollisuusalojen ulkopuolella. Muilla alueilla kehitetyt tietotekniikkaratkaisut ovat yhä käyttökelpoisempia myös teollisuuden ohjausjärjestelmiin. Myös automaatiolle asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet, eivätkä perinteiset menetelmät enää riitä kaikkien vaadittujen ominaisuuksien toteuttamiseen. Uudet menetelmät ja algoritmit, kuten sumea logiikka, neuroverkot ja geneettiset algoritmit, ovat tulossa apuun ohjaamaan tuotantoa ja ennakoimaan häiriöitä entistä paremmin. Automaatio on yksi vaativimmista modernin ohjelmistotekniikan soveltamiskohteista. Näistä lähtökohdista Tekes päätti käynnistää Älykkäät automaatiojärjestelmät, ÄLY -teknologiaohjelman toteutettavaksi vuosina Teknologiaohjelman tavoitteita olivat: Tukea muutospaineissa olevan automaatioteollisuuden tutkimustarpeita ja kehittää alan osaamista. Hyödyntää uuden tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia teollisessa tuotannossa ja luoda mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan käynnistämiselle. Synnyttää yhteenliittymiä tuotteistajayritysten piirissä. Olla omalta osaltaan tukemassa verkottunutta ohjelmistotuotantoa ja -kauppaa. Ohjelma koostui sekä tutkimushankkeista että yritysten tuotekehityshankkeista. Projektit olivat ryhmiteltynä suurimman osan ohjelman kestosta seuraaviin hankealueryhmiin: Vaativat säätö-, automaatio-, mallinnuskohteet, diagnostiikka, poikkeustilanteet Arkkitehtuurit, langaton automaatio, hajautettu automaatio Automaation ohjelmistokehitysprosessi Ihminen-kone rajapinta Teollisuuden konenäkö. Teknologiaohjelmassa kehitettiin toimintatapana niin kutsuttua teknologiatiekarttakäytäntöä. Teknologiatiekartta osoittautui ohjelman kaikille osapuolille erittäin hyödylliseksi keskustelun välineeksi. Tiekartalla voidaan havainnollisesti esittää, mitä on olemassa, missä projektien painopiste on nyt, ja mihin suuntiin seuraavaksi pyritään. Tiekartta ohjaa projektivalmisteluja ja parantaa projekti-

5 hakujen, projektiarvioiden, ja projektiseurannan laatua. Tiekartta on väline Tekesin teknologiastrategian aihekohtaisille tulkinnoille, teknologiaohjelmien yhteistyölle ja lopulta ohjelmien jatkovalmisteluun. Kiitämme lämpimästi ohjelman johtoryhmää ja ohjelmapäällikkö Olli Ventää aktiivisesta, innostuneesta, avoimesta ja rakentavasta yhteistyöstä ohjelman aikana. Onnittelemme yrityksiä ja tutkimusryhmiä korkeatasoisesta, tuloksellisesta työstä ohjelman projekteissa. Kiitämme kaikkia ohjelmaan osallistuneita aktiivisesta panoksesta automaatioalan kehittämiseksi. Helsingissä huhtikuussa 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Suomen asema on vahva monilla prosessiautomaation sektoreilla. Perinteisen kappaletavaraautomaation puolella volyymi on ollut pienempi. Elektroniikkateollisuutemme kasvoi viime vuosikymmenen loppua kohden voimakkaasti, ja sen mukana alan automaatiojärjestelmien kehitys on päässyt ripeään vauhtiin. Aktiivisella tutkimuksella ja tuotekehityksellä suomalaiset yritykset voivat säilyttää jatkossakin merkittävän asemansa monien sovellusalueiden automaatiotoimittajina. Tietotekniikka ja siihen perustuva ja sen sovelluksia käyttävä teollinen yritystoiminta ovat nopean muutoksen kourissa. Kasvu on voimakkainta perinteisten teollisuusalojen ulkopuolella. Muilla alueilla kehitetyt tietotekniikkaratkaisut ovat yhä käyttökelpoisempia myös teollisuuden ohjausjärjestelmiin. Myös automaatiolle asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet, eivätkä perinteiset menetelmät enää riitä kaikkien vaadittujen ominaisuuksien toteuttamiseen. Uudet menetelmät ja algoritmit, kuten sumea logiikka, neuroverkot ja geneettiset algoritmit, ovat tulossa apuun ohjaamaan tuotantoa ja ennakoimaan häiriöitä entistä paremmin. Automaatio on yksi vaativimmista modernin ohjelmistotekniikan soveltamiskohteista. Näistä lähtökohdista Tekes päätti käynnistää Älykkäät automaatiojärjestelmät, ÄLY -teknologiaohjelman toteutettavaksi vuosina Teknologiaohjelman tavoitteita olivat: Tukea muutospaineissa olevan automaatioteollisuuden tutkimustarpeita ja kehittää alan osaamista. Hyödyntää uuden tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia teollisessa tuotannossa ja luoda mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan käynnistämiselle. Synnyttää yhteenliittymiä tuotteistajayritysten piirissä. Olla omalta osaltaan tukemassa verkottunutta ohjelmistotuotantoa ja -kauppaa. Ohjelma koostui sekä tutkimushankkeista että yritysten tuotekehityshankkeista. Projektit olivat ryhmiteltynä suurimman osan ohjelman kestosta seuraaviin hankealueryhmiin: 1. Vaativat säätö-, automaatio-, mallinnuskohteet, diagnostiikka, poikkeustilanteet lähellä prosessia ja mittauksia tehtävä, algoritmi- ja menetelmäpainotteinen tutkimustyö tavoitteena säädön, diagnostiikan, poikkeustilanteiden hallinnan kehittäminen sisällöllistä jatkoa Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sovellukset -ohjelmalle 2. Arkkitehtuurit, langaton automaatio, hajautettu automaatio tulevaisuuden automaatiojärjestelmien rakennetta pilotoivat tutkimukset, uusien ohjelmistoarkkitehtuurityökalujen ja -platformien hyödyntäminen hajautetun, langattoman tekniikan järjestelmätason haasteet 3. Automaation ohjelmistokehitysprosessi ohjelmistotuotannon uusimpien tekniikoiden muokkaaminen automaatioon sovelluskehityksen tekniikat ja työkalut automaatiosuunnittelu, poikkeustilanteiden hallinta standardointi 4. Ihminen kone-rajapinta valvomon, automaation käyttöliittymien kehittäminen ihmisen kyvykkyyksien ja rajoitusten tutkiminen, osana automatisoitua tuotantoa 5. Teollisuuden konenäkö omaa erikoisosaamista vaativa mittaustiedon käsittely vahvaa tutkimustraditiota Suomessa, teollinen merkitys noussut hiljalleen.

7 Ohjelman alussa tutkimusprojektien painopiste oli ryhmässä 1. Ohjelman aikana painopistettä siirrettiin 2:een ja 3.een. Teknologiaohjelmassa kehitettiin toimintatapana niin kutsuttua teknologiatiekarttakäytäntöä. Ohjelman aikana pidettiin lukuisia workshopeja, joissa arvioitiin muualla maailmassa tehtyjä tiekarttoja, keskusteltiin Suomelle keskeisistä visioista ja tavoitteista, kartoitettiin maamme vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Suomalainen tulevaisuudenkuva on erilainen kuin esimerkiksi pohjoisamerikkalainen; meidän teollisuutemme profiilit ovat erilaisia, ja meillä on vaalittavana ainutlaatuisia vahvuuksia. Tiekarttoja ei kannata meille sokeasti kopioida. Teknologiatiekartta osoittautui ohjelman kaikille osapuolille erittäin hyödylliseksi keskustelun välineeksi. Tiekartalla voidaan havainnollisesti esittää, mitä on olemassa, missä projektien painopiste on nyt, ja mihin suuntiin seuraavaksi pyritään. Tiekartta ohjaa projektivalmisteluja ja parantaa projektihakujen, projektiarvioiden, ja projektiseurannan laatua. Tiekartta on väline Tekesin teknologiastrategian aihekohtaisille tulkinnoille, teknologiaohjelmien yhteistyölle ja lopulta ohjelmien jatkovalmisteluun. Tekesin ÄLY-teknologiaohjelman kokonaislaajuus oli noin 47 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 24 miljoonaa euroa. Teknologiaohjelmaan osallistui yhteensä 57 yritystä ja 28 tutkimusyksikköä. Mukana olivat lähes kaikki alan globaalit yritykset Suomessa sekä runsas joukko pienyrityksiä. Ohjelman yritysprojekteissa kehitettiin noin 20 erilaista automaatiojärjestelmätuotetta tai -tuoteplatformia. Menetelmäkehitystä oli yksinomaan noin 15 yritysprojekteissa. Tutkimusprojektien pääpaino oli uusien automaatiojärjestelmäkonseptien kehittämisessä, testaamisessa ja pilotoinnissa. Menetelmien pääkohteet tutkimusprojekteissa olivat uudet ja entistä monimutkaisemmat prosessi- tai laitteistokohteet, joihin on yleensä tarvinnut kehittää monimenetelmäratkaisuja. Myös automaatioon liittyvää ohjelmisto- ja sovelluskehitystä sekä tietoturvaa vietiin tutkimuksessa eteenpäin. ÄLYn jatkoksi ollaan nyt käynnistämässä muun muassa prosessilaitosten yhtenäisen tietomallin kehittämistä alan veturiyritysten johdolla. Tämä luo uutta kilpailukykyä alan suomalaiseen insinööriosaamisklusteriin kansainvälisillä markkinoilla, ja on välttämätön puite uusien algoritmien, menetelmien ja tekniikoiden kaupalliselle hyödyntämiselle.

8 Summary The international position of the Finnish process automation industry has been strong for decades. Both significant domestic enterprises and international corporations have carried out substantial research and development activities in Finland, especially within the fields of pulp, paper, and energy automation, reflecting the traditional industrial profile of the country. Though notable on the national level, volumes of traditional discrete automation have been less significant. However, due to the tremendous progress of the Finnish mobile phone and telecommunications industries during the last decade, the field of electronics production automation has shown rapid expansion. It is reasonable to expect that by investing in active research and development in the next few years the Finnish automation industry should continue to maintain its favourable position for the foreseeable future. Information technology has achieved a leading role in the development of many technology sectors. Automation is no exception. There is a wealth of evidence to demonstrate how solutions developed within information technology have also proven usable and applicable in industrial control systems. Another trend is that what used to be in the past isolated automation systems are now becoming integral and seamless parts of an entire plant information system. Automation systems and devices can be accessed globally via the Internet. At the same time, expectations and requirements for automation have increased, and there is a growing need for new methods and algorithms that go beyond traditional feedback control. Fortunately, many of the so-called soft computing methods, e.g. neural networks, fuzzy logic, and genetic algorithms, can nowadays be exploited in increasing the performance and accuracy of control and in predicting failures or disturbances in processes, machines, or devices. Software engineering has now become a key discipline both in product development and in application engineering. Automation represents a most challenging application field for modern software and information technology. The Intelligent Automation Systems technology programme was preceded by a preliminary project that resulted in the current technology programme set to span the years 2001 to The estimated cumulative volume of all the projects is 150 to 200 million FIM. The proportion contributed by Tekes to the funding of the projects will, on average, be 50 per cent. More than half of the projects are expected to be industry-led, whereas the remainder will be led by university or research institute organisations. The vast majority of the projects are co-projects with both industrial and academic partners. For university- or research institute-led projects, the technology programme organises proposal calls every autumn. Industry-led project proposals are accepted for review continuously. The technology programme has a streamlined administration structure consisting of a governing board, programme manager, and a responsible technology adviser in Tekes. In general, the technology programme aims at: supporting the R&D needs of the domestic automation industry developing the knowledge and know-how of both industry and academia utilising the rapidly-developing information technology in automation and industrial production providing a basis for new enterprises in the field forming many kinds of partnerships and networked business structures among vendors, service companies, software houses, and other related sectors enabling and enhancing networked software production and trade.

9 In terms of its contents, the technology programme focuses on the automation system level in the plant-wide information system hierarchy of a plant. However, this definition is meant to be understood loosely, typically including digital control systems, PLCs, fieldbus systems, condition monitoring, maintenance systems, teleoperation over the Internet, man-machine issues, and production control. Most of the projects are expected to deal with process automation, discrete automation, and electronics manufacturing, although certain projects may address machine automation, building automation, and the like, not specifically covered by any other national technology programme at the moment. As the outcome, the technology programme consisted of both research projects and industry R&D projects. During the technology programme the projects were grouped according to the following clustering: 1. Advanced control, automation, modelling, diagnostics, and exception handling methods algorithm and method oriented research close to process and measurements research to develop and improve process control, diagnostics, and exceptions handling regarded also as continuation of respective research started in the previous technology programs 2. Automation architectures, wireless automation, distributed automation pilots of future automation system structures, benefiting and utilization of modern architectural tools and platforms challenges of distributed and wireless automation systems 3. Software engineering in automation adjusting software engineering technologies to automation application engineering or automation design technologies and tools, exceptional state handling standardization 4. Human System Interaction development of control rooms and automation user interfaces human capabilities and limitations as part of automated production 5. Industrial machine vision benefiting of strong research tradition In the beginning of the technology programme, the emphasis was clearly in cluster [1] but it was intentionally moved to [2] and [3] in the course of the programme. The total volume of the technology programme was 47 M, including 24 M Tekes funding. Altogether 57 private companies and 28 research groups participated in the programme. On the order of 20 automation system producst or platforms were developed in the industrial R&D projects. 15 of the industrial R&D projects included algorithm development. Developing a national and automation specific technology roadmap was one of the main activities during the programme. We held several intensive expert workshops discussing respective foreign technology roadmaps, visions and goals for Finnish industry, our strengths and weaknesses, all within short (1 3 yr), middle (3 5 yr), and long term. The Finnish views for the future differ from, e.g., the American views: our industry profiles are different, or specific, and we have disctinctive strengths to care about. We can not simply copy what has been set as goals aboard. Technology roadmap also proved to be a useful means for mutual professional discussion. In the roadmap it is easy to indicate what technology and know how we have access now, how are the present projects positioned, and what directions should the programme, or its projects, take next. Technology roadmap is also an efficient means to interprete the general Tekes technology strategy, in a meaningful way peculiar to a domain, and eventually, it is a means for indicationg the needs for future technology programmes.

10 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Summary 1 Taustaa Ohjelman valmistelu Tekniikkaa ja algoritmeja on teollinen hyödyntäminen puuttuu Mihin ollaan menossa Perusteollisuus Elektroniikkateollisuus Tietoteollisuus muiden alojen tukena Ohjelman sovellusalueet Uudet teknologiamahdollisuudet Tietämyksen hallinta Dynaamisen tuotantokapasiteetin hallinta Komponenttipohjaiset kokonaisjärjestelmät Hajautettu toimintalogiikka Yleiset tavoitteet Ohjelman toteutus Ohjelman johto Johtoryhmän toiminta Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Projektihaut Kaikille hakukutsuille yhteistä Vuoden 2002 erityispiirteitä Vuoden 2003 erityispiirteitä Vuoden 2004 erityispiirteitä Projektien arviointi Vuosiseminaarit Käynnistysseminaari Vuosiseminaari Vuosiseminaari Vuosiseminaari Päätösseminaari Muu toiminta Lopputiedote....21

11 4 Ohjelman teknologiatiekartta Perusperiaatteet ÄLY-ohjelmaan sovitettu tiekarttakäytäntö Analyysistä skaalautuva konsepti Tehokas työskentelytapa aivoriihien ryhmätöihin Tiekarttaprosessin toteutuminen teknologiaohjelman kuluessa Yhteenveto muistioista ja työpapereista Uusi tieto- ja viestintätekniikka älykkään automaation tärkeimpänä toteutustekniikkana Kuinka äly kytkeytyy? Johtopäätöksiä Ei vain säätöä, ohjausta ja monitorointia Tietointensiivisempi operatiivisen tilan hallinta Ihminen-tekniikka-vuorovaikutus Standardoinnin merkitys Teollisuuden palvelut Tiekartta ja teknologiaohjelman johtaminen Käytännön kokemuksia tiekarttatyöskentelystä Yksityiskohtaiset tulokset tutkimushankkeet Vaativat säätö-, automaatio-, mallinnuskohteet, diagnostiikka, poikkeustilanteet PRODYNA PRODYNA-osaprojekti: Kemikaalien annostelun säätö vedenpuhdistuksessa (Kemira Chemicals) PRODYNA-osaprojekti: Jatkuvatoimisen koboltin poiston mallinnus ja säätö (Outokumpu Research) PRODYNA-osaprojekti: Paperikoneen katkoherkkyysindikaattori (Metso Paper) PRODYNA-osaprojekti: Kemikaalien sekoittuminen ja annostelu (Metso PaperChem) INTELE INTELE osaprojekti: Uudet tuotteet ja tuotantolinjat (JOT Automation Oy) INTELE osaprojekti: Testauksen ja tuotannon tehostaminen (PKC Group Oyj) PRO-ELE Jatkuvatoimisten mittausten optimaalinen estimaatti (Outokumpu Research Oy) Kosteusmittaus pelletointiprosessien säädössä (Outokumpu Technology Oy) Elektroniikan tuotantolinjaston ylläpito ja säätö (Filtronic LK Oy) SOSE Metsäkoneen älykäs kunnossapito ja suorituskyvyn optimointi soft sensor -menetelmillä HARVESTERI Vaahdotusprosessin älykäs säätö konenäön avulla VÄSY Vaihtovirtakoneen vikadiagnostiikka VAIVI Soft sensor -tekniikoilla toteutettu sekoitusprosessin ohjaus Sekoitin Kauhan täyttöasteen määritys LASTARI Piirilevyn valmistusprosessin hallinta PIHA... 79

12 5.1.5 OLMA KEHA FASTSENSE HALOT START EMMA Arkkitehtuurit, langaton automaatio, hajautettu automaatio E2MANUFACTURING OHJAAVA AGENT AUTOMATION MUKAUTUVA HAS ERHE AUT Automaation ohjelmistokehitysprosessi AUTOHJE MOVIDA EMERGE SWAIT POHA TESTING MANAGER ANTI TEMO Ihminen kone-rajapinta AIVOT JA AUTOMAATIO Teollisuuden konenäkö TILMA SURVIS DIGGER TATU Yksityiskohtaiset tulokset yrityshankkeet Toiminnallisesti ja teknologisesti laajennettu uudelleen kirjoitettu ALMA Adaptiivinen fotoniikka Hajautetun mittausjärjestelmän tiedonsiirto Voimalaitosten käytön ja kunnossapidon asiantuntijajärjestelmä Sensor Platform Tuotantolinjan yhtenäinen ohjausympäristö Information Management Automaatio ihmistä varten Optinen formaatioanalyysi Sahalaitoksen älykäs automaatio Insomnia: Hajautettu optimointialgoritmi prosessiautomaatioon Kemikaalien annostelutyökalun kehittäminen Energiateollisuuden uudet automaatio- ja tietojärjestelmäratkaisut Hajautettu ja integroitu automaattinen etädiagnostiikkajärjestelmä,

13 6.15 Mobiiliverkkojen älykäs ja etäkonfiguroitava tiedonkeruu Norpe s Net of Intelligent Distributed Services Orbis Tester Platform Mallipohjaisten prosessinohjaussovellusten kehitys Lakritsimassan keittoprosessin ohjaus Remote Connectivity Suite Älykkäämpi HiSAC tuoteperhe Tulevaisuuden punnitus- ja annostusjärjestelmä Oppivat ratkaisut Muut yritysprojektit Projektiratkaisujen tuotteistaminen, Capricode Logististen automaatiojärjestelmien ohjelmistotuotannon kehittäminen, Cimcorp Oy IMA inet-järjestelmä, Ima Engineering Ltd Oy ColorSpector, Insinööritoimisto Data Oy Älykkäiden päätelaitteiden ohjelmistokomponenttien kehittäminen, Laske Oy Rainanmuodostuksen hallinta ja säätö, Metso Paper Oy, Jyväskylän yksikkö Langaton ohjausjärjestelmä teollisuuslaitteille, TextStream Oy Viola laitepalvelin, Viola Systems Oy Ratakatkoilmaisimen kehitysprojekti, Vision Systems Oy Teollisuusprosessien hallintaohjelmisto, Wapice Oy Symbolisen mallintamisen hyödyntäminen ohjelmoinnissa, Wärtsilä Finland Oy, Technology Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

14 1 Taustaa Suomen asema monilla prosessiautomaation sektoreilla on ollut vuosikymmeniä vahva. Erityisesti paperi-, sellu- ja energiateollisuuden automaatiossa meillä on sekä merkittäviä kotimaista yrityksiä että kansainvälisiä suuryrityksiä, joilla on laajaa kehitys- ja valmistustoimintaa Suomessa. Perinteisen kappaletavara-automaation puolella volyymi on ollut pienempi, mutta kansallisesti silti tuntuva. Tietoliikennetekniikan erinomaisen kehityksen ansiosta elektroniikkateollisuutemme on kasvanut voimakkaasti, ja sen mukana alan automaatiojärjestelmien kehitys on päässyt ripeään vauhtiin. Aktiivisella tutkimuksella ja tuotekehityksellä suomalaiset yritykset voivat säilyttää jatkossakin merkittävän asemansa monien sovellusalueiden automaatiotoimittajina. Tietotekniikka ja siihen perustuva ja sen sovelluksia käyttävä teollinen yritystoiminta ovat nopean muutoksen kourissa. Voimakkainta kasvu on perinteisten teollisuusalojen ulkopuolella. Muutos asettaa vaatimuksia myös automaatiolle. Muilla alueilla kehitetyt tietotekniikkaratkaisut ovat yhä käyttökelpoisempia ja helpommin sovellettavissa myös teollisuuden ohjausjärjestelmiin. Automaatio integroituu tehtaan muihin tietojärjestelmiin, ja Internet laajentaa automaatiota tehtaan ulkopuolelle. Myös automaatiolle asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet, eivätkä perinteiset menetelmät enää riitä kaikkien vaadittujen ominaisuuksien toteuttamiseen. Uudet menetelmät ja algoritmit, kuten sumea logiikka, neuroverkot ja geneettiset algoritmit, ovat tulossa apuun ohjaamaan tuotantoa ja ennakoimaan häiriöitä entistä paremmin. Ohjelmistotekniikka on noussut avainasemaan niin automaation kehittämisessä kuin toimituksissakin. Automaatio on yksi vaativimmista modernin ohjelmistotekniikan soveltamiskohteista, joten automaation kehittäjien on syytä tuntea ja pystyä tehokkaasti hyödyntämään ohjelmistotekniikan uusimpia ja potentiaalisesti käyttökelpoisia tuloksia. Teknologiaohjelman tavoitteita olivat: Tukea muutospaineissa olevan automaatioteollisuuden tutkimustarpeita ja kehittää alan osaamista. Hyödyntää uuden tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia teollisessa tuotannossa ja luoda mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan käynnistämiselle. Synnyttää yhteenliittymiä tuotteistajayritysten piirissä. Olla omalta osaltaan tukemassa verkottunutta ohjelmistotuotantoa ja -kauppaa. Perinteisesti automaatio on jaettu prosessi- ja kappaletavara-automaatioon. Elektroniikkatuotannon osuus on nyt viime vuosina noussut Suomessa merkittävään asemaan. Ohjaustasoittain teknologiaohjelma suunnataan laiteohjaukseen (esimerkiksi kenttäväylät), yksikköprosessi- ja tuotantolinjaohjaukseen sekä tuotannonohjaukseen. Perustoimintojen, säädön ja ohjauksen, lisäksi ohjelmassa pyritään kehittämään myös diagnostiikkaa, kunnonvalvontaa, kunnossapitoa, laadunhallintaa, prosessitietämyksen hallintaa ja ihminen kone-vuorovaikutusta. Ohjelman kannalta kiinnostavia ovat myös sovellusalueille tärkeät tietojärjestelmät, internetin käyttö, etähallinta, tiedonsiirtotekniikat sekä erilaiset laitteisto- ja ohjelmistoalustat ja -ympäristöt. Anturi- ja mittaustekniikan, samoin kuin muun muassa johtamisprosessien, taloushallinnon, myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen on olemassa muita tutkimus- ja teknologiaohjelmia, joihin ÄLY-teknologiaohjelmalla on runsaasti liittymäkohtia. ÄLY-ohjelman intressissä on edistää toimintojen ja järjestelmien integrointia, joten näitä liittymäkohtia pyritään aktiivisesti tunnistamaan ja hyödyntämään ohjelman aikana hyvässä yhteistyössä muiden teknologiaohjelmien kanssa. 1

15 Säädön, ohjauksen ja informaatiojärjestelmien kehittämisessä prosessiautomaatioyrityksillä ja niiden kanssa yhteistyössä toimivilla tutkimusryhmillä on vahvaa osaamista ja edistyneitä tuotteita. Elektroniikkatuotannossa puolestaan on opittu hallitsemaan nopeita tuote- ja tuotantolinjamuutoksia, volyymivaihteluita ja yleensä nopeatempoista liiketoiminnan muuttumista. Ohjelmistotuotannon haasteet ovat kaikille yhtäläiset. Niin teorioissa ja menetelmissä kuin teknologioissa ja tuotteissa on nähtävissä paljon samankaltaisuutta. ÄLY-ohjelmassa pidetään tärkeänä, että eri sovellusalueiden osaajat voivat jakaa projekteissa kokemuksiaan ja tavoitella yhteisiä synergiaetuja. Projektien odotetaan vievän eteenpäin yksittäistä tai useaa soveltamisaluetta, tuottavan tieteellisiä tuloksia, kehittävän teknologioita ja edistävän näiden soveltamista. Teknologiaohjelmassa voidaan aikanaan katsoa onnistutun, jos projektien ansiosta on todettavissa, että: Uusista menetelmistä on tullut vakiintuneita komponentteja eri sovellusalueille. Eri sovellusalueille on syntynyt alakohtaisia referenssiarkkitehtuureja, jotka edistävät osajärjestelmien integrointia ja ohjelmistokomponenttimarkkinoiden kehittymistä. Ihmisen rajoitukset ja mahdollisuudet ovat osa automaation vaatimusmäärittelyä. Yrityksillä on omaa ydinosaamista paketoiva ja ohjelmistomarkkinoita tehokkaasti hyödyntävä tuotekonsepti. Yritykset kehittävät verkostossa valituille sovellusalueille korkeatasoisia automaatio-ohjelmistoja. 2

16 2 Ohjelman valmistelu Ohjelman valmisteluryhmä Pekka Yrjölä, Tekes Arto Marttinen, Control Cad Kalervo Tervola, AIM Automation Jari Partanen, JOT Automation Tapio Rauma, VTT Elektroniikka Raimo Korhonen, Neles Automation Seuraavassa on lyhennelmä valmisteluraportista. 2.1 Tekniikkaa ja algoritmeja on teollinen hyödyntäminen puuttuu Teollisuuden automaatiossa on käynnissä kehitysvaihe, jossa vuosien varrella tutkitut uudet menetelmät ja lähestymistavat alkavat olla loppukäyttäjien edellyttämällä tasolla ja niitä aletaan ottaa todelliseen teollisuuskäyttöön myös muutoin kuin voimakkaasti räätälöityinä järjestelminä tai niiden osina. Esillä olevia teemoja ovat mm. älykkäisiin menetelmiin perustuvat järjestelmätuotteet (data mining ja uuden mittaustiedon muu hyödyntäminen, diagnostiikkajärjestelmät, tuotannon suunnittelu), selain- ja internet-mahdollisuuksien hyödyntäminen teollisuuden järjestelmissä ja komponenttipohjainen ohjelmistotekniikka, johon liittyen avoimet ohjelmistoalustat sekä tuotteistajayritysten verkottunut yhteistoiminta. Lisäksi käyttöön tulee koko ajan uutta teknologiaa ja uutta teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia. Vaikuttaa siltä, että teollisuudessa käsiteltävä informaatiomäärä on jo tällä hetkellä nykykäytäntöihin peilaten liian suuri, ja jatkossa tietotulva tulee kasvamaan mm. langattomien yhteyksien, kenttälaitetason digitalisoitumisen ja uusien anturi- ja mittausteknologioiden käyttöönoton vuoksi. Informaatio mahdollistaa nykyistä tehokkaamman toiminnan ja tuotannon ohjaamisen, mutta kynnyskysymykseksi nousee kuitenkin yhä kasvavan tiedon hallinnan osaaminen. Edellä mainittuihin teemoihin liittyen on tehty tutkimustyötä varsin paljon viimeisten vuosien aikana. Perustuntuma on, että uudet mahdollisuudet ovat tulleet varsin hyvin tutkijoiden ja teollisuuden tietoisuuteen ja niitä on jo verifioitu useilla toimialoilla. Ansiokkaasta tutkimustyöstä huolimatta mahdollisuudet eivät ole kuitenkaan konkretisoituneet odotetussa laajuudessa ohjelmisto- ja järjestelmätuotteiden muodossa. Tässä selvitystyössä korostetaan tuotteistuksen merkitystä, ja esitetään toimintatapoja uusien teknologioiden ja menetelmien hyödyntämiseksi ohjelmistoliiketoiminnassa. Ammattitaitoisista tietotekniikan osaajista tulee jatkossa olemaan yhä suurempi pula, minkä epäillään vaikeuttavan alan kansallista kehittymistä. Tässä teknologiaohjelmassa otetaan yhdeksi teemaksi ohjelmistojen komponentointi ja uudelleenkäyttö, joiden avulla pyritään lisäämään yritysten yhteistä ohjelmistokehitystä ja ohjelmistojen osien uudelleenkäyttöä uusissa ympäristöissä. Tällä hetkellä kukin yritys rakentaa lähes täysin yksin myymänsä tuotteet, kun jatkossa etenkin ohjelmistokehityksessä voitaisiin hyödyntää enemmän jo olemassa olevia ohjelmistoja tai niiden osia (komponentteja), mikä vähentää päällekkäistä ohjelmistokehitystä. Uuden teknologiaohjelman keskeisiksi alueiksi esitetään: Teknologiapohja Älykkäisiin menetelmiin perustuvat teknologiat Sovellusalue Prosessi- ja kokoonpanoteollisuuden tuotantotoimintaa tukevat järjestelmät, uusien teknologiamahdollisuuksien tutkimus, käyttöönotto ja hyödyntäminen Korostus Uudelleenkäytettävät ohjelmistot, komponenttipohjainen ohjelmistokehitys, verkottunut ohjelmistotuotanto. 3

17 2.2 Mihin ollaan menossa Perusteollisuus Perusteollisuuden automaatiojärjestelmissä ollaan siirtymässä kenttälaitetasollakin digitaaliseen automaatioon. Tästä osoituksena on jo vuosia jatkunut kenttäväyläaihepiirin kehitystyö, jonka tuloksena on toteutettu prototyyppijärjestelmiä eri puolilla maailmaa, mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa. Digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia tuotantoprosessien hallintaan ja toimilaitteiden kunnon seurantaan teknologian mahdollistamien uuden sukupolven laitteiden vuoksi. Mahdollisuuksien lisäksi digitalisoituminen tuo mukanaan ongelma-alueita, joita ei ole vielä kattavasti ratkaistu. Erityisesti esillä ovat olleet seuraavat pääkohdat: 1. Millä aikataululla (jos ollenkaan) ja miten kannattaa siirtyä nykyisestä analogiainstrumentoinnista kenttäväyläpohjaisiin järjestelmiin? 2. Kuinka pitkälle automaatiojärjestelmä voidaan ylipäätään hajauttaa? Nykyisin käytetään hyvin paljon hierarkkisia säätö- ja ohjausjärjestelmiä. Miten sama voidaan toteuttaa hajautetussa arkkitehtuurissa? 3. Digitalisoituminen ja väyläpohjaiset ratkaisut tuottavat aiempiin järjestelmiin verrattuna uutta ja erilaista tuotantoon liittyvää tietoa: Mitä lisäarvoa uudella tiedolla saadaan ja miten uusi tietotulva hallitaan entisissä järjestelmissä? 4. Siirtymävaihe nykyisistä järjestelmistä digitaalisiin järjestelmiin tulee kestämään vuosia, mikä tarkoittaa, että tuotantolaitoksissa saattaa olla usean sukupolven automaatiojärjestelmiä yhtä aikaa käytössä. Miten siirtymäkausi otetaan huomioon tukijärjestelmiä rakennettaessa? Toinen pitkäjänteinen kehittymässä oleva alue ovat eri osajärjestelmien informaatiota hyödyntävät kokonaisjärjestelmät. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat ennakkohuoltojärjestelmät, joihin tullee integroitumaan yhä enemmän kunnonvalvontatietoa ja säätöjärjestelmät, joihin tullaan liittämään konfigurointitietoa laitetietokannasta sekä uusia prosessitietoja (lähinnä vikadiagnostiikkatiedot). Järjestelmien yhteensopivuus korostuu. Kolmantena pääkohtana ajankohtaista on tietoteknisen infrastruktuurin yhä monipuolisempi hyödyntäminen. Tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvää tietoa kerätään ja käytetään tuotannon laadun parantamiseen varsin paljon, mutta on odotettavissa, että uusia mahdollisuuksia käyttökelpoisen informaation muodostamiseksi löytyy edelleen. Näin on syytä uskoa, sillä analysointi- ja muut menetelmät kehittyvät koko ajan, mistä osoituksena mm. data mining -teeman kysyntä. Jatkossa hyödynnettävän (mittaus)tiedon määrän ei odoteta pienenevän, koska uudentyyppisiä ja uutta tietoa tuottavia lähteitä (älykkäät kenttälaitteet, langattomat mittalaitteet) otetaan jatkuvasti käyttöön. Tehdaskohtaisten tukitoimintojen ulkoistaminen tulee myös vaikuttamaan toimintaan etenkin pitkällä tähtäimellä. On olemassa riski, että varsinainen kunnossapitotietämys ei ole tehtaan valvonnasta vastaavilla henkilöillä, vaan on siirtynyt esimerkiksi kunnossapidosta vastaavalle yritykselle. Sen vuoksi loppukäyttäjä tarvitsee jatkossa valmiiksi suunnitellun tuotannon ylläpitoa tukevan konseptin hyödyntääkseen uutta teknologiaa tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi ja laatuvaatimusten täyttämiseksi Elektroniikkateollisuus Elektroniikkatuotannon perusautomaation kypsyystaso on alhaisempi kuin muun teollisuustuotannon. Tämä johtunee alan erityispiirteistä, joista merkittävimpiä ovat suuri kehitysnopeus, tuotteiden moninaisuus ja alati kiristyvät toimitus- ja laatuvaatimukset. Kehitysnopeus ilmenee etenkin tuotantolinjojen lyhyenä ikänä: nopean tuotekehityksen seurauksena tarvitaan jatkuvaa uusien tuotteiden sisäänajoa tuotantoon, mistä seuraa jatkuva muutostarve tuotantolinjatasolla. Alan kasvun ja dynaamisuuden vuoksi tuotantohenkilöstö joutuu usein keskittymään lyhyen tähtäimen toimenpiteisiin, ja pitkän tähtäimen muualla vakiintuneita automaatiokehitystoimenpiteitä ei ehditä toteuttamaan. 4

18 Ala on myös murrosvaiheessa kilpailutilanteen vuoksi. On nähtävissä, että elektroniikkatuotanto verkottuu jatkossa muuta tuotantotoimintaa pidemmälle. Käytännössä tuotteet tehdään hyödyntäen minitehdasverkostoa. Etuna tällä on nopea reagointikyky, taloudellisuus ja kapasiteetin dynaamisuus. Tuotannon ohjaus ja ajoitus, materiaalihallinta sekä laadunvalvonta ovat luultavasti edellä mainitun verkottuneen tuotantoympäristön ongelmakohtia, ja ne saattavat rajoittaa minitehdasympäristön toteutumista. Automaation kannalta edellä mainitut seikat johtavat siihen, että elektroniikkatuotannossa käytettävät tietotekniset järjestelmät tulee rakentaa yhteenkonfiguroituviksi. Ristiriitaa aiheuttavat laatuvaatimukset, koska tuotannon seurantaa tulee niiden mukaan tehdä tuote- tai tuoteyksilökohtaisesti, vaikka dynaamisessa tuotantoympäristössä tehdään eri tuotteita samoilla tuotantovälineillä. Tästä aiheutuu uusia haasteita laaduntuottokykyä ajatellen. Elektroniikkatuotannossa onkin syytä järjestää tuotannon seuranta niin, että useat eri näkökulmat tulevat otettua huomioon. Näkökulmia ovat mm. laatutiedot, materiaalitiedot, tuotetiedot (versiot, tuotekohtaiset materiaalitiedot, valmistustiedot), laitetiedot valmistuksen ajalta sekä tuotannon jäljitettävyys, joka korostuu etenkin minitehdasketjussa Tietoteollisuus muiden alojen tukena Keskeisiä tietoteollisuuden tuomia soveltavan teollisuuden kannalta tärkeitä teknologioita ovat käyttöliittymätekniikat (mm. selaimet käyttöliittymissä), langattomat järjestelmät, digitalisoituminen, hajautetut ohjelmistoarkkitehtuurit ja komponenttipohjainen ohjelmistotuotanto. Seuraavassa luettelo tyypillisistä yhteisistä kehityskohteista: Suuremmat laatuvaatimukset Reagointinopeus poikkeamiin Hajautetun tuotannon hallittavuus ja optimointi Muutostila hajautettuun suuntaan Suuri tieto-/datamäärä Hajanaiset tietojärjestelmät Ohjelmistojen osuus tuotteissa ja järjestelmissä kasvaa Tuotevariaatiot lisääntyvät. 2.3 Ohjelman sovellusalueet Uudet teknologiamahdollisuudet Langattomuus tulee vaikuttamaan automaatiojärjestelmien tiedonsiirtoon ja tuotantoprosessien automaatiojärjestelmien eri osien toteuttamiseen ja käyttämiseen tavalla, joka ei vielä ole täysin selvä. Yleinen suuntaus on kuitenkin langattomia päätelaitteita ja tukijärjestelmiä tukeva. Lisäksi on huomioitava myös tulossa olevat langattomat mittalaitteet ja analysaattorit. Koska langattomuuden hyödyntäminen automaatiojärjestelmissä on kehittynyt vasta vähän, alueella on hyvät mahdollisuudet löytää yhteneviä käyttökohteita ja käyttöperiaatteita useilta teollisuuden aloilta. Automaatiossa hajautus tulee lähitulevaisuudessa etenemään varsinkin kenttäväylien ja nykyistä älykkäämpien toimilaitteiden käyttöönoton myötä. Kenttäväylien ja langattomien järjestelmien käyttöönotossa oleellista on niiden tuomat uudet mahdollisuudet tuotantoprosessien hallinnan, diagnostiikan, huollon ja kunnossapidon alueilla. Näiden mahdollisuuksien täysipainoiseksi hyödyntämiseksi tarvitaan tutkimus- ja kehitystyötä. Teollisuuden kannattaa myös seurata muissa kuin teollisuusympäristöissä (kotiympäristö, toimistoympäristö, jne.) tapahtuvaa kehitystä. Avainsanoja: WLAN, WAP, Bluetooth Tietämyksen hallinta Mittaustietoa (dataa) on jo vuosia kerätty ja käytetty tuotannon seurantaan ja kehittämiseen. Uutena askeleena on datan monipuolisen analysoinnin avulla saatava uusi tieto, jonka omaksuminen ja hyväksi käyttäminen on vasta alkuvaiheessa. Oman osuutensa tämän tutkimusaiheen ajankohtaisuuteen tuo myös uutta tietoa 5

19 tuottavat järjestelmät, joista on mainittu aiemmin tässä dokumentissa. Käytännössä pyritään siirtymään datan ja informaation hallinnasta eri lähteistä peräisin olevan tietämyksen hallintaan, jolla on suuri merkitys etenkin laadunvalvonnassa ja -parantamisessa. Data Mining (DM) & Knowledge Discovery (KD) ovat mielenkiintoisia teemoja, jotka liittyvät voimakkaasti uudentyyppiseen tiedonhankintaan erilaisista kohdejärjestelmistä. Esiin nostetaan DM:n ja KD:n avulla saatavien tietojen hyödyntäminen laadunohjaus- ja diagnostiikkajärjestelmissä. Ongelma-alue on ajankohtainen useilla teollisuuden alueilla, mm. toimilaitteiden älykkyyden kasvaminen ja kenttäväyliin siirtyminen tuottaa lisäinformaatiota käsiteltäväksi. On nähtävissä, että ongelmat esiintyvät teollisuuden aloilla yhteneväisinä. Tämä tukee samojen algoritmien, ohjelmistokomponenttien ja tiedonhankintatyökalujen käyttämistä Dynaamisen tuotantokapasiteetin hallinta Tuotannon ohjauksen keskeisiä haasteita tulee jatkossa olemaan tilauksesta toimitukseen -kokonaisketjun hallinta entistä lyhyemmillä toimitusajoilla, joihin voi sisältyä myös tuotekehitysaikaa. Etenkin elektroniikkatuotannossa tuotannon verkottuminen päätoimittajalta alihankkijoille aiheuttaa suuria haasteita kokonaisketjun hallintaan. Tähän liittyy myös raaka-aineita koskevia logistiikka- ym. ongelmia. Myös perusteollisuudessa suuntaus on joustavampiin tuotantolinjoihin, mutta elektroniikkatuotannon joustavuustasoa ei käytännön syistä saavuteta. Yhteisiä ohjelmistokomponentteja kuitenkin löytyy, koska tarpeet ovat varsin yhteneväiset Komponenttipohjaiset kokonaisjärjestelmät Tuotannollisten tehtaiden tietojärjestelmät sisältävät tyypillisesti erillisiä järjestelmiä (prosessiautomaatioon, laitehuoltoon ja ylläpitoon, laboratoriotietoihin, vikadiagnostiikkaan jne.), jotka ovat usein eri toimittajien tekemiä. Järjestelmien elinkaarten erilaisuuden, etenkin puuttuvien yhteisten rajapintojen vuoksi, niiden yhteishyödyntäminen on ollut vaikeaa. Oleellisena tehtävänä komponenttien välisessä tiedonsiirrossa on standardirajapintojen ja -tekniikoiden (OPC, XML, CORBA, DCOM) hyödyntäminen. Jatkossa pyritään hyödyntämään komponenttipohjaisia järjestelmiä, jolloin eri järjestelmien sisäisten ja ulkoisten rajapintojen tulee olla määritelty riittävän yleisesti, jotta uusien ohjelmistokomponenttien hyödyntäminen ja kokonaisjärjestelmien kokoaminen eri komponenteista on mahdollista. Paitsi rajapinnat myös järjestelmien arkkitehtuuri on määriteltävä. Arkkitehtuurimäärittely muodostuu sitä tärkeämmäksi tekijäksi mitä alhaisemman tason ohjausjärjestelmiä tutkitaan. Tässä teknologiaohjelmassa on suunniteltu toimittavan ylemmän tason järjestelmien tasolla, jolloin arkkitehtuurin määrittelemisen ei uskota muodostuvan kehitystyön kannalta kriittiseksi, vaikkakaan sen tärkeyttä ei tule unohtaa. Erityisiä tutkimusaiheita ovat tiedon läpinäkyvyyden varmistaminen järjestelmien ja niiden osien välillä, komponentoidun järjestelmän testaaminen ja dokumentoiminen Hajautettu toimintalogiikka Komponenttipohjainen ohjelmistokehitys tukee ohjelmistojen uudelleenkäyttöä ja sovittamista uusiin ympäristöihin. Periaatteena on soveltaa ohjelmistokomponentteja uusiin käyttöympäristöihin ilman suurta ohjelmistokehitystarvetta. Tutkimusaiheeksi nousee tässä hajautetun toimintalogiikan hallinta komponentoidussa ympäristössä. Tuotekehityksessä yhdeksi painopisteeksi tulee paitsi oman tuotekehityksen komponentoinnin hallinta, myös muualta hankittavien komponenttien hallitseminen, jolloin tehtäväksi tulee ohjelmiston arkkitehtuurin ja muualta saatavien komponenttien yhteensovittaminen. Seuraavan sukupolven automaatiojärjestelmät perustuvat älykkäisiin kenttälaitteisiin. Tämä trendi on jo alkanut ja alan asiantuntijapiireissä ollaan yhtä mieltä siitä, että se tulee mullistamaan 6

20 automaation. Uudet kenttäväyläteknologiat (esim. Foundation fieldbus) mahdollistavat säädön hajauttamisen kenttälaitteisiin ja uudentyyppiset kenttälaiteverkkoratkaisut prosessin optimointiin ja diagnostiikkaan. Automaatiojärjestelmän murrosvaihe on jo käynnistynyt ja joidenkin asiantuntijoiden mielestä automaatioarkkitehtuuri tulee muuttumaan täysin erilaiseksi. Perinteiset automaatiojärjestelmät (DCS) tulevat väistymään kenttäpohjaisten automaatiojärjestelmien (FCS) tieltä. Transitiovaiheessa hybridiratkaisut ovat todellisuutta, mutta vain väliaikaisia. Kenttälaiteverkkojen tutkimusaiheita ovat mm. sulautetut hajautusalustat (embedded middleware), olioautomaatio (object automation), laiteverkot (kenttälaitteissa tarvittava tiedonsiirtoteknologia), laiteyhteisöt/agenttiautomaatio (agent automation) ja hajautetut säätöjärjestelmät. 2.4 Yleiset tavoitteet Keskeistä tulevaisuuden ohjelmistokehityksessä tulee olemaan nopeus ja alan yleisen tuottavuuden tehostaminen. Uudelleenkäytettävyys verkottumisen avulla ja komponenttipohjainen ohjelmistokehitys tullee olemaan seuraava ohjelmistokehityksen automaatiota lisäävä lähestymistapa, jolla vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Ohjelmistotyön tarvetta ei vallitsevan käsityksen mukaan pystytä tulevaisuudessa nykyisiä toimintatapoja käyttäen täyttämään, minkä vuoksi ohjelmistojen uudelleenkäyttö alkuperäisistä tarkoituksista poikkeavissa ympäristöissä tulee ajankohtaiseksi. Joissain lähteissä on arveltu, että 80 % ohjelmistokehityksestä vuonna 2010 tulee olemaan komponenttipohjaista. Kansallisesti on tärkeää nähdä tulossa oleva muutos ja reagoida siihen hyvissä ajoin. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tukea ohjelmistokehitystyötä kansallisesti vahvalla älykkäiden järjestelmien ja menetelmien alueella luomalla tutkimuksen, tuotekehittäjien ja loppukäyttäjien yhteistyöverkosto verkottuneen ohjelmistokehityksen ympärille. Ohjelman jälkeen tavoitteena on ylläpitää ja edelleen kehittää yhteistyön kautta yritysten välistä ohjelmistokomponenttien uudelleenkäyttämistä. Alustavasti on esitetty mm. Software Component Market -tyyppistä ratkaisua aluksi automaatioalan, myöhemmin myös muun ohjelmistoliiketoiminnan tueksi. Tutkimusohjelma mahdollistaa laajan yhteistyömahdollisuuden loppukäyttäjien, tuotteistajayritysten ja tutkimusyksiköiden välillä ohjelmistotuotannon tehokkuuden kasvattamiseksi. Ohjelman julkisissa hankkeissa luodaan tuotteita ja järjestelmiä prototyyppitasolle, prototyyppejä jalostetaan muissa hankkeissa myytäviksi tuotteiksi ja tuotekokonaisuuksiksi. Lähtökohtana on luoda mahdollisuuksia jo olemassa olevan tutkimusosaamisen kaupalliselle hyödyntämiselle, ja erityinen huomio kiinnitetään siihen, että tuotteistajayrityksille luodaan aiempaa paremmat mahdollisuudet prototyyppijärjestelmien tuotteistamiselle. Käytännössä tämä merkitsee, että tuotteistajayritysten tulisi olla aiempia teknologiaohjelmia merkittävämmässä roolissa ohjaamassa ohjelman projekteja. Hankkeiden päällekkäisyyttä pyritään vähentämään, jolloin tehdään tilaa tuotteistajayrityksille tutkimushankkeiden sijaan. Julkisissa hankkeissa tehdään pahimmassa tapauksessa työtä saman ongelmakentän parissa useita vuosia useiden projektien aikana. Etenkin tällaisissa tilanteissa julkisten projektien tuloksia tulisi arvioida enemmän tuotteistajayritysten näkökulmasta kuin loppukäyttäjien näkökulmasta. 7

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia

Kurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Digitaalisen työvoiman asiantuntija. Jari Annala Digital (R)evolutionist

Digitaalisen työvoiman asiantuntija. Jari Annala Digital (R)evolutionist Digitaalisen työvoiman asiantuntija Jari Annala Digital (R)evolutionist Sitku seuraava versio on valmis ja sitku ERP on päivitetty Tänään!! 3 Digityöntekijä 4.11.2016 4 Knowledge Work Automation is a significant

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi

Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi Teknologiateollisuus 13.2.2013 Jyrki Koskela, myyntijohtaja, Metso Endress+Hauser Oy - allianssin esittely - miksi allianssiin päädyttiin? - yhteistyön käynnistäminen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Reliable sensors for industrial internet

Reliable sensors for industrial internet Reliable sensors for industrial internet 21.5.2015 Anu Kärkkäinen, PhD Research Team Leader VTT Technical Research Centre of Finland anu.karkkainen@vtt.fi Click to edit Master Contents title style Click

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center 27.11.2012 Katri Mehtonen Toimitusjohtaja, Finnish Water Forum Finnish Water Forum Missio:

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

For tough jobs. Timo Rask, President Supply Line

For tough jobs. Timo Rask, President Supply Line For tough jobs Timo Rask, President Supply Line 1 Business 2 OCT. 2008 APR. 2010 History Charging First underground mining vehicles Tractor mounted Forestry equipment... Concrete Sparying Peltosalmen Konepaja

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi

Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Miten teollinen internet voi mullistaa liiketoimintasi Tulevaisuusfoorumi Koli 5.11.2015 Kaija Pöysti Mikä Teollinen internet? Älykkäät tehtaat tuottavat älykkäitä tuotteita ja palveluja Tuottavuuden

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Älykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Älykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Älykäs Automaatio ja Teollinen Internet (ÄLLI-projekti) Ilkka Kivelä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 26.10.2016 IT-yksikkö tutkimus Informaatioteknologian yksikön tutkimus on keskittynyt IoT-teknologioihin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT VTT ja tuulivoiman t&k Tuulivoiman Workshop, Pasila 7.11.2013 Esa Peltola, johtava tutkija, VTT 2 VTT:n palvelut tuulivoimaan liittyvää toimintaa kaikilla lohkoilla 3 WIND POWER KEY COMPETENCES Solutions

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Missä mennään BI? Mikko Kontio

Missä mennään BI? Mikko Kontio Missä mennään BI? Mikko Kontio Source: EMC - Big Data in 2020 % Business Intelligence Business Analytics set of theories, methodologies, architectures, and technologies that transform raw data into meaningful

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1 Disclaimer This material has been prepared by Sunduka Oy, a Finnish limited liability company (the Company ), solely for the purpose of providing prospective investors with general financial and other

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Kimmo Ahola Twitter: @KimmoAhola Artemis Call 2011 -työpaja 17.1.2011, klo 12-17, Hotelli Pasila, Helsinki Neljäs ARTEMIS-kausi

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

VTT and growth oriented SME companies

VTT and growth oriented SME companies VTT and growth oriented SME companies 18.1.2012 2 Share of SMEs export - selected countries, 2007 100 % Share of products export of the country, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 44 51

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.

Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen. Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3. Etteplanista entistä vahvempi kumppani asiakkaiden digitalisoitumishaasteiden ratkaisemiseen Juha Näkki, President and CEO Etteplan Oyj 15.3.2016 ETTEPLANIN KEHITYSHISTORIA Edelläkävijänä suunnittelumenetelmien

Lisätiedot