Kaupunginhallitus Sivu 1 / 91. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 91 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:35-17:35 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Markus Torkki Sirpa Hertell Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Reijo Tuori Timo Kuismin Päivi Sutinen Satu Tyry-Salo Mari Immonen Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kehittämisjohtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja lakiasiainjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 91 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kurt Byman Stig Kankkonen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 91 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 6 3 Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä 7 metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä 18 kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen (Kv-asia) 5 Palveluliiketoimen toimialan johtosäännön tarkistaminen 22 (Kv-asia) 6 Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 24 täydennysvaali (kv-asia) 7 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen ja 25 varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (kv-asia) 8 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen 27 eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 9 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 29 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 10 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 30 täydennysvaali (Kv-asia) 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen 32 Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen otettavalle lainalle (Kvasia) 12 Valtuuston neuvottelutoimikunnan asettaminen 34 toimikaudelle Kaupunginhallituksen neuvottelutoimikunnan asettaminen 37 toimikaudeksi Kaupunginhallituksen edustajien valitseminen lautakuntiin 39 ja johtokuntiin toimikaudeksi Paikkajakotoimikunnan asettaminen vuosille Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen 44 jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna Korvauksen maksaminen vahinkorahastosta Tilakeskusliikelaitokselle Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan asettaminen 48 toimikaudelle Mulby, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen 51 hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila (Kv-asia) Tuomarila III Kulovalkea, asemakaavan muutoksen sekä 57 maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa, Espoon keskus 21 Valtuustoaloite Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen 64 Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi (Kv-asia) Valtuustokysymys kaupunginhallituksen Ely-keskukselle 67

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 4 / 91 antamasta lausunnosta tiesuunnitelmaan, joka liittyy Länsiväylän tiejärjestelyihin Matinkylän eritasoliittymässä (Kv-asia) Lausunto ympäristöministeriölle valituksesta 69 rakennussuojeluasiassa 24 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat 75 selostukset Kuntajaon muuttamisesta tehdyn esityksen hylkääminen 76 (Kv-asia) 27 Metropolihallintoa koskevan hallituksen esitysluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus 86

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 91 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 91 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kurt Byman ja Stig Kankkonen.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 7 / / / Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh Olli Isotalo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä: Metropolialueen kasvu ja kehittyminen ovat keskeisiä koko maan kilpailukyvyn ja talouden kannalta. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää Suomelta verkostomaista toimintatapaa. Helsingin seudun asukasluku kasvaa nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Koko seudun tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että tätä voimakasta kasvua ohjataan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Siihen tarvitaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen keskittyvä metropoliratkaisu ja metropolikaava, joka koskee vähintään Helsingin seudun 14 kuntaa. Ratkaisun tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Valtion, kuntien, Ely -keskusten ja Uudenmaan liiton päällekkäisiä tehtäviä tulee karsia. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty Ely - keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. Espoo tekee seuraavat muutosesitykset ja täsmennykset, jotta lakiesitystä voidaan kehittää edelleen paremmaksi (kursivoidulla tekstillä lain esittelyä lyhyesti): 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet (1 : Tavoitteena koota yhteen ja järjestää metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Luodaan edellytykset kuntarajat ylittävälle kansanvaltaiselle päätöksenteolle ja edistetään alueen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä elinvoiman vahvistamista.) Metropolihallinnolle tässä :ssä mainittu tehtävä maankäytön, asumisen ja liikenteen asioiden osalta on oikea, joskin sitä tulisi tarkentaa paremmin lakiluonnoksen 4 mainittujen tehtävien kanssa. Käsite asioiden

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 91 hoitaminen on epämääräinen ja samalla liian kattava ilmaus, kun pikemmin on kyse ohjaamisesta ja strategisen tason linjaamisesta. Espoon mielestä tulisi täsmentää, että tehtävänä on koota yhteen ja järjestää eräiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien asioiden hoitaminen. Nämä sitten määritellään tarkemmin 4 :ssä. 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) (2 Kuntayhtymä, 3 Jäsenkunnat: Helsingin seudun 14 kuntaa. 26 : Lohja ja Porvoo voivat liittyä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin valtuustokauden alussa.) Koko Helsingin seudun tulevan kehityksen näkökulmasta kuntayhtymämuotoinen metropolihallinto on tarkoituksenmukainen ja toimiva ratkaisu järjestää hallinto. Metropolihallinnon toiminta-alueen tulee olla vähintään Helsingin seudun 14 kunnan muodostama alue. Luonnollisin polku olisi jatkaa Helsingin seudun 14 kunnan pohjalta, koska MAL sopimus tehdään em. kuntien ja valtion kesken. Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Siksi paras vaihtoehto olisi, että metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. Tulevaisuudessa voimakasta kasvua toteutuu erimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävässä ja Helsinki-Turku kasvukäytävissä. 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) (4 Toimiala ja tehtävät: Metropolihallinto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä maankäytön, asumisen, liikenteen, aluekehittämisen ja ympäristöpalvelujen toimialoilla. Tehtäviä ovat myös: asunto- ja maapolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen, ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen sekä muiden sille erikseen säädettyjen tehtävien hoitaminen. Metropolihallinto voi tarjota vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja ja voi sopia, että ottaa myös muita tehtäviä.) Metropolihallinnolle esitetyt tehtävät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Metropolihallinnon tehtävät tulee fokusoida erityisesti juuri seudun yhdyskuntakehityksen ja muiden strategisten haasteiden hallintaan ja ratkaisemiseen. Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MALasioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on metropolikaavan laadinta ohjaamaan ja yhteen sovittamaan seudun kehitystä. Metropolihallintoon on tarpeen ottaa ELY:n, MAL -neuvottelukunnan, HSYK- kokouksen, Uudenmaan liiton, HSL:n liikennejärjestelmäsuunnittelun ja eri organisaatioissa olevat seututiedon tehtävät sekä MAL-sopimus. Näiden toimijoiden määrän vähentämisellä voidaan yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 91 Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tämä tulisi ehdottomasti huomioida. Maapolitiikan strateginen suunnittelu ja maapolitiikka ei sovellu varsinaisesti metropolihallinnon tehtäviin. Se on myös kunnan tehtävä, jolloin se sisältyy osana kuntien yhteisten toimenpiteiden kehittämistä, kun mietitään koko seudun kehittämistä ja on sillä tavoin jo valmiiksi mukana toteuttamisessa. Maininnan voi poistaa tehtävistä. Metropolihallinnon ei tulisi ryhtyä operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja tarjoamiseen, kuten lakiluonnoksessa mainittujen rakennuttamispalveluiden tarjoamiseen. Mikäli tällainen tehtävä metropolihallinnolle annetaan, tulee sen perustua kuntien kesken tehtyyn sopimukseen ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee kattaa palvelusta saatavilla tuloilla. Kuntaosuuksin lisäpalveluita ei tule rahoittaa. 1d. Metropolivaltuusto (5 ) (5 Valtuusto neljäksi vuodeksi, koko kasvaa alueen väestömäärän kasvaessa. 1,4 M asukasta = 91 valtuutettua ja yli 1,6 M asukasta = 101 valtuutettua). Metropolialue tarvitsee demokraattisesti valitun ja tehokkaan, kuntien ja valtion sopiman ratkaisun pohjalta rakentuvan ja metropolilain vahvistaman hallinnon, joka lisää demokratiaa ja avoimuutta, parantaa kansalaisten elämän laatua sekä luo edellytykset Suomelle ja suomalaisille menestyä globaalissa kehityksessä ja kovenevassa kilpailussa. 1e. Metropolivaalit (7-13 ) (7 Vaalipiiri: yksi vaalipiiri ja kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja valtuustoon. 8 Äänioikeus kuten kunnallisvaaleissa. 9 Vaalikelpoisuus kuten kunnallisvaaleissa. 10 Metropolivaalilautakunta kuten kunnallisvaaleissa. 11 Ehdokasasettelu valitsijayhdistyksessä oltava vähintään 100 kunnan jäsentä. 12 Tuloksen laskenta, vähintään yksi kunnan edustaja valtuustoon. 13 Muutoksenhaku vaaleihin.) Lakiesityksessä ei ole kolmea vaalipiiriä. Kolmen vaalipiirin mallissa metropolialue jaettaisiin seuraaviin metropolivaalipiireihin 1. Eteläinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisi Helsingin kaupunki; 2. Läntinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta, Vihdin kunta. Myös Lohjan kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon. 3. Itäinen metropolivaalipiiri, johon kuuluisivat Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Keravan kaupunki, Mäntsälän kunta, Pornaisten kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki. Myös Porvoon kaupunki kuuluisi vaalipiiriin, mikäli se päättäisi liittyä metropolihallintoon.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 91 Vaalijärjestelmän tulee taata riittävä alueellinen edustavuus. Espoon mielestä se toteutuu parhaiten kolmen vaalipiirin kautta. Kaikissa malleissa valtuustossa on oltava kustakin kunnasta vähintään yksi edustaja. 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) (14 Kuntalaisilla aloiteoikeus ja ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuustolle annetaan aloitteet kerran vuodessa tiedoksi. 15 Neuvoa-antava kansanäänestys: valtuusto voi päättää, aloitteen voi tehdä 15 vuotta täyttäneistä asukkaista 3 %. 16 Toimitetaan yhteistyössä kuntien keskusvaalilautakuntien kanssa.) Espoo kannattaa esitystä. 1g. Metropolisopimus (17 ) (17 Metropolisopimukseen tulevat metropolihallinnon tehtävän hoitamisen rahoittamisen periaatteet metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. Sopimus sisältää valtion talousarviossa myönnettävän valtionavustuksen toiminnan rahoittamiseen. Lisäksi MRL (132/1999) säädetään metropolisopimuksesta. Espoon mielestä metropolisopimus tulee tehdä pääsääntöisesti vain jäsenkuntien ja valtion kesken. Metropolihallinnon itsensä ei tule olla sopimusosapuoli, sillä rahoitus rakentuu valtion ja kuntien varaan. Sama koskee MRL:ssä mainittujen metropolisopimukseen sisältyviä asioita, joissa metropolihallinto hyväksyy kaavan, mutta varsinainen kaavan toteuttaminen ja toteuttamisen ajoitus on valtion ja kuntien toimenpiteistä ja rahoituksesta riippuvainen. 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropoli-hallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropoli-hallinnon valtionavustuksista) (18 Kuntien rahoitus: Maksut asukasluvun suhteessa, jos ei muuta sovita. Asukasluku määräytyy kunkin vuoden xxkuun päivän päättyessä. 19 Valtion rahoitus voi kattaa: 1. kustannukset yhtenäiseen lippujärjestelmään koko alueella ja joukkoliikenteen taksojen alentamiseen (osa) 2. kunnille uusien tehtävien hoitamiseen (kaikki) 3. valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen (kaikki) 4. metropolikaavan ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen (kaikki)) Kuntien tehtävät, jotka metropolihallinto hoitaa, voidaan rahoittaa kuntien maksuosuuksilla ja tehtävistä kerättävillä maksuilla. Valtion tulee rahoittaa mahdolliset valtiolta delegoitavat tehtävät. Tässä tulisi mahdollistaa valtion rahoitus myös joukkoliikenteen järjestämisestä ja koko liikennejärjestelmän suunnittelusta ja kehittämisestä yleisemminkin aiheutuviin kustannuksiin. Pelkkä lippujärjestelmän tukeminen rajoittaa mahdollisuuksia osoittaa resursseja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Samoin valtion tulisi voida osallistua myös Uudenmaanliitolta siirtyvien tehtävien siirtymisen rahoittamiseen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 91 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) (22 Edustajain kokous: Helsinki 6 jäsentä, Espoo 5 jäsentä ja Vantaa 5 jäsentä, alle asukasta 1 jäsen, asukasta 2 jäsentä ja asukasta 3 jäsentä.) Espoo kannattaa esitystä. 1j. Perussopimus (23 ) (23 Perussopimus on päätettävä vuoden 201x xxxkuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei saada sovittua, valtioneuvosto päättää.) Metropolihallinnon perussopimuksen osapuolia ovat ensisijaisesti kunnat. Lakiesityksestä puuttuu kuvaus menettelystä miten perussopimus laaditaan. Mikä olisi perussopimuken päättämisen ajankohta? 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) (24 Voimaan tulon jälkeen tulevissa kunnallisvaaleissa.) Espoo kannattaa esitystä. 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) (25 Valtuusto valitsee hallituksen ja muut elimet.) Espoo kannattaa esitystä. 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) (26 Lohja ja Porvoo vaalien yhteydessä.) Toiminnallisesti Helsingin seutuun kuuluvien kuntien määrä on ajan kuluessa kasvanut, eikä kehitys todennäköisesti ole päättynyt. Metropoliin kuuluvien kuntien määrää ei rajoitettaisi laissa, vaan mukaan tulisi voida hyväksyä nykyisten 14 kunnan lisäksi hakemuksesta uusia metropolialueeseen maantieteellisesti rajoittuvia jäsenkuntia. 1o. Henkilöstö (30 ) (30 Kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta siirtyvän henkilöstön asemasta säädetään viranhaltijalain, virkamieslain ja työsopimuslain mukaan.) Riskinä on, että hallinto ja työntekijöiden määrä kasvaa. Toimijoiden määrän vähentämisellä tulee yksinkertaistaa seutuhallintoa ja tehostaa sen toimintaa merkittävästi. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää (MRL 17 Ympäristöministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maakuntakaavoitusta ja metropolikaavoitusta.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 91 MRL 34 a-d Metropolikaavan tarkoituksena on ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen vahvistaminen edistämällä erityisesti yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta, asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon ja elinkeinoelämän kehittämisen edellytyksiä sekä sosiaalisesti tasapainoisen elinympäristön kehittämistä. Metropolikaavassa esitetään maankäytön, yhdyskuntarakenteen liikennejärjestelmän, asumisen ja maapolitiikan kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaavassa osoitetaan merkittävimmät asumisen, elinkeinotoimintojen ja muiden toimintojen ja niiden kehittämisen kanssa yhteen sovitetut liikenteen ratkaisut. Metropolikaavassa esitetään myös keskeiset kaavan toteuttamisperiaatteet ja toimenpiteet sekä tarpeen mukaan eri alueiden toteuttamisjärjestys. Metropolikaavassa otettava huomioon 12 eri kohtaa.) Metropolihallinnon tulee olla strategisesti alueen MAL-asioita ohjaava hallinto. Keskeinen asia metropolihallinnossa on maakuntakaavan korvaaminen metropolikaavalla, joka sisältää myös nyt valtion ja kuntien välisellä MAL-sopimuksella sovitut asiat ja tavoitteet. Metropolikaavalla ja sen toteutussuunnitelmalla ohjattaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehitystä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Strategisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviin rakennetun metropolihallinnon rooli voi parhaimmillaan olla ketterästi toimiva ja sitovilla seututason strategisilla linjauksilla ja taloudellisilla keinoilla kuntia kannustava ja koko seudun kasvua ja kehitystä ohjaava. Espoo katsoo, että metropolikaava on kannatettava ratkaisu. Metropolikaavan määrittelyä ja sisältöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että lakiluonnokseen nyt uutena painotuksena muihin kaavamuotoihin nähden ehdotetut maapolitiikan tavoitteet ja kehittäminen eivät sisältyisi metropolikaavaan. Maapolitiikan käytäntöjen ja linjausten yhteinen kehittäminen metropolialueella on hyvä tavoite kuntien väliselle yhteistyölle. Tämän olisi kuitenkin paremmin ja luontevimmin hoidettavissa metropolisopimuksen kuin metropolikaavan kautta. 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan (MRL 34 e Metropolikaavaan kuuluvat suunnitelmaosa ja toimeenpano-osa. Kaavaan kuuluvat myös kaavamääräykset ja merkinnät. Suunnitelmaosa: tavoitetila ja merkittävimmät ratkaisut yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän osalta (esitetään kartalla). Toimeenpano-osa sisältää toteuttamisperiaatteet, lähivuosien kehittämiskohteet, toteuttamisjärjestys ja toteuttamisajoitus (voimassa enintään 8 vuotta). MRL 34 g Metropolisopimus on metropolihallinnon, valtion, kuntien ja mahd. myös muiden kanssa tehty sopimus. MRL 34 h Kaavamääräykset metropolikaavassa. MRL 34 i Oikeusvaikutukset 3 mom. Jos alueella voimassa oleva yleiskaava on ilmeisessä ristiriidassa metropolikaavan kanssa, metropolikaavassa voidaan määrätä, että metropolikaava korvaa yleiskaavan. 34 J Rakentamisrajoitus.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 91 MRL 48 Maakuntakaavan, metropolikaavan ja yhteisen yleiskaavan suhde. Maakuntakaava ei ole voimassa metropolikaavan alueella. MRL 188 Metropolikaavan, yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön. MRL 195 Ympäristöministeriö ja liikenneministeriö voivat tehdä kirjallisen oikaisukehotuksen metropolikaavasta.) Espoo katsoo, että metropolikaavalla ei tule tehdä yleiskaavatasoista eikä ainakaan sitä tarkempaa maankäytön suunnittelua. Nyt esityksessä osin mennään jopa yleiskaavaa tarkempiin sääntelyihin, mikä saattaa johtaa pitkiin kaavaprosesseihin niin valmistelussa kuin valitusasteissa. Metropolikaavalla tavoiteltavat strategiset linjaukset tulisi saada hyvin valmisteltuina ja ajallaan hyväksytyksi, eikä juuttua valmisteluun ja valitusasteisiin. Oikeusvaikutusten osalta lakiluonnoksen mukaan metropolikaavassa voidaan määrätä, että se korvaa ristiriitatilanteessa yleiskaavan. Metropolikaava voitaisiin määrätä korvaamaan yleiskaava vain silloin, jos kyse on seudullisesti kriittisestä yhteydestä tai sellaisten palvelujen tai toimintojen järjestämisestä, jotka ovat seudun kehityksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta kriittisiä. Lakiluonnoksen 34j :ään kirjattu rakentamisrajoitus ja siitä aiheutuva lisäys 101 :ään lunastus- ja korvausvelvollisuudesta jää epämääräiseksi. Yleiskaavan perusteella annettu rakentamisrajoitus aiheuttaa kunnalle mahdollisen lunastus- tai korvausvelvollisuuden. Lakiluonnosta tulisi tarkentaa siten, että metropolihallinnon asettaman määräyksen perusteella aiheutuva mahdollinen lunastus- tai korvausvelvollisuus osoitettaisiin selkeästi metropolihallinnon velvollisuudeksi, eikä kunnan. Kun metropolihallinnolle ei ole osoitettu ELY-keskuksilla nyt olevia maankäytön ohjaustehtäviä, niin poikkeuspäätösten ja lausuntojen osalta metropolihallinnosta tulee yksi uusi lausunnonantaja ja toimivaltaa omaava viranomainen. Tässäkin mielessä ELY-keskuksen ohjaustehtävän siirtoa metropolihallinnolle tulisi yksinkertaistamisen vuoksi jatkovalmistelussa harkita. Lisäksi metropolihallinto saa valitusoikeuden kaavapäätösten, rakennusjärjestyksien ja poikkeamispäätösten osalta. Mikäli ELYkeskuksen tehtäviä ei tältäkään osin siirretä kokonaan metropolihallinnolle, tulisi ELY-keskuksella jo oleva valitusoikeus olla riittävä. Nyt lakiluonnoksessa vain lisätään valitusviranomaisten määrää, kun tavoitteena tulisi olla yksinkertaistaa hallintoa. Lisäksi metropolikaavan laatimista varten ohjaamaan asetettavassa toimielimessä tulee olla valtion edustajien lisäksi metropolialueen jäsenkuntien edustus.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 91 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle (MRL 16 Metropolialue on suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset 137 a :ssä. Erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelystä erillisessä menettelyssä metropolihallinto.) Kuntien toimivalta suunnittelutarveratkaisuissa tulisi säilyä ennallaan. Sen sijaan metropolihallinnolle tulisi siirtää nykyisin ELY-keskuksella oleva rooli suunnittelutarveratkaisujen osalta. 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat ( Laki liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien tehtävien hoitaminen 2 Metropolihallinnon tehtävät: 1. iikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu 2. liikennepalvelujen suunnittelu ja hankinta 3. taksa- ja lippujärjestelmä sekä taksoista päättäminen 4. matkalippujen tarkastus 5. muut tehtävät Metropolihallinto voi antaa liikkeenharjoittajalle enintään 15 vuoden ajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metropoliliikennettä. 4 siirtymäsäännökset omaisuuden siirrosta Laki jätehuoltoa koskevasta yhteistoiminnasta: 2 PKS kuntien hoidettava yhteistoiminnassa jätelaissa määrätyt tehtävät lukuun ottamatta tehtäviä, jotka säädetty metropolihallinnon tai kunnan tehtäväksi. Joukkoliikennelaki Reittiliikenneluvan myöntää metropolihallinto, Kutsuliikenneluvan myöntää metropolihallinto. Alueiden kehittäminen 6 suunnittelu: Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa on metropolialuetta koskevat erilliset osiot. UL ja metropolihallinto vastaavat yhteistyössä maakuntakaavan ja metropolikaavan yhteensovittaminen. 17 Metropolihallinto (3) osallistuu ELYn ja Avin ohjausasiakirjojen laatimiseen ja osallistuu ELyn tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin ja (6) vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, yhteistyönjohtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa 24 Myr jäsenenä ) Tavoitteena metropolihallinnossa on yksinkertaistaa hallinnon rakenteita. Uudenmaan liiton tehtävät, toiminta-alue sekä kuntien jäsenmaksut tulee arvioida uudelleen. Lakiluonnoksessa ei metropolihallinnolle ole esitetty ELY-keskuksella nyt olevien maankäytön ohjaustehtävien siirtoa. Tällä siirtämisellä

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 91 yksinkertaistettaisiin hallintoa ja samalla nopeutettaisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkovalmistelussa tätä tulisi ehdottomasti harkita. 4 Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolilain jatkovalmistelussa tulee varmistaa yhteinen suunnittelu ja vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Oheismateriaali Selostus - Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi - Luonnos ( ) hallituksen esitykseksi metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi - Luonnos ( ) valtioneuvoston asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä oli muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen ja päätöksenteon järjestämiseksi, metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi sekä valmistella ehdotus niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti valmistella ehdotuksista väliraportti mennessä sekä loppuraportti hallituksen esityksen muodossa mennessä. Työryhmän väliraportti julkaistiin Väliraportti sisälsi työryhmän kartoittamat mahdollisuudet sekä alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Kunnilta ja muilta asianosaisilta tahoilta pyydettiin

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 91 lausuntoa työryhmän väliraportista mennessä. Yhteenveto väliraportista saaduista lausunnoista julkaistiin Väliraportista saatuihin lausuntoihin perustuen hallitus linjasi budjettiriihen yhteydessä, että metropolialueelle perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Metropolihallinto muodostetaan metropolialueen MAL - sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää sekä Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Metropolihallinnon tehtäväksi tulee metropolikaavan laatiminen ja sen toimeenpanon varmistaminen sekä seuraavat julkishallinnon tehtävät: joukkoliikenteen suunnittelu ja hoitaminen (HSL), HSY:n ympäristöasiat sekä Uudenmaan liitolta siirtyviä tehtäviä. Toimivan asuntopolitiikan toteutumisesta ja metropolihallinnon muista tehtävistä sovitaan lainvalmistelun jatkotyössä. Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoitusratkaisu nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tarkentuvalla rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta. Metropolihallinnolle tulee vaaleilla valittava valtuusto, jonka vaalitavassa huomioidaan alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus. Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän toimikauden päättymisen jälkeen luonnos hallituksen esitykseksi on valmisteltu ministeriöiden virkamiesten yhteistyönä. Vaalijärjestelmävaihtoehtoa ovat työstäneet puolueiden puoluesihteerit. Hallituksen esitystä ei ole vielä poliittisella tasolla lopullisesti linjattu. Luonnos hallituksen esitykseksi on esityksen vaikutusten arvioinnin osalta vielä puutteellinen, ja esitystä tullaan täydentämään lausuntojen perusteella. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan hallituksen esityksen luonnosta oman kunnan/organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. 1. Lausunnonantajaa pyydetään lausumaan seuraavista metropolihallintolakiin (lakiehdotus 1) liittyvistä kysymyksistä: 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2-3 ) 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2-20) 1d. Metropolivaltuusto (5 ) 1e. Metropolivaalit (7-13 ) 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14-16 ) 1g. Metropolisopimus (17 )

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 91 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropolihallinnolle (18-19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista) 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) 1j. Perussopimus (23 ) 1k. Ensimmäisen metropolivaalit (24 ) 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) 1n. Voimassa olevat viranomaisluvat, vireillä olevat asiat sekä voimassa olevat sopimukset ja sitoumukset (27-29 ) 1o. Henkilöstö (30 ) 1p. Lain vaikutukset 3 (6) 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan: 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2-15 ja 17-20) liittyvät asiat 4. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 4. helmikuuta 2015 klo 16 mennessä sähköpostitse osoitteeseen valtiovarainministerio@vm.fi. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Uuden taloussäännön hyväksyminen sekä kaupunginhallituksen, lauta- ja johtokuntien, palveluliiketoimen toimialan sekä rahastojen johtosääntöjen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh Johanna Kattelus, puh Maarit Vierunen, puh Viktoria Hindsberg-Karkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy uuden taloussäännön liitteen mukaisesti 2 tarkistaa seuraavia johtosääntöjä liitteiden mukaisesti: - kaupunginhallituksen johtosääntö - sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - sivistystoimen lautakuntien johtosääntö - teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen johtokuntien johtosääntö - palveluliiketoimen toimialan johtosääntö - vahinkorahaston sääntö - investointirahaston sääntö - peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö. - Käsittely Sistonen teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän: Johtosääntöjä tarkistetaan syksyllä 2015 alkaen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Taloussääntö Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö Teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 91 johtosääntö Palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosääntö Palveluliiketoimen toimialan johtosääntö Vahinkorahaston sääntö Peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö Investointirahaston sääntö Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö Selostus Uusi taloussääntö Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yhteydessä todettiin, että voimassa oleva taloussääntö kaipaa kokonaisuudistusta. Sen pykälissä toistetaan lainsäädäntöä, määräyksiä, joista on jo päätetty muissa paremmin tarkoitukseen soveltuvissa johtosäännöissä sekä osittain itsestäänselvyyksiä. Toisaalta talousarvion sitovuussääntöjen toimivaltaa koskevat säännöt on tarpeen osin siirtää taloussääntöön. Tarkoituksenmukaista on hyväksyä kokonaan uusi taloussääntö, jossa ilmenee kaikki taloutta koskevat olennaiset toimivaltakysymykset. Kuntalain mukaan valtuuston tulee päättää sijoitustoiminnan perusteista. Taloussäännön 6 :ään esitetään säännöstä näistä perusteista. Siinä on tarkistettu ja selkeytetty sijoitustoiminnan päätösprosessia. Pykälään on lisätty vastuullisuutta koskeva teksti. Lisäksi on selvennetty kassavarojen ja rahastojen sijoitustoiminnan erot sekä sisällöllisesti että toimivaltuuksien osalta. Määräys koskien vuosittaisia lainanottovaltuuksia on siirretty taloussäännön 3 :ään. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Espoon kaupungissa aloitetaan sisäinen konsernipankkitoiminta ja tämän perusteella kaupunginjohtaja on vahvistanut konsernin sisäisen pankin ehdot. Johtosäännöissä ei ole aiemmin ollut selkeää määritystä konsernitilijärjestelmästä, minkä vuoksi se esitetään lisättäväksi taloussääntöön. Sijoitustoiminnasta, talousarvion sitovuussäännöistä sekä valtionosuuden ja avustusten delegoinnista ym. aiheutuvat tarkistukset kaupunginhallituksen johtosääntöön Päätöksentekoketju sijoitustoiminnassa esitetään muutettavaksi johdonmukaiseksi. Kuntalain mukaan valtuusto päättää sijoitustoiminnan perusteista, joista säädetään uudessa taloussäännössä. Esitetään, että kaupunginhallitus päättäisi rahastojen sijoitusperiaatteista ja kaupunginjohtaja päättäisi rahastojen vuosittaisista operatiivisista sijoitussuunnitelmista. Kaupungille ja konsernille tulee luoda yhtenäiset lainanoton ja johdannaisten käytön periaatteet. Periaatteista päättäisi kaupunginhallitus ja toteutuksesta kaupunginjohtaja, kuten tälläkin hetkellä. Kaupunginhallitus on päättänyt leasingrahoituksen käytön periaatteista ja rahoituksen kilpailutuksen järjestämisestä.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 91 Johtosäännöissä ei ole aiemmin ollut selkeää määritystä leasingrahoituksesta, minkä vuoksi leasingrahoitussopimuksista päättäminen esitetään lisättäväksi kaupunginjohtajan tai määräämänsä toimivaltaan. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä esitetään, että palveluliiketoimen toimialan johtosääntöön lisätään liiketoimintajohtajalle tai hänen määräämälleen toimivalta päättää ajoneuvojen, työkoneiden ja - laitteiden käyttö- ja huoltoleasingsopimuksista. Talousarvion sitovuussääntöjen hyväksymisen yhteydessä on päätetty eräistä toimivaltakysymyksistä, jotka on tarpeen sisällyttää johtosääntöihin. Kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaan esitetään lisättäväksi toimivalta päättää yhdistysten, järjestöjen ja vastaavien jäsenyydestä. Sama toimivalta esitetään lisättäväksi myös lauta- ja johtokuntien johtosääntöihin ao. toimialan osalta. Lautakunnat päättävät toimialoillaan avustusten myöntämisestä lukuun ottamatta niitä avustuksia, jotka eivät kuulu minkään lautakunnan hallinnonalaan. Yleishallinnon osalta toimivalta on päätetty vain sitovuussäännöissä. Kaupunginhallituksen johtosäännön 9 :ään esitetään lisättäväksi kaupunginjohtajan tai määräämänsä ratkaisuvaltaan yleishallinnon avustusten myöntämisestä päättäminen. Myös toimialajohtajien toimivaltaan esitetään lisättäväksi toimialansa avustusten myöntämisestä päättäminen, ellei toimivaltaa ole annettu lautakunnalle. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat päättävät valtionosuuksien ja -avustuksien sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta. Hakemisprosessin selkeyden ja toimivuuden kannalta esitetään, että kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat voivat delegoida toimivaltaansa toimintaohjeella alaiselleen viranhaltijalle. Vahinkorahaston säännön tarkistukset Rahaston tarkoituksena on kattaa takausvastuun perusteella maksettavia suorituksia sekä korvata vakuuttamattomia vahinkoja, jotta kaupungin ja toimialojen vuosibudjettia ja -suunnitelmia ei vaaranneta odottamattomien vahinkotapahtumien vuoksi. Vahinkorahastokäytäntöä on kehitetty niin, että vahinkorahastokorvausten painopistettä on siirretty pienten vahinkojen käsittelystä kohti toimialojen taloudenpitoa merkittävämmin uhkaavien vahinkojen korvaamista. Vuonna 2012 vahinkorahaston vahinkokohtaista omavastuuta korotettiin maltillisesti vuosikausia vallalla olleesta eurosta euroon. Vahinkorahaston kehittämistä on syytä jatkaa. Vahinkorahaston vahinkotilastoa tarkasteltaessa on perusteltua korottaa omavastuu euroon. Rahaston korvauksista päättää rahoitusjohtaja vahingoissa, joiden kustannukset eivät ylitä euroa. Sitä suuremmissa korvauksesta päättää kaupunginhallitus. Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus ottaa käsittelyyn suuret vahingot. Yleisen kustannustason noustua on euron kustannusraja alhainen. On perusteltua, että selkeissä

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 91 rutiinivahingoissa rahoitusjohtajalla on päätösvalta, joten rajaa jonka ylittävistä vahingoista päättää kaupunginhallitus esitetään korotettavaksi euroon. Toimialoille kohdistuvat rahastomaksut määritellään vakuutusmaksujen tapaan pyrkien saattamaan ne oikeaan suhteeseen toiminnan vahingonvaaraan nähden. Maksuperusteet sisällytetään talousarvion laatimista koskeviin ohjeisiin vuosittain. Lisäksi vahinkorahaston säännön 7 on poistettu, koska esityksen mukaan kaupunginhallitus päättää rahastojen sijoitusperiaatteista ja kaupunginjohtaja vuosittaisesta operatiivisesta sijoitussuunnitelmasta. Muut rahastojen sääntöjen tarkistukset Rahastojen sääntöihin on tehty lähinnä teknisiä tarkistuksia. Peruspalvelujen kehittämisrahaston säännöstä sekä investointirahaston säännöstä poistetaan maininnat rahaston hallinnosta vastaamisesta, koska kaupunginhallitus vastaa siitä jo kuntalain mukaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoma tulee puretuksi 2015 loppuun mennessä. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / / Palveluliiketoimen toimialan johtosäännön muuttaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh Jukka Pitkänen, puh Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa palveluliiketoimen toimialan johtosäännön pykälät 2 ja 3 kuulumaan seuraavasti: 2 Organisaatio ja johtaminen --- Toimiala muodostuu seuraavista liikelaitoksista ja tulosyksiköistä: --- 8) Espoo Tietotekniikka -niminen tulosyksikkö, johtajana tietohallintojohtaja Liikelaitosten ja tulosyksiköiden tehtävät --- 8) Espoo Tietotekniikan tehtävänä on tuottaa tietotekniikkapalveluja ---. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtosääntö Selostus Espoon kaupungissa on vuoden 2015 alusta otettu käyttöön uusi ITtoimintamalli, jonka tavoitteena on tuottaa nopeammin ja parempia ITpalveluita kaupungin palvelutuotantoon ja hallintoon sekä välttää kaupungin eri yksiköiden päällekkäinen tekeminen. Kaupungin ITkokonaiskustannusten arvioidaan pienenevän usealla miljoonalla eurolla vuoden 2017 loppuun mennessä uuden toimintamallin ansiosta. Espoon kaupungin toimialojen esikunnista on siirtynyt tietohallintohenkilöstöä palveluliiketoimen toimialalla toimivaan tietotekniikkapalveluista vastaavaan tulosyksikköön, jonka uudeksi nimeksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 91 ehdotetaan Espoo Tietotekniikka. Toimialoille on jäänyt henkilöstöä, joka vastaa toimialan IT-ratkaisujen tarpeen määrittelystä osana toiminnan kehittämistä. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / / Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Jarno Mäkelän (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen Jarno Mäkelä pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä työesteen vuoksi. Vaalikelpoisuuden rajoituksista tarkastuslautakuntaan säädetään kuntalain 71 :ssä. Vaalikelpoinen tarkastuslautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Jarno Mäkelä - Lautakunnan sihteeri

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen ja varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Kaarina Järvenpään (KD) tilalle Kaija Kalliolan (KD) ja Kaija Kalliolan henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kristiina Vuorisen tilalle Kaarina Järvenpään (KD). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinainen jäsen Kaarina Järvenpää (KD) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtävien kierto. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Kaarina Järvenpään henkilökohtainen varajäsen Kristiina Vuorinen (KD) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtäväkierto. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 91 Tiedoksi - Valittu - Kristiina Vuorinen - Lautakunnan sihteeri - Kaarina Järvenpää

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Seppo Huhdan (PerusS&Sit.) tilalle Simon Elon (PerusS&Sit). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinainen jäsen Seppo Huhta (PerusS&Sit.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena siirtyminen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 91 Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Valittu - Seppo Huhta - Lautakunnan sihteeri

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunginhallitus Sivu 29 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinaiseksi jäseneksi Simon Elon (PerusS&Sit.) tilalle Henri Kuron (PerusS&Sit.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varsinainen jäsen Simon Elo (PerusS&Sit.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtäväkierto. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jaoston jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Valittu - Simon Elo - Jaoston sihteeri

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Kaupunginhallitus Sivu 30 / / / Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Janne Koskenniemen (Vihr.) tilalle (Vihr.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Pinja Niemisen (Vihr.) henkilökohtainen varajäsen Janne Koskenniemi (Vihr.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työkiireet ja muut henkilökohtaiset syyt. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakuntaan valitaan mies.