MITÄ MIELTÄ? Mielipidekirjoittamista lukiossa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi Helsinki. Inka Mikkonen

Transkriptio

1 MITÄ MIELTÄ? Mielipidekirjoittamista lukiossa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi Helsinki Inka Mikkonen

2 Mitä mieltä? Mielipidekirjoittamista lukiossa Mitä tutkimukset kertovat suomalaisnuorten argumentointitaidoista? Yleisönosastokirjoitus koulun tekstilajina Mielipidekirjoittamista lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla Mitä mieltä? opas Wiki mielipidekirjoittamisen työskentelyalustana Keskustelua

3 Argumentointiin liittyvät taidot tutkimusten perusteella Perusopetuksen yhdeksännellä luokalla tehtyjen oppimistulosten arviointien mukaan mielipiteiden perusteleminen on hankalaa etenkin heikoille kirjoittajille (Lappalainen 2004; 2006). PISA-tutkimukset osoittavat, että kriittinen ja arvioiva lukeminen on vaikeaa (Linnakylä & Sulkunen 2002; Linnakylä 2004; Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 2010). Lukiolaisille on haastavaa rakentaa ehyt ja vakuuttava argumentoiva teksti. Ongelmia on erityisesti pääväitteen sijoittamisessa tekstikokonaisuuteen sekä monipuolisten perustelukeinojen käyttämisessä. (Mikkonen 2010)

4 Argumentointi on keskeinen tekstitaito suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä Suomessa argumentointia opetetaan yhä melko vähän (Marttunen & Laurinen 2005). Lukiossa opetettavista tekstitaidoista yliopisto-opinnoissa korostuvat argumentointiin liittyvät taidot (Mäntynen 2009). Tekstitaidon vastausteksti noudattaa argumentoivaa esitystapaa (Leino-Jussila 2009). Lukiossa on todella paljon luontaisia paikkoja tuoda sekä suullinen että kirjallinen argumentointi näkyväksi. Pois passiivisista ajattelu- ja tiedonhankintamalleista Monipuolisia debatteja, joissa suullinen ja kirjallinen väittely on opetusmenetelmänä ja oppimisen kohteena

5 Argumentointi luokkahuoneessa näennäisen helppoa Argumentointi on näennäisen helppoa. Näkemys argumentoinnista on usein kapea. Argumentointi on jokapäiväistä toimintaa. Erimielisyyden osoittaminen ja kriittinen suhtautuminen voivat tuntua vaikeilta. Kantaa ottamiseenkin voi tulla ähky.

6 Pienryhmäkeskustelu Mikä argumentoivan kirjoittamisen opettamisessa tuntuu helpolta ja selkeältä? Entä haasteelliselta? Missä kursseissa olet opettanut argumentointia? Miten? Millaisia onnistuneita argumentointiin liittyviä opetustilanteita on jäänyt mieleen?

7 Olen sitä mieltä, että Yleisönosastokirjoitus koulun tekstilajina Yleisönosastokirjoitus on opiskelijoille tuttu teksti sähköisestä ja painetusta mediasta. Yleisönosastokirjoitus voi tarjota opiskelijalle kokemuksen autenttisen tekstin tuottamisesta. Jos teksti julkaistaan, on muistettava kysyä alle 18-vuotiaan huoltajan suostumus.

8 Olen sitä mieltä, että Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi 89 koulussa kirjoitettua aineistopohjaista yleisönosastokirjoitusta Pohjatekstinä lukion työtaakkaa käsittelevä Helsingin Sanomissa julkaistu teksti

9 KUVIO 1 Tutkimuskehikko A R G U M E N T O I N T I T A P A TEKSTILAJI (Bhatia; Swales) ARGUMENTOINTI (Perelman & Olbrechts-Tyteca) SUHTAUTUMISEN ILMAISEMINEN (Martin & White)

10 Tekstit ovat tekoja Yleisönosastotekstejä voi tarkastella funktionaalisen rakenteen kannalta. Funktionaalinen jakso tuo tekstin tarkoitusta esiin vaihe kerrallaan (Bhatia 1993; Swales 1990). Funktionaaliset jaksot eivät useinkaan noudata tekstin kappalejakoa (Komppa 2006; Mikkonen 2011). Lukiolaisten aineistopohjaisen yleisönosastotekstin funktionaaliset jaksot ovat: pohjatekstin referointi, oma mielipide, perustelu, myönnytys ja ohje (Mikkonen 2011).

11 Tekstit ovat tekoja Yksittäisiä tekstejä yhdistävät samanlainen tapa rakentaa teksti funktionaalisista jaksoista, perustella mielipide tiettyjen argumentointitekniikoiden avulla sekä ilmaista leksikaalisten ja kieliopillisten valintojen avulla suhtautumista omaan ja toisten mielipiteeseen (Mikkonen 2011). Tekstejä yhdistää tietty argumentointitapa, joka voi olla tukeminen, suora kiistäminen, hyökkääminen, myönnytteleminen, ohjeistaminen ja häilyminen (Mikkonen 2011).

12 TAULUKKO 1 Argumentointitapojen esiintyvyys aineistossa Argumentointitapa f % tukeminen 17 19,1 suora kiistäminen 29 32,6 hyökkääminen 9 10,1 myönnytteleminen 8 9,0 ohjeistaminen 8 9,0 häilyminen 18 20,2 yhteensä ,0

13 Tukemisessa Tekstilajin kannalta toimivia argumentointitapoja kannatetaan jotain aiemmin esitettyä mielipidettä, käytetään positiivisesti värittyneitä sanoja ja neutraaleja ilmauksia (esim. johtoilmauksiin liittyvät verbit). Suorassa kiistämisessä oma mielipide ilmaistaan selkeästi, vastakkaisten mielipiteiden arviointi on epäsuoraa, rakenne on selkeä ja pääväite on tekstin lopussa. Myönnyttelemisessä vastapuolen näkemykset on otettu huomioon myönnytyksissä, käytetään on totta, mutta fraaseja. (Hyökkäämisessä on runsaasti affektiivisia sanoja, aggressiivisuutta, ironisuutta ja usein liiallista henkilökohtaisuuksiin menemistä.)

14 Esimerkki 1 / myönnytteleminen Tarja Saari kirjoitti Helsingin Sanomissa tiukkasävyisen kannanottonsa lukion työtahdista. Hänen tyttärensä kokee lukion erittäin rankkana ja suree jo aloitusvuonna lähestyviä ylioppilaskirjoituksia. Äitinä hän on luonnollisesti huolissaan tyttärensä jaksamisesta. Itse olen abiturientti, joten tiedän kaiketi jo jotakin lukioopiskelusta. Minä en ole kokenut lukiota tai sen vaatimaa panostamista merkittävästi yläastetta hankalampana. Toki asiat vaikeutuvat, mutta vaikeutuminen tapahtuu asteittain, yhdessä omien taitojen kohenemisen kanssa.

15 Vakuuttavaa ja ei vakuuttavaa argumentointia Suora kiistäminen on argumentoinniltaan usein vakuuttavaa, koska oma mielipide on ilmaistu selkeästi, vastakkaisten mielipiteiden arviointi on epäsuoraa, rakenne on selkeä, pääväite on tekstin lopussa. Häilymisen argumentointitavassa ei päästä tavoitteeseen, vakuuttavaan argumentointiin, koska lukija kokee tekstin ristiriitaisena ja vaikeaselkoisena, pääväitettä ei ole esitetty lainkaan tekstijaksot, kuten omat mielipiteet tai perustelut, voivat olla ristiriitaisia.

16 ARGUMENTOINTI- TAPA SUORA KIISTÄMINEN HÄILYMINEN FUNKTIONAALISET oma mielipide (kiisto) ristiriitaisuuksia JAKSOT TOIMINTASARJAT pohjatekstin referointi, oma mielipide (kiisto) ja perustelu ei yhteen toiminta-sarjaan perustuvaa rakennetta PÄÄVÄITTEEN SIJAINTI tekstin lopussa Pääväite saattaa puuttua tai esiintyä tekstin keskellä. ARGUMENTOINTI- malli ja vastamalli ei argumentointitapaa TEKNIIKAT SITOUTUMISEN ILMAISEMINEN LÄHDEMAININTOJEN JOHTOVERBIT RETORINEN VAIKUTUS kiistäminen luonnehtivia tekniikoita harkitseminen oman käsityksen lausuminen vahvistaminen värittyneitä ja affektiivisia paljon suoraa lainausta, sekä neutraaleja että värittyneitä johtoverbejä Selkeä rakenne ja epäsuorat Tekstit ovat usein ristiriitaisia, evaluoinnin keinot johdattelevat eikä lukija vält- lukijan vakuuttavasti tämättä ymmärrä tekstin tekstin mielipideilmastoon. tavoitetta.

17 Tekstilajin kannalta ongelmallisia argumentointitapoja Häilyminen Hyökkääminen runsaasti affektiivisia sanoja aggressiivinen, ironinen henkilökohtaisuudet Ohjeistaminen neuvoja ja ohjeita korostetaan omaa tietämystä puhutellaan ohjeen kohdetta

18 Esimerkki 2 /hyökkääminen Olisikohan Tarja mahdollista, että olet kasvattanut tyttäresi siihen, että hänen ei tarvitse kantaa vastuuta teoistaan ja kannat kaiken hänen nenänsä eteen. Ei sitä valkolakkia saa jos ei töitä paiski. - - Marisit Tarja kirjoituksessasi, että kun tyttäresi koulupäivä päättyy niin hän ei ehdi tanssiharjoituksiin. Oliko työpäivän pituudet jotenkin epäselviä kun tyttäresi lukioon haki? Vai eikö Helsingin kokoisessa kaupungissa tarjota illemmalla tanssiharjoituksia kun niitä tarjotaan Jyväskylässäkin. (046T3)

19 Esimerkki 3 / ohjeistaminen Itse olen kolmatta vuotta lukiossa, kolmasosa kirjoituksia on takana ja yhä etsin sitä todellista haastetta, minkä ylitse en pääse pienellä lisäahkeruudella ja joka pudottaisi keskiarvoni alle 8,7:än. Neuvoina voin sanoa: 1. Älä mielistele äläkä murehdi, vaan opiskele, toisilta koulu vaatii enemmän. 2. Järjestele aikataulusi, itse ehdin harrastamaan 6 kertaa viikossa halutessani. 3. Jos et pärjää, niin hyväksy se, epäonnistumisia tulee kaikille, (nimim. Tt:6 ). Jos on lahjoja lukioon, niin menestyminen on itsestä kiinni.

20 Pienryhmäkeskustelu Millaisissa suullisissa tai kirjallisissa harjoituksissa argumentointi ei ole luokkahuoneessa onnistunut tai on mennyt pieleen? Miten voi konkreettisesti ohjata kirjoittajaa rakentamaan vakuuttavan tekstin (suullisen/kirjallisen)?

21 Mielipidekirjoittamista tiedostavasti Opetuksen tavoitteeksi tekstilajitietoisuuden lisäksi argumentointitapojen repertoaarin monipuolistaminen. Omien ja muiden tekstien tarkastelu funktionaalisen rakenteen, perustelukeinojen (argumentointitekniikoiden) ja kielellisten valintojen kannalta (suhtautumisen ilmaukset).

22 FUNKTIONAALINEN JAKSO OMA MIELIPIDE TAULUKKO 1 Oma mielipide -jakso AINEISTO- ESIMERKKI FUNKTIO TYYPILLISIÄ KIELELLISIÄ PIIRTEITÄ väite tuki kiisto Olen sitä mieltä, että lukio pitäisi muuttaa kaikille nelivuotiseksi. (018T1) -- ehdottaa Tarja Saari(HS-01). Olen samaa mieltä hänen kanssaan - - (064T4) -Itse opiskelen lukiossa kolmatta vuotta ja olen aika eri mieltä Tarja Saaren kanssa lukion työtaakasta. (051T3) Mielestäni lukion työtaakka ei koskaan ole ollut kohtuuton. (079T4) kirjoittajan subjektiivisen arvion ja näkemyksen esittäminen osoittaa samanmielisyys pohjatekstin näkemysten kanssa osoittaa pohjatekstin näkemys vääräksi ja sanoutua siitä irti yksikön 1. persoona minä-pronominin muodot mielestäni, minun mielestä, deklaratiivilause kiteytyneet ilmaukset olen sitä mieltä, mielestäni olen samaa mieltä fraasi, kuten X toteaa/ kirjoittaa -ilmaus, kommenttiadverbia alit, asenneadverbiaalit olen eri mieltä fraasi kieltolause a) kieltosana + havaintoverbi b) kieltosana + mentaalinen luulemista, arvelemista, tietämistä tai uskomista ilmaiseva verbi

23 SITOUTUMISEN ILMAISEMISTA Olen sitä mieltä, että lukio pitäisi muuttaa kaikille nelivuotiseksi. (018T1) Saari kertoo tyttärensä ajan vapaa-ajalla menevän murehtimiseen, miten jaksaa lukea, miten saada kokeen arvosanan pysymään hyvinä ja miten selviytyä kotitehtävistä. Nämä ovat asioita, jotka helposti vaivaavat mielessä, varsinkin kun koulutöitä alkaa kasaantua. Se on stressaavaa ja väsyttävää, kuten Saarikin toteaa. On todellakin mahdollista, että tätä vauhtia opiskelijat ajetaan suoraan sairaseläkkeelle, kuten Saari mielipidetekstissään arvelee. (027T2) Lukemassani Tarja Saaren mielipidetekstissä (HS ) sanotaan, että lukio vaatii paljon ja työtaakka on kohtuuton. Mielestäni lukion työtaakka ei koskaan ole ollut kohtuuton. (080T4)

24 Mielipidekirjoittamista tiedostavasti Suullisen ja kirjallisen argumentoinnin liittäminen samaan oppimisprosessiin (väittely + yleisönosastoteksti, ääneen ajattelun ja observoinnin menetelmät). Väittely osaksi ilmiöiden tarkastelua (ks. Kurki & Tomperi 2011: Väittely opetusmenetelmänä) Sosiaalinen media tarjoaa hyviä alustoja väittely- ja kommentointiketjujen rakentamiseen.

25 Mitä mieltä? oppaan tehtäviä Tutki yleisönosastotekstejä. Millaisia argumentointitapoja kirjoittajat ovat käyttäneet? Kirjoita samasta aiheesta tekstikatkelma kolmella eri tavalla. Tekstikatkelma voi rakentua väitteestä ja muutamasta perustelusta. Käytä argumentointitapana 1. hyökkäämistä, 2. myönnyttelemistä ja 3. kiistämistä. Arvioi yhdessä parisi kanssa kirjoittamiesi tekstikatkelmien vakuuttavuutta. Mitkä kielen keinot lause- ja virkerakenteet, sananvalinnat, kieliopilliset muodot (verbin persoona- ja aikamuodot, tapaluokat), retoriset tehokeinot - tukevat vakuuttavuutta ja mitkä heikentävät sitä?

26 Argumentointi lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla ÄI 5 Teksti, tyyli ja konteksti Kirjallisuuskeskustelun menetelmä

27 Kommentteja ja keskustelua

28 LÄHTEITÄ Kurki, Leena Tomperi, Tuukka 2011: Väittely opetusmenetelmänä. Tampere: Ajattelutaidot niin & näin. Lappalainen, Hannu-Pekka 2004: Kerroin kaiken tietämäni. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla Helsinki: Opetushallitus. Lappalainen, Hannu-Pekka 2006: Ei taito taakkana ole: perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi 9. vuosiluokalla Helsinki: Opetushallitus. Leino-Jussila, Tiina 2009: Argumentoinnilla monipuolisia tekstitaitoja. Minna Harmanen & Tuija Takala (toim.), Tekstien pyörityksessä. Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon s Helsinki: ÄOL. Linnakylä, Pirjo Sulkunen, Sari & Arffman, Inga (toim.) 2004: Tulevaisuuden lukijat: suomalaisnuorten lukijaprofiileja: PISA Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Mikkonen, Inka 2010: Olen sitä mieltä, että Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi. Jyväskylä studies in humanities 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Mikkonen, Inka Lehikoinen, Päivi 2010: Mitä mieltä? Opas mielipidekirjoittamiseen. Helsinki: Sanomalehtien liitto. Mäntynen, Anne 2009: Lukion tekstitaidoista akateemiseen kirjoittamiseen. Minna Harmanen & Tuija Takala (toim.), Tekstien pyörityksessä. Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon s Helsinki: ÄOL.