Arviointikertomus 2014

Transkriptio

1 Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta

2 2 Sisällys 1. Tiivistelmä 3 2. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus Arviointityön toteuttaminen Arviointikertomusraportointi Vuoden 2013 arviointikertomussuositusten jälkiseuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Strategiset tavoitteet Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointiohjelmaan perustuvat kunnan toimintaa koskevat arvioinnit Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Muut havainnot Ensihoito arviointikohteena Sisäilmaongelmat Kunnanviraston tontti Tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle Allekirjoitukset.. 36

3 3 1. Tiivistelmä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja arviointityön suorittamista varten lautakunta on jakanut jäsenille osastokohtaiset vastuualueet. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto oli asettanut 67 toiminnallista tavoitetta vuodelle Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 52 tavoitetta toteutui ja 5 tavoitetta ei toteutunut. Osittain toteutuneiden tavoitteiden määrä oli 10. Tavoitteiden asettaminen Valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian vuosille Kuntastrategiasta johdetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääasiassa mitattavia. Kunnan talous Rahoituskulut vähenivät vuonna 2014 lähes puoleen vuoden 2013 tasosta kunnassa tehdyn johdannaissopimuksen ansiosta. Kuntakonsernin vuosikate laski 4,2 miljoonaa euroa ja oli 9,4 miljoonaan euroa. Verotulot olivat vuonna 2014 pienemmät kuin edellisenä vuonna. Myös Valtionosuudet vähenivät 1,09 miljoonalla eurolla vuonna 2014 vuoden 2013 tasosta. Vuonna 2014 kunnan maanhankintamenot olivat 3,8 miljoonaa euroa ja maanmyyntitulot 3,6 miljoonaa euroa. Kunnan tuloksesta 2,4 miljoonasta eurosta tehtiin samansuuruinen investointivaraus, jonka jälkeen tuloslaskelman tulos on euroa. Kunnan lainakanta vuoden lopussa oli 45,5 miljoonaa euroa, joka on /asukas. Kiinteäkorkoisia lainoja on 31,1 miljoonaa euroa, keskikorko 2,39 % ja vaihtuvakorkoisia lainoja on 14,1 miljoonaa euroa, keskikorko 1,175 % lainasalkun keskikoron ollessa 2,012 %. Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä vuoden lopussa oli kaikkiaan henkilöä, joista oli vakinaisia. Henkilöstön määrä on kasvanut 4,4 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 solmittiin yhteensä 119 palvelussuhdetta. Samana vuonna päättyi 62 palvelussuhdatta, joista 23 siirtyi eläkkeelle. Vuosina saavuttaa 149 vakituista työntekijää vanhuuseläkkeen alarajan. Koko henkilökunnan sairauspoissaoloprosentti oli vuonna ,2 %, joka edellisenä vuonna oli 5,3 %. Kuva: Kuntarating 2014 EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Viime vuonna toiselle sijalle jäänyt Pirkkala saa tänäkin vuonna erinomaiset arvostelut ja sijoittuu vertailussa ensimmäiseksi.

4 4 2. Tarkastustoiminta 2.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät ja ulkoinen tilintarkastus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta huolehtii lisäksi kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kuntalain lisäksi valtuuston hyväksymä Pirkkalan kunnan tarkastussääntö sääntelee tarkastuslautakunnan toimintaa. Sen mukaan lautakunnan tehtävänä on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntalain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Valtuustokauden tarkastuslautakunnassa ovat arviointivuonna 2014 toimineet alla mainitut 7 jäsentä sekä varajäsentä. Lautakunnan sihteerinä toimi elokuun loppuun saakka hallintopäällikkö Anneli Hakkarainen. Lautakunnan uudeksi sihteeriksi nimettiin erityisasiantuntija Johanna Järvensivu. Varsinaiset jäsenet Hannu Routamaa, pj. Mikko Kuoppa, vpj. Ritva Ahola Kati Näsi Jorma Turunen Anita Ranta Matti Pirhonen Henkilökohtaiset varajäsenet Toni Laine Markku Kuusjärvi Kai-Pekka Mattila Jani Nieminen Tiina Ahonen Mari Laiho Elina Kaila Kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Niiden toiminta on kunnan muusta organisaatiosta ja johdosta riippumatonta. Pirkkalan kunnan lakisääteisenä JHTT-tilintarkastajana toimii vuosina JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon palvelut Oy vastuunalaisena tilintarkastajanaan JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg Arviointityön toteuttaminen Tarkastuslautakunta päätti jakaa arviointityön suorittamista varten kunnan hallinto-organisaation mukaiset päävastuualueet lautakunnan jäsenille toimikaudeksi Tarkastuslautakunnan jäsenet ovat suorittaneet vuoden 2014 aikana arviointikäyntejä eri yksiköissä alla esitetyn työnjaon mukaisesti. Jäsenten päävastuualueet Hallinto-osasto Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Hannu Routamaa Anita Ranta ja Jorma Turunen Mikko Kuoppa ja Ritva Ahola Kati Näsi ja Matti Pirhonen Kunnanhallituksen on esitettävä toimintakertomuksessa selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on laadittu toimintakertomuksessa esitettyihin tietoihin ja tarkastuslautakunnan jäsenten suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin perustuen.

5 5 Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti tarkastuspareina lautakuntien ja hallintokuntien toimintaa. Tarkastusparien muistiot on käsitelty lautakunnassa. Vuoden 2014 toiminnan arviointiin liittyen tarkastuslautakunta on kuullut seuraavia asiantuntijoita Sosiaalityön ajankohtaiset asiat, sosiaalityönjohtaja Virpi Kokko Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ajankohtaiset asiat, perusturvajohtaja Paula Paavilainen ja perusturvalautakunnan pj. Antero Saksala Vesilahden tarkastuslautakunnan vierailu Hallinto-osaston ajankohtaiset asiat, pormestari Helena Rissanen Taloushallinnon ajankohtaiset asiat, talousjohtaja Petri Lätti Tilintarkastajan vuoteen 2014 kohdistuvan työohjelman, tilintarkastaja Minna Havia-Niemi Tutustuminen Nuolialan kouluun, rehtori Teemu Keronen Sivistyslautakunnan ajankohtaiset asiat, sivistyslautakunnan pj. Sami Palola Vanhusneuvoston ajankohtaiset asiat, vanhusneuvoston pj. Matti Peltola ja sihteeri kotihoitopäällikkö Minna Alanko Vastuualueiden ajankohtaiset asiat, pormestari Helena Rissanen ja kansliapäällikkö Jaakko Joensuu Kaavoituksen ajankohtaiset asiat, kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Tilintarkastushavainnot vuoden 2014 aikaisesta tarkastuksesta joulukuun alkuun saakka, KHT-, JHTT tilintarkastaja Leif-Erik Forsberg Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arvioinnin periaatteet valtuustokauden kattavassa työohjelmassaan. Tarkastuslautakunnan työohjelmassa vuotta 2014 koskevat osastokohtaiset arvioinnin painopistealueet ovat seuraavat: Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Strategia Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi Maankäyttö 2.3. Arviointikertomusraportointi Hallinto ja henkilöstö Palveluketjujen toimivuus Lastensuojelu Vanhustenhuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelujen toimivuus Vesilahti yhteistyö Kuntastrategian toteutuminen ja mitattavuus Kustannuslaskenta ja sen oikeellisuus Talousarvion raportointi Vapaa-ajanpalvelut ja liikunta Seudulliset yhteistoimintahankkeet Kuntastrategian toteutumisen seuranta Investointien toteutuksen seuranta Kunnallistekniikan suunnittelun seuranta Urakkasopimusten oikeellisuuden seuranta Henkilöstöresurssit Tarkastuslautakunta laatii vuosittain valtuustolle arviointivuoden havainnot ja suositukset sisältävän arviointikertomuksen. Vuoden 2014 arviointikertomus on hyväksytty tarkastuslautakunnassa Arviointikertomuksen luvussa 1. on tiivistelmä 2. kerrotaan Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunnasta ja tarkastustoiminnasta sekä vuoden arviointikertomussuositusten jälkiseurannasta 3. käsitellään vuoden 2014 talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä Pirkkalan kuntastrategiaa täydentäviä seitsemää kuntastrategiaohjelmaa 4. esitetään tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointiohjelmaan perustuvat kunnan toimintaa koskevat arvioinnit 5. esitetään muita vuoden 2014 aikana tehtyjä havaintoja kunnan toiminnasta. 6. on tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle 7. tarkastuslautakunnan allekirjoitukset. Tarkastuslautakunta esittää valtuuston päätettäväksi, että kunnanhallitus, lautakunnat ja muut tilivelvolliset ottaisivat huomioon toiminnassaan arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittäisivät lokakuun loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin esitettyjen havaintojen johdosta on ryhdytty.

6 Vuoden 2013 arviointikertomussuositusten jälkiseuranta Kunnanvaltuusto käsitteli vuoden 2013 arviointikertomuksen kokouksessaan velvoittaen kunnanhallituksen ilmoittamaan niistä toimenpiteistä, joihin se on arviointikertomuksen johdosta ryhtynyt. Hallintokunnilta pyydettiin valtuuston päätöksen mukaisesti kirjallista palautetta arviointikertomuksessa esitetyistä huomioista. Tarkastuslautakunta merkitsi tiedokseen saadut vastaukset kokouksessaan Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Luvussa on käsitelty vuoden 2014 talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä Pirkkalan kuntastrategiaa täydentäviä seitsemää kuntastrategiaohjelmaa Strategiset tavoitteet Pirkkalan kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian vuosille kokouksessaan Pirkkalan kuntastrategia sisältää yhteisen näkemyksen siitä, miten kunnan toimintaa lähitulevaisuudessa kehitetään. Visiossa luodaan katse tavoitetilaan vuonna 2018 eli miltä asiat näyttävät, kun tavoitteet on saavutettu. Kunnan vision toteutumista tavoitellaan kolmen päätavoitteen avulla. Päätavoitteet on jaettu edelleen painopisteiksi, jotka kertovat, missä asioissa on onnistuttava ja mihin on panostettava, jotta visiossa ja strategiassa esitetyt asiat toteutuvat. Jokaiselle painopisteelle on määritelty toteuttamisesta vastaava henkilö. Lisäksi on määritelty, miten jokaisen painopisteen onnistumista arvioidaan ja seurataan. Asetetut mittarit ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Pirkkalan kunnan visio 2018 Strategian kolme päätavoitetta ovat: 1) aktiivinen elinkeinopolitiikka 2) hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat 3) hyvin toimiva kunta. Tavoitteet ja painopisteet vuoteen 2018

7 7 Kuntastrategiaa täydentää sen keskeisiä tavoitteita tarkemmin avaavat ohjelmat. Niiden avulla kunta määrittelee tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin esimerkiksi kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ja toteutustavat. Pirkkalassa kuntastrategiaa täydentäviä alaohjelmia ovat alla mainitut seitsemän ohjelmaa, jotka valtuusto hyväksyi kokouksessaan : - Elinkeinopoliittinen ohjelma - Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma - Maapoliittinen ohjelma - Kulttuuriympäristöohjelma - Viheralueohjelma - Toimintamallien ja palvelujärjestelmien kehittämishanke - Tietojohtamisjärjestelmä. Strategian jalkauttaminen Työhyvinvointikyselyn 2014 vastausten mukaan kunnan henkilöstö on tietoinen, mikä on kunnan toimintaa ohjaava visio sekä keskeiset strategiset tavoitteet ja arvot (vastausten keskiarvo oli 3,58). Tulos on hieman parantunut edellisestä vuoden 2012 kyselystä. Strategiaa on jalkautettu suunnitelmallisesti henkilöstölle ja esimiehiä on koulutettu strategian käytännön jalkauttamistyöhön. Työntekijät ovat sopineet, mihin tavoitteisiin tiimi/työyksikkö keskittyy strategiassa ja pohtineet niille 2-3 toimenpidettä. Lisäksi on mietitty, miten Pirkkalan kunnan arvot näkyvät työyksikön toiminnassa ja mitä voidaan tehdä, jotta arvot näkyvät vahvemmin toiminnassa ja käytännön työssä. Strategian toteutumista seurataan työyksiköissä säännöllisesti. Strategian jalkauttamista pitää edelleen jatkaa ja seurata sen käytännön toteutumista. Kuntastrategian ohjelmien toteutuminen ja seuranta Valtuusto käsitteli kuntastrategian ohjelmien toteutumista ja seurantaa ajalla Tarkastuslautakunta on arvioinut seuraavassa vain tietojohtamisjärjestelmän toteutumista. Tarkastuslautakunta tulee arvioimaan ohjelmien toteutumista laajemmin vuoden 2015 arviointikertomuksessaan. Tietojohtamisjärjestelmä Kunnassa on käytössä tietojohtamisjärjestelmä oheisen kaavion mukaisesti. Tietojohtamisjärjestelmän toiminta: Järjestelmää tulee edelleen kehittää niin, että työkaluna se entistä paremmin voi yhdistää jo olemassa olevaa tietoa ja informaatiota toisiinsa, mikä näin synnyttää uutta ja tarpeellista tietoa palvelutuotannon tulevista tarpeista.

8 Valtuuston asettamat tavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Taloushallinto antoi kirjeellään ohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan toimintaympäristö tekstit tulee tarvittaessa päivittää. Toiminnan painopistealueisiin kuvataan tiivistetysti keskeinen toteutunut toiminta 2014, huomioiden talousarvion painopistealueet. Lisäksi annetaan selvitykset ja syyt poikkeamiin tuloarvioissa ja määrärahoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista pyydettiin kuvaamaan seuraavasti: toteutunut, toteutunut osittain, ei toteutunut ja antamaan lyhyt selvitys tavoitteen toteutumisesta eli mitä on tehty. Lisäksi pyydettiin päivittämään informatiivisten tunnuslukujen toteutuminen, mikäli muutostalousarviolla on ollut vaikutusta niihin. Investointien osalta pyydettiin kuvaamaan niiden keskeinen sisältö projekteittain (talousarvion tavoitteisiin nähden) ja selvitykset ja syyt poikkeamiin. Ohjeen mukaan osastopäälliköiden tulee antaa myös selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä osana tilinpäätösraportointia. Tehtävänsä mukaisesti tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston alun perin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Teknisesti ottaen vertailut on tehty valtuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksen kesken. Tarkastuslautakunta on keskittynyt valtuuston asettamiin keskeisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on selvitettävä toimintakertomuksessa valtuustolle sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida ja raportoida valtuustolle, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet Pirkkalan kunnassa ja kuntakonsernissa. Valtuusto oli asettanut 67 toiminnallista tavoitetta vuodelle Tilinpäätöksessä on raportoitu, että valtuuston asettamista tulostavoitteista 53 toteutui, 11 toteutui osittain ja 3 jäi toteutumatta kokonaan. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 52 tavoitetta toteutui ja 5 tavoitetta ei toteutunut. Osittain toteutuneiden tulostavoitteiden määrä oli 10.

9 9 Tulostavoitteiden toteutuminen tilinpäätöksen 2014 mukaan Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen TILINPÄÄTÖS 2014 vastuualueittain Kokonaistavoitteet Toteutunut Toteutunut osittain Ei toteutunut Keskusvaalilautakunta 3 3 Tarkastuslautakunta 3 3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 2 2 Hallinto-osasto 2 2 Taloushallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi 3 3 Työllisyyspalvelut 3 3 Ympäristölautakunta Maankäyttö 3 3 Rakennusvalvonta 1 1 Ympäristönsuojelu 2 2 Perusturvalautakunta Perusturvan hallintopalvelut 1 1 Sosiaalipalvelut 3 3 Vanhusten palvelut 3 3 Perusterveydenhuolto 3 3 Erikoissairaanhoito 2 2 Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta Sivistysosaston hallinto 1 1 Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio 1 1 Vapaa sivistystyö ja taiten perusopetus 1 1 Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta Tekninen hallinto 2 2 Ruoka- ja puhtauspalvelu Tilapalvelu Kunnallistekniikka 2 2 Vesihuoltolaitos 2 2 Yhteensä Tarkastuslautakunnan arvio tilinpäätöksessä 2014 esitetyistä toiminnallisten tulostavoitteiden toteutumisista Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tehtäväalueiden toimintamenot ja toimintatulot. Tilapalvelun ja ruoka- ja puhtauspalvelun tehtäväalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on toimintatulojen ja menojen erotus, toimintakate. Poistot eivät sisälly toimintakatteeseen. Toimintatulot ja menot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset erät. Seuraavassa esitellään tarkastuslautakunnan arvio tilinpäätöksessä 2014 esitetyistä vastuualueiden toiminnallisten tulostavoitteiden toteutumisista ja perustelut niille tulostavoitteelle, joiden toteutumisesta tarkastuslautakunta oli tilinpäätöksessä raportoidusta poiketen erimieltä. Alla olevissa laatikossa on esitetty tarkastuslautakunnan arvio kunkin vastuualueen tulostavoitteiden toteutumisesta. Laatikon alla on esitetty tilinpäätöksessä 2014 raportoitu arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja arvio on esitetty seuraavilla merkeillä: Tavoite toteutunut Tavoite toteutunut osittain Tavoite ei toteutunut

10 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 3 3 Keskusvaalilautakunnalle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat. Tilinpäätöksessä 2014 raportoitu arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta 1. Vaalit valmistellaan ja suoritetaan virheettömästi vaalilain ja oikeusministeriön edellyttämällä tavalla 2. Kuntalaisten ja äänestäjien palvelu; äänestyspaikat helposti löydettävissä ja toimintaympäristö on asianmukainen 3. Valtuuston varajäsenten määrääminen varavaltuutettujen mahdollisesti jäädessä vajaaksi TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 3 Tarkastuslautakunnalle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka toteutuivat. 1. Arviointikertomuksen esittäminen valtuuston toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta 2. Arviointikertomuksen ja sen laadintaprosessin edelleen kehittäminen 3. Osallistuminen Tampereen kehyskuntien yhteiseen arviointihankkeeseen KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus Kunnanhallitukselle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti Pirkkalan kunta huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Kunnanhallitus osallistuu aktiivisesti kuntauudistuksen valmisteluun ja johtaa Pirkkalan kunnan edunvalvontaa. (strategiasta johdettu) 2. Kunnanhallitus jatkaa kuntastrategian ja sitä täydentävien ohjelmien toteuttamisen johtamista (strategiasta johdettu) Hallinto-osasto Hallinto-osastolle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. Hallinnon vastuualue Kunnan uusitut internet-sivut käyttöönotettavissa Kunnan henkilörekisteriselosteiden saattaminen ajantasaisiksi

11 11 Taloushallinnon vastuualue Taloushallinnon vastuualueelle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Kustannuslaskennan kehittäminen palvelemaan kunnan sisäistä laskentaa ja kuntayhteistyöratkaisuja (strategiasta johdettu) 2. Kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen talouden seurantatiedon tuottaminen ja säännöllinen raportointi Henkilöstöhallinnon vastuualue Henkilöstöhallinnon vastuualueelle oli asetettu talousarviossa neljä toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman vuoden 2014 painopistealueiden hankkeiden toteuttaminen kunnan, hallintokuntien ja työyksiköiden tasolla. Vuoden 2014 painopistealueina ovat ikäjohtaminen, työhyvinvointiteeman jalkauttaminen työyksiköihin osana esimiestyön kehittämistä sekä luovan ja innostavan johtamisen tukeminen (strategiasta johdettu) 2. Kannustavan palkkausjärjestelmän kehittäminen, tulospalkkauksen pilotointi vuoden 2014 alusta (strategiasta johdettu) 3. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien ennaltaehkäisevä työtä jatketaan, jotta sairauspoissaolojen ja työtapaturmien kehitys on tulevaisuudessa laskusuuntainen 4. Vakanssirekisterin käyttöönotto Elinkeinotoimen vastuualue 3 3 Elinkeinotoimen vastuualueelle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti työpaikan nettolisäys 2. Työpaikkaomavaraisuuden kasvu keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä 3. Pirkkalan työttömyysaste keskimääräistä alhaisempi kaupunkiseudun muihin kuntiin verrattuna Työllisyyspalveluiden vastuualue 3 3 Työllisyyspalveluiden vastuualueelle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Laadukas ja monipuolisempi palvelutarjonta työnhakija-asiakkaille ja paikallisille yrityksille asiakas- ja yrityslähtöisesti 2. Positiivisen imagon rakentaminen eri sidosryhmien suuntaan joustavia, oikea-aikaisia ja toisistaan erottuvia palveluketjuja rakentamalla 3. Hallintokuntien rajat ylittävää moniammatillista asiakasohjaustyötä tehostetaan, jotta työllisyyspalveluissa osataan paremmin määritellä asiakkaille soveltuvat ensisijaisesti tarjottavat toimenpiteet

12 12 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön vastuualue 3 3 Maankäytön vastuualueelle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Kunnanviraston korttelin asemakaavaehdotuksen laatiminen (strategiasta johdettu) 2. Asuintonttien myynti ja luovutus Ratsutilan alueelta ja työpaikka-alueiden lisäkaavoitus Linnakorven alueella 3. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 päivitys ja maankäytön ja liikenteen raja-alueyhteistyö Partola- Härmälä -alueella Rakennusvalvonnan vastuualue 1 1 Rakennusvalvonnan vastuualueelle oli asetettu talousarviossa yksi toiminnallinen tulostavoite, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutui tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Lupien käsittely 1 kuukauden kuluessa Ympäristönsuojelun vastuualue 2 2 Ympäristönsuojelun vastuualueelle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan eivät toteutuneet tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. Tarkastuslautakunnan perustelut arvioonsa: 1. Lupahakemusten käsittelyajat ovat olleet yli 12 kk. Toiminnassa tulisi etsiä mahdollisuuksia käsittelyaikojen lyhentömiseksi. 2. Toimenpiteistä ei ole raportoitu. Syyt raportoimattomuuteen tulee selvittää. 1. Riittävin tiedoin varustetut hakemukset ja ilmoitukset käsitellään: ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset 6-12 kk, muut hakemukset 2-6 kk ja ilmoitukset 1 kk. Lupamääräysten noudattamista valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. 2. Pirkkalan kestävän kehityksen ohjelman (ympäristöohjelman) toteuttaminen ja seuranta ohjelman mukaisesti. Tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan mm. tilinpäätöksen yhteydessä.

13 13 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvan hallintopalvelut 1 1 Perusturvan hallinnon vastuualueelle oli asetettu talousarviossa yksi toiminnallinen tulostavoite, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutui tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Palveluiden käyttäjien osallistumismahdollisuuksien vakiinnuttaminen ja kehittäminen mm. foorumitoiminnan avulla (strategiasta johdettu) Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluille oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, joista tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaksi tulostavoitetta toteutui tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti, mutta yksi tavoite (3.) toteutui vain osittain. Tarkastuslautakunnan perustelut arvioonsa: 3. Lastensuojelutarpeen selvittämisprosessin sujuvuuden parantaminen Lastensuojelussa ei ole vielä päästy kokonaan lain edellyttämiin määräaikoihin: - lastensuojeluilmoitukset oli käsitelty Pirkkalassa 90 % ja Vesilahdella 100 % lain vaatimissa 7 päivässä. - lastensuojeluselvitykset valmistuivat kolmen kuukauden määräajassa Pirkkalassa 91 % ja Vesilahdella 88 %. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinto kiinnittää Pirkkalan kunnan huomiota lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattamiseen lastensuojelutarpeen selvitysten valmistumisessa. 1. Pitkään työttömänä olleiden tai/ja toimeentulotukea saaneiden asiakkaiden omaehtoisen selviytymisen tukeminen (strategiasta johdettu) 2. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikön toiminnan käynnistäminen: muuttovalmennuksen järjestäminen, asumispalveluyksikön toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä henkilöstön rekrytointi 3. Lastensuojelutarpeen selvittämisprosessin sujuvuuden parantaminen Vanhusten palvelut 3 3 Vanhusten palveluille oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Iäkkään henkilön oma mielipide huomioidaan ja kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (strategiasta johdettu) 2. Otetaan käyttöön uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö (Y-säätiön kohde) 3. Monipuolistetaan omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon ja huolenpidon tarjontaa

14 14 Perusterveydenhuolto 3 3 Perusterveydenhuollolle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Yhteistoiminta-alueen yhtenäisten työ- ja toimintatapojen kehittäminen (strategiasta johdettu) 2. Päihdeongelmaisten palvelujen kehittäminen 3. Palveluiden järjestäminen huomioiden vapaa hoitoon hakeutuminen Erikoissairaanhoito 2 2 Erikoissairaanhoidolle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Ostopalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisemmiksi (strategiasta johdettu) 2. Kustannustehokkaiden ostopalveluiden hankinta YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTO Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollolle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, joista tarkastuslautakunnan arvion mukaan kaksi tulostavoitetta toteutui tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti, mutta yksi tavoite (3.) ei toteutunut. Tarkastuslautakunnan perustelut arvioonsa: 3. Laatujärjestelmän toteuttaminen Tavoiteaikataulu laatujärjestelmän päivitykselle oli vuoden 2014 lopussa. Laatujärjestelmän päivitys ei valmistunut kokonaisuudessaan vuoden 2014 puolella, koska vuonna 2015 on tulossa voimaan uutta lainsäädäntöä, joka pitää huomioida laatukäsikirjan toimintaohjeen päivityksessä. Valtakunnallinen valvontaohjeistus on muuttumassa oleellisesti ja tulossa olevat muutokset haluttiin käsikirjaan mukaan, jotta laatujärjestelmää ei olisi tarvinnut heti päivittää uudelleen. Ympäristöterveyspäällikkö oli osa-aikainen. 1. Eläinlääkinähuollon palveluiden seudullistamisen suunnittelu (strategiasta johdettu) 2. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuttaminen 3. Laatujärjestelmän toteuttaminen

15 15 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysosaston hallinto 1 1 Sivistysosaston hallinnolle oli asetettu talousarviossa yksi toiminnallinen tulostavoite, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutui tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Vakiinnuttaa syksyllä 2013 toimintansa alkaneen tukipalvelutiimin toimintamallit ja jatkaa hallinnon asiakaspalveluprosessien tehostamista (strategiasta johdettu) Varhaiskasvatus Varhaiskasvatukselle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Otetaan käyttöön uudistettu hoitosopimus sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma kaikissa päivähoitoyksiköissä päivähoidossa (strategiasta johdettu) 2. Lähipäiväkotiperiaatteen vahvistaminen ja lapsen osallisuuden lisääminen koko päivähoidossa. Seuranta toteutetaan itsearvioinnilla ja haastattelututkimuksella. 3. Otetaan käyttöön laadunvarmistuksen työväline (Turvallisuuden vihreä risti) turvallisuusasioissa Perusopetus Perusopetukselle oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Perusopetuksen laatukriteereiden käyttöön ottamista jatketaan: otetaan käyttöön Turvallisuuden vihreä risti menetelmä kaikissa kouluissa (strategiasta johdettu) 2. Koulunkäynnin ohjaajien tiimityöskentelyn kehittäminen käynnistämällä yhtenäiset koulutukset 3. Osallistutaan seudulliseen opetussuunnitelmatyöhön 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelmauudistuksen osana Lukio 1 1 Lukiolle oli asetettu talousarviossa yksi toiminnallinen tulostavoite, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutui tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Kahden-kolmen kurssin toteuttaminen 3-4 viikkoa kestävinä projektioppimishankkeina (strategiasta johdettu)

16 16 Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus 1 1 Vapaalle sivistystyölle ja taiteen perusopetukselle oli asetettu talousarviossa yksi toiminnallinen tulostavoite, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutui tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Tehdään asiakastyytyväisyyskysely Pirkan opiston pirkkalalaisille käyttäjille (strategiasta johdettu) Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalveluille oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Laaditaan suunnitelma erityisnuorisotyön palveluista (strategiasta johdettu) 2. Lasten ja nuorten lukuinnon ja taidon vahvistaminen; opetus- ja kulttuuriministeriön Lukuinto-hanke 3. Valmistellaan suunnitelma kunnan kulttuuripalveluiden järjestämisestä TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto 2 2 Tekniselle hallinnolle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Kustannusarvioiden luotettavuus ja aikataulujen pitävyys: raportointi tekniselle lautakunnalle kerran kuukaudessa työohjelman toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä (strategiasta johdettu) 2. Asioiden käsittelyn joustavuus ja tiedonkulun varmistaminen: vastaus asiakkaiden kyselyihin heti tai selvitys käsittelyn etenemisestä kahdessa viikossa Ruoka- ja puhtauspalvelu Ruoka- ja puhtauspalveluille oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Käynnistetään palvelujen hinnoittelun kohdentaminen toimintolaskennan avulla 2. Alueellisen ravitsemussuunnitelman ja kansallisen allergiaohjelman jalkauttaminen 3. Siivouksen tarkoituksenmukaisen laadun toteutumisen seuranta ottamalla pintapuhtausnäytteitä säännöllisesti

17 17 Tilapalvelu Tilapalveluille oli asetettu talousarviossa kolme toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Laadukas ja aikaa kestävä rakennussuunnittelu ja toteutus rakennushankkeissa. Rakennushankkeiden kustannusarvion perustuvat laadittuihin suunnitelmiin ja kustannukset urakkatarjouksiin. (strategiasta johdettu) 2. Budjetoinnin ja tilojen vuokrauksen siirto Haahtela-ohjelmistoon ja integrointi taloushallintoon. Siirtyminen m2-pohjaisiin vuokriin 3. Kiinteistökannan peruskorjaustarpeen määrittäminen kuntotutkimusten avulla Kunnallistekniikka 2 2 Kunnallistekniikalle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan kuntastrategian mukaisesti laadukkaana, noudattaen elinkaariajattelua ja kestävän kehityksen periaatteita 2. Tarkistetaan aiemmin laadittu katujen ja vesihuollon saneerausohjelma sekä investointisuunnitelmat tuleville vuosille. Suunnitelmissa huomioidaan myös kunnossapito ja energiatehokkuus. Vesihuoltolaitos 2 2 Vesihuoltolaitokselle oli asetettu talousarviossa kaksi toiminnallista tulostavoitetta, jotka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuivat tilinpäätöksessä raportoidun mukaisesti. 1. Häiriötön vedenjakelu, ennakoitavissa olevista vedenjakeluhäiriöistä ilmoitetaan kuluttajille etukäteen 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kulutushinnat, seuranta vuositasolla 3.4. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2014 tilinpäätöksessä toimintatuotot ovat yhteensä 29,7 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat yhteensä 111,5 miljoonaa euroa. Toimintakate on - 81,8 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen toteuma on 101,4 % ja toimintakulujen 98,3 %. Verotulojen kertymä on 79,4 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien 11,9 miljoonaa euroa. Verotulojen toteuma on 99,5 prosenttia, joten ne olivat euroa arvioitua pienemmät. Pirkkalan kunnan vuosikate muodostuu verotulojen, valtionosuuksien ja rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen 8,7 miljoonaa euroa positiiviseksi. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatteeksi arvioitiin 6,3 miljoonaa euroa. Toteuma oli 2,4 miljoonaa euroa talousarviota ja parempi, mutta edelliseen vuoteen verrattuna yli 4,0 miljoonaa euroa pienempi.

18 18 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa ne, kunnan ei tarvitse velkaantua tai realisoida omaisuuttaan pitääkseen olemassa olevat palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Vuonna 2013 vuosikate oli 223,4 prosenttia poistoista ja vuonna 2014 luku oli 139,7 prosenttia. Poistot ja arvonalentumiset ovat kahtena peräkkäisenä vuonna kasvaneet pääasiassa investointien seurauksena, koska poistopohja on kasvanut. Vuonna 2013 ne olivat 5,8 miljoonaa euroa ja vuonna ,2 miljoonaa euroa. Osin kasvua selittää myös vuonna 2013 tehty poistosuunnitelman muutos, jossa hallinto- ja laitosrakennusten poistoaika muutettiin 30 vuodesta 20 vuoteen. Pirkkalan kunnan tilikauden tulos oli ylijäämäinen euroa sen jälkeen, kun tuloksesta oli tehty euron investointivaraus. Alkuperäisen talousarvion mukainen tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Vuonna 2013 tilikauden tulos ja ylijäämä oli euroa. Tuolloin tulokseen vaikutti merkittävästi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän purkautumisesta saatu peruspääoman palautus (3,3 milj.) Pirkkalan kunnan toimintakate oli - 81,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat yhteensä 54,9 miljoonaa euroa ja ne nousivat edellisestä vuodesta 1,9 miljoonaa euroa eli 3,6 %. Ulkoisten palvelujen ostot olivat 41,9 miljoonaa ja ne nousivat 1,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta 3,2 %. Ulkoisten palveluiden kokonaisuus sisältää mm. erikois- ja perusterveydenhuollon, vammais- ja sosiaalipalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ostopalveluiden menoja. Suurin yksittäinen ostopalvelukokonaisuus on erikoissairaanhoidon (PSHP) menot, jotka ovat yli 15 miljoonaa euroa. Toimintakulut tiliryhmittäin Pirkkalan kunnan verotulokertymä vuonna 2014 oli yhteensä 79,4 miljoonaa euroa. Tämä oli 0,7 miljoonaa euroa edellisvuotta ja 0,3 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Valtionosuudet vuonna 2014 olivat yhteensä 11,9 miljoonaa euroa (13,0 miljoonaa euroa vuonna 2013). Alla on taulukko Pirkkalan ja lähikuntien verotulokertymästä per asukas vuosina Verotulot euroa/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa vuosina Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Pirkkalan kunnallisveroprosentti oli 20,0 vuonna Alla on Pirkkalan ja muiden lähikuntien kunnallisveroprosentit vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna Tampere ja Ylöjärvi nostivat veroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosentti vuonna 2014 Pirkkalassa ja lähikunnissa Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi 20,5 20,5 19, ,75 20,50

19 19 Toimintakate on toimintakulujen ja -tuottojen erotus, joka on kunnallistaloudessa aina negatiivinen. Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tilinpäätösajankohtana kunnan lainamäärä oli 45,5 milj. euroa, jolloin asukaskohtainen laina oli euroa, kun se oli euroa/asukas. Tilastokeskuksen laatiman Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes raportin mukaan koko maan arvioitu keskiarvo vuonna 2014 oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Pirkkalan kunnan lainat euroa/asukas vuosina Pirkkalan kuntakonserniin kuuluu kolme tytäryhteisöä: Pirkkalan Jäähalli Oy (92,23 %), Niemenmaan Lämpö Oy (70,00 %) ja Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %). Lisäksi kuntakonserniin kuuluu neljä kuntayhtymää, joissa kunta oli vuonna 2014 jäsenenä: Tampereen kaupunkiseudun ky (4,48 %), Pirkanmaan liitto ky (2,86 %), Hämeen päihdehuollon ky (0,79 %) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky konserni (1,65 %). Kuntakonsernin vuosikate oli 9,4 miljoonaa euroa (13,6 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja tilikauden tulos oli 2,2 miljoonaa euroa. Kuntakonsernin tilikauden alijäämä oli 0,2 miljoonaa euroa, kun peruskunnan tuloksesta tehdään 2,46 miljoonan euron investointivaraus. Kuntakonsernin lainojen kehitys vuosien aikana

20 20 Kunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen Kunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Alkuperäinen TA 2014 (sis. + ulk) Muutettu TA 2014 (sis. + ulk) TP 2014 (sis. + ulk) Toteuma-% Poikkeama Ulkoinen Sisäinen Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Kunnan käyttötalouden tulot ylittivät muutetun talousarvion eurolla. Menot alittuivat muutetusta talousarviosta eurolla. Käyttötalouden toimintatuottojen toteuma on 100,7 % ja toimintakulujen 98,4 %. Toimintakatteen toteuma on 97,3 %, joten se oli euroa Keskusvaalilautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 Muutos Muutettu TA 2014 TP 2014 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintatuottojen toteuma oli 108,4 % ja toimintakulujen 84, 6 %. Tarkastuslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 Muutos Muutettu TA 2014 TP 2014 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintakulujen toteuma oli 72,4 %. Lautakunnalla ei ole toimintatuottoja. Syynä menojen alitukseen oli asiantuntijapalveluiden ostojen jääminen arvioitua pienemmiksi. Kunnanhallituksen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Alkuperäinen Muutettu TA TP 2013 Muutos TP 2014 Poikkeama TA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnanhallituksen alaiseen toimielintasoon (110) kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: kunnanhallitus (1400) ja hallintoosasto (1450). Hallinto-osaston tehtäväalueeseen kuuluvat yleishallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, elinkeinotoimen ja työllisyyspalveluiden vastuualueet. Toimintatuottojen toteuma oli 120,4 % ja toimintakulujen 91,8 %. Toimintatuotoissa tukia ja avustuksia saatiin ennakoitua enemmän erityisesti työllisyyspalveluihin. Henkilöstökulut ovat alittuneet erityisesti työllisyyspalveluissa. Palvelujen ostojen talousarviota pienemmän toteuman syynä oli se, että hallinto-osaston tehtäväalueella ICT-palvelujen kustannuspaikalla oli virheellisesti budjetoitu menoja, jotka kuuluivat kunnan muiden osastojen menoiksi. Osittain ICT-palvelujen talousarviota pienempi toteuma johtuu myös siitä, että Windows7-projektiin oli varauduttu toteumaa suuremmalla määrärahalla. Henkilöstöhallinnossa säästyi koulutusmäärärahoja, koska kaikkia suunniteltuja hankkeita ei toteutettu. Myös asiantuntijapalveluiden ostot jäivät vastuualueilla arvioitua pienemmiksi.

21 21 Ympäristölautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 Muutos Muutettu TA 2014 TP 2014 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ympäristölautakunnan alaiseen toimielintasoon (125) kuuluu valvonnan ja maankäytön tehtäväalue (1650), johon kuuluu rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja maankäytön vastuualueet. Toimintatuottojen toteuma oli 120,2 % ja toimintakulujen 97,7 %. Toimintatuottojen talousarviota suurempi luku johtuu asuintonttien arvioitua suuremmasta toteumasta. Perusturvalautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 Muutos Muutettu TA 2014 TP 2014 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Perusturvalautakunnan alaiseen toimielintasoon (110) kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: perusturvan hallintopalvelut (2210), sosiaalipalvelut (2220), vanhusten palvelut (2230), perusterveydenhuolto (2240) ja erikoissairaanhoito (2270). Toimintatuottojen toteuma oli 100,8 % ja toimintakulujen 100,8 %. Perusturvan hallintopalveluiden toimintatulot alittivat talousarvion noin eurolla ja toimintakulut noin eurolla. Osa talousarviovaiheessa suunnitelluista toimenpiteistä jäi toteuttamatta, koska Vesilahden talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun osallistuminen ja toteuttaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukset vaatimat toimenpiteet sitoivat henkilöresursseja. Sosiaalipalvelujen toimintatuotot alittuivat noin eurolla. Talousarviossa huomioituja kotikuntakorvauksia jäi vuoden aikana saamatta, ja niitä on haettu hallinto-oikeuden kautta. Tulojen toteumaan vaikutti myös perustoimeentulotuen valtionosuuksien vähentyminen toimeentulotuen menorakenteen muutoksen vuoksi. Sosiaalipalvelujen toimintamenot ylittyivät noin eurolla. Menojen ylitys johtui pääasiassa lastensuojelun kasvaneesta palvelutarpeesta Pirkkalassa. Pirkkalassa lastensuojelun sosiaalityön asiakkuuksien määrä lisääntyi odotettua enemmän mm. muuttoliikkeen vuoksi. Avohuollon tukitoimien ja pitkäaikaisen sijaishuollon tarve lisääntyivät edellisestä vuodesta. Myös perhehoidon hoitovuorokausien määrä nousi 25 %. Vesilahdella lastensuojelun asiakkuudet vähenivät. Lastensuojelussa asiakasmäärien vuosittainen vaihtelu on tyypillistä. Yhteistoiminta-alueen vanhusten palvelujen toimintatuotot ylittyivät noin eurolla, joka kohdentui arvioitua suurempaan asiakasmaksutuottoon kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaishoidossa koko yhteistoiminta-alueella. Toimintamenot ylittyivät lähes euroa. Ylitykset kohdentuivat kotihoidon, omaishoidon, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon henkilöstökuluihin ( euroa), hoitotarvikekuluihin kotihoidossa, elintarvikekuluihin tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaishoidossa sekä Vesilahden väistötilojen vuokrakuluihin. Henkilöstömenojen ylitystä selittää kotihoidon määräaikainen yöhoitorinki, Vesilahden talouden sopeuttamisohjelman toteuttamisesta johtunut määräaikainen ylipaikkatilanne ja sijaismäärärahojen ylittyminen. Ylimääräisellä kotihoidon resursoinnilla vähennettiin erikoissairaanhoidon palvelutarvetta ja kustannuksia. Hoitotarvikkeiden määrärahan ylittyminen johtui ilmaisjakeluna jaettavien inkontinessituotteiden laadusta. KuHa Oy:n kilpailuttama uusi tavarantoimittaja aloitti Sopimus irtisanottiin joulukuussa 2014 laadullisten heikkouksien vuoksi. Heikosta laadusta johtunut kulutuksen kasvu aiheutti kuitenkin kustannusten kasvua. Vuokrakulut nousivat Vesauskodin asukkaiden siirtyessä väistötiloihin entisen terveyskeskussairaalan tiloihin. Remontin alkaminen ei ollut tiedossa talousarvion laadintavaiheessa.

22 22 Perusterveydenhuollon toimintatuotot alittuivat noin euroa ja toimintakulut euroa. Toimintatuotoissa maksutuotot toteutuivat talousarvion mukaisina, mutta myyntituotot eli Vesilahden kunnan maksuosuus jäi alle arvion. Toimintakulujen alitukset kohdentuivat henkilöstömenoihin ja palveluiden ostoihin. Henkilöstömenojen alittumisen syynä oli lääkäreiden ja hammaslääkäreiden huono saatavuus erityisesti Vesilahden toimipisteissä. Toimintakuluissa aine- ja tarvikekulujen ylittyminen johtui pääsääntöisesti potilaiden siirtymisistä erikoissairaanhoidosta kotihoitoon. Tämä lisäsi ilmaisjakeluna annettavien hoitotarvikkeiden kulutusta, mutta säästi erikoissairaanhoidon kustannuksia. Erikoissairaanhoidon toimintakulut ylittyivät kokonaisuudessaan noin eurolla. Pirkkalan erikoissairaanhoitoon saatiin muutostalousarviossa euron lisämääräraha. Lisämääräraha perustui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin antamaan ennusteeseen. Muutettu toimintamenomääräraha alittui eurolla. Vesilahden erikoissairaanhoidon määräraha ylittyi eurolla. Ympäristöterveydenhuollon jaoston talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Alkuperäinen Muutettu TA TP 2013 Muutos TP 2014 Poikkeama TA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintatuottojen toteuma oli 96,2 % ja toimintakulujen 95,8 %. Käyttötalouden toimintatuotot olivat euroa vähemmän kuin talousarviossa, koska mm. muilta kunnilta saatavat yhteistoimintakorvaukset olivat ennakoitua pienemmät. Toimintakulut olivat euroa vähemmän kuin talousarviossa, koska mm. henkilöstökulut olivat ennakoitua pienemmät. Toimintakate alitti talousarvion eurolla. Sivistyslautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Alkuperäinen Muutettu TA Muutos TP 2014 Poikkeama TP 2013 TA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistyslautakunnan alaiseen toimielintasoon (302) kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: sivistysosaston hallinto (3400), varhaiskasvatus (3440), perusopetus (3500), lukio (3550), vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus (3600) ja vapaaaikapalvelut (3655). Toimintatuottojen toteuma oli 100,3 % ja toimintakulujen 98,0 %. Toimintakate oli euroa parempi muutettuun talousarvioon nähden. Sivistysosaston hallintopalveluissa henkilöstökulut alittuivat talousarvioon nähden noin eurolla, koska sivistysjohtajan virka oli yli puoli vuotta täyttämättä. Muilta osin alitus selittyy talousarvioon nähden vähäisimpinä toteutuneina palveluhankintoina. Varhaiskasvatuksen toimintatuotot alittivat talousarvion eurolla, koska hoitomaksutulot eivät toteutuneet arvion mukaisesti. Määrärahojen alituksesta noin puolet eli euroa selittyy sisäisten ruoka- ja puhtauspalveluiden sekä tilavuokrien talousarvioon nähden pienemmällä toteumalla. Kunnan rahoittama kotihoidon tuki alitti talousarvion määrärahat yhteensä noin eurolla. Henkilöstökulut alittuivat yhteensä eurolla, josta perhepäivähoito muodostaa valtaosan. Perhepäivähoidon palkkamäärärahoissa oli varauduttu kahden vakanssin täyttämiseen ja kahden uuden hoitajan palkkaukseen, mutta nämä eivät toteutuneet. Perusopetuksen toimintatuotot ylittivät talousarvion eurolla. Toimintakulut kokonaisuutena toteutuivat talousarvion mukaisesti, mutta toimintakulujen sisällä palvelujen ostot alittivat eurolla talousarvion. Määrärahojen alitus selittyy mm. kotikuntakorvausten ja sisäisten puhtaanapitopalveluiden pienemmällä toteumalla. Muut toimintakulut ylittyivät eurolla talousarvioon nähden ja ylitys selittyy pääosin sisäisten tilavuokrien suuremmalla toteumalla. Lukion toimintakulut alittuivat eurolla.

23 23 Vapaan sivistystyön toimintakulut toteutuivat talousarvioon nähden euroa alhaisimpina. Pirkkalan kunnan maksuosuus Pirkan opiston toiminnasta jäi talousarviota pienemmäksi. Vapaa-aikapalveluissa toimintakulut alittuivat eurolla talousarvion määrärahat. Alituksen syynä on sisäiset tilavuokrat, jotka toteutuivat euroa alle talousarvion. Teknisen lautakunnan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) TP 2013 Alkuperäinen TA 2014 Muutos Muutettu TA 2014 TP 2014 Poikkeama Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Teknisen lautakunnan alaiseen toimielintasoon (400) kuuluvat seuraavat tehtäväalueet: tekninen hallinto (4100), ruoka- ja puhtauspalvelut (4130), tilapalvelu (4150), kunnallistekniikka (4200), pelastustoimi (4230) ja vesihuoltolaitos (4300). Tilapalvelun ja ruoka- ja puhtauspalvelun tehtäväalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on toimintatulojen ja menojen erotus, toimintakate Toimintatuottojen toteuma oli 99,6 % ja toimintakulujen 94,4 %. Teknisen hallinnon talousarvio toteutui lähes ennakoidusti. Säästöjä oli lähinnä palveluiden ostoissa. Ruoka- ja puhtauspalveluissa toimialojen yhdistymisen seurauksena tehtäviä on yhdistely ja näin toimintoja on saatu toimivimmiksi ja tehokkaammiksi. Toimintatuotoissa sisäiset myyntituotot olivat 0,39 miljoona euroa arvioitua pienemmät. Toimintakuluissa henkilöstökulut taas vähenivät lähes 0,3 miljoonalla eurolla, koska vakansseja on jätetty täyttämättä. Tilapalveluissa sisäiset vuokratuotot toimintatuotoissa olivat yli 0,1 miljoonaa euroa arvioitu suuremmat. Toimintakuluissa aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden määrärahat ylittyivät lähes 0,2 miljoonalla eurolla, mutta määrärahoja säästyi muissa toimintakuluissa 0,13 miljoonaa euroa pääasiassa rakennusten ja huoneistojen vuokrakuluissa. Kunnallistekniikassa myyntituottoja kertyi lähes 0,19 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Myyntituotot koostuvat pääasiassa metsän myynnistä ja maa-ainesyksikön kalliojalostustuloista. Maksutuotot jäivät lähes 0,21 miljoonaa euroa budjetoidusta, koska maankäyttösopimuksista ei tullut lainkaan tuloja. Palvelujen ostoja tehtiin lähes 0,5 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän, mutta vastaavasti aineita, tarvikkeita ja tavaroita hankittiin 0,12 miljoonalla eurolla enemmän. Yksityisteiden perusparannusavustuksia ei haettu vuonna Pirkanmaan pelastuslaitos palautti vuodelta 2014 Pirkanmaan kunnille yhteensä euroa, josta Pirkkalan osuus oli euroa. Vesihuoltolaitoksen toimintatuottojen toteutuma oli 137 %, johtuen 0,28 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmista liittymismaksutuloista. Toimintakulujen toteutuma oli 73,2 %. Säästöt reilut euroa kohdistuivat palvelujen ostoihin Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa ja kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Valtuusto hyväksyi hallintosääntöön lisättäväksi kuntalain 13 :n mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita koskevat säännökset. Lisäksi valtuusto päätti hallintosääntöön tehtävistä tarkennuksista koskien sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Nämä muutokset tulivat voimaan Vuoden 2014 aikana päivitettiin hallintosäännön lisäksi Pirkkalan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Kunnanhallitus hyväksyi yleisohjeen ja se tuli voimaan Yleisohjeessa määritetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja toteuttamistavat. Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat perusteet on hyväksytty kuntalain edellyttämällä tavalla.

24 24 4. Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointiohjelmaan perustuvat kunnan toimintaa koskevat arvioinnit Luvussa on esitetty tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointiohjelmaan perustuvat kunnan toimintaa koskevat arvioinnit Hallinto-osasto Hallinnonalaan kuuluvat yleishallinto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, elinkeinotoimi ja työllisyyspalvelut. Henkilöstöhallinto Laaja työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä ja siihen vastasi 847 työntekijää eli 59,9 % henkilöstöstä (2012 vastausprosentti oli 53,7 %). Kyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevan henkilöstön työhyvinvointia ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kunnan henkilöstön palkkausjärjestelmää kehitettiin käynnistämällä tulospalkkiopilotointi ajanjaksolle Pilotoinnin kohteena oli Pirtevan ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto. Pilotointia on päätetty vuonna 2015 edelleen jatkaa pelkästään Pirtevan yksiköillä, koska kokeilun tuloksia ja lopullista toteumaa päästiin tarkastelemaan vasta tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä helmi-maaliskuulla Henkilöstöhallinnon mukaan tulospalkkiojärjestelmän toimivuutta ja sen mahdollista laajentamista muille osastoille tarkastellaan työryhmässä tarkemmin kesäkuun ja alkusyksyn 2015 aikana. Vuoden 2014 loppupuolella otettiin käyttöön myös pikapalkitseminen työyhteisötasolla. Pikapalkitseminen on otettu aktiivisesti käyttöön työyhteisöissä. Tarkastuslautakunnan mielestä kannustavan palkitsemisjärjestelmän tulee tähdätä kunnan palvelujen parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai ylittämiseen sekä työssä jaksamiseen ja viihtymisen parantamiseen. Työllisyyspalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuuteen talousarviossa oli varattu euroa. Lopullinen summa vuonna 2014 oli euroa. Poikkeuksena kaupunkiseudun muihin kuntiin verrattuna Pirkkalassa on työllisyyden hoidossa käytössä vaikuttavuudeltaan tehokas yrityksille suunnattu VÄNKÄRI-palvelu, joka on tehokkaampi keino päättää henkilöiden työttömyys, kuin kokonaan kunnan omassa organisaatiossa toteutettava palkkatukijakso. Eri aktiivitoimiin (palkkatuettu työ, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) osallistui henkilöitä seuraavasti: Vuosi 2014 palkkatuettu työ 71, työkokeilu 63, kuntouttava työtoiminta 101 = yhteensä 235 Vuosi 2013 palkkatuettu työ 62, työkokeilu 49, kuntouttava työtoiminta 47 = yhteensä 158 Vuosi 2012 palkkatuettu työ 60, työkokeilu 54, kuntouttava työtoiminta 26 = yhteensä 140 Vuosi 2011 palkkatuettu työ noin 55, työkokeilu 57, kuntouttava työtoiminta noin 5 = yhteensä 117 Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan Vänkäri-palvelun ansiosta on pystytty hidastamaan kunnalle maksuun lankeavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta.

25 25 Maankäyttö Kunnan oma asemakaavavaranto asumisen osalla on k-m² joka vastaa noin 4,4 vuoden varantoa asukaskasvun määrään arvioituna. Yksityinen asemakaavavaranto asumiseen on k m², joka vastaa noin 2,1 vuoden varantoa asukaskasvun määrään arvioituna. Vuoden 2014 lopussa kunnassa asumiselle asemakaavavarantoa on yhteensä 6,5 vuoden varanto. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kokonaisasemakaavavarannosta pientalotonttituotannon määrä on vähäinen. Pientalotuotannon määrää tulisi lisätä suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2014 luovutettiin 18 pientalotonttia. Kunnan oma asemakaavavaranto elinkeinoelämälle oli noin k-m² / 60 ha joka vastaa yli 12,0 vuoden varantoa. Yksityinen asemakaavavaranto elinkeinoelämän tarpeisiin on k m² / 23 ha, joka vastaa noin 5,0 vuoden varantoa. Maankäytön mukaan vuoden 2014 lopussa on kunnassa elinkeinotoiminnalle osoitettua asemakaavavarantoa yhteensä tilastollisesti noin 16,0 vuodeksi. Maankäytön tunnuslukuja vuosilta

26 26 Elinkeinotoimen ja maankäytön yhteistyöllä on luotu Pirkkalaan yritysaluekeskittymiä ja profiloitu alueita niin toimialan kuin yritysten koon mukaisesti. Koko maakunnan näkökulmasta Pirkkalan yritysalueet sijaitsevat yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Tarkastuslautakunnan mielestä kunnanhallituksen tulisi päivittää kunnan tavoite edellä mainitussa toiminnassa tulevien vuosien elinkeinopoliittiseksi suunnitelmaksi. Tarkastuslautakunnan mielestä kunnanhallituksen tulisi päivittää kunnan tahtotila edellä mainitussa toiminnassa tulevien kunnan vuosien alueen suunnitelmaksi. Pirkkalan vuokra-asuntotuotannosta Vuosina on valmistunut yhteensä 203 ns. normaalia ARA -vuokra-asuntoa eli 41 asuntoa/vuosi. Vuokraasuntojen osuus sanotun jakson kokonaistuotannosta oli noin 17 %. Em. lisäksi on valmistunut vuonna 2012 Toivioon huonokuntoisten vanhusten palveluasuntoja 24 kpl, Nuolialaan vuonna 2014 kehitysvammaisten palveluasuntoja 17 kpl ja Pirkkalan senioritaloon vuonna 2014 kolmeen ryhmäkotiin yhteensä 48 vanhusten erityisasuntoa. Valtion korkotukilainalla rahoitettuja asumisoikeusasuntoja valmistui yhteensä 240 kpl eli 48/vuosi. Ns. välimallin vuokra-asuntoja (ei säädeltyä asukasvalintaa) on lisäksi valmistunut vuosina yhteensä 54 asuntoa. Kaikkiaan valtion tukema asuntotuotanto, pois lukien em. palveluasunnot, oli Pirkkalassa vuosina keskimäärin 40,6 % kokonaisasuntotuotannosta. Tarkastuslautakunta toteaa, että MAL- sopimuksen edellyttämä valtion tukema asuntotuotanto on Pirkkalassa ollut selvästi sopimuksen edellyttämää määrää suurempi. Mal-sopimuksessa ( ) on Pirkkalan tavoitteeksi asetettu keskimäärin 15 ARA-vuokra-asunnon rakentaminen vuodessa. Muiden ARA-asuntojen (osaomistus, asumisoikeusasunnot, erityisryhmät) tavoite on 22 asuntoa. Killon vanha metsä Pirkkalan kunnan omistama 10,9 hehtaarin suuruinen määräala Pirkkalan Haikan kylässä sijaitsevasta tilasta Perttula RN:o 1:32 rauhoitettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksellä luonnonsuojelualueeksi Pirkkalan kunnan hakemuksesta. Killon vanhaksi metsäksi nimetystä alueesta suuri osa on vanhaa, edustavaa kuusivaltaista kangasmetsää. Noin puolet alueesta on luokiteltavissa lehdoiksi, lehtokorviksi ja luhta-alueiksi. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että rakentamisen lisääntyessä otetaan huomioon viheralueiden- ja viheryhteyksien säilyminen, joka on ihmisen hyvinvoinnin sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää.

27 Perusturvaosasto Toimeentulotuen käsittely Pirkkalassa on ylittynyt säädetystä 7 päivän käsittelystä jopa 28 päivään. Toimeentulotuessa on kysymys viimesijaisesta perusturvasta ja siksi on tärkeää, että asiakkaat saavat päätöksensä lakisääteisessä ajassa. Tarkastuslautakunta edellyttää, että sosiaalityöntekijät ohjaavat uusia asiakkaita hakemusten täyttämisessä ja liitteiden hankkimisessa, etteivät he joudu odottamaan ja että päätökset pystytään tekemään laissa säädetyssä määräajassa. KuHa Oy:n kilpailuttaman tavarantoimittajan kanssa tehty eräs sopimus irtisanottiin reilun puolen vuoden toiminnan jälkeen materiaalien laadullisten heikkouksien vuoksi. Tarkastuslautakunta esittää, että hankintojen tarjouspyyntöjen laadintavaiheessa pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota palvelujen ja tarvikkeiden laadun määrittelyyn. Perusterveydenhuollon vapaa hoitoon hakeutuminen tuli voimaan Pirkkalan terveyskeskukseen tuli 114 asiakasta kunnan ulkopuolelta ja 15 henkilöä siirtyi muiden kuntien terveyskeskuksiin. Vesilahdelle tuli 4 asiakasta ja muualle siirtyi 15. Sopimus siirtymisestä on tehtävä vähintään vuodeksi. Tällä ei ole ollut merkittävää vaikutusta yhteistoimintaalueen terveyskeskusten toimintaan. Pirkkalan mielenterveyskeskus Helaakallion päiväosaston hoitopäiviä oli 773, vastaanottokäyntejä ja asiakkaita 680 kpl. Hoitojaksojen pituudet olivat 2-6 kk. Omaishoidontuen saajia oli Pirkkalassa 88 ja Vesilahdella 20. Tuki on Pirkkalassa tarvesidonnainen ja Vesilahdella määrärahasidonnainen.

28 Sivistysosasto Sivistys/kuntastrategia Kuntastrategiassa esitellään Pirkkalan kunnan yhdeksän toiminta-ajatusta, joista yksi on kunnan historian vaaliminen tukemalla monipuolista eri kulttuuritahojen toimintaa ja tekemällä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja yritysten kanssa. Kunnan kulttuurisuunnitelma laadittiin vuonna Kulttuuritoimijoiden tavoittaminen ja säännöllinen yhteydenpito on jatkuvaa toimintaa. Nykyiset käytössä olevat tilatarpeet kulttuuritoimintaan on kartoitettu. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen osalta tiedot olivat saatavissa vuodelta Kustannus per laskennallinen lapsi oli Pirkkalassa euroa, Pirkkala oli vertailussa toiseksi kallein. Oma ja seudullinen vertailu vuodelta 2014 saadaan kesällä Käyttöasteprosentti oli 83 ja täyttöasteprosentti 102 vuoden 2014 lopussa. Täyttöasteprosentti on tärkeämpi seurannan kohde. Varhaiskasvatuksessa on vuoden 2015 alusta otettu käyttöön täyttöasteen seurantatyökalu, joka näyttää päiväkodin todellisen laskennallisen täyttöasteen. Kyöstiin avattiin yksityinen liikuntapainotteinen päiväkoti Temppuvekara. Päiväkodissa oli vuonna 2014 neljä ryhmää, viides ryhmä aloitti Pirkkalasta käy Tampereella ostositoumuksen perusteella päivähoidossa 17 lasta ja Pirkkalassa käy 6 lasta muista kunnista. Perusopetus Perusopetus on edelleen pysynyt kustannustehokkaana. Kokonaiskustannus perusopetuksessa oppilasta kohden vuonna 2013 oli euroa, mikä on seudullisessa vertailussa edullisinta. Vuoden 2014 osalta omat sekä seudulliset luvut saadaan kesällä Sisäilmaongelmat ovat haitanneet koulujen opetustyötä ja vaikuttaneet työskentelyolosuhteisiin erityisesti yläasteella. Uudet koulukuljetusperiaatteet ja kilpailutuksen mukaiset uudet kuljetussopimukset tulivat voimaan lukuvuoden alusta. Vuonna 2013 matkustus- ja kuljetuspalveluiden kustannukset olivat euroa, vuonna euroa. Koulukuljetuksessa oli lukuvuonna yhteensä 173 oppilasta, joista taksilla kulki 62 oppilasta ja 111 bussilla. Vastaavasti lukuvuonna koulukuljetuksessa oli 247 oppilasta, joista taksilla kulki 147 oppilasta ja bussilla 100 oppilasta. Vihreä risti Vihreä risti työkalun tulosten avulla voidaan analysoida tapahtuneita läheltä piti tilanteita ja vahinkotilanteita sekä niihin johtaneita syitä ja sen pohjalta toimintatapoja on muutettu lapsien turvallisuutta parantavaan suuntaan. Esimerkkeinä ovat lapsen katoaminen päiväkodista tai allergiaruokavalioiden huomioiminen. Opetuksessa on selvitetty työkalun avulla oppilaan väkivaltatilanteita ja esimerkiksi välitunneilla sattuneita tapaturmia.

29 29 Varhaiskasvatuksessa Vihreä risti -työkalun käyttöönotto ei edennyt suunnitelman mukaisesti, vaan se oli käytössä kahdessa pilottiyksikössä. Kevään 2015 aikana työkalun käyttö on laajentunut kaikkiin päiväkoteihin. Perusopetuksessa Vihreä risti -työkalu otettiin käyttöön Kirkonkylän, Kurikankulman, Naistenmatkan ja Toivion kouluissa. Lukio Pirkkalan lukiossa oli 221 opiskelijaa, joista oman kunnan opiskelijoita 209. Kunnasta käy muualla 239 opiskelijaa ja vieraskuntalaisia Pirkkalassa 12. Lukio on jatkanut sähköisen oppimis- ja viestintäkulttuurin kehittämistä. Pirkan opisto Pirkan Opistoon kuuluvat Pirkkalan lisäksi Lempäälä, Nokia ja Vesilahti. Isäntäkuntana toimii Nokian kaupunki. Pirkan Opisto on teettänyt asiakastyytyväisyyskyselyn vuonna 2014, jonka tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä opiston toimintaan. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä. Tutkimus perustuu 851 vastaukseen, tutkimuksen vastausprosentti oli 39. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia: Pirkan opiston tarjonnasta vastaajat kokevat kaikkein kiinnostavimmiksi aihepiireiksi tanssin ja liikunnan (66 %), käsityöt (39 % ), kielet (39 %) sekä ihmisen ja hyvinvoinnin (37 %). Tietoa Pirkan opiston kurssitarjonnasta etsitään ja saadaan enimmäkseen esitteistä ja opinto-oppaista 82 %. Opiston toiminnan viisi tärkeintä tekijää (asteikko 1 ei lainkaan merkitystä, 7 erittäin tärkeä) Toiminnan viisi onnistuneinta tekijää Toiminnan viisi heikoiten onnistunutta tekijää

30 30 Liikuntatoimi Liikuntatoimen käytössä olevista tiloista peritään käyttömaksut lukuun ottamatta monitoimitilaa ja ulkoliikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen ylläpito on teknisellä lautakunnalla ja sisältö vapaa-ajan palveluilla. Sisätilojen käyttöprosentti oli noin 80. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kunnan monitoimitilan käytön hinnoittelua tulee selkeyttää. Liikuntatoimessa on kaksi liikunnanohjaajaa ja yksi erityisliikunnanohjaaja. Keväällä 2014 on pidetty 382 ohjattua tuntia, joilla kävijöitä on ollut Syksyllä 2014 on pidetty 366 ohjattua tuntia, joilla kävijöitä on ollut Kesällä 2014 on pidetty 102 ohjattua tuntia, joilla kävijöitä on ollut Liikuntatoimen ohjattuja ryhmiä vuonna 2014 olivat matalankynnyksen jumpat ja tuolijumpat, TYKY-liikunta, muut jumpat kuntosalilla, erityisryhmän kuntosali ja kuntosaliopastukset. Tämän lisäksi on ollut erilaisia tapahtumia, retkiä ja liikuntaneuvontaa. Pirkankoivun uima-allas on ollut korjaustöiden vuoksi kiinni. Pirkkalan liikuntapalvelut teki ohjatun liikunnan asiakastyytyväisyyskyselyn (marraskuu helmikuu 2015), johon vastasi vain 73 henkilöä, joista yli puolet oli erittäin tyytyväisiä kunnan liikuntapalveluihin. Eniten tyytymättömyyttä herätti ryhmien kokoontumisaika. Kuntosalin osalta asiakastyytyväisyyskyselyä ei ole tehty. Kuntosalilla on palautevihko, johon asiakkaat kirjaavat laitteisiin liittyvät viat ja parannusehdotukset. Liikuntaohjaajat ovat salilla päivittäin ja suorittavat valvontaa ja laiteopastusta. Kuntosalilla käyntejä oli Liikunnan-, nuorisotoimen sekä urheilijastipendien avustusperiaatteet oli uusittu vuonna Nuorisoavustukset on jaoteltu yleisavustuksiin, kohdeavustuksiin ja nuoriin kohdistuvan toiminnan edistämisavustuksiin. Yleisavustuksia jaettiin euroa (4 kpl) ja kohdeavustuksia euroa (4 kpl). - Liikunta-avustukset jakaantuivat yleis- ja kohdeavustuksiin urheiluseuroille, urheilijastipendeihin ja liikunnan edistämisavustuksiin. Yleisavustuksia jaettiin euroa (6 kpl), kohdeavustuksia euroa (5 kpl) ja urheilustipendejä euroa (24 kpl). Tarkastuslautakunnan mielestä liikuntatoimen järjestämä toiminta on ollut monipuolista. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta liikuntatoimen hankkeet kattavat kaikki ikäryhmät ja innostavat kuntalaisia liikkumaan. Nuorisotoimi Etsivän nuorisotyön ensisijainen kohderyhmä on peruskoulun päättäneet alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet tai ovat jäämässä koulutuksen, työelämän tai muiden nuorten tarvitsemien palvelujen ulkopuolelle. Etsivään nuorisotoimeen saadun lisäresurssin myötä kohderyhmää on voitu nostaa myös alle 29-vuotiaisiin.

31 31 Asiakasohjauksia toimintaan kirjattiin 72 vuonna 2014 (2013/81). Valtaosa asiakaista oli vuotiaita. Asiakaskunnan 72 nuoresta 56 on ollut miehiä. Asiakasohjaukset tulivat pääosin ammatillisten verkkojen kautta. Vuonna 2014 Pirkkalassa peruskoulun päättäneet nuoret saivat joko jatko-opiskelupaikan tai ohjautuivat työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Peruskoulun ja 2. asteen oppilaitoksista ohjaukset vähenivät ja nuorten omat yhteydenotot lisääntyivät. Vuonna 2014 näitä yhteydenottoja kirjattiin 21, kun niitä edellisenä vuonna oli 5. Vuonna 2014 nuorisotoimen järjestämiin tapahtumiin osallistui nuorta ja vuonna nuorta. Nuorisotila Nastassa oli kävijöitä vuonna 2014 ja vuonna Nasta on vuosittain ollut nuorille auki 150 päivänä. Nuorison vaikuttamiskanava on ollut tilatoimikunta. Nuorisovaltuustoa ei ole nuorison keskuudessa koettu mielekkääksi ja toimintaan ei ole saatu ehdokkaita. Keskushallinnossa on ryhdytty syksyllä 2014 valmistelemaan nuorison vaikuttamismallin päivitystä ja toimintamallia. Kulttuuri Kulttuuripalveluissa työskentelee vakituisesti kulttuurikoordinaattori, nuoriso- ja kulttuuriohjaaja (50 % työajasta kulttuuria) näyttelyvastaava sekä vapaa-aikapäällikkö, jonka työaika on jaettu liikunta-, nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden kesken. Lisäksi kesäisin Reipin museoalueella on museotyöntekijä. Vuonna 2014 toteutettiin kulttuurikysely sekä kuntastrategiaan pohjautuva kulttuuriympäristöohjelma. Kulttuuriavustusten myöntämisperusteet on uudistettu. Avustusmuotoja ovat yleisavustukset yhdistyksille sekä kohdeavustukset ja kumppanuussopimukset. Avustuslajeista uusi on kumppanuussopimus, jonka avulla yhdistyksiä ja yrityksiä kannustetaan omaehtoiseen kulttuuritoimintaan kunnan tukemana. Myönnettyjä kohdeavustuksia jaettiin euroa (2 kpl) ja yleisavustuksia euroa (7 kpl). Kunnassa on järjestetty vuonna 2014 useita kulttuuritapahtumia, joissa kävi yhteensä noin henkilöä. Reipissä kävi kesän aikana henkilöä. Tarkastuslautakunnan mielestä kulttuurin alueella on tehty merkittävää työtä sekä paikallisesti että seudullisesti. Kirjasto Vuonna 2014 pääkirjaston lainamäärät nousivat 2,5 % ja kaksinkertaistuivat kirjastoautossa. Tytöt lukemassa kirjoja lukukoira Numalle, joka on 7-vuotias kiltti whippet-rotuinen poikakoira. Numan kanssa työskentelee kirjastovirkailija Jenni Heiskanen, joka on mukana lukutuokioissa.

32 Tekninen osasto Toiminnalliset tavoitteet olivat vuodelle 2014 strategiasta johdettuja. Tavoitteiden selkeydessä ja mitattavuudessa on edelleen parannettavaa. Tilapalvelu Pirkkalan kunta edellyttää kaikilta pääurakoitsijoilta laadunvalvontasuunnitelmaa, joka on ollut tehtynä kaikilla pääurakoitsijoilla vuonna Tilapalvelussa on valmistelussa omien töiden kohdekohtaisen laadunvalvontasuunnitelman kehittäminen. Tavoite on saada suunnitelma valmiiksi kevään 2015 aikana. Yläasteen kaksikerroksiseen osaan on kohdistunut sisäilmaongelmista johtuvia korjaustöitä noin euron määrällä. Korjaustöistä huolimatta tilat joudutaan korvaamaan väistötiloilla. Vuoden 2014 aikana sisäilmaepäilyistä johtuviin tutkimuksiin eri kiinteistöissä on syntynyt kustannuksia noin euroa. Sisäilmaongelmat ja home voivat aiheuttaa tiloissa työskenteleville ihmisille vakavia ja pysyviä terveyshaittoja. Ongelmat pilaavat rakennuksia, joiden korjaamisesta aiheutuvat kustannukset heikentävät kunnan taloutta. Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan korjausvelkaa lyhennettiin vuonna 2014 noin 1,0 miljoonaa euroa. Päivitetty pitkän tähtäimen saneerausohjelma valmistui 2014 lokakuussa. Saneerausohjelmassa listattujen hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 14,0 miljoonaa euroa. Ohjelmassa määritellään myös töiden kiireellisyysjärjestys. Valtakunnallisesti on meneillään hanke, jolla pyritään määrittelemään korjausvelan laskentamalli niin, että arvot saataisiin valtakunnallisesti vertailukelpoisiksi. Talonrakennuksen ja kunnallistekniikan 10 suurinta investointikohdetta vuonna 2014 Alla olevassa kuviossa on talonrakennuksen ja kunnallistekniikan vuoden suurinta investointikohdetta. Suurin koko kunnan yksittäinen investointikohde oli Nuolialan koulun laajennusurakka. Kuvion investointimenot on ilmoitettu bruttona ja investointien yhteissumma oli 8,3 miljoonaa euroa. Investointituottoja saatiin noin 0,17 miljoonaa euroa, josta suurin oli yläasteen korjauksen saatu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä euron erityisavustus sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen. Pirkkalan kunnan vuoden 2014 nettoinvestoinnit olivat 13,95 miljoonaa euroa, kun bruttoinvestoinnit olivat 14,4 miljoonaa euroa.

33 33 Alla olevassa taulukossa on esitetty investointien tulorahoitusprosentit Pirkkalassa ja lähikunnissa vuosien aikana. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta kyetään rahoittamaan tulorahoituksella. Tämä tunnusluku vähennettynä sadasta kertoo prosenttiosuuden investoinneista, joka jää rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien tulorahoitus, % Pirkkalassa ja lähikunnissa vuosina Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi ,3 67,1 104,5 95,4 53,8 89, ,6 31, ,0 21,9 22, ,4 33,5 87,4 80,7 47,3 36, ,5 19,7 27,8 61, ,5 5. Muut havainnot Tarkastuslautakunta tekee yhteistyötä kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien kanssa. Vuoden 2014 yhteinen arviointi tehtiin ensihoidosta, josta yhteenveto esitetään tässä luvussa. Lisäksi luvussa esitetään tarkastuslautakunnan näkemyksiä ja havaintoja kunnan muusta toiminnasta vuonna Ensihoito arviointikohteena Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteinen arviointikohde tilinpäätösvuotena oli ensihoito. Selvityksestä laadittiin raportti, joka esiteltiin kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien puheenjohtajakokouksessa Raportissa käsiteltiin kaupunkiseudun ensihoidon palveluiden järjestämistä, palvelun järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia ja ensihoitopalvelun asiakasvaikuttavuutta kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien arviointityönä. Kaupunkiseudun kunnista arviointiin osallistuivat Tampere, Pirkkala, Kangasala, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Orivesi ja Vesilahti. Arviointi toteutettiin siten, että jokaisen arviointiin osallistuvan kunnan edustaja haastattelivat samoilla haastattelukysymyksillä omat ensihoitopalvelusta vastaavat viranhaltijansa. Lisäksi arvioinnissa on käytetty lähteenä erilaisia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuottamia seurantaraportteja ja selvityksiä ensihoidon alueelta. Ensihoidon kustannukset Sairaanhoitopiiri laskutti vuoden 2014 loppuun saakka ensihoidon kustannukset kunnilta ennakkolaskutuksena kuukausittain. Tasauslaskutus tehtiin todellisten nettokustannusten mukaan palvelutasopäätöksen mukaisin jakoperustein. Kuljetuksien määriä seurattiin kuntakohtaisesti, mutta lopullinen laskutus ei tapahtunut kuntakohtaisiin kuljetusmääriin perustuen, vaan kustannusjakoperusteen mukaisesti 50 % asukasmäärään perustuen ja 50 % tehtäviin käytetyn ajan perusteella. Palveluntuottaja ilmoitti sairaanhoitopiirille laskussa kuljetuskustannuksista vähennetyt Kela-, omavastuu- ja vakuutuskorvaukset. Ensihoitokeskuksen kulut laskutettiin asukasmäärän perusteella ja ensivastetoiminnan kustannukset (á 170 euroa) kohdistettiin toteutuneiden tehtävien mukaisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti muuttaa kuntien kustannusten jakoperiaatetta. Kustannukset jaetaan vuoden 2015 alusta lähtien 70 % toteutuneiden tehtävien mukaan ja 30 % kunnan asukasluvun mukaan. PSHP:n valtuusto päätti lisäksi, että Kela-korvaukset hyvitetään kunnille kiireellisen ensihoitopalvelun kuntakohtaisten bruttokustannusten maksuosuuksien suhteessa. Tampereen kaupunginhallitus päätti , että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston ensihoidon palvelutasopäätökseen haetaan muutosta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu kaupunkiseudun kuntien ensihoidon kustannukset vuosina ja kustannusten nousu prosentteina. Taulukosta voidaan havaita, että kustannusten nousu vuodesta 2012 vuoteen 2013 on ollut erittäin merkittävää. Myös vuonna 2014 kustannukset nousivat, mutta nousuprosentit olivat huomattavasti maltillisempia. Vastaajat löysivät syitä kustannusten nousulle mm. valmiustason nostosta ja tavoitettavuusaikojen parantumisesta, autojen määrän lisäämisestä PSHP:n alueella, Medihelin lääkärihelikopteritoiminnan, henkilökunnan määrän lisäyksen ja koulutustason noston. Muutoksena aiempaan käytäntöön myös henkilökunnan varallaolo luetaan nyt varsinaiseen työaikaan. Haastattelutuloksista nousi myös esiin, että Tampereen yliopistollisesta sairaalasta etäällä sijaitsevat ja paljon ensihoitopalvelua käyttävät kunnat kokivat maksavansa ensihoidosta muita kuntia enemmän kun kustannuksia mitataan euroina per asukas.

34 34 Vastaajat kokivat ensihoitopalveluiden laadun kehittyneen erittäin myönteisesti. Työntekijöiden koulutustaso ja osaaminen on parantunut ja sen koettiin uusien koulutusvaatimusten myötä kehittyneen myös tasalaatuisemmaksi. Valmiustason nosto ambulanssien välittömään ympärivuorokautiseen valmiuteen ja ensihoitokeskuksen toiminnan kehittäminen nähtiin myös positiivisena asiana seudun kunnissa. Kaiken kaikkiaan seudun kunnissa nähtiin tavoittamisaikojen ja ensihoitovalmiuden kehittyneen erittäin myönteisesti. Kaupunkiseudun kuntien ensihoidon kustannukset vuosina Muutos % Tampere * ,9 3,7 Kangasala ,6 7,6 Nokia ,2 3,5 Pirkkala ,9 8,8 Ylöjärvi ,6 2,1 Muutos % Vesilahti ,3 4,5 Orivesi ,8 1,4 Lempäälä ,9 3,0 * v Tampereen kustannus sis. tilaajan ydinprosessille kirjatut sair.kuljetuksen menot eur ja PSHP:n erityisvelvoit emaksun Tampereen osalta euroa, vuoden 2012 kustannus KPMG Oy Ab:n ensihoidon arviointiraportilta Vuosien 2014 ja 2013 osalta kustannustiedot on saatu PSHP:lta ja ne sisältävät kiireellisen ensihoidon, ensivasteen ja ensihoitokeskuksen kustannukset. Vuosien 2012 ja 2011 kustannukset on saatu kuntien ensihoidosta vastaavilta viranhaltijoilta. Ensihoito koostui vuosina 2013 ja 2014 kolmesta tehtäväalueesta, joita ovat kiireelliset kuljetukset, ensivastetehtävät ja ensihoitokeskus. Lisäksi Tampereen kaupunki käytti vuonna 2013 laitoshoidon yksiköiden välisiin siirtokuljetuksiin euroa ja 2012 vuonna euroa. Laitoshoidon yksiköiden väliset siirtokuljetukset eivät sisälly yllä olevan taulukon lukuihin. Alla on taulukot vuosien 2014 ja 2013 ensihoidon kustannuksista kaupunkiseudun kunnissa jaoteltuna kiireellisen ensihoidon, ensivasteen ja ensihoitokeskuksen kustannuksiksi: Ensihoidon kokonaiskustannukset vuonna 2014 Ensihoidon kokonaiskustannukset 2014 Kiireellinen ensihoito Ensivaste Ensihoitokeskus Yhteensä Tampere ,8 Kangasala ,8 Nokia ,5 Pirkkala ,4 Ylöjärvi ,6 Vesilahti ,2 Orivesi ,5 Lempäälä ,2 PSHP Yhteensä ,0 *Lähde: PSHP:n rahoitus- ja laskentapalvelut Osuus kustannuksista % 5.2. Sisäilmaongelmat Valtuusto päätti kokouksessaan Nuolialan kivikoulun väistötilojen hankinnasta, koska rakennuksessa esiintyy mikrobeja ja kosteusvaurioita niin paljon, että niistä aiheutuu terveyshaittoja koulussa oleskeleville. Väistötilan vuotuinen kustannus on noin euroa. Samassa kokouksessa valtuusto päätti yläasteen väistötilojen hankinnasta, jolla korvataan yläasteen kaksikerroksisessa osassa olevat tilat. Yhden vuoden vaikutus talousarvioon on euroa.

35 35 Valtuusto joutui tekemään edellä mainitut talousarviomuutokset ilman summittaistakaan tietoa koulutilojen korjausten tai uudelleen rakentamisten taloudellisista vaikutuksista kunnan talouteen tulevien vuosien aikana. Tarkastuslautakunnan mielestä tulisi selvittää syyt, mitkä rakennustekniset viat tai käyttötekniset virheet ovat aiheuttaneet vakavat ongelmat koulutiloissa, sekä että miten vältetään ongelmien toistuminen Kunnanviraston tontti Kunnanviraston tontin kehittämisestä laaditun taloudellisen selvityksen, kaavoituksen ja maankäytön antaman lausunnon, teknisen toimen valmistelemien peruskorjaus- ja laajennustarveselvitysten sekä taloushallinnon asiasta antaman lausunnon perusteella valtuusto päätti , että kunnanviraston tontin jatkokehittäminen on perusteltua toteuttaa uudisrakentamisvaihtoehdon pohjalta. Pykälän asiaselosteessa mm. todettiin, että Selvitetyn vaihtoehtoisen toimintamallin lähtökohtana on, että osa kunnanviraston uusien tilojen rakennuskustannuksista rahoitetaan rakennusoikeutta myymällä. Taloudellisen selvityksen tuloksena voidaan todeta, että vaihtoehtoinen toimintamalli näyttää käytetyillä tiedoilla laskettuna kilpailukykyiseltä vaihtoehdolta korjausvaihtoehtoon verrattuna. Selvitettyä toimintamallia tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan Suupantie 6:n ja Suupantie 11:n lisäksi myös vanhan kirjastotalon ja Rohtokujan taloudelliset vaikutukset. Mallin arvioidut kokonaiskustannukset ovat korjauskustannuksia edullisemmat. Tuloarvioissa on huomioitu teetetty selvitys Suupantie 6:n ja Suupantie 11:n osalta sekä maankäytön arviot vanhan kirjastotalon ja Rohtokujan osalta. Menoarviokokonaisuudessa on huomioitu mm. suunniteltujen neliöiden mukaiset menot ja kunnanviraston purkukustannukset. Suuruusluokat ovat nyt olemassa ja luvut luonnollisesti tarkentuvat, mikäli prosessia päätetään jatkaa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että yllä mainitun valtuuston kokouksen esityslistan selosteen mukaisesti valtuusto hyväksyi hankkeen jatkokäsittelyn niillä perusolettamilla, että: - osa kunnanviraston uusien tilojen rakennuskustannuksista rahoitetaan rakennusoikeutta myymällä - että mallin arvioidut kokonaiskustannukset ovat korjauskustannuksia edullisemmat. Tarkastuslautakunta pitää taloudenhoidon ja suunnittelun kannalta tärkeänä, että hankkeen kokonaistaloudellisuus selvitetään valtuustolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 6. Tarkastuslautakunnan esitys valtuustolle Tilintarkastuskertomuksen mukaan kunnan hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunta yhtyy tilintarkastajien esitykseen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

36 36 7. Allekirjoitukset Pirkkalassa 19. toukokuuta 2015 PIRKKALAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunta : kuvassa vasemmalta Matti Pirhonen, vpj. Mikko Kuoppa, Kati Näsi, Jorma Turunen, Ritva Ahola, siht. Johanna Järvensivu, Anita Ranta ja pj. Hannu Routamaa