Neuvokas perhe Satakuntaan. Loppuraportti

Transkriptio

1 Loppuraportti Projektisuunnittelija Susanna Lehtimäki

2 <Lisää logo> Loppuraportti Yhteenveto Satakunnassa toteutettiin hanke, joka oli Suomen Sydänliiton hallinnoiman Neuvokas perhe -hankkeen osaprojekti. Hanke kuului Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta, Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön kärkihankkeeseen. Osaprojektin tavoitteena oli ottaa terveydenhoitajien käyttöön näyttöön perustuva Neuvokas perhe -menetelmä perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksen tueksi. Lisäksi tavoiteltiin, että Neuvokas perhe -menetelmä jää pysyväksi toiminnaksi nykyisiin ja tuleviin sote-rakenteisiin. -osaprojektin tuloksena Neuvokas perhe -menetelmä otettiin käyttöön koko Satakunnassa, ja juurtuminen nykyisiin sote-rakenteisiin käynnistyi. Menetelmän käytöstä ja ylläpidosta vastaa ainakin maakuntauudistuksen voimaan astumiseen asti Satakunnan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikkö. Kärkihankeaikana Satakunnassa järjestettiin yhteensä kahdeksan alueellista Neuvokas perhe -ohjaajakoulutusta, joihin osallistui kaikkiaan noin 165 terveydenhuollon ammattilaista. Näiden lisäksi järjestettiin neljä vahvistuskoulutusta, joihin osallistui noin 115 terveydenhoitajaa. Juurtumisen varmistamiseksi Neuvokas perhe -menetelmä saatettiin osaksi Perhekeskustoimintamallia sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin Lasten lihavuuden hoitoketjua. Lisäksi Neuvokas perhe -menetelmä valittiin maakuntaan esitettävien hyvien käytäntöjen joukkoon ja huomioitiin maakuntauudistuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelustrategiassa. SATULA (LAPE) -hankkeen lisäksi yhteistyötä tehtiin myös muiden maakuntauudistuksen kärki- ja terveyden edistämisen hankkeiden kanssa, joista erityisesti VESOTE ja Satalipake -hankkeiden kanssa. Neuvokas perhe -hanke ja -menetelmä sai kärkihankeaikana poikkeuksellisen hyvin mediajulkisuutta maakunnan valta- ja paikallislehdissä. Tämä oli omiaan lisäämään myös perheiden tietoutta neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa käyttöön otetusta uudesta menetelmästä, mikä osaltaan vahvistaa menetelmän juurtumista. Palautteen perusteella voidaan todeta, että sekä terveydenhoitajat että heidän esimiehensä olivat hyvin tyytyväisiä Neuvokas perhe -menetelmään ja ohjaajakoulutuksiin. Koulutusten koettiin ennen kaikkea kehittäneen asiakaslähtöistä, innostavaa ja kannustavaa elintapaohjausta, ylipainoisen lapsen perheen ohjaamista ja ravitsemusohjaamista. Koulutusten toivottiin jatkuvan ja kehittyvän myös moniammatilliseen suuntaan. Satakunnassa pystyttiin kärkihankkeen avulla panostamaan menetelmän juurtumiseen tavallista vahvemmin, mikä näkyy selvästi myös hankkeen tuloksissa. Tämä luo pohjan sille, että alueita on hyvä tukea uuden menetelmän käyttöönottovaiheessa. Tärkeää on myös korostaa menetelmän käytön kirjaamista hyvinvointistrategioihin ja - kertomuksiin. Tuki ja ammattilaisten moniammatillinen täydennyskoulutus on tärkeä turvata jatkossakin, jotta menetelmä jää osaksi pysyviä käytäntöjä.

3 <Lisää logo> Loppuraportti SISÄLLYSLUETTELO 1 TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS TAUSTA TAVOITTEET JA TULOKSET HYÖDYT JA VAIKUTTAVUUS TOTEUTUS YLEISKUVA AIKATAULUN TOTEUTUMINEN TOIMENPITEET Koulutukset Juurrutustyö Viestintä TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET- JA RESURSSIT Työmäärät ja tehtävien tekijät Budjetti ja kustannukset RISKIT DOKUMENTOINTI OPIT JA PALAUTTEET SIDOSRYHMIEN PALAUTE Koulutuspalautteet Osastonhoitajien palaute Hankehallinnoijan palaute PROJEKTITYÖNTEKIJÄN ITSEARVIOINTI PYSYVÄ TOIMINTA JA JATKOTOIMET SIIRTYMINEN PYSYVÄÄN TOIMINTAAN JÄLKIARVIOINTI JA AVOIMET TEHTÄVÄT IDEOITA JATKOKEHITYKSELLE LIITTEET... 15

4 Loppuraportti Sivu: 1 (18) 1 Tulokset ja vaikuttavuus 1.1 Tausta on Suomen Sydänliiton hallinnoiman Neuvokas perhe - hankkeen osaprojekti. Hanke kuuluu Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta, Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön kärkihankkeeseen. Ennen kärkihanketta Neuvokas perhe menetelmä oli Satakunnassa käytössä ainoastaan Eurassa ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kunnissa, eli Harjavallassa, Kokemäellä, Nakkilassa ja Eurajoella. Satakunnassa aloitettiin koko maakunnan kattava sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon tähtäävä Satasote-projekti kuntien yhteisellä päätöksellä Satasoten valmistelusta ovat vastanneet kaikki Satakunnan kunnat (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila) sekä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakuntaliitto. Mukana valmistelussa on ollut myös muun muassa yksityisen, kolmannen sektorin ja koulutuksen edustajia. Satakunnassa sote- ja maakuntauudistuksen linjat yhdistyivät Kärki- ynnä muut terveyden edistämisen hankkeet valittiin Satakunnassa osaksi sote- ja maakuntauudistusta, ja kaikki kunnat ja sote-kuntayhtymät ovat sitoutuneet osallistumaan maakunnalliseen hankevalmisteluun. Satakunnassa on ollut käynnissä 12 maakuntauudistuksen (aikaisemmin Satasoten) maakunnallista hanketta, jossa rakennetaan maakunnallisia rakenteita ja palveluprosesseja. Hankkeille on järjestetty säännöllisesti yhteisiä kehittämispäiviä, jotka ovat lisänneet hankkeiden välistä tiedon kulkua ja yhteistyötä. Lisäksi toiminnallista yhteistyötä Neuvokas perhe -osaprojekti on tehnyt erityisesti Satula (LAPE)-, Vesote- ja Satalipake- hankkeiden kanssa. 1.2 Tavoitteet ja tulokset Neuvokas perhe osaprojektin päätavoitteena oli lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistyminen Satakunnassa. Neuvokas perhe menetelmän avulla satakuntalaiset perheet voivat ottaa aktiivisen roolin oman terveytensä edistämiseen, ja perheen vahvuuksien esille tuominen mahdollistuu. Pidemmällä tähtäimellä tavoitellaan, että ylipainoisten lasten ja nuorten määrä vähenee, ja samalla ylipainosta johtuvat ongelmat vähenevät Satakunnan osaprojektin tavoitteet: - Näyttöön perustuvan toimintamallin käyttöönotto perheiden liikunta- ja ravitsemusohjaukseen terveydenhoitajien työssä - Neuvokas perhe -menetelmä jää pysyväksi toiminnaksi nykyisiin ja tuleviin soterakenteisiin

5 Loppuraportti Sivu: 2 (18) Hankkeen lyhyen keston vuoksi hankkeen päätavoitteen toteutumista on vaikea arvioida. Terveydenhoitajilta saadun palautteen perusteella on kuitenkin nähtävissä viitteitä siitä, että perheet ovat ottaneet menetelmän pääsääntöisesti hyvin vastaan. Muut tavoitteet hanke saavutti osittain. Ensimmäinen tavoite saavutettiin täysin, sillä näyttöön perustuva Neuvokas perhe -toimintamalli otettiin hankkeen aikana käyttöön koko Satakunnassa. Sen sijaan toisen tavoitteen osalta ei voida todeta toiminnan juurtuneen varsinkaan uusiin maakuntarakenteisiin, koska uudistuksen viivästymisen vuoksi, rakennetta ei vielä ole. Juurtumista varmistavia toimenpiteitä nykyisiin rakenteisiin kuitenkin tehtiin. Vajaa kaksi vuotta on kuitenkin liian lyhyt aika juurtumisen onnistumisen arvioimiseksi. Juurtumisen onnistuminen jää tulevaisuudessa arvioitavaksi. Taulukko 1: Tulosmittarit Tulosmittari Neuvokas perhe -menetelmän käyttö kunnissa Koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten määrä Lähtötaso 2015 käytössä 5 kunnassa Nykytaso 2018 käytössä kaikissa 17 kunnassa Onko käytöstä sovittu 5 kunnassa Menetelmä VATE:n ja kuntien hyväksyttäviksi vuoden 2019 alussa Menetelmä kirjattu kunnan hyvinvointikertomukseen Neuvokas perhe -menetelmän sisällyttäminen erilaisiin strategioihin ja palvelukuvauksiin Neuvokas perhe menetelmän käyttöönoton prosessikuvaus ja juurtumisen malli ei tarkkaa tietoa ei tiedossa Neuvokas perhe - tomintamallikuvaus Innokylässä ei tarkkaa tietoa osana Perhekeskusmallia ja Satakunnan sairaanhoitopiirin Lasten lihavuuden hoitoketjua Innokylän toiminta-mallin päivitys ja Neuvokas perhe -menetelmän prosessi-kuvaus ja jurrutusmalli Lähde innokylä.fi arkkitehtuuripankki.fi satakunta2019.fi/hankk eet/neuvokasperhe

6 Loppuraportti Sivu: 3 (18) 1.3 Hyödyt ja vaikuttavuus Satakunnan osaprojektin pääasiallisena tarkoituksena oli varmistaa Neuvokas perhe - menetelmän juurtuminen nykyiseen ja erityisesti uuteen maakuntarakenteeseen. Tämän tavoitteen osalta vaikuttavuutta on tässä ajassa mahdoton arvioida. Juurtumisen mallinnuksen myötä on kuitenkin olemassa suunnitelma, jolla juurtumista voidaan vahvistaa. Työnjako ja vastuutahot on sovittu. Menetelmän käytöstä ja ylläpidosta vastaa toistaiseksi Satakunnan sairaanhoitopiirin Perusterveydenhuollon yksikkö. Neuvokas perhe -toimintamalli on tammikuussa maakuntauudistuksen väliaikaisen toimielimen, VATE:n käsittelyssä, jonka jälkeen se lähtee kuntiin hyväksyttäväksi. Näin ollen voidaan todeta, että rakenteisiin juurtuminen on käynnissä. Hankkeen hyötyjä on helpompi arvioida. Neuvokas perhe -menetelmän avulla on saatu neuvolan ja alakoulun terveydenhuoltoon käyttöön yhtenäinen, koko Suomessa käytössä oleva menetelmä lapsiperheiden elintapojen puheeksi ottoon ja ohjaukseen. Käynnissä on myös yhteinen elintapaohjauksen toimintakulttuurin muutos neuvonnasta kohti perhelähtöistä ohjausta. Viimeisin tutkimusnäyttö vaikuttavan elintapaohjauksen taustalla on vain vahvistanut Neuvokas perheen strategiaa; pystyvyyden tunteen vahvistamista ja vahvuuksien esille nostamista. Satakunnassa väestön ylipaino on kaikissa ikäryhmissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Terveyden edistämisen toimenpiteillä voidaan pitkällä tähtäimellä vaikuttaa muun muassa lasten ylipainon vähenemiseen. Luvussa 5 Jälkihoito on tarkemmin käsitelty hyötyjen ja vaikuttavuuden arviointia tulevaisuudessa. Sydänliiton tekemissä kustannusvaikuttavuuslaskelmissa on osoitettu kustannushyöty, joka saadaan aikaan kunnissa, jos ylipainoisten lasten määrä vähenee. Sydänliiton teettämän laajan kärkihankeloppukyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että terveydenhoitajien osaaminen ja valmiudet asiakaslähtöiseen, innostavaan ja kannustavaan elintapaohjaukseen vahvistuivat. Myös esimiehet arvioivat Neuvokas perhe -menetelmän erittäin hyödylliseksi. Satakunnan osalta tulokset näyttivät jopa paremmilta koko maan tuloksiin verrattuina. Erityisesti huomio kiinnittyi koulutuksiin osallistumisprosentteihin, jotka olivat Satakunnassa huomattavasti korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Samoin satakuntalaiset esimiehet arvioivat oman roolinsa tärkeyden ja yhteistyön toimivuuden keskimääräistä parempina kuin muualla Suomessa. Yhtenäiset käytännöt olivat lisäksi vahvistuneet Satakunnassa hieman muuta maata enemmän. Liitteenä 1 on esitetty Satakunnan yhteenveto kärkihankeloppukyselyn tuloksista.

7 Loppuraportti Sivu: 4 (18) 2 Toteutus 2.1 Yleiskuva -osaprojektin hallinnoijana toimi Porin kaupunki, ja hankkeen vastuullisena johtajana perusturvajohtaja Terttu Nordman. Hankkeen osaaikaisen projektisuunnittelijan työpanos ostettiin Satakunnan sydänpiiriltä, ja projektisuunnittelijana toimi Satakunnan sydänpiirin toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäki. Projektisuunnittelijan työpanoksen lisäksi hankkeeseen osallistuvien kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteistyökumppaneiden henkilöstön työpanosta osoitettiin hankkeen tehtäviin. Kaikkien Satakunnan kärkihankkeiden koordinaatiosta vastasi Satakunnan maakuntauudistuksen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi. Neuvokas perhe -osaprojektin ohjausryhmänä on toiminut maakuntauudistuksen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen valmistelutyöryhmä, joka kokoontui hankkeen aikana yhteensä 12 kertaa. Neuvokas perhe -osaprojekti oli työryhmässä esillä kahdeksassa kokoontumisessa. Maakuntauudistuksen kärki- ynnä muut terveyden edistämisen hankkeet kokoontuivat säännöllisesti yhteisiin kehittämispäiviin. Kehittämispäivissä käytiin läpi hankkeiden tarkennettuja toiminta-, arviointi ja viestintäsuunnitelmia, sekä saatiin tukea hanketoiminnan päälliköltä ja muilta maakuntavalmistelun asiantuntijoilta hankkeiden koordinaatioon ja yhteistyöhön liittyen. Maakuntauudistuksen valmistelun ylimpänä toimielimenä lähtien on toiminut väliaikainen toimielin VATE, jonka työtä on tukenut vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä. Lisäksi maakuntauudistuksen projektitoimisto on ollut hankkeen käytettävissä esimerkiksi talouden seurantaan ja viestintään liittyen. 2.2 Aikataulun toteutuminen Hankesuunnitelman mukaan hankkeen oli tarkoitus toteutua , mutta projektisuunnittelijan rekrytoinnin viivästymisen vuoksi, hanke päästiin aloittamaan vasta

8 Loppuraportti Sivu: 5 (18) 2.3 Toimenpiteet Koulutukset Alueellisia Neuvokas perhe menetelmä -ohjaajakoulutuksia järjestettiin vuoden 2017 aikana yhteensä kuusi, Porissa (kolme koulutusta), Raumalla (kaksi koulutusta) ja Kankaanpäässä. Tämän lisäksi järjestettiin vahvistuskoulutus Harjavallassa Neuvokas perhe -menetelmää jo käyttäneille terveydenhoitajille. Vuonna 2018 järjestettiin vahvistuskoulutukset Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Lisäksi järjestettiin Porissa vielä kaksi ohjaajakoulutusta, jotta varmasti kaikilla terveydenhoitajilla oli mahdollisuus osallistua menetelmäkoulutukseen. Kaikkiaan menetelmäkoulutuksiin osallistui hankkeen aikana noin 165 ammattilaista. Suurin osa koulutuksiin osallistuneista oli Satakunnan alueella toimivia terveydenhoitajia. Lisäksi koulutuksiin osallistui jonkin verran myös muita lapsiperheiden parissa toimivia ammattilaisia kuten esimerkiksi lääkäreitä, perhetyöntekijöitä, liikuntaneuvojia, seurakunnan lastenohjaajia ja terveydenhoitajaopiskelijoita. Vahvistuskoulutuksiin osallistui noin 115 ammattilaista. Taulukossa 2 on esitetty koulutusten ajankohdat ja osallistujamäärät. Taulukko 2: Neuvokas perhe -koulutusten ajankohdat ja osallistujamäärät Koulutuksen aika ja paikka Koulutuksen tyyppi Harjavalta Vahvistuskoulutus Pori Menetelmäkoulutus Rauma Menetelmäkoulutus Kankaanpää Menetelmäkoulutus Pori Menetelmäkoulutus Rauma Menetelmäkoulutus Pori Menetelmäkoulutus Pori Vahvistuskoulutus Rauma Vahvistuskoulutus Pori Menetelmäkoulutus Kankaanpää Vahvistuskoulutus Pori Menetelmäkoulutus 8 Osallistujamäärä Lisäksi vierailtiin terveydenhoitajien tiimipalavereissa Säkylässä , Porissa; (kouluterveydenhuolto), (Läntinen alue), (Itäinen alue) ja (kouluterveydenhuolto), sekä Eurassa

9 Loppuraportti Sivu: 6 (18) Juurrutustyö Viestintä Koulutusten organisoinnin lisäksi Neuvokas perhe -menetelmän juurtumiseen tähtäävät toimenpiteet aloitettiin heti keväällä Projektisuunnittelija osallistui Satakunnan sairaanhoitopiirin koordinoimaan työryhmään, joka valmisteli alueellisen Lasten lihavuuden hoitoketjun. Neuvokas perhe -menetelmä tuli osaksi kyseistä hoitoketjua. Yhteistyö Satula-hankkeen (LAPE) kanssa johti Neuvokas perhe -menetelmän sisällyttämisen myös osaksi perhekeskustoimintamallin hyviä käytäntöjä. Samoin tehtiin yhteistyötä VESOTE- ja Satalipake hankkeiden kanssa elintapaohjauksen palvelutarjottimen kehittämiseen liittyen. Osallistuttiin Satalipake - hankkeen lasten ja nuorten työryhmään, joka kehitti liikunnan palveluketjua sekä lasten ja nuorten sekä perheiden elintapaohjausta. Neuvokas perhe -menetelmä valittiin maakuntaan esitettävien hyvien käytäntöjen joukkoon. Menetelmäkuvaus (liite 2.) ja juurtumisen malli (liite 3.) ovat menossa VATE:n käsittelyn jälkeen kuntiin hyväksyttäväksi. Lisäksi Neuvokas perhe -menetelmä huomioitiin maakuntauudistuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelustrategian työstämisessä. Osana juurrutustyötä laadittiin myös prosessikuvaus Neuvokas perhe -menetelmän käyttöönotosta (liite 4.). Menetelmän prosessikuvaus löytyy Arkkitehtuuripankista ( Lisäksi laadittiin kuntakirje (liite 5), jossa nostettiin esiin Neuvokas perhe -menetelmän juurtumista edistäviä tärkeitä tekijöitä. Kuntakirje toimitettiin kunnanjohtajille ja kuntien hyte-työtä koordinoiville tahoille yhdessä Neuvokas perhe -toimintamallikuvauksen ja juurtumisen mallinnuksen kanssa. Juurtumisen varmistamiseksi pilotoitiin Raumalla monialainen koulutuskokonaisuus. Tähän liittyen hyödynnettiin Etelä-Pohjanmaan osaprojektista saatuja kokemuksia ja tuloksia. Koulutuskokonaisuus jakaantui kolmeen osaan. Yksi puolen päivän koulutus varhaiskasvatuksen ammattilaisille, ja toinen ennaltaehkäisevän perhetyön ja sosiaalitoimen ammattilaisille. Näiden lisäksi tarkoituksena oli, että kaikki edellä mainittuihin koulutuksiin osallistuneet yhdessä terveydenhoitajien kanssa kokoontuisivat vielä yhteiseen työpajaan miettimään lapsiperheiden elintapaohjaukseen liittyvän yhteistyön kehittämistä. Monialaisiin koulutuksiin osallistui kaikkiaan 105 ammattilaista. Viestintä oli yksi tärkeä osa juurtumista. Tiedottaminen aloitettiin heti hankkeen käynnistyttyä. Neuvokas perhe menetelmä ja - osaprojekti sai poikkeuksellisen paljon medianäkyvyyttä maakunnan valta- ja paikallislehdissä. Medianäkyvyyden avulla pyrittiin lisäämään myös perheiden tietoisuutta uudesta neuvolassa ja alakouluissa käyttöön otetusta ohjausmenetelmästä. Taulukossa 3 on esitetty Neuvokas perhe -osaprojektiin liittyvät, tiedossa olevat mediaosumat.

10 Loppuraportti Sivu: 7 (18) Taulukko 3: mediaosumat Terveellistä ruokaa ja laatuaikaa koteihin Kankaanpään Seutu Vastuuntuntoa oltava kaikilla Kankaanpään Seutu Jo neuvolassa kiinni teinin ylipainoon Satakunnan Kansa Neuvokas perhe -iloa, innostusta ja kannustusta perheiden elintapoihin Terveellistä ruokaa ja laatuaikaa koteihin Länsi-Suomi, Satakunnan Viikko, stm.fi (uutisia alueilta), alueuudistus.fi (hyvät käytännöt) Luoteisväylä Hyte-mielipidekirjoitus Satakunnan Kansa, Länsi-Suomi, Kankaanpään Seutu, Luoteisväylä, Sydän-Satakunta, Satakunnan Viikko Valistuksen kärki on nyt myönteinen Satakunnan Kansa Mielipidekirjoitus, Painonhallinta vaatii selkeitä tavoitteita Perheet liikkeelle omaehtoisesti Alasatakunta Terveen perheen työkalu - perhe - kortti tarjoaa mahdollisuuden muokata perheen elintapoja parempaan suuntaan Positiivisuutta elämäntapoihin Neuvokas perhe -menetelmä ohjaa suositusten mukaiseen ravitsemukseen ja liikuntatottumuksiin positiivisesti Mielipidekirjoitus, Huomaammeko hyvän lapsessa Neuvokas perhe kerää vihreitä hymynaamoja Satakunnan Kansa, Kankaanpään Seutu, Länsi-Suomi, Luoteisväylä Kankaanpään Seutu Ulvilan Seutu Satakunnan Kansa, Länsi-Suomi Luoteisväylä Maakuntauudistuksen Hyte-hankkeet tekivät säännöllisesti viestintään liittyvää yhteistyötä. Hankkeiden yhteinen aloitusseminaari järjestettiin Porissa. Seminaariin osallistui 93 henkilöä. Projektisuunnittelijan pitämän Neuvokas perhe - hanke-esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuultiin kuntaesimerkki Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä. Neuvolatyön osastonhoitaja Minnan Multisilta esitti kommenttipuheenvuoron Neuvokas perhe innostuu, liikkuu ja syö yhdessä.

11 Loppuraportti Sivu: 8 (18) Hyte-hankkeille avattiin kesäkuussa 2017 yhteiset Facebook-sivut, joilla projektisuunnittelija julkaisi kaikkiaan 9 kirjoitusta Neuvokas perheestä. Yhteinen uutiskirje lähetettiin muutamia kertoja. Lisäksi toteutettiin yhdessä Satakunta tapaa voida hyvin -videohaastekampanja Kampanjan Facebook-sivulle lähetettiin reilut 40 satakuntalaisten hyvinvointia kuvaa videoklippiä, joista koostettu video julkaistiin Kampanjan keulakuvaksi saatiin satakuntalainen huippuhiihtäjä Ristomatti Hakola. Hyte-hankkeet vierailivat Pomarkun hyte-lautakunnassa esittelemässä kärkihankkeiden avulla käyttöön otettavia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Kuntakierroksia hanke-esittelyineen jatkettiin maakuntauudistuksen hyte-asiantuntijan toimesta Satakunnan muissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Samoin vierailtiin kuntien hyte-koordinaattoreiden tapaamisessa kertomassa hankkeiden hyvistä käytännöistä ja juurtumisesta. Neuvokas perhe ja VESOTE -hankkeen yhteinen päätösseminaari Vahvuudet ja voimavarat esiin -elintapaohjauksen uudet tuulet järjestettiin Porissa Tilaisuudessa oli osallistujia noin 50. Asiantuntijaluennon seminaarissa esitti Anette Palssa. Neuvokas perhe -tilannekatsauksen lisäksi kommenttipuheenvuoron, Neuvokas perhe -toimintamalli ja ohjauksessa tapahtunut toimintakulttuurin muutos johtaneet hyviin tuloksiin, käytti Rauman Nortamon perhekeskuksesta terveydenhoitaja Piia Murto. Muita tilaisuuksia, joissa Neuvokas perhe -hanke oli mukana tai esillä: - Suomi Areenalla yhdessä maakuntauudistuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeiden kanssa ja Maakunnan hankkeet esittäytyivät ministeri Annika Saarikolle hänen vieraillessaan Porissa Neuvokas perhe -työpaja Varhaiskasvattajien liikuntaseminaarissa Porissa (100 varhaiskasvattajaa) - Neuvokas perhe esittely yhdessä Satula-hankkeen kanssa Porin alueellisissa HYRY (hyvinvointityöryhmä; rehtorit, kuraattorit, kouluth, poliisi, lastensuojelu, nuorisotyö, koulupsykologit )-ryhmissä; Itä-Pori ja Keskusta, Länsi- ja Meri-Pori ja Pohjois-Pori ja Lavia - Neuvokas perhe esillä STM -Hyte-aluekierroksella Porissa Neuvokas perhe esillä Sydänsoteriihessä Porissa Neuvokas perhe -esittely Satula -hankkeen Vanhemmuuden tuen foorumissa Porissa ; paikalla 150 varhaiskasvattajaa, lastensuojelun ja terveydenhuollon toimijaa. - Neuvokas perhe esillä Lasten ja nuorten terveydenedistämisen seminaarissa Porissa. - Neuvokas perhe -työpajat Satula -hankkeen Hyvinvointifoorumissa oppilashuollon väelle Porissa ; 2 x 20 hlön työpaja, kokonaisosallistujamäärä 300

12 Loppuraportti Sivu: 9 (18) Kaaviossa 1 on esitetty hankkeen toteutuksen aikajana. Kaavio 1: Toteutuksen aikajana Neuvokas perhe - menetelmä käytössä KSTHKY:ssä ja Eurassa Neuvokas perhe Satakuntaan - hanke käynnistyy Menetelmäkoulutukset (yht. 6 koulutusta ja 140 hlö) Vahvistuskoulutus (25hlö) Menetelmän käyttöönotto koko Satakunnassa Menetelmä- (25hlö), vahvistus- (90hlö) ja sidosryhmäkoulutukset (105hlö) Neuvokas perhe - menetelmän käyttö vakiintuu ja juurtuu uusiin rakenteisiin Perhekeskustoimintamallin työstäminen Satula/LAPE Lasten lihavuuden alueellisen hoitoketjun työstäminen Media- ym. sidosryhmäyhteistyö 2.4 Toteutuneet kustannukset- ja resurssit Työmäärät ja tehtävien tekijät Hankkeen osa-aikaisen projektisuunnittelijan työpanos ostettiin Satakunnan sydänpiiriltä. Sydänpiirin toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäen työpanos koko hankkeen aikana oli kaikkiaan noin 0.6 htv, (vuonna htv ja vuonna htv) eli hieman enemmän, mitä alun perin suunniteltiin (kaikkiaan noin 0.5htv). Erityisesti juurtumisen varmistaminen vei ennakoitua enemmän projektisuunnittelijan työpanosta Budjetti ja kustannukset osaprojektin kokonaisbudjetti oli , josta myönnetty valtionavustus ja hankkeen omarahoitus Omarahoitus saatiin kokoon täysimääräisenä. Hankkeen lopulliset kustannukset selviävät , ja niistä raportoidaan maksatusraportin yhteydessä.

13 Loppuraportti Sivu: 10 (18) 2.5 Riskit Riskien arviointi on kuvattu taulukossa 4. Taulukko 4: Riskien jälkiarvio Riskin kuvaus Toimenpiteet Toteutuminen Toimijat eivät ole sitoutuneita hankkeen tavoitteisiin (riskin vakavuus suuri) Maakunnan kärkihankkeet valittiin osaksi maakuntauudistusta, johon kaikki kunnat ja kuntayhtymät sitoutuivat. Lisäksi alueen yritykset, 3. sektori, oppilaitokset ja muut toimijat ovat laajasti sitoutuneet maakuntauudistuksen ja kärkihankkeiden valmisteluun. Oleelliset johtohenkilöt pidettiin ajan tasalla hankkeen toiminnasta. Hankkeen työntekijä rekrytoitiin organisaatioiden omasta henkilökunnasta. Riski ei toteutunut Eri ammattiryhmät ja organisaatiot eivät osaa tehdä yhteistyötä (riskin vakavuus suuri) Hankkeen aikataulu on liian tiukka tai resurssit riittämättömät esim. kaikkia hankkeessa tehtäväksi suunniteltuja toimenpiteitä ei ehditä tehdä (riskin vakavuus keskisuuri) Hankkeen verkostoituminen. Selkeä tavoitteiden määrittely, jotta kaikki osapuolet ymmärsivät ne samalla tavoin ja pystyivät sitoutumaan niihin. Luottamuksen rakentuminen toimijoiden välille. Tavoitteet määritellään siten, että hankeaika on riittävä. Rekrytointiin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta hankkeeseen saadaan parhaat mahdolliset tekijät. Riski ei toteutunut Riski toteutui osittain. Maakuntauudistuksen viivästymisen seurauksena mallinnusta ei pystytty juurruttamaan uuteen maakuntarakenteeseen. Mutta tehty juurrutus nykyisiin rakenteisiin toiminee pohjatyönä.

14 Loppuraportti Sivu: 11 (18) 3 Dokumentointi Neuvokas perhe -osaprojektin tuottamat dokumentit ja niiden säilytyspaikat on esitetty taulukossa 5. Dokumenttien säilytys perustuu arkistointiohjeeseen LSAVI ohje Lisäksi suuri osa dokumenteista löytyy myös maakuntauudistuksen verkkosivuilta, joita kärkihankkeiden osalta ylläpidetään ainakin toistaiseksi. Taulukko 5: Tuotokset, dokumentit ja niiden säilytyspaikat Tuotoksen/dokumentin nimi Tarkennettu toimintasuunnitelma Arviointisuunnitelma Viestintäsuunnitelma Väliraportti Ohjausryhmän muistiot Hankkeiden verkkosivut Neuvokas perhe - toimintamallikuvaus Neuvokas perhe -prosessikuvaus Neuvokas perhe -juurtumisen malli Kuntakirje Esimiesten check-lista Satakunta Hankintapäätökset Säilytyspaikka Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto sekä trello.fi innokylä.fi, Porin kaupunki arkisto Arkkitehtuuripankki, Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto Porin kaupunki arkisto 4 Opit ja palautteet 4.1 Sidosryhmien palaute Sidosryhmiltä kerättiin palautetta eri tavoin hankkeen aikana. Koulutuspalautteet kerättiin Sydänliiton toimesta jokaisen menetelmäkoulutuksen jälkeen. Kattavasti palautetta saatiin terveydenhoitajilta ja esimiehiltä myös Sydänliiton teettämästä kärkihankeloppukyselystä, jota on avattu jo kohdassa 1.3. Hyödyt ja vaikuttavuus. Yhteenveto Satakunnan tuloksista on liitteenä 1. Lisäksi esimiehille lähetettiin sähköpostilla palautekysely hankkeen päättyessä. Todettakoon, että koulutus- ja esimiesten palautteet olivat samansuuntaiset ja linjassa Satakunnasta saatujen kärkihankkeen loppukyselyn tulosten kanssa.

15 Loppuraportti Sivu: 12 (18) Koulutuspalautteet Satakunnan kahdeksasta menetelmäkoulutuksesta palautetta antoi yhteensä 114 vastaajaa. Suurin osa, eli reilut 80% vastaajista (n=92) oli terveydenhoitajia. Vajaa puolet (n=54) työskenteli äitiys- ja/tai lastenneuvolassa ja reilu viidennes (n=24)kouluterveydenhuollossa. Entuudestaan Neuvokas perhe menetelmä oli vähintään jonkin verran tuttu noin 75%:lle vastaajista (n=86), vajaa neljännes (n=27)ei ollut tutustunut menetelmään aiemmin. Neuvokas perhe -menetelmäkoulutus sai vastaajilta (asteikolla 1-5; 1=heikko ja 5=hyvä) arvion, 4,4. Koulutus innosti vastaajia hyödyntämään Neuvokas perhe -menetelmiä työssään, arvio 4,4. Työvälineistä Neuvokas perhe -kortti sai arvosanan 4,0 ja - verkkosivut sekä -kuvakansio molemmat 4,4. Lisäksi koulutuksen työskentelytavat tukivat vastaajien oppimista arviolla 4,3. Taulukossa 5 on esitetty vastaajien vapaita kommentteja koulutuksesta Taulukko 5: Vapaat kommentit koulutuksesta Mielettömän hyvät nettisivut. Kokonaisuus hyvin mietitty, paljon käytäntöön valmiiksi otettavia vinkkejä. Erittäin hyvä ja käytännöllinen toteutustapa. Koulutuspäivä oli antoisa, vaikka menetelmä olikin osittain jo tuttu. Sain vinkkejä kortin käyttämiseen asiakastilanteissa, siitä iso plussa. Verkkosivut ja kuvakansiot hienot. Kouluttajat huomioivat hienosti kuulijoiden asiantuntijuuden. Ei puhuttu sellaisista perusasioista, jotka jo jokainen ammatin puolesta tietää (näin tapahtuu usein muissa koulutuksissa). Koko päivän kestävä koulutus oli liian pitkä, liikaa ns. ryhmätehtäviä. Moniammatillisuus on asiakkaan etu, joten kehottaisin kutsumaan myös nlan/koulun/esh:n lääkäreitä, psyk.sairaanhoitajia, psykologeja jne koulutukseen, vaikka varsinaisen ennaltaehkäisevän työn tekevätkin terveydenhoitajat. Neuvokas perhe -mallia ja - oppia voidaan hyödyntää hoitopolkujen rakentamisessa ja toteuttamisessa. Koulutuspäivä oli erittäin hyvin jäsennelty ja ohjattu. Osallistujat pääsivät hienosti mukaan ja kokeilemaan verkkosivuja. Positiivinen! Hienoa, että tällaista positiivisuuden kautta työskentelytapaa jalkautetaan Suomeen. Olen kiitollinen, että mahduimme mukaan, vaikka koulutus ei tällä hetkellä ollutkaan tarkoitettu meidän ammattiryhmälle. Voimme tukea neuvolatyötä työskennellessämme perheissä. Kiitos hurjasti koulutuksesta, antoi runsaasti lisävinkkiä työkalun käyttöön ja lisää vahvistusta motivoivan haastattelun ja pystyvyyden tunteen vahvistamisen tärkeydestä, joka pätee yhtälailla muihinkin kohderyhmiin. Sivusto on laaja, hyvin kattava, olin positiivisesti yllättynyt näin monipuolisesta perheen arjen apuvälineestä. Tulen varmasti käyttämään tukena omassa työssäni. Mukava, kiva koulutus. Päivä meni nopeasti. Iloiset, innokkaat kouluttajat, saivat puhtia meihin vanhoihin! Menetelmässä hyvän esille tuominen on 10+, yleensä takerrutaan vain niihin huonoihin asioihin. Myös varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat menetelmän hyvänä ja koulutus innosti heitä hyödyntämään Neuvokas perhe -menetelmää omassa työssään. Keskimääräistä kriittisemmin koulutukseen ja menetelmän hyödyntämiseen suhtautuivat perhetyön ja

16 Loppuraportti Sivu: 13 (18) sosiaalitoimen ammattilaiset. Kaikille ammattiryhmille yhteinen, monialainen työpaja ei vastannut osallistujien odotuksia. Työpajassa ei päästy aidosti kehittämään lapsiperheiden elintapaohjauksen monialaista yhteistyötä. Haasteet tunnistettiin ja todettiin, että osasyynä saattoi olla koulutuskokonaisuuksien markkinoinnin epäonnistuminen. Vastoin koulutuksen tarkoitusta suurin osa monialaiseen työpajaan osallistuneista ei tuntenut Neuvokas perhe -menetelmää. Näin ollen perusasioiden esittely vei liian paljon aikaa ja syvempi monialaisen elintapaohjauksen yhteistyön kehittäminen jäi vähemmälle Osastonhoitajien palaute Satakunnan alueen neuvola- ja kouluterveydenhuollon osastonhoitajilta pyydettiin hankkeen päättyessä sähköpostitse palautetta hankkeen tavoitteiden toteutumisesta (asteikolla 1-5; 5=erittäin tyytyväinen, 4=tyytyväinen, 3=melko tyytyväinen, 2=tyytymätön, 1=erittäin tyytymätön). Palautekyselyyn vastasi yli puolet (n=6) esimiehistä. Terveydenhoitajien esimiehet olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä hankkeen tavoitteiden toteutumiseen. Neuvokas perhe -toimintamallin käyttöön ottoon ja leviämiseen omassa kunnassa oltiin erityisen tyytyväisiä (4,8), samoin terveydenhoitajien elintapaohjausosaamisen vahvistumiseen (4,8) ja menetelmän juurtumiseen omaan kuntaan (4,8). Tyytyväisiä (4,5) oltiin myös yhteistyöhön hankkeen työntekijän kanssa. Lisäksi esimiehet kertoivat, että menetelmää ollaan otettu esille erilaisissa työryhmissä. Menetelmän käytöstä on sovittu myös esimerkiksi neuvolan ja kouluterveydenhuollon erilaisissa toimintaohjeissa ja laatukäsikirjoissa Hankehallinnoijan palaute Hankehallinnoijalta, eli Sydänliitolta pyydettiin myös palautetta Satakunnan osaprojektin tavoitteiden toteutumiseen ja yhteistyöhön liittyen. Palautteen antoi Sydänliiton kehittämispäällikkö Terhi Koivumäki. Palautteen perusteella hankehallinnoija oli tyytyväinen (4) Satakunnan osaprojektin tavoitteiden toteutumiseen. Kaikki se tehtiin, mitä nykyisessä tilanteessa pystyi tekemään. Yhteistyöhön kärkihankkeen työntekijän kanssa hankehallinnoija oli erittäin tyytyväinen (5). Alla kuvattu hankehallinnoijalta saatu vapaa palaute Satakunnan osaprojektiin liittyen. Yhteistyö on ollut joustavaa ja hyvää. Alueen yhteyshenkilö on itsenäisesti koordinoinut kokonaisuutta ja verkostoitunut erinomaisesti alueella. Samalla kuitenkin huomioinut yhteyden Neuvokas perhe -kokonaisuuteen ja työtä on tehty koko ajan yhdessä, ei erikseen. Kaikki sovitut tehtävät on hoidettu aikataulussa ja laadukkaasti. Jos on tullut haasteita tai mutkia matkaan, niistä on aina yhdessä neuvoteltu ja mietitty miten eteenpäin. Mutta samalla perusasiat ovat hoituneet täysin alueelta käsin eli on voinut luottaa, että asiat tulevat hoidettua, mutta tarvittaessa alueelta ollaan yhteydessä. Yhteistyö on ollut erittäin helppoa ja vastavuoroista ja tästä osa-hankkeesta on tullut valtavasti tukea myös koko hankkeen koordinointiin ja rakentamiseen.

17 Loppuraportti Sivu: 14 (18) 4.2 Projektityöntekijän itsearviointi Hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä onnistui hyvin. Oleellista oli eri hankkeiden verkostoituminen ja yhteinen kehittäminen. Neuvokas perhe -menetelmän käyttöönotto ja levittäminen Satakuntaan sujui myös hyvin, koska kyseessä oli hyväksi havaittu ja näyttöön perustuva menetelmä. Lisäksi maaperä Satakunnassa oli Neuvokas perheelle otollinen, koska siitä oltiin saatu hyvää palautetta menetelmää jo aiemmin käyttäneiltä alueilta. Käytännössä koulutuksiin osallistumisprosentti lähentelee 100, ja menetelmä on otettu käyttöön koko Satakunnassa. Erityisen tyytyväinen projektityöntekijä oli hankkeen ja Neuvokas perhe -menetelmän saamaan mediajulkisuuteen, joka onnistui yli odotusten. Media saatiin kiinnostumaan menetelmästä ja lehtihaastatteluihin saatiin yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa mukaan perheitä eri puolilta Satakuntaa. Yhteistyö terveydenhoitajien, esimiesten ja hankehallinnoijan (Sydänliitto) kanssa oli toimivaa. Terveydenhoitajista ja esimiehistä kumpuava innostus ja tyytyväisyys oli silmin havaittavissa aina kun heitä tapasi. Samoin Sydänliiton hankepäällikön tuki ja yhteistyö kouluttajien kanssa oli erinomaista. Osaprojektien (Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta) työntekijöiden ja hankehallinnoijan (Sydänliitto) välisiä tapaamisia projektityöntekijä piti myös hyvinä ja tarpeellisina kokonaistilanteen hahmottumisen ja yhteisen tavoitteen saavuttamisen kannalta. Tavoitteiden toteutuminen ei täysin onnistunut, sillä juurtumista uuteen maakuntarakenteeseen ei pystytty uudistuksen viivästymisestä johtuen toteuttamaan. Varmuudella ei myöskään pystytä osoittamaan nykyisiin rakenteisiin juurtumista, mutta vähintään hyvässä vauhdissa juurtumisen suhteen ollaan. 5 Pysyvä toiminta ja jatkotoimet 5.1 Siirtyminen pysyvään toimintaan Neuvokas perhe -menetelmä on otettu vuoden 2018 alusta käyttöön kaikissa Satakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä osana terveydenhoitajien normaalia vastaanottotyötä äitiys- ja lastenneuvolassa sekä alakoulujen terveydenhuollossa. Toimintamallikuvaus käsitellään maakuntauudistuksen väliaikaisessa toimielimessä VATE:ssa tammikuussa, jonka jälkeen se lähtee kuntiin hyväksyttäväksi. Kuntien päätösten pohjustamiseksi lähetetään kuntiin kunnanjohtajille, hyte-työryhmiin, -lautakuntiin tai vastaaviin sekä hyte-koordinaattoreille kuntakirje (liitteenä 5.), jossa nostetaan esiin Neuvokas perhe -menetelmän juurtumista vahvistavia tekijöitä. Neuvokas perhe -menetelmän juurtuminen mallinnettiin nykyisiin sote-rakenteisiin ja menetelmän vastuutahoksi sovittiin Satakunnan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Kuntien perusterveydenhuollon yhteyshenkilöiksi määritettiin alueen neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon osastonhoitajat. Järjestöyhteistyön yhteystahoksi esitetään alueen sydänpiiriä. Juurtumista varmistamaan tilattiin hankerahoituksella Neuvokas perhe -kortteja, jotta terveydenhoitajat pääsevät varmuudella harjoittelemaan työvälineiden käyttöä uuden menetelmän alkuvaiheessa.

18 Loppuraportti Sivu: 15 (18) 5.2 Jälkiarviointi ja avoimet tehtävät Maakuntauudistuksen astuessa voimaan tulee päättää uudestaan Neuvokas perhe - menetelmästä vastaava taho, ja mallintaa menetelmän juurtuminen uuteen maakuntarakenteeseen Vaikuttavuutta tulee arvioida jatkossa esimerkiksi TEA-viisarin osalta. Samoin lasten ylipainon tunnuslukuja tulee arvioida esimerkiksi kouluterveyskyselyistä ja muista vastaavista rekistereistä. Neuvokas perhe -menetelmästä ja juurtumiseen liittyvistä keskeneräisistä asioista vastuun ottaa kärkihankkeen päätyttyä Satakunnan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Toisaalta on sovittu, että kärkihankkeen työntekijä voi niin sanotun siltausvaiheen aikana käydä vahvistamassa kuntien ja maakunnan eri organisaatioissa Neuvokas perhe -menetelmän juurtumista. Tammikuulle on jo sovittu muun muassa Neuvokas perhe -esittely terveyskeskuslääkäreiden verkostotapaamisessa, sekä vahvistuskäynti Porin yhteistoiminta-alueen terveydenhoitajien tapaamisessa. Maakuntauudistuksen Hyte-valmistelutyöryhmä valvoo ja arvioi menetelmän käytön jatkuvuutta. 5.3 Ideoita jatkokehitykselle Jatkossa tulee panostaa enemmän sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen ja monialaisen koulutuksen kehittämiseen ja tarjoamiseen eri sidosryhmille. 6 Liitteet Taulukko 6: Liitteet Liite Liitteen nimi 1. Neuvokas perhe -menetelmän kärkihankeloppukyselyn analyysi (Satakunnan yhteenveto) 2. Neuvokas perhe -toimintamallikuvaus 3. Neuvokas perhe -juurtumisen malli 4. Neuvokas perhe -prosessikuvaus 5. Neuvokas perhe -kuntakirje