sogsakk sanomat Tulevaisuus hopeasta Arktista yhteistyötä Sajos tulee Oletko valmis?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sogsakk sanomat Tulevaisuus hopeasta Arktista yhteistyötä Sajos tulee Oletko valmis?"

Transkriptio

1 2011 sogsakk sanomat Tulevaisuus hopeasta Arktista yhteistyötä Sajos tulee Oletko valmis?

2 Sisältö 003 Pääkirjoitus 004 Tulevaisuus hopeasta 006 Arktista yhteistyötä 008 Viimeinen veneentekijä 010 Porot, saamelaisuus ja kansainvälisyys hankkeiden kulmakivinä 014 Sajos- Itsehallinnon elävä ja kehittyvä symboli 017 Siida - Kurkistus kulttuuriin 018 Mediaosaamista pohjois-lapin tarpeisiin 020 Saamea opiskellaan yhteisvoimin 022 Poronhoito ammatiksi 024 Kolumni- Yhteiskuntaloparit 025 Frisbeegolfia Ivalossa 026 Sarjakuvia 027 Pakina- saamelaispalvelusdirektiivi 028 Töihin Saakin jälkeen? 029 Multimediajournalisti maailmalla 030 Koulutustarjonta SOGSAKK Sanomat Julkaisija: Saamelaisalueen koulutuskeskus Toimittajat: Sunna Kitti Matti Kukkola Janne Kyrö Nasto Medvedeva Kristiina Pihlaja Henri Portti Vilma Rautakangas Etukannen kuva: Vilma Rautakangas Malli: Sunna Kitti Takakannen kuva: Sunna Kitti Kuvassa Sami Laitin opinnäytetyö Ohjaajat: Erkki Feodoroff Aki Harju Hannu Tikkanen Toimitus: Menesjärventie 4, PL Inari Ulkoasu: Toimituskunta Painopaikka: Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2011 Painettu 100% uusiopaperille SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu. AIDOT TAIDOT KUNNIAAN on monialainen toisen asteen oppilaitos. Toimipaikkamme sijaitsevat Inarissa, Ivalossa, Kaamasessa ja Enontekiöllä. Opiskelijoita toimipaikoissa on yhteensä noin 170 ja päätoimisia työntekijöitä noin 60 henkilöä. Koulumme on perustettu vuonna 1978, se on valtion omistama ja toimimme oman lainsäädännön tehtävien mukaisesti. Opetuskielemme ovat suomi ja saamet. Tehtävänämme on antaa koulutusta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamen kieliä, saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja. Tarjoamme ammatillista peruskoulutusta ja koulutuskeskuksessamme on seitsemän toisen asteen ammatilliseen tutkintoon tähtäävää opintolinjaa. Lisäksi järjestämme monimuotoista lisä- ja täydennyskoulutusta ja saamen kielen ja kulttuurin koulutusta, sekä lyhytkursseina, virtuaalikursseina ja lähiopetuksena. Järjestämme myös saamelaiskulttuurikoulutusta eli saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä lyhyitä ja pidempiä kursseja eri puolella saamelaisaluetta ja sen ulkopuolellakin. Kurssit ovat saamen kielen kursseja tai saamen kielellä opetettavia saamelaiskulttuurikursseja. Kursseillamme on vuosittain opiskelijoita lähes Kehitämme myös aktiivisesti verkko-opetusta ja virtuaalikoulua ja niihin liittyviä tukipalveluja. Kansainvälinen toiminta on yksi vahvuuksistamme. Teemme aktiivista kansainvälistä yhteistyötä sekä saamelaisalueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä että koko arktisen alueella ja meillä on tiivistä yhteistyötä myös Lapin ja Oulun yliopistojen sekä arktisen alueen korkeakoulujen kanssa. Kansainvälinen toimintamme on laajaalaista ja keskittyy pohjoisten alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen, sivuelinkeinojen, saamelaiskulttuurin ja saamen kielen koulutus- ja kehittämisprojekteihin. Luovia ratkaisuja, uutta teknologiaa ja arktista designia yhdistettynä perinteisiin saamelaisiin elinkeinoihin. Sitä on. Tervetuloa opiskelemaan! Liisa Holmberg rehtori DIEHTU JA DÁIDU GUOVDDÁŽIS Sámi oahpahusguovddáš lea oahppolágádus, gos gávdno diehtu ja dáidu, ja dáppe sáhttá lohkat máŋggalágan ámmáhii. Mis leat doaibmabáikkit Anáris, Avvilis, Gápmasis ja Eanodagas. Oahppit dáin doaibmabáikkiin leat oktiibuot sullii 170 ja fásta bargit fas sullii 60. Min skuvla lea vuođđuduvvon 1978, dan oamasta stáhta ja min barggut leat meroštallon Sámi oahpahusguovddáža lágas ja ásahusas ja daid vuođul mii doaibmat. Min oahpahusgielat leat suomagiella ja sámegielat. Min bargun lea ordnet oahpahusa ovdasajis sámeguovllu dárbbuid várás, seailluhit ja ovddidit sámegielaid ja -kultuvrra ja luondduealáhusaid. Mii fállat ámmátlaš vuođđoskuvlejumi ja min skuvllas leat čieža linjá, main sáhttá čađahit gaskadási ámmátlaš dutkosa. Dáid lassin mii ordnet máŋggalágan lasse- ja dievasmahttiskuvlejumi ja sámegiela ja -kultuvrra skuvlejumi, sihke oanehis- ja virtuálakursan muhto maiddái njunnálagaid. Mii ordnet maid sámekulturskuvlejumi miehtá Sámi ja dan olggobealdege. Sámekulturskuvlejumi kurssat leat giellakurssat dahje kurssat, mat oahpahuvvojit sámegillii. Kurssain leat oahppit jahkásaččat lagabui Mii ovddidat aktiivvalaččat maid fierbmeoahpahusa ja virtuálaskuvlla ja smiehttat čovdosiid mat dorjjošedje daid. Riikkaidgaskasašvuohta lea okta min nanuvuođain. Mii bargat aktiivvalaččat riikkaidgaskasaš ovttasbarggu sihke sámeguovllus Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruošša bealde ja olles arktalaš guovllus. Mis lea ovttasbargu maid Lappi ja Oulu universitehtaiguin ja árkatalaš guovllu allaskuvllaiguin. Min riikkaidgaskasaš barggus lea viiddis vuođđu ja mis leat jođus ollu iešguđetlágan skuvlen- ja ovddidanprošeavttat, mat laktásit davviguovllu álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaide, oalgeealáhusaide, sámekultuvrii ja sámegillii. Hutkás čovdosat, ođđa teknologiija ja árktalaš design giehtalagaid árbevirolaš sámi ealáhusaiguin. Dat lea Sámi oahpahusguovddáš. Bures boahtin studeret! Liisa Holmberg rektor 3

3 Monia houkuttelisi ajatus ottaa elämälleen täysin uusi suunta. Kaikki eivät uskalla hypätä pois oravanpyörästä, eikä työpaikan vaihtaminen tai paikkakunnalta muuttaminen tunnu järkevältä vaihtoehdolta. Arjesta on tullut tasapaksua puurtamista. Joskus kuitenkin koittaa hetki, jolloin mahdollisuus muutokseen tulee eteen itsestään. TULEVAISUUS HOPEASTA Oululainen graafikko Katja Lettinen, pohti alan vaihtoa neljä vuotta. Pitkän työrupeaman jälkeen mainosala ei enää tuntunut omalta. Uusi ura muotoilun parissa kiehtoi ja ajatus korualalle siirtymisestä oli ottanut tuulta alleen matkoilla Indonesiassa. Katja tutustui paikallisiin hopeaseppiin ja näki mahdollisuuden työskennellä itsekin jalometallien parissa. Lopulta oikea hetki maisemanvaihdokselle tuli. Muutaman vuoden takainen irtisanomis-trendi pisti monet etsimään uutta työpaikkaa. Katjan kohdalla irtisanominen tuli kuitenkin otolliseen aikaan ja tulevaisuus suunniteltiin uusiksi. Katja muutti Inariin ja aloitti jalometalli-alan opinnot vuoden 2009 syksyllä. Kun aloittaa opiskelun uudestaan pitkän työsuhteen jälkeen, kaikki tieto ja taito tulee vain itselle. Siitä nauttii ja pystyy hyödyntämään paremmin oppimaansa. Nuorempana ei vielä tiennyt tekeekö koulun jälkeen sen alan töitä mihin valmistui, mutta tällä kertaa sävelet ovat selvillä. Jo samana talvena 2009, Katja sai ensimmäisen tunnustuksen töistään. Skadi-korusarja voitti kansallisessa muotoilukilpailussa pääpalkinnon. Kilpailun tarkoituksena oli löytää uusia ja innovatiivisia tapoja hyödyntää porosta saatavia materiaaleja. Katjan koruissa yhdistyivät poronluu sekä hopea kauniiksi kokonaisuudeksi. Koulutöiden ohella, Katja suunnittelee ja valmistaa omia koruja, mutta pienimuotoisesti. Vasta valmistumisen jälkeen on aika perustaa oma yritys ja tehdä muotoilusta leipätyö. Etelämpää muuttaneista voi aluksi tuntua, että Inari on todella pikkuriikkinen paikka. Katja hymyilee kertoessaan, että viihtyy paikkakunnalla todella hyvin. Inariin muuttaessa näkee pienen paikkakunnan edut. Täällä on kodikas fiilis. Kaikki tuntevat toisensa ja apua saa jos sitä tarvii. Sama pätee myös kouluun. Saakissa voi toteuttaa itseään ja omia visioitaan niin paljon kuin itsestä riittää potkua. Hän kertoo saavansa artesaanin paperit näillä näkymin jouluna 2013, sillä perheeseen syntyy pian vauva. Muutto etelämmäksi jarruttaa opintoja ja valmistumista hetken. Äitiysloman jälkeen opiskelu jatkuu taas, sitten katsotaan mihin elämä vie. Toivottavasti korujen maailmaan. Teksti:Vilma Rautakangas Kuvat:Vilma Rautakangas & Katja Lettinen 5

4 ARKTISTA YHTEISTYÖTÄ kuuluu UArctic-yhteistyöverkostoon, jossa on mukana yli 100 maapallon pohjoisilla alueilla toimivaa yliopistoa, korkeakoulua ja muuta oppilaitosta. Arktisen yliopistoverkoston jäsenet jakavat resurssejaan, osaamistaan ja kokemuksiaan. Yhteistyön tavoitteena on luoda korkea-asteen koulutusohjelmia, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia pohjoisen alueen opiskelijoille. Yhteisvoimin pyrimme edistämään monitieteistä ja monipuolista koulutusta, joka liittyy suoraan arktisen alueen nykyajan haasteisiin. Tuyaaran kotikylään Jakutskiin on Inarista seitsemän päivän matka. Arktinen yliopisto tunnustaa alkuperäiskansojen keskeisen roolin pohjoisen alueen koulutuksessa ja pyrkii ottamaan huomioon heidän näkökulmansa ja toivomuksensa, UArtic.org-internetsivulla kerrotaan. Uarctic-yhteistyöverkostoon osallistumisesta on hyötyä kaikille. Sen myötä opiskelijat saavat uusia koulutusmahdollisuuksia, jotka on luotu heidän tarpeitaan silmällä pitäen. Opiskelijat voivat esimerkiksi osallistua etäopetuskursseille ja tutkimusretkille tai lähteitä vaihtoon ulkomaille. Arktinen yliopistoverkosto auttaa myös pohjoisen alueen tutkijoita luomaan yhteyksiä muihin tutkijoihin. Suomesta Arktiseen yliopistoverkostoon kuuluu 11 jäsentä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lisäksi Lapista ovat mukana Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Kansainvälisistä vaihto-ohjelmista Pohjola Pohjolalle (north2north) tarjoaa mahdollisuuden opiskella verkostoon kuuluvissa oppilaitoksissa. Vaihto-ohjelman kautta Inariin tuli myös neljännen vuoden opiskelija Tuyaara Amanatova. Venäjän Jakutskista kotoisin oleva Tuyaara on vapaa taiteilija ja tuleva erikoissuunnittelija. OLIKO VAIKEA PÄÄSTÄ OPISKELEMAAN SAAME- LAISALUEEN KOULUTUS- KESKUKSEEN? Hain Inariin jo viime keväänä. Kävin haastattelussa ja kirjoitin esseen. Monet laitoksemme opiskelijat ovat matkustaneet Skandinaviassa, ja heillä on täältä erittäin hyviä ja lämpimiä muistoja. Siksi minäkin halusin tulla tänne. OLITKO ILOINEN KUN SAIT TIETÄÄ PÄÄSE- VÄSI OPISKELEMAAN? EIKÖ SINUA PELOTTA- NYT LÄHTEÄ NIIN KAU- AS KOTOA? Tietenkin olin hyvin iloinen tästä mahdollisuudesta. Melkein itkin onnesta koko päivän. teksti ja kuvat: Nasto Medvedeva Olen käynyt aikaisemminkin hyvin kaukana kotoa, mutta en ole koskaan ollut poissa näin pitkää aikaa. PIDÄTKÖ OPISKELEMI- SESTA SUOMESSA? Kyllä, erittäin paljon niin opiskelemisesta kuin elämästäkin. Täällä on hyvin hiljaista ja rauhallista. Kaikkialla vallitsee yhteenkuuluvuus luontoon, ja ympärillä on joukko luovia, ystävällisiä ihmisiä. Olen saanut paljon kokemuksia ja oppinut uutta. Siitä on varmasti hyötyä minulle tulevaisuudessa. ONKO SINULLA OLLUT VAIKEUKSIA SOPEUTUA UUTEEN KULTTUURIIN? Kyllä, koska en valitettavasti puhu suomea. Jotkut opettajat eivät puhu englantia, joten toisinaan on vaikea kommunikoida ja ymmärtää, mitä pitää tehdä. HALUAISITKO JÄÄDÄ SUOMEEN OPISKELEMAAN PIDEMMÄKSI AIKAA? Jäisin oikein mielelläni. Haluaisin opiskella Suomessa vielä ainakin kolme vuotta erikoissuunnittelijaksi. Täällä vietetty aika on antanut minulle paljon. Olen hyvin iloinen ja toivotan kaikille opettajille ja oppilaille kaikkea parasta. 6 7

5 viimeinen veneentekijä Käsityöläinen Jouni Laiti on rakentanut tenolaisia jokiveneitä yli 40 vuotta, nyt jo viidennessä sukupolvessa. Ennen vanhaan veneenteko kuului jokaisen isännän välttämättömiin taitoihin, mutta nyt tilanne on toinen. Vuosien saatossa tekijät ovat vähentyneet roimasti. Vielä 80-luvulla, veneenveistäjiä oli toistakymmentä, nykyisin jäljellä on vain kaksi. Käsityöammattia ei opita kirjoista, vaan tekemällä. Jouni päätyi veneentekoalalle luonnollista tietä. Isä teki veneitä ja hän ajautui itsestään apupojaksi. Nopeasti veneenteosta tuli utsjokelaiselle oikea työ ja päivät pitenivät huomattavasti. Veneitä menee kaupaksi, mutta tahti on rauhoittunut vuosien myötä. Vapaa-aikaa on vähän ja töitä tehdään hautaan asti, Jouni nauraa. Jatkajia alalla on huolestuttavan vähän, käsityöammatti periytyy nykyään yhä harvemmin. Jatkajaa Tenon Veneelle alkaa olla hankalaa löytää, Jouni miettii. Omilla pojilla on erilaiset intressit ja kiinnostus alaa kohtaan on nuorilla muutenkin vähäinen. Jotkut kokeilevat veneentekoa hetken ja keksivät sitten jotain muuta, Jouni sanoo. Veneillä edelleen hyvin kysyntää Jouni on tehnyt veneitä jo pitkään, tukikohta on aina ollut Utsjoella. Alalta saa kuvan, että kiirettä ja töitä riittää kyllä. Kesän 2011 venetilauskanta on piristymään päin ja parhaillaan menossa oleva venekurssi pitää kiireellisenä, Jouni valaisee. Hän kertoo, että veneen tekee vielä nykyäänkin viikossa, mikäli materiaalit ovat valmiina. 90-luvulla kiireellisenä aikana Jouni teki yksin kaksi-kolme venettä viikossa. Jouni pohtii, että tässä ammatissa työ opettaa, ei teoria. Tekemällä ja kokeilemalla yli 40 vuoden ajan antaa perspektiiviä. Nuoremmat norjalaiset miehet ostavat vielä veneitä kiitettävästi. Eteläisimmät veneet ovat menneet Ranskaan Pariisiin ja parirekiä on mennyt merentutkimuslaitoksen tilaamana Antarktikselle. Pääosin veneet tilataan kuitenkin pohjois-norjan ja pohjois-suomen alueelle. Kyllä Tenolaisella pääsee muuallakin kuin Tenojoella lohenpyynnissä, Jouni kehuskelee. Onnistumisen tunne on hieno asia, sen avulla jaksaa eteenpäin ja saa kenties uusia ideoita, Jouni riemuitsee. Käsityön arvostus on nykyään mallillaan ja näyttäisi siltä, että ostovoimaa liikkuu myös enemmän kuin ennen. Vuosien saatossa materiaalikustannukset ovat nousseet, mikä aiheuttaa jatkuvaa mietintää hintojen saralla. Ennen kun teki pari venettä, pystyi ostamaan vaikka traktorin. Kuinkahan paljon veneitä nykyään pitäisi tehdä, että voisi hankkia nykyaikaisen traktorin, Jouni pohtii. Kurssit kiinnostavat paikallisia Jouni on vetänyt paljon vene, ahkio ja rekikursseja, jotka ovat tehty yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Pääosin osallistujat ovat Ylä-Lapin alueen eläkeläisiä ja työikäisiä. Nuorempia pitäisi saada enemmän mukaan. Kenties kouluissa voisi painottaa enemmän jokiveneosaamiseen. Kysyntä alalle on nykyään aika vähäistä, joten en tiedä onko kokonaisen koulutusohjelman järjestäminen järkevää, Jouni sanoo. Kurssien järjestäminen on hänen mielestään hieno asia. Jos saisi mieluisen kisällin, niin olisi hyvä! Jouni vitsailee. Veneentekijällä pitää olla monenlaista taitoa. Visuaalista silmää täytyy olla, ja työtunteja ei saa laskea, Jouni hymyilee. Täytyy pystyä itsenäiseen työskentelyyn, viettää paljon aikaa yksin, pyörittää itse yrityksen taloutta ja pitää myös olla vähän työhullu, Jouni nauraa. Lisäksi kun sattuu löytämään hyvät materiaalit ja puut niin homma helpottuu huomattavasti. Asiakkaita pitää myös osata löytää ja kontakteja on hyvä olla. Jouni painottaa, että täytyy vaan tehdä töitä vaikka välillä vastustaisikin. Raha on aina tiukassa. Miksi Tenon vene on maailman paras jokivene? Tenolainen on pitkä, kapea, vakaa ja ei ollenkaan kiikkerä. Ja tietysti se on todella kaunis, veneentekijä kertoo. Teksti: Matti Kukkola Kuvat: Eeva Kukkola-Laiti 8

6 Porot, saamelaisuus ja kansainvälisyys hankkeiden kulmakivinä on monipuolisten ja kansainvälisten projektien pohjoinen kehto. Lapin ainutlaatuiset puitteet antavat mahdollisuudet sellaisille hankkeille, joita ei voitaisi toteuttaa käytännönläheisesti Suomen muissa oppilaitoksissa. on saanut kehittämisvelvoitteen muun muassa saamelaisuutta ja poronhoitoa kohtaan. Kehitystyö tapahtuu pääasiassa projektien kautta, kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi toteaa. Suurin osa hankkeiden rahoituksesta tulee Euroopan Unionilta. Tärkeitä rahoittajia ovat myös maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Näkkäläjärven mukaan ideat hankkeisiin ja projekteihin saadaan alueen ihmisiltä ja opiskelijoilta. Suin päin ei kuitenkaan lähdetä kaikkia ehdotuksia toteuttamaan, vaan aina täytyy varmistaa se, että projekteilla on alueellista vaikuttavuutta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on yhteistyöoppilaitoksia Pohjois-Siperiasta aina Alaskaan asti. Neljä vuotta sitten Inarissa muodostettiin kansainvälinen BEBO-verkosto. Sana tulee saamesta ja tarkoittaa poroelinkeinon tulevaisuu- Oppilaitos on mukana kehittämässä porojen teknologista paikantamista. den puolesta. Tässä järjestössä on mukana eri organisaatioita ja instituutioita ympäri arktista aluetta. Poronluu hyötykäytössä. Oppilaitoksessa on tehty kansainvälistä yhteistyötä aiemminkin, jo 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2001 Inarissa järjestettiin historian toinen maailman porokansojen kongressi. Poro onkin selvä linkki yhteistyöoppilaitosten välillä, Näkkäläjärvi kertoo. Kansainvälisen Arktinen poro -hankkeen päätavoitteena on parantaa poroelinkeinon elinvoimaisuutta ja nostaa porotuotteiden arvostusta suomen saamelaisalueella ja etenkin niissä Venäjän pohjoisosissa, joissa on porotaloutta. Projektissa edistetään myös yritysorganisaatioiden toimintaa, vientiä ja koulutusyhteistyötä. Hankkeen suomalainen kumppani Kometos OY on vienyt EU-tasoisia teurastamoita Venäjän pohjoisiin osiin, ja Toivoniemessä on koulutettu venäläisiä poromiehiä teurastamaan poroja. Samalla heille on opetettu, miten poronnahkaa voi hyödyntää paremmin. Viime aikoina poromateriaalien tuotteistamiseen liittyviä projekteja on ollut käynnissä kolme: Sisnaa poronnahkaa, Nutukas ja Poro muotiin. Poro muotiin -hankkeen ohessa järjestettiin erilaisia työpajoja, kuten laukku-, kenkä- ja graffitityöpaja. Hanke huipentui Siidassa järjestettyyn näyttelyyn, jonka näki noin ihmistä. Näkkäläjärvi kuvaileekin hanketta menestykseksi. Sarvesta ytimeen on jatkoa Poro muotiin -hankkeelle hieman eri saralla. Tavoitteena on hyödyntää poron sarvea ja luuta tehokkaammin tekemällä siitä esimerkiksi uusia tarvetyökaluja. Tavoitteena on myös luoda uusia ansaintamahdollisuuksia ja saada sarven ostajat ja poromiehet kohtaamaan toisensa. Sarveahan on perinteisesti käytetty niin koristelussa kuin tarvetyökaluna, Näkkäläjärvi kertoo. Hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa kehitetään uusia tuotteita ja esimerkiksi sellaisia työkalumuotteja, joilla voi helpottaa sarven työstämistä. Digi biellu -hankkeessa kehitettiin porojen teknologista paikantamista yhteistyössä poromiesten kanssa. Poronhoitoalueella on tällä hetkellä arvioilta yli tuhat poropantaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella käytössä on kolmisenkymmentä pantaa. Toiveena on, että voisimme tulevaisuudessa antaa jokaiselle poronhoitajaopiskelijalle yhden pannan, jota hän pystyisi sitten hyödyntämään opiskelussa ja poronhoitotyössä, Näkkäläjärvi toteaa. Hän uskoo, että teknologinen paikantaminen tulee yleistymään jatkossa. Toinen porojen paikantamiseen liittyvä hanke sai alkunsa, kun Suomen porotalouden eri sidosryhmien kesken päätettiin aloittaa selvityshanke Guorran. Hankkeessa kartoitettiin porojen teknologisen paikantamisen nykytilaa sekä valmisteltiin jatkohanketta. Jatkohankkeen suunnitelmaa tehdään yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Digi biellu ja Guorran toimivat eräänlaisena foorumina, jossa laitevalmistajat ja poromiehet keskustelevat ja vaihtavat kokemuksiaan muun muassa pantojen maastotesteistä. Kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi. Sápmi Ihttin -projekti alkoi, kun opetushallitus myönsi rahaa ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämiseen. Nykyään hankkeen rahoitus tulee Lapin ELY-keskukselta. Vuosittainen rahoitus vaihtelee muutamista tuhansista euroista aina euroon asti. Kyseessä on TYKE-raha eli työelämän kehittämiseen ja palvelutoimintaan suunnattu raha. On tärkeää kehittää ammatillista lisä- ja täydennyskoulutustarjontaa, jotta se vastaisi paremmin saamelaisalueen vaatimuksia, Näkkäläjärvi korostaa. Poro on selvä linkki

7 Muita tärkeitä projekteja ovat muun muassa Neda Ordym, Sapmi miehtta ja Kolttasaamelaista kulttuuria yli rajojen. Neda Ordymissa luodaan matkailupalvelun tuotteita alkuperäiskansan ehdoilla, eikä tuoda paikalle teollista massaturismia. Tavoitteena on vahvistaa saamelaisalueen, Komin ja Nenetsian kulttuurimatkailullista vetovoimaa koulutuksen ja verkostoitumisen avulla, Näkkäläjärvi täydentää. Kolttasaamelaista kulttuuria yli rajojen -hanke on kansainvälinen ja sen tarkoituksena on edistää koltansaamen kielen ja kulttuurin säilymistä. Sapmi miehtta -hanke keskittyy puolestaan virtuaalisen opetuksen kehittämiseen. Lisäksi haluan mainita Davvi-hankkeen, jossa Lapin yliopisto on hallinnoijana ja me kumppanina. Davvissa tarjoamme Inarissa korkeakoulutasoista opetusta eli mahdollistamme yliopisto-opintojen suorittamisen saamelaisalueella, Näkkäläjärvi toteaa. Vuoden nutukassatoa nähtävillä kevätnäyttelyssä Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on tällä hetkellä noin kolmen miljoonaan euron edestä projekteja, mikä on huomattava summa, kun koulutuskeskuksen kokonaisbudjetti on viisi miljoonaa euroa. Tällä rahoituskaudella, joka kestää vuoteen 2013 asti, toteutetaan mahdollisesti vielä muutama projekti. Esimerkiksi porojen teknologiseen paikantamiseen liittyvä kehityshanke on työn alla, Rehtori Liisa Holmberg tekee pukuvertailua. Näkkäläjärvi toteaa. Lisäksi vireillä on yhteinen porotalouskoulutushanke, jossa suunnitelmien perusteella mukana olisivat myös Ruotsi, Norja ja Venäjä. Projektissa yhdisteltäisiin porotalouskoulujen opetussuunnitelmia. Voisimme siten tulevaisuudessa järjestää pilottina yhteisen porokoulutusohjelman. Näkkäläjärven mielestä lähes kaikilla Saamelaisalueen koulutuskeskuksen linjoilla tulisi olla mahdollisuus valita jokin poroon tai poroelinkeinoon liittyvä opintokokonaisuus. Kehitysjohtajan mukaan poroa voitaisiin käyttää tehokkaammin hyödyksi koulun profiloinnissa esimerkiksi yhdistämällä se tiiviimmin myös yleisaineisiin. Nykyään porotalouselinkeinon harjoittajan pitää olla moniosaaja eli hallita niin tietokoneohjelmat kuin kirjanpitokin. Näiden aiheiden opetuksessa voisi hyödyntää koulumme tieto- ja viestintätekniikan ja liiketalouden osaamista. Teksti: Janne Kyrö Kuvat: Vilma Rautakangas, Outi Länsman Sogsakk arkisto Kokemus elinympäristöstä helpottaa työtä Haastattelussa kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi Millainen tausta sinulla on? Olen kotoisin Enontekiöltä poronhoitajaperheestä. Ja itsekin olen poromies. Kävin lukion Hetassa, jonka jälkeen suuntasin armeijan harmaisiin. Vuonna 2003 pääsin Lapin yliopistoon opiskelemaan. Valmistuin sieltä vuonna 2006 hallintotieteiden maisteriksi. Ennen ta vietin pari kesää tullimiehenä. Oppilaitoksessa aloitin saamen kielen opettajana ja sitten toimin suunnittelijana. Vasta sen jälkeen aloitin kehitysjohtajan työssä. Mitä oikeastaan kuuluu kehitysjohtajan työhön? Olen mukana uusien projektien ja hankkeiden suunnittelussa. Toimin myös eräänlaisena valmistelijana ja esimiehenä projektiväelle. Rehtori on tietenkin vielä minua ylempänä näissä asioissa. Teen tiiviisti yhteistyötä projektien parissa työskentelevien kanssa. Poromiestaustani vuoksi kyselen myös poromiesten ajatuksia siitä, mitä he haluaisivat meidän ottavan opetuksessa huomioon. Pelkästään poroihin ja projekteihin toimenkuvani ei kuitenkaan rajoitu, sillä teen myös yleistä kehitystyötä. Opetusasioiden kehittämistäkin mietin. Miten sinulla riittää energiaa, kun olet kehitysjohtaja, poromies ja mukana myös saamelaisyhdistys Johtti Sápmelaccat ry:ssä? Kyllä välillä tuntuukin siltä, että vuorokaudessa eivät tunnit meinaa riittää. Silti aina löytyy energiaa. Vapaa-aika on minulle tosi tärkeä asia, ja yleensä pyrinkin jättämään työasiat työpaikalle. Ajankäyttö vaatii kyllä suunnittelua ja priorisointia. Mitä teet vapaa-ajallasi? Joka päivä käyn koiran kanssa lenkillä. Olen mukana hirviporukassa, ja porohommissa käyn välillä Enontekiöllä. Kaikenlainen luonnossa liikkuminen on lähellä sydäntäni. Talvella harrastan erityisesti murtomaahiihtoa. Pärjäisikö kehitysjohtajana joku ei-lappilainen? Onpa vaikea vastata tuohon (naurahtaa). Ei se mikään mahdottomuus ole, sillä työ kuitenkin opettaa. Välillä olisi ehkä jotain etuakin olla vähemmän sisäpiiristä. Olisi mukava nähdä asiat joskus ulkopuolisen silmin. Toisaalta tämä on kuitenkin niin ainutlaatuista seutua, että tietty näkemys ja kokemus elinympäristöstä helpottaa työtä kehitysjohtajana. Ei välttämättä ota nokkiinsa asioista niin helposti, kun tietää enemmän taustoja. Mikä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa vetää puoleensa opiskelijoita? Onhan tämä erityisen vetovoimainen koulu. Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, ja tämä on ainoa toisen asteen oppilaitos Suomessa, joka tarjoaa saamelaisalueen asukkaille suunnattua koulutusta. Varmasti etelästä tulevilla on halu oppia uutta kulttuuria ja lappilaisten elämäntapaa. Lisäksi laaja ja kirjava opetustarjontamme tietysti houkuttelee tänne erilaisia ihmisiä

8 Saamelaiskulttuurikeskus Sajos tulee olemaan yhtäaikaa parlamentti, kulttuurin osaamiskeskus ja tapahtumatalo. Sajos, itsehallinnon elävä ja kehittyvä symboli Teksti: Kristiina Pihlaja Kuva: Ulla Isotalo Voisi sanoa, että tämä unelma on edennyt onnellisten tähtien alla. Koko projektin ajan on ollut oikea ihminen, oikeaan aikaan, oikealla paikalla, projektipäällikkö Juha Guttorm kiittelee loppusuoralla olevaa hanketta: saamelaisten oman kulttuurikeskuksen Sajoksen rakentamista. Ajatus omasta talosta on kytenyt saamelaisten mielessä ainakin 1970 luvulta lähtien. Lopullisen sysäyksen hanke sai 90 luvulla. Vuonna 1996 tuli voimaan laki saamelaiskäräjistä ja silloin todettiin, että se tarvitsisi myös arvoisensa tilat, Juha Guttorm kertoo. Huhtikuussa vietettiin harjakaisia ja rakennuksen pitäisi olla kokonaan valmis lokakuussa. Toiminta siellä käynnistyy ensi tammikuussa. Talon virallisia vihkiäisiä vietettäneen helmi maaliskuussa. Vuosikymmenien unelma on vihdoin totta. Sajos tulee olemaan saamelaisen itsehallinnon elävä ja kehittyvä symboli, mutta kyse ei ole vain saamelaiskäräjistä. Tavoittee na on ollut koota saman ka ton alle kaikki saamelaisen kulttuurin keskeiset toimijat ja tämän tuomalla synergialla ylläpitää sekä kehittää saamelaisten omaa yhteiskuntaa, elämää ja kulttuuria. Vanhan perinteen kivijalkaan nojaten kehitämme uutta, etsimme ja löydämme uusia käyttötarkoituksia vanhalle perinteelle uudessa maailmassa, niin että saamen kansa pysyisi ja kehittyisi kansana, eikä sulautuisi valtaväestöön, Juha Guttorm kuvailee ja korostaa, että tästä syystä talo on ensisijaisesti tarkoitettu saamelaisten omaan käyttöön. Taloa ei rakenneta matkailukohteeksi, vaan paikaksi, jossa jokainen voi tutustua saamelaiseen kulttuuriin. Kun kaikki keskeiset toimijat ovat saman katon alla, voidaan paremmin ja tehokkaammin myös jakaa tietoa saamelaisesta kulttuurista, hän uskoo. Ensin sisältö sitten vasta seinät Saamelaiskulttuurikeskuksen suunnittelu alkoi vuonna Kun hanketta käynnisteltiin, alettiin ensin suunnitella sisältöä. Sitä tehtiin huolella noin viisi vuotta ja sen aikana kertyi asiaan liittyen noin 40 erillistä selvitystä. Halusimme olla varmoja siitä, mitä ja millaisia sisältöjä tarvitsemme ja sitten rakentaa sille tarkoituksenmukaiset puitteet ja seinät. Halusimme toimivan, elävän talon. Tuomalla monenlaisia toimijoita saman katon alle, talo elää koko ajan, esimerkkinä vaikkapa kirjasto, jossa päivittäin käy kaikenikäisiä ihmisiä, Juha Guttorm perustelee. Sajos on siten samanaikaisesti sekä Suomen saamelaisten parlamenttitalo että kulttuuri, koulutus ja osaamiskeskittymä ja myös tapahtumatalo erilaisine kokouksineen, musiikki, elokuva ja teatteriesityksineen. Toisiinsa limittyen nämä osatoiminnot tukevat toisiaan sisältöineen ja tiloineen. Piristystä myös talouselämään Kun hankkeelle haettiin rahoitusta, ajatusta myytiin sillä, että talolla tulee olemaan myös laajat talouselämää piristävät vaikutukset. Rakennuksen omistaja ja rakennuttaja on Senaatti kiinteistöt. Hanke maksaa lähes 15 miljoona euroa, josta Lapin liitto on myöntänyt viisi miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja. Rakennuksen keskeisiä tiloja ovat monitoimi ja palveluaulan ympärille ryhmittyvät yhteistilat: esiintymis, kokous ja monitoimitilat sekä ravintola. Yhteistilojen käyttö on tärkeä osa kaikkea kulttuurikeskuksen toimintaa. Sajoksessa on huippuluokkaa olevat kokous ja studiotilat, joita voidaan tarjota erilaisten yhteisöjen käyttöön. Siellä on erinomaiset mahdollisuudet järjestää ainutlaatuisessa ympäristössä monenlaisia niin kansallisia kuin kansainvälisiä kokouksia, konferensseja ja tapahtumia kuten Skábmagovat elokuvafestivaali tammikuussa, hän kuvailee ja kertoo, että vaikka taloa ei vielä ole yhtään markkinoitu, on jo tullut kyselyjä ja yhteydenottoja. Muun muassa aivan äskettäin oli neuvottelu, jossa asiakkaan kanssa suunniteltiin ensi keväälle kansainvälistä seminaaria. Juha Guttorm arvioi, että talo tuo suoraan uutta työpaikkaa Inariin, kun tarvitaan sekä teknistä että huoltohenkilöstöä, mutta välillisesti varmasti vielä enemmän. Sajoksen ikkunaverhojen sunnittelukilpailun voittajaksi valittiin kaksi ehdotusta. Toinen voittajaehdotuksista oli saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijan Tytti Bräysyn suunnittelema paneeliverhomalli Eloa ikkunassa. Toiveemme on, että saamelaiskulttuurikeskus toisi myös sellaista vireyttä Inariin, että se hou kuttaisi varsinkin nuoria kou lutettuja ihmisiä takaisin kotiseudulle

9 Kaikkiaan talossa tulee työskentelemään noin 60 henkilöä. Sajoksen päävuokralaisena on saa melaiskäräjät, joka vuokraa tiloja edelleen muille käyttäjille. Sinne asettuu kaikkiaan kahdeksan eri yhteisöä tai toimijaa. on käräjien ohella talon toinen pääkäyttäjä. Muita talon käyttäjiä ovat Inarin kunnan kirjastotoimi, saamelaiskäsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry, saamelaisten sosiaali ja terveysalan yhdistys SámiSoster ry, Lapin aluehallintovirasto Lapin Avi, Saamelaisarkisto sekä ravintola. Inari luonteva sijoituspaikka Ei ollut itsestään selvää, että talo rakennetaan Inariin, vaikka Inarin kirkonkylästä on vuosien varrella luontaisesti kehittynytkin saamelaisten keskuspaikka. Valinta tapahtui demokraattisesti kilpailutuksella. Halukkaiksi ilmoittautui kolme kuntaa: Inari, Enontekiö ja Utsjoki. Valituksi tuli kuitenkin Inari, jossa puolestaan piti valita yhdeksän vaihtoehtoisen paikan välillä. Päätös talon sijainnista Juutuanjoen rannalle oli lopulta aivan yksimielinen. Tällaisen rakennuksen tulee olla keskeisellä ja näkyvällä paikalla. Se kohottaa jo olemassaolollaan saamelaisuuden arvostusta, Juha Guttorm painottaa. Hän uskoo, että Sajos tulee olemaan kansallisesti ja kansainvälisestikin kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka laajojen, uudenaikaisten ja tasokkaiden yhteiskäyttötilojen ansiosta. Sajoksen lähellä sijaitsee saamelaismuseo ja luontokeskus Siida, jonka kävijämäärät todennäköisesti myös kasvavat Sajoksen toiminnan seurauksena. Medialinjan uudet tuulet on Sajoksen toinen pääkäyttäjä. Sinne tulee oppilaitoksen saamen kulttuurin ja kielten opetus sekä medialinja, jonka opetusohjelmaan uudet tilat tuovat huimia muutoksia. Saamme uuden ääni ja videostudion, joka mahdollistaa moniraitaäänitysten sekä greenscreen, virtuaalilavastustekniikan opiskelun. Studiossa voi tehdä videoita ja äänittää musiikkia, medialinjan vastaava opettaja Erkki Feodoroff kertoo. Lisäksi Sajoksen esiintymistilat mahdollistavat estradityöskentelyn sekä valon ja live äänentoiston harjoittelun, kun tähän asti koulutuksessa on keskitytty lähinnä radio ja tv tuotantoon, hän iloitsee. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusiin tiloihin päästään työskentelemään ensi vuoden alusta lähtien. Sajos saa oman postimerkin Sajos on huomattu myös valtakunnallisesti jo ennen kuin se on valmistunut. Itella on päättänyt julkaista siihen liittyvän postimerkin, joka tulee myyntiin ensi tammikuussa. Postimerkin suunnittelijaksi on valittu inarilainen saamelaistaiteilija Aletta Ranttila. Tänä keväänä pidettiin rakennukseen tulevien ikkunapaneeliverhojen suunnittelukilpailu. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijan inarilaisen Tytti Bräysyn ehdotus Eloa ikkunassa ja rovaniemeläisen Anna Leena Pyylammen ehdotus Riskuna valittiin voittajiksi ikkunapaneeliverhojen kuvion suunnittelukilpailussa. Talon nimestä pidettiin viime syksynä myös kilpailu ja siitä nimi Sajos. Se on inarinsaamelaisen Matti Morottajan tekemä nimiehdotus. Sajos on inarinsaamea ja tarkoittaa vanhastaan tukikohtaa tai asentopaikkaa, jossa ollaan tulilla pitempikin aika. Teksti: Vilma Rautakangas Kuvat: Siidan kuvapankki - kurkistus kulttuuriin Kun seuraavan kerran matkaat pohjoiseen, piipahda tekemässä löytöretki paikalliseen kulttuuriin. Tutustu menneeseen ja nykyaikaan saman katon alla. Napapiirin turistirysistä pohjoiseen suuntaavilla matkalaisilla, on edessään pitkä taival kohti pohjoisimman Lapin karun kauniita maisemia. Matkailijoille ei ole nelostien varrella montaa nähtävyyttä, jossa voisi vaihtaa saappaat tennareihin, mutta museossa sääskiparvet ja suot saa jättää oven ulkopuolelle. Saamelaismuseo Siida tuo näyttelyillään Lapin luonnon, sekä pohjoisen elämän erityispiirteet kaikkien ulottuville. Ei tarvitse olla kokenut eränkävijä ymmärtääkseen mistä on kyse. Euroopan ainoan alkuperäiskansan elämää käsitellään monin eri tavoin ja päänäyttely on rakennettu neljän vuodenajan ympärille. Pohjolan värikäs kulttuuri on laitettu kauniisiin raameihin, eikä pölyisistä arkistokaapeista näy jälkeäkään. Esineet, kuvat ja äänet ovat osa visuaalista kokonaisuutta, jossa luonto ja paikallinen elämäntapa tuodaan esille.perusnäyttelyn rinnalla nähdään vaihtuvia pienempiä näyttelykokonaisuuksia paikallisilta ja ulkomaisilta taiteilijoilta, sekä käsityöläisiltä.siida on erityisesti museo, mutta sillä on rooli myös kohtaamispaikkana. Kulttuurit sulautuvat saumattomasti yhteen, suomalaisten ja ulkomaalaisten vierailijoiden tuodessa väriä pieneen kylään. Vaikkei museoissa kierteleminen viehättäisi, kannattaa silti poiketa reitiltä yhden kahvikupillisen ajaksi Siidan kahvilaan. Sarritin munkit on rankattu pohjoiskalotin parhaimmistoon. Saamelaismuseovierailun jälkeen lenkkarit voi vaihtaa takaisin lantsareihin ja matka jatkuu kompassin osoittamaan suuntaan. 16

10 Mediaosaamista Pohjois-Lapin tarpeisiin Interaktiivinen Sápmi täsmäkouluttaa pohjoisen ihmisistä media-alan moniosaajia. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa käynnistyi viime syksynä Interaktiivinen Sápmi -niminen mediahanke. Hanke keskittyy erityisesti uusmedian, sosiaalisen median ja reaaliaikaisen viestinnän tuomiin haasteisiin. Saamelaisalueella toimiva hanke tarjoaa media-alan koulutusta työpaja-tyyppisinä kursseina. Hankkeen vetäjänä toimii SAKK:n medialinjan opettaja Erkki Feodoroff. Hän on viime vuoden lokakuusta asti perehdyttänyt media-alasta kiinnostuneita lappilaisia muun muassa dokumenttielokuvien tekemiseen ja radiotyöskentelyyn. Työpajat antavat paikallisille mahdollisuuden toteuttaa itseään ja tutustua media-alan tehtäviin. Toki koulutuksista on hyötyä myös niille, joilla on jo perustiedot ja -taidot alalta, Feodoroff kertoo. Hanke saa rahoituksensa suurimmaksi osaksi Euroopan Unionilta. Yksityisenä rahoittajana mukana on Inarin saamelaismuseo ja luontokeskus SIIDA. Hankkeen tavoitteena on vastata saamelaisalueen tarpeisiin media-alan moniosaajista. Hankkeen aikana tuotetaan myös oppimateriaalia saamelaiskulttuurista. Perimmäisenä tarkoituksena on saamen kielen ja kulttuurin säilyttäminen. Kursseilla tehtyjen viestintätuotteiden avulla levitämme kulttuurin tuntemusta myös saamelaisalueen ulkopuolelle. Hankevetäjä Erkki Feodoroff työskentelee myös medialinjan luokanvalvojana. Tuotantoja festareille ja televisioon Interaktiivinen Sápmi -hanke on tiiviissä yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan kanssa. Medialinjan opiskelijat tukevat toimintaa osallistumalla hankkeen järjestämille kursseille. Yhteistyön tavoitteena on pohjoisen mediaopetuksen kehittäminen. Projekti kestää ensi vuoden loppuun saakka. Hankevetäjä Feodoroff on uusia ideoita täynnä. Kesäksi on suunnitteilla noin viikon mittainen nuorten medialeiri. Sen tarkoituksena on antaa Teksti ja kuva: Henri Portti nuorille mahdollisuus ilmaista itseään liikkuvan kuvan keinoin. Leiri järjestetään Inarissa. Feodorff on hankkeesta innoissaan. Hän on hankkeen keulahahmo, joten työnsarkaa ja vastuuta on paljon. Hyviin puoliin kuuluu vapaus, joka antaa mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa ideoita oman mielensä mukaan. Kurssilaisilta kerätty palaute on ollut rohkaisevaa. Lisäksi olemme tehneet todella hienoja tuotantoja, joita tullaan toivottavasti näkemään esimerkiksi televisiossa ja festivaaleilla tulevaisuudessa, Feodoroff päättää. Ulpu Siposen elokuva Opettajan oppivuodet Inarijärven tuolla puolen kertoo etelästä muuttaneen opettajan arkielämästä ja sopeutumisesta vieraaseen kulttuuriin. Aki esittelee kameraa kurssilaisille ennen kuvausharjoitukseen lähtöä. Koltankielisiä elokuvia Sevettijärveltä Inarin Sevettijärvellä järjestettiin maaliskuun alussa kahdeksan päivän mittainen dokumenttielokuvakurssi. Kurssin aikana valmistui viisi lyhytdokumenttia, joista kolme on koltansaamenkielisiä. Saamelaisalueelle sijoittuvat dokumentit kertovat muun muassa vahvoista kolttanaisista, saduista ja aikuistumisesta. Teemat käsittelevät niin oman kulttuurin uhanalaisuutta kuin vieraaseen kulttuuriin sopeutumista. Sevettijärveläinen Sergei Kp. Fofonoff teki elokuvan vaimonsa Matleenan käsityöharrastuksesta. Torniolainen Kerttu Hurtig ja sevettijärveläinen Tyyne Sverloff kertoivat puolestaan yksin asuvan 77-vuotiaan Irinjan tarinan. Rautaperäjärvellä leskenä elävä Irinja asutettiin sotien jälkeen Sevettijärvelle, kuten monet muutkin kolttasaamelaiset. Kurssin aikana opiskeltiin dokumenttielokuvan tekemistä teoriassa ja käytännössä. Koulutus huipentui 13. maaliskuuta pidettyyn ensiiltatilaisuuteen. Kurssin järjestivät ja Interaktiivinen Sápmi -hanke. Kouluttajina toimivat Erkki Feodoroff ja Aki Harju. Teksti: Aki Harju Kuvat: Aki Harju ja Erkki Feodoroff 18 19

11 Outi Länsman, saamen kielen opettaja. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen kielen opinnot vastaavat Giellagas-instituutin inarinsaamen perusopintoja ja pohjoissaame vieraana kielenä perusopintoja SAKK:ssa kieliopinnot suorittanut opiskelija voi Giellagaksessa hakea hyväksilukua opinnoilleen ja näin keskittyä esimerkiksi kulttuuriopintoihin, saamen kielen lehtori Outi Länsman valaisee. Opintojen vastaavuus on konkreettinen esimerkki Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyöstä, jonka ansiosta saamelaisalueellakin voi opiskella kahden saamen kielen yliopisto-opintoja. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnot on tarkoitettu kaikille pohjois- tai inarinsaamesta kiinnostuneille, ja kaikki halukkaat voivat hakeutua koulutukseen. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Pohjoissaamen koulutus antaa opiskelijoille myös valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen keskitason tutkinnon. Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa Giellagas-instituutissa opiskellaan ja tutkitaan saamen kieltä ja kulttuuria. Giellagas on ainoa paikka maailmassa, jossa saamelaista kulttuuria voi lukea pääaineena. Länsman opetti Giellagasinstituutissa pohjoissaamen kieltä neljä vuotta ja siirtyi sen on tiivistänyt yhteistyötään Oulun yliopiston kanssa. SAKK:n vuoden kestävässä saamen kielen ja kulttuurin koulutuksessa suoritettavat opinnot voidaan hyväksilukea Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Yhteistyön tavoitteena on kouluttaa monitaitoisia saamen kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin. Saamea opiskellaan yhteisvoimin jälkeen Saamelaisalueen koulutuskeskukseen, jonne hän laati pohjoissaamen kielen opetussuunnitelman. Uusi opetussuunnitelma mahdollisti yhteistyön yliopiston kanssa. Saamen kieli avaa ovia Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen kielen ja kulttuurin koulutus kestää vuoden ja on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Koulutus koostuu pääasiassa joko pohjoissaamen tai inarinsaamen opinnoista, mutta niiden lisäksi on saamelaisen kulttuurin opintoja sekä yleisiä ja vapaasti valittavia kursseja. Lisäksi tehdään opintomatkoja ja kieliharjoittelu, joiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Länsman kertoo, että uutta yliopistoyhteistyötä on jo hyödynnetty. Viime vuonna yksi pohjoissaamen kielen ja kulttuurin koulutuksen suorittanut opiskelija haki ja pääsi opiskelemaan Giellagakseen. Pohjoissaamen osaamisesta on hyötyä koko Pohjoiskalotin alueella, sillä pohjoissaamenkielisiä työpaikkoja on etenkin Norjan puolelle. Myös opiskeleminen Norjan puolella tulee mahdolliseksi: yksi pohjoissaamen kielen ja kulttuurin koulutuksesta valmistunut opiskelija on suorittamassa opettajaopintoja Saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla) Kautokeinossa. Korkeakoulun opetuskielenä on pääasiassa pohjoissaame. Länsman lupaa, että pohjoissaamen koulutuksessa oppii kielen niin hyvin, että sillä pärjää korkeakoulussakin. Kielikylpyä aikuisille Inarin- ja pohjoissaamen kielen koulutukset antavat opiskelijoille hyvän saamen kielen kirjallisen ja suullisen taidon ja valmiudet käyttää kieltä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa. Opiskelu on kielipainotteista ja perustuu runsaaseen vuorovaikutukseen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Myös kulttuurikursseilta tuttu tekemällä oppii -metodi on hyväksi havaittu tapa oppia kieltä. Saamen kielen ja kulttuurin linjalla saa monipuolisen kuvan saamelaisesta kulttuurista. Tunneilla puhutaan suomea niin vähän kuin mahdollista. Opintojen edetessä ja opiskelijoiden kielitaidon karttuessa suomen kielestä luovutaan opetuksessa kokonaan. Tätä voikin verrata aikuisten kielikylpyyn. Inarinsaame kielitarjontaan Tähän mennessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on tarjottu saamen kielen ja kulttuurin koulutusta vain pohjoissaamen kielessä. Länsmanilla on kuitenkin ilouutisia inarinsaamen opetusta kaipaaville. Kielelle on juuri valmistunut oma opetussuunnitelma, ja vuoden mittaiset opinnot alkavat syksyllä Suunnitelmissa on myös aloittaa vuoden mittainen koltansaamen koulutus, mutta sen tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Saamen kielen ja kulttuurin koulutuksessa on opiskelijoina sekä suomalaisia että saamelaisia. Linja on hyvä vaihtoehto sellaisille saamelaisille, jotka eivät osaa saamen kieltä ja haluavat sitä oppia. Sellainenkin opiskelija, joka hallitsee saamen kielen alkeet, oppii vuoden aikana paljon uutta. Sen sijaan äidinkielenään pohjoissaamea puhuville linja on liian helppo. On selkeä tarve lisätä ja kehittää äidinkielenään saamea puhuvien opetusta, Länsman kertoo. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulussa on syksyllä 2011 ollut tarjolla pohjoissaamen kielen opintoja äidinkielisille. Teksti: Sunna Kitti 20 21

12 Juhan-OulaNäkkäläjärvi opiskelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon koulutusohjelmassa poronhoitajaksi. Uudenajan ammattilainen, Juhan-Oula Näkkäläjärvi, uskoo vakaasti poronhoidon tulevaisuuteen. Isän jalanjäljissä poronhoitajan ammattiin Juhan-Oula perinneammattiin nykyaikaisin taidoin Teksti ja kuvat: Kristiina Pihlaja hän selvittää ja kertoo, että lisäksi koulussa on opetettu nylkemistä, teurastusta ja lihanleikkuuta. Porosta saa paremman hinnan, jos osaa sitä itse jatkojalostaa, hän toteaa. Porotaloudessa toimitaan edel leen poron luontaiseen vuosikiertoon perustuvan ravinnon saannin ja lisääntymisen mukaan sekä niiden turvaamiseksi: poronhoitovuosi vaihtuu keväällä. Syksyllä on kiireisintä aikaa, kun on erotus. Talvella poroja tarvittaessa ruokitaan. Keväällä porot vasovat. Kesä heinäkuussa sitten merkataan uudet vasat ja syksyllä on taas uudet erotukset, Juhan-Oula kuvailee poronhoitajan työvuotta. Vaikkei porojen kanssa enää samalla lailla eletä ja kuljeta tunturissa kuin ennen, täytyy niitä kuitenkin jatkuvasti seurata ja pitää niistä huolta. Kestävä poronhoito puolestaan vaatii riittäviä laidunmaita, ja porojen määrä pitäisi suhteuttaa laidunmaihin, hän tuumii. Hän arvioi, että poroa täytyy kuitenkin olla, että ala lyö leiville ja siitä on päätoimiseksi elinkeinoksi, joka on hänen tavoitteensa. Poronhoitajan ammatissa edellytetään omaaloitteisuutta ja kykyä toimia paliskuntayhteisössä ja yrittäjänä. Ammatinharjoittaja toimii lihan tuottajana, jalostajana ja markkinoijana. Poronhoitaja voi valintansa mukaan toimia vaikka poromatkailuun suuntautuvana monialayrittäjänä. Mihin Juhan-Oula ammatissaan suuntautuu, hän ei osaa vielä sanoa. Sen näyttää tulevaisuus. Tietotekniikka mukana myös poronhoidossa Vaikka porotalous edelleen noudattaa poron luontaista vuosikiertoa, liittyy ammattiin paljon nykyajan tuomia haasteita. Poronhoitaja käyttää koneita ja laitteita, jotka vaativat teknistä osaamista, mutta ne myös helpottavat raskasta fyysistä työtä. Työvälineenä ovat muun muassa erilaiset tiedonhallintamenetelmät. Poronhoitajatutkinnon opettajan Outi Jääskö mukaan nykyaikainen poronhoitaja suunnittelee ja seuraa reaaliajassa tietotekniikan avulla työn taloudellista kannattavuutta ja alan toiminnan kehittymistä. Oppilaitoksen yhteydessä toimii myös poronlihan tuotantolaitos. Lisäksi koulutuskeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Paliskuntain yhdistyksen koeporotarha ja Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen porotutkimusasema. Koulu tekee niiden kanssa läheistä yhteistyötä, joka mahdollistaa myös sen, että opiskeljat pääsevät tekemään ihan oikeita töitä, Outi Jääskö kiittelee. Porotaloudella on pitkät perinteet ainoana elinkeinona, joka pystyy hyödyntämään laajoja pohjoisia alueita ympärivuotisesti. Vaativissa luonnon- ja matkailuympäristöissä työskentelevä poronhoitaja ymmärtää myös luonnonilmiöitä ja edistää luonnon kestävää käyttöä Porotaloudella on myös erityinen yhteiskunnallinen merkitys saamelaisen kulttuurin ja saamen kielten ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Olen pienestä pitäen kulkenut isän mukana ja oppinut siihen elämäntapaan, Juhan-Oula Näkkäläjärvi, 18v, perustelee ammatinvalintaansa ja toteaa, että on vaikea eritellä, mikä poronhoitajan ammatissa erityisesti kiinnostaa. Mutta eihän tähän ala, jollei tämä kiinnosta, hän tuumaa ykskantaan. Hän myös uskoo vakaasti poronhoidon tulevaisuuteen varsinkin pohjoisissa paliskunnissa. Poronlihan kysyntä on kasvanut, sillä ihmiset ovat alkaneet vaatia laatua, hän tietää. Lemmenjoelta kotoisin oleva Juhan-Oula valmistuu tänä keväänä poronhoitajaksi. Silloin on läpikäyty Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kolmivuotisen poronhoitajan koulutusohjelman opinnot Kaamasen Toivoniemessä. Koulutukseen hän hakeutui heti peruskoulun jälkeen; ammatinvalinta on ollut hänelle selvä pikkupojasta lähtien. Hänen isovanhempansa tulivat aikanaan käsivarren Lapista poronhoitajiksi Lemmenjoelle. Työtä jatkoi Juhan-Oulan isä, ja nyt hän itse aikoo seurata isänsä jalan jäljissä. Hän kertoo alan muuttuneen paljonkin siitä, kun oma isä ryhtyi alalle. Silloin kun isä aloitti, ei ollut koneita, nyt kuljetaan kelkoilla porojen luona. Lisäksi työhön saadaan valtiolta poronhoidontukea. Tukien saaminen on myös syy suorittaa poronhoitajatutkinto, sillä tukien saamisen edellytyksenä on alan opinnot. Lisäksi, kun on tutkinto, voi saada starttirahan, hän perustelee hakeutumistaan koulutukseen. Hän arvelee, että tuskin sinne olisi muutoin tullutkaan, vaikka myöntää, että koulutuksesta on myös muuta hyötyä. Nykyisin ei riitä, että osaa kulkea porojen kanssa tunturissa. Pitää myös osata kirjanpitoa, Poronhoitajan ammatissa tarvitaan edelleen myös perinteisiä taitoja. Suopunginkäsittelytaito muun muassa on välttämätön, Ilman sitä ei ammatissa pärjää nykyaikanakaan

13 Kolumni: Vilma Rautakangas YHTEISKUNTA LOPARIT Hiuslakkaa, kuuskytkuus lukematonta sähköpostia, yliviivaustusseja ja valmiiksi suunniteltu elämä. Sitä on mun ja noin miljoonan muun naispuoliseksi luetun suomalaisen arki ja tulevaisuus. Tai oli, kunnes koitti se päivä, jolloin enää naista lukeutu tohon kategoriaan. Mä otin yhteiskuntaloparit. Sinä päivänä kun yliopistosta tuli palautuksena luuserin paperit, kiroilin yksiössäni ja tuijotin ikkunasta naapuritalon elementtiseinää. Päätin, että nyt saa riittää. Avasin tietokoneen ja klikkasin lentoyhtiön sivuille. Etsin ensimmäistä vapaata lentoa ihan mihin tahansa, vaikka kuuhun. Ensimmäisenä listalla luki Ivalo. Ensin hihittelin, mutta ajatus alkoi kehittyä epäilyttävän nopeasti. Tää etelän kaupunkien kasvatti ei ollu ikinä käyny Punkaharjua pidemmällä äiti Suomessa, ja yläasteen maantiedossa oli jotain puhetta, että Lapissa on asutusta. Poro on se miniatyyrihirvi, joka vetää Setä- Joulun pulkkaa. Kolmen päivän varoitusajalla pakkasin kamat ja päädyin Inariin. Kurvailin Suomen halki pitkin valtatie nelosta. Olin varma, että ajoin jossain harhaan täysin suoralla tiellä ja päädyin puoleenväliin Vladivostokia. Tuli ikävä kehäkolmosen iltapäiväruuhkaa. Siellä sentään joku näkee, jos ajat pusikkoon. Täällä joku löytää luurangot puolen vuoden päästä ja ihmettelee, että miks autonraadon takakontissa on surffilauta. Sitä alun epäuskoa kesti hetken. Muutaman viikon jälkeen ei enää tukehtunu raittiiseen ilmaan, kun astui aamulla ovesta ulos. Parin kuukauden päästä kukaan ei enää kysyny kaupan kassalla törkeällä englannilla, että kuinka pitkä sä oikein oot (180 senttiä näin sivumennen sanoen). Ja joulun aikaan kukaan ei enää ihmetelly, miten noin tiukkoihin farkkuihin mahtuu pitkät kalsarit alle. Eikä sinne muuten mahdukaan, narrasin teitä kaikkia. Alkujärkytyksen hälvettyä iski tajuntaan aktiviteettien puute. Jos loppuviikot edellisessä elämässä kuluivat pohtiessa, minkä värinen kynsilakka sopii tukkaan, niin voitte kuvitella, tuliko pakkoliikkeitä perjantai-iltana silkasta toimettomuudesta. Ja toi on, kuulkaa, jossain ihan normaalia. Oli maisemanvaihdos sitte pakon sanelemaa tai vahinko, niin parasta joka tapauksessa. Kaikki ystävyys ja yhteishenki, mitä tästä paikasta huokuu, on mieletöntä. Et voi olla pysähtymättä tuijottamaan vihreänä leiskuvia taivaan valoja, jotka tekee talvesta taikaa, vaikka naama olisi irtoamispisteessä pakkasesta. Missään muualla et voi eksyä Pielpajärven merkityltä reitiltä ja miettiä samalla, että vitsit, oon onnellinen. Opettelin tekemään nuotion, kävin avannossa ja jammailin saamirokkia. Tuskailin kirottua pimeää, yökkäilin pihalla lojuville päättömille poroille ja ikävöin etelään. Mutta kaikesta huolimatta, taisin saada taudin, joka vaivaa monia tänne uskaltautuneita. Sitä kutsutaan lappirakkaudeksi. Kävin ekaa kertaa elämässäni pilkillä jokin aikaa sitten. Käytin syöttinä lauantaimakkaraa, kun toukat osoittautu tosi ällöiksi. Kun kerroin äidille, että aion pilkkiä, se nauro puhelimessa niin kauan, että ehdin keittää aamukahvit sillä aikaa. Voi tätä epäuskoa. IVALON FRISBEEGOLFRADAN MAINOSTILA HYÖTYKÄYTTÖÖN helppous ja halpuus ovatkin tekijöitä, jotka edesauttavat suuresti lajin suosion lisääntymistä maassa. Frisbeegolf tavoittaa etenkin nuoret aikuiset, jotka kenties kesällä miettivät tulevaa koulutuspaikkaansa. Tällaiset ajan hengen mukaiset tilanteet Saamelaisalueen koulutuskeskus ottaa huomioon. Laji vaikuttaa monipuoliselta ja hauskalta. Ehkä sitä voisi kokeilla vaikka henkilökunnan kanssa virkistäytymispäivänä, Liisa Holmberg hymyilee. Koulu saakin todella hienoa näkyvyyttä Keinolahden radalla. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on jo oma 6-väyläinen frisbeegolfrata Toivoniemen porotalouden linjan rakennusten läheisyydessä. Lajin nouseva suosio ja mahdollisuus tulla esille mainostamisen muodossa onkin kätevästi toteutettavissa Ivalon vilkkaalla frisbeegolfradalla. Uskon, että monipuolinen liikunta mukavassa porukassa luo hyvät edellytykset töissä ja opiskeluissa jaksamiselle. Inarin kunta onkin panostanut hienosti liikuntamahdollisuuksiin ja pitää näin hyvää huolta asukkaistaan, Liisa Holmberg sanoo. Ivalolainen frisbeegolfharrastajien seura Skierru on alkanut tehdä yhteistyötä saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Tulevan kesän aikana Keinolahden kelkkaradan ympäristöön tehty rata saatetaan lopulliseen kuntoon. osallistuu frisbeegolftoimintaan hyödyntämällä mainostilaa alueelta. Skierrun tarjous oli mielenkiintoinen, joten Sogsakk tarttui tilaisuuteen. On aina hyvä huomioida paikallisia liikuntaharrastajia. Lisäksi koulu saa pysyvää mainosta alueelle, jossa liikkuu paljon ihmisiä, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg kertoo. Frisbeegolf on suomessa uusi ja nopeasti suosiota saava kaikenikäisten laji. Frisbeegolfin tarkoituksena on kiertää metallihäkeistä ja heittopaikoista koostuva ratakokonaisuus mahdollisimman vähillä heitoilla läpi. Lajin ympäristöystä- Eteisessä on kumisaappaat ja korkkarit vierekkäin, sulassa vällisyys, sovussa. Teksti ja kuvat: Matti Kukkola 24 25

14 Safkaruletti: pakina saamelaispalvelusdirektiivi Teksti: Kuivalihaaja Poroja tiellä: Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa pidetään yllä satoja vuosia vanhaa käsityöperinnettä. Aitoa saamelaista käsityötaidetta opetetaan kaikille, jotka sitä vain haluavat opiskella. Samalla saa oppia saamelaisesta kulttuurista. Saamelaisalueen koulutuskeskukseen eksyy tunnetusti mitä-sattuu-porukkaa mistä päin Suomea tahansa. Moiset opintopaikkojen meressä ajelehtivat pökkelöt eivät tänne rantautuessaan ole edes kuulleet saamelaisista, saati sitten tavanneet ketään alkuperäiskansan edustajaa. Sitten he opiskelevat täällä tyytyväisinä lapinpukujen ja perinnepuukkojen tekemistä. Eiväthän saamelaiset itsekään valmista niitä enää miksi sitten muutkaan? Toisten käsissä saamelainen kulttuuri muuttaa muotoaan. Laavuissaan nälkää näkevät saamelaiset eivät enää pysty elättämään perheitään perinnekäsitöillä. Ensin lantalaiset vievät heiltä elinkeinon, sitten naiset. Asia on kuitenkin ratkaistavissa. Ensimmäiseksi on poistettava kaikki taustaltaan ei-saamelaiset koulusta. Heidän tilalleen on värvättävä aitoja saamelaisnuoria. Sellaisia löytyy ihan läheltä: koulun vieressä sijaitsee yläaste, jossa oikeita saamelaisia kasvaa pilvin pimein. Seuraavaksi Saamelaiskäräjien tulisi säätää erillinen saamelaispalvelusdirektiivi. Sen mukaan jokaisen saamelaistytön pitää ennen korkeampaa akateemista tutkintoa osata valmistaa perinteinen puku. Saamelaispojat direktiivi määräisi tekemään perinnepuukkoja. Onhan selvää, että perinteisten pukujen valmistaminen edesauttaa saamelaiseksi kasvamista ja saamelaisena pysymistä enemmän kuin yliopistojen humanistiset hömppätutkimukset tai lakimieheksi opiskelu. Jokaisessa postikortissa saamelaiset istuvat perhepotretissa laavun edessä lapintakit visusti ojossa. Kortit kertovat ihanteista menneestä ajasta, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Todellisuus on toinen etenkin länsimaiseksi muuttuneissa kylissä, kuten pahamaineisen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen päätoimipaikassa Inarissa. Täällä näkyy ainoastaan vääräoppisia saamelaisia, jotka ovat vaihtaneet lapintakkinsa verkakankaan samettiin. Perinteiset värit sininen ja musta on korvattu sirkusteltan keltaisella. Onneksi edelleen on olemassa toisenlaisiakin saamelaisia: aitoja ja peräänantamattomia tosisaamelaisia, jotka rohkeasti ilmaisevat mielipiteensä siitä, mitä oikeaan saamelaisuuteen kuuluu. Heidän mielestään esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tulisi valita opiskelijansa ennen muuta etnisen taustan perusteella. Huomiota ei pitäisi kiinnittää ollenkaan siihen, haluaako potentiaalinen opiskelija oppia tuntemaan saamelaista kulttuuria ja elämäntapaa. Nämä saamelaisasian shamaanit istuvat varmasti nytkin laavuissaan puukkoja veistelemässä. Onneksi hyvin veistetty puukko tuo sentään turvallisuudentunnetta näinä aikoina, jolloin joku saamelaisalueen ulkopuolinenkin saattaa tulla meistä saamelaisista tietoisiksi. Näin siis varmistettaisiin, että saamelainen kulttuuri säilyy koskemattomana kaukana muiden kulttuurien vahingollisilta vaikutuksilta ja muotivirtauksilta. Ulottuvathan saamelaisen käsityöperinteen juuret keskiajalle saakka. Lapintakkien keskieurooppalaiset kaulukset ja nutukkaiden kärjet ovat varjelemisen arvoinen muisto saamelaisten tyylikkäästä menneisyydestä. Historiallista muotia ei saa päivittää. Aidot saamelaiset ovat tunnetusti jyrkimpiä konservatiiveja. 26 SOGSAKK:n sanhomat sanomat

15 Töihin valmistumisen jälkeen? Multimediajournalisti on ammatillisena oppilaitoksena keskittynyt paljon käytännön opetukseen ja tarjoaa monelle mahdollisuuden perustaa oma käsityöyritys tutkinnon jälkeen tai sen aikana.sogsakk-sanomat kävi kysymässä opiskelijoilta heidän ajatuksiaan työllistymisestä koulun jälkeen. Gallupin tulokset kertovat, että työllisyyteen uskotaan ja työllistyminen opiskelujen jälkeen koetaan tärkeäksi. 1. Uskotko, että työllistyt opiskelualaasi vastaavaan työhön valmistuttuasi? 2. Pitäisikö koulun panostaa enemmän yritys ja/tai yhteiskuntaopetukseen? 3. Millä tavoin koulun maantieteellinen sijainti vaikuttaa opiskeluusi? 4. Onko mielessäsi ollut oman yrityksen perustaminen koulun jälkeen tai sen aikana? 5. Kuinka tärkeää sinulle on työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön, asteikolla 1-5? Henri Portti, media-linja: 1. En usko, että ainakaan aivan saman tien. 2. Ei tarvitse. 3. No vaikuttaahan se. Jos koulu olisi ollut kauempana, olisi voinut jäädä menemättä sinne. 4. Onhan se käynyt mielessä. 5. Ehkä 3-4. Katriina Nevakivi, esinesuunnittelu: 1. Uskon. 2. Koulu järjestää ensi syksynä kymmenen opintoviikon yrittäjäkoulutuksen, joka on vapaaehtoinen. Se on mielestäni riittävästi. 3. Positiivisesti, koska saan keskittyä olennaiseen rauhallisessa ympäristössä. Myös ajankäsitys eli rauhallinen tahti antaa aikaa omaksua asioita paremmin. 4. Kyllä on teksti: Matti Kukkola Johanna Ihme, esinesuunnittelu: 1. Mahdollisuudet siihen ovat pienet. Pienimuotoista yrittäjyyttä voisin harkita ja työllistyä sitä kautta osaksi vuotta. Elantoa en usko tästä alasta saavani. 2. Mielestäni erillinen yrittäjyyskurssi on hyvä. Kaikki eivät kuitenkaan ryhdy yrittäjiksi, joten yritys ja/tai yhteiskuntaopetukseen käytetty kouluaika olisi pois itse asialta eli käsitöiden opettelulta. Ne, jotka tahtovat yrityksen perustaa, ovat myös motivoituneita erilliseen yrittäjyyskoulutukseen. 3. Pitkä kotimatka. Ei paikalla juuri ole merkitystä. Jos koulu olisi ollut yhtä kaukana etelän suunnalla, en Lapin ihmisenä välttämättä olisi innostunut alun perinkään sinne lähtemään. 4. Aluksi en suonut ajatustakaan tällaiselle koiranviralle kuin yrittäjyydelle. Koulutuksen ollessa nyt loppusuoralla toiminimen perustaminen ei enää tunnu mahdottomalta ajatukselta, vaan jopa toivottavalta. 5. Olisihan se mahtavaa tehdä mielekästä työtä, eli 5, mutta realistina tiedän sen olevan Lapissa melko vaikeaa. Katja Lettinen, koru- ja kivi: 1. Ajan myötä kyllä. 2. Ainakin yrittämisestä ja varsinkin käsityöyrittämisestä olisi hienoa saada konkreettista tietoa. Opetusohjelmassa voisi olla esimerkiksi markkinointia, verkostoitumista, tuotehinnoittelua ja työskentelyä kustannustehokkaasti Kyllä, perustan aluksi toiminimen koulun jälkeen maailmalla Gonzo-journalisti vierailee viestintäpajalla Medialinjan entinen opiskelija Tero Titoff on viestinnän moniottelija ja median raudanluja ammattilainen. Työkseen hän valmentaa media-alalle pyrkiviä nuoria. On kevään lämpimin päivä, kun laskeudun autollani Ivalojoen ylittävältä sillalta kohti kylän keskustaa. Hetken kuluttua käännyn pääkadun varrelta oikealle, Rantatielle. Kohtisuoraan paistava aurinko häikäisee silmiä. Säteet ottavat kimmokkeen viimeisistä lumikasoista ja lämmittävät tumman takkini polttavan kuumaksi. Olen matkalla Inarin kunnan viestintäpajalle, jonka toimitilat sijaitsevat Ivalon lukion vieressä. Tartun rohkeasti rakennuksen päädyssä olevaan oveen ja astelen pimeään eteiseen. Ottaa aikansa ennen kuin silmät tottuvat hämärään. Pitkän käytävän varrella sijaitsevasta huoneesta kuuluu ääniä. Radio Inarissa työskentelevät nuoret etsivät siellä juttuaiheita viikon viimeiseen suoraan lähetykseensä. Käytävällä tuoksuu vanha kahvi. Jatkan matkaani videopuolen tiloihin ja kysyn Tero Titoffia. Minulle kerrotaan, että hän on lounastauolla. Jään odottamaan. Titoff saapuu paikalle hetken odottelun jälkeen. Häneltä liikenee aikaa haastatteluun. Ensin Teksti: Henri Portti, Kuva: Erkki Feodoroff on kuitenkin haettava kahvia. Siirrymme Titoffin työhuoneeseen ja alamme keskustella hänen opiskeluajoistaan. Titoff kertoo opiskelleensa SAKK:n multimediajournalistilinjalla vuosien 2003 ja 2005 välisenä aikana. Siemaisen kupposestani kuumaa ja kuuntelen. Linjan opetustaso oli hyvä ja monipuolinen, mutta ehkä liian uutispainotteinen, Titoff muistelee. Titoff viihtyi hyvin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Työvälineet olivat uudenaikaisia, ja medialuokan syrjäisempi sijainti antoi mahdollisuuden työskennellä omassa rauhassa. Titoff työskenteli media-alalla jo ennen opiskelujaan, joten hän hallitsi alan perusteet jo kouluun tullessaan. Opiskellessa omia taitojaan sai syventää Valmistumisen jälkeen hänellä oli hankaluuksia työllistyä. Tero teki neljän vuoden ajan pätkätöitä, kunnes vuonna 2009 sai paikan viestintäpajalta. Titoff työskentelee videopuolen työvalmentajana ja opastaa nuoria pajalaisia kuvauksen ja leikkaamisen saloihin. Titoff on työskennellyt aikaajoin myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan vierailevana opettajana. SAKK ei siten ole täysin taakse jäänyttä aikaa. Titoff kertoo, että tietynlainen kaipuu kouluun on jäänyt. Opiskeluajoilta kaipaan eniten valtion rahoitusta, hän toteaa pilke silmäkulmassaan. Pajan harjoittelija saapuu paikalle ja kertoo tarvitsevansa Titoffia toisaalla. Lisäksi selviää, että alkamaisillaan on palaveri, johon myös työvalmentajan on osallistuttava. Ymmärrän, että nyt on aika lähteä ja nousen tuoliltani. Kiitän haastateltavaani ja käyn viemässä kahvikupin keittiöön. Poistun paikalta tutun tuoksun saattelemana: pohjaan palanut kahvi tuo mieleen 1980-luvun hämyiset huoltoasemat. Pihalla paistaa edelleen aurinko. Katson taivaalle ja lähden ajelemaan kotia kohti

16 Aitojen taitojen juurille on ainutlaatuinen oppilaitos ja päätoimipaikkamme sijaitsee monikulttuurisessa Inarissa. on toisen asteen oppilaitos jossa on mahdollisuus opiskella moneen ammattiin. Järjestämme monialaista ammatillista koulutusta suomeksi ja saameksi sekä edistämme saamelaiskulttuuria koko saamelaisalueella. Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä teemme Saamelaisalueen lisäksi arktisen alueen valtioiden ja alkuperäiskansojen kanssa. Tehtävä Tehtävänämme on antaa koulutusta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamen kieliä, saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja. Tarjoamme ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ja meillä voit myös opiskella saamen kieltä ja kulttuuria, mediaa ja korkea-asteen opintoja. Lisäksi järjestämme monipuolista saamelaiskulttuurikoulutusta eli saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä lyhyitä ja pidempiä kursseja eri puolella saamelaisaluetta ja sen ulkopuolellakin. Kehitämme aktiivisesti myös verkko-opetusta ja virtuaalikoulua ja niihin liittyviä tukipalveluja. Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen on myös yksi tehtävistämme. Edistämme toiminnallamme alueen työllisyyttä ja elinkeinoelämää ja yhtenä tavoitteenamme on kehittää erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista. Poro kestävää kehitystä parhaimmillaan Yksi ideologianamme on alkuperäiskansojen perinteiden ja ympäristön kunnioittaminen. Teemme aktiivista kansainvälistä yhteistyötä arktisen alueen valtioiden ja alkuperäiskansojen kanssa ja yhteistyön tavoitteena on porotalouskoulutuksen ja porotaloutta tukevien elinkeinojen kuten käsityö-, matkailu- ja mediakoulutuksen kehittäminen. Kieli ja kulttuuri Meillä on laajaa kansallista ja kansainvälistä hanketoimintaa, jolla kehitämme saamen kieliä, saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja. Teemme yhteistyötä Lapin ja Oulun yliopistojen sekä arktisen alueen korkeakoulujen kanssa. Toimipaikat Toimipaikat sijaitsevat Inarissa, Ivalossa, Kaamasessa (Toivoniemi) ja Enontekiöllä. Hallinnollinen keskus on Inarissa ja Toivoniemessä sijaitsevassa luontaistalouden kehittämisyksikössä on mm. opetusteurastamo ja nahankäsittelytilat. KOULUTUSTARJONTA Ammatillinen perustutkintokoulutus Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 120 ov Toivoniemi - luontoalan koulutusohjelma, luonto-ohjaaja - porotalouden koulutusohjelma, poronhoitaja Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 120 ov, artesaani, Inari - tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma - korukivi- ja jalometalliala - saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit - saamenkäsityöala kovat materiaalit Matkailualan perustutkinto, 120 ov, matkailupalvelujen tuottaja, Ivalo - matkailupalvelujen koulutusohjelma Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 120 ov, kokki, Ivalo - kokin koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 120 ov, lähihoitaja, Ivalo - Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma - Vanhustyön koulutusohjelma Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, 120 ov, datanomi, Ivalo - käytön tuen koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto, 120 ov, merkonomi, Ivalo - asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Kaikkien perustutkintojen yhteydessä mahdollisuus ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittamiseen. Saamelaiskulttuurikoulutus, - Saamenkielisiä lyhytkursseja (esim. kieli- ja käsityökurssit) - koulutukset lähinnä saamelaisalueella Medialinja, 40 ov + 40 ov Pohjoisten kielten linja: Pohjoissaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Korkea-asteen linja: Inarinsaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Ammattitutkintoihin valmistava koulutus - Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus - Saamenkäsityön ammattitutkinnot - Porotalouden ammattitutkinto Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus on aikuisväestölle suunnattua ammatillista tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja lyhytkursseja. Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista, työvoimapoliittista tai työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta. Tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus on näyttötutkintokoulutusta, jossa tutkintoon vaadittava ammattitaito hankitaan valmentavassa koulutuksessa ja työssä oppimalla. Ammattiosaaminen osoitetaan näytöillä. OPINTOSOSIAALISET ETUUDET Opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet on määritelty laissa 630/1998 (laki ammatillisesta koulutuksesta) sekä oppilaitoksen omassa laissa 252/2010(Laki saamelaisalueen koulutuskeskuksesta). Osalla opintolinjoista opiskelijoilla on maksuton ruokailu koulupäivinä sekä mahdollisuus maksuttomaan asuntolamajoitukseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea Kelalta opintotukea. HAKUAJAT JA PÄÄSYVAATIMUKSET Ammatilliset perustutkintokoulutukset ovat yhteishaussa, muihin haku suoraan oppilaitokseen. Linjojen alkamisajoista, pääsyvaatimuksista ja hakuajoista saa lisätietoja koulun toimistosta puh tai suoraan opinto-ohjaaja Liisa Sandilta puh tai Lisätietoja myös: Asuntolat Oppilaitoksemme asuntolat sijaitsevat kolmessa toimipaikassa eli Ivalossa, Inarissa ja Toivoniemessä. Ivalon ja Toivoniemen asuntolat sijaitsevat aivan koulun vieressä ja Inarin asuntola Jeera on puolestaan kauniilla paikalla Inarijärven rannalla. 30 Kuvat: Ulla Isotalo 31

17 TOIMIPAIKAT Menesjärventie 4, PL 50, INARI Puh , faksi (016) Ivalon toimipaikka Jokikuja 10, IVALO puh , faksi (016) Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 290, KAAMANEN puh Enontekiön toimipaikka Rivihalli 2, Ruijantie 5, ENONTEKIÖ puh , puh./faksi (016) ,

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE Positiivista palautetta SAKK:n laatutyöstä. Tein opetusharjoittelusta raportin ja SAKK:n laatutyön maine on nyt kiirinyt kasvatustieteellisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA Marina Falevits Timo Halonen Maritta Mäenpää SAKK:n arktisen yhteistyön (=KV-toiminnan) ydintä Poroelinkeinon ja koulutuksen kehittäminen pohjoisten porokansojen alueella Alkuperäiskansojen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2010-2011 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Opetuskokonaisuudet, 3 kertaa Teema 1: Omat ja lasten parissa työskennellessä tarvittavat

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2005-2006 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, sámeguovllu gielddaid ja skuvllaid almmuhan

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA 2009-2010 Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot