Schule als Lern- und Lebensraum. Ein Vergleich des Schulalltags in Finnland und Deutschland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Schule als Lern- und Lebensraum. Ein Vergleich des Schulalltags in Finnland und Deutschland"

Transkriptio

1 Koulu oppimis- ja elinympäristönä Schule als Lern- und Lebensraum. Ein Vergleich des Schulalltags in Finnland und Deutschland Yleistä Aloite hakemiseen bilateraaliseen Comenius ohjelmaan tuli Saksan, Schiller Schule Bochumin (Nordrhein-Westfalen) taholta. Suomen menestys PISA-tutkimuksissa vuodesta 2006 lähtien on tuonut Suomeen jatkuvana virtana asian-tuntijoita ja opettajia muista maista, ei vähiten Saksasta, jossa tutkimuksen tulokset ovat saaneet vilkasta keskustelua aikaan. PISA 2006: Matematiikka Saksa 14. sija Suomi 1. sija Luonnontieteet Saksa 8. sija Suomi 1.sija Luetun ymmärtäminen Saksa 14.sija Suomi 2.sija Näin ollen suomalaisten eli Laanilan lukion oppilaiden kiinnostus Saksan koululaitosta kohtaan lähti eri tarpeista, joita ovat tietysti kiinnostus erilaiseen kouluun, koulukulttuuriin / kulttuuriin ja kieleen. Ottamalla vertailun lähtökohdaksi yksi koulu Suomessa saadaan jo aika vahva yleiskuva koko koulujärjestelmästä,kun taas yksi koulu Saksasta, yhdestä osavaltiosta, kertoo huomattavasti vähemmän. Projektin teemojen tuli siten olla yleisluontoisia: opiskeltavat aineet ja lukujärjestys; oppilaiden osallistuminen päätöksen tekoon ja vanhempien osallistuminen; opetusmetodit ja opetuksen kulku; tukiopetus, oppilashuolto; harrastemahdollisuudet; läksyt; kouluvuoden rakenne; koulun varusteet. Koska vierailu Schiler-Schulessa sattui viikolle, jolloin osalla oppilaista oli ns. harjoitteluviikko, joutui osa Laanilan lukion oppilaista olemaan suuren osan päivistä kahdella muulla koululla, Natorp Grundschulessa ja Mathias-Claudius-Schulessa. Työhön käytetyt metodit ovat olleet haastattelut, tarkkailu paikan päällä, etukäteistutustuminen koulujärjestelmiin. Koulutuksen järjestäminen Kouluvertailua tehdessä on hyvä tietää, kuka antaa ohjeet koulutuksesta ja koulusta. Saksan Liittovaltio on sinänsä vastuussa koko koululaitoksesta, mutta jokaisen osavaltion kulttuuri-/opetusministeriö on vastuussa opetuksen järjestämisestä, sen sisällöstä ja henkilökunnasta, mikä aiheuttaa sen, että koulusysteemit vaihtelevat osavaltiosta toiseen. Kunnat puolestaan vastaavat koulujen varustamisesta ja niiden kustannuksista.

2 Suomessa perusopetuslaki ja lukiolaki antavat tiukat ohjeet koko maahan. Niissä määrätään opetussisällöistä, suunnitelmista ja koulutuksen järjestämisestä. Kunnat ovat koulutuksen järjestäjiä ja vastaavat siitä johtuvista kuluista, rahoitus tulee valtiolta ja kunnalta itseltään. Koulutuksen päämäärät Suomen koululaeissa mainitaan koulutuksen päämääriä mm.: tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja; edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa; koulutuksen periaatteet ovat valtakunnallisesti yhtenäiset. Vastaavia päämääriä Saksassa ovat: kokonaispersoonallinen kasvatus; tiedot ja kyvyt; sosiaaliset ja persoonalliset taidot; vanhempien ja nuorten oma aktiivisuus päämäärän saavuttamiseksi. Saksassa löytyy myös määrittely hyvälle koululle: siellä on motivoiva ja suoritusta edistävä ilmapiiri; siellä saavutetaan hyvät loppuarvosanat ja menestytään valtakunnallisissa kilpailuissa; luokalle jääviä on vähän; huonoja ainearvosanoja on vähän. Hyvään kouluun kuuluu muutakin: siellä on mahdollisuus harrastaa musiikkia ja teatteria, monipuolista urheilua, koululaiset ovat yhteiskunnallisesti osallistuvia, koulussa voi osallistua muuhunkin koulutukseen, vanhempien ja koulun välillä vallitsee vilkas yhteistyö. Koulujärjestelmät Suomessa on kaikille pakollinen 9-vuotinen yhtenäinen peruskoulu, joka aloitetaan sinä vuonna, jolloin 7.ikävuosi tulee täyteen, ja josta voi sen päätettyään jatkaa kolmivuotiseen lukioon tai ammattiopetukseen. Yksityiskouluja Suomessa on hyvin vähän, luvan saaminen niiden perustamiseen on hyvin vaikeaa. Jos Suomen järjestelmä on selkeän yksinkertainen, sitä monimutkaisempi se on Saksassa. Varsinainen peruskoulu alkaa 6 vuoden iässä ja se kestää 4 vuotta. Sen jälkeen oppilaan tai lähinnä opettajan ja vanhempien, on valittava oppilaalle joko Hauptschule, Realschule tai Gymnasium. Joissakin osavaltioissa on myös Suomen järjestelmää vastaavia Gesamtschuleja vuotiaista oli Hauptschulessa 20,6 %, Realschulessa 26,5 %, Gymnasiumissa 33,4 % ja integroidussa Gesamtschulessa 8,5 % oppilaista. Koulun valinta tapahtuu lapsen koulumenestyksen mukaan, mihin vaikuttaa paljon myös vanhempien koulutustausta. Yli puolet Gymnasiumin oppilaiden vanhemmista edustaa ylempiä toimihenkilöitä, kun taas Hauptschulessa vastaavan taustan omaavia oppilaita on vain 9 %. Ainoastaan Realschlulessa oppilaiden taustat jakaantuvat melko tasaisesti eri yhteiskuntaluokkiin. Jos Suomessa on vaikeaa perustaa yksityistä koulua, sitä halutummalta ja helpommalta se vaikuttaa Saksassa. Jopa 20 % vanhemmista haluaisi lähettää lapsensa yksityiseen kouluun. Vuosittain perustetaankin

3 uutta yleissivistävää yksityistä koulua. Koululla täytyy olla rahoitus valmiina ja sen tulee noudattaa kulloisenkin osavaltion koululakeja. Vertailukohteina olleet koulut Laanilan koulu Perustettu keskikouluna 1957, vuodesta 1962 siinä toimii myös lukio. Nykyisin Laanilan lukio sekä yläasteen peruskoulu, luokat 7-9. Oppilaita lukiossa on noin 300 ja yläkoulussa noin 370. Opettajia on yhteensä 53. Oppilaat tulevat yläkouluun lähikoulupiiristä, samoin pääasiassa lukion oppilaat, mutta koska lukion voi valita vapaasti, oppilaita on myös lähikunnista. Schiller Schule-Bochum on saksalainen Gymnasium, eli se vastaa vanhaa suomalaista oppikoulua. Siinä ovat luokat 5 13/12. Koulu ei ole yksityinen, sinne haetaan ja oppilaat valitaan todistusten perusteella. Oppilaita koulussa on n.970, opettajia 55. Mathias-Claudius-Schule On evankelinen yksityinen peruskoulu, jossa on kristillinen katsomus opetukseen. Koulussa toimivat nykyään Grundschule sekä Gesamtschule vuodesta 1990 alkaen. Koulussa voidaan suorittaa myös ylioppilastutkinto.. Edellisessä ovat luokat 1-4, oppilaita on 185, joista 45 kehitysvammaista. Jälkimmäisessä luokat 5-13, oppilaita 820.

4 Natorp Grundschule Peruskoulun ala-aste, luokat 1-4, oppilaita 280. Se on yksityinen peruskoulu, joka pyrkii kehittämään ja testaamaan tapoja, joilla edistetään erityisen lahjakkaita oppilaita. Koulu on avoin kuitenkin kaikilla lapsille ja siellä on myös siirtolaislapsia. Koulu toimii yhteistyössä yliopiston, seurakunnan, lastentarhan, lahjakkaita oppilaita edistävän yhdistyksen sekä urheiluseurojen kanssa. Koulujen ympäristö, varustelu ja koulurakennus Schiller-Schule Bochum on rakennettu Uudempaa rakentamista edustavat koulun kaksi uutta lasitornia. Koulu sijaitsee n. 2 kilometrin päässä Bochumin keskustasta ja sinne on hyvät kulkuyhteydet joka suunnalta. Suurin osa oppilaista kulkee kouluun kävellen. Koulurakennus vaikuttaa vanhalta ja arvokkaalta. Sillä on myös iso piha-alue, jossa ei kuitenkaan ole paljon aktiviteetteja. Piha-alue on pääasiassa asfaltoitu. Fyysisesti Laanilan koulu käsittää niin yläasteen kuin lukionkin, mutta ne ovat opetuksellisesti eri yksiköitä. Koulu sijaitsee n. 2,5 kilometrin päässä keskustasta. Koulu on perustettu keskikouluna vuonna 1957, ja koulurakennus on tyypillinen 1950-luvun matalahkoa arkkitehtuuria edustava, jota on laajennettu luvulla. Koulun piha on suuri, mutta ison osan siitä täyttävät henkilökunnan autot ja oppilaiden polkupyörät, sillä suurin osa tulee pyöräillen kouluun, halki vuoden. Piha on pääosin asfaltoitu ja aika ikävän näköinen, vaikka viheralueitakin on. Sisäpihalta löytyy tosin shakkiruutu ja penkkejä lämpimämpää vuodenaikaa varten. Bussiyhteydet ovat sangen huonot.

5 Schiller-Schulen ala-aula on tilava, siellä on muutamia sohvia ja pöytiä. Ala-aulasta mennään kansliaan ja on huono akustiikka, joten käytävissä on melua ja kaikua välituntien aikana erittäin paljon. Käytävien seinät on täytetty maalauksilla ja piirustuksilla, joita myös oppilaat ovat tehneet, mikä antaa käytäville viehättävyyttä. Laanilan koulun sisääntuloaula ei ole suuren suuri, osan tilasta vie oppilaiden rakastama pingispöytä. Aulasta pääsee liikuntasaliin, ruokasaliin, opettajainhuoneeseen. Aulasta lähtevän käytävän varrella ovat kanslia, rehtoreiden huoneet, kirjasto ja terveydenhoitajan huone. sekä ATK-luokat. Ala-aulassa on myös vahtimestarin huone. Koulun käytävät ovat ahtaita ja pimeitä, koulu on rakennettu aikana, jolloin oppilaat menivät välitunnilla ulos. Käytävillä on oululaisten taiteilijoiden maalauksia sekä ala-aulassa oppilastöiden

6 vaihtuvia näyttelyitä. Oppilastöitä on myös kuvaamataidon aulassa. Käytävillä on myös ilmoitustauluja. Sekä Schiller-Schule että Laanilan koulu näyttävät rakennetun saman periaatteen mukaan: koulun ydin saavutetaan helposti sisääntuloaulasta. Schiller- Schulen luokkahuoneet on tarkoitettu n. 25 oppilaalle, samoin kuin Laanilan yläkoulun luokat. Lukiossa Laanilan luokkiin täytyy mahtua jopa 40 oppilasta. Schiller-Schulen luokissa ei ole tietokoneita tai videotykkiä, myös piirtoheitin puuttui useista luokista. Kaikki varusteita, joita on Laanilan koulun kaikissa luokissa (videotykkiä ei vielä kaikissa) kuten myös TV. Lisäksi Laanilassa on CD/kasettisoittimet niissä luokissa, joissa opetetaan kieliä. Lähinnä ihmetytti Schiller-Schulessa, kuinka oppilaat oppivat vieraiden kielten ääntämistä ilman kasetteja, ja kuinka opettajat kantoivat itse kannettavan piirtoheittimen tai nauhurin luokkaan. Myös pääsy tietokoneiden ääreen ei ollut vapaata niin kuin Laanilassa. Laanilassa hemmotellaan tekniikalla. Schiller-Schulen ilmastointi tapahtuu tuulettamalla eli ikkunat pidetään auki, jolloin luokissa on kylmä. Laanilassa siirryttiin viimeisen remontin yhteydessä koneelliseen ilmastointiin, mikä pitää luokat lämpiminä, mutta ilman laatua ei aina voi kehua. Schiller-Schulen erikoisluokkia ovat: atk-luokat (2), fysiikan, kemian ja biologian luokat, kuvaamataidon ja musiikin luokat ja liikuntasali. Vastaavat luokat ovat myös Laanilassa, sen lisäksi Laanilassa on myös kielistudio, 2 opetuskeittiötä, käsityöluokka sekä puu- ja metalliverstas yläkoulun käyttöä varten. Lukion oppilailla on myös oma ATK-tila, jossa voi työskennellä vapaatunneilla. Koska Suomessa kouluun kuuluu kouluruokailu, on Laanilassa tietysti ruokala, ei suuren suuri, Schiller-Schulessa on kahvila, jossa oppilaat voivat ostaa itselleen lämpimän aterian, juomaa ja pullaa.

7 Mathias-Claudius-Schule on myös iso koulurakennus, ja koska siellä on vammaisia oppilaita, on heidän tarpeensa otettu huomioon. Koulusta löytyy tavallisia luokkia n. 25 oppilaalle, mutta myös pien ja erityisluokkia vammaisille. Luokat ovat varustettuja liitutaululla, mutta myös tietokoneita löytyy. Koulussa on kirjasto. Oppilaille on pöytätennispöytä. Koulussa on myös oma ruokala. Tilat vaikuttavat avarilta. Natorp Grundchulessa on iso piha, osittain asfalttia, osittain viheraluetta, jossa paljon leikkivälineitä. Koulurakennuksia on kaksi. Luokkahuoneiden lisäksi koulussa on tilat läksyjen tekemiselle, keittiö, opetusuima-allas, ATK-tila, voimistelusali, koulupihalla tila koripalloiluun. Kun Suomessa valtio/ kunta rahoittaa koulut, Saksassa sen tekee osavaltio ja kunta (83% osavaltiolta, 16,8 % kuunilta ja 0,2 % liittovaltiolta). Bochumissa rahoitettavia kouluja on 113, joten yhdelle koululle ei jää paljon rahaa. Kaupunki antaa korvausta materiaaleihin, sekä 6000 kirjojen ja papereiden hankintaan sekä lämmitykseen. Myös oppilailla on sanottavansa koulubudjettiin. Lisäksi rahoitusta tulee koulun tukiyhdistykseltä (Verein für Förderer der Schiller-Schule zu Bochum e.v), jonka jäseninä on vanhempia, opettajia, entisiä oppilaita. Tähän mennessä koulun hyväksi on käytetty heidän keräämänsä Suomessa kukin oppilas tuo tietyn summan kouluun, josta rahoitetaan koulun menot, myös hankinnat. Laanilan koulu saa n. 1,7 milj. Oppilaskunnan keräämillä varoilla hankitaan mm. vastauspapereita kokeisiin. Koulussa on pieni stipendirahasto, josta jaetaan keväällä stipendejä sekä opinnoissa että muuten kunnostuneille oppilaille. Jos rehtorit saisivat itse päättää jotain uudistusta koulunsa puitteisiin, uudistaisi Schiller-Schulen rehtori eurolla luokkahuoneita, valaistusta, akustiikkaa ja loisi paikkoja uusille luokkahuoneille, rakentaisi opettajille omat luokkahuoneet. Laanilan koulussa haluttaisiin myös lisää tilaa, esim. lukutiloja oppilaille. Ja jos rahaa tulisi miljoonan verran, rakennettaisiin Laanilaan toinen urheilusali, muutettaisiin arkkitehtuuria, luotaisiin muunneltavia luokkatiloja. Kouluvuoden rakenne lukiossa Suoritetun tutkimuksen mukaan päästiin siihen tulokseen, että Suomen ja Saksan kouluvuosien rakenteissa on suuri ero. Lomat jakaantuvat Bochumissa ja Oulussa seuraavasti kesäloma: Bochum:6,5 viikkoa, Oulu 10; syysloma Bochum 2 viikkoa, Oulu 1; joululoma Bochum 2 viikkoa, Oulu samoin 2; talviloma Bochum -, Oulu 1 viikko; pääsisäisloma Bochum 2 viikkoa, Oulu 2 päivää. Suomessa kunnat voivat päättää syysloman ja talviloman pituudesta, kouluvuodessa tulee tosin olla kaikkialla yhtä monta päivää. Yhteenlaskien bochumilaisilla

8 koululaisilla näyttää olevan vähemmän lomapäiviä - 12,5 viikkoa - kuin suomalaisilla lähes 14,5 viikkoa. Kouluvuoden pituus on Bochumissa n. 220 päivää, Oulussa 190 päivää. Suomen kouluvuosi on siis lyhyempi kuin Saksan. Suomessa kunnat voivat hieman siirtää lomapäiviä, mutta niitä täytyy olla se 190. Suomessa kouluvuosi on jaettu 5 jaksoon, toisin kuin saksalainen, joka koostuu kahdesta puolivuosijaksosta. Jokainen jakso Suomessa käsittää 5 opetusviikkoa, joita seuraa koeviikko, jonka aikana on kokeet jakson aikana opiskelluista aineista. Myös yläaste työskentelee osaksi periodeittain. Bochumissa kouluvuosi on jaettu neljään jaksoon. Ensimmäisenä puolivuotisjaksona 11.luokalla on kaksi koetta niin matematiikassa kuin kielissä ja 1 koe jokaisessa valitussa kirjallisessa aineessa. Toisena puolivuotiskautena kirjoitetaan 2 koetta kirjallisissa aineissa. Eroa on myös opiskeltavien aineiden määrässä: Suomessa opiskellaan yhdessä jaksossa 5-8 ainetta, Saksassa Kyselyn mukaan ovat Schiller-Gymnasumin oppilaat tyytyväisiä kouluvuoden rakenteeseensa, mutta niin ovat laanilalaisetkin omaansa. Opiskeltavista aineista ja lukujärjestyksestä lukiossa Suomalaisessa lukiossa täytyy suorittaa lakimääräinen kurssimäärä, 75 kurssia, voidakseen suorittaa ylioppilastutkinnon. Pakollisia näistä on 47 tai 51 riippuen siitä, onko matematiikka pakollisena aineena. Muut kurssit voi valita itse suuresta kurssivalikoimasta. Valittavien kurssien ja aineiden määrä on suuri, kuten kurssitaulukosta käy ilmi. Jokainen oppilas tekee siis oman suunnitelmansa lukiovuosiksi. Käytännössä kurssien valinta tapahtuu internetin kautta, ja siinä täytyy joskus olla nopea, sillä kurssi voi täyttyä nopeasti ja sitten joutuu valitsemaan jotain muuta.

9 Yleensä oppilaat pystyvät valitsemaan haluamansa aineet, mutta jos on esim. valinnut paljon matematiikkaa ja luonnontieteitä, ei aikaa jää valinnaisille kielille. Urheilutunteja voisi monen mielestä olla myös lisää, myös taideaineita olisi moni halukas valitsemaan lisää. Peruskoulussa kaikilla on melkein samat opiskeltavat aineet. Muuttuvia tekijöitä ovat kielet, yleensä kaikilla on A1 kielenä englanti. Muita yhteisiä aineita ovat: äidinkieli, matematiikka, ruotsi (7.lk alkaen), terveystieto, biologia, maantiede, historia, kemia, fysiikka, yhteiskuntaoppi, uskonto tai elämänkatsomustieto, liikunta, kuvaamataito, musiikki, kotitalous, käsityöt, tekniset työt. 8. luokalla tulee mukaan valinnaisaineita: 3. kieli (saksa tai ranska), kotitalous, käsityö, metalli- ja puutyöt, kielten lisäkursseja, musiikki, kuvaamataito. Periaatteessa samoja aineita kuin Schiller-Schulessakin, siellä on tosin kielitarjonta suurempi: latina, espanja, myös kasvatusoppia on mahdollisuus opiskella. Schiller-Schulessa luokkalaiset saavat valita suuren osan kurssien järjestyksestä itse. Tietty määrä pakollisia suorituskursseja on valittava (2) samoin tietty määrä peruskursseja (8-10). Pakollisia aineita kaikille ovat äidinkieli, matematiikka, vieras kieli, luonnontieteet ja urheilu. Nuoremmille on valmis lukujärjestys. Se vastaa oikeastaan suomalasien peruskoulun yläasteen/ lukion mallia, joissa on niin vapaavalintaisia kuin pakollisia aineita/ kursseja. Tunneilla vietetty aika viikkoa kohti (yläaste, 8.lk) Suomen yläasteella oppilas viettää yleensä minuuttista oppituntia viikossa eli hänellä on 22h 30min opetusta /viikko. Bochumissa oppilaalla on yleensä 33 (8.luokan yleisin tuntimäärä) tuntia viikossa ja oppitunnin kesto on sama kuin Suomessakin, 45 min. Eli bochumilainen 8-luokkalainen saa 24h 45min opetusta viikoittain. Yli kaksi tuntia enemmän kuin suomalainen 8-luokkalainen. Lukuvuotta kohden bochumilainen 8-luokan oppilas viettää 1030 tuntia oppitunneilla, suomalainen pääsee huomattavasti vähemmällä, oppitunteja kertyy ajassa vain 855. Oppiaineittain jako tapahtuu seuraavasti: kielet 36 % Bochum - 33%Oulu; reaaliaineet 12 % Bochum - 17 % Oulu; matemaattisluonnontieteelliset aineet 30 % Bochum - 27 % Oulu; urheilu, musiikki etc. 12 % Bochum - 23 % Oulu; valinnaisia kursseja 9 % Bochum.

10 Oppilashuolto ( Oppilaan ohjaus ja tukiopetus) Laanilan lukiossa oppilaita ovat ohjaamassa opinto-ohjaaja ainevalintoja, opiskelua ja ammatinvalintaa koskevissa asioissa ja erityisopettaja tarvittaessa tukemassa muissa ongelmissa. Tukiopetusta saa aineen opettajalta tarvittaessa. Yläkoulun puollella toimivat samoin opinto-ohjaajat samoin periaattein, lisäksi apuna on erityisopettaja, koulukuraattori ja kouluavustaja, jotka ohjaavat oppimisvaikeuksissa. Koulukuraattori ja koulupsykologi ovat myös oppilaiden käytettävissä. Tukioppilastoimintaa on niin lukiossa kuin yläkoulussakin. Oppilaiden mielestä ohjausta on hyvin saatavilla, tosin n. 15 % oppilaista haluaisi lisäohjausta oppiaineessa, oppiaineen valinnassa tai oppimistekniikassa, vaikka viime mainitusta järjestetään vuosittain kurssi oppilaille. Koulussamme on myös terveydenhoitaja neljänä päivänä viikossa ja koululääkäri kerran viikossa. Yläasteiden oppilaille tehdään terveystarkastus. Tukiopetusta ja läksyapua annetaan Schiller-Schulessa 5. ja 6. vuosiluokalle. Aivan samoin kuin Suomessa. Oppilas voi valita myös erikoistunteja, kuten opiskelutekniikan kurssin, senkin 5.llä luokalla. Oppimissaaret, Lerninseln, on Schiller-Schulessa tukiopetuksen muoto, jossa joko koulun vanhemmat oppilaat tai yliopisto-opiskelijat opettavat nuorempiaan koulun jälkeen. Opetusta annetaan mm. kielissä ja matematiikassa, mutta voi löytää sellaisenkin ryhmän kuin kuinka vastata tunnilla. Tällaisten ryhmien koko on n. 6-8 oppilasta ja vuosittain näihin opetusryhmiin osallistuu n. 100 oppilasta. Yksi Lerninsel kestää 6 viikkoa ja vuosittain järjestetään oppimissaareketta. Oppilaat saavat

11 opetuksestaan pienen korvauksen, opiskelijat eivät. Oppimisen ohella tulee otetuksi sosiaalinen kompetenssi ja lahjakkaan edistäminen. Myös Mathias- Claudius koulussa on ohjelma oppilaat auttavat oppilaita, jossa oppilaat tukevat toisiaan erimoppiaineissa. Oppilaat saavat tästä tukitoiminnasta myös todistuksen, josta voi olla apua työpaikan haussa. Lahjakkaiden huomioiminen ei tule esiin kovin paljon suomalaisessa koulussa. Ryhmän sisällä voidaan tietysti eriyttää, antaa lisä- / vaikeampia tehtäviä edistyneemmille. Miten se onnistuu luokkatyöskentelyssä, on eri asia. Lukiossa lahjakkaimmilla on tietysti mahdollisuus suorittaa lukio joko lyhyemmässä ajassa tai hankkia itselleen suurempi kurssimäärä itsenäisin suorituksin. Schiller-Schulessa ranskan ja latinan voi suorittaa yhtäaikaisesti, 10. vuosiluokan voi hypätä yli, 10-luokkalainen voi käydä seuraavan vuosikerran tunneilla, 13-luokkalaisilla on mahdollisuus suorittaa yliopiston kursseja. Näin on voinut tehdä luonnontieteellisissä aineissa Laanilan lukiossakin. Tässä tulee esiin esiin saksalainen hyvän koulun periaate: menestystä edistävä ilmapiiri. Mathias-Claudius-Schulessa on säännöllistä puhe tai sairausterapiaa sitä tarvitseville lapsille, jotka voivat viettää koulussa jopa kolme lisävuotta ja oppia tarpeellisia valmiuksia elämää varten, kuten keittotaitoa. Vammaisia oppilaita opetetaan omissa ryhmissään ja he seuraavat helpotettua opetussuunnitelmaa. Arviointia ei ole. Opettajat huolehtivat siitä, ettei vammaisia oppilaita kiusata koulussa. Laanilan lukiossa on muutamien vuosien ajan ollut kuulovammaisia oppilaita, yksi vuosiluokkaa kohden. Heitä varten on oppitunneilla kaksi viittomakielen tulkkia, joiden palkkauksen suorittaa oppilaan kotikunta. Natorp Grundschulen periaate on edistää hyvien oppilaiden oppimista. Opetus eriytetään lapsen tason mukaan. Periaatteena on sytyttää oppimisen ilo jokaisessa lapsessa. Koulu tarjoaa myös apuopetusta, jolloin osa luokasta työskentelee koulussa toisten ollessa kotona. Ehkä oppilashuoltoon voisi laskea myös. saksalaisille kouluille tyypillisen ns. kiistanselvityksen. Kiistanselvittäjiä ovat oppilaat, jotka selvittelevät ongelmia joko oppilaiden tai oppilaiden ja opettajien välillä. Niitä ei ole Laanilan koulussa, mutta ehkä luokkien tulioppilaat voivat hoitaa samoja asioita. Siihen, miten oppilaat pärjäävät koulussa, kuuluu myös sijaisten hankinta. Mikäli Laanilan koulussa joku opettaja on enemmän kuin päivän poissa, hankitaan hänelle sijainen. Schiller-Schulessa hoitavat toiset opettajat sairastuneen tehtävät tai tunnit jäävät pois. Suomalaiseen oppilashuoltoon kuuluvat ilman muuta kouluateriat, jotka nautitaan koulun ruokalassa. Laanilan oppilaat pitävät kouluateriaa tärkeänä ja useimmille ruoka maistuu hyvin. Schiller-Schulessa on oppilaiden vanhempien ylläpitämä kanttiini, jossa oppilaat voivat syödä pientä maksua vastaan. Tarvikkeet

12 kanttiiniin ostetaan aamulla ja ruoka valmistetaan 1. tunnilla. Hinnat ovat edulliset, (1-2 annos, kahvi yms. < 1 ) tarkoitus ei ole saada voittoa. Päivä kanttiinissa kestää klo asti. Perjantaisin kanttiini on kiinni. Mathias-Claudius-Schulessa on myös järjestetty kouluruokailu, Natorp-Schulessa oppilaat söivät luokassa omia eväitään. Kotitehtävät Niin kuin Laanilan koulussa kotitehtävien määrä riippuu opettajasta ja oppiaineesta. Kielissä nuorilla oppilailla oli Bochumissa paljon kirjoitus läksyjä (kuten myös Suomen peruskoulun alakoulussa). 5-6 luokkalaisille on iltapäivisin ohjattua kotitehtävien valvontaa. Alakoulun 1- luokkalaisilla on jo kotiläksyjä, mikä ei ole niin tavanomaista Suomessa. Saksalaisessa lukiossa läksyjä näyttää olevan paljon, enemmän kuin Suomessa. Laanilan lukion oppilaat käyttävät suhteellisen vähän päivittäin aikaa läksyjen tekoon, lähes ⅔ korkeintaan 1 h päivässä. Lukion 2.luokalla läksyjen tekoon menee tosin enemmän aikaa. Ehkä kurssimuotoisuus eli se, että kokeet pidetään jaksoittain, aiheuttaa sen, että paneudutaan vasta koelukuun. Vapaa-ajan tarjonta - kerhot ja kilpailut Koulun jälkeen Schiller-Schule tarjoaa lukuisia kerhoja: Computer& co, tietokonekurssi 6.ja 7. luokkalaisille, Jazz & Modern Dance, Yleisurheilu, Oikeustieto, Politiikka, Tukioppilastoiminta, Koulukuoro, Laborointikurssi, Suomen kieli, DELF ranska ja espanja (diplomi kielitaidosta), kielisoitinten opetus.

13 Myös Natorp Grundschulessa ja Mathias-Claudius-Schulessa on oppilaille paljon iltapäivätoimintaa, kerhoja. Edellisessä mm. jalkapallokerho tytöille, teatteri, musiikki ja turkin kielen kurssi. Natorp Grundschulessa kerhot kuuluvat kokopäiväkoulu-ohjelmaan. Laanilan koulussa on ollut mm. valokuvauskerhoja, palloilukerhoja, mutta viime vuosina koulu ei ole tarjonnut niitä, ei myöskään oppilailla ole ollut kiinnostusta. Suomalaiset koululaiset löytävät nykyisin paljon harrastuksia koulun ulkopuolella. Kyselyn mukaan kuitenkin n.30 % oppilaista olisi kiinnostunut jostain kerhosta, lähinnä urheilusta. Schiller-Schulen oppilaita kannustetaan osallistumaan paljon myös eri kilpailuihin. Koulussa järjestetään esim. matematiikkapähkinöitä kuukausittain, koulu osallistuu myös kansallisiin kilpailuihin kuten Matematiikka olympialaisiin. Suoritus ja kilpailu ovat myös mukana määrittelyssä hyvä koulu. Laanilan koulussa oppilaat eivät ole niin suoritussuuntautuneita. Pieniä kilpailuja järjestetään toki luokissa, mutta ne otetaan ehkä enemmän leikin kannalta. Oppilaat osallistuvat toki paljon koulujen välisiin urheilukilpailuihin, joissa on menestytty hyvin jopa kansallisella tasolla. Pöytätenniskilpailut järjestetään myös vuosittain. Laanilan lukion ja Kastellin lukion välinen soutukilpailu järjestetään vuosittain lukuvuoden toiseksi viimeisenä päivänä, sään salliessa, Oxfordin ja Cambrigden malliin Vanhempien osallistuminen ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet Schiller-Schulessa koko koulun vanhempainilta järjestetään kaksi kertaa vuodessa, pieniä vanhempainiltoja useammin. Laanilan lukiossa järjestetään vuosittain yksi vanhempainilta / vuosiluokka, jolloin kerrotaan opiskelusta ja kouluvuoden tapahtumista. Tällöin vanhemmat voivat myös tehdä ehdotuksiaan koskien koulun käytäntöjä. Tosin kaikki vanhemmat eivät osallistu näihin iltoihin. Samoin yläkoulussa järjestetään vanhempainillat, lisäksi ryhmänohjaaja tapaa kaikki luokkansa oppilaiden vanhemmat sekä oppilaansa ainakin kerran lukuvuodessa. Lisäksi vanhempiin pidetään yhteyttä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Vanhemmat tuntevat kaikki lastensa ongelmat koulussa, mikä ei tietenkään miellytä lapsia. Mutta yläasteen puolella vanhemmilla on vastuu lastensa opiskelusta. Kysely yläasteen ryhmänohjaajien keskuudessa osoittaa, että enempää vanhempien osallistumista ei pidetä tarpeellisena. Laanilan lukiossa, kuten Suomessa yleensä, ajatellaan, että lukio on jo nuoren itsenäistymisen aikaa, ja vanhempiin otetaan kontaktia vain tarvittaessa. Ainakaan oppilaiden mielestä vanhempien ei tule osallistua

14 yhtään enempää koulutyöhön. Vanhemmat allekirjoittavat alaikäisten lastensa poissaolot ja kurssitodistukset. lastensa opiskelusta vanhempia ei panna vastuuseen. Saksassa yleensä odotetaan vanhempien osallistuvan koulun toimintaan aktiivisemmin kuin Suomessa. Sehän kuuluu myös hyvän koulun määritelmään. Tosin myös Schiller-Schulessa vanhempien aktiivisuus on vilkkaampaa nuorempien oppilaiden ollessa kyseessä, vanhemmat oppilaat saavat jo itsenäistyä. Vanhemmat toimivat koulun johtokunnissa, ovat vapaaehtoistyössä mukana (luokan omat illat, retket, koulun juhlat, kanttiini). Schiller-Schulessa vanhemmat hoitavat koulun kanttiinia. Vuoro kullekin osallistuvalle vanhemmalle tulee n. kerran kuussa. Osallistuvien kesken vallitsee hyvä ilmapiiri. Yksityisessä Mathias-Claudius-Schulessa järjestetään myös infoiltoja vanhemmille, joihin kutsut lähetetään sähköpostitse. Lisäksi järjestetään kokouksia, joissa sovitetaan, ketkä avustavat koulussa (n. 40 vanhempaa). Kullakin on vuoro noin kerran kuussa. Iltapäiväkerhot ovat pääosin vanhempien vastuulla. Koulun ruokalassa ovat myös pääosin vanhemmat töissä. Vanhemmat avustavat myös kirjastossa klo 9-12 päivittäin, pitävät kerhotoimintaa kykyjensä mukaan ja keräävät rahaa saadakseen välituntitoimintaan varusteita. Myös kouluruokalaa haluttaisiin kohentaa. Vanhempien läsnäolon myötä koulussa vanhemmat ja lapset tutustuvat toisiinsa paremmin. Schiller-Schulessa oppilaiden edustajat osallistuvat niin aine-kuin koulukohtaisiin kokouksiin. Oppilaiden edustaja tapaa myös viikoittain koulun rehtorin. Oppilaat järjestävät myös erilaisia tapahtumia koulussa. Samoin myös Mathias-Claudius-koulussa, jossa valitaan luokan luottamusoppilaista (2/ luokka) koulun kolme oppilasedustajaa, jotka voivat olla läsnä opettajainkokouksissa, joissa heillä on yksi ääni. Heidän kauttaan menevät oppilaiden mielipiteet kokouksiin. Koska luottamusoppilaat esittäytyvät kaikille lukuvuoden alussa, tuntevat kaikki heidät. Kerran puolessa vuodessa järjestetään kokous, jossa ovat edustettuna vanhemmat, opettajat ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet. Luottamusoppilaan puoleen voi kääntyä aina myös oppilas, jolla on vaikeuksia, esim. kiusattu koulussa. On toivottavaa, että vaikeuksien ilmetessä oppilas kääntyisi heti luottamusoppilaan puoleen, jotta ongelmat voitaisiin ratkaista välittömästi. Luottamusoppilaat kokoontuvat kerran viikossa ja he pitävät kokouksestaan pöytäkirjaa. Kokoukset järjestetään omassa ryhmähuoneessa. Koska koululla ei ole suuria ongelmia, ei oppilasedustajilla ole paljoakaan töitä. Työ miellyttää ja siihen voi paneutua omien voimavarojensa mukaan. Samoin toimivat myös Laanilan lukion ja yläkoulun oppilaskunnat. Oppilaiden edustajat voivat osallistua opettajainkokouksiin, joissa voivat tuoda oppilaskunnan ehdotuksia ja asioita esille eli heillä oikeus tulla kuulluiksi. Opettajakunta ottaa mielellään hyviä ehdotuksia vastaan ja koulussa on myös saatu koulukohtaisia uudistuksia aikaan oppilaskunnan aloitteesta. Oppilaskunnat järjestävät myös teemapäiviä, retkiä ka avustavat juhlien järjestelyssä koulussa. Yläasteen oppilaskunta auttaa myös kerran pari kuussa laatimaan koulun ruokalistaa. Oppilaskunnan aktiivisuus tai passiivisuus leimaa koko koulun toimintaa. Luokkakoot ja opetusmenetelmät Luokkien oppilasmäärät olivat niin ala- ja yläasteella verrannollisia meidän koulujemme kanssa. Lukiossa oppilasryhmät saattavat Bochumissa olla pienempiä kuin meillä, yhtään oppilaan luokkaa ei ollut. Ala-asteen opetus vaikutti samalta kuin Suomessa, visuaalisia menetelmiä käytettiin paljon, opetus vuorovaikutteista ja oppilaat innolla mukana.

15 Lyhyellä observointiajalla ei välttämättä saa selvää, mitä opetusmetodeja käytetään. Alemmilla luokilla oppilailla oli paljon kirjoitusläksyjä, opittavat tekstit vieraassa kielessä vaikuttivat aika pitkiltä. Koska oppitunnin pituus on vain 45 minuuttia, sinä aikana ehdittiin käydä muutama kotitehtävä läpi, ei paljon muuta. Oppilaat toimivat myös itse läksynkuulustelijoina. Äidinkielessä eräs luokka oli tehnyt haastattelun kaupungilla, jonka perusteella he tutkivat saksan kielen passiivin käyttöä. Tulokset kirjoitettiin tietokoneluokassa. Yleensä eteneminen tuntui hitaalta. johtuiko sitten siitä, että Laanilan lukion 75 minuutin mittaisessa opetustuokiossa ehtii ja täytyy ehtiä paljon enemmän, ja kurssin aika on myös rajallinen. Lukiossa Schiller-Schulessa menetelmät vaihtelivat paljon aineittain, myös saman aineen opettajien välillä suuria eroja mm. havainnollistamismateriaaleissa. Reaaliaineissa pääasiallisesti opettajajohtoista keskustelua, matematiikassa opettaja saattoi ottaa oppilaan taululle tekemään tai arvailemaan ratkaisua eikä esitä sitä suoraan itse. Piirtoheitintä ei käytetä, koska niitä ei juuri ole, liitutaulu on kunniassa. Oppilaat tekevät myös ryhmätöitä. Kysymyksiä esitettiin oppilaiden taholta yllättävän vähän. Paljon kirjoitetaan käsin, joskin joitakin oppilaiden tietokoneita oli havaittavissa. Koulun tietokoneillehan oppilaat eivät pääse ilman valvontaa.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Abien vanhempainilta Tervetuloa!

Abien vanhempainilta Tervetuloa! Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Lukiokokeilu (-21)

Lukiokokeilu (-21) Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen oppimiseen o SAAT HYVÄT VALMIUDET JATKO-OPINTOIHIN

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen

Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA

Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA 26.1.2017 ILLAN OHJELMASSA: Kahvit Yleisiä asioita Tredun rakentamisaikataulusta Valinnaisaineiden valinnan esittelyä Huoltajien kysymyksiä valinnaisaineista

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Ilmoittautuminen kevään 2017 tutkintoon alkaa pe 4.11. ja päättyy pe 18.11. Mikäli osallistuit syksyn yo-kirjoituksiin, voit odottaa niiden lopulliset tulokset ja ilmoittautua

Lisätiedot

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi Pisterajat 2006-2013 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62 60 62 Syksy

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA

LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA Oulun Opopäivät 2016 Jouni Pursiainen Oulun yliopiston LUMA-keskus, OuLUMA 5.2.2016 Tiedekirjasto Pegasus. Kuva: Studio Ilpo Okkonen Oy MISTÄ MIHIN

Lisätiedot

Kevätlukukausi to 7.1. la Talviloma ma su (vko 9) Pääsiäinen pe 2.4. ma

Kevätlukukausi to 7.1. la Talviloma ma su (vko 9) Pääsiäinen pe 2.4. ma 2 LUKUVUODEN 2009-10 AIKATAULUT TYÖAIKA Lukuvuosi ke 12..2009 la.6.2010 Syyslukukausi ke 12.. pe 1.12.2009 Syysloma ma 12.10 su 1.10.2009 Joululoma la 19.12.2009 ke 6.1.2010 Kevätlukukausi to.1. la.6.2010

Lisätiedot

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan!

Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan! yleistä 2. vuositason opiskelijoista yo-tutkinto ensi lukuvuoden kurssivalinnat opinto-ohjaus ja jatko-opintoihin pyrkiminen Missä mennään? Nyt arvioituna 9 jaksoa

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö,

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, 6.10.2016 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Mitä hyötyä? Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia - pääsykokeissa menestyminen - jatko-opinnoissa

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi Avoimet ovet 18. 19.1.2017 Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri, yhteishenki -suvaitsevaisuus, tasa-arvo,

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Pisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Pisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pisterajat 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 86. E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 72 72 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 70. M Kevät

Lisätiedot

Pisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pisterajat 2006-2014 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Arvosanajakaumia syksy

Arvosanajakaumia syksy jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke 22.5.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE +

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe 22.11.2013 henkilökohtaisesti lukion kansliassa www.ylioppilastutkinto.fi RAKENNE ÄIDINKIELI ON AINOA KAIKILLE PAKOLLINEN KOE

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta

Yo-infoa ykkösille tammikuussa Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta Yo-infoa ykkösille tammikuussa 2015 Lisätietoa yo-kirjoituksista löydät sivulta www.ylioppilastutkinto.fi Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli / suomi toisena kielenä Näistä valittava kolme pakollista koetta:

Lisätiedot

Pikkolan koulu TERVETULOA 6-LUOKKALAISTEN VANHEMPAINILTAAN TORSTAINA 18.2.2016

Pikkolan koulu TERVETULOA 6-LUOKKALAISTEN VANHEMPAINILTAAN TORSTAINA 18.2.2016 Pikkolan koulu TERVETULOA 6-LUOKKALAISTEN VANHEMPAINILTAAN TORSTAINA 18.2.2016 MIKÄ MUUTTUU YLÄKOULUUN SIIRRYTTÄESSÄ? (1/5) Hallinnollisesti ei mikään siirrytään peruskoulun luokalta 6 luokalle 7. Mutta

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 600 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. Vanhempainilta

YLIOPPILASTUTKINTO. Vanhempainilta YLIOPPILASTUTKINTO Vanhempainilta 15.11.2016 YO-TUTKINTO MUODOSTUU 1) PAKOLLISISTA kokeista (4 kpl): Äidinkieli / suomi toisena kielenä JA kolme seuraavista: -vieras kieli - ruotsi - matematiikka - reaaliaine

Lisätiedot

VALINNAISAINEOPAS 7. luokka

VALINNAISAINEOPAS 7. luokka VALINNAISAINEOPAS 7. luokka RIIHENMÄEN KOULU 2017 2018 RIIHENMÄEN KOULUN ARVOT: ILO-LUOVUUS VÄLITTÄMINEN-VASTUULLISUUS KANNUSTUS-YHTEISHENKI OHJEITA VALINNAISAINEEN VALINTAAN: Seuraavilla sivuilla on esitelty

Lisätiedot

Tervetuloa lukioon. Aloitusinfoa

Tervetuloa lukioon. Aloitusinfoa Tervetuloa lukioon Aloitusinfoa Ryhmänohjaaja Päivi Franzon Tavoitat minut parhaiten sähköpostitse: paivi.franzon@edukouvola.fi Koulupäivän aikana voit yrittää myös puhelimitse opettajainhuone: 020 615

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Matemaattisluonnontieteelliset. aineet

Matemaattisluonnontieteelliset. aineet Espoon aikuislukio Aineopiskelijan opas Lukuvuosi 2016-2017 Matemaattisluonnontieteelliset aineet Sisällysluettelo Yleistä. 2 Pitkä matematiikka.3 Laaja fysiikka.5 Laaja kemia.6 Lääketieteelliseen pyrkimässä?...7

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot