Schule als Lern- und Lebensraum. Ein Vergleich des Schulalltags in Finnland und Deutschland
|
|
- Albert Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulu oppimis- ja elinympäristönä Schule als Lern- und Lebensraum. Ein Vergleich des Schulalltags in Finnland und Deutschland Yleistä Aloite hakemiseen bilateraaliseen Comenius ohjelmaan tuli Saksan, Schiller Schule Bochumin (Nordrhein-Westfalen) taholta. Suomen menestys PISA-tutkimuksissa vuodesta 2006 lähtien on tuonut Suomeen jatkuvana virtana asian-tuntijoita ja opettajia muista maista, ei vähiten Saksasta, jossa tutkimuksen tulokset ovat saaneet vilkasta keskustelua aikaan. PISA 2006: Matematiikka Saksa 14. sija Suomi 1. sija Luonnontieteet Saksa 8. sija Suomi 1.sija Luetun ymmärtäminen Saksa 14.sija Suomi 2.sija Näin ollen suomalaisten eli Laanilan lukion oppilaiden kiinnostus Saksan koululaitosta kohtaan lähti eri tarpeista, joita ovat tietysti kiinnostus erilaiseen kouluun, koulukulttuuriin / kulttuuriin ja kieleen. Ottamalla vertailun lähtökohdaksi yksi koulu Suomessa saadaan jo aika vahva yleiskuva koko koulujärjestelmästä,kun taas yksi koulu Saksasta, yhdestä osavaltiosta, kertoo huomattavasti vähemmän. Projektin teemojen tuli siten olla yleisluontoisia: opiskeltavat aineet ja lukujärjestys; oppilaiden osallistuminen päätöksen tekoon ja vanhempien osallistuminen; opetusmetodit ja opetuksen kulku; tukiopetus, oppilashuolto; harrastemahdollisuudet; läksyt; kouluvuoden rakenne; koulun varusteet. Koska vierailu Schiler-Schulessa sattui viikolle, jolloin osalla oppilaista oli ns. harjoitteluviikko, joutui osa Laanilan lukion oppilaista olemaan suuren osan päivistä kahdella muulla koululla, Natorp Grundschulessa ja Mathias-Claudius-Schulessa. Työhön käytetyt metodit ovat olleet haastattelut, tarkkailu paikan päällä, etukäteistutustuminen koulujärjestelmiin. Koulutuksen järjestäminen Kouluvertailua tehdessä on hyvä tietää, kuka antaa ohjeet koulutuksesta ja koulusta. Saksan Liittovaltio on sinänsä vastuussa koko koululaitoksesta, mutta jokaisen osavaltion kulttuuri-/opetusministeriö on vastuussa opetuksen järjestämisestä, sen sisällöstä ja henkilökunnasta, mikä aiheuttaa sen, että koulusysteemit vaihtelevat osavaltiosta toiseen. Kunnat puolestaan vastaavat koulujen varustamisesta ja niiden kustannuksista.
2 Suomessa perusopetuslaki ja lukiolaki antavat tiukat ohjeet koko maahan. Niissä määrätään opetussisällöistä, suunnitelmista ja koulutuksen järjestämisestä. Kunnat ovat koulutuksen järjestäjiä ja vastaavat siitä johtuvista kuluista, rahoitus tulee valtiolta ja kunnalta itseltään. Koulutuksen päämäärät Suomen koululaeissa mainitaan koulutuksen päämääriä mm.: tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja; edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa; koulutuksen periaatteet ovat valtakunnallisesti yhtenäiset. Vastaavia päämääriä Saksassa ovat: kokonaispersoonallinen kasvatus; tiedot ja kyvyt; sosiaaliset ja persoonalliset taidot; vanhempien ja nuorten oma aktiivisuus päämäärän saavuttamiseksi. Saksassa löytyy myös määrittely hyvälle koululle: siellä on motivoiva ja suoritusta edistävä ilmapiiri; siellä saavutetaan hyvät loppuarvosanat ja menestytään valtakunnallisissa kilpailuissa; luokalle jääviä on vähän; huonoja ainearvosanoja on vähän. Hyvään kouluun kuuluu muutakin: siellä on mahdollisuus harrastaa musiikkia ja teatteria, monipuolista urheilua, koululaiset ovat yhteiskunnallisesti osallistuvia, koulussa voi osallistua muuhunkin koulutukseen, vanhempien ja koulun välillä vallitsee vilkas yhteistyö. Koulujärjestelmät Suomessa on kaikille pakollinen 9-vuotinen yhtenäinen peruskoulu, joka aloitetaan sinä vuonna, jolloin 7.ikävuosi tulee täyteen, ja josta voi sen päätettyään jatkaa kolmivuotiseen lukioon tai ammattiopetukseen. Yksityiskouluja Suomessa on hyvin vähän, luvan saaminen niiden perustamiseen on hyvin vaikeaa. Jos Suomen järjestelmä on selkeän yksinkertainen, sitä monimutkaisempi se on Saksassa. Varsinainen peruskoulu alkaa 6 vuoden iässä ja se kestää 4 vuotta. Sen jälkeen oppilaan tai lähinnä opettajan ja vanhempien, on valittava oppilaalle joko Hauptschule, Realschule tai Gymnasium. Joissakin osavaltioissa on myös Suomen järjestelmää vastaavia Gesamtschuleja vuotiaista oli Hauptschulessa 20,6 %, Realschulessa 26,5 %, Gymnasiumissa 33,4 % ja integroidussa Gesamtschulessa 8,5 % oppilaista. Koulun valinta tapahtuu lapsen koulumenestyksen mukaan, mihin vaikuttaa paljon myös vanhempien koulutustausta. Yli puolet Gymnasiumin oppilaiden vanhemmista edustaa ylempiä toimihenkilöitä, kun taas Hauptschulessa vastaavan taustan omaavia oppilaita on vain 9 %. Ainoastaan Realschlulessa oppilaiden taustat jakaantuvat melko tasaisesti eri yhteiskuntaluokkiin. Jos Suomessa on vaikeaa perustaa yksityistä koulua, sitä halutummalta ja helpommalta se vaikuttaa Saksassa. Jopa 20 % vanhemmista haluaisi lähettää lapsensa yksityiseen kouluun. Vuosittain perustetaankin
3 uutta yleissivistävää yksityistä koulua. Koululla täytyy olla rahoitus valmiina ja sen tulee noudattaa kulloisenkin osavaltion koululakeja. Vertailukohteina olleet koulut Laanilan koulu Perustettu keskikouluna 1957, vuodesta 1962 siinä toimii myös lukio. Nykyisin Laanilan lukio sekä yläasteen peruskoulu, luokat 7-9. Oppilaita lukiossa on noin 300 ja yläkoulussa noin 370. Opettajia on yhteensä 53. Oppilaat tulevat yläkouluun lähikoulupiiristä, samoin pääasiassa lukion oppilaat, mutta koska lukion voi valita vapaasti, oppilaita on myös lähikunnista. Schiller Schule-Bochum on saksalainen Gymnasium, eli se vastaa vanhaa suomalaista oppikoulua. Siinä ovat luokat 5 13/12. Koulu ei ole yksityinen, sinne haetaan ja oppilaat valitaan todistusten perusteella. Oppilaita koulussa on n.970, opettajia 55. Mathias-Claudius-Schule On evankelinen yksityinen peruskoulu, jossa on kristillinen katsomus opetukseen. Koulussa toimivat nykyään Grundschule sekä Gesamtschule vuodesta 1990 alkaen. Koulussa voidaan suorittaa myös ylioppilastutkinto.. Edellisessä ovat luokat 1-4, oppilaita on 185, joista 45 kehitysvammaista. Jälkimmäisessä luokat 5-13, oppilaita 820.
4 Natorp Grundschule Peruskoulun ala-aste, luokat 1-4, oppilaita 280. Se on yksityinen peruskoulu, joka pyrkii kehittämään ja testaamaan tapoja, joilla edistetään erityisen lahjakkaita oppilaita. Koulu on avoin kuitenkin kaikilla lapsille ja siellä on myös siirtolaislapsia. Koulu toimii yhteistyössä yliopiston, seurakunnan, lastentarhan, lahjakkaita oppilaita edistävän yhdistyksen sekä urheiluseurojen kanssa. Koulujen ympäristö, varustelu ja koulurakennus Schiller-Schule Bochum on rakennettu Uudempaa rakentamista edustavat koulun kaksi uutta lasitornia. Koulu sijaitsee n. 2 kilometrin päässä Bochumin keskustasta ja sinne on hyvät kulkuyhteydet joka suunnalta. Suurin osa oppilaista kulkee kouluun kävellen. Koulurakennus vaikuttaa vanhalta ja arvokkaalta. Sillä on myös iso piha-alue, jossa ei kuitenkaan ole paljon aktiviteetteja. Piha-alue on pääasiassa asfaltoitu. Fyysisesti Laanilan koulu käsittää niin yläasteen kuin lukionkin, mutta ne ovat opetuksellisesti eri yksiköitä. Koulu sijaitsee n. 2,5 kilometrin päässä keskustasta. Koulu on perustettu keskikouluna vuonna 1957, ja koulurakennus on tyypillinen 1950-luvun matalahkoa arkkitehtuuria edustava, jota on laajennettu luvulla. Koulun piha on suuri, mutta ison osan siitä täyttävät henkilökunnan autot ja oppilaiden polkupyörät, sillä suurin osa tulee pyöräillen kouluun, halki vuoden. Piha on pääosin asfaltoitu ja aika ikävän näköinen, vaikka viheralueitakin on. Sisäpihalta löytyy tosin shakkiruutu ja penkkejä lämpimämpää vuodenaikaa varten. Bussiyhteydet ovat sangen huonot.
5 Schiller-Schulen ala-aula on tilava, siellä on muutamia sohvia ja pöytiä. Ala-aulasta mennään kansliaan ja on huono akustiikka, joten käytävissä on melua ja kaikua välituntien aikana erittäin paljon. Käytävien seinät on täytetty maalauksilla ja piirustuksilla, joita myös oppilaat ovat tehneet, mikä antaa käytäville viehättävyyttä. Laanilan koulun sisääntuloaula ei ole suuren suuri, osan tilasta vie oppilaiden rakastama pingispöytä. Aulasta pääsee liikuntasaliin, ruokasaliin, opettajainhuoneeseen. Aulasta lähtevän käytävän varrella ovat kanslia, rehtoreiden huoneet, kirjasto ja terveydenhoitajan huone. sekä ATK-luokat. Ala-aulassa on myös vahtimestarin huone. Koulun käytävät ovat ahtaita ja pimeitä, koulu on rakennettu aikana, jolloin oppilaat menivät välitunnilla ulos. Käytävillä on oululaisten taiteilijoiden maalauksia sekä ala-aulassa oppilastöiden
6 vaihtuvia näyttelyitä. Oppilastöitä on myös kuvaamataidon aulassa. Käytävillä on myös ilmoitustauluja. Sekä Schiller-Schule että Laanilan koulu näyttävät rakennetun saman periaatteen mukaan: koulun ydin saavutetaan helposti sisääntuloaulasta. Schiller- Schulen luokkahuoneet on tarkoitettu n. 25 oppilaalle, samoin kuin Laanilan yläkoulun luokat. Lukiossa Laanilan luokkiin täytyy mahtua jopa 40 oppilasta. Schiller-Schulen luokissa ei ole tietokoneita tai videotykkiä, myös piirtoheitin puuttui useista luokista. Kaikki varusteita, joita on Laanilan koulun kaikissa luokissa (videotykkiä ei vielä kaikissa) kuten myös TV. Lisäksi Laanilassa on CD/kasettisoittimet niissä luokissa, joissa opetetaan kieliä. Lähinnä ihmetytti Schiller-Schulessa, kuinka oppilaat oppivat vieraiden kielten ääntämistä ilman kasetteja, ja kuinka opettajat kantoivat itse kannettavan piirtoheittimen tai nauhurin luokkaan. Myös pääsy tietokoneiden ääreen ei ollut vapaata niin kuin Laanilassa. Laanilassa hemmotellaan tekniikalla. Schiller-Schulen ilmastointi tapahtuu tuulettamalla eli ikkunat pidetään auki, jolloin luokissa on kylmä. Laanilassa siirryttiin viimeisen remontin yhteydessä koneelliseen ilmastointiin, mikä pitää luokat lämpiminä, mutta ilman laatua ei aina voi kehua. Schiller-Schulen erikoisluokkia ovat: atk-luokat (2), fysiikan, kemian ja biologian luokat, kuvaamataidon ja musiikin luokat ja liikuntasali. Vastaavat luokat ovat myös Laanilassa, sen lisäksi Laanilassa on myös kielistudio, 2 opetuskeittiötä, käsityöluokka sekä puu- ja metalliverstas yläkoulun käyttöä varten. Lukion oppilailla on myös oma ATK-tila, jossa voi työskennellä vapaatunneilla. Koska Suomessa kouluun kuuluu kouluruokailu, on Laanilassa tietysti ruokala, ei suuren suuri, Schiller-Schulessa on kahvila, jossa oppilaat voivat ostaa itselleen lämpimän aterian, juomaa ja pullaa.
7 Mathias-Claudius-Schule on myös iso koulurakennus, ja koska siellä on vammaisia oppilaita, on heidän tarpeensa otettu huomioon. Koulusta löytyy tavallisia luokkia n. 25 oppilaalle, mutta myös pien ja erityisluokkia vammaisille. Luokat ovat varustettuja liitutaululla, mutta myös tietokoneita löytyy. Koulussa on kirjasto. Oppilaille on pöytätennispöytä. Koulussa on myös oma ruokala. Tilat vaikuttavat avarilta. Natorp Grundchulessa on iso piha, osittain asfalttia, osittain viheraluetta, jossa paljon leikkivälineitä. Koulurakennuksia on kaksi. Luokkahuoneiden lisäksi koulussa on tilat läksyjen tekemiselle, keittiö, opetusuima-allas, ATK-tila, voimistelusali, koulupihalla tila koripalloiluun. Kun Suomessa valtio/ kunta rahoittaa koulut, Saksassa sen tekee osavaltio ja kunta (83% osavaltiolta, 16,8 % kuunilta ja 0,2 % liittovaltiolta). Bochumissa rahoitettavia kouluja on 113, joten yhdelle koululle ei jää paljon rahaa. Kaupunki antaa korvausta materiaaleihin, sekä 6000 kirjojen ja papereiden hankintaan sekä lämmitykseen. Myös oppilailla on sanottavansa koulubudjettiin. Lisäksi rahoitusta tulee koulun tukiyhdistykseltä (Verein für Förderer der Schiller-Schule zu Bochum e.v), jonka jäseninä on vanhempia, opettajia, entisiä oppilaita. Tähän mennessä koulun hyväksi on käytetty heidän keräämänsä Suomessa kukin oppilas tuo tietyn summan kouluun, josta rahoitetaan koulun menot, myös hankinnat. Laanilan koulu saa n. 1,7 milj. Oppilaskunnan keräämillä varoilla hankitaan mm. vastauspapereita kokeisiin. Koulussa on pieni stipendirahasto, josta jaetaan keväällä stipendejä sekä opinnoissa että muuten kunnostuneille oppilaille. Jos rehtorit saisivat itse päättää jotain uudistusta koulunsa puitteisiin, uudistaisi Schiller-Schulen rehtori eurolla luokkahuoneita, valaistusta, akustiikkaa ja loisi paikkoja uusille luokkahuoneille, rakentaisi opettajille omat luokkahuoneet. Laanilan koulussa haluttaisiin myös lisää tilaa, esim. lukutiloja oppilaille. Ja jos rahaa tulisi miljoonan verran, rakennettaisiin Laanilaan toinen urheilusali, muutettaisiin arkkitehtuuria, luotaisiin muunneltavia luokkatiloja. Kouluvuoden rakenne lukiossa Suoritetun tutkimuksen mukaan päästiin siihen tulokseen, että Suomen ja Saksan kouluvuosien rakenteissa on suuri ero. Lomat jakaantuvat Bochumissa ja Oulussa seuraavasti kesäloma: Bochum:6,5 viikkoa, Oulu 10; syysloma Bochum 2 viikkoa, Oulu 1; joululoma Bochum 2 viikkoa, Oulu samoin 2; talviloma Bochum -, Oulu 1 viikko; pääsisäisloma Bochum 2 viikkoa, Oulu 2 päivää. Suomessa kunnat voivat päättää syysloman ja talviloman pituudesta, kouluvuodessa tulee tosin olla kaikkialla yhtä monta päivää. Yhteenlaskien bochumilaisilla
8 koululaisilla näyttää olevan vähemmän lomapäiviä - 12,5 viikkoa - kuin suomalaisilla lähes 14,5 viikkoa. Kouluvuoden pituus on Bochumissa n. 220 päivää, Oulussa 190 päivää. Suomen kouluvuosi on siis lyhyempi kuin Saksan. Suomessa kunnat voivat hieman siirtää lomapäiviä, mutta niitä täytyy olla se 190. Suomessa kouluvuosi on jaettu 5 jaksoon, toisin kuin saksalainen, joka koostuu kahdesta puolivuosijaksosta. Jokainen jakso Suomessa käsittää 5 opetusviikkoa, joita seuraa koeviikko, jonka aikana on kokeet jakson aikana opiskelluista aineista. Myös yläaste työskentelee osaksi periodeittain. Bochumissa kouluvuosi on jaettu neljään jaksoon. Ensimmäisenä puolivuotisjaksona 11.luokalla on kaksi koetta niin matematiikassa kuin kielissä ja 1 koe jokaisessa valitussa kirjallisessa aineessa. Toisena puolivuotiskautena kirjoitetaan 2 koetta kirjallisissa aineissa. Eroa on myös opiskeltavien aineiden määrässä: Suomessa opiskellaan yhdessä jaksossa 5-8 ainetta, Saksassa Kyselyn mukaan ovat Schiller-Gymnasumin oppilaat tyytyväisiä kouluvuoden rakenteeseensa, mutta niin ovat laanilalaisetkin omaansa. Opiskeltavista aineista ja lukujärjestyksestä lukiossa Suomalaisessa lukiossa täytyy suorittaa lakimääräinen kurssimäärä, 75 kurssia, voidakseen suorittaa ylioppilastutkinnon. Pakollisia näistä on 47 tai 51 riippuen siitä, onko matematiikka pakollisena aineena. Muut kurssit voi valita itse suuresta kurssivalikoimasta. Valittavien kurssien ja aineiden määrä on suuri, kuten kurssitaulukosta käy ilmi. Jokainen oppilas tekee siis oman suunnitelmansa lukiovuosiksi. Käytännössä kurssien valinta tapahtuu internetin kautta, ja siinä täytyy joskus olla nopea, sillä kurssi voi täyttyä nopeasti ja sitten joutuu valitsemaan jotain muuta.
9 Yleensä oppilaat pystyvät valitsemaan haluamansa aineet, mutta jos on esim. valinnut paljon matematiikkaa ja luonnontieteitä, ei aikaa jää valinnaisille kielille. Urheilutunteja voisi monen mielestä olla myös lisää, myös taideaineita olisi moni halukas valitsemaan lisää. Peruskoulussa kaikilla on melkein samat opiskeltavat aineet. Muuttuvia tekijöitä ovat kielet, yleensä kaikilla on A1 kielenä englanti. Muita yhteisiä aineita ovat: äidinkieli, matematiikka, ruotsi (7.lk alkaen), terveystieto, biologia, maantiede, historia, kemia, fysiikka, yhteiskuntaoppi, uskonto tai elämänkatsomustieto, liikunta, kuvaamataito, musiikki, kotitalous, käsityöt, tekniset työt. 8. luokalla tulee mukaan valinnaisaineita: 3. kieli (saksa tai ranska), kotitalous, käsityö, metalli- ja puutyöt, kielten lisäkursseja, musiikki, kuvaamataito. Periaatteessa samoja aineita kuin Schiller-Schulessakin, siellä on tosin kielitarjonta suurempi: latina, espanja, myös kasvatusoppia on mahdollisuus opiskella. Schiller-Schulessa luokkalaiset saavat valita suuren osan kurssien järjestyksestä itse. Tietty määrä pakollisia suorituskursseja on valittava (2) samoin tietty määrä peruskursseja (8-10). Pakollisia aineita kaikille ovat äidinkieli, matematiikka, vieras kieli, luonnontieteet ja urheilu. Nuoremmille on valmis lukujärjestys. Se vastaa oikeastaan suomalasien peruskoulun yläasteen/ lukion mallia, joissa on niin vapaavalintaisia kuin pakollisia aineita/ kursseja. Tunneilla vietetty aika viikkoa kohti (yläaste, 8.lk) Suomen yläasteella oppilas viettää yleensä minuuttista oppituntia viikossa eli hänellä on 22h 30min opetusta /viikko. Bochumissa oppilaalla on yleensä 33 (8.luokan yleisin tuntimäärä) tuntia viikossa ja oppitunnin kesto on sama kuin Suomessakin, 45 min. Eli bochumilainen 8-luokkalainen saa 24h 45min opetusta viikoittain. Yli kaksi tuntia enemmän kuin suomalainen 8-luokkalainen. Lukuvuotta kohden bochumilainen 8-luokan oppilas viettää 1030 tuntia oppitunneilla, suomalainen pääsee huomattavasti vähemmällä, oppitunteja kertyy ajassa vain 855. Oppiaineittain jako tapahtuu seuraavasti: kielet 36 % Bochum - 33%Oulu; reaaliaineet 12 % Bochum - 17 % Oulu; matemaattisluonnontieteelliset aineet 30 % Bochum - 27 % Oulu; urheilu, musiikki etc. 12 % Bochum - 23 % Oulu; valinnaisia kursseja 9 % Bochum.
10 Oppilashuolto ( Oppilaan ohjaus ja tukiopetus) Laanilan lukiossa oppilaita ovat ohjaamassa opinto-ohjaaja ainevalintoja, opiskelua ja ammatinvalintaa koskevissa asioissa ja erityisopettaja tarvittaessa tukemassa muissa ongelmissa. Tukiopetusta saa aineen opettajalta tarvittaessa. Yläkoulun puollella toimivat samoin opinto-ohjaajat samoin periaattein, lisäksi apuna on erityisopettaja, koulukuraattori ja kouluavustaja, jotka ohjaavat oppimisvaikeuksissa. Koulukuraattori ja koulupsykologi ovat myös oppilaiden käytettävissä. Tukioppilastoimintaa on niin lukiossa kuin yläkoulussakin. Oppilaiden mielestä ohjausta on hyvin saatavilla, tosin n. 15 % oppilaista haluaisi lisäohjausta oppiaineessa, oppiaineen valinnassa tai oppimistekniikassa, vaikka viime mainitusta järjestetään vuosittain kurssi oppilaille. Koulussamme on myös terveydenhoitaja neljänä päivänä viikossa ja koululääkäri kerran viikossa. Yläasteiden oppilaille tehdään terveystarkastus. Tukiopetusta ja läksyapua annetaan Schiller-Schulessa 5. ja 6. vuosiluokalle. Aivan samoin kuin Suomessa. Oppilas voi valita myös erikoistunteja, kuten opiskelutekniikan kurssin, senkin 5.llä luokalla. Oppimissaaret, Lerninseln, on Schiller-Schulessa tukiopetuksen muoto, jossa joko koulun vanhemmat oppilaat tai yliopisto-opiskelijat opettavat nuorempiaan koulun jälkeen. Opetusta annetaan mm. kielissä ja matematiikassa, mutta voi löytää sellaisenkin ryhmän kuin kuinka vastata tunnilla. Tällaisten ryhmien koko on n. 6-8 oppilasta ja vuosittain näihin opetusryhmiin osallistuu n. 100 oppilasta. Yksi Lerninsel kestää 6 viikkoa ja vuosittain järjestetään oppimissaareketta. Oppilaat saavat
11 opetuksestaan pienen korvauksen, opiskelijat eivät. Oppimisen ohella tulee otetuksi sosiaalinen kompetenssi ja lahjakkaan edistäminen. Myös Mathias- Claudius koulussa on ohjelma oppilaat auttavat oppilaita, jossa oppilaat tukevat toisiaan erimoppiaineissa. Oppilaat saavat tästä tukitoiminnasta myös todistuksen, josta voi olla apua työpaikan haussa. Lahjakkaiden huomioiminen ei tule esiin kovin paljon suomalaisessa koulussa. Ryhmän sisällä voidaan tietysti eriyttää, antaa lisä- / vaikeampia tehtäviä edistyneemmille. Miten se onnistuu luokkatyöskentelyssä, on eri asia. Lukiossa lahjakkaimmilla on tietysti mahdollisuus suorittaa lukio joko lyhyemmässä ajassa tai hankkia itselleen suurempi kurssimäärä itsenäisin suorituksin. Schiller-Schulessa ranskan ja latinan voi suorittaa yhtäaikaisesti, 10. vuosiluokan voi hypätä yli, 10-luokkalainen voi käydä seuraavan vuosikerran tunneilla, 13-luokkalaisilla on mahdollisuus suorittaa yliopiston kursseja. Näin on voinut tehdä luonnontieteellisissä aineissa Laanilan lukiossakin. Tässä tulee esiin esiin saksalainen hyvän koulun periaate: menestystä edistävä ilmapiiri. Mathias-Claudius-Schulessa on säännöllistä puhe tai sairausterapiaa sitä tarvitseville lapsille, jotka voivat viettää koulussa jopa kolme lisävuotta ja oppia tarpeellisia valmiuksia elämää varten, kuten keittotaitoa. Vammaisia oppilaita opetetaan omissa ryhmissään ja he seuraavat helpotettua opetussuunnitelmaa. Arviointia ei ole. Opettajat huolehtivat siitä, ettei vammaisia oppilaita kiusata koulussa. Laanilan lukiossa on muutamien vuosien ajan ollut kuulovammaisia oppilaita, yksi vuosiluokkaa kohden. Heitä varten on oppitunneilla kaksi viittomakielen tulkkia, joiden palkkauksen suorittaa oppilaan kotikunta. Natorp Grundschulen periaate on edistää hyvien oppilaiden oppimista. Opetus eriytetään lapsen tason mukaan. Periaatteena on sytyttää oppimisen ilo jokaisessa lapsessa. Koulu tarjoaa myös apuopetusta, jolloin osa luokasta työskentelee koulussa toisten ollessa kotona. Ehkä oppilashuoltoon voisi laskea myös. saksalaisille kouluille tyypillisen ns. kiistanselvityksen. Kiistanselvittäjiä ovat oppilaat, jotka selvittelevät ongelmia joko oppilaiden tai oppilaiden ja opettajien välillä. Niitä ei ole Laanilan koulussa, mutta ehkä luokkien tulioppilaat voivat hoitaa samoja asioita. Siihen, miten oppilaat pärjäävät koulussa, kuuluu myös sijaisten hankinta. Mikäli Laanilan koulussa joku opettaja on enemmän kuin päivän poissa, hankitaan hänelle sijainen. Schiller-Schulessa hoitavat toiset opettajat sairastuneen tehtävät tai tunnit jäävät pois. Suomalaiseen oppilashuoltoon kuuluvat ilman muuta kouluateriat, jotka nautitaan koulun ruokalassa. Laanilan oppilaat pitävät kouluateriaa tärkeänä ja useimmille ruoka maistuu hyvin. Schiller-Schulessa on oppilaiden vanhempien ylläpitämä kanttiini, jossa oppilaat voivat syödä pientä maksua vastaan. Tarvikkeet
12 kanttiiniin ostetaan aamulla ja ruoka valmistetaan 1. tunnilla. Hinnat ovat edulliset, (1-2 annos, kahvi yms. < 1 ) tarkoitus ei ole saada voittoa. Päivä kanttiinissa kestää klo asti. Perjantaisin kanttiini on kiinni. Mathias-Claudius-Schulessa on myös järjestetty kouluruokailu, Natorp-Schulessa oppilaat söivät luokassa omia eväitään. Kotitehtävät Niin kuin Laanilan koulussa kotitehtävien määrä riippuu opettajasta ja oppiaineesta. Kielissä nuorilla oppilailla oli Bochumissa paljon kirjoitus läksyjä (kuten myös Suomen peruskoulun alakoulussa). 5-6 luokkalaisille on iltapäivisin ohjattua kotitehtävien valvontaa. Alakoulun 1- luokkalaisilla on jo kotiläksyjä, mikä ei ole niin tavanomaista Suomessa. Saksalaisessa lukiossa läksyjä näyttää olevan paljon, enemmän kuin Suomessa. Laanilan lukion oppilaat käyttävät suhteellisen vähän päivittäin aikaa läksyjen tekoon, lähes ⅔ korkeintaan 1 h päivässä. Lukion 2.luokalla läksyjen tekoon menee tosin enemmän aikaa. Ehkä kurssimuotoisuus eli se, että kokeet pidetään jaksoittain, aiheuttaa sen, että paneudutaan vasta koelukuun. Vapaa-ajan tarjonta - kerhot ja kilpailut Koulun jälkeen Schiller-Schule tarjoaa lukuisia kerhoja: Computer& co, tietokonekurssi 6.ja 7. luokkalaisille, Jazz & Modern Dance, Yleisurheilu, Oikeustieto, Politiikka, Tukioppilastoiminta, Koulukuoro, Laborointikurssi, Suomen kieli, DELF ranska ja espanja (diplomi kielitaidosta), kielisoitinten opetus.
13 Myös Natorp Grundschulessa ja Mathias-Claudius-Schulessa on oppilaille paljon iltapäivätoimintaa, kerhoja. Edellisessä mm. jalkapallokerho tytöille, teatteri, musiikki ja turkin kielen kurssi. Natorp Grundschulessa kerhot kuuluvat kokopäiväkoulu-ohjelmaan. Laanilan koulussa on ollut mm. valokuvauskerhoja, palloilukerhoja, mutta viime vuosina koulu ei ole tarjonnut niitä, ei myöskään oppilailla ole ollut kiinnostusta. Suomalaiset koululaiset löytävät nykyisin paljon harrastuksia koulun ulkopuolella. Kyselyn mukaan kuitenkin n.30 % oppilaista olisi kiinnostunut jostain kerhosta, lähinnä urheilusta. Schiller-Schulen oppilaita kannustetaan osallistumaan paljon myös eri kilpailuihin. Koulussa järjestetään esim. matematiikkapähkinöitä kuukausittain, koulu osallistuu myös kansallisiin kilpailuihin kuten Matematiikka olympialaisiin. Suoritus ja kilpailu ovat myös mukana määrittelyssä hyvä koulu. Laanilan koulussa oppilaat eivät ole niin suoritussuuntautuneita. Pieniä kilpailuja järjestetään toki luokissa, mutta ne otetaan ehkä enemmän leikin kannalta. Oppilaat osallistuvat toki paljon koulujen välisiin urheilukilpailuihin, joissa on menestytty hyvin jopa kansallisella tasolla. Pöytätenniskilpailut järjestetään myös vuosittain. Laanilan lukion ja Kastellin lukion välinen soutukilpailu järjestetään vuosittain lukuvuoden toiseksi viimeisenä päivänä, sään salliessa, Oxfordin ja Cambrigden malliin Vanhempien osallistuminen ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuudet Schiller-Schulessa koko koulun vanhempainilta järjestetään kaksi kertaa vuodessa, pieniä vanhempainiltoja useammin. Laanilan lukiossa järjestetään vuosittain yksi vanhempainilta / vuosiluokka, jolloin kerrotaan opiskelusta ja kouluvuoden tapahtumista. Tällöin vanhemmat voivat myös tehdä ehdotuksiaan koskien koulun käytäntöjä. Tosin kaikki vanhemmat eivät osallistu näihin iltoihin. Samoin yläkoulussa järjestetään vanhempainillat, lisäksi ryhmänohjaaja tapaa kaikki luokkansa oppilaiden vanhemmat sekä oppilaansa ainakin kerran lukuvuodessa. Lisäksi vanhempiin pidetään yhteyttä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Vanhemmat tuntevat kaikki lastensa ongelmat koulussa, mikä ei tietenkään miellytä lapsia. Mutta yläasteen puolella vanhemmilla on vastuu lastensa opiskelusta. Kysely yläasteen ryhmänohjaajien keskuudessa osoittaa, että enempää vanhempien osallistumista ei pidetä tarpeellisena. Laanilan lukiossa, kuten Suomessa yleensä, ajatellaan, että lukio on jo nuoren itsenäistymisen aikaa, ja vanhempiin otetaan kontaktia vain tarvittaessa. Ainakaan oppilaiden mielestä vanhempien ei tule osallistua
14 yhtään enempää koulutyöhön. Vanhemmat allekirjoittavat alaikäisten lastensa poissaolot ja kurssitodistukset. lastensa opiskelusta vanhempia ei panna vastuuseen. Saksassa yleensä odotetaan vanhempien osallistuvan koulun toimintaan aktiivisemmin kuin Suomessa. Sehän kuuluu myös hyvän koulun määritelmään. Tosin myös Schiller-Schulessa vanhempien aktiivisuus on vilkkaampaa nuorempien oppilaiden ollessa kyseessä, vanhemmat oppilaat saavat jo itsenäistyä. Vanhemmat toimivat koulun johtokunnissa, ovat vapaaehtoistyössä mukana (luokan omat illat, retket, koulun juhlat, kanttiini). Schiller-Schulessa vanhemmat hoitavat koulun kanttiinia. Vuoro kullekin osallistuvalle vanhemmalle tulee n. kerran kuussa. Osallistuvien kesken vallitsee hyvä ilmapiiri. Yksityisessä Mathias-Claudius-Schulessa järjestetään myös infoiltoja vanhemmille, joihin kutsut lähetetään sähköpostitse. Lisäksi järjestetään kokouksia, joissa sovitetaan, ketkä avustavat koulussa (n. 40 vanhempaa). Kullakin on vuoro noin kerran kuussa. Iltapäiväkerhot ovat pääosin vanhempien vastuulla. Koulun ruokalassa ovat myös pääosin vanhemmat töissä. Vanhemmat avustavat myös kirjastossa klo 9-12 päivittäin, pitävät kerhotoimintaa kykyjensä mukaan ja keräävät rahaa saadakseen välituntitoimintaan varusteita. Myös kouluruokalaa haluttaisiin kohentaa. Vanhempien läsnäolon myötä koulussa vanhemmat ja lapset tutustuvat toisiinsa paremmin. Schiller-Schulessa oppilaiden edustajat osallistuvat niin aine-kuin koulukohtaisiin kokouksiin. Oppilaiden edustaja tapaa myös viikoittain koulun rehtorin. Oppilaat järjestävät myös erilaisia tapahtumia koulussa. Samoin myös Mathias-Claudius-koulussa, jossa valitaan luokan luottamusoppilaista (2/ luokka) koulun kolme oppilasedustajaa, jotka voivat olla läsnä opettajainkokouksissa, joissa heillä on yksi ääni. Heidän kauttaan menevät oppilaiden mielipiteet kokouksiin. Koska luottamusoppilaat esittäytyvät kaikille lukuvuoden alussa, tuntevat kaikki heidät. Kerran puolessa vuodessa järjestetään kokous, jossa ovat edustettuna vanhemmat, opettajat ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet. Luottamusoppilaan puoleen voi kääntyä aina myös oppilas, jolla on vaikeuksia, esim. kiusattu koulussa. On toivottavaa, että vaikeuksien ilmetessä oppilas kääntyisi heti luottamusoppilaan puoleen, jotta ongelmat voitaisiin ratkaista välittömästi. Luottamusoppilaat kokoontuvat kerran viikossa ja he pitävät kokouksestaan pöytäkirjaa. Kokoukset järjestetään omassa ryhmähuoneessa. Koska koululla ei ole suuria ongelmia, ei oppilasedustajilla ole paljoakaan töitä. Työ miellyttää ja siihen voi paneutua omien voimavarojensa mukaan. Samoin toimivat myös Laanilan lukion ja yläkoulun oppilaskunnat. Oppilaiden edustajat voivat osallistua opettajainkokouksiin, joissa voivat tuoda oppilaskunnan ehdotuksia ja asioita esille eli heillä oikeus tulla kuulluiksi. Opettajakunta ottaa mielellään hyviä ehdotuksia vastaan ja koulussa on myös saatu koulukohtaisia uudistuksia aikaan oppilaskunnan aloitteesta. Oppilaskunnat järjestävät myös teemapäiviä, retkiä ka avustavat juhlien järjestelyssä koulussa. Yläasteen oppilaskunta auttaa myös kerran pari kuussa laatimaan koulun ruokalistaa. Oppilaskunnan aktiivisuus tai passiivisuus leimaa koko koulun toimintaa. Luokkakoot ja opetusmenetelmät Luokkien oppilasmäärät olivat niin ala- ja yläasteella verrannollisia meidän koulujemme kanssa. Lukiossa oppilasryhmät saattavat Bochumissa olla pienempiä kuin meillä, yhtään oppilaan luokkaa ei ollut. Ala-asteen opetus vaikutti samalta kuin Suomessa, visuaalisia menetelmiä käytettiin paljon, opetus vuorovaikutteista ja oppilaat innolla mukana.
15 Lyhyellä observointiajalla ei välttämättä saa selvää, mitä opetusmetodeja käytetään. Alemmilla luokilla oppilailla oli paljon kirjoitusläksyjä, opittavat tekstit vieraassa kielessä vaikuttivat aika pitkiltä. Koska oppitunnin pituus on vain 45 minuuttia, sinä aikana ehdittiin käydä muutama kotitehtävä läpi, ei paljon muuta. Oppilaat toimivat myös itse läksynkuulustelijoina. Äidinkielessä eräs luokka oli tehnyt haastattelun kaupungilla, jonka perusteella he tutkivat saksan kielen passiivin käyttöä. Tulokset kirjoitettiin tietokoneluokassa. Yleensä eteneminen tuntui hitaalta. johtuiko sitten siitä, että Laanilan lukion 75 minuutin mittaisessa opetustuokiossa ehtii ja täytyy ehtiä paljon enemmän, ja kurssin aika on myös rajallinen. Lukiossa Schiller-Schulessa menetelmät vaihtelivat paljon aineittain, myös saman aineen opettajien välillä suuria eroja mm. havainnollistamismateriaaleissa. Reaaliaineissa pääasiallisesti opettajajohtoista keskustelua, matematiikassa opettaja saattoi ottaa oppilaan taululle tekemään tai arvailemaan ratkaisua eikä esitä sitä suoraan itse. Piirtoheitintä ei käytetä, koska niitä ei juuri ole, liitutaulu on kunniassa. Oppilaat tekevät myös ryhmätöitä. Kysymyksiä esitettiin oppilaiden taholta yllättävän vähän. Paljon kirjoitetaan käsin, joskin joitakin oppilaiden tietokoneita oli havaittavissa. Koulun tietokoneillehan oppilaat eivät pääse ilman valvontaa.
LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho
LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava
LisätiedotYhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.
Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotTERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013
TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotKoulutulokkaiden vanhempainaamu. Tiistai klo
Koulutulokkaiden vanhempainaamu Tiistai 15.5.2018 klo 8.30-10 TERVETULOA! WELCOME! Kilonpuisto - meidän koulumme Perustettu 2003 Yhtenäinen peruskoulu; esikoulu, alakoulu, yläkoulu 683 oppilasta 36 luokkaa
LisätiedotTERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014
TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia
LisätiedotKoulutulokkaiden vanhempainaamu
Koulutulokkaiden vanhempainaamu Keskiviikko klo 8.30 10 TERVETULOA! Kilonpuisto - meidän koulumme Perustettu 2003 Yhtenäinen peruskoulu; esikoulu, alakoulu, yläkoulu 672 oppilasta 36 luokkaa (POR) 60 päätoimista
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotAKAAN LUKIO. Vanhempainilta 1A ja 1B
AKAAN LUKIO Vanhempainilta 1A ja 1B 11.10.2018 ILLAN AIHEET lukion ja opettajien esittely tavoitteista lukio-opiskelusta KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA! 1.vuosikurssin ryhmänohjaajat 1A Tanja Merikari, ruotsi,
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotPostinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)
Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero
LisätiedotOulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotAbien vanhempainilta Tervetuloa!
Abien vanhempainilta 27.8.2013 Tervetuloa! Lukuvuoden tapahtumia/abit Syksyn yo-kokeet 9.9. 27.9.2013 1. jakson koeviikko 25.9. 1.10.2013 Retkiä oppilaitoksiin Syysloma 21.10-27.10.2013 2. jakson koeviikko
LisätiedotEVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA
EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen oppimiseen o SAAT HYVÄT VALMIUDET JATKO-OPINTOIHIN
LisätiedotLukiokokeilu (-21)
Lukiokokeilu 2016-2020 (-21) Lukiokokeilu Munkkiniemen yhteiskoulu on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen tuntijakokokeilussa. lukiolaki (629/1998) 15 kokeilu käynnistynyt 1.8.2016
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotKÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016
KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta
Lisätiedotaikuisten perusasteen
Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotKoulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.
Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion
LisätiedotLuokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.
Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotValinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet
Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotKampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio
Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotJATKAISINKO LUKIOSSA?
JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset
LisätiedotVALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017
VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
Lisätiedot22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot
vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotYLIOPPILASKIRJOITUKSET. Info
YLIOPPILASKIRJOITUKSET Info 14.11.2017 RAKENNE Tutkintoon kuuluu neljä koetta. Äidinkielen koe pakollinen kaikille Lisäksi kolme seuraavista neljästä: * Toinen kotimainen kieli * Matematiikka * Yksi vieras
LisätiedotTilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa
KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2019 2020 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotRauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman
2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016
LisätiedotTervetuloa Elimäen lukioon!
Tervetuloa Elimäen lukioon! www.edukouvola/elimaenlukio Lukioon vai ammatilliseen koulutukseen? Lukio ei valmista ammattiin, mutta antaa monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet. Ammattiopistojen yo-linjat
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 25.10.2017 25.10.2017 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:
Lisätiedot(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA
16.6.2014 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2014 Samaa mieltä Lpr 2014 Samaa
LisätiedotMunkkiniemen yhteiskoulun esittely. yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet
Tervetuloa! Munkkiniemen yhteiskoulun esittely yleistä tuntijako matematiikkaluokka liikunta ja urheilu, URHEA oppilaaksioton perusteet perustettu 1938 Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen koulutussäätiön
LisätiedotPakilan yläasteen koulu
Pakilan yläasteen koulu 6. luokkien vanhempainilta Rehtori Juha Leino Tukioppilastoiminnan tavoitteet Toiset huomioivat käyttäytymisen edistäminen koulussa Nuorten osallisuuden lisääminen koulussa Ongelmien
LisätiedotMusiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa
Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,
LisätiedotKysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14
Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotTervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan
Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Kevään tapahtumia Huoltajakyselyn tuloksia Ylioppilaskirjoitukset ja hajauttaminen Opinto-ohjaajan katsaus Ryhmänohjaajan tapaaminen 16.4.2019 Toisen vuosikurssin
LisätiedotMetsokankaan yhtenäisperuskoulu
Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Metsokankaan koulu yhtenäisperuskoulu = luokka-asteet 1-9 lukuvuonna 2017-18 Metsokankaan koulussa opiskelee noin 1260 peruskoululaista ekaluokkalaisia ilmoittautunut noin
LisätiedotMiten kurssit tehdään Eirassa?
Miten kurssit tehdään Eirassa? Peruskoulussa sinun pitää olla tunneilla, tehdä kurssiin kuuluvat tehtävät ja osallistua loppukokeisiin. Verkkokurssit (suomen kielen kirjoituskurssi s2kki2v ja s2klu2v)
LisätiedotYLIOPPILAAKSI, TODISTUKSET TASKUSSA.
YLIOPPILAAKSI, TODISTUKSET TASKUSSA www.ylioppilastutkinto.fi TUTKINNOT JA TODISTUKSET Lukion oppimäärä Ylioppilastutkinto vähintään 75 kurssia, sisältäen ops:in mukaisesti pakolliset ja vähintään 10 syventävää
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA
1 (8) 5.5.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2015 Samaa mieltä Lpr 2015 Samaa mieltä
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA
1 (8) 29.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2016 Samaa mieltä Lpr 2016 Samaa mieltä
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotYLIOPPILASKIRJOITUKSET. Info
YLIOPPILASKIRJOITUKSET Info 15.11.2018 RAKENNE Tutkintoon kuuluu neljä koetta. Äidinkielen koe pakollinen kaikille Lisäksi kolme seuraavista neljästä: * Toinen kotimainen kieli * Matematiikka * Yksi vieras
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotKaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa. Kari Kivinen
Kaksikielinen opetus Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa & Eurooppa-kouluissa Kari Kivinen 18.11.2016 FAKTAT Valtion koulu Suomen ja Ranskan välillä sopimus Vanhempainyhdistyksen ylläpitämä lastentarha
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotPikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA
Pikkolan koulu VANHEMPAINILTA VALINNAISAINEISTA TORSTAINA 26.1.2017 ILLAN OHJELMASSA: Kahvit Yleisiä asioita Tredun rakentamisaikataulusta Valinnaisaineiden valinnan esittelyä Huoltajien kysymyksiä valinnaisaineista
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotLohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA
Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet
LisätiedotLausuntoja tuntijaosta
Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotMaaniitun koulun vanhempainilta klo
Maaniitun koulun vanhempainilta 24.1.2019 klo 18.00 19.00 1 Illan aiheita Ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaiden kielivalinnat Kirkonkylän alueen alkuluokkasuunnitelmat Oppimisen etenemisen arvioinnista
LisätiedotPadasjoen lukion aikuislinjan LOPS
Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS 1. Padasjoen lukion aikuislinja Padasjoen lukion aikuislinjalla voi suorittaa koko lukion oppimäärän tai opiskella yksittäisiä aineita ja saada niistä erillisen todistuksen.
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot
LisätiedotHakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20
Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite
Lisätiedot2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo
Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotLUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA
LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA Oulun Opopäivät 2016 Jouni Pursiainen Oulun yliopiston LUMA-keskus, OuLUMA 5.2.2016 Tiedekirjasto Pegasus. Kuva: Studio Ilpo Okkonen Oy MISTÄ MIHIN
LisätiedotKirjoittajainfo KYL 11.5.2012
Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotYo-koe: Kuullunymmärtäminen, vieras kieli, pitkä oppimäärä Opetus /13
Aikuislinjan lukuvuosikalenteri 1. jakso 18.8. 5.10. Päivä Pvm. Toiminta Ti 12.8. Uusien opiskelijoiden yleisinfo klo 18.00 Ke 13.8. Opinto-ohjaaja ohjaa uusia opiskelijoita klo 12.00 18.00 To 14.8. Opinto-ohjaaja
LisätiedotTervetuloa 2. vuositason infoiltaan
Tervetuloa 2. vuositason infoiltaan yleistä 2. vuositason opiskelijoista yo-tutkinto abivuosi opinto-ohjaus ja jatko-opintoihin pyrkiminen mahdollisuus tutustua sähköisiin kokeisiin luokassa 2O Missä mennään?
LisätiedotPuolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020
Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun Kauppiaskadun koulurakennus peruskorjataan kesäkuun 2018 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Vuosiluokkien
LisätiedotKevätlukukausi to 7.1. la Talviloma ma su (vko 9) Pääsiäinen pe 2.4. ma
2 LUKUVUODEN 2009-10 AIKATAULUT TYÖAIKA Lukuvuosi ke 12..2009 la.6.2010 Syyslukukausi ke 12.. pe 1.12.2009 Syysloma ma 12.10 su 1.10.2009 Joululoma la 19.12.2009 ke 6.1.2010 Kevätlukukausi to.1. la.6.2010
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Oppimisympäristö
Oppimisympäristö Koulutusjärjestelmä ISCEDkoulutusluokitus Opetushallinnon koulutusluokitus 6 Tohtorin tutkinnot - lisensiaatin tutkinnot 8 5 4 3 2 ja 1 1-9 1 1-3 1-3 4-5 Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotTULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA
21.5.2019 TULEVIEN SEITSEMÄSLUOKKALAISTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA INFOILTA 21.5.2019 Järvenperän koulu Järvenperän koulu 1 Muutoksia koulutyössä Koulussa ollaan noin 30 tuntia viikossa eli tavallisesti
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 9.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat
LisätiedotTOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS
TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja
LisätiedotTiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona Aineisto osoitteessa:
Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille keskiviikkona 22.5.2019 Aineisto osoitteessa: www.lauta.edu.hel.fi Satu Hakulinen, rehtori Saara Kourouma, apulaisrehtori Solveig Korhonen, terveydenhoitaja
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen
LisätiedotYlioppilaskokeisiin ilmoittautuminen
Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Ilmoittautuminen kevään 2017 tutkintoon alkaa pe 4.11. ja päättyy pe 18.11. Mikäli osallistuit syksyn yo-kirjoituksiin, voit odottaa niiden lopulliset tulokset ja ilmoittautua
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotKOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)
20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän
LisätiedotAuranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)
Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotInformaatioverkostot, tietojenkäsittelytiede ja tietojärjestelmätiede.
Informaatioverkostot, tietojenkäsittelytiede ja tietojärjestelmätiede. TIETOJENKÄSITTELYTIEDE 2013-15, N = 1860 MATEMATIIKKA JA REAALIAINEET 2013-15 Tietojenkäsittelytieteiden opiskelijavalinnassa pitkän
LisätiedotKuusiston koulu (Kaarina)
Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän
LisätiedotKirjoittajainfo KYL 13.5.2014
Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotYlioppilaskokeisiin ilmoittautuminen
Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen Sitova ilmoittautuminen syksyn 2017 tutkintoon ti 2.5. - ma 29.5. Wilmassa. Ilmoittautumisen allekirjoittaminen kansliassa viim. ma 29.5. Kevään tutkintoon ilmoittautuminen
Lisätiedot