EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2014

2 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Viime vuosien aikana odotukset euroalueen talouskasvun viriämisestä osoittautuivat optimistisiksi. Nyt ennusteelle kasvun käynnistymisestä on paremmat perusteet. Keskeisiä muutoksia ovat olleet raakaöljyn hinnan tuntuva lasku, EKP:n päätös käynnistää mittavat arvopaperiostot ja sitä seuraava euron heikkeneminen ja korkotason pysyminen ennätys alhaalla. Toteutunut talouden kehitys ja sekä taloudellisten toimijoiden odotukset viittaavat maltillisen kasvun käynnistymiseen. Myös maailmantalouden kehitys tukee tätä positiivista virettä. Suomen talouden kohdalla tilanne näyttää synkemmältä. BKT ei ole enää supistunut, mutta varsinaiseen kasvuun ei ole päästy kiinni. Vuonna 2014 talous kasvoi vain 0,1 prosenttia ja vuoden 2015 kasvun ennustetaan olevan 0,9 prosenttia. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien lasku jatkuu. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrä on kasvanut voimakkaasti. Lokakuussa 2014 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli yli Työttömyysaste vuonna 2014 oli 8,6 % ja sen ennakoidaan nousevan 8,8 prosenttiin vuonna Vuoden 2014 inflaatioksi muodostui 1,1 %. Vuoden 2015 inflaatio jäänee 0,8 prosenttiin. Tämä mahdollistaa ultrakevyen rahapolitiikan jatkamisen ja poikkeuksellisen alhaisen korkotason myös tulevina vuosina. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Kuntatalous pysyy lähivuosina kireänä. Veropohjan vaimea kehitys sekä valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua merkittävästi. Tilanne johtaa veroprosenttien korotuksiin ja menojen kasvun hillitsemiseen myös vuonna Toimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan kuntasektorin alijäämää ja kuntatalouden velkamäärä tulee jatkamaan kasvuaan Eurajoen rahoitusasema oli hyvä, kuten se oli edellisenäkin vuonna. Kunnan saamat verotulot kasvoivat 2,6 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen Valtionosuudet kasvoivat 8,7 prosenttia. Vuosikate oli edellisen vuoden tasoa ja ylitti investointien määrän selvästi. Eurajoen kunta on kertomusvuonna voinut panostaa kunnan kehittämiseen talouden tasapainon vaarantumatta. Kunnan investoinnit suhteessa asukaslukuun olivat kuntien keskimääräistä tasoa isommat. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti on 19,04, kun se vuonna 2013 oli 19,88 prosenttia. Kunnan omavaraisuusaste on 88,8 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 87,3 prosenttia. Molemmat tunnusluvut ovat parempia kuin keskimäärin koko maassa, Satakunnassa tai kuntakoon mukaan laskettuna. Kertomusvuoden investointimenot kohdistuivat pääosin Keskustan koulun perusparannukseen, Lapijoen päiväkodin rakentamiseen, asuntoalueiden kunnallistekniikkaan sekä tie-, vesi- ja jätevesiverkon parantamiseen.

3 3 Eurajoen kunnan perustehtävänä on edistää jäsentensä hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Kun kuntatalouden tasapaino on saavutettu, on jatkossa mahdollista kohdentaa vähintään vuosikatteen suuruiset investoinnit asumiseen ja arjen sujumiseen kuntastrategian mukaisesti. Julkisella taloudella on myös oltava kyky rahoittaa sosiaalietuudet ja hyvinvointipalvelut kaikissa olosuhteissa häiriöttömästi. Julkinen talous on kestävällä pohjalla, jos menojen rahoitus ei johda liialliseen velkaantumiseen tai verojen korotuksiin, joilla on haitallinen vaikutus rahoituspohjan kehitykseen. Eurajoella on varauduttu ikärakenteen muutoksen voimakkaaseen vaikutukseen kunnan menoihin. Harri Hiitiö, kunnanjohtaja

4 4 1.2 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Yleistietoja Eurajoen kunnasta Perustettu 1869 Etäisyydet Asukasluku 5948 Turku 105 km Pinta-ala 643,78 km 2 Helsinki 240 km Asukastiheys 9,1 Tampere 125 km Kalleusluokka II Pori 35 km Tulovero-% 18 Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 10 SDP 8 Kokoomus 4 PS 3 VAS 2 Krist. dem. Vihreät Yhteensä 27 valtuutettua Hallinnollinen asema Lounais-Suomen AVi Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Maaoikeusasiat Sotilaspiiri Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Sairaanhoitopiiri Työvoimapiiri Vaasa Satakunnan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiopiiri Satakunnan aluetoimisto Satakunnan verotsto Satakunnan ELY-keskus Satakunta Satakunnan TE-toimisto, Rauman toimipaikka

5 5 Toimielinorganisaatio Tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat tulosalueittain: Toimielin Tulosalue Viranhaltija Kunnanhallitus Yleishallinto Hallintojohtaja/kunnanjohtaja Talous- ja hlöstöhallinto Kunnanjohtaja Kunnan kehittäminen Hallintojohtaja Yhteistoimintaelimet Kunnanjohtaja Keskitetyt menot Hallintojohtaja Pelastustoimi Kunnanjohtaja Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kunnanjohtaja Keskusvaalilautakunta Vaalit Hallintojohtaja Sosiaalilautakunta Päivähoito Päivähoidon johtaja Vanhustenhuolto Vanhustyönjohtaja Muu sosiaalitoimi Sosiaalijohtaja Toimeentuloturva Sosiaalijohtaja Terveydenhuolto Sosiaalijohtaja Koululautakunta Peruskoulutus Yhteiskoulun rehtori Keskiasteen koulutus Lukion rehtori Aikuiskoulutus Yhteiskoulun rehtori Kirjasto- ja kultt.ltk Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Liikunta- ja nuorisoltk Liikuntatoimi Liikuntasihteeri Nuorisotoimi Nuorisosihteeri Tekninen lautakunta Kunnallinen liiketoiminta Kunnaninsinööri Yhdyskuntatekninen huolto Kunnaninsinööri Kiinteistöhuolto Kunnanrakennusmestari Siivoustoimi ja ruokahuolto Ruokapalv.- ja toimitilapääll. Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennustarkastaja

6 6 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen finanssikriisin kärjistymisestä eli vuodesta 2008 saakka aina vuoteen 2013 saakka keskityttiin lähinnä Euroopan ja maailmantalouden kehitykseen. Vuodesta 2014 lähtien kotimaiset ongelmat ovat saaneet päähuomion. On oivallettu, että Suomen taloudessa on ongelmia, joita ei pelkkä kansainvälisen talouskehityksen vahvistuminen ratkaise. Kokonaistuotantomme on edelleen merkittävästi pienempi kuin vuonna Vielä vuonna 2015:kaan emme saavuta finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Erityisen heikkoa on ollut viennin kehitys. Kokonaistuotannon supistuminen on heikentänyt julkisen talouden rahoituspohjaa, jonka seurauksena valtion ja kuntien talouteen on muodostunut tuntuvia alijäämiä. Työttömyysaste on kohonnut yli 8 prosentin ja tulee pysyttelemään siinä ikääntymisestä johtuvan työvoiman määrän supistumisen hillitessä nousua. Talouskasvu ei tule parantamaan työttömyyttä vielä vuonna 2015:kaan. Inflaatio tulee pysymään selvästi alle 2 prosentin tason. Oman talousalueen kehitys Satakunnan talouden suhdanne pysyi vuonna 2014 vaisuna. Teollisuuden liikevaihto supistui johtuen teknologiateollisuudesta. Metallin jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto aleni. Positiivista oli viennin arvon supistumisen pysähtyminen metsäteollisuuden vanavedessä. Satakunnan vahvuus tulevaisuudessa on teollisen rakenteen monipuolisuus. Se takaa kyvyn palautua takaisin kasvu-uralle. Työttömyys kasvoi Satakunnassa selvästi vuoden 2014 aikana. Työttömyysaste oli 12,7 % kun se jäi vuotta aiemmin 11,6 prosenttiin. Työllisyysaste heikkeni maakunnassa vuonna 2014 prosenttiyksikön verran 67,2 prosenttiin. Se on vähän alle valtakunnallisen tason. Eurajoella työttömyysaste oli joulukuun lopussa 10,8 %. Satakunnan väestötilanne kehittyy edelleen epäedullisesti. Satakunnan väkiluku väheni vuonna 2014 hieman edellisvuotta voimakkaammin 510 hengellä. Satakunnan kunnista väkiluku kasvoi Porin ja Rauman ohella Eurajoella, Jämijärvellä ja Merikarvialla. Oman kunnan toiminnan ja talouden kehitys Eurajoen kunnan työttömyysaste laski 11,5 prosentista 10,8 prosenttiin. Henkikirjoitettu väestö oli vuoden alussa henkeä ja vuoden lopussa Eurajoen kunnan verotulot olivat 37,9 milj. euroa eli 0,6 milj. euroa arvioitua pienemmät. Kiinteistöveron osuus verotuloista oli 15,5 milj. euroa eli 0,4 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa arvioitiin. Yhteisöveron tuotto oli 0,3 miljoonaa euroa arvioitua pienempi, ja kunnallisveron kertymä jäi 0,7 miljoonaa euroa arvioitua heikommaksi. Eurajoen kunnan käyttötalouden valtionosuudet olivat 9,7 milj. euroa eli 0,3 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat. Kunnan tunnusluvuista vuosikate oli 12,4 milj. euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna vuosikate oli 12,0 milj. euroa ylijäämäinen. Kassan riittävyys oli vuoden vaihteessa 169,68 päivää, edellisenä vuonna 161,11 päivää. Kassavaroja oli vuoden lopussa 24,5 milj. euroa. Kunnan omavaraisuus- % nousi 87,3:sta 88,8:aan. Kunnan lainakanta väheni 0,4 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 3,4 milj. euroa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus- % laski 19,88:stä 19,04:ään. Eurajoen kunnan tilikauden tulos osoittaa 9,8 milj. euroa ylijäämää.

7 7 1.4 Kunnan henkilöstö Henkilöstön lukumäärä esitetään henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstökulut ilmoitetaan liitetiedoissa. 1.5 Kunnan sijoitukset Kassanhallinnassa on kyse rahoituksen riittävyydestä maksuihin ja varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvallisesti. Lyhyen aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat pankkitilit, rahoitustoiminnot, myynti- ja ostoreskontra, palkat ja muut päivittäiset menot. Pitkän aika-välin kassanhallintaan vaikuttavat mm. investoinnit ja vieraan pääoman maturiteetit. Kunnan on tärkeää säilyttää päivittäinen maksuvalmius kaikissa oloissa. Suuret investoinnit ja sijoitusympäristön epävarmuus ovat aika ajoin kiristäneet likviditeettiä. Joulukuun lopussa kunnan likviditeettitilanne oli tyydyttävä. Kunnalla oli välittömästi käytettävissä 1,5 me:n kassavarat ja 0,5 me:n rahoitusjärjestelyt. Ostovelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 2,7 me ja myyntisaamisten määrä 0,5 me. Kassaylijäämiä oli sijoitettuna rahoitusarvopapereihin 22,9 me. Investoinnit on voitu toteuttaa kassavaroin. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 0,4 me vuodessa. Kunnalla on lainaa Posiva Oy:ltä 3,4 me. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op-Pohjola ryhmän, Eurajoen Säästöpankin sekä Taaleritehdas omaisuudenhoitopalvelun kanssa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet. 1.6 Kunnan strategian toteutuminen Elinvoima Eurajoen kunta on tehnyt vuonna 2014 yhteistyötä Rauman Kauppakamarin kanssa käyttämällä yhteyspäällikkö Johanna Huhtalan yrityksille suuntaamia kehittämis- ja kasvupalveluja. Uusyritysneuvonnasta on vastannut Prizztech Oy:n aloittavien yritysten neuvontapalvelu Enter. Yhteistyö seudun kuntien kesken jatkuu, mutta toimintaympäristön muuttumisen vuoksi yhteistyölle on haettu uudenlaisia toimintamalleja ja toteuttamistapoja. Satakunnan maakuntakaava, joka on kumonnut voimassa olleet seutukaavat, sai lainvoiman Satakuntaliitossa on vireillä vaihemaakuntakaavan 1 laatiminen, jossa osoitetaan tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita Satakunnassa. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava Keskustan-Lapijoen alueelle hyväksyttiin valtuustossa Kaava muun muassa laajentaa ja kehittää keskustaajaman ja Lapijoen välistä yritys- ja teollisuusalueen vyöhykettä sekä parantaa alueen liikenneyhteyksiä. Eurajoen rantayleiskaava tarkistetaan ajan tasalle. Kaavaehdotus oli nähtävillä Tavoitteena on lomarakennuspaikkojen rakennusoikeuden lisääminen. Ketunpesän ja Köyryn alueen asemakaava kuulutettiin vireille keväällä Tavoitteena on osoittaa ensisijaisesti asuinrakennusten korttelialueita viheralueineen. Kirkkotien ja joen väliin sijoittuvaa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen maankäyttöä suunnitellaan vastaamaan tulevia maankäytön tarpeita. Kaava-alueiden ulkopuoliseen asuinrakentamiseen kunnassa on suhtauduttu myönteisesti.

8 8 Kunnan alueella on vireillä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Turku-Pori yhteysvälihankkeeseen liittyviä suunnitelmia sekä omia aluetekniikkaan liittyviä suunnitelmia. Vesihuollon kehittämissuunnitelma antaa suuntaviivat vesihuollon suunnittelulle. Kehittämissuunnitelman tärkein tehtävä on esitellä alueet, jotka saatetaan keskitetyn vesihuollon piiriin. Eurajoen kunnan aloitteesta perustettu maakunnallinen OL4 edunvalvonta-työryhmä tuotti ja jakoi informaatiota päättäjille, eri sidosryhmille ja kuntalaisille Eurajoen valmiuksista OL4:n rakentamiselle. Eduskunta hyväksyi TVO:n periaatepäätös-hakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon. Posivan hakemus käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi hyväksyttiin niin ikään. Posiva on jättänyt rakentamislupahakemuksen loppusijoituslaitokselle. Laitosalueella on lainvoimaiset maankäyttösuunnitelmat. Elinkeinotoimikunta on päivittänyt Eurajoen elinkeino-ohjelman strategisten tavoitteiden mukaiseksi. Palvelut Terveydenhuollon toimiva lähipalveluverkko on turvattu liittymällä Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymän jäseneksi alkaen. Luvia on liittynyt kuntayhtymän jäseneksi alkaen. Kunta on luovuttanut perusterveydenhuollon ja eräiden sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun ko. yhteistoiminta-alueelle. Mahdollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain säätäminen tulee aiheuttamaan selkeän uhan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon toimivuudelle. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen Eurajoen kuulumisesta Porin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen ja samalla hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta yhteistoiminta-alueella lukien. Vastaavanlainen sopimus ympäristö-suojelutehtävien hoidosta tuli voimaan Eurajoen ympäristösuojelutehtäviä hoitaa viransijaisena ympäristösuojeluinsinööri Johanna Koivukoski. Hän toimii myös Eurajoen kunnan terveystarkastajana. Kunnanvaltuusto päätti , että Eurajoen kunta liittyy Rauman seudun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen muita kuntia ovat Eura, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Rauma ja Säkylä. Kunnan sisällä on ylläpidetty, suunniteltu ja johdettu palvelutoimintoja niin, että ne tukevat toimintaperiaatteita, strategiaa, tyydyttävät kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeita, tuottavat lisäarvoa ja tukevat muutosta. Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnan palvelut on lukien tuottanut KuntaPro Oy. Voi Hyvin Eurajoella toimintaohjelma kehittää ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluja tavoitteena aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen. Eurajoki Yhdessä Paremmaksi toimintaohjelman tavoitteena on luoda ja dokumentoida toimintatavat, joiden mukaisesti kunta yhteiskehittelynä kuntalaisten kanssa suunnittelee ja järjestää asiakaslähtöiset sekä verkostomaiset ja poikkihallinnolliset kuntapalvelut.

9 9 Henkilöstö Eurajoen kunta osallistui 23 muun kunnan kanssa Kunta HR 2017 verkosto- ja kehitysohjelmaan, jonka tarkoituksena on uudistaa tapaa hallita ja johtaa henkilöstövoimavaroja kunnassa. Tulospalkkiojärjestelmän sääntöjä ja mittareita on kehitetty, aloitettu osaamisen johtamisjärjestelmän laadinta sekä KVTES:n mukainen työn vaativuuden arvioinnin tarkistus. Kuntatalous Vuosikate on taannut perustehtävän toteutumisen 1,74 % muuta maata alemmalla verokannalla. Palveluiden nettokustannukset kyettiin kattamaan verotuloilla. Vuosikate kattoi investointien omarahoitusosuuden. Omavaraisuusaste ja vieraan pääoman hoitokyky on erinomainen. Kunnalla on hyvät taloudelliset resurssit strategiseen kehittämiseen sekä kyky kohdata suhdannevaihtelut ja väestörakenteen muutos. 1.7 Hallintokuntien tulosindikaattorit Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2008 alkaen. Palkkiot ovat toimintokohtaisia ryhmäpalkkioita ja tulospalkkion maksimi on 1000 euroa per henkilö. Palkkiota saavan henkilön on oltava seurantajakson aikana, poissaolot huomioiden, vähintään kuusi kuukautta työ- tai virkasuhteessa kuntaan, jotta olisi palkkioon oikeutettu. Koko kuntaa koskevien tavoitteiden painoarvo on 15 % ja toimintokohtaisten 10%. Palkkiota ei makseta ollenkaan, ellei vähintään kaksi kuntakohtaista ja kaksi toimintokohtaista tavoitetta ole saavutettu. Tulospalkkiot sijoitetaan OP-Henkivakuutuksen ryhmäeläkevakuutukseen. Toteutuneet tavoitteet: Tulosalue Koko kunta 3/4 Hallinto- ja taloustoimi 3/4 Sosiaalitoimi 3/4 Tekninen toimi 4/4 Ympäristötoimi 4/4 Koulutoimi 4/4 Liikunta- ja nuorisotoimi 3/4 Kirjasto- ja kulttuuritoimi 4/4 Vuoden 2014 tulospalkkiota maksetaan seuraavasti: Tulosalue Euroa Hallinto- ja taloustoimi 750 Sosiaalitoimi 750 Tekninen toimi 850 Ympäristötoimi 850 Koulutoimi 850 Liikunta- ja nuorisotoimi 750 Kirjasto- ja kulttuuritoimi 850

10 10 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Eurajoen kunnanhallitus on vahvistanut sisäisen valvonnan ohjeet, joiden mukaan sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan toteuttamisvastuu on kunnanjohtajalla, toimistopäälliköillä ja kunnan tilivelvollisilla sekä esimiesasemassa olevilla. Jokainen esimies vastaa oman yksikkönsä sisäisen valvonnan järjestämisestä etenkin yksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurannan, toiminta- ja työketjujen toimivuuden varmistamisen, henkilöriskien, tietoturvallisuuden ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Tilintarkastuksen yhteydessä kunnan tilintarkastajan on selvitettävä, onko kunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnassa on noudatettu lakeja, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Lautakuntien ja viranhaltijoiden toimintaan on kohdistunut kaksi kunnallisvalitusta, joista toisen käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja toisen hallinto-oikeudessa on kesken. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanvaltuusto on talousarviossa hyväksynyt kunnan strategiset linjaukset, hallintokuntien strategiaesitykset, tulosindikaattorit ja käyttötalouden sitovat tavoitteet tehtäväalueittain. Hallintokunnat antavat kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanhallitus hyväksyy selvitykset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen kassavarojen määrän ja arvon kehittymisestä sekä sijoitusinstrumenttien jakautumasta ja tuotosta tarkastelujaksolla. Lisäksi selvityksessä esitetään olennaiset riskitasossa tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yleisohjeen kunnan toimintoja uhkaavien riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Kuntakonsernin riskienhallintapolitiikasta vastaa kunnanhallitus. Viranhaltijatasolla vastuu on kunnanjohtajalla. Kuntakonsernin riskienhallintatehtävänä on ohjata ja valvoa yksiköiden riskienhallintaa ja asettaa riskienhallintaan tavoitteet. Yksiköt vastaavat omien prosessiensa päätöksentekonsa, kohteidensa ja työpaikkojensa riskien arvioinnista. Jokainen yksikkö vastaa riskienhallinnan toteutuksesta. Samoin yksiköt huolehtivat siitä, että tehdyt toimenpiteet toteutetaan ja, että ne toimenpiteet, jotka vaativat konsernitason käsittelyä, on dokumentoitu ja raportoitu. Jokaisella yksiköllä on omat riskienhallinnan suunnitelmat ja toimintaohjeet, jotka päivitetään määrävälein. Tarkastuslautakunta käsittelee ja arvioi kunnan riskienhallinnan tilaa. Kunnassa ei kertomusvuonna ole toteutunut ajallisesti tai rahamääräisesti ennakoimattomia riskejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä sopimustoiminta Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet.

11 11 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus suoritetaan toimivan johdon toimesta ja alaisuudessa. Sisäisen valvonnan kokonaisuudessa sisäinen tarkkailu on esisijaista sisäiseen tarkastukseen nähden. Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä toimii johdon sisäisen valvonnan välineenä. Tarkastuslautakunta on kertomusvuonna kiinnittänyt huomiota tarjouspyyntöjen ja riskiarvioiden käsittelemiseen lautakunnissa, teknisen toimen henkilöstöresurssien riittävyyteen, sekä sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrään.

12 12 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tili Tilinimi 30 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 40 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 7 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 11,8 12,0 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas ASLKM Asukasmäärä

13 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 120 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -356 Oman pääoman muutokset -10 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta, kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 133,19 143,15 Lainanhoitokate 32,21 20,66 Kassan riittävyys, pv 169,68 161,11 Asukasmäärä

14 3.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 14 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Liittymismaksurahasto Tietokoneohjelmistot III Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot IV Muut omat rahastot II Aineelliset hyödykkeet V Edell. tilikaus.yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet VI Tilikauden Yli-/alijäämä Liittymismaksut B POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto C PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet Eläkevaraukset Ennakkomaksut ja kesk.er.hank Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Joukkovelkakirjalainasaamiset 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut lainasaamiset Muut toimeksiantojen pääomat Muut saamiset E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Joukkovelkakirjalainat C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rah.- ja vak.-laitoksilta I Vaihto-omaisuus 3. Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet 4. Lainat muilta luotonantajilta Keskeneräiset tuotteet 5. Saadut Ennakot Valmiit tuotteet/tavarat 6. Ostovelat Muu vaihto-omaisuus 7. Liittymismaksut ja muut velat Ennakkomaksut 8. Siirtovelat II Saamiset II Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Joukkovelkakirjalainat Myyntisaamiset 2. Lainat rah.- ja vak.-laitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset Saadut Ennakot 1 Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Liittymismaksut ja muut velat Lainasaamiset 8. Siirtovelat Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT Osakkeet ja osuudet Omavaraisuusaste, % 88,8 87,3 Sijoitukset rahamarkkinainstr Suhteellinen velkaantuneisuus, % 19,04 19,88 Joukkovelkakirjalainasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, Muut arvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas IV Rahat ja pankkisaamiset Lainakanta , /asukas 571,28 642,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , Lainasaamiset Asukasmäärä

15 Kokonaistulot ja -menot 1-12 / 2014 TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 30 Korkotulot 89 Muut rahoituskulut 171 Muut rahoitustulot Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) hyödykkeiden luovutusvoitot - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot 202 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 449 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 120 Antolainasaamisten lisäykset 950 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 56 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 356 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset 10 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

16 16 4. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö ja asuntoyhtiöt 5 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 1 Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä 9 Ei yhdistelty (kpl) Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen.

17 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät +/ Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet +/- 0-1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 32,81 37,85 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas 1 989, ,70 Asukasmäärä

18 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 21 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 15 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 295 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistöosuudessa 0 1 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 6 10 Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 122,2 137,3 Lainanhoitokate 10,29 17,81 Kassan riittävyys Toiminnan ja investointien rahavirta, kertymä 5 vuodelta Asukasmäärä

19 4.4 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Osakepääoma Muut pitkävaikutteiset menot 13 3 III Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut IV Osuus kuntayt./opo:n lisyks. V Muu oma pääoma 4 4 Aineelliset hyödykkeet VI Edell. tilikaus.yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset -152 Rakennukset Yritysmyynnit -26 Kiinteät rakenteet ja laitteet Siirrot 26 Koneet ja kalusto VII Tilikauden Yli-/alijäämä Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hank VÄHEMMISTÖOSUUDET 9 12 Sijoitukset POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosuudet 23 Osakkeet ja osuudet Poistoero Joukkovelkakirjalainasaamiset Vapaaehtoiset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset 7 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut pakolliset varaukset Valtion toimeksiannot 38 Lahjoitusrahast.erityiskat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut toimeksiantojen pääomat 1 96 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VIERAS PÄÄOMA Keskeneräiset tuotteet I Pitkäaikainen Valmiit tuotteet/tavarat 1. Joukkovelkakirjalainat Muu vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoitus- ja vak.lait Ennakkomaksut 3. Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saamiset Saadut ennakot Pitkäaikaiset saamiset Ostovelat 1. Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat 3. Muut saamiset II Lyhytaikainen Siirtosaamiset Joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vak.lait Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat Rahoitusomaisuusarvopaperit Siirtovelat Osakkeet ja osuudet Sij.rahamarkk.instrumentt. VASTATTAVAA YHTEENSÄ Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit 19 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 83,2 80,8 Rahat ja pankkisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 22,9 23,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat /asukas Kunnan asukasmäärä

20 20 5. HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSIT-TELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kertomusvuoden tulokseksi muodostui euroa ylijäämää ja tilikauden ylijäämä on poistoeron tuloutuksen jälkeen ,93. Hallitus ehdottaa, että ylijäämä siirretään tilikauden ylijäämätilille. Tilikauden tulos on parempi kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin.

21 21 6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 6.1 Tavoitteiden toteutuminen KUNNANHALLITUS Yleishallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Elinkeinojen edistämisen sitovat tavoitteet vuonna OL3 hankkeen loppuunsaattamisen edesauttaminen ja OL4 hankkeeseen valmistautuminen - Eurajoen ydinvoimaklusterin kehittäminen ja konkretisoiminen - Elinkeino-ohjelman toteuttaminen - Eurajoen kunnan sisäisen ja ulkoisen imagon parantaminen tuomalla aktiivisesti esiin olemassa olevia positiivisia elementtejä nettisivuilla, messuilla, vierailuilla jne. - Eurajoen kansainvälisen kontaktipinnan hyödyntäminen ja verkoston laajentaminen - Teollisuusalueen laajentaminen ja sen infran parantaminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Olkiluodon hankkeiden tueksi ja hyödyntämiseksi on perustettu maakunnallinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo. Työryhmällä on kolme alaryhmää, jotka keskittyvät koulutukseen, yritysverkostoihin ja kuntapalveluihin, joissa kaikissa Eurajoella on edustaja mukana. Alueellisia kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu ja käynnistetty yhteistyössä TVO:n ja Posivan, Kauppakamarin, oppilaitosten ym. sidosryhmien kanssa. Erityisesti koulutuksessa, sekä keskiasteen- että korkeanasteenkoulutuksessa, on painopistettä muokattu ydinvoimaosaamisen kehittämiseksi. Yritysten valmiuksia toimia ydinvoimahankkeissa kehitetään mm. laatujärjestelmien läpiviemisellä. - Eurajoen kunta on Rauman kauppakamarin ja Rauman kaupungin kanssa käynnistänyt hankkeen Olkiluotoprojektien paikallisten etujen edistämiseksi ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Hankkeen toimesta on eurajokelaisia yrityksiä konsultoitu säännöllisesti hankkeen piiriin kuuluvissa asioissa. - Ydinvoimaklusteria kehittää myös kansallinen FinNuclear ry, jonka kanssa yhteistyössä on toteutettu ydinvoimalatoimittajien vierailuja Eurajoen kunnassa. - Eurajokelaisille yrityksille on välitetty aktiivisesti tietoa Olkiluodon hankkeista ja niihin liittyvistä tapahtumista ja koulutuksista. OL3-hankkeen jäljellä olevista töistä on tiedotettu potentiaalisia yrityksiä ja saatettu yhteystiedot Arevan tietoon. - Ydinvoima-alan klusteria on lähdetty konkretisoimaan yhdessä Rauman kaupungin ja Rauman kauppakamarin kanssa luomalla sähköinen palvelu klusterin yrityksille. Tavoitteena on kohentaa paikallisten yritysten asemia tulevassa OL4 hankkeessa sekä tuoda esille yritysten vuosihuoltoihin liittyvää kokemusta ja osaamista. Palvelu on valmistumassa ja siihen kerätään parhaillaan tietoja yrityksistä. Palvelu toimii internetissä osoitteessa

22 22 - Elinkeino-ohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti - Kunta on mukana ruotsalaisen Östhammarin kunnan aloitteesta syntyneessä Euroopan laajuisessa verkostossa, jossa ydinjätteiden sijoituspaikkakunnat hakevat yhteistyömahdollisuuksia Yleishallinnon sitovat tavoitteet vuonna Tukipalvelujen käyttöönotto lähtien - Sähköisen kokouskäytännön kehittäminen laajentamalla Dynasty-verkkopalvelun käyttöä sosiaalilautakunnan työskentelyyn - Vuosittain yhden koulutustilaisuuden järjestäminen eri kohderyhmille tai kaikille yhteisestä ajankohtaisesta aiheesta Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Tukipalveluprosessit on kuvattu, henkilöstön siirto tukipalveluihin on tapahtunut ja tukipalvelut on otettu käyttöön Sosiaalilautakunnan kaikilla jäsenille on hankittu ipad-tabletit ja kokousasiakirjat julkaistaan Dynasty-luottamushenkilöiden verkkopalvelussa - Henkilöstölle on järjestetty ensiapukoulutusta, esimiehille Osaamisen kehittäminen ja johtaminen (FCG)sekä Työpaikkakiusaamisen tunnistaminen ja ehkäisy (FCG) sekä He- Te-Ka:aan liittyen koko henkilöstölle Mikko Nummenmaan luento Kestävä muutos TALOUS Tulot Yleishallinto Menot Yleishallinto Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 78,62. Tuloihin on kirjattu Kiinteistö Oy Eurajoen sulautumisvoitto sekä kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti yhden kaavamuutoksen laadinnasta kiinteistön omistajalta laskutetut kaavoituskulut. Elinkeinotoimeen varatuista henkilöstö- ja palvelujen ostojen määrärahoista on jäänyt suurin osa käyttämättä.

23 23 Talous- ja henkilöstöhallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Henkilöstövoimavarojen ennakointi. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kunta HR 2017 verkosto- ja kehitysohjelmaa jatketaan 23 muun kunnan kanssa tarkoituksena uudistaa tapaa hallita ja johtaa henkilöstövoimavaroja kunnassa yhdistämällä ja kehittämällä kuntien tietoaineistoja, asiantuntijuutta ja kehityspotentiaalia. TALOUS Tulot T. ja h.hall Menot T. ja h.hall Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 136,83. Menojen toteutumaprosentti oli 99,98. Tehtäväalueen tuloksi on talousarvioon merkitty työterveyshuollosta saatavaksi Kelan korvaukseksi euroa ja toteutuma on Smartumin omavastuuosuuksiksi merkitty tulo ei ole toteutunut. Kunnan kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Käytössä olevien sähköisten sisäisten tai ulkoisten palvelujen kehittäminen. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Luottamushenkilöiden verkkopalvelua on laajennettu sosiaalilautakunnan kokouskäytännössä. Kunta on liittynyt Kansalaisen asiointitili palveluun, jonka kautta voidaan lähettää esim. päätöksiä tiedoksi.

24 24 TALOUS Tulot Kunnan kehitt Menot Kunnan kehitt Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 197,03. Menojen toteutumaprosentti oli 80,64. Valtiolta saatava seutulipputuki on ollut arvioitua suurempi. Yhteistoimintaelimet TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Yht.toim.el Menot Yht.toim.el Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 86,81. Keskitetyt menot TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita.

25 25 TALOUS Tulot Kesk.menot Menot Kesk.menot Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 103,46. Jaksotettujen henkilöstökulujen menot ovat arvioituja suuremmat ja tulospalkkiojärjestelmän kehittämisen asiantuntijapalvelut olivat arvioitua suuremmat. Pelastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Pelastustoimi Menot Pelastustoimi Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 99,39. Tarkastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita.

26 26 TALOUS Tulot Tark.toimi Menot Tark.toimi Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 114,76. Vaalit TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Vaalit Menot Vaalit Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 114,48. Menojen toteutumaprosentti oli 69,19. Valtion korvaus Europarlamenttivaaleista on ollut arvioitua suurempi.

27 27 MAASEUTULAUTAKUNTA Maaseudun kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Maas.kehitt Menot Maas.kehitt Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 60,09. Maaseututoimen Varhe-maksut olivat noin 75 prosenttia ennakoitua pienemmät, tämä näkyy vastaavasti myös tulopuolella. SOSIAALILAUTAKUNTA Päivähoito TOIMINTA Sitovat tavoitteet Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa päivähoidon yksiköissä. Lapsen yksilöllisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan TAK-mittareilla. - Päivähoidossa työskentelee vakinainen, ammattitaitoinen, motivoitunut ja määrältään riittävä henkilöstö, joka on käytettävissä mahdollisuuksien mukaan kunnan koko päivähoidon tehtävissä. Työntekijöitä tuetaan mm. koulutuksella ja työssä jaksamiseen liittyvillä varhaisen tuen toimintakäytännöillä. IMS-prosessinkuvausjärjestelmään liittyen työntekijöitä koulutetaan vastuuhenkilöiksi eri palveluprosesseille. -Päivähoidossa toteutetaan syksyllä 2014 valmistuvan päiväkoti Metsätähden (Lapijoella) valmistumisen myötä rakennemuutosta, jolla varaudutaan mm. perhepäivähoitajien eläkkeelle siirtymisiin. Kunnanviraston alakerrassa sijaitsevat kaksi ryhmäperhepäiväkotia lakkautetaan viimeistään , samoin päiväkoti Majakan tilapäinen Hallit-osasto. Vuorohoito siirtyy päiväkoti Majakasta uuteen päiväkotiin.

28 28 -Päiväkoti Metsätähden päiväkodin johtajan virka perustetaan alkaen. Virkaan yhdistetään vuoden 2014 ajaksi päivähoidon johtajan tehtäviä. Muut päiväkoti Metsätähden uudet toimet (kuusi lastentarhanopettajaa ja kolme hoitajaa) perustetaan alkaen. -Päivähoidon johtajan toimenkuvaan sisällytetään vuoden 2014 ajaksi päivähoidon rakennemuutoksen toteuttaminen ja päivähoidon koulutoimeen siirtymisen suunnittelu ja valmistelu. Tehtäviin kuuluu lisäksi lapsiperheiden varhaisen tuen palvelujen kehittäminen, erityisenä tavoitteena lasten ja nuorten ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäiseminen. -Kaikki päivähoidon yksiköt toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina -Koululaisten iltapäivätoiminnassa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan uusia perusteita (annettu v.2011). Kesäkerhon toiminta vakiintuu. Lapijoen iltapäiväkerho siirtyy uuteen päiväkotiin, samalla kerho siirtyy päiväkodin johtajan alaisuuteen. - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy tuolloin). Kuntalisän maksaminen vuoden 2014 jälkeen arvioidaan uudelleen talousarvion puitteissa. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Päivähoidon esimiesten välisiä tehtäväjärjestelyjä ei toteutettu, koska uuden päiväkodin johtaja astui virkaan vasta Päivähoidossa oli koko vuoden meneillään mittava rakennemuutoksen valmistelu, sisältäen mm. uuden päiväkoti Metsätähden valmistelutyön, toimien perustamisen ja rekrytoinnin. Kahden ryhmäperhepäiväkodin lakkauttaminen alkaen oli myös valmistelussa, lapset siirtyivät pääosin päiväkoti Majakkaan, osa myös Metsätähteen. Niiden vakinaiset työntekijät (4) siirtyivät työhön muihin yksiköihin. Pitkäaikaiset määräaikaiset toimet (avustajat, iltapäivätoiminnan ohjaajat) muutettiin vakinaisiksi toimiksi elokuussa 2014, joten jatkossa päivähoidossa työskentelee pääosin vakinainen henkilöstö. Suhdeluvun takia (lapsia/työntekijä) voidaan joutua palkkaamaan määräaikaisia työntekijöitä. Loppuvuodesta palkattiin myös kaksi määräaikaista vammaisen lapsen henkilökohtaista avustajaa. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty erityistä huomiota varhaisen tuen keskusteluilla. Työnohjausta on järjestetty tarpeen mukaan. Varhaiskasvatussuunnitelmia on toteutettu normaaliin tapaan. Perhepäivähoidon lapsille määritellään hoitosopimuksessa oma varahoitopaikka, pääosin varahoito toteutetaan päiväkodeissa. Päivähoito osallistuu Eurajoki yhdessä paremmaksi -hankkeeseen, ja päivähoidon johtaja on prosessinomistajana lapset ja nuoret -osiossa. Tavoitteena on varhaisen tuen palvelupolkujen kehittäminen ja kirjaaminen IMS-toimintajärjestelmään. Yhteiskehittelyn mallipilottina aloitti lapsiparkki Pirkko toimintansa alkaen ja sen toiminta jatkuu kevätkaudella asti. Päivähoidon siirtyminen koulutoimeen alkaen oli myös valmistelussa, sisältäen mm. infotilaisuuden kaikille työntekijöille.

29 29 Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot ovat olleet vilkkaassa käytössä. Uusi valtuustosopimus määrittelee, että kaikille 1-2.luokkalaisille järjestetään kerhopaikka. Uusia kerhoja perustettiin Huhdalle ja Rikantilaan (aamukerhot), lisäksi Sydänmaan koulun lapsia kuljetetaan Kaharin kerhoon. Huhdan aamukerhon toiminta päättyi kerholaisten vähäisyyden takia. Kaharin suuri kerhoryhmä hajautettiin kahteen eri tilaan eli osa lapsista kävi kerhoa vanhassa Kaharin päiväkodissa. Marraskuussa toteutettiin vielä vanhan päiväkodin Kaharin koko toimintojen siirtyminen kunnanviraston alakertaan, ryhmiksiltä vapautuneisiin tiloihin. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää (alle kaksivuotiaasta lapsesta) on maksettu keskimäärin 50 perheelle kuukaudessa. Kuntalisän maksamista päätettiin jatkaa asti. TALOUS Tulot Päivähoito Menot Päivähoito Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 111,52. Menojen toteutumaprosentti oli 98,30. Menot: Talousarvio toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Säästöä syntyi ostopalveluista. Vanhustenhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2014 Palvelukeskus Jokisimpukassa kehitetään seniorikeskustoimintaa, tavoitteena tehostaa ikääntyneiden palveluohjausta, kotihoidon koordinaatiota, yksinäisyyden ehkäisyä ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa. Iäkkäiden henkilöiden kotona asumista tuetaan kehittämällä kuljetuspalveluja ja omaishoidontukea. Kotona asumisen tukemiseksi kehitetään kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyötä, muodostamalla alueelliset tiimit. Samalla nimetään jokaiselle säännöllisen palvelun piirissä olevalle asiakkaalle vastuuhoitaja. Palvelukeskus Jokisimpukan palveluasumisyksikkö otetaan asteittain käyttöön. Vanhan puolen turvajärjestelmien saneeraus aiheuttaa toimintahäiriötä, joihin on varauduttava.

30 30 Lyhytaikaishoitoa kehitetään määrällisesti ja toiminnallisesti. Vanhustenhuollon toimintaprosesseja kehitetään systemaattisesti ja kuvataan ne toimintajärjestelmään. Henkilöstön osaamista kehitetään ja työhyvinvointia turvataan toiminnan muutostilanteessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi osallistutaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kautta Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoimaan Kaste-rahoitteeseen hankkeeseen - Koko elämä kotona, ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittämishanke Satakunnassa. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Palvelukeskus Jokisimpukassa on järjestetty edelleen avointa kerhotoimintaa ja muistikuntoutusryhmiä sekä päiväkeskustoimintaa. Eurajoki yhdessä paremmaksi hankkeen puitteissa on aloitettu omaishoidon kehittäminen. Asiakkaita ja palveluntuottajia on otettu mukaan kehittämistyöhön ja yhdessä on laadittu kehittämiskohteet, joista TATU eli taukotupa on aloittanut toimintansa elokuussa ja ARTO eli arjen toverit on aloittanut toimintansa lokakuussa. Toimintoja on tarkoitus arvioida keväällä Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tiimien kehittämistä on jatkettu edelleen säännöllisillä kokoontumisilla. Jokaiselle säännöllisen kotipalvelun piirissä olevalle asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja. Asukkaiden määrä Jokisimpukan palveluasumisyksikössä on lisääntynyt ja tällä hetkellä Kaunissaari ja Tyrnikari ovat täynnä ja Mäntykarissa on kuusi asukasta. Vanhan puolen turvajärjestelmän uusiminen siirtyy vuoteen Lyhytaikaishoidon yksikön siirto toiselle osastolle vuodeosaston läheisyyteen toteutui kesäkuun alusta alkaen. Henkilöstön osaamista on kehitetty järjestämällä koulutusta mm. haastavan asiakkaan kohtaamisesta. Potilastietohallintajärjestelmän uusiutumisen takia koko henkilöstö on saanut koulutusta Pegasos-järjestelmästä. Lääkehoidon koulutus (LOVE) on sairaanhoitajien osalta suoritettu loppuun, perus- ja lähihoitajien osalta koulutus aloitettiin lokakuussa. Työnohjaus henkilöstölle on aloitettu. Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoiman Kaste-hankkeen Yhteisvoimin kotona puitteissa tehtävät kotikäynnit suoritettiin loka-marraskuussa. Kotikäynnit kohdistuivat 80- vuotiaisiin kuntalaisiin ja ne suoritettiin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhteistyönä.

31 31 TALOUS Tulot Vanh.huolto Menot Vanh.huolto Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 101,27. Menojen toteutumaprosentti oli 99,92. Tulot: Valtionkonttorilta saadut korvaukset olivat hieman arvioitua suuremmat, samoin asiakasmaksutuotot. Muu sosiaalitoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet sosiaalityöntekijöiden osaamisen kehittäminen asiakkuuksien johtamisessa - sosiaalityön rakenteita vahvistaminen - lastensuojelun toteuttaminen monipuolisesti - lastensuojelun asiakkuuden keston arviointi - asiakkaiden aktiivisuuden tukeminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen Sosiaalityöntekijöiden osaamisen kehittäminen asiakkuuksien johtamisessa on toteutettu osana ryhmätyönohjausta, jossa ovat mukana kolmen sosiaalityöntekijän lisäksi sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä sekä lapsiperheiden kotipalvelun hoitaja. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuminen ja sijaisten toimiminen sosiaalityön tehtävissä on vaikuttanut osaamisen kehittämiseen niin, että tähän on erityisesti panostettava edelleen vuonna Myös työnohjaaja vaihtui vuoden lopussa. Sosiaalityön rakenteiden vahvistamiseksi perustettu uusi sosiaaliohjaajan virka saatiin täytettyä vasta lukien, vaikka se oli tarkoitus täyttää jo keväällä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöä muutettiin siten, että sosiaalilautakunta saattoi nimetä yhden sosiaalityöntekijöistä johtavaksi sosiaalityöntekijäksi, joka koordinoi sosiaalityötä. Johtavan sosiaalityöntekijän nimeäminen siirtyi vuoden 2015 puolelle. Lastensuojelussa on käytetty monipuolisesti tarjolla olevia avo- ja laitoshuollon ostopalveluja oman toiminnan ohella. Avohuollon tukipalvelujen ostoon käytettiin noin euroa. Sijaishuollon menot olivat noin euroa. Vuonna 2014 Eurajoen kunnan maksettavaksi tulivat toisen kunnan huostaan ottamien lasten sijaishuoltokulut, joita laskutettiin vuodelta 2012 alkaen. Tämän johdosta sijaishuollon menot olivat huomattavasti suuremmat kuin vuonna 2013.

32 32 Lastensuojelun asiakkuuksien kestoa arvioitiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta Arviointi tehdään jatkossa vuosittain aina vuoden alussa. Työttömien asiakkaiden aktivoinnin tukemisen hanke käynnistettiin kesän aikana Rauman seudun katulähetyksen projektityöntekijän voimin. Työparina toimiva uusi sosiaaliohjaaja aloitti vasta alkaen, jolloin on käynnistetty laajamittainen verkostoyhteistyö nuorten työpajan ja työvoimahallinnon kanssa. Projektin kustannukset kirjataan toimeentuloturvan tulosalueelle, jonne kirjataan myös Kelalle maksettava työmarkkinatuen kuntaosuudet, mihin projektin tuloksilla voidaan vaikuttaa. Loppuvuoden aikana tehty aktivointityö on kaksinkertaistanut kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ja lisännyt 30 % tukityöllistämistä. TALOUS Tulot Muu sos.toimi Menot Muu sos.toimi Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 113,59. Menojen toteutumaprosentti oli 98,89. Toimeentuloturva TOIMINTA Sitovat tavoitteet Toimeentulotukea haetaan 80 % kirjallisesti. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hakemuksia ajalla oli 902 kpl, joista 77 % kirjallisia (693 kpl). Hakemuksista toimistoasiointeja 18 % (163 kpl), puhelimitse asioinnit 3,5 % (33 kpl) ja muut asioinnit 1,5 % (13 kpl). Kts. työttömien asiakkaiden aktivointi Muun sosiaalitoimen sitovissa tavoitteissa. TALOUS Tulot Toim.tuloturva