klo 18:00 Kaarina-talo, Kuusistonsalmi

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouskutsu 3/ Kokousaika Kokouspaikka klo 18:00 Kaarina-talo, Kuusistonsalmi Käsiteltävät asiat Kokouskutsu Palvelustrategian valmistelu/ lähetekeskustelu YMP LTK oheismateriaali : Palvelustrategian valmisteluaikataulu YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä YMP LTK oheismateriaali : Palvelustrategia Lausunto Rajakaaren asemakaavan muutoksesta YMP LTK oheismateriaali : Kaavaehdotus YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus Maankäytön ohjelma YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma Oikaisuvaatimus toimenpideluvan loppukatselmukseen YMP LTK oheismateriaali : Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjasta Ympäristölautakunnan tilinpäätös YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Viranhaltijapäätökset 3/ Ilmoitusasiat 3/ YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina Muut asiat 3/

2 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Esityslista 3/2019 Sivu Kokousaika Tiistai klo 18:00 Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka Jäsenet varsinainen kokous Kaarina-talo, Lautakunnankatu 1, kokoustila Kuusistonsalmi Varajäsenet Kaukonen Pekka pj Vikstedt Tuomo Tulonen Jari vpj Forssell Margit Aaltonen Anitta jäsen Vaitinen Marja Airio Mirja jäsen Filatoff Katja Haroma Jukka jäsen Haltia Juha Kirjonen Timo jäsen Rainio Kalle Kiuru Aaro jäsen Vaaranmaa Anton Lehtonen Tiina jäsen Virkki Marja-Leena Lehtovaara Päivi jäsen Salo Tiina Manninen Tapio jäsen Ntawuhiganayo Semus Roine Liisa jäsen Lindholm Linda Esittelijät Latokylä Jukka Saario Pasi Muut osallistujat Myntt Ulla Lumme Pia Pöytäkirjanpitäjä Rapp Carmen johtava rakennustarkastaja ympäristöinsinööri kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja ympäristönsuojelusihteeri Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Esityslistan hyväksyminen Ehdotus: Hallintosäännön 146 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 147 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

3 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Esityslista 3/2019 Sivu Pöytäkirjan nähtävilläpito Kokouksesta laadittava pöytäkirja asetetaan nähtäväksi kaupungin kotisivuille osoitteessa Kaarinassa Pekka Kaukonen Ympäristölautakunnan puheenjohtaja

4 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 3 17 Diaarinumero Palvelustrategian valmistelu/ lähetekeskustelu KNA/25/ /2019 Tiivistelmä Kaarinan palvelustrategia päivitetään kevään 2019 aikana. Palvelustrategia on kiinteä osa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelmaa sekä Kaarina-strategian jatkotyötä. Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi esitetään palvelustrategian valmistelun aikataulu Kaupunginhallitus Valmistelija Hallintojohtaja Päivi Antola, p Selostus asiasta Kaarina-strategian jatkotyön ja jalkauttamisen yksi vaiheista on palvelustrategian laadinta. Kaarina-strategian mukaan palvelustrategian tulee olla valmis kesäkuussa Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista. Palvelustrategiassa linjataan, kuinka kuntapalvelut järjestetään tulevina vuosina eri palvelualueilla. Palvelustrategia antaa tietoa siitä, mitä toimintoja ja palveluja Kaarinan kaupunki aikoo kehittää omana toimintanaan. Sen avulla asukkaat saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin kunnan henkilöstö voi varautua palvelujen järjestämisen muutoksiin ulkopuoliset toimijat, esim. yritykset, voivat valmistautua palveluiden kysynnän muutoksiin. Palvelustrategian perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden kehittyminen, kunnan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit, henkilöstön saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehitysnäkymät. Kaarinan kaupunki hyväksyi vuonna 2007 ensimmäisen palvelustrategiansa. Viimeksi palvelustrategiaa on päivitetty vuonna Ehdotuksena on, että nyt laadittavassa palvelustrategiassa noudatetaan pitkälle edellisen päivityskierroksen 2016 periaatteita. Palvelustrategian uudistamisen pääperiaatteet ovat seuraavat:

5 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 4 uudistettava palvelustrategia valmistellaan vuosille , jolloin palvelustrategian voimassaoloaika päättyy samaan aikaan Kaarina-strategian kanssa palvelustrategia on osa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelmaa ja valmistellaan samanaikaisesti suunnitelman kanssa palvelut luokitellaan elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten palveluihin ikäihmisten palveluihin ja terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä kaikille yhteisiin palveluihin (tukipalvelut) palveluita luokiteltaessa pyritään löytämään yhteiset prosessit vastuualuerajoista riippumatta palvelustrategian tulee ohjata vahvasti toimintaa ja osoittaa suunnan, jota kohti edetään palvelustrategiaa laadittaessa keskitytään olennaisiin ja taloudellisesti merkittäviin palveluihin. Mm. lakisääteiset palvelut, jotka kunnan tulee lainsäädännön tai muulla erityisellä perusteella tuottaa itse, jätetään kokonaan yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolelle. Nämä palvelut kuitenkin listataan luettelomaisesti näkyviin palvelustrategiaan palveluiden järjestämistapoja arvioitaessa tuodaan esille perusteluja, mitä palvelujen järjestämistavan valintaan vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä arvioidaan tapahtuvan ja miksi ehdotuksessa on päädytty tiettyyn järjestämistapaan (esim. tutkimustulokset, hinta, vaikuttavuus, laatu) palvelustrategian lisätään yhteenveto strategian henkilöstö- ja yritysvaikutuksista Palvelustrategian valmisteluaikataulu on liitteenä. Alla olevasta linkistä on luettavissa voimassa oleva palvelustrategia: Kaarina-strategian toteutuminen Palvelustrategia toteuttaa ensisijaisesti kahta Kaarinan kaupungin strategista päämäärää: vastuullinen johtaminen sekä sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Vastuullinen johtaminen edellyttää,

6 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 5 että valmisteltavia ja päätettäviä asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Samoin henkilöstön ja luottamushenkilöiden vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää. Päämäärä "Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä" korostaa eri väestöryhmien tarpeisiin vastaamista kysynnän mukaan. Kaikki edellä kerrotut asiat ovat olennaisia palvelustrategian valmistelussa. Liitteet Palvelustrategian valmisteluaikataulu Liite 2/2019 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä palvelustrategian valmistelun periaatteet ja aikataulun sekä antaa tarvittaessa ohjeita asian valmistelua varten. Niina Alho esitti, että palvelustrategian valmisteluaikataulua täydennetään seuraavasti: Lautakuntien lähetekeskustelu/ maaliskuu Luottamushenkilöseminaariin kutsutaan myös lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kari Nikkonen kannatti Niina Alhon esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti Niina Alhon esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut. Palvelustrategian valmisteluaikataulu Korjattu liite 2a/2019 Päätös 2 Ote Ympäristölautakunta Selostus asiasta Kaupunginhallitus päätti hyväksyä palvelustrategian valmistelun periaatteet ja aikataulun (liite 2a/2019). Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen Palvelualueet ovat tammi-helmikuun aikana käynnistäneet palvelustrategian valmistelun. Palveluita on listattu, toimintaympäristön muutoksia on ennakoitu ja palveluiden nykytilaa on kuvattu. Myös henkilöstön palvelustrategiaraati on kokoontunut.

7 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 6 Kaarina-strategian toteutuminen Liitteet - Oheismateriaalina on henkilöstön strategiaraadin työn tulokset. Raadin tehtäväksi annettiin vertailla oman tuotannon ja ostopalveluiden/ palvelusetelin hyviä ja huonoja puolia eräissä palveluissa. Samoin raatia pyydettiin pohtimaan kuntayhteistyön lisäämismahdollisuuksia. Kaupunginhallituksen tammikuussa hyväksymän aikataulun mukaan maaliskuussa toimielimet käyvät lähetekeskustelun palvelustrategian valmistelusta ja antavat ohjeita palvelustrategian laadintaa varten. Palvelustrategiaa valmistellaan kevään aikana niin, että kaupunginvaltuuston käsittelyyn strategia etenee kesäkuussa. Kaupunginhallitus on kokouksessaan antanut tarkempia ohjeita palvelustrategian jatkovalmistelua varten ja ne saatetaan tiedoksi lautakunnalle seuraavassa kokouksessa. Palvelustrategia toteuttaa ensisijaisesti kahta Kaarinan kaupungin strategista päämäärää: vastuullinen johtaminen sekä sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Oheismateriaali Palvelustrategian valmisteluaikataulu Yhteenveto henkilöstön palvelustrategiaraadin työn tuloksista Nykyisen palvelustrategian mukaiset ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tuottamistavat Esittelijä Päätösehdotus Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä: Lautakunta katsoo että ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tulisi muodostaa laajempi toimintaympäristö, jotta riittävät resurssit ja erityisosaaminen voitaisiin varmistaa myös tulevaisuudessa Littoistenjärveen liittyvistä eri toimijatahoista tulisi muodostaa yksi yhteinen toimijataho osa viranomaistehtävien valmistelusta on mahdollista tuottaa myös ostopalveluna, etenkin silloin kun henkilöresurssit eivät mahdollista kohtuullisen asiakaspalvelutason ja käsittelyajan toteutumista. Päätös 17 Ote kaupunginhallitus

8 1 (1) Palvelustrategian valmisteluaikataulu Milloin? Mitä? Kuka? Palvelustrategian valmistelusuunnitelma Työyhteisön kehittämisryhmä (Kehry) Tammi-helmikuu Palveluiden luokittelu elämänkaarimallin Palvelualueet mukaan, palvelu- ja vastuualueet ylittävien palveluprosessien tunnistaminen Toimintaympäristön muutosten arviointi Nykytilan kuvaus eurot TA 2019 asiakkaat nykyinen tuottamistapa Maaliskuun alku Palvelustrategian muutostarpeet Henkilöstön strategiaraadin työpaja Palvelustrategian valmistelutilanne Esimiesinfo Palvelustrategian valmistelutilanne Työyhteisön kehittämisryhmä (Kehry) , klo Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelman valmistelutilanne Palvelustrategian valmistelutilanne Ohjeet jatkovalmistelulle Luottamushenkilötyöpaja/ taloustyöryhmä ja kaupunginhallitus sekä lautakuntien pj. ja vpj. Maaliskuu Tulevan tuottamistavan valinta Palvelualueet vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat tavoitteellinen tuottamistapa perustelut valinnalle Maaliskuu Lähetekeskustelu Lautakunnat Huhtikuu Palvelustrategian käsittely Lautakunnat Palvelustrategian koostaminen lautakuntien Johtoryhmä esitysten perusteella/ I käsittely Palvelustrategian koostaminen lautakuntien Johtoryhmä esitysten perusteella/ II käsit- tely Lausunto palvelustrategiasta Työyhteisön kehittämisryhmä (Kehry) mennessä Lausunto palvelustrategiasta Kaarinan Kehitys Oy Vaikuttamistoimielimet Palvelustrategiaehdotuksen viimeistely lausuntojen perusteella Johtoryhmä , klo Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelmaehdotuksen esittely Palvelustrategiaehdotuksen esittely Luottamushenkilötyöpaja/ taloustyöryhmä ja kaupunginvaltuusto Palvelustrategian käsittely Kaupunginhallitus Palvelustrategian hyväksyminen Kaupunginvaltuusto YMP LTK oheismateriaali : Palvelustrategian valmisteluaikataulu

9 Oman tuotannon ja ostopalvelun/ palvelusetelin vertailua Palvelustrategiaraati YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

10 Laskentapalvelut P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Lähellä, helppo ottaa yhteyttä Asiakaslähtöisyys Laskentapalveluiden henkilöstö tuntee hyvin Kaarinan asiat Asiakkaan näkökulmasta Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Mahdolliset monipuolisemmat palvelut Asiakkaan näkökulmasta Toiminnan kehittämismahdollisuudet Kunnantyöntekijän kannalta ei ole suurta merkitystä organisointimuodolla, lisäksi Kaarinalla on edelleen määräysvaltaa Tilikunta Oy:hyn. Isompi yksikkö turvaa paremmin erikoisosaamisen saatavuuden kaikissa tilanteissa M I I N U K S E T 2 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Haavoittuvampi; sijaistaminen ja toiminnan kehittäminen haasteellisempaa Asiakkaan näkökulmasta YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Etäinen, yhteydenotto hieman haasteellisempaa Henkilökohtainen tunteminen vähenee Tiedonsiirto toimiiko kunnolla? Asiakkaan näkökulmasta Hinnoittelu ja palvelutarjonta ei ole suoraan kunnan päätäntävallassa. Yksittäisen palkansaajan yhteydenotto ei ole välttämättä niin helppoa, kun ei olla saman työantajan palveluksessa

11 Työterveyshuolto P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Vastaanotto ihmisläheisempää (vastaanotossa henkilö) Asiakkaan näkökulmasta Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Nettiajanvaraus + käyntiajan saanti Palvelujen laajuus, mahdollisuus Vanhat työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä myös tietotaito siirtyi/säilyi Asiakkaan näkökulmasta Palvelun tuottajan eri paikkakunnilla olevat toimipisteet käytettävissä Palveluun pääsy nopeaa ja lääkärien parempi pysyvyys M I I N U K S E T 3 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Käyntiaikojen saanti haasteellista Asiakkaan näkökulmasta Lääkärien saaminen ja pysyminen kaupungin virkoihin. YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Valtakunnallinen puhelinpalvelu ei palvele Vastaanotto ei niin ihmisläheistä teknologiaa/automatisointia hyödynnetty enemmän jo vastaanottopalveluissa Asiakkaan näkökulmasta Ostosopimus on aika suppea, sisältää lähinnä vain työperäiset ongelmat ja joidenkin, kuten labran palveluiden tarjonta on ajallisesti hyvin rajoitettu

12 Ruokapalvelut P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Ruoka on kokonaisuudessaan, kansanterveyden ja hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä, omana tuotantona ehkä helpompi toteuttaa laadukkaana. Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta M I I N U K S E T 4 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Ruoanlaadun laadun tason säilyminen

13 Siivouspalvelut P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Tutut työntekijät helpottaa kanssakäymistä Toiminta on tehokasta ja tarpeen mukaista Palautteen kerääminen systemaattista -> tasaista laatua Parempi palkkaus Työehtosopimuksia noudatetaan Kunta hyvä kouluttaja Oma henkilökunta luottaa tuttuun siivoojaan Asiakkaan näkökulmasta Siivoushenkilöstön pysyvyys/vähäinen vaihtuvuus ja työn sujuvuus sitä kautta (mm. henkilöstön ja tilojen tuntemus). Sisäilman kannalta hyvä siivous on tärkeää. Yhdistelmävirat: keittäjäsiivooja Laadun valvonta Palautteen antaminen helppoa Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Ruuhkahuippujen tasaamismahdollisuus Kiireapu Asiakkaan näkökulmasta Edullisempi hinta 5 YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

14 Siivouspalvelut M I I N U K S E T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Sijaistus haasteellista, rekrytointihaasteita Siivoojien työkuorma kasvanut Asiakkaan näkökulmasta Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Imurin yms siivousvälineiden käyttömahdollisuus henkilöstöllä vähenee Viekö yksityinen oman työn Asiakkaan näkökulmasta Mm. Valkeavuoren koululla ja vuoropäiväkoti Rinkelissä palattiin omaan siivoukseen huonon laadun vuoksi Epäilys vaihtuvan henkilöstön luotettavuuteen 6 YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

15 Teiden auraus P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Ei oikeastaan ole omaa tuotantoa Asiakkaan näkökulmasta Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Vaihtuvasta kapasiteettitarpeesta ei tarvitse huolehtia Vuoden sopimus, pääsee irti sopimattomasta urakoitsijasta Asiakkaan näkökulmasta Yhteydenpito helppoa eli tiemestari vastaa Erikokoiset yritykset voivat tarjota, elinkeinopolitiikka!!! Antaa joustavuutta tilattavaan palveluun Ei tarvitse ylläpitää omaa kalustoa M I I N U K S E T 7 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Auraustyövoiman mitoitus omana työnä on hankalaa (=ympärivuotinen työllistyminen) YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Urakoitsijat vaihtuvat jopa vuosittain, yhteistyö vaatii aikaa Alueet pilkottu hyvin pieniin alueisiin, koordinointi vaikeaa Tiemestari joutuu soittamaan läpi monta urakoitsijaa, pilkottu Asiakkaan näkökulmasta Aurauksen laatu vaihtelee urakoitsijoittain

16 Lasten päivähoitopalvelut P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Luotettava työnantaja Työnkierto mahdollista Lakisääteisiä määräyksiä ja ohjeita noudatetaan Asiakkaan näkökulmasta Alueellinen kattavuus saavutetaan omalla tuotannolla Palvelu lähellä kuntalaista Yleinen suuntaus on kyllä isot yksiköt Laatu tasaisempaa, yhtenäiset suunnitelmat Hoitopolku pienestä vanhempaan kunnossa, myös sisarpaikat Verkostoituminen muihin kunnan tarjoamiin palveluihin varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen että koko perheen osalta Kunnallinen päivähoito on avoin kaikille Kivuton siirtyminen esiopetukseen Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Ruuhkahuipun tasaaminen Oman henkilöstön pitää osoittaa, että ollaan yhtä hyviä kuin kilpailijat Asiakkaan näkökulmasta Ostopalvelu + palveluseteli lisää vapautta Palveluseteli laajentaa maantieteellistä valinnanvapautta Päiväkodin valinnan vapaus, esim. vanhempien työmatkan varrelta Mahdollisuus valintaan 8 YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

17 Lasten päivähoitopalvelut M I I N U K S E T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Alueellinen kattavuus vaikea järjestää, Liian isot yksiköt?? Erityispalveluiden markkinointirajoitukset Asiakkaan näkökulmasta Paikan pysyvyys ei niin varma kuin kunnalla Hoitopaikka voi olla missä päin kuntaa vain Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Työpaikkojen pysyvyys Pelko työpaikan menettämisestä Toiminnan supistaminen pienentää toimintamahdollisuuksia Vaikeutuuko kustannusten hallinta Asiakkaan näkökulmasta Laatu vaihtelee Ostopalvelu vaatii tilaajalta kokonaisvaltaista laadun valvontaa (tilat, henkilöstö, ruoka, toiminta, jne.) Erityistukea tarvitsevien lasten on vaikea saada hoitopaikkaa yksityiseltä Yksityinen ei mielellään tarjoa vuorohoitoa Voi valita asiakkaansa 9 YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

18 Hammashuollon palvelut P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Palvelusetelillä nopea hoitoon pääsy. M I I N U K S E T 10 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta

19 Vanhusten asumispalvelut P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Asiakkaat ja omaiset luottavat enemmän kaupungin omaan palveluun Linkitys muihin vanhuksen käyttämiin kaupungin tarjoamiin palveluihin helpompi Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Valinnan vapaus asumispaikasta, ja jos on tyytymätön voi vaihtaa (palvelusetelillä voi vaihtaa, ostopalvelupaikalla oleva ei voi vaihtaa) paikkaa. M I I N U K S E T 11 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Kaupunki on kilpailuttanut ja siten tehnyt esivalinnan mahdollisista paikoista Ostopalvelu vaatii kattavan laadunvalvonnan

20 Fysioterapiapalvelut P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Kuntatyönantaja turvallinen Laadun valvonta ja palveluiden kehittäminen omissa käsissä Työaika Asiakkaan näkökulmasta Apuvälineet hyvin saatavilla terveyskeskuksesta Laatu tunnetaan Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Ruuhkien purkaminen Erityisosaaminen Asiakkaan näkökulmasta Voi valita palvelun tuottajan Voi mennä illalla M I I N U K S E T 12 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Asiakkaan näkökulmasta Rajoitettu virka-aikaan Kunnalla suuremmat mahdollisuudet tarjota muuta työtä, jos ei kykene nykyiseen työhön YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Pelko työpaikan menettämisestä Toiminnan supistaminen pienentää toimintamahdollisuuksia Hallitaanko palvelun kokonaisuutta Vaikeutuuko kustannusten hallinta Asiakkaan näkökulmasta Valinnan vaikeus

21 Perheneuvolapalvelut: Perhe- ja pariterapia P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Kokonaisvaltaisesti yhdessä paikassa perheen asiointi/palvelut Edullisempaa Asiakkaan näkökulmasta Kokonaisvaltaisesti yhdessä paikassa perheen asiointi/palvelut Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Monipuolisempi valikoiva Todennäköisesti nopeampi palvelu Hoidon jatkuvuus Resursseja jäisi enemmän esim. varhaiseen tukeen, ryhmätoimintoihin Asiakkaan näkökulmasta Monipuolisempi valikoiva Todennäköisesti nopeampi palvelu Hoidon jatkuvuus Mahdollinen laadukkaampi palvelu, mikäli ao. asiaan erikoistunut palvelun tuottaja Joustavampi vastaanottoaika M I I N U K S E T 13 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Henkilöstövaihdoksen ja sen vaikutukset mm. jatkuvuuteen Työpaine asiakasmäärästä johtuen Asiakkaan näkökulmasta Henkilöstövaihdoksen ja sen vaikutukset mm. jatkuvuuteen YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Saatavuus lähialueella? Yhteydenpito palveluntuottajaan & seurantamahdollisuus? väliraportointi yms. mahdollisuus palvelun ostajalle, jotta tiedetään, mitä perheelle kuuluu Asiakkaan näkökulmasta Saatavuus lähialueella?

22 Toimintaterapiajaksot (lapset) P L U S S A T Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Kustannustehokkaampaa Moniammatillisempaa, perheen kaikki tarpeet Kaarinan tiedossa/käsissä Asiakkaan näkökulmasta Moniammatillisempaa, perheen kaikki tarpeet Kaarinan tiedossa/käsissä Kulkeminen Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Mahdollinen spesifimpi palvelu, mikäli ao. asiaan erikoistunut palvelun tuottaja Ruuhkahuippujen tasaaminen Asiakkaan näkökulmasta Mahdollinen spesifimpi palvelu, mikäli ao. asiaan erikoistunut palvelun tuottaja M I I N U K S E T 14 Oma tuotanto Henkilöstön näkökulmasta Haavoittuvuus sijaistamisessa, henkilöstövaihdoksissa Kaikkiin palvelutarpeisiin vastaaminen kohtuullisessa ajassa Asiakkaan näkökulmasta Haavoittuvuus sijaistamisessa, henkilöstövaihdoksissa Kaikkiin palvelutarpeisiin vastaaminen kohtuullisessa ajassa YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Henkilöstön näkökulmasta Palveluntarjoajan valinta/hyväksyminen/seuranta vie resursseja Asiakkaan näkökulmasta Palveluntarjoajien palvelujen laatu vaihtelee Haavoittuvuus sijaistamisessa, henkilöstövaihdoksissa Kaikkiin palvelutarpeisiin vastaaminen kohtuullisessa ajassa

23 Vanhusten kotipalvelu P L U S S A T Oma tuotanto Asiakkaan näkökulmasta Asiakkaan kokonaisvaltainen hoito Yhtenäinen kirjausjärjestelmä terveyspalveluiden kanssa Eri ammattiryhmät (mm. lääkärit) käytössä Ostopalvelu/ palveluseteli Asiakkaan näkökulmasta Valinnan vapaus palvelua tuottavista yrityksistä Tuloista riippuen yksityinen voi olla kunnallista edullisempi (hyvätuloisilla) M I I N U K S E T 15 Oma tuotanto Asiakkaan näkökulmasta Resurssien rajallisuus, etenkin asiakaskunnan kasvaessa. YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä Ostopalvelu/ palveluseteli Asiakkaan näkökulmasta Laadun vaihtelu ja ammattitaidon puutteet Asiakkaan hoidon jatkuvuus eikä turvallisuus ole samalla tavalla taattu, kun ei ole yhteiseen järjestelmään kirjautumista Asiakkaan kokonaisvaltainen palvelu ei toteudu

24 Missä kaupungin palveluissa yhteistyötä muiden kuntien kanssa voidaan lisätä? Palvelustrategiaraati YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

25 Kuntayhteistyön lisäämismahdollisuudet Esim. Ajoratamaalaukset jo yhteistyössä Liedon kanssa jo nyt viheralueiden suunnittelu, leikkipuistosuunnittelu, viherpuolen suunnittelupalvelut yleensä Koulutusyhteistyö, jopa laajemmin kuin tällä hetkellä Vesihuoltoon liittyvät palvelut, koska varamiesjärjestelyt ehkä vaikea järjestää Ryhmätoiminnot: Lähikuntien asukkaille yhteisiä ryhmätoimintoja esim. vanhemmuuden tuki, puheterapia, erityisdiagnooseihin perustuvat ryhmät, eroryhmä Mukana mahdollisesti myös kolmassektori Yhteiset kilpailuttamiset (kuten Tiera) Ruotsinkielisten palveluiden parantaminen mm. Turun ja Paraisten kanssa Päivähoito Katujen kunnossapito Peruskoulu 17 YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

26 Kuntayhteistyön lisäämismahdollisuudet Mikä ettei...nyt jo lapsia ja vanhuksia on muiden kuntien palveluissa Vaski-kirjasto on asiakkaan näkökulmasta erittäin tervetullut kuntarajat ovat hävinneet Fölikin toimiin käyttäjän näkökulmasta lähes kuntarajattomasti Kuntayhteistyöt päätyvät helposti ajan saatossa kiistoihin, joko kustannusjaosta tai palveluiden tasapuolisesta tuottamisesta mutta niiden pelossa ei kannata yhteistyöstä pidättäytyä 18 YMP LTK oheismateriaali : Yhteenveto ryhmätöistä

27 PALVELUSTRATEGIA , OTE PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA, YHTEISET PALVELUT Palvelu Talousarvio 2016 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Rakennusvalvonta sisäiset, kuntalaiset, yritykset oma tuotanto 85 %, ostopalvelu 15 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Ympäristönsuojelun neuvonta ja valvonta sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 90 %, ostopalvelu 10 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. Ympäristönsuojelu projektit ja selvitykset sisäiset, kuntalaiset, yritykset, viranomaiset oma tuotanto 5 %, ostopalvelu 95 % kuntayhteistyö Oma tuotanto 100 % Pääsääntöisesti viranomaistoimintaa. YMP LTK oheismateriaali : Palvelustrategia

28 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Lausunto Rajakaaren asemakaavan muutoksesta KNA/266/ /2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta Valmistelija ympäristöbiologi Annemari Kari, ympäristönsuojelulliset tarkastelut, puh johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä, rakennettavuustarkastelut, puh Selostus asiasta Asia Kaarinan kaupunkikehityslautakunta on pyytänyt ympäristölautakunnan lausuntoa Rajakaaren asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan sijainti, tarkoitus ja tavoitteet Suunnittelualue käsittää nykyisen asemakaavan mukaisen korttelin 6620 tontin 12 Rajakaaren varrella Hulkkiossa. Asemakaavan tavoitteena on muodostaa yhdestä suuresta tontista kolme rakennuspaikkaa. Suunnittelualuetta koskevat muut suunnitelmat ja aluevaraukset Maakuntakaavassa alue on asuntoaluetta, A. Suunnittelualue sijaitsee muutamia satoja metrejä Turun kaupunkiseudun rakennemallin (2012) mukaisen uuden tiiviin pientaloalueen pohjoispuolella. Suunnittelualueella on voimassa Voivalan osayleiskaava ( ). Osayleiskaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen aluetta, AP-3. Suunnittelualueella on voimassa Hulkkionkaaren asemakaava, alue II ( ). Asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta, AO. Kerrosluku on I u 2/3 ja tehokkuusluku e=0.20. Ympäristönsuojelulliset tarkastelut Kaarinan luontoselvityksissä ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Alue on yksityisessä omistuksessa olevaa puustoista pihapiiriä. Kaarinan liito-orava-, lepakko- tai viitasammakkoselvityksissä ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Melu Suunnittelualue sijaitsee Uudenmaantien ja Turku - Helsinki moottoritien välisellä alueella. Alueella on paljon avonaista peltomaisemaa, jossa liikennemelu kulkeutuu kauas. Päätieverkoston meluselvityksen (Akukon 2014) mukaan suunnittelualue sijaitsee osittain liikennemelualueella (55-60 db). Liikennemelulta suojaaminen tulee huomioida kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä.

29 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 28 Maaperän pilaantuneisuus Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pima-kohteita. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja rakennetun ympäristön suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Rakennettavuustarkastelut Kaavamerkinnät Säilytettävän puuston aluerajausta pyydetään selkeyttämään. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Kaavaehdotus ja -selostus johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä Ympäristölautakunta antaa Rajakaaren asemakaavan muutoksesta seuraavan lausunnon: 1. Suunnittelualue sijaitsee osittain liikennemelualueella. Kaavaan tulee lisätä merkinnät ja määräykset liikennemelulta suojaamiseksi. 2. Kaavan jatkovalmistelussa pyydetään huomioimaan rakennettavuustarkastelussa esiin tuotu seikka. Päätös 18 Ote Kaupunginhallitus

30 Peltomaankatu :2: :15:7 408:15: rp :2:59 408:2: :2:58 408:2:46 74 YMP LTK oheismateriaali : Kaavaehdotus :15:8 408:15: K28 6K Kaijalankatu sp 408:2:76 6 Hulkkionkaari rp17 17 k VOIVALA AO I u 2/3 e=0.20kuusela k kt :1: rp Hulkkio 1 17 KAARINAN KAUPUNKI RAJAKAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAEHDOTUS 1: Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan, korttelin 6620 tonttia 12. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan, korttelin 6620 tontit Aluevarausmerkinnät AO 2. Muut määräykset VOIVA 6620 I u 2/3 e=0.20 sp Erillispientalojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon asuinrakennus on rakennettava kiinni. Istutettava alueen osa. Säilytettävän puuston alue. 3. Erinäisiä määräyksiä a) AO-korttelialueella saa tontille rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asuntojen tulee olla samassa rakennuksessa. b) Autopaikkoja on rakennettava AO-korttelialueella kaksi asuntoa kohden. c) Rakennukset on sijoitettava vähintään neljän metrin päähän naapurin tontin rajasta. d) Tämän asemakaavan alueella laaditaan sitova tonttijako korttelin 6620 tonteille e) Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti näkösuojattu, asuntoon välittömästi liittyvä, maan tasossa oleva ulko-oleskelutila. f) Ulkovalaisimien valonlähde saa sijaita enintään 3,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Valoa ei saa suunnata ylöspäin. POHJAKARTTA ON HYVÄKSYTTY Sami Kääriäinen paikkatietopäällikkö KAARINAN KAUPUNGIN KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Rajakaaren asemakaavan muutos Jani Laasanen kaavasuunnittelija

31 KAARINAN KAUPUNKI RAJAKAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 2019 YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

32 2 RAJAKAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Voivala Rajakaaren asemakaavan muutos, A6620 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan, korttelin 6620 tonttia 12. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan, korttelin 6620 tontit Jani Laasanen, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, KAARINA Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaava. Kaarinan kaupungin hallintosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee kaupunkikehityslautakunta. Asemakaava on tullut vireille Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt asemakaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualue käsittää nykyisen asemakaavan mukaisen korttelin 6620 tontin 12 Rajakaaren varrella Hulkkiossa. Asemakaavan tavoitteena on muodostaa yhdestä suuresta tontista kolme rakennuspaikkaa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote osayleiskaavasta 4. ote ajantasakaavasta 5. ote vesihuoltokartasta 6. Kaarinan kaupunkikehityslautakunnan kaavoituspäätös YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

33 3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista Nykytilanne Maanomistajat ovat kiinteistön omistajina tehneet kaavoitusaloitteen asemakaavan muuttamisesta korttelin 6620 tontilla 12. Muutoksen kohteena on Hulkkionkaaren 2- alueella sijaitseva suuri tontti, joka on tarkoitus jakaa kolmeen osaan. Suunnittelualueella sijaitsee yksi 1940-luvun asumaton asuinrakennus sekä kaksi heikkokuntoista piharakennusta. Tavoitteena on kunnostaa asuinrakennus vakituiseen asuinkäyttöön ja muodostaa nykyisen suuren tontin alueelle kaksi uutta rakennuspaikkaa. Piharakennukset poistuvat käytöstä tässä yhteydessä. Nykyisen asemakaavan mukaiselle kiinteistölle on haettu tonttijakoa. Naapurikiinteistön maanomistaja teki oikaisuvaatimuksen tonttijaosta. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä suositeltiin rakentamisen tarkastelua kaavamuutoksen kautta. Tällöin rakennusten sijoitteluun ja puuston säilymiseen voidaan kiinnittää paremmin huomiota Luonto, luonnonympäristö ja virkistysalueet Suunnittelualue on suuren omakotitontin pihapiiriä. Puustoa kasvaa jonkin verran tontin länsi- ja luoteisosassa. Olemassa oleva puusto säilyy kiinteistön alueella suurelta osin. Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä eläimistöä. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa olevaa tonttimaata. Alueella ei ole merkitystä virkistyskäytön osalta Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Palvelut ja työpaikat Liikenne Suunnittelualue sijaitsee rakennetussa taajamaympäristössä. Suunnittelualueella sijaitsee yksi 1940-luvun asumaton asuinrakennus sekä kaksi heikkokuntoista piharakennusta. Tavoitteena on kunnostaa asuinrakennus vakituiseen asuinkäyttöön. Piharakennukset ovat poistuvia. Alueella ei ole rakennussuojelukohteita eikä muinaismuistokohteita. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole palveluita tai työpaikkoja. Asemakaavan muutoksella ei ole merkitystä palveluiden tai työpaikka-alueiden muodostumisen kannalta. Suunnittelualueen tontit liittyvät Rajakaareen. Rajakaari on Hulkkionkaaren alueen pääkokoojakatu. Katu yhtyy lännessä Hulkkiontiehen, jonka kautta on yhteys päätieverkostoon. Rajakaaren varrella ei ole rakennettua kevyen liikenteen yhteyttä. Joukkoliikenne kulkee Uudenmaantien varrella noin 500 metriä suunnittelualueen eteläpuolella. Vuoroväli on noin 2 kertaa tunnissa Yhdyskuntatekniikka ja muut verkostot Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella on rakennettu vesihuoltoverkosto. Uusien tonttien osalta ei nykyisessä verkostossa ole valmiina liittymäkohtia. Uusien tonttien liittymät toteutetaan erillisellä sopimuksella maanomistajan ja kaupungin vesilaitoksen kesken. YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

34 Maanomistus Suunnittelualueelle ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa Tonttijako ja -rekisteri Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualue on tonttirekisterissä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on asuntoaluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella kaupunkikehittämisen kohdealueella. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. (liitekartta) Turun kaupunkiseudun rakennemalli Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Suunnittelualue sijaitsee muutamia satoja metrejä Turun kaupunkiseudun rakennemallin (2012) mukaisen uuden tiiviin pientaloalueen pohjoispuolella. Rakennemallin kohde 45: Voivala, uusi tiivis pientaloalue. Rakennemallin mukaisen alueen asukasmäärän lisäys on 1500 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. Suunnittelualueella on voimassa Voivalan osayleiskaava ( ). Osayleiskaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen aluetta, AP-3. Korttelitehokkuus on e= (liitekartta) Suunnittelualueella on voimassa Hulkkionkaaren asemakaava, alue II ( ) Asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta, AO. Kerrosluku on I u 2/3 ja tehokkuusluku e=0.20. (liitekartta) YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

35 5 Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja asemakaavaa koskevat päätökset Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt asemakaavaa koskevan kaavoituspäätöksen Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja idealuonnos on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kirjeitse osallisille sekä Kaarina-lehden kuulutuksella Vireille tulo ja osallistuminen Kaarinan kaavoitustoimessa on laadittu asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kirjeitse osallisille Kirje on sisältänyt kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksen kaavamuutoksesta, idealuonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Hanketta on voinut kommentoida välisenä aikana. Asemakaavan muutosta koskevasta idealuonnoksesta saapui hakijan tekemä palaute, jossa toivottiin rakennusalan rajaukseen vähäisiä tarkistuksia. Asemakaavan muutoksen osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kunnallistekniikka, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna oy - Ne, jotka katsovat olevansa osallisia 4.3 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaarinan kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx xx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.- xx.xx.20xx. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Caruna oy:ltä ja paikkatietopäälliköltä. 4.4 Asemakaavan hyväksyminen Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa yhdestä suuresta tontista kolme rakennuspaikkaa. YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

36 6 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Suunnittelualueella sijaitsee yksi 1940-luvun asumaton asuinrakennus sekä kaksi heikkokuntoista piharakennusta. Tavoitteena on kunnostaa asuinrakennus vakituiseen asuinkäyttöön ja muodostaa nykyisen suuren tontin alueelle kaksi uutta rakennuspaikkaa. Olemassa olevat piharakennukset ovat käytöstä poistuvia. Asuinrakennusten korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet, AO 5.3 Kaavan vaikutukset Korttelin 6620 tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta, AO. Kerrosluku on I u 2/3 ja tehokkuusluku e=0.20. Tonteilla 16 ja 17 tulee asuinrakennukset rakentaa kiinni Rajakaaren puoleiseen rakennusalan rajaan. Tontin 16 itä- ja pohjoisosassa sekä tonttien 17 ja 18 pohjoisreunassa sijaitsee säilytettävän puuston alue, sp. Tämän asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Asemakaavan muutoksen kautta tehtävä tonttijaon muutos tuo Rajakaaren varrelle kaksi uutta rakennuspaikkaa. Rakennusoikeus ei muutu. Alueelle on mahdollista rakentaa jo nykyisen asemakaavan puitteissa. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan rakennusten tarkempaa sijoittelua tonteilla, jolloin naapurikiinteistöjen osalta vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Uudet tontit liittyvät olemassa olevaan katuun. Vesihuollon osalta tehdään liittymäsopimukset erikseen. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia luontoon, luonnonympäristöön tai virkistyskäyttöön. Asemakaavan muutoksella ei ole myöskään vaikutuksia muuhun maankäytön suunnitteluun alueella tai sen lähiympäristössä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa yhdestä suuresta tontista kolme rakennuspaikkaa. Tonttijako laaditaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Tonteille voidaan rakentaa, kun kaava ja tonttijako ovat lainvoimaisia ja tontit on lohkottu. Arvioitu kaavan valmistumisaika on alkukesä Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Jani Laasanen kaavasuunnittelija YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

37 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm Kaavan nimi Rajakaaren asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A6620 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,5852 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,5852 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 0, , ,20 A yhteensä 0, , ,20 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

38 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 0, , ,20 A yhteensä 0, , ,20 AO 0, , ,20 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

39 Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: 1:15000 Pvm: maakuntakaava 500 m YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

40 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:3000 Pvm: osayleiskaava 100 m YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

41 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala 10 Teema: Kaarina Mittakaava: 1:3000 Pvm: ajantasakaava 100 m YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

42 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:3000 Pvm: vesihuolto 100 m YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

43 Rajakaaren asemakaavan muutos DA: 637 /412/2018 Kaupunkikehityslautakunta Esittely: Mikko ja Kaija-Reetta Salakari ovat kiinteistön omistajina tehneet kaavoitusaloitteen asemakaavan muuttamisesta korttelin 6620 tontilla 12. Muutoksen kohteena on Hulkkionkaaren 2-alueella sijaitseva suuri tontti, joka on tarkoitus jakaa kolmeen osaan. Tontin itäosassa sijaitseva vanha asuinrakennus kunnostetaan ja lisäksi rakennetaan kaksi uutta asuinrakennusta. Kiinteistölle on haettu tonttijakoa. Tonttijaosta tehtiin oikaisuvaatimus kaupunkikehityslautakunnalle. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä suositeltiin rakentamisen tarkastelua kaavamuutoksen kautta. Tällöin rakennusten sijoitteluun ja puuston säilymiseen voidaan kiinnittää paremmin huomiota. Asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaava. Kaarinan kaupungin hallintosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee kaupunkikehityslautakunta. Kaarinan kaupungin kaavoitustoimessa on laadittu asemakaavan muutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja idealuonnos. Sijainti: Suunnittelualue käsittää Hulkkionkaaren 2-alueen mukaisen korttelin 6620 tontin 12 Rajakaaren varrella. Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan, korttelin 6620 tonttia 12 Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Voivalan, 6. kaupunginosan, korttelin 6620 tontit Nykyinen kaavatilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue on asuntoaluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella kaupunkikehittämisen kohdealueella. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Suunnittelualue sijaitsee muutamia satoja metrejä Turun kaupunkiseudun rakennemallin (2012) mukaisen uuden tiiviin pientaloalueen pohjoispuolella. Rakennemallin kohde 45: Voivala, uusi tiivis pientaloalue. Rakennemallin mukaisen alueen asukasmäärän lisäys on 1500 uutta asukasta vuoteen 2025 mennessä. YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

44 Suunnittelualueella on voimassa Voivalan osayleiskaava ( ). Osayleiskaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen aluetta, AP-3. Korttelitehokkuus on e= Suunnittelualueella on voimassa Hulkkionkaaren asemakaava, alue II ( ) Asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta, AO. Kerrosluku on I u 2/3 ja tehokkuusluku e=0.20. Laadittava asemakaavan muutos: Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa yhdestä suuresta tontista kolme rakennuspaikkaa. Olemassa oleva asuinrakennus kunnostetaan ja kahdelle uudelle asuinrakennukselle muodostetaan tontit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 160/2018. Idealuonnos Liite 161/2018. Valmistelija: kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaupunkikehityslautakunta päättää 1) hyväksyä Rajakaaren asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja idealuonnoksen, 2) että maanomistajalta peritään kaavamuutoksesta aiheutuvista kustannuksista kaavoitus- ja rakennuslautakunnan taksan mukainen maksu (2 000 ). 3) että maanomistajan tulee ennen kaavamuutoksen hyväksymistä tehdä kirjallinen sopimus vesihuoltoliittymien rakentamisesta tonteille kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa. Päätös 144: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: kaavoitus Varsinais-Suomen ELY-keskus Mikko ja Kaija-Reetta Salakari YMP LTK oheismateriaali : Kaavaselostus

45 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Maankäytön ohjelma KNA/95/ /2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta Valmistelija johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä, puh Selostus asiasta Kaupunginhallitus on pyytänyt lautakunnan lausuntoa maankäytön ohjelmasta Lausuntopyyntö koskee varsinaista ohjelmaosaa eli raportin sivuja Sen jälkeiset selvitykset ovat ohjelman taustamateriaalia, josta on tarvittaessa myös mahdollista lausua. Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Alkupään kohteet ovat yleiskaavoittamista, jälkimmäiset asemakaavoittamista. Maapolitiikan keinoja käytetään usealla alueella. Kaksi viimeistä kohdetta ovat ulkoilureittien ja virkistysalueiden kehittämistä. Kohteita on runsaasti. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 2025 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa, jolloin painotukset voivat myös muuttua. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali Maankäytön ohjelma Esittelijä Päätösehdotus johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä Ympäristönsuojelulautakunta antaa maankäytön ohjelmasta seuraavan lausunnon: 1) Maankäytön ohjelma on laadittu asiantuntevasti. Se antaa hyvän kuvan Kaarinan maankäytön suunnitelmallisuudesta ja luo riittävästi raameja tulevan tarkastelujakson painopisteille. Erityisinä positiivisina nostoina voidaan pitää rantaraitin ja kaupunkipuiston sisällyttämistä ohjelmaan. 2) Maankäytön suunnittelun kaikilla tasoilla tulee erityistä huomiota kiinnittää joukkoliikenne- ja pyörä/kävelyreitityksien mahdollistamiseen hulevesien viivyttämiseen ekologisen rakentamisen ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin 3) Laajaa keskustelua niin valtakunnallisesti kuin myös Kaarinassa on käyty lomarakennusten muuttamismahdollisuudesta vakituisiksi asuinrakennuksiksi.

46 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 45 Kuusisto on nimetty yleiskaavalliseksi kehittämiskohteeksi, jonka yhdeksi teemaksi on juuri tämä rantojen rakentamisen ohjaamistarkastelu nimetty. Harvaluodon osayleiskaavaa tulisi tarkastella vastaavasti, jonka johdosta myös se tulisi nostaa ohjelman kehittämiskohteeksi. 4) Keskusliikuntapuiston alueen käyttöä olisi hyvä myös tarkastella, jotta liikunnalle osoitettuja alueita ja rakentamismahdollisuuksia voitaisiin osoittaa monipuolisemmin. Päätös 19 Ote kaupunginhallitus

47 1 (10) Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA KNA/95/ /2019, DA: 706/410/2018 Maankäytön ohjelma Maankäytön ohjelman tarkoituksena on määritellä strategiakauden keskeiset maankäytön kehittämiskohteet. Maankäytön ohjelma muodostuu valikoimasta kehittämiskohteita. Keskeistä on kaikissa olemassa olevan taajaman kehittäminen sekä asumisen että yrittämisen kannalta. Alkupään kohteet ovat yleiskaavoittamista, jälkimmäiset asemakaavoittamista. Maapolitiikan keinoja käytetään usealla alueella. Kaksi viimeistä kohdetta ovat ulkoilureittien ja virkistysalueiden kehittämistä. Kohteita on runsaasti. Välttämättä kaikki esitetyt hankkeet eivät toteudu vuoteen 25 mennessä. Tarkempi ohjelmointi tehdään kaavoitusohjelmissa. Painotukset voivat myös muuttua. Kaikkiin kohteisiin liittyy jokin näistä strategisista päämääristä: vastuullinen johtaminen viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Maankäytön ohjelma koskee strategiakautta Maankäytön kehittämiskohteet sekä liiteaineisto muodostavat selvityksen. Kehittämiskohteiden jälkeen on ensimmäisenä kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin vuoden 17 lopussa (liite 1). Seuraavaksi on selvitetty uusien asuinalueiden vaikutusta väestön kehitykseen sekä vanhojen asuinalueiden väestön muutoksia vuosina (liite 1). Rakenteilla ja vireillä olevat uudet asuinalueet (liite 2) sekä päätaajaman uudet asuinalueet (liite 3) on esitetty kahdessa viimeisessä liitteessä. Liitteen 3 lopussa on arvioitu uusien asuinalueiden rakentamisen vaikutusta väestön määrään sekä peruskoululaisten määrään päätaajamassa sekä pohjoisissa kaupunginosissa Auranlaaksossa, Littoisissa ja Nunnassa. Maankäytön kehittämiskohteet Kaarinan periaate on uusia jatkuvasti yleiskaavaa osayleiskaavoilla. Kunnan yleiskaava muodostuu ajantasayleiskaavasta. Se on nähtävissä Turun seudun karttapalvelussa internetissä. Lähivuosien yleiskaavakohteet ovat Piikkiön taajama, Turun kehätien varsi moottoritien pohjoispuolella sekä Kuusisto. Krossin ja Raadelman yritysalueita kehitetään kaavoituksen ja maapolitiikan keinoin. Kaarinan keskustassa edistetään täydennysrakentamista. Rauhalinnan asemakaavoituksen valmistuttua siirtyy asuntoalueiden suunnittelun painopiste Lemunniemelle Yli-Lemun alueelle. Littoisten eteläosan hajanaisen rakenteen täydentämistä jatketaan muun muassa Teerimäessä. Kaarinan rantaraitin muodostumista Katariinanlaakson ja Piikkiönlahden välille edistetään. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista Lemunniemelle selvitetään. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

48 2 (10) Turun kehätien varsi Turun kehätien varsi Nunna, Pukkila, Kirismäki Yleiskaavallinen kehittämiskohde Teemat: yleiskaavalliset edellytykset, elinvoimaisuuden kehittäminen valtakunnallisten väylien varrella, rakenteen täydentäminen, taajaman kasvattaminen yhteen Pukkila Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen; viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Nunna Raadelma Kirismäki Kehätien varren maankäytön periaatteita selvitetään osayleiskaavalla. Tarkastelualue on rajattu ohjeellisesti karttaan. Tavoitteena on kehittää yritysalue valtakunnallisten väylien varrelle. Turun kehätiestä tullaan rakentamaan nykyiseen verrattuna aivan uusi tie. Kirismäen pohjoispuolelle rakennetaan uusi Pukkilan eritasoliittymä. Maakuntakaava on ainoa oikeusvaikutteinen kaava Pukkilan ja Kirismäen välillä. Kehitettävää aluetta rajoittavat etenkin Liedon raja, kehätie, moottoritie, rautatie ja Nunnan asuinalue. Se on merkitty karttaan vihreällä rasterilla. Alue yhdistää nykyisen taajaman Piikkiön keskustan, Littoisten ja Liedon suunnasta. Maankäytön lisäksi alueella on myös merkittäviä liikenneverkon kysymyksiä: - Sinisellä katkoviivalla on merkitty Littoistentien ja Hadvalantien välinen katu. Se liittyy toisaalta alueelle tulevaan maankäyttöön. Toisaalta se on osa kehätien rinnakkaistietä. - Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavassa on esitetty uusi kokoojakatu Raadelman liittymästä Verkakaarelle ja edelleen Ali-Sippaantielle. Tämä olisi myös Kaarinantien rinnakkaistie. Vaihtoehtona on esitetty punaisella katkoviivalla merkityn kokoojakadun rakentamista Raadelman liittymästä uuteen Pukkilan liittymään. - Mustalla katkoviivalla merkitty Tunnin junaa palveleva Piikkiön radan oikaisu menisi Nunnan kaarteen pohjoispäästä moottoritien varteen ja edelleen Tammisiltaan nykyiselle radalle. Turun kehätien varren maankäytön kehittämistä on hyvä tutkia yhdessä Liedon kanssa. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

49 3 (10) Piikkiön taajama Kirismäki Piikkiön taajama Yleiskaavallinen kehittämiskohde Teemat: yleiskaavalliset edellytykset, rakenteen täydentäminen, Uudenmaantien taajaman kasvattaminen yhteen, palveluiden tukeminen, luonto-, maisema- ja historialliset arvot Raadelma Teppala-Moskala Aerla Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Runko YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma Piikkiön taajaman maankäytön periaatteita selvitetään vireillä olevalla osayleiskaavalla. Suunnittelualue on rajattu karttaan vihreällä viivalla. Suunnittelualueeseen kuuluu moottoritien ja Kuusistonsalmen välinen alue Tuorlasta Makarlaan. Tavoitteena on kehittää yhtenäinen Uudenmaantien varren taajama Piispanristiltä Piikkiöön. Osayleiskaavassa määritellään taajaman maankäytön suuntaviivat. Keskeinen kysymys on asumisen täydennysrakentaminen. Lähivuosina rakennettavien alueiden lisäksi määritellään pidemmän ajan kuluessa käyttöön otettavat alueet. Näiden rakentamismahdollisuuksia ei saa pilata harkitsemattomalla hajarakentamisella. Piikkiön taajama on kaupunkiseudun rakennemallin kehitettävä lähialueen keskus. Asukkaita on nyt noin Rakennemallin tavoitteena on uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Täydennysrakentamisen tarkoituksena on tukea Piikkiön taajaman olemassa olevia palveluita. Lähivuosien asuntorakentaminen tulisi sijoittaa Piikkiön yhtenäiskoulun lähelle. Tämä tukee myös Piikkiön kaupan palveluita ja joukkoliikennettä. Suurimmat mahdollisuudet täydennysrakentamiseen ovat karttaan vihreällä merkityillä Teppalan ja Moskalan alueella ja Aerlan alueella sekä pitkällä aikavälillä Rungon alueella. Piikkiön keskustan ja Kaarinan keskustan palveluiden välimaastossa on esimerkiksi koulupalveluiden järjestämiselle silloin erilaisia vaihtoehtoja.

50 4 (10) Kuusisto Kuusisto Yleiskaavallinen kehittämiskohde Teemat: yleiskaavalliset edellytykset, uudet asuinalueet, haja- ja rantarakentamisen ohjaaminen, länsipään metsäalueen säilyminen, luonto-, maisema- ja historialliset arvot, Saaristotie -kysymys Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Kuusiston maankäytön periaatteita selvitetään osayleiskaavalla luvun monin tavoin vanhentunut osayleiskaava uusitaan. Keskeinen kysymys on uusien asuinalueiden suunnitteleminen saarelle. Kaupunkiseudun rakennemallissa on esitetty täydennysrakentamista Kuusistonsalmen, nykyisen Saaristotien ja uuden tien väliseen kolmioon. Voimassa olevan osayleiskaavan asuinalueet on jo asemakaavoitettu. Tällä hetkellä on mahdollista lähinnä vanhojen alueiden täydennysrakentaminen. Lasten määrä on Kuusistossa vähenemässä. Täydennysrakentaminen on tarpeen palveluiden kannalta. Uuden Saaristotien rakentamisesta ei ole varmuutta ja nykyinen tie on ruuhkainen. Uusien asuinalueiden asemakaavoittaminen on siten ongelmallista. Nykyisessä osayleiskaavassa on rannat jaoteltu pysyvän asumisen alueiksi sekä loma-asuntoalueiksi. Rantojen rakentamisen ohjaaminen on myös merkittävä suunniteltava asia. Keskeisiä suunniteltavia asioita ovat myös saaren länsipään metsien säilyminen virkistyskäytössä sekä itäosan monet suojeluarvot. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

51 5 (10) Krossi ja Raadelma Raadelma Krossi ja Raadelma Kaarinantie Lakari Maankäytön kehittäminen Teemat: Krossin elinvoimaisuuden kehittäminen maankäytön ja maapolitiikan keinoin, liikenneverkon kehittäminen Krossi Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen; viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö Krossin alueen maankäyttöä kehitetään usealla eri toimenpiteellä. Asemakaavoitettua aluetta laajennetaan Krossinkadun ja moottoritien välissä. Vanhoja asemakaavoja uusitaan. Äskettäin voimaan tulleen maakuntakaavan pohjalta on mahdollista uusia kaupan määräyksiä moottoritien ja Kaarinantien liittymän ympäristössä. Krossin yhteyksiä parannetaan ja Kaarinantiehen kohdistuvaa painetta vähennetään kehittämällä liikenneverkkoa. Kehitettävät kokoojakadut on merkitty karttaan sinisellä katkoviivalla. Tavoitteena on muun muassa yhdistää Krossin alue Raadelman liittymään. Tavoitteena on saada moottoritien ja Kaarinantien liittymään pysäkit. Tällöin moottoritietä liikennöivät Paimion ja Salon vakiovuorot sekä Helsingin express-vuorot pysähtyisivät Krossissa. Maapoliittisia keinoja ovat Krossissa lähinnä maan ostaminen ja lunastaminen. Rakentamiskehotusta harkitaan eräiden rakentamattomien tonttien kohdalla. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

52 6 (10) Keskusta Keskusta Maankäytön kehittäminen Teemat: Täydennysrakentaminen, keskustan elinvoimaisuuden edistäminen maankäytön ja maapolitiikan keinoin Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Keskustan kehittämisen yleissuunnitelman mukaiset hankkeet valmistuvat lähivuosina. Sen jälkeenkin edistetään täydennysrakentamista. Keskustan alueella on vajaasti käytettyjä tontteja, uusiutuvaa rakennuskantaa sekä kokonaan rakentamattomia alueita. Kaupunki ei ole näillä alueilla juurikaan maanomistaja. Kaupungin tehtävänä on edistää hankkeiden kehittelyä, asemakaavoittaa sekä käyttää maapolitiikan keinoja. Näitä ovat muun muassa maan ostaminen sekä mahdollinen lunastaminen. Karttaan on merkitty ideana alueita, joille esimerkiksi voidaan rakentaa kaupan tiloja, muuta toimitilaa tai asuntoja. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

53 7 (10) Lemunniemi ja Piispanristi Piispanristi Yli-Lemu Lemunniemi ja Piispanristi Asemakaavoitettavat alueet Teemat: Asuntojen rakentamisen painopisteen siirtyminen Lemunniemelle, rakenteen täydentäminen ja uusiutuminen, palveluiden tukeminen, luonto-, maisema- ja historialliset arvot Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Uuden osayleiskaavan mukaan laajenee rakenne luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinen monipuolinen asuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alkavan uusien asuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemua suunnitellaan vuodesta 20 alkaen. Ensimmäiset asukkaat muuttavat noin vuonna 25. Kerrostalorakentamisen painopiste on keskustan ja Rauhalinnan ohella Piispanristillä. Nykyinen rakenne uusiutuu ja täydentyy. Asuntojen rakentaminen tukee Piispanristin kaupan ja joukkoliikenteen palveluita Yli-Lemun suunnittelun aluksi määritellään uuden asuinalueen tavoitteet. Asemakaavoituksessa ovat keskeisiä kysymyksiä alueen maiseman ja merellisen luonteen ominaisuudet sekä arvokkaan historian huomioon ottaminen, tavoiteltava arkkitehtuuri, rakennustyypit sekä asuntojakautuma, alueen palvelut, saavutettavuus kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta sekä ulkoilureitit, viheralueet ja viherrakentaminen, hulevesien käsittely ja hyödyntäminen sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Yli-Lemussa on Lemunniemen merkittävin julkisessa omistuksessa oleva ranta. Yli-Lemun asuinalue rakennetaan pääosin Kaarinan kaupungin omistamalle maalle. Kaupunki ei ole Piispanristillä juurikaan maanomistaja. Kaupungin tehtävänä on edistää hankkeiden kehittelyä, asemakaavoittaa sekä käyttää maapolitiikan keinoja. Karttaan on vihreällä merkitty ensimmäisessä vaiheessa rakennettava uusien asuinalueiden nauha Piispanristiltä Yli-Lemun rantaan. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

54 8 (10) Auranlaakson uusi asuinalue, Teerimäki-Paltta-Kellarimäki Auranlaakso Auranlaakson uusi asuinalue Teerimäki-Paltta-Kellarimäki Asemakaavoitettavat alueet Teemat: rakenteen täydentäminen, taajaman kasvattaminen yhteen, palveluiden tukeminen ja mahdollistaminen Strategiset päämäärät: vastuullinen johtaminen, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä Auranlaakson koulutien varren asuinalueen asemakaavoittamista edistetään. Auranlaakso on sopiva paikka täydennysrakentamiselle. Alueen asukasluku alkaa laskea heti, kun asuntojen rakentaminen loppuu. Littoisten eteläosan rakenne on hyvin hajanaista. Taajamaa on eheytetty Paaskunnan, Untolan, Verkakylän ja Paltan asemakaavoilla. Teerimäki on edelleen asemakaavoittamaton asuinalue. Hajanainen rakenne on ongelmallista muun muassa bussiliikenteen kannalta. Täydennysrakentaminen saattaa mahdollistaa jo Littoisten osayleiskaavassa esitetyn ajatuksen Vaalaan päättyvän bussilinjan jatkamisesta Verkakylän puolelle. Littoisten eteläosan asemakaavoitusta jatketaan Paltan ja Verkakylän jälkeen Teerimäessä sekä toisaalta Paltan itäpuolella. Auranlaakson ja Littoisten alueet on esitetty kartassa keltaisella. Littoisten kartassa on sinisellä merkitty idea bussilinjan jatkamisesta Vaalasta Verkakylään. Tämä edellyttää kadun rakentamista radan varteen Vaalan ja Untolan välille. Verkakylä Paltta Paaskunta Kellarimäki Teerimäki Vaala YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

55 9 (10) Kaarinan rantaraitti Kaarinan rantaraitti Kehitettävät ulkoilualueet Teema: rantaa myötäilevän kevyen liikenteen reitin kehittäminen Strategiset päämäärät: viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Tavoitteena on muodostaa Kaarinan rantaraitti Katariinanlaaksosta Piikkiönlahdelle. Raitti myötäilee Kuusistonsalmen rantaa. Raitti on osittain jo olemassa. Se muodostuu viitoitetuista poluista sekä ulkoiluja kevyen liikenteen teistä. Raitti käy välillä aivan rannassa. Välillä se kulkee kauempana katuverkon kautta. Raitin syntyminen vaatii suunnittelua, kaavoittamista, sopimuksia maanomistajien kanssa sekä käytännön rakentamista ja viitoittamista. Karttaan on merkitty vihreällä ohjeellinen linjaus. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

56 10 (10) Kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto Kehitettävät ulkoilualueet Teema: luonto-, maisema- ja historialliset arvot Strategiset päämäärät: viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö, hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka on kaavoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan ottaa omistajan suostumuksella. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Puisto perustetaan kunnan hakemuksesta. Perustamispäätöksessä voi olla määräyksiä alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan kunnan laatimassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Sen hyväksyy ympäristöministeriö. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset. Lemunniemen keskeiset virkistysalueet on merkitty karttaan keltaisella. Puisto on luonteva, jos se liittyy Pitkänsalmen rannan kautta Aurajoen varrella ja Ruissalossa olevaan Turun kansalliseen kaupunkipuistoon. Puisto voi jatkua soveltuvin osin Kuusistonsalmen rantaa Piikkiönlahdelle päin. Ensin selvitetään perustamispäätöksen vaikutukset alueen maankäyttöön. Sen jälkeen päätetään mahdollisen hakemuksen valmistelusta. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

57 1 (11) Kaupunkikehityspalvelut Maankäyttö Pasi Aromäki / PA KAUPUNGINOSIEN VÄESTÖ 2017 Tilanne: , Lähde: Tilastokeskus Auranlaakso Ikäryhmä % % % % ero % , , , ,4 3 1, , , , ,3-6 -2, , , ,9 65 3, , , , , , , , ,6 5 3, ,9 50 2,9 77 4,2 77 4,2 0 0,0 yht ,5 Liite 1. Littoinen Ikäryhmä % % % % ero % , , , , , , , , ,7 12 2, , , , ,5-3 -1, , ,4-8 -0, , , , ,4 14 2, , , , ,9-6 -1,9 yht ,1 YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

58 2 (11) Nunna Ikäryhmä % % % ero % , ,3 82 9, , , , ,4 11 8, , ,9 44 5,1 2 4, , ,0-5 -1, , ,5 75 8,7 8 11, ,5 32 6,8 36 4,2 4 12,5 yht ,0 Piispanristi Ikäryhmä % % % % ero % , , , ,3 14 4, , , , ,3 16 3, , , , ,3 5 3, , ,6 86 3, , , , ,7 28 5, , , , ,8 9 3,3 yht ,0 YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

59 3 (11) Keskusta Ikäryhmä % % % % ero % , , , , , , , , ,4 26 4, , , , , , , ,4 4 0, , , , ,1 56 5, , , , ,7 53 5,8 yht ,5 Nummenniitty Ikäryhmä % % % % ero % ,6 75 7, , ,3-4 -3, , , , ,1 0 0, , , ,6 50 4,1 6 13, , ,6-8 -1, , , , ,9 12 7, ,0 51 5,5 62 6,8 61 5,0-1 -1,6 yht ,4 YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

60 4 (11) Voivala Ikäryhmä % % % % ero % , , , ,9 5 1, , , , ,8 16 3, , , , ,1 6 4, , ,9 77 4, , , , ,1 0 0, , , , , ,2 yht ,7 Kuusisto Ikäryhmä % % % % ero % , , , , , , , , , , , , ,3 96 4,6 5 5, , , , , , , ,2 4 1, ,0 96 5, , ,7 10 7,6 yht ,2 YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

61 5 (11) Piikkiö Ikäryhmä % % % ero % , , , , , , ,5 44 4, , , ,0-6 -1, , ,8 46 1, , , ,2 25 2, , , ,8 9 1,7 yht ,8 Piikkiön taajama Ikäryhmä % % ero % , , , , ,7 40 5, , , , , ,7 49 1, , ,8 20 3, , ,0-8 -1,9 yht ,2 Piikkiön haja-asutusalue Ikäryhmä % % ero % , , , , ,4 4 1, ,2 97 4,4 5 5, , ,0-3 -0, , ,9 5 2, , , ,2 yht ,1 YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

62 6 (11) Kaarina Ikäryhmä % % ero % , , , , ,7 82 2, , ,7 14 1, , , , , , , , ,0 45 1,7 yht ,1 Kaarina 17 Ikäryhmä Auranlaakso, Littoinen, Nunna Piispanristi, keskusta, Nummenniitty, Voivala Kuusisto Piikkiö Yhteensä Yhteensä Tuntematon 393 Kaarina yhteensä Kaarinan asukkaat 12/ / lisäys / lisäys / lisäys koko vuosi: +1,1 % 18 ennakkotieto: +1,1 % Lähde: Tilastokeskus YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

63 7 (11) Kaupunkikehityspalvelut Maankäyttö Pasi Aromäki / PA Uudet asuinalueet ja väestön muutokset Väestön muutoksia aiheuttavat: Uusien alueiden rakentaminen Tässä selvityksessä tarkoitetaan uusilla alueilla pääosin vuoden 2010 jälkeen rakennettuja asuinalueita: Silvolanrinne, Auranlaakson koulun mäki, Paaskunta, Nunna, Mallaskatu, Herrasniitty, Uimahallinkatu, Pohjanpelto, Pohjois-keskusta, Voivalan ranta ja Teppala. Useat näistä alueista ovat keskeneräisiä. Selvityksessä ei ole tarkasteltu asuinalueita, joiden rakentaminen on alkanut äskettäin. Tällaisia ovat esimerkiksi Rauhalinna ja Uusihaka. Muutokset vanhoilla alueilla Vanhoilla alueilla tarkoitetaan kaikkia muita asuinalueita. Muutoksia vanhojen alueiden väestöön aiheuttavat: Hajatonttien täydennysrakentaminen Asukkaiden vaihtuminen olemassa olevissa asunnoissa Olemassa olevien asukkaiden muutokset; syntyneet, kuolleet Ikäryhmät muuttuvat vanhenemisesta johtuen alueilla, joilla asutaan pitkään. Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy, vaikka kukaan ei varsinaisesti muuta mihinkään. Alueille muuttavat saattavat silti olla pääasiassa nuoria ja työikäisiä. Koko kaupungin mitassa pitävät muutokset vanhoilla alueilla yllä nykyistä asukaslukua. Uudet asuinalueet kasvattavat suoraan kaupungin asukaslukua. Asumisväljyyden kasvun vaikutuksesta uusien asuntojen rakentamistarpeeseen keskustellaan paljon. Kaarinassa vastaavat vanhoilla asuinalueilla tapahtuvat muutokset asumisväljyyden kasvua. Uusien asuinalueiden asuntojen määrä voidaan siten mitoittaa vastaamaan suoraan kaupungin väestön kasvua. Kaupunginosittain ja ikäryhmittäin tarkasteltuna tilanne on toisenlainen. Kaupunginosat ovat keskenään erilaisia. Pienten lasten määrä laskee vanhoilla alueilla nopeammin kuin uusille alueille on tullut lisää. Pienten lasten määrä on vähentynyt vanhoilla alueilla 1,5 % vuodessa. Koululaisten määrä laskee vanhoilla asuinalueilla loivasti. Uudet alueet ovat lisänneet suoraan koululaisten määrää. Nykyisellä uusien alueiden rakentamisvauhdilla pysähtyy koululaisten määrän kasvu, koska pienten lasten määrä on laskussa. Uusilla alueilla on aikuisia ollut lähes yhtä paljon kuin vähenemä on muualla. Vanhimpien asukkaiden määrään ei ole uusilla alueilla juuri vaikutusta. Seuraavilla sivuilla on tarkasteltu kaupunginosia, joihin on rakennettu uusia asuinalueita vuosina Kuusistoa ei ole tästä syystä tarkasteltu erikseen. Kuusistossa pienten lasten määrä vähenee. Koululaisten määrä on kasvanut usean vuoden ajan. Myös koululaisten määrän kasvu on pysähtynyt. Pieniä lapsia lukuun ottamatta ovat muut ikäryhmät kasvaneet. Lounais-Empon rakentamattomien rivitalotonttien muuttaminen omakotitonteiksi sopii hyvin tähän tilanteeseen. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

64 8 (11) Auranlaakso A B C D E F G H Ikäryhmä 2010 Silvolanrinne Koulun mäki Uudet alueet Vanhat 2016 ero yht Uudet asuinalueet Silvolanrinne ja Auranlaakson koulun mäki ovat nyt käytännössä valmiit. Lasten, koululaisten ja aikuisten määrässä on vanhoilla alueilla vähenevä suunta. Uusien alueiden asukkaat ovat pääasiassa korvanneet vähenemän. Ilman uusia alueita on kaupunginosan asukasluvussa laskeva suunta. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Auranlaakson väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D ja E: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin Littoinen ja Nunna A B C D E F G H Ikäryhmä 2010 Paaskunta Nunna Uudet alueet Vanhat 2016 ero yht Uudet asuinalueet ovat Paaskunta janunna. Paaskunta on käytännössä valmis. Nunnan uudet tontit ovat usean eri asemakaavan alueella. Nunna on vielä keskeneräinen. Pienten lasten ja koululaisten määrä vähenee voimakkaasti vanhoilla alueilla. Uudet alueet ovat korvanneet noin puolet vähenemästä. Myös aikuisten määrä vähenee vanhoilla alueilla. Uudet alueet ovat korvanneet suuren osan vähenemästä. Ilman uusia alueita on kaupunginosien asukasluvussa laskeva suunta. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Littoisten ja Nunnan väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D ja E: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosien asukasluvun muutos ikäryhmittäin YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

65 9 (11) Piispanristi A B C D E F G H Ikäryhmä 2010 Mallaskatu Herrasniitty Uudet ero 10- alueet Vanhat yht Molemmat uudet asuinalueet Mallaskatu ja Herrasniitty ovat keskeneräisiä. Uusihaan rakentaminen on vasta aloitettu. Se ei ole mukana tarkastelussa. Pienten lasten määrä on vakaa vanhoilla alueilla. Koululaisten ja aikuisten määrässä on vähenevä suunta, jonka uudet alueet ovat korvanneet. Vanhojen alueiden asukasluku on pysynyt ennallaan. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Piispanristin väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D ja E: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin Keskusta ja Nummenniitty A B C D E F G H I Ikäryhmä 2010 Uimahallink Pohjanpelto Pohjoiskeskus Uudet alueet Vanhat 2016 ero yht YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma Uudet asuinalueet ovat Uimahallinkatu, Pohjanpelto ja Pohjois- Keskusta. Keskeneräisiä ovat Pohjanpelto ja Pohjois-Keskusta. Tarkastelussa eivät ole mukana vielä keskustan uudet kerrostalot. Kaupunginosien kasvusta johtuu kolmannes muutoksista vanhoilla alueilla ja kaksi kolmasosaa uusien alueiden rakentamisesta. Pienten lasten määrä kasvaa voimakkaasti vanhoilla alueilla. Koululaisten määrä laskee loivasti vanhoilla alueilla. Uudet alueet eivät ole korvanneet kokonaan koululaisten määrää vähenemää. Uudet alueet ovat korvanneet suuren osan aikuisten määrän vähenemästä. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa voimakkaasti vanhoilla alueilla. Myös vanhojen asuinalueiden asukasluku kasvaa. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Keskustan ja Nummenniityn väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C, D, E ja F: Uusien alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake G: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake H: Kaupunginosien asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake I: Kaupunginosien asukasluvun muutos ikäryhmittäin

66 10 (11) Voivala A B C D E F Ikäryhmä 2010 Voivalanranta Vanhat 2016 ero yht Voivalan ranta on lähes valmis. Rauhalinna ei ole vielä mukana tässä selvityksessä. Pienten lasten määrä on vähentynyt vanhoilla alueilla enemmän kuin Voivalan rannassa on pieniä lapsia. Koululaisten määrä on kasvanut myös vanhoilla alueilla. Voivalan ranta on lisännyt suoraan koululaisten määrää. Aikuisten määrässä on vähenevä suunta, jonka Voivalan ranta on lähes korvannut. Vanhojen alueiden asukasluku laskee loivasti. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Voivalan väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C: Uuden alueen asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake D: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake E: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin Piikkiön kirkonkylä A B C D E F Ikäryhmä 2010 Teppala Vanhat 2016 ero yht Piikkiössä on rakennettu Teppala. Raadelman uusi rakennusvaihe ei ole mukana tarkastelussa. Vanhoilla alueilla on pienten lasten määrässä laskeva suunta. Koululaisten määrä on vanhoilla alueilla vakaa. Raadelman rivitaloalueen rakentaminen on käynnistynyt uudelleen. Pontelan omakotialueen rakentaminen käynnistyy. Nämä korvaavat ainakin osittain laskevan suunnan. Myös aikuisten määrä laskee vanhoilla alueilla. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa. Vanhojen alueiden asukasluku on vakaa. Taulukossa on esitetty uusien ja vanhojen alueiden merkitys Piikkiön kirkonkylän väestön kehityksen kannalta : Sarake B: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin vuonna 2010 Sarakkeet C: Uuden alueen asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake D: Vanhojen alueiden asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake E: Kaupunginosan asukkaat ikäryhmittäin nyt Sarake F: Kaupunginosan asukasluvun muutos ikäryhmittäin YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

67 11 (11) Kaarinan kaikki alueet A B C Ikäryhmä Uudet asuinalueet Muutokset vanhoilla asuinalueilla yht Sarake B: Vuosina rakennettujen uusien asuinalueiden asukkaat ikäryhmittäin Sarake C: Vuosina vanhoilla asuinalueilla tapahtunut muutos ikäryhmittäin Kaarinan kasvu on perustunut uusien asuinalueiden rakentamiseen. Muutokset vanhoilla asuinalueilla pitävät yllä väestön määrää. Uusilla alueilla on pieniä lapsia, koululaisia ja työikäisiä aikuisia. Vanhimpien asukkaiden määrään on uusilla alueilla vähän merkitystä. Vanhoilla asuinalueilla vähenee pienten lasten, koululaisten ja työikäisten aikuisten määrä. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa. Pienten lasten määrä vähenee vanhoilla alueilla nopeammin kuin on lisäys uusilla alueilla. Uudet alueet lisäävät koululaisten määrää. Työikäisiä aikuisia on uusilla alueilla lähes yhtä paljon kuin on vähenemä vanhoilla alueilla. Vanhimpien Pienten lasten (0-6 v) määrän muutos asukkaiden määrä kasvaa voimakkaasti Pienten lasten määrä kasvanut yli 5 % vanhoilla alueilla. Kun samalla alueella asutaan Pienten lasten määrä pysynyt ennallaan pitkään, siirtyvät asukkaat ajan myötä Pienten lasten määrä vähentynyt yli 5 % vanhempiin ikäluokkiin ilman, että kukaan YMP LTK muuttaa 19 oheismateriaali mihinkään. : Maankäytön ohjelma Suuressa osassa Kaarinaa on pienten lasten määrä pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Pienten lasten määrän muuttuminen ennustaa jossain määrin koululaisten määrän muutoksia. Aivan suoraa johtopäätöstä ei voi tehdä, koska muuttoliike vaikuttaa eri ikäluokkien määrään.

68 1 (8) Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA Maankäytön ohjelma Rakenteilla ja vireillä olevat alueet Auranlaakso Liite 2. Rakentaminen alkaa: Silvolanmetsä Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 4,8 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 120 Pieniä lapsia 17 % 20 Koululaisia 15 % 18 Vertailualue: Silvolanrinne Vireillä: Eräkadun lisäalue Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 1,5 Asukkaita/ha 22 Asukkaita lisää 35 Pieniä lapsia 10 % 4 Koululaisia 15 % 6 Vertailualue: Silvolanrinne Auranlaaksossa on pienten lasten, koululaisten ja aikuisten määrässä laskeva suunta ilman uusien alueiden rakentamista. Silvolanmetsä ja Eräkadun lisäalue korvaavat lähinnä vanhoilla alueilla tapahtuvan vähenemän. Pienten lasten ja koululaisten määrä laskee todennäköisesti loivasti rakentamisesta huolimatta. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

69 2 (8) Littoinen Untola, Verkakylä, Paltta ja Nunna Littoisissa ja Nunnassa on vanhoilla alueilla pienten lasten, koululaisten ja aikuisten määrässä laskeva suunta. Suurelta osin uudet alueet korvaavat vähenemää. Littoisissa ja Nunnassa oli pieniä lapsia 520 vuonna 2010 ja 450 vuonna Peruskoululaisia oli 700 vuonna 2010 ja 720 vuonna Samaan aikaan on kuitenkin rakennettu Paaskunnan ja Nunnan asuinalueita. Littoisten ja Nunnan asukasluku kasvaa näiden alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pienten lasten määrä kasvaa noin 50 lapsella ja koululaisten määrä noin 100 lapsella ja nuorella vuoteen 30 mennessä. Pienten lasten ja koululaisten määrään vaikuttaa voimakkaasti kehitys vanhoilla asuinalueilla. Rakenteilla: Vireillä: Vireillä: Rakenteilla: Untola Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 7,4 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 190 Pieniä lapsia 14 % 26 Koululaisia 13 % 24 Vertailualue: Paaskunta Verkakylä Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 14 Asukkaita/ha 22 Asukkaita lisää 308 Pieniä lapsia 14 % 43 Koululaisia 13 % 40 Vertailualue: Paaskunta Paltta Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 13,6 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 340 Pieniä lapsia 14 % 48 Koululaisia 13 % 44 Vertailualue: Paaskunta Nunna Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala, ha 3,5 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 90 Pieniä lapsia 17 % 15 Koululaisia 15 % 13 Vertailualue: Nunnan uudet tontit YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

70 3 (8) Piispanristi Rakenteilla: Rakenteilla ja osittain vireillä: Rakenteilla: Mallaskatu Aluetyyppi D asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 7,5 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 270 Pieniä lapsia 6 % 16 Koululaisia 4 % 10 Vertailualue: Mallaskatu Herrasniitty Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 25 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 480 Pieniä lapsia 16 % 76 Koululaisia 16 % 76 Vertailualue: Herrasniitty Uusihaka Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 11 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 290 Pieniä lapsia 15 % 43 Koululaisia 18 % 52 Vertailualue: Pohjanpelto omakoti Vireillä: Vireillä: Mallaskatu, Herrasniitty, Uusihaka ja Auvainen Piispanristillä on pienten lasten määrä vakaa vanhoilla alueilla. Koululaisten ja aikuisten määrässä on laskeva suunta. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa vanhoilla alueilla. Piispanristin asukasluku kasvaa näiden alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pieniä lapsia olisi nykyistä enemmän ja koululaisia nykyistä enemmän. Auvainen Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 10 Asukkaita/ha 20 Asukkaita lisää 200 Pieniä lapsia 15 % 30 Koululaisia 18 % 36 Vertailualue: Pohjanpelto omakoti Ala-Lemun niemi Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 13 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 330 Pieniä lapsia 15 % 50 Koululaisia 18 % 60 Vertailualue: Pohjanpelto omakoti YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

71 4 (8) Keskusta ja Nummenniitty Rakenteilla: Keskustan kerrostalot Aluetyyppi E asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Sisältää uimahallin alueen Pinta-ala 10 Asukkaita/ha 90 Asukkaita lisää 700 Pieniä lapsia 3 % 21 Koululaisia 2 % 14 Vertailualue: Keskustan kerrostalot Rakentaminen alkaa: Oskarinaukio Aluetyyppi F yli 90 asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 1,5 Asukkaita/ha 120 Asukkaita lisää 180 Pieniä lapsia 3 % 5 Koululaisia 2 % 4 Vertailualue: Keskustan kerrostalot Rakenteilla: Rakenteilla: Keskustan kerrostalot, Oskarinaukio, Pohjois-Keskusta, Pohjanpelto ja Tiilipelto Keskustan kaupunginosan kasvu on ollut vahvaa vuosina Kasvusta on tullut kolmannes vanhoilta alueilta ja kaksi kolmasosaa uusilta alueilta. Pienten lasten määrän kasvu on perustunut pääasiassa perheiden paluuseen keskustan rivitaloalueille. Koululaisten määrä laskee edelleen vanhoilla alueilla. Työikäiset aikuiset vähenevät vanhoilla alueilla. Uudet alueet ovat lähes korvanneet vähenemän. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti vanhoilla alueilla. Uusissa kerrostaloissa on myös runsaasti vanhimpia asukkaita. Keskustan uusilla pientaloalueilla ei ole juuri vanhimpia asukkaita. Pohjois-Keskusta Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 8 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 70 Pieniä lapsia 9 % 6 Koululaisia 12 % 8 Vertailualue: Pohjois-keskustan rivitalot Pohjanpelto ja Tiilipelto Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 13 Asukkaita/ha 21 Asukkaita lisää 100 Pieniä lapsia 9 % 9 Koululaisia 10 % 10 Vertailualue: Pohjanpellon ja Tiilipellon rivitalot Keskustan asukasluku saattaa kasvaa näiden ja vanhojen alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pienten lasten määrään vaikuttaa ennen kaikkea vanhojen alueiden kehitys. Koululaisten määrä pysyy ennallaan tai kasvaa lievästi. Jos nykyiset pienten lasten perheet pysyvät alueella, voi koululaisten määrä kasvaa merkittävästi. Viimeisen vuoden aikana on pienten lasten määrä kääntynyt laskuun ja koululaisten määrä kasvanut. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

72 5 (8) Voivala Vireillä: Vairio Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukaat tulevat Pinta-ala 7 Asukkaita/ha 32 Asukkaita lisää 220 Pieniä lapsia 13 % 30 Koululaisia 12 % 27 Vertailualue: Kärjen omakoti- ja rivitalot Rauhalinna, Voivalan puutarha, Hulkkionkaari ja Vairio Voivalan kaupunginosan vanhoilla alueilla on pienten lasten ja aikuisten määrä vähentynyt. Voivalan ranta ei ole täysin korvannut vähenemää. Koululaisten määrä on kasvanut lievästi vanhoilla alueilla. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut vanhoilla alueilla. Voivalan asukasluku saattaa kasvaa näiden alueiden vaikutuksesta asukkaalla. Pieniä lapsia olisi nykyistä enemmän ja koululaisia nykyistä enemmän. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma Rakenteilla: Rauhalinnan aloitusosa Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 9 Asukkaita/ha 25 Asukkaita lisää 160 Pieniä lapsia 15 % 24 Koululaisia 18 % 28 Vertailualue: Voivalan ranta Rakenteilla: Voivalan puutarha Aluetyyppi C asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 8 Asukkaita/ha 50 Asukkaita lisää 410 Pieniä lapsia 13 % 50 Koululaisia 13 % 50 Vertailualue: Kärjen rivitalot Rakenteilla: Rauhalinnan keskiosa Aluetyyppi C asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 13 Asukkaita/ha 40 Asukkaita lisää 520 Pieniä lapsia 9 % 46 Koululaisia 9 % 46 Vertailualue: Kärki Rakenteilla: Hulkkionkaari Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 21 Asukkaita/ha 20 Asukkaita lisää 420 Pieniä lapsia 15 % 45 Koululaisia 18 % 55 Vertailualue: Voivalan ranta

73 6 (8) Kuusisto Rakenteilla: Lounais-Empo Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 8 Asukkaita/ha 20 Asukkaita lisää 170 Pieniä lapsia 12 % 20 Koululaisia 17 % 30 Vertailualue: Lounais-Empo Vanhoilla alueilla tapahtuvat muutokset pitävät asukaslukua ennallaan. Pienten lasten määrä on laskenut usean vuoden ajan. Koululaisten määrän kasvu on pysähtynyt vuotiaiden määrä on vähentynyt. Lounais-Empon viimeisen osan rakentaminen kasvattaa Kuusiston asukaslukua asukkaalla. Pienten lasten ja koululaisten määrä laskee alueen rakentamisesta huolimatta. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

74 7 (8) Piikkiön taajama Rakentaminen alkaa: Pontela Aluetyyppi B asukasta/ha Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 5,5 Asukkaita/ha 21 Asukkaita lisää 120 Pieniä lapsia 18 % 21 Koululaisia 15 % 17 Vertailualue: Teppala Rakenteilla: Raadelma Aluetyyppi B asukasta/ha Toteuttaminen jatkuu Pinta-ala 24 Asukkaita/ha 27 Asukkaita lisää 400 Pieniä lapsia 10 % 40 Koululaisia 12 % 48 Vertailualue: Raadelma Pontela ja Raadelma Piikkiön taajaman vanhoilla alueilla tapahtuvat muutokset näyttäisivät pitävän yllä asukaslukua ja ikäjakautumaa. Näiden uusien alueiden rakentaminen saattaa kasvattaa taajaman asukaslukua 500 asukkaalla. Pienten lasten määrän lisäys on 60 ja koululaisten 70. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

75 8 (8) Mitoituksen perusteita: Aluetyyppi Asukkaita/ hehtaari A Väljä omakoti- ja rivitaloalue B Tiivis omakoti- ja rivitaloalue C Tiivis rivitaloalue tai rivi- ja kerrostaloalue D Väljä kerrostaloalue E Tiivis kerrostaloalue Asukasmäärän arvioinnissa käytetyt aluetyypit k-m 2 /asunto asukasta/ asunto Omakotialue 1 asunto/tontti 3,5 Rivitaloalue 100 2,3 Kerrostaloalue 80 1,6 Asukkaiden määrä eri talotyypeissä Koko kaupungin mitassa pitävät muutokset vanhoilla alueilla yllä nykyistä asukaslukua. Uudet asuinalueet kasvattavat suoraan kaupungin asukaslukua. Asumisväljyyden kasvun vaikutuksesta uusien asuntojen rakentamistarpeeseen keskustellaan paljon. Kaarinassa vastaavat vanhoilla asuinalueilla tapahtuvat muutokset asumisväljyyden kasvua. Kaavoitusohjelma perustuu rakennemallin mitoitukseen. Kaarinan asukasluku kasvaa asukkaalla vuodesta 2012 vuoteen Tämä tarkoittaa 1,3 prosentin vuotuista väestön kasvua. Kaarina on kasvanut pitkään keskimäärin prosentin vuodessa. Kasvusta kohdistuu 80 prosenttia päätaajamaan eli Piispanristin, keskustan ja Voivalan kaupunginosiin. 20 prosenttia kasvusta tapahtuu muualla, pääosin Littoisissa ja Piikkiön taajamassa. Myös pienten lasten ja peruskoululaisten määrä kasvaa pääasiassa päätaajamassa. Asukasmäärän kasvu kaupunginosittain vuoteen 2025 Asukasta 0-6 v 7-15 v Auranlaakso, Littoinen, Nunna Piispanristi Keskusta, Nummenniitty, Voivala Kuusisto 150 Piikkiön taajama Yhteensä Tässä on oletettu, että 80 % rakenteilla ja vireillä olevista alueista toteutuu. Vireillä olevilla tarkoitetaan alueita, joiden asemakaava on tekeillä tai voimassa, mutta rakentamista ei ole aloitettu. Jos ruutu on tyhjä, pysyy asukasluku ennallaan tai muuttuu vähän. Keskustan kehitys on ristiriitaista, koska pienten lasten määrä kasvaa, mutta koululaisten määrä vähenee. Jos pienten lasten perheet pysyvät keskustan alueella, saattaa koululaisten määrä kääntyä kasvuun. Pienten lasten ja peruskoululaisten määrä nyt ja vuonna v v nyt 7-15 v v nyt Auranlaakso, Littoinen, Nunna Piispanristi Keskusta, Nummenniitty, Voivala Kuusisto Piikkiön taajama Yhteensä YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

76 Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA Maankäytön ohjelma Päätaajaman uudet alueet Tässä selvityksessä on tarkasteltu päätaajaman uusia asuinalueita, niiden mitoitusta sekä aikataulua. Uusien alueiden asemakaavoitus käynnistetään tällä strategiakaudella. Selvityksessä tarkastellaan tilannetta vuosina 25 ja 35. Mitoituksen kannalta on mukana joitakin alueita, joiden asemakaavoitus ajoittuu tämän strategiakauden jälkeen. Päätaajaman muodostavat Piispanristin, Keskustan, Nummenniityn sekä Voivalan kaupunginosat. Piispanristin ja Tuorlan välillä asuu nykyisin puolet kaarinalaisista. Tälle alueelle suunnataan 75 % Kaarinan tulevasta kasvusta. Painopisteet ovat keskusta, Rauhalinna ja Lemunniemi. Maankäytön ohjelma noudattaa pääosin kaupunkiseudun rakennemallin alueita, mitoitusta ja ajoitusta. Rakenteilla ja vireillä olevista asuinalueista on erillinen selvitys. Kartoissa on uudet asuinalueet esitetty vihreällä. Kustakin alueesta on arvioitu rakentamisaika sekä uusien asukkaiden määrä talotyyppien perusteella. Sinisellä näkyvät kartoissa myös rakenteilla ja vireillä olevat alueet. Pienten lasten ja koululaisten määrä on arvioitu vertailualueiden perusteella. Vertailualueiksi on valittu kaarinalaisia uudehkoja vastaavia alueita. Tämä korostaa pienten lasten ja koululaisten määrää, koska nuorimpien asukkaiden määrä vähenee alueen vanhetessa. Vanhoilla asuinalueilla tapahtuvista muutoksista on erillinen selvitys. Lopussa olevissa taulukoissa on arvioitu rakenteilla ja vireillä olevien sekä uusien alueiden vaikutusta päätaajaman sekä pohjoisten kaupunginosien väestöön vuoteen 2025 ja 35 mennessä. 1 (6) Koska uudet pientaloalueet tuovat Kaarinaan selvästi lapsiperheitä, saattaa tilastokeskuksen ennustamassa ikäjakautumassa olla pienten lasten osuus väestöstä liian pieni. Rakenteilla ja vireillä olevat alueet sekä uudet alueet vastaavat varsin hyvin rakennemallin tavoitteita. Päätaajaman asukasmäärän kasvu on arvioitu siten, että rakenteilla ja vireillä olevista alueista toteutuu 80 %. Tämän lisäksi on otettu huomioon vanhoilla alueilla tapahtuva kehitys. Haarukaksi muodostuu silloin 80 prosentin toteutumisen ja sadan prosentin toteutumisen väli. Karttasivujen aluekohtaisissa taulukoissa on koko laskennallinen asukasmäärä, josta on vähennetty alueen nykyiset asukkaat. Epävarmoja tekijöitä Arvio asukkaiden määrästä perustuu kaupunkiseudun rakennemalliin jonkin verran karsittuna. Lemunniemen osayleiskaavan Pitkänsalmen puoleisista aluevarauksista ei ole kaikkia mukana. Ne ovat joko vaihtoehtoisia epävarmoille kohteille tai toteutuvat vasta vuoden 35 jälkeen. Lemunniemen pääalueen toteutuminen edellä esitetyssä aikataulussakin edellyttää Kaarinan rakentamisen merkittävää vilkastumista viime vuosiin verrattuna. Suurilla kaupunkiseuduilla käynnissä olevat asumisen muutokset saattavat vaikuttaa esimerkiksi lapsiperheiden määrään kerrostaloissa tai perinteisten pientaloasuntojen kysyntään. Kerrostaloalueiden lasten määrä on tässä arvioitu hyvin pieneksi. Toisaalta toteutuva talotyyppivalikoima saattaa muodostua erilaiseksi kuin nyt ajatellaan. Tämä voi vaikuttaa väestön määrään ja rakenteeseen. Liite 3. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

77 2 (6) Vertailualueet ovat uudehkoja kaarinalaisia asuinalueita. Koululaisten ja pienten lasten määrä tasaantuu alueen vanhetessa. Tämä saattaa korostaa arvioitua koululaisten määrää. Yli-Lemun vertailualue on Kärki. Aika näyttää, millaiseksi tulee erillään palveluista olevan Yli-Lemun talotyyppivalikoima sekä väestön rakenne ja määrä muodostumaan verrattuna keskustan läheiseen Kärkeen. Osa kohteista on epävarmoja muun muassa maanomistuksen vuoksi. Vanhojen asuinalueiden kehityksen oletetaan jatkuvan samansuuntaisena kuin aiemmassa selvityksessä on esitetty. Mitoituksen perusteita: Aluetyyppi Asukkaita/ hehtaari A Väljä omakoti- ja rivitaloalue B Tiivis omakoti- ja rivitaloalue C Tiivis rivitaloalue tai rivi- ja kerrostaloalue D Väljä kerrostaloalue E Tiivis kerrostaloalue Asukasmäärän arvioinnissa käytetyt aluetyypit Karttasivut 3-6 Tällä strategiakaudella käynnistettävät uudet asuinalueet on esitetty vihreällä rasterilla. Kunkin alueen kohdalla on tekstiruudussa alueen tyyppi, tehokkuus (asukkaita/hehtaari), koko laskennallinen asukasmäärä sekä pienten lasten ja koululaisten määrä. Laskennallisesta asukkaiden määrästä on vähennetty alueella jo olevat asukkaat. Alueen tiedot perustuvat uudehkoihin kaarinalaisiin vertailualueisiin. Alueen pintaala sisältää korttelit, kadut ja pienet aluepuistot. Laajemmat virkistysalueet eivät sisälly pinta-alaan. Rakenteilla ja vireillä olevat alueet on esitetty sinisellä rasterilla. Jälkimmäisten alueiden asemakaavoitus on käynnissä. Sinisistä alueista on siis jo päätetty. Alueet rakennetaan todennäköisesti vuoteen 25 mennessä. k-m 2 /asunto asukasta/ asunto Omakotialue 1 asunto/tontti 3,5 Rivitaloalue 100 2,3 Kerrostaloalue 80 1,6 Asukkaiden määrä eri talotyypeissä YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

78 3 (6) Piispanristi 1 2 YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma Muuttuva maankäyttö: Nuolikatu (1) Aluetyyppi D asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 2,0 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 140 Pieniä lapsia 9 % 13 Koululaisia 4 % 6 Vertailualue: Mallaskatu Skanssin asuinalueen eteläosa liittyy laajempaan katuverkkoon Piispanristintien kautta. Uuden Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan tavoitteena on, että Piispanristintien länsipään ympäristöstä tulee monipuolisen maankäytön aluetta, jossa on myös asumista. Uudenmaantien varsi pysyy toimitilan alueena liikennemelunkin vuoksi. Kaupunki omistaa alueesta osan. Muuttuva maankäyttö: Panimo (2) Aluetyyppi D asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Poikluomantien varsi Pinta-ala 2,0 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 140 Pieniä lapsia 9 % 13 Koululaisia 4 % 6 Vertailualue: Mallaskatu Muu Panimon alue Pinta-ala 10,0 Asukkaita/ha 70 Asukkaita lisää 700 Pieniä lapsia 9 % 63 Koululaisia 4 % 28 Vertailualue: Mallaskatu Uuden Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan tavoitteena on, että Panimon ympäristöstä tulee monipuolisen maankäytön aluetta, jossa on myös asumista. Koko alueen uusi käyttö vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua. Rakentaminen alkaa todennäköisesti Poikluomantien varresta. Muun Panimon alueen muutoksiin vaikuttaa ratkaisevasti nykyisen rakennuskannan tulevaisuus.

79 4 (6) Lemunniemi Asemakaavoitus alkaa: Uusi alue: 1 2 Torppalan ekokylä (1) Aluetyyppi B asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 30 Asukkaita/ha 22 Asukkaita lisää 660 Pieniä lapsia 15 % 99 Koululaisia 12 % 79 Vertailualue: Herrasniitty Lemunniemen ja Piispanristin kaavoituksen ohjausryhmän linjauksen mukaisesti käynnistetään Torppalan ekokylän asemakaavoitus yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kaupunki on yksi alueen maanomistajista. Rajaus tarkentuu kaavatyön myötä. Yli-Lemu (2) Aluetyyppi C asukasta/ha Asemakaavoitus Rakentaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 20,0 Asukkaita/ha 40 Asukkaita lisää 800 Pieniä lapsia 10 % 80 Koululaisia 10 % 80 Vertailualue: Kärjen rivi- ja kerrostalot Yli-Lemun rakentaminen on tarkoitus aloittaa Rauhalinnan valmistuttua noin vuonna Suunnittelu aloitetaan noin vuonna Lähtökohtia, tavoitteita ja rakennetta tulisi ensin suunnitella kokonaisuutena. Asemakaavoja laaditaan vaiheittain. Alueen merkittävyyden vuoksi tulisi harkita myös suunnittelukilpailua. Kaupunki omistaa alueen kartanon pihapiiriä ja länsikulmaa lukuun ottamatta. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

80 5 (6) Voivala Asemakaavoitus alkaa: Rauhalinnan länsiosa (1) Aluetyyppi C asukasta/ha Asemakaavoitus Toteuttaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 9 Asukkaita/ha 55 Asukkaita lisää 500 Pieniä lapsia 9 % 45 Koululaisia 9 % 45 Vertailualue: Rauhalinnan keskiosa Rauhalinnan talouskeskus (2) Aluetyyppi C asukasta/ha Asemakaavoitus Toteuttaminen Asukkaat tulevat Pinta-ala 4 Asukkaita/ha 30 Asukkaita lisää 150 Pieniä lapsia 9 % 13 Koululaisia 13 % 19 Vertailualue: Kärjen rivitalot YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

81 6 (6) Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Pasi Aromäki / PA Päätaajama Piispanristi, keskusta, Nummenniitty, Voivala Taulukkosivut 7-11, taulukot 1-5 Taulukot 1 ja 3 Taulukossa 1 on Piispanristin ja Lemunniemen alueiden arvioitu asemakaavoitus- ja rakentamisaika. Taulukossa 2 on keskustan ja Voivalan alueiden arvioitu asemakaavoitus- ja rakentamisaika. Siniset rakenteilla ja vireillä olevat alueet ovat ylemmässä ryhmässä. Vihreät uudet alueet ovat alemmassa ryhmässä. Keltainen palkki tarkoittaa alueen asemakaavoitusta. Vihreä palkki tarkoittaa alueen rakentamista. Ajat on arvioitu kokemuksen perusteella. Tarkoitus on, että asemakaavoitus siirtyy Rauhalinnasta Yli-Lemuun vuonna 20. Karttasivulla 4 olevien alueiden lisäksi on tarkasteltu koko Lemunniemen keskeistä asuinaluetta Yli-Lemusta Auvaisbergiin. Auvaisbergin alue toteutetaan Yli-Lemun jälkeen. Taulukot 2 ja 4 Taulukossa 2 on esitetty arvio asukasmäärän ja koululaisten määrän kasvusta Piispanristin ja Lemunniemen alueella. Taulukossa 4 on esitetty arvio asukasmäärän ja koululaisten määrän kasvusta keskustan ja Voivalan alueella. Taulukoissa on oletettu, että alueen laskennallisesta asukasmäärästä toteutuu 80 %. Taulukossa 5 näkyy 80 prosentin ja sadan prosentin toteutumisen välinen haarukka. Luvut on esitetty aluksi vuosittain ja myöhemmin viisivuotiskausin. Luvut tulevat siis alueella jo asuvien lisäksi. Sivujen alimmalla rivillä on esitetty koululaisten määrän lisäys nykyiseen määrään verrattuna vuosina 21, 25, 30 ja 35. Sarake A: Alueiden luettelo on esitetty taulukoiden 1 ja 3 mukaisella tavalla. Jokaisella alueella on kaksi riviä. Ylemmällä rivillä on kaikkien asukkaiden lisäys. Alemmalla rivillä on koululaisten määrän lisäys. Sarakkeet B: Sarakkeissa on esitetty asukkaiden ja koululaisten määrän lisäys tällä valtuustokaudella. Sarakkeet C: Sarakkeissa on esitetty asukkaiden ja koululaisten määrän lisäys viisivuotiskausin vuoteen 35 mennessä. Sarakkeiden B ja C luvut tulevat aina edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun tilanteen lisäksi. Ainoastaan alimman rivin luvut ovat lisäys koululaisten nykyiseen määrään. Sarake D: Sarakkeessa on ylempi luku alueen koko laskennallinen asukasmäärä. Alempi luku on koululaisten osuus väestöstä prosentteina. Alimpien vaakarivien summat ovat kehyksessä. Taulukko 5 Taulukossa 5 on esitetty päätaajaman asukkaiden ja koululaisten määrän lisäys yhteensä. Taulukko on koottu edellisten taulukoiden periaatteella. Sarakkeet D: Sarakkeissa näkyy 80 prosentin ja sadan prosentin toteutumisen välinen haarukka. Luvut ovat lisäys nykyiseen asukkaiden ja koululaisten määrään vuonna 35. Pohjoiset kaupunginosat Auranlaakso, Littoinen, Nunna Taulukkosivu 12, taulukot 6-7 Taulukko 6 Taulukossa 6 on pohjoisten kaupunginosien alueiden arvioitu asemakaavoitus- ja rakentamisaika esitetty vastaavalla tavalla kuin taulukoissa 1 ja 3. Taulukko 7 Taulukossa 7 on esitetty arvio pohjoisten kaupunginosien asukasmäärän ja koululaisten määrän kasvusta vastaavalla tavalla kuin taulukoissa 2 ja 4. YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

82 Kaarinan päätaajaman uudet asuinalueet Pasi Aromäki Piispanristi ja Lemunniemi 7 Taulukko 1: Alueiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu Rakenteilla ja vireillä Mallaskatu Herrasniitty Uusihaka Auvainen Ala-Lemun niemi Uusi Nuolikatu Panimo, Poikluomantie Panimo, tehdasalue Torppalan ekokylä Yli-Lemun suunnittelu Yli-Lemun rakentaminen Auvaisbergin suunnittelu Auvaisbergin rakentam Keltainen palkki tarkoittaa asemakaavoitusaikaa Vihreä palkki tarkoittaa rakentamisaikaa jatkuu jatkuu YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

83 Taulukko 2: Asukkaiden ja koululaisten määrän kasvu 8 Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun A B C D Asukkaita Koulul % Rakenteilla ja vireillä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä 100 % Mallaskatu Koululaisia 7-15 v Herrasniitty Koululaisia 7-15 v Uusihaka Koululaisia 7-15 v Auvainen Koululaisia 7-15 v Ala-Lemun niemi Koululaisia 7-15 v Uusi Nuolikatu Koululaisia 7-15 v Panimo, Poikluomantie Koululaisia 7-15 v Panimo, tehdasalue Koululaisia 7-15 v Torppalan ekokylä Koululaisia 7-15 v Yli-Lemu Koululaisia 7-15 v Auvaisberg 2) Koululaisia 7-15 v Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) Koululaisten määrän lisäys nykyiseen verrattuna, kun kaikki taulukon alueet on rakennettu valmiiksi 2) Viitteelinen asukasmäärä ja ajoitus YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

84 Keskusta ja Voivala 9 Taulukko 3: Alueiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu Rakenteilla ja vireillä Keskustan kerrostalot 3) Oskarinaukio Pohjois-keskusta Pohjanpelto ja Tiilipelto Rauhalinnan aloitus Rauhalinnan keskiosa Voivalan puutarha Hulkkionkaari Vairio Uusi Rauhalinnan talouske Rauhalinnan länsiosa Hulkkionkaaren länsi Voivalan ranta (Tuorla) Keskustan itäosa Keltainen palkki tarkoittaa asemakaavoitusaikaa Vihreä palkki tarkoittaa rakentamisaikaa 3) Hartelan kortteli, SRV Pyhän Katariinan tie, uimahallin alue YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

85 Taulukko 4: Asukkaiden ja koululaisten määrän kasvu 10 Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun A B C D Asukkaita Koulul % Rakenteilla ja vireillä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä 100 % Keskustan kerrostalot Koululaisia 7-15 v Oskarinaukio Koululaisia 7-15 v Pohjois-keskusta Koululaisia 7-15 v Pohjanpelto ja Tiilipelto Koululaisia 7-15 v Rauhalinnan aloitus Koululaisia 7-15 v Rauhalinnan keskiosa Koululaisia 7-15 v Voivalan puutarha Koululaisia 7-15 v Hulkkionkaari Koululaisia 7-15 v Vairio Koululaisia 7-15 v Uusi Rauhalinnan talouske Koululaisia 7-15 v Rauhalinnan länsiosa Koululaisia 7-15 v Keskustan täydennysrak 2) Koululaisia 7-15 v Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) Koululaisten määrän lisäys nykyiseen verrattuna, kun kaikki taulukon alueet on rakennettu valmiiksi 2) Viitteelinen asukasmäärä ja ajoitus YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

86 Taulukko 5: Kaarinan päätaajaman uusien alueiden asukkaat ja koululaiset yhteensä 11 Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun. D-sarakkeiden luvut ovat lisäys nykyiseen määrään. A B C D % 4) 100% 5) Piispanristi ja Lemunniemi Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna Keskusta ja Voivala Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna Päätaajama yhteensä Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää päätaajamassa Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää päätaajamassa Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) 80% taulukoiden 1-4 uusista alueista on rakennettu valmiiksi Koululaisia uusista asukkaista 7,2% 5) Taulukoiden 1-4 uudet alueet on rakennettu valmiiksi YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

87 Auranlaakson, Littoisten ja Nunnan uudet asuinalueet Pasi Aromäki Auranlaakso, Littoinen, Nunna 12 Taulukko 1: Alueiden suunnittelun ja rakentamisen aikataulu Rakenteilla ja vireillä Silvolanmetsä Eräkatu Nunna Untola Verkakylä Paltta Keltainen palkki tarkoittaa asemakaavoitusaikaa Vihreä palkki tarkoittaa rakentamisaikaa Taulukko 2: Asukkaiden ja koululaisten määrän kasvu Sarakkeiden B ja C luvut ovat aina lisäys edellisen vuoden tai viisivuotiskauden alun asukaslukuun A B C D Asukkaita Koulul % Rakenteilla ja vireillä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä Asukkaita 80 % kokonaismäärästä 100 % Silvolanmetsä Koululaisia 7-15 v Eräkatu Koululaisia 7-15 v 4 15 Nunna Koululaisia 7-15 v Untola Koululaisia 7-15 v Verkakylä Koululaisia 7-15 v Paltta Koululaisia 7-15 v Asukkaita lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Asukkaita lisää koko alueella Koululaisia lisää uusilla alueilla Muutos vanhoilla alueilla Koululaisia lisää koko alueella Koululaisia 7-15 v lisää nykyiseen määrään verrattuna ) Koululaisten määrän lisäys nykyiseen verrattuna, kun kaikki taulukon alueet on rakennettu valmiiksi Kolulaisia uusien alueiden asukkaista 13,5 YMP LTK oheismateriaali : Maankäytön ohjelma

88 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Oikaisuvaatimus toimenpideluvan loppukatselmukseen Diaarinumero KNA/150/ /2019 DA: 538/111/2017 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta Valmistelija johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä, puh Selostus asiasta Myönnetty lupa, suoritettu katselmus Rakennustarkastaja Taina Heinonen on suorittanut toimenpidelupaan liittyvän loppukatselmuksen, jossa on todettu luvan mukainen tukimuurihanke valmistuneeksi. Tukimuuri on luvassa sallittu sijoitettavaksi tierasitealueen reunaan, koska sillä ei ole tarpeettomasta kavennettu tiealueen toiminnallista leveyttä. Kyseisen tukimuurin ja naapurille myönnetyn tukimuurin ( ) liittymiskohta on aiheuttanut naapureiden välillä näkemyseroja. Naapurin luonnonkivistä rakennettu tukimuuri on pääosin rakennettu ennen vuotta 2010 ja sitä on jatkettu sekä korotettu vuosina 2014 ja Luonnonkivipenkereen pää rajoittuu oikaisuvaatimuksen tehneiden tonttiin ja sen tierasitealueelle, johon naapurilla on käyttöoikeus. Luonnonkivet asettuvat tierasitealueen maanpäällisen pinnan alapuolelle. Naapureilla on aiemminkin ollut näkemyseroa asiasta, josta johtuen rakennusvalvonta on edellyttänyt luonnonkivipenkereen jälkikäteistä luvittamista ja sille on myönnetty toimenpidelupa Tästä luvasta Jarkko ja Mari Lempiäinen ovat valittaneet Turun hallinto-oikeuteen ja asia on ratkaistu / päätösnro 19/0046/1. Näkemyseroista ja valituksesta huolimatta Jarkko ja Mari Lempiäinen ovat rakentaneet oman tonttinsa puolelle sijoittuvan tukimuurin siten, että sen yläpää rajautuu naapurin luonnonkivipenkereeseen. Rakennuspaikka: - Kaarina, Auvaisbergin kylä, Numerla, Rno 1:226 - kiinteistötunnus Kaavatilanne: Alueella on voimassa Auvaisrinteen asemakaava (R3424). Asemakaavassa ei ole erillisiä määräyksiä aitojen ja tukimuurien rakentamisesta. Oikaisuvaatimus Jarkko ja Mari Lempiäinen ovat jättäneet omaan tukimuurihankkeen loppukatselmukseen liittyvän oikaisuvaatimuksen. Jarkko ja Mari Lempiäinen katsovat, että naapurin kivipengerryksen - tierasitealueelle sijoittuva osa tulee poistaa - johdosta ei sallita rasitteen tai muun oikeuden perustamista Numerlan kiinteistölle Näiden osalta tulee loppukatselmuspöytäkirjaan lisätä huomautukset. Oikaisuvaatimuksen perustelut käyvät tarkemmin ilmi oikaisuvaatimuskirjeestä.

89 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 88 Oikaisuvaatimuksen käsittely Oikaisuvaatimuksen tekijöillä on oman toimenpideluvan mukaisiin katselmuksiin muutoksenhakuoikeus. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Oikaisuvaatimuskirje, katselmuspöytäkirja, muutoksenhakuohje, perustelupyynnöt johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä Ympäristölautakunta 1) tutkii oikaisuvaatimuksen ja 2) toteaa oikaisuvaatimuksen johdosta seuraavaa: Oikaisuvaatimus kohdistuu tukimuurille toimenpideluvassa määrättyyn loppukatselmukseen ja siitä tehtyyn katselmuspöytäkirjaan. Loppukatselmuspöytäkirjaan ei voida kirjata sellaisia seikkoja, joilla toimenpideluvan sisältöä muutettaisiin tai vaikutettaisiin naapurin asemaan. Suunnitelmissa ei ole esitetty eikä toimenpidelupapäätöksessä ole asetettu määräyksiä tukimuurin ja naapurin tukimuurin rajapinnan rakentamiselle eikä myöskään rasitteiden perustamiselle. Katselmuspöytäkirjan sisältöä ei ole syytä muuttaa. 3) hylkää oikaisuvaatimuksen. Päätös 20 Ote Jarkko ja Mari Lempiäinen

90 YMP LTK oheismateriaali : Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjasta

91 YMP LTK oheismateriaali : Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjasta

92 YMP LTK oheismateriaali : Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjasta

93 YMP LTK oheismateriaali : Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjasta

94 YMP LTK oheismateriaali : Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjasta

95 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Ympäristölautakunnan tilinpäätös 2018 KNA/117/ /2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta Valmistelija Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä puh Selostus asiasta Vuoden 2018 talousarvion toteutuminen: Kaupunkikehityspalvelut / Ympäristölautakunta Vastuualueen talous toteutui suunniteltua parempana - menot olivat talousarvion mukaiset - tulot olivat merkittävästi tavoitetta suurempia Rakentamisen vilkkaus kasvatti tulot 190 Te suunniteltua suuremmiksi. Kate toteutui siis tavoitetta parempana. Kaarinastrategian toteutuminen Talouden toteutuma esitellään tarvittaessa tarkemmin kokouksessa. - Liitteet Ympäristölautakunnan osuus kaupunkikehityksen tasekirjasta Liite 2/2019 Oheismateriaali -

96 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 95 Esittelijä Päätösehdotus Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä Ympäristölautakunta merkitsee asian tiedokseen Päätös 21 Ote

97 Tilinpäätös Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut kaupunginarkkitehti Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta Maankäyttö ja elinvoima kaupunginarkkitehti kaupunginarkkitehti TOIMINTA-AJATUS Kaupunkikehityslautakunta tuottaa kaupungin asukkaille hyvän asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön suunnittelemalla ja ohjaamalla alueiden rakentamista avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi toiminnalla tarjotaan houkuttelevia tontteja asuntorakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Asuinalueiden asemakaavoituksen painopiste on Rauhalinnassa Uudenmaantien varren taajaman kehittäminen yhtenäiseksi nauhaksi Rauhalinnan asuinalueen länsiosan kaavaluonnos on valmis Piikkiön taajaman osayleiskaavan tavoitteet ja rakennemalli ovat valmiit Toteutuminen 1-12/2018: Rauhalinnan asuinalueen länsiosan asemakaavan idealuonnokset ovat valmiit. Piikkiön taajaman osayleiskaavan tavoitteet on kaupunkikehityslautakunta alustavasti hyväksynyt. Kaavatyön tekemiseen ei ole toistaiseksi ollut edellytyksiä. Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisten maanvuokrasopimusten tekeminen ja rajapintapalvelun käyttöönotto sähköisissä sopimuksissa Toteutuminen 1-12/2018: Tavoite on toteutunut YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

98 Tilinpäätös 2018 TALOUS euroa TP 2018 MTA 2018 TA 2018 TP 2017 TP 18/17 Tuotot ,9 % Kulut ,3 % Kate ,6 % VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimintatuottojen tavoite oli talousarviossa 3,95 Me. Tuottoja toteutui 3,61 Me. Maanvuokratuloja ja maanmyyntituloja toteutui tavoitetta vähemmän. Maanmyyntitulojen tavoite oli 3,10 Me. Maanmyyntituloja toteutui 2,74 Me. Tonttien ja vanhojen rakennusten myynti oli kokonaisuudessaan 3,55 Me. Tästä oli kadunrakennuskorvausten osuus 0,30 Me. Myydyn omaisuuden arvo taseessa oli 0,51 Me. Myyntivoitoksi jäi silloin 2,74 Me. Toimintakulujen tavoite oli 1,51 Me. Kuluja toteutui 1,76 Me. Ero johtuu vanhojen rakennusten ylläpitoon ja myyntiin liittyneistä kustannuksista sekä myyntitappiosta, jotka olivat 0,36 Me arvioitua suuremmat. Muuten vastuualueen menot alittivat hieman talousarvion mukaiset menot Maankäyttö ja elinvoima Maankäyttö kaupunginarkkitehti VUODEN 2018 TOIMINTASUUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Kaavoitus Kaavoituksen lähtökohtana on täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta. Kaavoitusohjelma perustuu Turun kaupunkiseudun rakennemallin mitoitukseen. Tarkoituksena on mahdollistaa kaavoituksen puolesta rakennemallin mukainen kasvu. Se vastaa noin 1,3 prosentin vuotuista väestön kasvua. Kaarinan kasvu on ollut pitkään yhden prosentin luokkaa vuodessa. Väestön kasvu vuonna 2018 oli 1,1 prosenttia. Maankäytön ohjelman luonnos valmistui. Siinä määritellään maankäytön painopisteet kuluvan strategiakauden aikana. Ohjelman laatiminen liittyy kaupungin strategiatyöhön. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin seudun valtuustoissa. Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava hyväksyttiin. Piikkiön taajaman osayleiskaavan tavoitteet hyväksyttiin alustavasti kaupunkikehityslautakunnassa. Asemakaavoituksen painopiste on ollut asumisen suunnittelussa. Oskarinaukion uusi asemakaava tuli voimaan. Vanha liiketalo purettiin kesällä. Asuntojen ja liiketilan rakentaminen Oskarinaukiolle on käynnistynyt. Rauhalinnan keskiosan asemakaava tuli voimaan ja rakentaminen käynnistyi. Rauhalinnan länsiosan suunnittelu oli käynnissä koko vuoden ajan Ladjapuron ja Saaristotien välillä. Rauhalinnan talouskeskuksen alueen asemakaavatyö jatkui kartanon myynnin jälkeen. Kaupungin oman maaomaisuuden kannalta tärkeät Hulkkionkaaren länsiosan, Silvolanmetsän ja Pontelan asemakaavat hyväksyttiin. Maankäyttösopimuksilla tehdään Ala-Lemun niemen, Auvaisten eteläosan, Verkakylän, Paltan ja Vairion asemakaavoja. Piikkiössä hyväksyttiin muun muassa Makarlan länsiosan asemakaava. Uusina hankkeina olivat tulossa Torppalan ekokylä, Avantin katuyhteys Hämeentielle sekä Toivonlinnan asemakaavan uusiminen. Kaupunkiseudun linjausten mukaisesti perustuvat uusien hankkeiden maankäyttösopimusten korvaukset asemakaavoituksesta johtuvan maan YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

99 Tilinpäätös 2018 arvon nousun leikkaamiseen. Ensimmäinen uudenmuotoinen sopimus koskee Eräkadun alueen laajentamista. Krossin yritysaluetta kehitetään muun muassa edistämällä jo asemakaavoitettujen alueiden käyttöön ottoa. Moottoritien pohjoispuolella on Lakarin yritysalueen kehittämisen edellytyksenä katuyhteys Lakarintieltä Krossinkaarelle. Kadun asemakaavatyö on käynnissä. Katuverkkoa pyritään kehittämään myös Tammenmäen alueella. Krossia kehitetään myös maapoliittisilla keinoilla. Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut Sähköisten palveluiden parantamista on tehty muutaman vuoden ajan. Tämä työ jatkui vuonna Tuotantokäyttöön otettiin uusi tontinvuokrien laskutusohjelma. Tonttien sähköinen varauspalvelu valmistui käyttöön. Rakentamattomien rakennuspaikkojen korotetun kiinteistöveron kohteena olevien kiinteistöjen etsimiseen on viimevuosina panostettu. Veron piirissä on nyt noin 400 kiinteistöä. Rakentamattomien rakennuspaikkojen vuotuinen verotuotto on arviolta euroa. Maastomittauksen autot ovat yli kymmen vuotta vanhoja. Vuotuiset korjaus- ja huoltokulut ovat olleet merkittävät. Autot uusitaan vuosina Keväällä vaihdettiin huonokuntoisin auto uuteen. Autot ovat maastomittauksen mittaryhmien työpisteinä koko työpäivän ajan. Autoihin on sijoitettu päivittäin tarvittava mittauskalusto. Maaomaisuuden hallinta Maan myynnin tavoite oli 3,1 Me. Tällä tarkoitetaan myyntivoittoa. Kokonaismyynnin tulee olla silloin 3,5-4 Me. Kokonaismyynnistä vähennetään myytävien alueiden tasearvo. Osa myyntituloista menee uusien alueiden katujen rakentamisen rahoittamiseen. Vuoden 18 tulos on esitetty edellä kohdassa Vuoden 2018 talousarvion toteutuminen. Pientalotontteja myytiin Furubergin, Untolan, Uusihaan, Rauhalinnan, Hulkkionkaaren, Lounais- Empon ja Piikkiön keskustan alueilta. Kerrostalotontti myytiin uimahallin alueelta sekä toteutettiin Oskarinaukion kiinteistöjärjestelyt. Rauhalinnan keskiosan rivi- ja kerrostalotonttien luovuttamisesta järjestettiin suunnitteluvarauskilpailu. Pääosa kerrostalotonteista jäi vielä vapaiksi. Vanhoista rakennuksista myytiin Rauhalinnan kartano sekä Furubergin Seurapirtti. Myytävänä ovat Rauhalinnan kivinavetta ja aitta, Furubergin päärakennus ja Leporanta sekä Salvelan kartano. Vanhojen rakennusten ylläpito, teknisten verkostojen eriyttäminen sekä myyntiä varten tehtävät selvitykset ja korjaukset ovat muodostaneet merkittävän työmäärän ja kustannuserän. Yritystontteja myytiin Krossin alueelta. Parantuneen taloudellisen tilanteen vuoksi yritystonttien kysyntä on lisääntynyt. Tonttitapahtumia olivat Rakenna & Sisusta -messut sekä omakotirakentajien tontti-info ja kiertoajelu keväällä. Rakennusliikkeille järjestettiin oma tonttitapahtuma loppukeväästä. Markkinointiin käytettiin myös kaupungin tonttisivuja sekä hakupalveluita ja kampanjoita internetissä. Vanhojen rakennusten myynnissä on saatu hyvää palautetta kaupungin omien edustajien asiantuntemuksesta. Osaamista täydennetään ostopalveluilla. Maanvuokratuloja saatiin 0,52 Me. Vuokratuloihin vaikuttaa korkotaso. Vuokratonttien lunastukset pienentävät vuokra-alueiden määrää. Omakotitontteja oli mahdollista vuokrata Hulkkion Kaijalankadulta ja Kirismäestä. Sähköisten palveluiden parantamista jatkettiin. Tonttien sähköinen varausjärjestelmä valmistui. Se otettiin käyttöön, kun kevään 19 tonttien hakuaika alkoi. Maanvuokralaskutukset hoidetaan uudella ohjelmalla, joka poistaa päällekkäisen työn. Sähköisten sopimusten tekemistä laajennettiin kiinteistökaupoista maanvuokrasopimuksiin. Kaarina on tässä edelleen yksi edelläkävijäkunnista. Yritysvaikutukset: Monia maankäytön alueen asioita voi jatkossa hoitaa sähköisesti. Esimerkiksi yritystonttien hakeminen ja sopimusten tekeminen sähköisesti helpottavat ja nopeuttavat asioiden hoitamista. Krossin aluetta kehitetään eri keinoilla. Kaavahankkeet tukevat olemassa YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

100 Tilinpäätös 2018 olevien yritysten asemaa ja luovat uusia mahdollisuuksia muun muassa keskustassa ja Rauhalinnassa. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 2018 TA 2018 Tonttijaot (tonttijaossa mukana olleita tontteja) TP18/ TA18 % TP 2017 TP % Kiinteistötoimitukset (muodostetut rekisteriyksiköt) % Vertailuhinnat asukasta 12/18 TP 2018 TA 2018 TP18/ TA18 % TP 2017 TP 2016 Kaavoitus, euroa/asukas 13,98 14,37-2,7 % 13,78 14,46 Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut, euroa/asukas 11,53 12,28-6,1 % 11,03 12,05 Maastomittaus, euroa/asukas 9,23 9,83-6,1 % 9,00 9,50 Maaomaisuuden hallinta, 12,97 8,47 +53,2 % 12,77 13,64 euroa/asukas 1) 1) Menot ilman vanhojen rakennusten myynnistä aiheutunutta myyntitappiota YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

101 Tilinpäätös Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja johtava rakennustarkastaja TOIMINTA-AJATUS Kaupunkilaisille turvataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava kestävän kehityksen mukainen elinympäristö kehittämällä, hoitamalla ja suojelemalla luontoa ja muuta ympäristöä sekä hyvää rakentamistapaa edistämällä. Ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Littoistenjärven neuvottelukunta edistää järven suojelua, valvoo järveen ja sen valumaalueeseen liittyviä hankkeita ja suunnitelmia. Neuvottelukunta vastaa myös säännöstely-yhtiön kustannuksista. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Kartoitetaan luontopolkujen kunto ja laaditaan kunnostussuunnitelma Toteutuminen 1-12/2018: Kaikki Kaarinan luontopolut on listattu. Ympäristönsuojelun ylläpitämillä poluilla on käyty kesän ja alkusyksyn aikana. Luontopoluista on tehty maastomuistiot, joihin on kirjattu kunnostussuunnitelma. Rauvolanlahden pitkospuut korjattiin yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Lausteen luontopolun pitkospuut korjattiin yhteistyössä Kaarinan alueella toimivien metsästysseurojen kanssa. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan toiminnallisten tehtävien yhteensovittamistarkastelu uudessa organisaatiossa Sähköisen asioinnin kehittäminen, digitalisointi Perustehtävien selkeyttäminen, menettelytapojen uudelleentarkastelu, tehtäväkuvien päivittäminen, keskeisimpien prosessien päivittäminen Toteutus Rakennuslupahakemusasiakirjojen vastaanottaminen sähköisesti mahdollista Toimiva johtaminen Taksojen ja rakennusjärjestyksen päivittäminen. Päivitetty YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

102 Tilinpäätös 2018 Toteutuminen 1-12/2018: Yhteismenettelyt kaavalausunnoissa ja siistittävissä rakennuspaikkakohteissa on otettu käyttöön. Ympäristönsuojeluhenkilöstön tehtäväkuvia on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti ja ne ovat lähes valmiit. Hankintapäätös uudesta rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluohjelmasta on tehty. Sitä ennen suoritettiin laaja kartoitus markkinoilla olevien ohjelmien toimivuudesta (ohjelma, sähköinen asiointi ja arkistointi) ja tutustuttiin muutamien kuntien ohjelmaympäristöjen toimivuuteen. Ohjelmakokonaisuus sisältää mm. sähköisen asiointi- ja arkistointiosion. Rakennusjärjestyksen laatimisvaihe saatiin päätökseen ja ehdotus siirrettiin lausunto- ja hyväksymiskäsittelyyn. Taksan päivitettiin yhtäaikaisesti koko kaupunkikehityspalvelujen osalta yhdeksi kokonaisuudeksi. Rakennusvalvonnan taksaosaa heijastettiin uuden rakennusjärjestyksen sisältöön. TALOUS euroa TP 2018 MTA 2018 TA 2018 TP 2017 TP 18/17 Tuotot ,0 % Kulut ,9 % Kate ,0 % VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Rakentamisen vilkkaus kasvatti tuotot 0,19 Me suunniteltua suuremmiksi. Menot toteutuivat suunnitellusti YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

103 Tilinpäätös Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja VUODEN 2018 TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta -vastuualueen keskeisiä tehtäviä ovat rakentamiseen ja ympäristöön liittyvät luvat, valvonta, ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen sekä ympäristöasiantuntijana toimiminen. Vastuualueen toimistotilat siirtyvät virastotaloon. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun henkilöstö sijoitetaan yhteen yhteiseen tilaan, joten yhteistyömahdollisuudet paranevat. Siirtyminen tulee aiheuttamaan henkilöstölle ylimääräisiä tehtäviä. Uuden rakennusvalvontaohjelman käyttöönottovaihe saatettu päätökseen ja nyt on luontevaa tehdä digiloikka sähköisen lupa-asioinnin piiriin. Lupien sähköinen hakeminen on mahdollista jo alkuvuonna Tavoitteena on, että kaikki lupahakemukset (myös paperisina jätetyt) siirretään sähköiseen muotoon. Tilapäistyövoimin pyritään jatkamaan myös vanhojen lupakuvien saattamista sähköiseen muotoon. Talousarviossa on aiemman mukaisesti varattu määrärahat Littoistenjärven neuvottelukunnan ja säännöstely-yhtiön tehtävien hoitamiseen sekä eläinsuojelutoimintaan. Vuoden aikana tarkastellaan Littoistenjärveen liittyvien eri tahojen mahdollista yhteensovittamista yhdeksi toimijatahoksi sekä eläinsuojelutoimintaan liittyvän määrärahan huomioimista jatkossa ympäristöterveyspalvelujen talousarviossa. Lakiasiantuntijapalvelujen saatavuus kartoitetaan lähikuntien kanssa. Toteutuminen: Kulunut vuosi oli Kaarinassa tapahtuneen runsaan rakentamisen ja muiden toimenpiteiden johdosta ennätyksellinen. Henkilöstön joustavuus mahdollisti tyydyttävän asiakaspalvelutason ylläpitämisen. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun siirtyminen yhteisiin työtiloihin siirtyi, koska Oskarintalon elinkaaren suhteen tehdään uudelleen arviointi. Rakennusvalvontaohjelman ominaisuudet eivät vastanneet käyttäjien näkemystä toimivasta työkalusta. Hankintapäätös uudesta rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluohjelmasta on tehty. Sitä ennen suoritettiin laaja kartoitus markkinoilla olevien ohjelmien toimivuudesta (ohjelma, sähköinen asiointi ja arkistointi) ja tutustuttiin muutamien kuntien ohjelmaympäristöjen toimivuuteen. Ohjelmakokonaisuus sisältää mm. sähköisen asiointi- ja arkistointiosion. Vanhojen lupakuvien skannausprojektia jatkettiin määräaikaisen työntekijän suorittamana. Suoritustapa on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti onnistunut. Sähköiseen muotoon on saatettu tähän mennessä lupien pääpiirustuksista vuodet Skannaamatta on vuodet Littoistenjärveen liittyvän selvitystyön aloittamiseen ei ole riittänyt henkilöresurssia. Lakiasiantuntijapalvelukokeilu aloitettiin Naantalin kaupungin kanssa YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

104 Tilinpäätös 2018 VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 2018 TA 2018 Ympäristönsuojelun suoritteet (luvat, ilmoitukset, tarkastukset ja valvontakäynnit) TP18/ TA18 % TP 2017 TP % Rakennusvalvonnan suoritteet (lupiin liittyvät päätös- ja katselmusmäärät) ,7 % Vertailuhinnat asukasta 12/18 TP 2018 TA 2018 TP18/ TA18 % TP 2017 TP 2016 Ympäristönsuojelu, euroa/asukas 12,85 13,75-6,5 % 13,50 12,79 Rakennusvalvonta, euroa/asukas 14,24 13,72 3,8 % 13,82 14, YMP LTK LIITE 2/2019: Tilinpäätös kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut

105 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Viranhaltijapäätökset 3/2019 KNA/290/ /2019 Ympäristölautakunta Valmistelija Ympäristönsuojelusihteeri Carmen Rapp p Selostus asiasta Ympäristölautakunnalle on osoitettu seuraavat tiedoksi merkittävät viranhaltijoiden päätökset. Rakennus- ja LVI-tarkastajan päätökset: Ajalta Päätösluettelo on lähetetty sähköisesti lautakunnan jäsenille. Esittelijä Päätösehdotus Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä Ympäristölautakunta päättää merkitä päätökset tiedoksi. Päätös 22 Ote

106 KAARINAN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Ilmoitusasiat 3/2019 KNA/293/ /2019 Tiivistelmä - Ympäristölautakunta Valmistelija Ympäristönsuojelusihteeri Carmen Rapp p Selostus asiasta Turun hallinto-oikeus - Päätös 19/0045/1 päätös toimenpideluvasta tehdystä valituksesta - Päätös 19/0046/1 päätös toimenpideluvasta tehdystä valituksesta - Päätös 19/0047/1 päätös asiakirjoista perittävistä maksuista tehdystä kunnallisvalituksesta Lounais-Suomen Jätehuoltolautakunta - Pöytäkirja Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä - Raportti: ilmanlaatu Turun kaupunkiseudulla helmikuussa 2019 Benviroc Oy, CO2-raportti - Kaarinan kasvihuonepäästöt 2018 Kaarinan kaupunginhallitus - Ote pöytäkirjasta Rakennusjärjestyksen uusiminen Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus CO2-raportti Kaarina Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä Ympäristölautakunta merkitsee asiat tiedoksi. Päätös 23 Ote

107 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2018 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

108 CO2-raportin vuosiraportti, Kaarina Yhteenveto: Kaarina 2017 Maakunta Varsinais-Suomi Asukasluku Asukastiheys (as./km 2 ) 220 Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt (kt CO 2-ekv) 12,7 Rakennusten lämmityksen päästöt (kt CO 2-ekv) 77,7 Tieliikenteen päästöt (kt CO 2-ekv) 73,9 Maatalouden päästöt (kt CO 2-ekv) 4,1 Jätehuollon päästöt (kt CO 2-ekv) 3,0 Päästöt yhteensä (kt CO 2-ekv) 171,3 Päästöt asukasta kohden (t CO 2-ekv/asukas) 5,2 CO2-raportti Benviroc Oy c/o Innovation House Finland Tekniikantie Espoo Puhelin toimitus@co2-raportti.fi Kansikuva: Shutterstock CO2-raportti 2019 Espoo CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

109 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 Tiivistelmä Johdanto Päästölaskennan lähtökohdat ja määritelmät Sähkönkulutus Rakennusten lämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Energian loppukulutus ja päästöt yhteensä Kaarinassa Asukaskohtaisten päästöjen vertailu Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus.. 37 Lähdeluettelo Liite 1: Kaarinan tiedot vuonna 2004 ja vuosina Liite 2: Kuntien välisiä asukaskohtaisten päästöjen vertailuja Liite 3: Kuntien välisiä kokonaispäästöjen vertailuja CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

110 Esipuhe... CO2-raportin tuottamaa luotettavaa päästölaskentapalvelua on tarjottu kunnille ja kaupungeille jo lähes kymmenen vuoden ajan. Palvelun avulla kunnat ja kaupungit voivat vaivattomasti seurata ilmastotyönsä tuloksia ja vertailla päästökehitystään muihin kuntiin. Palvelun kattavuus on kehittynyt vuosittain ja vuoden 2018 raporttien julkaisun jälkeen uusina kuntina palveluun ovat liittyneet Kajaani, Lempäälä ja Hanko. Edellisten vuosien tapaan CO2-raporttissa esitetään jokaisen laskentasektorin osalta monipuolisia ja havainnollistavia kuvia, joita kunnat voivat hyödyntää ilmastoviestinnässään. Uusina elementteinä vuoden 2019 raportteihin ovat tulleet muun muassa kuntien kokonaispäästöjen kattavat vertailut sekä energiankulutuksen tarkempi seuranta. Kiinnostavat esimerkit kunnissa toteutetuista ilmastotoimenpiteistä ovat edellisten vuosien tapaan osa raporttia. Kuntatasolla tehtävä ilmastotyö on tärkeää kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kunta on osallistava toimija ja luonteva yhteistyökumppani eri sidosryhmien välillä. Useat kunnat ovatkin jo asettaneet kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää tehokkaita toimenpiteitä ja toimenpiteiden vaikutusten seurantaa. Toivomme, että CO2-raportti kannustaa jatkossakin päämäärätietoiseen ilmastotyöhön Kaarinassa! Emma Liljeström, johtava asiantuntija Jenni Styrman, ilmastoasiantuntija Suvi Monni, tiimipäällikkö Juha Kukko, päätoimittaja CO2-raportti CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

111 Tiivistelmä Tässä CO2-raportin vuosiraportissa on esitetty Kaarinan kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta 2004, sekä ennakkotieto vuodelta Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. CO2-raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella. Kaarinan kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2017 olivat yhteensä 171,3 kt CO 2-ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 12,7 kt CO 2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 9,3 kt CO 2-ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 31,0 kt CO 2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 36,7 kt CO 2-ekv erillislämmityksestä, 73,9 kt CO 2-ekv tieliikenteestä, 4,1 kt CO 2-ekv maataloudesta ja 3,0 kt CO 2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 3,5 kt CO 2-ekv. Kaarinan päästöt asukasta kohti vuonna 2017 olivat 5,2 t CO 2-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2- raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,0 13,5 t CO 2-ekv. CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna 2017 oli 6,2 t CO 2-ekv. Kaarinan päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna ,4 t CO 2-ekv/asukas, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Kaarinan asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2017 olivat 0,3 t CO 2-ekv, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkölämmityksen päästöihin vaikuttavat sähkölämmityksen osuus lämmitysmuotojakaumasta, sekä vuosittainen lämmitystarve. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni. Kaarinan kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna ,9 t CO 2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 1,1 t CO 2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat noin 30 % suuremmat ja päästöt erillislämmityksestä noin 20 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Kaarinan päästöt tieliikenteestä vuonna 2017 olivat 2,2 t CO 2-ekv/asukas, eli samaa suuruusluokkaa kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Kaarinan päästöt ilman teollisuutta laskivat 5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen Päästöjen lasku oli samansuuruinen kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

112 1. Johdanto Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimenpiteitä, joilla ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja pystytään vähentämään. Puhtaiden teknologioiden käyttöönotto, energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat keskeisiä ilmastotyön tavoitteita. Puhtaiden ja älykkäiden ratkaisujen ympärille on kehittynyt oma, alati kasvava cleantech-toimialansa. Energiantuotannossa puolestaan pyritään korvaamaan fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä, kestäviä ratkaisuja käyttäen. Muutos vaatii uudenlaista osaamista, mutta luo myös liiketoimintaa uusien ja innovatiivisten ratkaisujen ympärille. Myös rakentaminen on murrosvaiheessa, kun muun muassa nollaenergiarakentaminen yleistyy ja tulee EU:n lainsäädännön mukaan pakolliseksi 2020-luvun alussa. Ilmastotyötä ohjaavat kansainväliset ilmastosopimukset, joista viimeisin solmittiin YK:n ilmastosopimuksen 21. osapuolikokouksessa Pariisissa vuonna Ilmastosopimuksella pyritään päästövähennystavoitteiden lisäksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen sekä ohjaamaan rahoitusvirtoja ilmastokestäviin ratkaisuihin. Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi syksyllä 2018 erikoisraportin, jossa vertailtiin maapallon keskilämpötilan 1,5 ja 2 asteen nousun vaikutuksia. Raportin mukaan on todennäköistä, että ilmaston lämpeneminen nousee 1,5 asteeseen vuosien 2030 ja 2052 välillä, mikäli lämpenemistä ei pystytä hidastamaan. Lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on kuitenkin mahdollista, mikäli ihmistoiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä onnistutaan vähentämään noin 45 %:lla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi nettopäästöjen tulisi laskea nollaan vuoteen 2050 mennessä. Euroopan Unioni on aktiivisesti mukana kansainvälisessä ilmastotyössä. EU:n energia- ja ilmastopolitiikka tähtää kestävän, vähähiilisen ja ympäristöystävällisen talousalueen muodostumiseen. Kansainvälisten ja EU:n ilmastotavoitteiden pohjalta on Suomessakin asetettu kansallisen tason päästövähennystavoitteita. Suomessa pyritään pitkällä aikavälillä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Nykyisellä hallituskaudella tavoitetta on kiristetty linjaamalla, että Suomen tulisi pyrkiä hiilineutraaliuteen jo vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030, joka linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Suunnitelman laatimisesta on säädetty ilmastolaissa (609/2015). Kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä paikallisen tason toimijoita, jotka pystyvät konkreettisesti edistämään alueidensa ilmastomyönteistä kehitystä. Muun muassa Suomen kansallinen energiatehokkuussopimustoiminta sekä kuntien väliset yhteistyöverkostot ja niiden kautta jaettava tieto ovat tarpeellisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Useat CO2-raportin kunnat hyödyntävätkin näitä mahdollisuuksia omassa ilmastotyössään. CO2-raportti tarjoaa hyödyllisen työkalun kuntien ilmastotavoitteiden asettamiseksi ja niiden seuraamiseksi. Kansainvälisiä laskentastandardeja noudattava laskentamalli taipuu hyvin myös kansainvälistä ilmastotyötä tekevien kuntien päästöseurantaan ja raportointiin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

113 2. Päästölaskennan lähtökohdat ja määritelmät CO2-raportissa kunnan kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kulutusperusteisesti siten, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Jätteenkäsittelyn päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa jäte on syntynyt, vaikka se käsiteltäisiin toisaalla. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Raportissa käytetyt tärkeimmät käsitteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Vuosiraportin käsitteitä ja määritelmiä. Käsite Kuvaus CO 2-ekv CO 2-ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla voidaan yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten kasvihuonekaasujen päästöt kerrotaan niiden GWP-kertoimilla. Energian loppukulutus - erillislämmitys Erillislämmitettyjen rakennusten kuluttaman polttoaineen (öljy, maakaasu, puu) määrä yhteensä Energian loppukulutus - kaukolämpö Rakennuksissa kulutetun kaukolämmön määrä. Isojen kaukolämpöverkkojen tapauksessa perustuu usein kaukolämpöyhtiön ilmoitukseen ja pienten kaukolämpökattiloiden tapauksessa lämmönjakelijalle tehtyyn kyselyyn tai arvioon. Energian loppukulutus maalämpö Maalämpöpumppujen käyttämä sähkö Energian loppukulutus tieliikenne Tieliikenteessä käytetyn bensiinin, dieselin ja biopolttoaineen määrä Erillislämmitys Rakennuskohtainen lämmitys öljyllä, maakaasulla tai puulla GWh Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = kwh. GWP-kerroin (Global Warming Kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta ilmastoon tietyllä Potential) aikajänteellä kuvaava kerroin. Yleisesti (ja tässä raportissa) käytetään 100 vuoden aikajännettä. Tässä raportissa CH 4:n GWPkertoimena on käytetty 21 ja N 2O:n 310. Hyödynjakomenetelmä Menetelmä, jossa jyvitetään yhteistuotannon polttoaineet sähkölle ja lämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tarvitseman polttoainemäärän suhteessa. Kuluttajien sähkönkulutus Asumisen, rakentamisen, maatalouden ja palveluiden sähkönkulutus, josta on vähennetty sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen käytättämä sähkö. Lämmitystarveluku Lämmitystarveluku saadaan laskemalla päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Ilmatieteen laitos tuottaa kuntakohtaiset lämmitystarveluvut. Maalämmön päästöt Maalämpöpumppujen käyttämän sähkön päästö Päästöt ilman teollisuutta Kunnan kasvihuonekaasupäästöt poislukien teollisuuden sähkönkulutus ja teollisuuden ja työkoneiden polttoaineen käyttö. Päästöt ilman teollisuutta sisältää kuitenkin teollisuusrakennusten lämmityksen, teollisuuden jätevedenkäsittelyn sekä teollisuuden kaatopaikkojen päästöt. Rakennusten lämmityksen päästöt Erillislämmitettyjen rakennusten polttoaineenkulutuksen päästö + sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen käyttämän sähkön CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

114 päästö + kunnassa kulutetun kaukolämmön tuotannon aiheuttama päästö. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO 2), metaani (CH 4) ja dityppioksidi (N 2O). Mukana eivät ole niin kutsutut fluoratut kasvihuonekaasut eli HFC- ja PFC-yhdisteet sekä rikkiheksafluoridi (SF 6), joita käytetään tietyissä tuotteissa esimerkiksi kylmäaineina. CO2-raportin laskentamalli noudattaa Euroopan Unionin kaupunkien ja kuntien päästölaskentaa varten kehittämää standardia 1. Laskentamalli vastaa kuntatasolle sovellettuna menetelmiä, joita käytetään Tilastokeskuksen vuosittain YK:n ilmastosopimukselle raportoimassa Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Lisäksi menetelmät vastaavat, tai ovat helposti muokattavissa vastaamaan yleisimpiä globaalisti käytössä olevia raportointikehyksiä. Tässä vuosiraportissa Kaarinan päästöt on esitetty voimassa olleen kuntajaon mukaisesti. 1 European Union, Covenant of Mayors, How to develop a Sustainable Energy Action Plan Guidebook. Part II, Baseline Emission Inventory. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

115 3. Sähkönkulutus CO2-raportin sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu Energiateollisuus ry:n tilastoon kuntien sähkönkulutuksesta. Tilastossa sähkönkulutus on esitetty seuraaville luokille: asuminen ja maatalous; palvelut ja rakentaminen; ja teollisuus. Kaarinan sähkönkulutus eri sektoreilla vuonna 2004 ja vuosina on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kaarinan sähkönkulutus vuonna 2004 ja vuosina Sähkönkulutus (GWh) Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Yhteensä Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt saadaan vähentämällä Energiateollisuus ry:n tilastoluokkien asuminen, maatalous, palvelut ja rakentaminen sähkönkulutuksesta sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen sähkönkäytön päästö. Myös kuluttajien sähkönkulutus -luokassa osa energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen, sillä se sisältää esimerkiksi kylpyhuoneiden sähköllä toimivan lattialämmityksen sekä ilmalämpöpumppujen käyttämän sähkön. CO2-raportissa käytetään sähkönkulutuksen päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönkulutuksen päästökerrointa. Päästökerroin on laskettu perustuen Tilastokeskuksen ja Energiateollisuus ry:n aineistoon. Suomen sähköntuotannon päästöt on yhteistuotannon tapauksessa laskettu käyttäen hyödynjakomenetelmää, ja näin saadut päästöt on jaettu Suomen sähkönkulutuksella. Viime vuosina Suomen talouden elpyminen on näkynyt sähkön kokonaiskulutuksen kasvuna. Sähkön kokonaiskulutus on kasvanut vuodesta 2016 lähtien. Energiateollisuus ry:n tilaston mukaan vuoden 2018 sähkön kokonaiskulutus oli 87 terawattituntia. Kulutus kasvoi 2 % vuoteen 2017 verrattuna, jolloin kokonaiskulutus oli 85,5 terawattituntia. Asumisen ja maatalouden osuus kokonaissähkönkulutuksesta vuonna 2018 oli 28 % ja palveluiden ja rakentamisen 22 %. Teollisuuden osuus kokonaissähkönkulutuksesta vuonna 2018 oli 47 %, eli noin 41 TWh. Kasvua vuodesta 2017 oli 2 %. Metsäteollisuus on teollisuuden toimialoista merkittävin sähkönkäyttäjä. Noin puolet teollisuuden sähkönkulutuksesta on metsäteollisuuden käyttämää sähköä. Sähkönkulutuksen päästökerroin vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa kotimaassa käytettyjen polttoaineiden osuuksista, vesivoiman saatavuudesta, päästökauppamarkkinoiden tilanteesta, tuonnista ja viennistä. Hiilidioksidineutraalin sähkön tuotannon kannalta keskiössä ovat tuuli-, vesi- ja ydinvoima sekä kotimaiseen bioenergiaan pohjautuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Vuonna 2018 sähköä tuotiin 23 %, eli noin 20 terawattituntia. Sähkön tuonti laski hieman ennätysvuodesta 2017, jolloin sähköä tuotiin 20,4 terawattituntia. Vuonna 2017 sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt Suomessa olivat mittaushistorian alhaisimmat, kun jopa 80 % Suomessa tuotetusta sähköstä oli hiilidioksidineutraalia. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 47 % tuotetusta sähköstä. Vuonna 2018 vastaavat lukemat olivat 79 % hiilidioksidineutraalia sähköä ja 47 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Uusiutuvista energiamuodoista merkittävimpiä olivat vesivoima ja erilaiset biomassat. Tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut vuosittain. Sähköntuotannon päästöt vuonna 2017 olivat 5,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Vuonna 2018 päästöt kasvoivat 7 miljoonaan tonniin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

116 t CO 2 /GWh Sähkönkulutuksen päästöjä voivat vähentää kaikki kunnan sähkönkuluttajat: julkiset toimijat, elinkeinoelämä ja asukkaat. Suunnittelun ja rakentamisen aikana tehdyt ratkaisut vaikuttavat merkittävästi asumisen energiankäytön tasoon. Kulutukseen voi vaikuttaa säästämällä sähköä sekä toteuttamalla energiatehokkuutta parantavia toimia. Kunnat voivat esimerkiksi suosia ja kannustaa paikalliseen uusiutuvan energian pientuotantoon ja vaikuttaa omistamiensa energiayhtiöiden vähäpäästöisemmän tuotannon kehittämiseen. Sähkölämmitetyissä rakennuksissa asukkaat voivat vähentää sähkönkulutustaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota sopivaan huonelämpötilaan ja rajoittamalla lämpimän veden käyttöä. Kaikissa rakennuksissa sähkönkulutusta voidaan pienentää suunnittelemalla valaistus mahdollisimman energiatehokkaaksi. CO2-raportissa käytetyt sähkönkulutuksen päästökertoimet (vuosikeskiarvot koko Suomen tasolla) on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. CO2-raportin sähkönkulutuksen keskimääräiset päästökertoimet Vuoden 2018 päästökerroin on ennakkotieto. t CO 2-ekv/GWh * Asuminen, maatalous, palvelut, rakentaminen Teollisuus CO2-raportissa sähkönkulutus lasketaan viikkotasolla, ja sähkönkulutuksen päästökerroin kuukausittain. Näin ollen sähkölämmitykselle saadaan käytännössä suurempi päästökerroin kuin kuluttajien sähkönkulutukselle, sillä sähkölämmitystä käytetään enemmän talviaikaan, jolloin päästökerroin on keskimäärin suurempi kuin kesällä. Sähkönkulutuksen päästökerroin vuosien eri kuukausina on esitetty kuvassa * Kuva 1. Sähkönkulutuksen päästökerroin kuukausitasolla vuosina , laskettuna hyödynjakomenetelmällä Energiateollisuus ry:n aineistosta. Vuoden 2018 tieto on ennakkotieto. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

117 Teollisuuden sähkönkulutuksen päästö on laskettu CO2-raportissa niin ikään käyttäen valtakunnallista sähkönkulutuksen päästökerrointa. Käytännössä tietyt suuret teollisuuslaitokset, esimerkiksi puunjalostusja metalliteollisuudessa, tuottavat itse käyttämänsä sähkön 2. Kuvassa 2 on verrattu Kaarinan kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen osuutta kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) kuluttajien sähkönkulutuksen osuuteen keskimääräisessä CO2-raportin kunnassa vuonna Kuluttajien sähkönkulutus 7,4% Kuluttajien sähkönkulutus / kaikki kunnat 7,8% Kuva 2. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Kaarinassa ja CO2-raportin kunnissa keskimäärin vuonna Tämä sähkön omatuotanto otetaan tarkemmin huomioon teollisuuden ja työkoneiden päästölaskennassa, joka on CO2-raportissa erillinen lisäpalvelu. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

118 kt CO 2 -ekv Kuvassa 3 on esitetty sähkönkulutuksen päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina Vuoden 2018 tieto on ennakkotieto. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt laskivat 11 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen Sähkönkulutuksen päästöjen laskuun vaikutti sähkönkulutuksen päästökertoimen lasku. Ennakkotiedon mukaan sähkönkulutuksen päästöt kasvoivat vuonna 2018, johtuen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen kasvusta Kuluttajien sähkönkulutus Teollisuuden sähkönkulutus ,9 9, ,0 6, ,0 6, ,4 8, ,1 7, ,3 4, ,7 5, ,2 4, ,5 3, ,3 3, ,7 3,5 2018* 14,0 Kuva 3. Kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina Vuoden 2018 tieto on ennakkotieto. Sitä ei ole esitetty teollisuuden sähkönkulutukselle. SUOMUSSALMELLE KOHOSI 90 MEGAWATIN TUULIVOIMAPUISTO Suomussalmella sijaitsevan Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston avajaisia juhlittiin elokuussa Metsähallituksen kehittämä aluehanke oli Kainuun alueen ensimmäinen tuulivoimahanke ja se toteutettiin yhteistyössä Loiste Energian ja Taalerin kanssa. Tuulivoimapuistoon kuuluu 30 voimalaa, joiden yksikköteho on kolme megawattia. Vuotuinen sähköenergian tuotanto on noin 350 GWh, joka vastaa noin omakotitalon tai kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta. Uudet voimalat ovat markkinoiden hiljaisimpia. Tuulivoimapuiston investoinnin arvo oli noin 180 miljoonaa euroa ja hankkeen työllistävä vaikutus oli merkittävä niin rakennusvaiheessa kuin jatkuvan huoltoyksikön kautta. Lähde: Energiayhtiö Loiste CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

119 4. Rakennusten lämmitys Suomessa huomattava osa energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa lämmityksestä aiheutuviin päästöihin esimerkiksi alentamalla sisälämpötilaa, parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä toteuttamalla lämmitystapamuutoksia. Ympäristöystävällisiä, päästöjä vähentäviä lämmitysjärjestelmiä ovat esimerkiksi maalämpö, puupolttoaineet sekä aurinkokeräimet. Kunnat voivat tukea uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä energianeuvonnan ja tiedotuksen keinoin, esimerkiksi tarjoamalla tietoa lämmitystapamuutoksista ja uusiutuvan energian pientuotannosta. Lisäksi kunnissa voidaan vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen ja siitä syntyviin päästöihin omien rakennusten järkevällä lämmityksellä ja lämmityksen suunnittelulla. Rakennusten ja kunnallistekniikan fossiilisia polttoaineita korvaamalla saavutetaan päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä. Kaukolämmön tuottaminen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa on kaukolämmön energiatehokkain vaihtoehto. Päästöjä voidaan vähentää kunnassa myös käyttämällä uusiutuvaa energiaa tai teollisuuden ylijäämälämpöä. Fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä tai kivihiiltä käytettäessä päästöt nousevat korkeiksi. Monissa CO2-raportin kunnissa on viime vuosien aikana siirrytty käyttämään uusiutuvia energianlähteitä, kuten haketta ja muita puupolttoaineita. Niiden käyttö on korvannut esimerkiksi öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä. Näille kunnille on tyypillistä kaukolämmön tuotannon päästöjen suurikin vaihtelu vuosittaisen polttoainejakauman mukaan. Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen kaukolämmöntuotannon polttoaineena on viime vuosina yleistynyt merkittävästi. Kunnissa, joissa jätteenpoltolla tuotetaan kaukolämpöä, on jätteenpolton päästö kansainvälisten laskentaohjeiden mukaisesti mukana kaukolämmönkulutuksen päästössä. Energiahyödynnettyjen yhdyskuntajätteiden sisältämät bioperäiset jakeet (kuten puu, pahvi, kartonki), vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, mikäli niillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Yhdyskuntajäte sisältää kuitenkin usein myös merkittävästi muovia. Muovi sisältää fossiilisista lähteistä peräisin olevaa hiiltä, joka vapautuu polton yhteydessä aiheuttaen päästöjä. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

120 Lämmitystarveluku Rakennusten lämmitystarvetta eri vuosina voidaan vertailla lämmitystarveluvulla, joka lasketaan päivittäisten ulko- ja sisälämpötilojen erotuksena (ks. taulukko 1). Kuvassa 4 on esitetty Kaarinan lämmitystarveluvut vuonna 2004 ja vuosina Kuvasta nähdään, että tällä aikavälillä lämpimin vuosi on ollut 2015 ja kylmin vuosi Lämmitystarveluvun vuosittaisen vaihtelun vaikutus päästöihin on usein suurempaa kuin vuosittaiset muutokset erillislämmitettyjen rakennusten lämmitysmuodoissa. Pidemmällä tähtäimellä muutokset rakennusten lämmitysmuodoissa näkyvät päästökehityksessä selvemmin Kuva 4. Kaarinan lämmitystarveluvut vuonna 2004 ja vuosina Öljyllä, sähköllä ja maalämmöllä lämmitettyjen rakennusten energiantarve on laskettu CO2-raportin mallilla. Laskennan lähtötietoina ovat Tilastokeskuksen rakennuskannasta saadut kuntakohtaiset rakennusten pintaalatiedot käyttötarkoituksen mukaan sekä kunnan vuosittainen lämmitystarve. Mallissa hyödynnetään myös Tilastokeskuksen tilastoa rakennusten lämmityksen energiankulutuksesta koko Suomessa, sekä Motiva Oy:n tietoja lämpimän käyttöveden lämmityksen energiantarpeesta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

121 Kuvassa 5 on esitetty Kaarinan rakennusten lämmityksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna Sähkölämmitys 5,4 % Muut sektorit Rakennusten lämmitys 45,3 % Maalämpö 0,3 % Kaukolämpö 18,1 % Erillislämmitys 21,4 % Kuva 5. Rakennusten lämmityksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Kaarinassa vuonna 2017 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin. Puupolttoaineen kulutus rakennusten erillislämmityksessä perustuu Metlan tilastoon polttopuun käytöstä. Puun pienkäyttöä koskeva kartoitus toteutetaan noin kymmenen vuoden välein. Tiedot kaukolämmön tuotannon polttoaineista on saatu Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastosta. Laskennassa on otettu huomioon kaukolämmön ostot ja myynnit kunnan rajojen yli. Kulutusperusteista laskentatapaa noudattaen kaukolämmön tuotannossa syntyneet päästöt on allokoitu sille kunnalle, jossa kaukolämpö kulutetaan. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon polttoaineet on jaettu sähkölle ja kaukolämmölle hyödynjakomenetelmää käyttäen. Rakennusten lämmityksen päästöt on laskettu perustuen polttoainekohtaisiin päästökertoimiin sekä sähkönkulutuksen päästökertoimeen. Polttoaineiden CO 2-päästöt on laskettu hyödyntäen Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta. Polttoaineen poltossa syntyy myös pieniä määriä CH 4- ja N 2O-päästöjä. Näiden päästöjen määrä riippuu sekä käytettävästä polttoaineesta että polttoteknologiasta. CH 4- ja N 2O-päästöt on laskettu käyttäen Kasvenermallin päästökertoimia. Rakennusten lämmityksen päästöt vuonna 2017 olivat yhteensä 77,7 kt CO 2-ekv. Päästöt laskivat 4 % vuodesta 2016 vuoteen Kaukolämmityksen päästöt laskivat 8 % vuodesta 2016 vuoteen CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

122 kt CO 2 -ekv Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina on esitetty kuvassa 6. Kuvassa esitetyt maalämmön päästöt kuvaavat maalämpöpumppujen sähkönkulutuksen päästöjä. Maalämmön päästöjä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että viime vuosina yleistyneen lämmitysmuodon tiedot eivät ole rakennuskantatilastossa välttämättä täysin ajan tasalla Kaukolämpö Sähkölämmitys Maalämpö Erillislämmitys ,1 18,0 36, ,5 13,4 32, ,5 17,7 0,4 37, ,8 24,6 0,6 40, ,7 17,8 0,6 33, ,9 12,6 0,5 35, ,8 14,8 0,6 33, ,7 11,3 0,5 32, ,0 9,1 0,5 31, ,7 10,8 0,6 35, ,0 9,3 0,6 36,7 2018* 31,3 10,2 0,7 37,0 Kuva 6. Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina Vuoden 2018 tieto on ennakkotieto. KOUVOLASSA BIOLÄMPÖENERGIA SYNTYY VILJAPÖLYSTÄ Kouvolan Korialla on tarjolla kaukolämpöä, jota tuotetaan viljan kuivatuksessa ja säilömisessä talteenotetusta viljapölystä. Suomen Viljavan rakentaman lämpölaitoksen energiaa käytetään sadonkorjuuaikana viljankuivatukseen ja kuivatuskauden ulkopuolella lämpölaitoksen tuottama energia syötetään KSS Lämmön kaukolämpöverkkoon. Viljapöly ja muut viljan käsittelyssä syntyvät jakeet ovat energia-arvoltaan samaa luokkaa kuin puupelletti ja sopivat täten erinomaisesti hyödynnettäväksi bioenergiana. Lähde: KSS Energia CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

123 5. Tieliikenne Liikenteestä aiheutuu noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjen lisäksi ympäristöhaasteita aiheuttavat ilmanlaadun heikkeneminen, melu ja vaikutukset pohjavesiin. Kunnat voivat vaikuttaa tieliikenteen päästöihin tukemalla joukko- ja kevyttä liikennettä, autokannan uudistumista sekä vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Vähäpäästöisten autojen yleistymiseen kunnissa voidaan vaikuttaa esimerkiksi varaamalla niille pysäköintipaikkoja ja alentamalla niiden pysäköintimaksuja. Kuntalaiset puolestaan voivat vähentää liikenteen päästöjä suosimalla joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä ja välttämällä turhia ajomatkoja. Moniautoisissa talouksissa useamman ajoneuvon tarpeellisuutta voidaan harkita. Useamman auton tarve pienenee esimerkiksi kimppakyytejä suosimalla. Kuvassa 7 on esitetty tieliikenteen päästöjen osuus Kaarinan kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna Kunnan kadut ja tiet 10,4 % Muut sektorit Tieliikenne 43,1 % Päätiet 32,3 % Moottoripyörät ja mopot 0,4 % Kuva 7. Tieliikenteen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Kaarinassa vuonna 2017 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

124 kt CO 2 -ekv Tieliikenteen päästölaskenta perustuu VTT:n LIISA-malliin 3, jossa lasketaan päästöt eri ajoneuvotyypeille ja tieluokille. LIISA-malli on yksi VTT:n LIPASTO järjestelmän viidestä mallista. Mallilla tuotetaan Suomen viralliset vuosittaiset päästömäärät EU:lle, YK:lle ja Suomen tilastoihin. Laskenta perustuu kahteen pääelementtiin, autokohtaisiin vuosisuoritteisiin (km/a) ja suoritekohtaisiin päästökertoimiin (g/km). Kuntakohtaisessa laskennassa maantiesuoritteen lähtökohtana on Liikenneviraston ilmoitus maantiesuoritteesta kunnittain. Katusuorite jaetaan kunnille niiden väkiluvun suhteessa, lukuun ottamatta suurimpia kaupunkeja, joiden osalta katuliikennesuoritteesta on tarkempaa tietoa. Mallissa käytettyihin päästökertoimiin vaikuttavat polttoaineiden bio-osuudet. Polttoaineiden bio-osuudet laskivat huomattavasti vuodesta 2015 vuoteen 2016, mikä johti tieliikenteen päästöjen kasvuun lähes kaikissa kunnissa. Vuonna 2017 polttoaineiden bio-osuudet kasvoivat jälleen, mikä näkyy myös tieliikenteen päästöjen laskuna. VTT päivitti LIISA-mallin tietoja vuoden 2018 aikana. Vertailukelpoisuuden säilymisen vuoksi tieliikenteen päästöt on tähän raporttiin päivitetty takautuvasti kaikkien raportoitujen vuosien osalta. Tieliikenteen päästöt Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina on esitetty kuvassa 8. Autojen (henkilöja pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot) päästöt on esitetty pääteille ja kunnan kaduille ja teille. Moottoripyörien ja mopojen päästöt on esitetty erikseen. Tieliikenteen päästöt laskivat 5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen Yhteensä 78,7 78,8 75,3 77,6 75,7 75,2 75,5 69,2 69,8 77,8 73,9 74,3 Moottorip. ja mopot 0,4 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Päätiet 53,4 54,9 52,4 54,4 53,2 53,2 53,6 49,3 49,8 55,9 55,3 Kunnan kadut ja tiet 24,8 23,3 22,2 22,6 21,8 21,2 21,2 19,2 19,3 21,2 17,9 Kuva 8. Tieliikenteen päästöt Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina Vuoden 2018 tieto on ennakkotieto, joka perustuu liikennemäärien muutoksiin kunnan alueella. 3 VTT 2018: LIISA 2017, CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

125 JÄTERASVASTA UUSIUTUVAA DIESELIÄ Nesteen suosittu Kinkkutemppu on järjestetty jo kolmena jouluna ja tempauksen suosio on kasvanut vuosittain. Vuoden 2018 Kinkkutempun tavoitteena oli kierrättää suomalaisen kotitalouden joulukinkkujen paistinrasvat. Joulukinkkujen paistinrasvasta Neste valmistaa uusiutuvaa Neste MY dieseliä, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90% alhaisemmat kuin perinteisen dieselin. Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi kelpaa toki lähes mikä tahansa jäterasva tai kasviöljy. Tempauksen suosio on osoitus suomalaisten halusta kierrättää! Lähde: Neste CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

126 6. Maatalous Maataloudesta aiheutuu noin 10 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöt aiheutuvat eläinten ruuansulatuksesta, lannasta sekä peltoviljelystä. Merkittävimmät päästöt aiheutuvat maaperään lannoitteena lisätystä typestä sekä tuotantoeläinten ruuansulatuksesta. Nykyisellä tasolla maatalouden päästöt ovat pysyneet jo yli kymmenen vuoden ajan. Verrattaessa päästöjä vuoden 1990 tasoon, ovat päästöt kuitenkin laskeneet noin 14 prosenttia. Päästöjen lasku johtuu pääasiassa väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Päästöjen laskuun on lisäksi vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, josta on seurannut tilojen lukumäärän lasku, tilakoon kasvu ja muutoksia kotieläinten määrissä. Esimerkiksi nautojen ruuansulatuksen päästöt ovat laskeneet nautojen määrän vähenemisen myötä. Myös viljan viljelyala ja tuotanto ovat hiukan pienentyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Maatilojen kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön, huolehtimalla peltomaan rakenteesta ja kasvattamalla peltojen hiilinieluja. Suosimalla typensitojakasveja teollisen typpilannoitteen sijaan voidaan vähentää lannoiteteollisuuden päästöjä. Lannan varastointi- ja käsittelytapoja suunnittelemalla ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon ja kasvien käyttöön, ilmaan haihtumisen sijaan. Kiertotalous on ollut näkyvästi esillä viime vuosina ja se on tärkeä osa useiden ympäristöongelmien ratkaisua. Eläinten ruuansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt on laskettu perustuen eläinten lukumäärään sekä Suomen kasvihuonekaasuinventaarion eläintyyppikohtaisiin päästökertoimiin. Laskennassa ovat mukana seuraavat eläintyypit: nautaeläimet (5 eri luokkaa), hevoset, ponit, lampaat, vuohet, siat, porot ja siipikarja (6 eri luokkaa). Eläinten lukumäärätiedot on saatu Maaseutuviraston (Mavi) maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä ja Suomen Hippos ry:stä. Porojen lukumäärätiedot on saatu Paliskuntain yhdistykseltä. Peltoviljelystä aiheutuu N 2O-päästöjä, sillä pieni osa pelloille lisätystä typestä muodostaa N 2O:ta. Päästölaskennassa ovat mukana synteettinen typpilannoitus, lannan käyttö lannoitteena, kasvien niittojäännös ja typpeä sitovat kasvit. Lisäksi laskennassa ovat mukana peltojen kalkituksen CO 2-päästö, sekä epäsuorat N 2O-päästöt muiden typpiyhdisteiden laskeuman sekä typen huuhtouman seurauksena. Peltoviljelyn päästölaskennan pohjana ovat Maaseutuvirasto Mavin viljelypinta-ala tiedot seuraaville kasveille: apilansiemen, herne, kaura, kevätvehnä, kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, ohra, peruna, porkkana, punajuuri, ruis, seosvilja, sokerijuurikas, syysvehnä, tarhaherne, valkokaali ja öljykasvit. Lisäksi on käytetty tietoa koko viljelypinta-alasta. Päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

127 Kuvassa 9 on esitetty maatalouden osuus Kaarinan kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna Eläinten ruuansulatus 0,3 % Lannankäsittely 0,1 % Lanta laitumella 0,1 % Muut sektorit Maatalous 2,4 % Lanta lannoitteena 0,1 % Synteettinen lannoitus 1,0 % Kalkitus 0,3 % Niittojäännös ja typpeä sitovat kasvit 0,2 % Epäsuora päästö 0,4 % Kuva 9. Maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Kaarinassa vuonna 2017 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

128 kt CO 2 -ekv Kuvassa 10 on esitetty maatalouden päästöjen kehitys vuonna 2004 ja vuosina Porojen lukumäärätiedot perustuvat vuoden 2018 osalta ennakkotietoon ja tämä vaikuttaa niiden kuntien päästöihin, joissa porotaloutta harjoitetaan. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Eläinten ruuansulatus Lannankäsittely Peltoviljely ,4 0,2 3, ,5 0,4 3, ,5 0,3 3, ,5 0,3 3, ,5 0,3 3, ,5 0,3 3, ,5 0,3 3, ,5 0,3 3, ,5 0,3 3, ,5 0,2 3, ,5 0,3 3,4 2018* 0,4 0,3 3,3 Kuva 10. Maatalouden päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina jaettuna eläinten ruuansulatuksen, lannankäsittelyn ja peltoviljelyn päästöihin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

129 VOIDAANKO KIPSIKÄSITTELYLLÄ VÄHENTÄÄ MAATALOUDEN FOSFORIKUORMITUSTA JA ITÄMEREN REHEVÖITYMISTÄ? Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hankkeessa pilotoitiin peltojen kipsikäsittelyn vaikutusta valumaveden laatuun ja peltojen ravinnetilaan. Lisäksi hankkeessa kerättiin tietoa kipsinlevityksen soveltuvuudesta osaksi viljelytoimia. Kokeilu toteutettiin Liedossa ja Paimiossa Savijoen varrella vuosina Kipsinlevityksen todettiin olevan potentiaalinen keino maatalouden fosforihuuhtouman vähentämiseksi ja sitä kautta Saaristomeren ja koko Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi. Suomessa kipsin laajaalaisella käytöllä voitaisiin vähentää Itämereen päätyvää fosforikuormaa arviolta 300 tonnia vuosittain. SAVE-hanke kuului hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin sekä oli mukana EU-rahoitteisessa NutriTrade-hankkeessa (NutriTrade Piloting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic). Vuoteen 2020 jatkuva SAVE2-hanke (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä jatkoseuranta) on Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimushanke, jota rahoittaa ympäristöministeriö. Lähde: Save-hanke CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

130 7. Jätehuolto Jätehuollon päästöt koostuvat kiinteän jätteen kaatopaikkasijoituksesta ja laitoskompostoinnista, sekä jäteveden käsittelystä. Noin puolet kaikista metaanipäästöistä syntyy kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kaatopaikkojen metaanipäästöjä voidaan vähentää edistämällä eloperäisen jätteen kompostointia tai mädättämistä. Mädättämisessä syntynyt biokaasu voidaan käyttää liikenteen tai energiantuotannon polttoaineena. Tämä vähentää sekä kaatopaikkasijoituksen että kaukolämmöntuotannon päästöjä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2017 enää noin prosentti yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille. Nykyään jäte hyödynnetään joko energiakäytössä tai materiaalina. Energiakäyttö on viime vuosina ollut vallitseva käsittelytapa ja jätteestä on lyhyessä ajassa tullut merkittävä polttoaine kaukolämmön tuotannossa. Kunnissa, joissa jätteenpoltolla tuotetaan kaukolämpöä, on jätteenpolton päästö mukana kaukolämmönkulutuksen päästössä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen yhdyskuntajätteen määrä Suomessa on ollut noin 2,4 2,8 miljoonaa tonnia vuosittain. Asukasta kohti laskettuna määrä on vakiintunut noin viiteensataan kiloon vuodessa. Kuntalaiset voivat vaikuttaa jätehuollon päästöihin vähentämällä jätteen syntyä ja tehostamalla lajittelua ja kierrätystä. Erityisesti palvelutoimialoilta, kuten kaupasta, kertyvien kuitupakkausten materiaalihyödyntämisaste on korkea. Biojätteen määrän vähenemiseen vaikutetaan esimerkiksi ruuan hävikkiä pienentämällä. Kaatopaikalla osa orgaanisesta jätteestä hajoaa anaerobisesti vuosien ja vuosikymmenien kuluessa tuottaen metaania. Hajoavia jätejakeita ovat esimerkiksi elintarvikejäte, puutarhajäte, paperi ja pahvi. Sen sijaan esimerkiksi muovit, lasi ja metalli eivät hajoa kaatopaikalla lainkaan. Myös osa orgaanisesta jätteestä jää kaatopaikoilla hajoamatta ja varastoituu kaatopaikalle pitkäksi ajaksi. Kaatopaikan ratkaisuilla voidaan vaikuttaa metaanipäästöjen syntyyn. Kaatopaikkakaasun talteenotolla saadaan muodostunutta metaania talteen, ja sitä voidaan hyödyntää energiana tai polttaa soihtupolttona, jolloin metaani palaa hiilidioksidiksi. Kaatopaikan hapettavan pintakerroksen avulla voidaan osa metaanista hapettaa hiilidioksidiksi. Kaatopaikalla muodostuvan metaanin määrää arvioidaan dynaamisella mallilla, joka ottaa huomioon eri vuosina kaatopaikalle sijoitetut jätemäärät, jätteen tyypin, kaatopaikkakaasun talteenoton ja hapettumisen pintakerroksessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on kehittänyt tätä tarkoitusta varten jäteyhtiöille laskentamallin. Toiminnassa olevien yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen päästötiedot perustuvat jätehuoltoyhtiön päästöarvioon. Syntypaikkaperusteista laskentaa varten kaatopaikkojen päästöt jaettiin jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen kunnille asukasluvun suhteessa, sillä tietyn alueen kuntien asukaskohtaiset jätemäärät eivät yleensä vaihtele merkittävästi. Jäteveden käsittelystä syntyy CH 4- ja N 2O-päästöjä. Yhdyskuntajäteveden CH 4-päästöjen laskenta perustuu jätevedenkäsittelylaitoksille saapuvan orgaanisen aineksen (BOD7) kuormaan, ja N 2O-päästöjen laskenta jätevedenpuhdistamojen typpikuormaan vesistöihin. Nämä tiedot on saatu VAHTI-järjestelmästä, ja päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. Useiden kuntien yhteisten jätevedenpuhdistamoiden tapauksessa päästöt on jaettu kunnille puhdistamolle saapuvan jätevesikuorman suhteessa. Yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden piiriin kuulumattomien asukkaiden jätevedenkäsittelyn päästöt on laskettu perustuen haja-asutusalueiden väkilukuun käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

131 menetelmiä. CH 4-päästö perustuu asukaskohtaiseen keskimääräiseen orgaanisen aineksen kuormaan, ja N 2O-päästö keskimääräiseen proteiininkulutukseen ja proteiinin typpisisältöön. Kuvassa 11 on esitetty jätehuollon osuus Kaarinan kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna Yhdyskuntajätteen kaatopaikat 1,5 % Muut sektorit Jätehuolto 1,7 % Suljetut kaatopaikat 0,0 % Teollisuuden kaatopaikat 0,0 % Kompostointi 0,0 % Yhdyskuntajätevesi 0,3 % Teollisuuden jätevesi 0,0 % Kalankasvatus 0,0 % Kuva 11. Jätehuollon päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Kaarinassa vuonna 2017 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

132 kt CO 2 -ekv Jätehuollon päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina on esitetty kuvassa 12. Vuoden 2018 ennakkotietona on vuoden 2017 tieto. 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kiinteä jäte Jätevesi ,9 1, ,6 1, ,4 0, ,3 0, ,6 0, ,6 0, ,2 0, ,5 0, ,3 0, ,3 0, ,5 0,5 2018* 2,5 0,5 Kuva 12. Jätehuollon päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina Vuoden 2018 ennakkotietona on vuoden 2017 tieto. LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO VALMISTELEE JALOSTUSLAITOSTA KOKO SUOMEN POISTOTEKSTIILEILLE Lounais-Suomen Jätehuolto on käynnistänyt hankkeen, joka tähtää poistotekstiilien jalostuslaitoksen perustamiseen. Hankkeessa ovat mukana lähes kaikki kunnalliset jätelaitokset ympäri Suomea. Tavoitteena on, että laitoksella käsiteltäisiin ja jalostettaisiin jatkossa kaikki Suomen poistotekstiilit. Tarkoituksena on löytää lisää poistotekstiilin hyödyntäjäyrityksiä ja saada tekstiilit aikaisempaa tehokkaammin kierrätettyä ja uudelleenhyödynnettyä. Jalostuslaitoksen perustaminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Telaketju-verkoston ja poistotekstiilejä hyödyntävien yritysten kanssa. Telaketju on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka syntyi Lounais- Suomen Jätehuollon ja Turun Ammattikorkeakoulun Tekstiili 2.0 -hankkeen pohjalta. Laitos sai toukokuussa 2018 rahoituspäätöksen ensimmäisen vaiheen toteutusta varten. Poistotekstiilin jalostuslaitos vastaa EU:n jätedirektiivin muutokseen, jonka mukaan tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä Lähde: Yle Uutiset CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

133 8. Energian loppukulutus ja päästöt yhteensä Kaarinassa Energian loppukulutus Kaarinassa vuonna 2017 oli yhteensä 847 GWh ilman teollisuutta. Kulutuksen jakautuminen eri sektoreille on esitetty kuvassa 13. Kulutt. sähkönkulutus 16 % Tieliikenne 37 % Sähkölämmitys 11 % Kaukolämpö 11 % Maalämpö 1 % Erillislämmitys 24 % Kuva 13. Energian loppukulutuksen jakautuminen eri sektoreille Kaarinassa vuonna 2017 ilman teollisuutta. Energian loppukulutus ei sisällä lämpöpumppujen tuottamaa uusiutuvaa energiaa, mutta sisältää niiden käyttämän sähkön. Taulukossa 4 on esitetty loppuenergiankulutus sekä kulutuksen jakautuminen eri sektoreille Kaarinassa vuosina Taulukko 4. Energian loppukulutus Kaarinassa vuosina Loppuenergiankulutus Kuluttajien sähkönkulutus 136,1 139,0 138,2 Sähkölämmitys 80,7 91,7 91,0 Maalämpö 4,2 5,3 5,8 Kaukolämpö 83,4 94,4 93,6 Erillislämmitys 188,0 204,3 207,3 Tieliikenne 304,2 310,4 311,1 Yhteensä 796,7 845,1 846,9 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

134 Kaarinan kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2017 olivat yhteensä 171,3 kt CO 2-ekv, ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 12,7 kt CO 2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 9,3 kt CO 2-ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni, mikä johtuu osittain siitä, että rakennuskantatilaston tiedot eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Päästöistä 31,0 kt CO 2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 36,7 kt CO 2-ekv erillislämmityksestä, 73,9 kt CO 2-ekv tieliikenteestä, 4,1 kt CO 2-ekv maataloudesta ja 3,0 kt CO 2-ekv jätehuollosta (kuva 14). Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 3,5 kt CO 2-ekv. Maatalous 2 % Jätehuolto 2 % Kuluttajien sähkönkulutus 7 % Sähkölämmitys 6 % Maalämpö 0 % Tieliikenne 43 % Kaukolämpö 18 % Erillislämmitys 22 % Kuva 14. Kaarinan päästöt sektoreittain vuonna 2017 ilman teollisuutta. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

135 kt CO 2 -ekv Kuvassa 15 on esitetty päästöjen kehitys sektoreittain vuonna 2004 ja vuosina Kulutt:n sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto ,9 18,0 32,1 36,4 78,7 4,0 2, ,0 13,4 32,5 32,8 78,8 4,2 3, ,0 17,7 0,4 33,5 37,1 75,3 4,2 2, ,4 24,6 0,6 34,8 40,3 77,6 4,5 2, ,1 17,8 0,6 29,7 33,1 75,7 4,5 3, ,3 12,6 0,5 26,9 35,6 75,2 4,3 3, ,7 14,8 0,6 30,8 33,8 75,5 4,3 2, ,2 11,3 0,5 30,7 32,7 69,2 4,3 3, ,5 9,1 0,5 26,0 31,4 69,8 4,3 2, ,3 10,8 0,6 33,7 35,7 77,8 4,1 2, ,7 9,3 0,6 31,0 36,7 73,9 4,1 3,0 2018* 14,0 10,2 0,7 31,3 37,0 74,3 4,0 3,0 Kuva 15. Päästöt sektoreittain Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina ilman teollisuutta. Vuoden 2018 tieto on ennakkotieto. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

136 kt CO 2 -ekv Sektorikohtaisten päästöjen kehitystä on kuvattu viivakuvaajan 16 avulla. Vuoden 2018 tiedot perustuvat osittain ennakkotietoihin Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Kuva 16. Sektorikohtaisten päästöjen kehitys Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina Vuoden 2018 tiedot perustuvat osittain ennakkotietoihin. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

137 t CO 2 -ekv / asukas kt CO 2 -ekv Kuvassa 17 on esitetty päästöjen kehitys yhteensä ja asukasta kohden vuonna 2004 ja vuosina ilman teollisuutta. Kaarinan päästöt ilman teollisuutta laskivat 5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen Päästöjen lasku oli samansuuruinen kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. 8, , ,0 5, , ,0 2,0 1, , Yhteensä 208,0 190,3 196,9 217,4 190,5 175,4 183,3 167,9 157,4 179,8 171,3 174,4 As. kohden 7,3 6,3 6,4 7,0 6,1 5,6 5,8 5,2 4,8 5,5 5,2 5,3 0 Kuva 17. Päästöt yhteensä ja asukasta kohden Kaarinassa vuonna 2004 ja vuosina ilman teollisuutta. Vuoden 2018 tieto on ennakkotieto. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

138 t CO 2 -ekv / asukas 9. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu Kaarinan asukasta kohti lasketut päästöt olivat vuonna 2017 yhteensä 5,2 t CO 2-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,0 13,5 t CO 2-ekv. Kuvassa 18 on verrattu Kaarinan vuoden 2017 asukaskohtaisia päästöjä keskimääräisen CO2-raportin kunnan päästöihin. Mukana vertailussa ovat kuluttajien sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kauko-, ja erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. 2,5 Kaarina CO2-raportti 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Kuva 18. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu keskimääräiseen CO2-raportin kuntaan vuonna Kuvasta 18 nähdään, että Kaarinan päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna ,4 t CO 2- ekv/asukas, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Koska CO2-raportissa käytetään kaikille kunnille samaa, Suomen keskimääräistä päästökerrointa, johtuvat erot päästöissä ainoastaan eroista sähkön kulutuksessa. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Rakennusten lämmityksen päästöihin vaikuttavat ulkolämpötilasta riippuva lämmitysenergian tarve, lämmitysmuotojakauma sekä rakennusten pinta-ala asukasta kohti. Rakennuspinta-ala asukasta kohti on yleisesti ottaen suurempi kaupungeissa kuin pienissä kunnissa johtuen muun muassa teollisuusrakennusten, palveluiden, liike- ja toimistorakennusten sijoittumisesta kaupunkeihin. Kaarinan asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2017 olivat 0,3 t CO 2-ekv, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Maalämmön merkitys on vielä pieni mutta sen päästöjä CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

139 tarkasteltaessa on otettava huomioon, että viime vuosina yleistyneen lämmitysmuodon tiedot eivät välttämättä ole rakennuskantatilastossa täysin ajan tasalla. Kaarinan kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna ,9 t CO 2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 1,1 t CO 2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat noin 30 % suuremmat ja päästöt erillislämmityksestä noin 20 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Kaukolämmön päästöihin vaikuttavat merkittävästi tuotantoon käytetyt polttoaineet. Päästöt ovat korkeimmat kunnissa, joissa kaukolämmön tuotantoon käytetään pääasiassa turvetta ja kivihiiltä, ja pienet kunnissa, joissa käytetään paljon puupolttoaineita. Lämmitysmuotojakauma vaikuttaa lämmitysmuotojen asukaskohtaisten päästöjen vertailuun, ja kunnan rakennusten lämmityksen päästöjä tulisikin tarkastella kunkin lämmitysmuodon lisäksi myös kokonaisuutena. Kaarinan asukasta kohti lasketut päästöt rakennusten lämmityksestä olivat yhteensä 2,3 t CO 2-ekv. Rakennusten lämmityksen asukaskohtainen päästö CO2-raportin kunnissa vaihteli välillä 1,0 4,0 t CO 2-ekv keskiarvon ollessa 2,0 t CO 2-ekv/asukas. Kaarinan päästöt tieliikenteestä vuonna 2017 olivat 2,2 t CO 2-ekv/asukas, eli samaa suuruusluokkaa kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttaa sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Paikallisen tieliikenteen päästöihin vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenne ja liikennesuunnittelu, eli liikkumisen tarve kunnassa ja käytetty liikennemuoto. Läpiajoliikenne on merkittävässä osassa erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee valtatie. Kaarinan päästöt maataloudesta vuonna 2017 olivat asukasta kohti laskettuna 0,1 t CO 2-ekv. Päästöt olivat selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Maatalouden päästöt riippuvat kunnan maatalouselinkeinon laajuudesta, sekä sen jakautumisesta kotieläintalouteen ja peltoviljelyyn. Kotieläimistä naudat tuottavat eniten kasvihuonekaasujen päästöjä. Maataloussektorin päästöt vaihtelevat huomattavasti CO2-raportin kuntien välillä. Suurimmissa kaupungeissa maatalouden päästöt ovat lähes merkityksettömät, kun taas kunnissa, jotka ovat merkittäviä maidon- tai lihantuottajia, maatalous on tärkein päästösektori. Kaarinan päästöt jätehuollosta vuonna 2017 olivat 0,1 t CO 2-ekv/asukas, eli selvästi pienemmät kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Kaatopaikkasijoituksen päästöt riippuvat erityisesti kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan jätteen määrästä ja kaatopaikkakaasun talteenoton tehokkuudesta. Tietyissä kunnissa on myös isoja teollisuuden kaatopaikkoja, jotka vaikuttavat merkittävästi jätehuollon päästöihin. CO2-raportissa ovat mukana myös kuntien suljetut kaatopaikat siltä osin, kuin niistä on tietoa saatavissa. Näin ollen jätehuoltosektorin päästötiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia CO2-raportin kuntien kesken. Useimmissa kunnissa jätteen laitoskompostoinnin merkitys on pieni, mutta tietyissä kunnissa on suuria kompostointilaitoksia, jolloin kompostoinnin osuus jätesektorin päästöistä voi olla kymmeniä prosentteja. Jätevedenkäsittelyn päästöt ovat suurimmat kunnissa, joissa on paljon asukkaita kunnallisen jätevedenkäsittelyn ulkopuolella. Myös teollisuuden jätevedenkäsittelystä aiheutuu päästöjä, mutta nämä päästöt ovat yleensä pienet verrattuna haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn päästöihin. Tarkempia kaikkien CO2-raportin kuntien sektorikohtaisia päästövertailuja on esitetty liitteessä. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

140 t CO 2 -ekv / asukas Kuvassa 19 on vertailtu kaikkien CO2-raportissa mukana olevien Varsinais-Suomen kuntien asukaskohtaisia päästöjä toisiinsa (ilman teollisuutta). Kuntien päästöt vuonna 2017 vaihtelivat välillä 3,7 10,9 t CO 2- ekv/asukas. Kaarinan päästöt asukasta kohti olivat 23 prosenttia pienemmät kuin saman maakunnan kunnissa keskimäärin. Kaarinassa tärkein päästöjä aiheuttava sektori vuonna 2017 oli tieliikenne (43 % päästöistä ilman teollisuutta). Varsinais-Suomen kunnissa tieliikenne aiheutti keskimäärin 35 % päästöistä Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Kuva 19. CO2-raportissa mukana olevien Varsinais-Suomen kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2017 ilman teollisuutta. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

141 Järvenpää Kerava Vaasa Imatra Rauma Tuusula Kirkkonummi Hyvinkää Kotka Ylöjärvi Nurmijärvi Riihimäki Kajaani Kokkola --> Kaarina Mikkeli Hämeenlinna Kangasala Rovaniemi Vihti Seinäjoki Salo t CO 2 -ekv / asukas Kuvassa 20 on vertailtu sellaisten CO2-raportin kuntien asukaskohtaisia päästöjä, joissa on asukasta. Teollisuuden päästöt eivät ole vertailussa mukana. Näiden kuntien päästöt vuonna 2017 vaihtelivat välillä 3,0 7,9 t CO 2-ekv/asukas. Kaarinan päästöt asukasta kohti olivat 7 prosenttia suuremmat kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Kaarinan päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat pienemmät kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Päästöt rakennusten lämmityksestä ja tieliikenteestä olivat keskimääräistä suuremmat. 9 8 Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Kuva 20. CO2-raportissa mukana olevien asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2017 ilman teollisuutta. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

142 t CO 2 -ekv / asukas Kuvassa 21 on vertailtu toisiinsa sellaisia CO2-raportin kuntia, joissa on asukasta maaneliökilometrillä. Näiden kuntien päästöt vuonna 2017 (ilman teollisuutta) olivat keskimäärin 4,5 t CO 2- ekv/asukas. Päästöt vaihtelivat välillä 3,4 5,5 t CO 2-ekv/asukas. 6 5 Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto Kuva 21. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu (ilman teollisuutta) vuonna 2017 sellaisissa CO2-raportin kunnissa, joissa on asukasta maaneliökilometrillä. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina

143 10. Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus on Turun kaupunkiseudun kuntien (TKS-kuntien) välinen, kuntien ja valtion sekä valtio-osapuolten välinen sopijaosapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus. TKS-kunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus on jatkoa vuosien aiesopimukselle. Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla. Kasvihuonekaasupäästöt ovat TKS-kuntien yksi MAL-sopimuksen vaikuttavuuden indikaattori. Kaikkien TKSkuntien kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäisen kerran vuodelle Jatkossa päästöjä tullaan seuraamaan vuosittain. Useiden TKS-kuntien kasvihuonekaasupäästöjä on seurattu CO2-raportin kautta jo useiden vuosien ajan. Kuvassa 22 on esitetty kaikkien TKS-kuntien kasvihuonekaasupäästöt yhteensä vuosina sekä ennakkotieto vuodelta Teollisuuden päästöt eivät ole mukana tarkastelussa. Vuonna 2015 TKS-kuntien yhteenlasketut päästöt olivat tarkastellun aikasarjan pienimmät (1554,7 kt CO 2-ekv). Vuonna 2016 TKSkuntien yhteenlasketut päästöt kasvoivat mutta kääntyivät jälleen laskuun vuonna Yhteenlasketut päästöt TKS-kunnissa laskivat 6 % vuodesta 2016 vuoteen Verrattuna vuoteen 2015 olivat TKS-kuntien päästöt vuonna % suuremmat. Kuva 22. TKS-kuntien kasvihuonekaasupäästöt yhteensä vuosina ja ennakkotieto vuodelta Teollisuuden päästöt eivät ole mukana tarkastelussa. CO2-RAPORTTI BENVIROC OY YMP LTK oheismateriaali : CO2-raportti Kaarina