MYLLYTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (kortteli 23008)

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI MYLLYTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (kortteli 23008) SELOSTUS KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 2016

2 2 MYLLYTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (kortteli 23008) SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Piikkiön kirkonkylä, osa korttelia Myllytien asemakaavan muutos: A23008 Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän, 23. kaupunginosan, osaa korttelista sekä puistoaluetta ja kevyen liikenteen tien aluetta.. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän, 23. kaupunginosan, osa korttelia sekä puistoaluetta ja kevyen liikenteen tien aluetta. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukainen muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaarinan kaupungin johtosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta. Eveliina Eteläkoski, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, KAARINA Asemakaava on tullut vireille Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt asemakaavan (pvm). 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualue sijoittuu Myllytien ja Jokitien liittymän kaakkoispuolelle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin m2. Myllytien varressa oleva kevyen liikenteen väylä tarkistetaan asemakaavassa toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Rakennuspaikat muodostetaan huomioiden nykyiset maanomistussuhteet. Kaupungin omistama rakennuspaikka on tarkoitus myydä. Yksityisen maanomistajan osalta kaavassa huomioidaan alueen nykyiset rakennukset ja tulevat maankäytön kehittämistarpeet. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote ajantasakaavasta 4. ote vesihuoltokartasta 5. Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kaavoituspäätös

3 3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista Nykytilanne ja alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualue koostuu kolmesta tilasta. Piikkiön sähkömylly nimisen tilan (kiinteistötunnus ) omistaa Kaarinan kaupunki. Tilat Piikkiö 38 ja Piikkiö 37 (kiinteistötunnukset ja ) ovat yksityisomistuksessa. Kaupungin omistama tila on rakentamaton. Alue hoitamatonta nurmea ja hiekka / asfalttikenttää, jossa sijaitsee muutamia jäteastioita. Alueella on muutamia puita. Kiinteistöllä sijaitsee tuotanto/varastorakennus, jonka pinta-ala on noin 370 m2. Kiinteistöllä sijaitsee yhden asunnon talo, jonka pinta-ala on noin 227 m2. Piikkiön keskustan palvelut sijaitsevat alle 200 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Lähiympäristössä on pääosin omakotitalovaltaista asutusta. Hadvalantien varteen sijoittuu myös kerrostaloja. Alueen kaakkoispuolella virtaa Piikkiönjoki. Piikkiönjoen itäpuolella on Salvelanlaakson teollisuusalue. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee nykyinen Turusta Helsinkiin johtava rautatie. Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä, eikä siellä ole pieniä nurmialueita ja muutamaa puuta lukuun ottamatta luonnonympäristöä. Erillisen luontoselvityksen laatiminen ei ole asemakaavan muutoksen yhteydessä tarpeellista Rakennettu ympäristö Väestö, yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Suunnittelualue on pääosin rakennettua aluetta. Alue sijaitsee Piikkiön kirkonkylän keskustassa. Yhdyskuntarakenne alueen ympäristössä on kohtalaisen tiivistä. Varsinainen suunnittelualue on kuitenkin kohtalaisen väljää omakotitaloaluetta. Suunnittelualueen rakennukset ovat pääosin vanhaa rakennuskantaa. Suunnittelualueelle ei sijoitu inventoituja rakennetun ympäristön suojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Myllytien länsipuolella sijaitsevassa korttelissa on useita asemakaavassa suojelluiksi merkittyjä asuinrakennuksia ja niihin liittyviä piharakennuksia. Kohteet on arvotettu paikallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi rakennussuojelukohteiksi, sr-2. Määräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa. Suojelu koskee julkisivuja ja vesikattoa. Rakennuksessa ei tule tehdä sellaisia muutos- tai laajennustöitä, jotka vaarantavat rakennuksen ulkoasun, katon tai julkisivujen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen. Noin 200 metrin päässä alueen länsipuolella sijaitsee Piikkiön asema, joka on Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa merkitty suojeltavaksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi, SR Suojelumääräyksen mukaan suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Rakennuksia ja muita rakenteita ei saa ilman erityisiä pakottavia syitä purkaa. Piikkiön asema on neljännen luokan asemarakennus ulkorakennuksineen (Bruno Granholm) luvun lopulta, laajennus 1920-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluu myös asemapuisto.

4 4 Palvelut ja työpaikat Virkistys Liikenne Yhdyskuntatekniikka Ympäristöhäiriöt Asemakaavassa asemarakennus on seudullisesti arvokas rakennussuojelukohde sr- 1, ja piharakennukset ovat paikallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennussuojelukohteita, sr-2. Suunnittelualue sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla Piikkiön keskustan palveluihin ja työpaikka-alueisiin nähden. Piikkiön keskustan kaupalliset palvelut sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella. Piikkiön kirjasto, kirkko, seurakuntakoti, paloasema, vanhusten palvelukeskus, Salvelanrinteen ja Koroisten koulut, kaksi päiväkotia, liikuntahalli ja urheilukenttä sijaitsevat kaikki noin puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Piikkiön keskusta on työpaikka-alueena palveluvaltaista. Suurin osa työpaikoista on yksityisten palvelujen ja julkisen hoitosektorin (lapset, kouluikäiset ja ikäihmiset) aloilla. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on satoja työpaikkoja. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä virkistysalueita tai puistoja, sillä alue on rakentunut keskustamaiseen ympäristöön. Piikkiön keskusta-alueen puistot muodostavatkin siten melko hajanaisen kokonaisuuden. Piikkiön keskustan pohjoispuolella on hieman laajempi kokonaisuus, jonka muodostavat Piikkiön Kirkkopuiston mäki, hautausmaan ympäristö ja Koroistentien varren kerrostalojen eteläpuolella sijaitseva puistoalue. Suunnittelualueen koillispuolella reilun puolen kilometrin päässä sijaitsee liikuntahalli ja urheilukenttä. Suunnittelualueen kaakkoispuolella noin puolen kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Piikkiön Linnavuoren alueen virkistysreitit sekä hiihtoladut. Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella Piikkiön keskustan tuntumassa. Tiheän kokoojakatuverkoston kautta alueelta on sujuvat yhteydet niin Turku-Helsinki moottoritielle, Turun Kehätielle kuin maantielle 110. Suunnittelualueen läheisyydestä Hadvalantietä pitkin kulkee joukkoliikenteen yhteys Turun ja Piikkiön keskustan välillä. Vuoroväli Piikkiön keskustan ja Kaarinan / Turun keskustojen välillä on pääsääntöisesti 2 vuoroa / tunti. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on rakennettu kevyen liikenteen verkosto. Olemassa olevat väylät kuuluvat yhtenäiseen reittiverkostoon Kaarinassa. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on pääosin rakennettu kunnallistekniikan verkosto. Vesihuoltoverkosto sekä jätevesi ja hulevesiviemärit sijaitsevat Myllytien ja Jokitien katualueilla. Alueen eteläreunassa kulkee Turku-Helsinki junarata. Turun seudun rataympäristöselvityksessä (Ramboll Oy, 2009) alue on merkitty tärinän kannalta ongelmalliseksi rataosuudeksi. Selvityksen liitekarttojen mukaan radan melualue (keskiäänitaso päivällä) ulottuu suunnittelualueen reunaan. Päätieverkoston melusta on laadittu selvitys vuonna 2014 (Akukon Oy). Selvityksen mukaan liikennemelu alueella ei ylitä meluohjearvoja.

5 5 Kiinteistöllä sijaitsevassa varasto/tuotantorakennuksessa on aiemmin ollut autojen korjaus / maalaustoimintaa. Maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitetään tarvittaessa rakennuksen purkamisen yhteydessä Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Piikkiön sähkömylly nimisen tilan (kiinteistötunnus ) omistaa Kaarinan kaupunki. Tilat Piikkiö 38 ja Piikkiö 37 (kiinteistötunnukset ja ) ovat yksityisomistuksessa. Kaavaa laaditaan Kaarinan kaupungin aloitteesta. Yksityisen maanomistajan kanssa ei tarvita sopimuksia. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella keskustatoimistojen alueella, C. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. Alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta. Suunnittelumääräyksenä on, että yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. liitekartta Turun kaupunkiseudun rakennemalli Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Suunnittelualue ei sijaitse varsinaisesti Turun seudun rakennemallin (2012) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin raportissa todetaan, että Piikkiön keskusta on ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Piikkiön aluekeskuksen on arvioitu kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin asukkaalla. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella on voimassa Piikkiön keskustan asemakaavan muutos ( ). Siinä alue on erillispientalojen korttelialuetta, AO-1. Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee huomioida junaradan mahdollisesti aiheuttama tärinä. Suunnittelualueelle on merkitty yhteensä kuusi rakennusalaa. Osalla rakennusaloista rakennusoikeuden saa käyttöönsä, kun rakennusalalle on lohkottu oma tontti (vähintään 400 m2). Jokaisen rakennusalan rakennusoikeus on 200 k-m2 + a/t 30 k-m2. Kerrosluku on II, ja talousrakennuksille I. Asemakaavaan on merkitty nuolilla rakennusalojen sivuja, joihin rakennukset on rakennettava kiinni. Eteläisimmän rakennusalan eteläsivun ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden asuintiloissa liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Alueen eteläosassa on kaksi pientä puistoaluetta (VP) sekä kevyen liikenteen tie, Myllytie. (liitekartta) Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan

6 Tonttijako ja -rekisteri Pohjakartta Suunnittelualue on kiinteistörekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja asemakaavaa koskevat päätökset Myllytien asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty Kaarinan kaupungin aloitteesta. Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt kaavoituspäätöksen Kaavoituspäätöksen yhteydessä on hyväksytty asemakaavan muutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan idealuonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. 4.2 Vireille tulo ja osallistuminen Kaavatyön aloittamisesta on tiedotettu kirjeitse suunnittelualueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen naapureina oleville asukkaille ja maanomistajille. Asemakaava on tullut vireille osallisille lähetetyn kirjeen perusteella sekä Kaarina-lehden kuulutuksella Kirjeen mukana on lähetetty kaavoitus- ja rakennuslautakunnan tekemä kaavoituspäätös, suunnittelualueen idealuonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Idealuonnoksesta on voinut lähettää palautetta mennessä. Idealuonnoksesta on käyty suullisia keskusteluja alueen yksityisen maanomistajan kanssa. Idealuonnoksesta on keskusteltu kaupungin eri toimialojen kanssa. Idealuonnoksesta ei saapunut kommentointiaikana huomautuksia. - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut ja vesihuoltolaitos, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna Oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia 4.3 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.2016 xx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristönsuojelulautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, johtavalta rakennustarkastajalta, paikkatietopäälliköltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta Asemakaavan hyväksyminen

7 7 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt asemakaavan xx.xx.xxxx. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. Valitusajan päätyttyä ilmoitetaan Kaarina-lehdessä asemakaavan voimaan tulosta. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Myllytien varressa oleva kevyen liikenteen väylä tarkistetaan asemakaavassa toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Rakennuspaikat muodostetaan huomioiden nykyiset maanomistussuhteet. Kaupungin omistama rakennuspaikka on tarkoitus myydä. Yksityisen maanomistajan osalta kaavassa huomioidaan alueen nykyiset rakennukset ja tulevat maankäytön kehittämistarpeet. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Kaavamuutosalueelle tehdään erillinen tonttijako. Erillispientalojen korttelialue (AO-1) Erillispientalojen korttelialueella rakennusoikeus on a/t 30. Suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1,5 ap / asunto. Rakennussuunnitteluvaiheessa on huomioitava junaradan mahdollisesti aiheuttama tärinä ja melu. Asuinpientalojen korttelialue (AP-1) Muut alueet Virkistysalueet (VP) Katualueet Asuinpientalojen korttelialueella rakennusoikeus on a/t 120. AP-korttelialueella tulee rakennusten olla massoittelultaan pienimuotoisia. Yhtenäisen yksittäisen rakennusmassan pituus saa olla enintään 15 metriä. Mikäli asuinrakennuksia kytketään yhteen varastolla, autokatoksella tai vastaavalla tavalla, voi näin muodostuvan kokonaisuuden pituus olla edellä mainittua suurempi. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/ 70 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap / asunto. Rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 10 % ympäristöhäiriöitä tuottamattomien työtilojen rakentamiseen. Rakennussuunnitteluvaiheessa on huomioitava junaradan mahdollisesti aiheuttama tärinä ja melu. Asemakaavassa Myllytien varteen sijoittuu puistoalue. Puistoalueelle saa sijoittaa puistomuuntamon. Asemakaavassa todetaan nykyiset katualueet ja kevyen liikenteen väylät.

8 8 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin Suunnittelualue ei sijaitse varsinaisesti Turun seudun rakennemallin (2012) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin raportissa kuitenkin todetaan, että Piikkiön keskusta on ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Piikkiön aluekeskuksen on arvioitu kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin asukkaalla Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella kaupunkikehittämisen kohdealueella. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Alueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 2014 (Piikkiön keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos). Työn tavoitteena oli täydentää ja eheyttää kirkonkylän keskustan kaupunkirakennetta. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja pientaloille. Nyt laadittu asemakaavan muutos tarkentaa suunnitelmaa huomioiden maan omistussuhteet. Kaavamääräyksillä edellytetään rakennusmassojen jaottelua osiin, mikä sopeuttaa uudet rakennukset pienimittakaavaiseen ympäristöön. Lisärakennuspaikat tiivistävät yhdyskuntarakennetta ja lisäävät asukkaiden määrää. Edellä mainituissa suunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden perusteella voidaan todeta, että asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa muiden suunnitelmien kanssa Vaikutukset liikenteeseen Voimassa olevassa asemakaavassa on huomioitu riittävät katualueiden varaukset ja näkemäalueet. Asemakaavan muutos ei tuo muutoksia alueen liikenteeseen tai katujärjestelyihin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on tällä hetkellä osin vajaakäytössä ja rakentamaton. Jokitien alueella on vaihtelevanikäisiä ja -kuntoisia pientaloja sekä rakennus, jossa toimii pienkonekorjaamo. Kadun rakennukset rajaavat kohtuullisen hyvin katutilaa. Pienkonekorjaamon rakennus on mittakaavaltaan muita kadun rakennuksia suurempi. Myös rakennuksen epämääräinen piha poikkeaa alueen hoidetuista pihoista. Asemakaavan muutos luo pitemmällä aikavälillä edellytykset purkaa pienkonekorjaamon rakennus ja korvata se uusilla pientaloilla. Asemakaavan muutoksella ei ole negatiivisia vaikutuksia lähiympäristön suojeltuihin rakennuksiin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristöhäiriöt Asemakaavan yhteydessä ei ole tehty erillistä luontoselvitystä. Suunnittelualue on pääosin rakennettua aluetta, jossa on vain melko vähän luonnonvaraista puustoa tai muuta kasvillisuutta. Asemakaavalla ei muuteta alueen olosuhteita niin, että sillä olisi vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön nykyiseen tilanteeseen verrattuna.

9 9 Suunnittelualue sijaitsee Turku-Helsinki junaradan välittömässä läheisyydessä. Asemakaava edellyttää, että rakennussuunnitteluvaiheessa on huomioitava junaradan mahdollisesti aiheuttama tärinä ja melu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos ei edellytä katujen tai kunnallistekniikan lisärakentamista. Asemakaavan muutoksen tultua voimaan voidaan laatia tonttijako ja myydä kaupungin omistama rakennuspaikka. Rakennuspaikan rakentaminen ei ole sidoksissa naapurikiinteistöillä tapahtuviin toimenpiteisiin. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti

10 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm Kaavan nimi Myllytien asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A23008 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4699 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,4699 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,24 0, A yhteensä 0, , ,28-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0294 6,3 0,0068 R yhteensä L yhteensä 0,0317 6,7 0,0145 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

11 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,24 0, A yhteensä 0, , ,28-0, AP 0, , ,31 0, AO 0, , ,20-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0294 6,3 0,0068 VP 0, ,0 0,0068 R yhteensä L yhteensä 0,0317 6,7 0,0145 Kev.liik.kadut 0, ,0 0,0145 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

12 Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: 1:10000 Pvm: :35 maakuntakaava 500 m

13 Kaarinan kaupunki Kiinteistöliikelaitos Teema: Kaarina Mittakaava: 1:1000 Pvm: :39 ajantasakaava 50 m

14 Kaarinan kaupunki Kiinteistöliikelaitos Teema: Kaarina Mittakaava: 1:1000 Pvm: :41 vesihuolto 50 m

15 Myllytien asemakaavan muutos DA: 570 /412/2015 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Esittely: Piikkiön keskustan asemakaava ja asemakaavan muutos on tullut voimaan Asemakaavassa Myllytien ja Jokitien risteyksen kaakkoispuolisilla rakennuspaikoilla ei ole huomioitu jo rakennettua kevyen liikenteen väylää sekä nykyisiä kiinteistörajoja. Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän, 23. kaupunginosan, osaa korttelista sekä puistoaluetta ja kevyen liikenteen tien aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän, 23. kaupunginosan, osa korttelista sekä puistoaluetta ja kevyen liikenteen tien aluetta. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52:n mukainen muu kuin vaikutuksiltaan merkittävä asemakaava. Kaarinan kaupungin johtosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee Kaarinan kaavoitusja rakennuslautakunta. Suunnittelualue: Suunnittelualue sijoittuu Myllytien ja Jokitien liittymän kaakkoispuolelle. Suunnittelualueeseen kuuluvat kiinteistöt , ja sekä kevyen liikenteen tietä ja puistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin m2. Kaavoitustilanne: Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella keskustatoimistojen alueella, C. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen. Alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta. Suunnittelumääräyksenä on, että yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella on voimassa Piikkiön keskustan asemakaavan muutos ( ). Siinä alue on erillispientalojen korttelialuetta, AO-1. Rakennussuunnitteluvaiheessa tulee huomioida junaradan mahdollisesti aiheuttama tärinä. Suunnittelualueelle on merkitty yhteensä kuusi rakennusalaa. Osalla rakennusaloista rakennusoikeuden saa käyttöönsä, kun rakennusalalle on lohkottu oma tontti (vähintään 400 m2). Jokaisen rakennusalan rakennusoikeus on 200 k-m2 + a/t 30 k-m2. Kerrosluku on II, ja talousrakennuksille I. Asemakaavaan on merkitty nuolilla rakennusalojen sivuja, joihin rakennukset on rakennettava kiinni. Eteläisimmän rakennusalan eteläsivun ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden asuintiloissa liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. Alueen eteläosassa on pienet alueet puistoa (VP) sekä kevyen liikenteen tie, Myllytie.

16 Asemakaavan tarkoitus: Asemakaavaan muutetaan Myllytien varteen jo rakennettu kevyen liikenteen väylä toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Rakennuspaikat muodostetaan huomioiden nykyiset maanomistussuhteet. Kaupungin omistama rakennuspaikka on tarkoitus myydä. Yksityisen maanomistajan osalta kaavassa huomioidaan alueen nykyiset rakennukset ja tulevat maankäytön kehittämistarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5/2016 Idealuonnos Liite 6/2016 Valmistelija: toimistoarkkitehti Eveliina Eteläkoski, p. (02) Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää 1. että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ohjeellisesti rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Myllytien asemakaavan muutosta. 2. hyväksyä Myllytien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3. hyväksyä Myllytien asemakaavan muutoksen idealuonnoksen. Päätös 4: Ote: Ehdotus hyväksyttiin. kaavoitus