ASEMAKAAVAN SELOSTUS Wärtsilänkatu 10 12a (tontit ja 20)

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Wärtsilänkatu 10 12a (tontit ja 20) Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 238/2015 Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , päivitetty Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot WÄRTSILÄNKATU 10-12a (tontit ja 20) Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 238/2015 Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 7. kaupunginosan eli Pajala korttelin 733 tontteja 9 ja 20 sekä katualuetta Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin kilometrin päässä keskustasta, Wärtsilänkadun ja pääradan välissä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasuunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet erityisryhmien asumispalveluyksikön (Wärttinä II) sijoittamiseen tontille Alustavan hankesuunnitelman mukaan yksikköön tulisi 80 asuntoa sekä henkilökunnan tilat. Yksikössä olisi 10 kriisiasuntoa, 20 päihdeongelmaisten asuntoa ja 50 tukiasuntoa erilaisiin tarpeisiin. Toiminnan järjestäminen on kaupungin vastuulla, ja siihen hankitaan ulkopuolinen palveluntuottaja. Yksikössä on pysyvä henkilökunta. Läheisyydessä toimii vastaavanlainen asumispalveluyksikkö, Wärttinä I. Tontin asemakaavaa tarkistetaan autopaikkajärjestelyjen osalta. Sivu 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan tavoitteet Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta ja määräykset 3. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava ( ) - Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) - Keskustan osayleiskaava (kv ) Sivu 3

4 - Voimassa oleva asemakaava ( , , ) - Järvenpään hulevesisuunnitelma ( ) - Wärttinä II. Tarkennettu hankesuunnitelma. Järvenpään kaupunki 10/ TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Asemakaava mahdollistaa erityisryhmien asumispalveluyksikön toteuttamisen tontille Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, koska rakennuskorttelin pääasiallinen käyttötarkoitus (julkinen rakentaminen) ei muutu eikä rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta nosteta voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavan toteuttamisen vaikutukset ovat alueellisesti ja kaupunkikuvallisesti vähäisiä ja vaikuttavat pääasiassa vain yksittäiseen tonttiin ja sen lähiympäristöön. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on mahdollista toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi tonttia Wärtsilänkadun länsireunalla pääradan varressa ja katualuetta. Toinen tontti on rakentamaton ja metsittynyt. Toinen on liiketontti, jolla toimii erikoisliike, autohuolto ja kuntosaliyritys. Wärtsilänkadun länsireunan kaupunkikuva on ränsistynyt. Rautatien reunalla kasvaa puita. Wärtsilänkadun vastakkaisella puolella on Järvenpään ammattiopisto ja Järvenpään lukio. Lähiympäristössä on runsaasti työpaikkoja, ja oppilaitoksissa on satoja opiskelijoita. Suunnittelualueen vieressä sijaitseva Wärtsilänkatu on pohjoisen Järvenpään merkittävimpiä kokoojakatuja, joka ohjaa liikennettä laajasti Saunakallion, Jampan, Wärtsilän ja Sorron alueille. Raskaan liikenteen osuus on teollisuusalueelle välittyvästä liikenteestä huolimatta suhteellisen vähäistä. Kaava-alueen läheiset kadut ovat 40 km/h aluenopeusrajoituksen piirissä. Wärtsilänkadun kummallakin puolella on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Kaava-aluetta palvelevat paikallisliikenteen bussilinjat 22, 23Y ja 25. Lähimmille linja-autopysäkeille on matkaa alle 100 metriä ja rautatieasemalle noin 1 km. Alueen liikenneverkkoa voidaan pitää kattavana ja hyvin palvelevana. Alueella on rakennettu kunnallistekniikka. Rautatieliikenteen melu ja tärinä saattavat aiheuttaa alueelle häiriöitä. Sivu 4

5 Wärtsilänkadun varren liikerakennuksia tontin kohdalla. Kaksikerroksinen rakennus taustalla kuuluu Wärttinä I hankkeeseen. Tontti on metsittynyt. Etualalla Wärtsilänkatu Maanomistus Tontti 733-8, katualueet ja vastapäinen lukion tontti ovat kaupungin omistuksessa. Viereiset tontit Wärtsilänkadun varressa ovat yksityisomistuksessa. Yritystontille on annettu 1990-luvun alussa muutosluvan yhteydessä poikkeus sijoittaa 17 autopaikkaa Wärtsilänkadun puoleiselle sivulle osittain viheralueelle. Viereisen tontin piha-alue ulottuu siten tontin pohjoisreunalle. Sivu 5

6 Tontti Suunnittelualueen eteläpuolelle on rakenteilla halli, johon tulee kuntosaliyritys. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) taajamatoimintojen aluetta. Keskustan osayleiskaava Wärtsilänkadun varsi on keskustan osayleiskaavassa (kv ) merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C-3). Alue varataan Järvenpään kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville asumiseen painottuville ydinkeskustatoiminnoille. Alueen pääkäyttötarkoitus on asuminen. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 71 c :n mukaisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä tai niihin verrattavissa olevia myymäläkeskittymiä. Alueelle voi sijoittaa sekoittumisperiaatteella tiloja myös kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, koulutukselle, toimistoille sekä muille keskustaan sopiville ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Asemakaavoituksella tulee vahvistaa erityisesti alueen urbaania luonnetta rakenteellisesti sekä toiminnallisesti luomalla viihtyisiä ja laadukkaita kaupunkitiloja, kehittämällä alueen nykyistä kaupunkikuvallista ilmettä ja parantamalla ympäristön laatua. Alueen pääasiallisina liikkumismuotoina tulee suosia kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä. Autojen paikoituksessa tulee soveltaa keskitettyjä pysäköintiratkaisuja ja yhden pysäköinnin periaatetta. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e = 1,0. Asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat on vuodelta 1969, 1987 ja Tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y-6), jolle saa sijoittaa asuinhuoneistoja vain kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on varattava 1 ap/ 85 k-m 2. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvulla e = 0.9. Suurin sallittu kerrosluku on IV. Tontin pinta-ala on 5851 m 2 ja siitä laskettu rakennusoikeus 5265 k-m 2. Tontti on yhdistettyjen teollisuus-, liikeja varastorakennusten korttelialuetta (TK-7), jolla rakennusoikeus on 2500 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku I-II. Tontti liittyy Wärtsilänkatuun Sorronkujan kautta. Asemakaava sallii tonttiliittymän Wärtsilänkadulle myös tontin eteläreunasta. Sivu 6

7 Suunnittelualueen pohjoispuolella Wärtsilänkadun varressa on yhdistettyjen teollisuus-, liike- ja varastorakennusten korttelialuetta. Suunnittelualuetta vastapäätä Wärtsilänkadun itäpuolella on yleisten rakennusten korttelialuetta. Ote ajantasakaavasta. Kaava-alue punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Terveyspalvelujen ja aikuissosiaalityön palvelualueella on suunniteltu erityisryhmien asumispalveluyksikköhanketta ja selvitetty sen sijaintia. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt varata hankkeelle tontin Kaavamuutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Se sisältyy kaavoituksen vuoden 2015 työohjelmaan Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm kaavaehdotuksen nähtävillepano Kaupunkikehityslautakunta pvm kaavamuutoksen hyväksyminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liitteessä 1. Sivu 7

8 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapurikiinteistöjen omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kunnallistekniikan suunnittelu - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Järvenpään Vesi - Caruna - Elisa Networks Oy - TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumissuunnitelmasta ja sen riittävyydestä ei ole esitetty mielipiteitä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. Luonnosvaiheessa on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: Järvenpään kaupungin terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue, rakennusvalvonta ja kunnallistekniikan suunnittelu, Järvenpään Vesi, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, Caruna, Elisa Networks Oy sekä TeliaSonera Finland Oyj. Asemakaavaluonnoksesta on saatu seuraavat lausunnot: TeliaSonera Finland Oy Caruna Kunnallistekniikan suunnittelu Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä pvm (lisätään myöhemmin). Muistutukset ja lausunnot. Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken (kaupunkitekniikka, rakennusvalvonta). Sivu 8

9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asumiseen painottuvien ydinkeskustatoimintojen, julkisten ja yksityisten palvelujen sekä keskustaan sopivien työpaikkatoimintojen sijoittuminen alueelle. Asemakaavalla halutaan vahvistaa alueen urbaania luonnetta kehittämällä alueen nykyistä kaupunkikuvallista ilmettä ja parantamalla ympäristön laatua. Tontin osalta tavoitteena on autopaikkojen järjestäminen. 5.2 Mitoitus Pinta-ala Rakennusoikeus e = YSA-2 0, ,90 TK-7 0, ,66 Katu 0, yhteensä 1, ,77 Alueen pinta-alat ja rakennusoikeudet eivät muutu voimassa olevaan asemakaavaan nähden. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamääräyksillä halutaan varmistaa asuintilojen ja ulko-oleskelutilojen riittävä ääneneristys liikennemelua vastaan, rakentamisen korkea laatu sekä hulevesien viivyttäminen tontilla ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. 5.4 Aluevaraukset Korttelialueet YSA-2 MONIMUOTOISTA SOSIAALITOINTA, TERVEYDENHUOLTOA SEKÄ ASUMISTA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Tontille saa rakentaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia ja toimitiloja sekä vanhuksille ja erityisryhmille osoitettuja palvelutiloja niihin liittyvine asuntoineen. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Tontille saa sijoittaa muuntamon. Tontille sijoitettava leikki- ja oleskelualue tulee suojata siten, että liikenteen aiheuttama melu alueella ei ylitä melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) arvoja päivällä (klo 7-22) 55dB(A) ja yöllä (klo 22-7) 50dB(A). Rakennusten sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35dB(A) eikä yöohjearvoa 30dB(A). Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään: - 1 autopaikka kutakin toimitilan 85 k-m 2 kohti, - 1 autopaikka kutakin asuntoalan 100 k-m 2 kohti. Rakennuslupaviranomainen voi myöntää vähennyksen edellä mainittuun määräykseen, mikäli tontille rakennetaan vanhusten tai erityisryhmien tuki- ja palveluasuntoja. TK-7 YHDISTETTYJEN TEOLLISUUS-, LIIKE- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Tontille saa teollisuus- ja varastotilojen lisäksi sijoittaa toimisto-, palvelu-, koulutusja liiketiloja. Alueelle ei saa rakentaa elintarvikemyymälätilaa. Tontille saa sijoittaa enintään asunnon kutakin alkavaa 2000 k-m 2 kohti kiinteistön toiminnalle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kattojen tulee olla kaltevia ja väriltään mustia tai harmaita. Sivu 9

10 Piha-aluetta saa käyttää varastointiin, jos varastoalueen ympärille rakennetaan vähintään 2 m korkea näkösuojan antava aita tai näkösuoja syntyy muutoin. Aidan tulee olla julkisivumateriaalista tai lautarakenteinen, joka on väriltään valkoinen, harmaa tai musta. Tontin osa, jota ei käytetä liikennealueena, liikunta-alueena tai ulkovarastoalueena on pidettävä siistinä, istutettuna tai luonnontilaisena. Korttelin rajoilla on säilytettävä puustoa tai istutettava puita, joiden keskinäinen etäisyys tulee olla enintään 8 m. Istutettaessa tulee käyttää kotimaisia puulajeja. Tontille on järjestettävä 1 autopaikka kutakin kerrosalan 85 m 2 kohden. 5.5 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä sekä näiden lausuntojen avulla. Vaikutusten arviointi on perustunut alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Rautatieliikenteen meluhaittoihin varaudutaan julkisivujen riittävällä ääneneristyksellä ja sijoittamalla rakennukset rajaamaan ulko-oleskelutiloja. Rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vuoksi rakenteet tulee suunnitella niin, että vältetään resonanssin vaikutus. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset Katso liite 2. Tontin autopaikat on osoitettu ohjeelliselle pysäköintipaikalle tontin pohjois- ja länsireunaan. Ajoyhteys Wärtsilänkadulta tontille on osoitettu tontin pohjoisreunaan. Pysäköintipaikalle järjestetään kummankin tontin asiakaspaikkoja. Liittymä Wärtsilänkadulle saadaan sijoittaa tontin pohjoiskulmaan. Tontille saadaan sijoittaa myymälätilaa 400 k-m 2. Rakennusten rakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon rautatieliikenteen aiheuttama runkomelu ja tärinä sekä rautatien puoleisissa asuinrakennusten ulkoseinissä ääneneristävyys liikennemelua vastaan. Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaamaan ei ole laadittu erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan voi toteuttaa heti, kun asemakaava on vahvistunut ja saanut lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat mm. pysäköintipaikkojen riittävyys ja alueen toimivuus. Järvenpäässä Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Sivu 10