ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Pääradan lisäraide/ Takopuisto Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Pääradan lisäraide/ Takopuisto Asemakaavan muutos täydennetty Diaarinumero KAUKE 498/2014 Kaavatunnus Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pääradan lisäraide/ Takopuisto Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 498/2014 Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee 9. eli Jampan kaupunginosan korttelin 983 tonttia 1, rautatiealuetta ja Takopuiston puistoaluetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Åsa Graeffe, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee pääradan varressa Järvenpään pohjoisosassa noin 3 kilometriä keskustasta Vähänummentien eteläpuolella. Alue rajautuu lännessä päärataan ja idässä Levysepänkatuun. Kuva: Kaavamuutosalueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Takopuiston asemakaavan muutoksella tarkistetaan Pasila-Riihimäki pääradan lisäraiteen ja rataosuuden liikenteellisen välityskyvyn parantamishankkeen ratasuunnitelman edellyttämät rautatiealueen muutokset Takopuiston ja tontin kohdalla, joilla ei ole ratavarausta nykyisessä asemakaavassa. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. Sivu 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Poistuva asemakaava 2. Asemakaavakartta ja määräykset 3. Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava ( ) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) Voimassa oleva asemakaava Kerava-Riihimäki-lisäraiteiden YVA, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liikennevirasto 2010 Sivu 3

4 Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma/ tiivistelmäraportti, Liikennevirasto 2012 Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma/ suunnitelmakartat, Liikennevirasto 2012 Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, ratasuunnitelmaehdotus ja suunnitelmaselostus, Liikennevirasto TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt Asemakaava Kaavamuutoksella mahdollistetaan Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen ratasuunnitelman hyväksyminen. Asemakaavassa liitetään Takopuiston puistoalueen länsireuna ja kulma tontista rautatiealueeseen Pasila-Riihimäki parannushankkeen yleissuunnitelman aluevarauksien mukaisesti. Alueosien liittämisellä pääradan rautatiealueeseen ei juuri ole näkyviä vaikutuksia ympäristöön eikä merkittävää vaikutusta tontin ja puiston käyttöön. Muutos käsitellään vähäisenä asemakaavamuutoksena. Tontille tulee laatia erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutuu Pasila-Riihimäki pääradan parannushankkeen toteutusaikataulun mukaisesti. Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen toteutuksen on suunniteltu alkavan tällä hallituskaudella ja hankkeen ensimmäiset rakennustyöt aikaisintaan vuonna Tontin kohdalta asemakaavaa voidaan toteuttaa kun asemakaava on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Sivu 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee pääradan varressa Jampan teollisuusalueen länsiosassa. Tontti on rakentamaton ja käytetään varastoalueena. Suurin osa Takopuistosta on voimajohtoaukeaa ja alueen käyttöä rajoittaa sen läpi kulkeva voimansiirtojohto. Voimajohtoalueella ei saa olla yli neljä metrin korkeaa kasvillisuutta eikä alueelle saa sijoittaa rakennelmia tai rakennuksia ilman erityistä lupaa. Rakentamattomalla suunnittelualueella ei ole asumista tai palveluita. Liikenne Alue rajoittuu Levysepänkatuun ja päärataan. Purolan seisakkeelle on matkaa noin 700 metriä pohjoiseen ja Järvenpään sisäinen linja-autoreitti kulkee Wärtsilänkadulla noin puoli kilometriä alueelta. Tekninen huolto ja hulevesi Kaavamuutosalueella on rakennettu kunnallistekniikka. Levysepänkadulla kulkeville johdoille on tontin puolelle perustettu neljä metriä leveä sadevesiviemärijohtorasite ( K530) ja tontin länsiosassa on perustettu 10 m leveä rasite veden johtamiseen kaupungin hyväksi (rasitetoimitus 168/89). Alue kuuluu Tuusulanjärven valuma-alueeseen, jolta sadevedet valuvat pääosin avo-ojia pitkin Mäyränojan kautta Tuusulanjärveen. Takopuiston alueella sijaitsee Fingrid Oy:n 110 kilovoltin voimajohto Nurmijärvi - Anttila (1310), jota varten alueelta on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 46 metriä leveälle johtoalueelle. Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Alue rajautuu raideliikenteeseen, jonka melu ja mahdollinen tärinä aiheuttavat häiriötä alueella ja vaikuttavat tontin rakentamiseen Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ja ovat Järvenpään kaupungin omistuksessa. Kiinteistö on Valtion/ Liikenneviraston omistuksessa ja kiinteistö on yksityisomistuksessa. Kuva: Maanomistustilanne. Sivu 5

6 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM , lainvoima ) taajamatoimintojen aluetta. Alue rajoittuu päärataan ja sen läpi kulkee 110 kv voimalinja. Yleiskaava Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv ) Takopuiston alue on osoitettu päärataan rajoittuvaksi virkistysalueeksi (V) ja tontti teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Radan itäpuolelle on etelä- pohjoissuunnassa osoitettu ulkoilureitti. Virkistysaluetta halkaisee sähkölinja. Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ). Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1982 vahvistettu asemakaava 9/18. Asemakaavassa alue on osoitettu puistoksi (VP), rautatiealueeksi (LR) ja yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-11), jonka tontille saa kutakin alkavaa 3000 k-m2 kohti sijoittaa yhden asunnon kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten. Korttelialueen tontille saa rakentamiseen käyttää enintään ½ tontin pinta-alasta ja korttelin rajoille on rakennettava aidat ja istutettava puita tai pensaita 5 m leveydeltä. Puistoa halkoo voimansiirtolinja, joka on osoitettu vaara-alueena (v) ja puiston eteläreunalla on osoitettu ajo-yhteys siihen rajoittuville tonteille. Poistuva asemakaava, liite 1. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja kiinteistörekisteri Kiinteistö on voimassa olevan asemakaavan mukainen ja merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Kiinteistöt , ja ovat vielä tiloina kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Sivu 6

7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Liikennevirasto laatii ratasuunnitelmaa Pasila Riihimäki rataosuuden liikenteellisen välityskyvyn parantamisesta. Hankkeen alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistui vuonna 2010 ja ensimmäisen toteutusvaiheen yleissuunnitelma vuonna Kaupungin asemakaava on tarkistettava yleissuunnitelman aluevarauksien mukaiseksi siten, että suunnitelluille ratatoiminnoille varataan Järvenpään asemakaavoissa rautatiealueeksi liikenneviraston esityksen mukaan. Radan parannussuunnittelu tarkentuu yleissuunnitelman jälkeen ratalain mukaisesti laadittavalla ratasuunnitelmalla. Hanke on jaettu kahteen toteutusvaiheeseen, jossa Järvenpään alueella Kyrölän ja Purolan väliset lisäraiteet ja siihen liittyvät, Saunakallion ja Purolan laituri- ja asemajärjestelyt kuuluvat ensimmäiseen, vuonna 2014 tekeillä olevaan ratasuunnitelmaan. Järvenpään asemakaavamuutokset tehdään ratasuunnitelman aikataulussa siten, että asemakaavamuutokset tulee olla hyväksyttyjä ennen kuin lopullinen ratasuunnitelma hyväksytään. Ratasuunnitelmaa ei voi hyväksyä vastoin asemakaavaa. Hyväksytty ratasuunnitelma oikeuttaa ratasuunnitelmassa osoitettujen alueiden ja oikeuksien lunastamiseen, eli ratasuunnitelma on lunastusasiakirja. Pasila Riihimäki -rataosuuden välityskyvyn nostamishankkeen yleissuunnittelu on tehty vuorovaikutuksessa ja siitä on järjestetty yleisötilaisuuksia vuoden 2011 aikana. Hankkeen ensimmäisen vaiheen ratasuunnitelmasta järjestettiin yleisötilaisuudet Järvenpäässä ja Riihimäellä helmikuussa Takopuiston asemakaavan muutoksessa tarkistetaan rautatiealueen rajausta tontin ja Takopuiston alueella muuttamatta tontin ja puiston käyttötarkoitusta. Asemakaavamuutoksella on suoria vaikutuksia ainoastaan yksittäiseen tonttiin ja puistoalueeseen ja käsitellään vähäisenä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapurikiinteistöjen omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Ratahallintokeskus/ Liikennevirasto - Fingrid Oyj, voimajohdot Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää Sivu 7

8 mielipide kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa lähetettiin myös lausuntopyyntö Uudenmaan ELY - keskukselle, Ratahallintokeskukselle, Liikennevirastolle, Fortum Oy:lle (Caruna Oyj) ja Fingrid Oyj:lle. Luonnoksesta saatiin kaksi lausuntoa, joissa Caruna Oy ja Fingrid Oyj lausuivat, ettei heillä ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisenä aikana Seutulantalon palvelupisteessä ja siitä saatiin yksi lausunto Uudenmaan ELY -keskukselta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Asemakaava on tehty tiiviissä yhteistyössä Liikenneviraston kanssa ja Liikennevirasto on syksyllä 2013 aloittanut Pasila - Riihimäki -rataosuuden liikenteen välityskyvyn nostamisen ratasuunnitelman laatimisen ja ratasuunnitelmaehdotus on Järvenpäässä nähtävillä Seutulantien palvelupisteessä. Ratasuunnitelmassa on selvitetty ja tarkennettu rataprojektin ympäristövaikutukset. Ratasuunnitelmaehdotuksen mukaan Takopuiston alueella radan parantaminen synnyttää muuttuneiden tieyhteyksien vaatimista tilantarpeista aluelunastustarpeita kiinteistöillä m 2, kiinteistöllä m 2 ja kiinteistöllä yhteensä 2850 m 2, josta asemakaavamuutosalueella rautatiealueen lisäystä osoitettu yhteensä 390 m 2 ja rautatiealuetta yhteensä 600 m 2. Asemakaavan luonnoksesta ja ehdotuksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja niihin annetut vastineet ovat liitteessä Viranomaisyhteistyö Erillinen MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavamuutoshanke on tehty tiiviissä yhteistyössä Liikenneviraston Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen ja Järvenpään kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on varata rautatiealuetta Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen yleissuunnitelman mukaisesti ja mahdollistaa hankkeen ratasuunnitelman hyväksymisen suunnitellussa aikataulussa. 5.2 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu korttelin 983 yhdistetyn teollisuus- ja varastorakennusten tontista (T-11), Takopuiston puistoalueesta (VP) ja rautatiealueesta (LR). Asemakaavamuutoksella muutetaan osa teollisuus- ja varastorakennusten tontista ja osa puistosta rautatiealueeksi. Tontin ja puiston käyttötarkoitus ei muutu. 5.3 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin m², josta on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-11) 4040 m², puistoaluetta (VP) 5420 m² ja rautatiealuetta (LR) 600 m². Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella on rakennusoikeutta noin 1615 k-m², joka on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,4. Tontin rakennusoikeus voidaan toteuttaa kahdessa kerroksessa. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava tukee valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutumista. Rautatiealueen laajentaminen mahdollistaa pääradan parannushankkeen toteuttamista ratasuunnitelman mukaisesti. Sivu 8

9 5.5 Aluevaraukset Korttelialueet Yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-11) Radanvarressa liitetään pieni alue teollisuustontin länsiosasta rautatiealueeseen. Muu osa teollisuustontista säilyy nykyisellään. Tontin länsi- ja itäreunoilla on rakennusalan ulkopuolella perustettu veden johtamis- ja sadevesiviemärirasitteet kaupungin hyväksi. Tontti on rakentamaton ja toimii varastoalueena. Korttelialueelle saa rakentaa kaksikerroksisia teollisuus- ja varastorakennuksia ja kutakin alkavaa 3000 k-m² kohti saa tontille sijoittaa yhden asunnon kiinteistön henkilökuntaa varten. Rakentamiseen saa käyttää enintään ½ tontin pinta-alasta ja tontille on järjestettävä vähintään 1 autopaikka kutakin 2 työntekijää kohden. Korttelin rajoille on rakennettava aidat ja istutettava puita tai pensaita 5 m leveydeltä. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen Muut alueet Puistoalue (VP) Radanvarressa liitetään pieni kulma Takopuiston puistoalueen länsiosasta rautatiealueeseen. Muu osa Takopuistosta säilyy nykyisellään. Puiston läpi itä-länsisuunnassa kulkevalle 110 kv:n voimajohdolle on lunastettu käyttöoikeuden supistus yhteensä 46 metriä leveälle johtoalueelle. Voimajohdon johtoalue on kaavassa kokonaisuudessaan osoitettu johtoa varten varatuksi alueeksi. Puiston eteläreunassa on osoitettu ajo-yhteys viereiselle tontille. Rautatiealue (LR) Rautatiealueen aluevaraus laajenee nykyisestä itään, Pasila Riihimäki pääradan lisäraiteen ja liikenteen välityskyvyn nostamishankkeen yleissuunnitelman edellyttämällä tavalla. 5.6 Kaavan vaikutukset Kaavamuutos mahdollistaa pääradan välityskyvyn parantamisen ja lisäraiteen toteuttamisen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Tontin- ja puistonosien muuttaminen rautatiealueeksi ei vaikuta yhdyskuntarakenteeseen. Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen -hankkeen vaikutuksista ympäristöön on laadittu YVA -lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jonka tulokset on huomioitu ratasuunnittelun yleissuunnitelmassa. Asemakaavamuutoksen ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. Radan yleissuunnitelma ja rataprojektin ympäristövaikutukset tarkennetaan ratalain (110/2007) mukaisessa ratasuunnitelmassa. Loka- marraskuussa 2014 nähtävillä olleessa Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen -ratasuunnitelmaehdotuksessa alueen meluntorjunta on tarkennettu ja radan itäpuolelle Saunakallion ja Purolan seisakkeiden välille on esitetty rakennettavaksi 4 metriä korkea meluaita kaava-alueen yritystontille asti (ratasuunnitelman meluaita J9). Rautatiealueelle radan itäpuolelle rakennettavan huoltotien yhteyteen rakennetaan suoja-aita yritystontin ja Takopuiston kohdalla. Tärinän osalta ratahankkeen yleissuunnitelmassa ei ole tunnistettu ongelmakohtia ratahankkeen vaikutusalueella, eikä ratasuunnitelmassa ole nähty tarvetta esittää tärinätorjuntaa suunnittelualueelle. Ratahankkeen jatkosuunnittelussa tarkennetaan melun seurantaohjelmaa tarkoilla melumittauspisteillä ja mittausajankohdilla. Maiseman osalta huomioidaan erityisesti radan reunavyöhykkeiden ja suojapuuston säilyttäminen erityisesti asuinkortteleiden ja viheralueiden läheisyydessä. Ratahankkeen ihmisiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset lievennetään tai estetään tiedottamalla radanvarren asuinkerrostalojen taloyhtiöille ja omakotiasukkaille suunnitelluista viherympäristön muutoksista. Rakennustöistä ja työnaikaisista kulkuyhteyksistä on tärkeää tiedottaa asukkaille. (Liikennevirasto, Sivu 9

10 Pasila-Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen -ratasuunnitelmaehdotus ja Suunnitelmaselostus) 5.7 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalue rajoittuu rautatiealueeseen. Yritystontin rakentamisessa tulee ottaa huomioon rautatieliikenteen melu ja mahdollinen tärinä. Puiston käyttöä ja rakentamista rajoittaa alueella kulkeva voimajohto. Ratahankkeen toteuttamisen aikainen melu, tärinä, pöly ja työmaaliikenne voivat heikentää radanvarsialueen asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä tilapäisesti. Rakennustyöt lisäävät liikennettä alueella ja rakentamisen aikana voi lisäksi aiheutua tilapäisiä kulkuyhteyksien muutoksia. 5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavamuutoskartta määräyksineen on liitteenä 2. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Helsinki Riihimäki rataosan välityskyvyn nostamishankkeen ratasuunnitelma voidaan hyväksyä ja kaavamuutosaluetta toteuttaa heti, kun asemakaavamuutos on hyväksytty ja tullut voimaan. Liikennepoliittisen selonteon mukaan ratahankkeen toteutuksen on suunniteltu alkavan tällä hallituskaudella. Rakennustyöt pääsevät alkamaan ensimmäisten kohteiden osalta aikaisintaan vuonna Järvenpäässä , täydennetty Sampo Perttula kaavoituspäällikkö Åsa Graeffe kaavoitusinsinööri Sivu 10