Kanuuna-kaupunkien tunnusluvut 2014

Transkriptio

1 Kanuuna-kaupunkien tunnusluvut 2014

2 Kanuuna-kuntien 7-24 vuotiaat (59%) koko Suomen 7-24 vuotiaat Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

3 1,8 6,3 4,1 2,9 3,5 2,3 2,5 1,3 8,4 7,7 4,3 1,8 2,4 3,5 2,4 5,4 3,0 7,7 5,3 10,4 1,7 5,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Nuorten käyntikerrat / kunnan vuotiaat

4 Nuorten käyntikerrat / kunnan 7 24-vuotiaat ESPOO Nuorten käyntikerrat Nuorisotilatoiminnan käyntikertoja oli vuonna 2014 yhteensä Luku on hieman noussut vuoden takaiseen verrattuna. Nuorisotoimintaa järjestettiin nuorisotilojen lisäksi kauppakeskus Sellon kirjastossa Pointissa, sekä kouluyhteistyöprojektin kuudessa pilottikoulussa. Yksi nuorisotila on keskittynyt kädentaitojen harrastetarjontaan, yksi pienryhmätoimintaan ja yhdessä tilassa vahvistetaan pelitoimintaa ja digitaalista työotetta. Kulttuurista nuorisotyötä vahvistettiin syksystä alkaen ja marraskuussa avattiin sateenkaareva nuorisotila Kirjava. Tyttöjen talolla järjestetään nuorisotoimintaan nuorisopalveluiden ja Kalliolan nuorten ry:n yhteistyönä. Ruotsinkielistä nuorisotyötä järjestetään yhden nuorisotilan sekä ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Luvusta puuttuvat kirjaston nuorten käynnit, koska käyntien laskentatapa on kehitteillä. HELSINKI Nuorten käyntikerrat Nuorten käyntikertoja nuorisotiloissa ja toiminnoissa oli vuonna Luku on noin viiden vuoden seurantajaksolla noussut noin :lla. Muita, lähinnä järjestötoimijoiden ja aikuisten käyntikertoja kirjattiin Lisäksi nuorten verkkokontakteja oli Kaiken kaikkiaan käyntikertoja oli Sekä nuorten että muiden kävijöiden käyntikertojen korkea taso ja kasvu pitkällä aikavälillä on nuorisotoimen asettamien tavoitteiden mukaista. Tavoitteena on tarjota nuorille monipuolisia toiminnan mahdollisuuksia ja samalla tukea muuta alueellista kansalaistoimintaa muun muassa tilojen ja tuen avulla. HYVINKÄÄ Nuorten käyntikerrat Monipuolinen tarjonta, avoimen toiminnan lisäksi monipuolisesti erilaista kerhotoimintaa, esimerkiksi Pelitalo-toiminta. Uutena toimipisteenä on kauppakeskuksessa sijaitseva Spotti -nuortentila, joka on tuonut mukanaan runsaasti uusia kävijöitä.nuorten käyntikertoja on viimeisten kolmen vuoden aikana kerätty aiempaa systemaattisemmin. JYVÄSKYLÄ Nuorten käyntikerrat Jyväskylän nuorisopalveluiden omissa tilastoissa on käytetty vertailutietona vuotiaita nuoria LAPPEENRANTA Nuorten käyntikerrat Suurin panostuksemme kohdistuu talotyöhön. Toimimme Lappeenrannassa neljällä omalla nuorisotilalla sekä yhdellä alakoululla. Käyntikerroissa on myös mukana Kauppakeskus Oprissa sijaitsevan Nuorten Tiedotuspisteen matalan kynnyksen asiakkaat, jotka eivät ole nuorisotiedotuksen asiakkaita vaan pikemminkin vertautuvat aivan normaaliin nuorisotilakävijään. Koulunuorisotyössä kohdattuja nuoria ei ole kirjattu.

5 Nuorten käyntikerrat / kunnan 7 24-vuotiaat JOENSUU Nuorten käyntikerrat Nuorten käyntikerroista noin 90% tulee avoimen toiminnan käyntikerroista ja loput ryhmämuotoiseen toimintaan osallistumisesta. NURMIJÄRVI: Kanuuna-tunnuslukuja kerätään vuodesta 2015 lähtien OULU Nuorten käyntikerrat Mukaan on laskettu nuorisotalojen käyntikerrat, loma-aikojen toimintojen (yöleirit, päiväleirit, kurssit, retket). Emme ole laskeneet kuukausittain, vaan vuosiraportin mukaan. Tilojen käyntikertoihin kuuluu myös talojen omat tapahtumat. Koululuokkien ryhmäytykset. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osuus on n. 50 % henkilöstöstä. Varsinaiseen nuorisotoimintaan henkilöitä jää n. puolet kokonaishenkilömäärästä. Byströmin nuorten palvelujen osalta on laskettu paikan päällä käyneet nuoret ilman nuorten tieto- ja neuvontapalvelua. Luvuissa ei ole mukana tapahtumissa käyneet nuoret. PORVOO Nuorten käyntikerrat Porvoossa käyntikertoihin lasketaan; avoin nuorisotilatyö, erilaiset tapahtumat, kerhot, leirit, retket, kouluyhteistyö ja erityispalveluiden (etsivät ja kohdennettu) työ erikseen. Kokonaisuudessaan luku on laskenut viime vuoteen verrattuna. Olemme satsanneet paljon kouluyhteistyön kehittämiseen ja toteuttamiseen. Avoimen toiminnan toiminnalliseen sisältöön ei ole satsattu niin paljon ja tapahtumiakin on ollut vähemmin. Nuorisotyö kohdentuu aiempaa enemmän pienempiin ryhmiin ja yksilöllisempään työhön. Massatoiminnot ja tapahtumat eivät tunnu vetävän samalla tavalla. SALO Nuorten käyntikerrat Nuorisotilatoimintaa 15:sta tilalla TAMPERE Nuorten käyntikerrat Käyntikerrat muodostuvat pääsääntöisesti avoimesta nuorisotalotoiminnasta, Monitoimitalo 13:n kävijämääristä sekä tapahtumatoiminnasta TURKU Nuorten käyntikerrat Käyntikerrat muodostuvat pääsääntöisesti avoimesta nuorisotalotoiminnasta, Vimma, Seikkailupuiston kävijämäärästä sekä leiritoiminnasta, taidekasvatuksesta ja taphtumatoiminnasta.

6 Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan vuotiaat ,6 12,3 7,1 6,6 8,6 4,0 18,7 4,9 4,6 9,3 3,8 3,8 6,6 13,2 18,5 6,0 5,8 6,6 2 1,7 1,8 1,9 1,8 0

7 Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat ESPOO Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettujen nuorten määrä laski hieman vuoden takaiseen verrattuna. Nuorisotilojen jäsenkortin lunastaneiden nuorten määrä on laskenut voimakkaasti kolmen eri nuorisotilan toiminnassa. Vähintään 5 päivää kestäneiden leiriläisten määrä sisältyy lukuun, tämä tasoittaa lukua ylöspäin. Kirjaston nuorisotila Pointissa ja kouluyhteistyön kautta järjestetyssä toiminnassa ei edellytetä jäsenkortin lunastamista toimintaan osallistuvilta. HELSINKI Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettujen nuorten luku on ollut Helsingissä varsin vakaa viiden vuoden ajan. Näitä nuoria on kirjattu vuosittain Mittari on ollut sitovana budjettimittarina em. jakson ajan. Vuonna 2014 tähän tunnuslukuun saatiin nuorta. Lasku edellisten vuosien tasosta perustuu kahteen tekijään: tunnusluku poistettiin sitovista mittareista, eikä sitä pidetty enää niin merkittävänä kuin aikaisempina vuosina. Toinen perustelu liittyy uuteen Helsingissä käyttöönotettuun budjettimittariin, nuorten pienryhmiin, joka osittain korvasi yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret. Nuorten pienryhmiä kirjattiin vuonna 2014 yhteensä HYVINKÄÄ Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Monimuotoisen toiminnan avulla on yksittäisten toimintaan osallistuvien nuorten lukumäärä noin kaksinkertaistettu viidessä vuodessa. JYVÄSKYLÄ Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Avointen ovien toiminnan osuus vähintään viisi kertaa kohdatuista nuorista oli 60% TAMPERE Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Pienryhmä- ja yksilöohjausta yksi nuori laskettu kerran vuodessa.

8 Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat PORVOO Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Tähän on laskettu mukaan lähinnä ne nuoret, joiden kanssa kohdennettu ja etsivä nuorisotyö tekee töitä. Muutamia nuoria nuorisotilatyöstä. JOENSUU Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti tavoitetuista nuorista 70% on avoimessa toiminnassa tavoitettuja ja loput ryhmämuotoisessa toiminnassa tavoitettuja. OULU Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Tunnusluvussa ovat mukana osallisuusryhmien tapaamiset, pienryhmät, koululuokkien ryhmäytykset sekä Byströmin nuorten palvelujen asiakkaat (mm. etsivän nuorisotyön asiakkaat) ilman nuorten tieto- ja neuvontapalvelua. TURKU Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret Pienryhmä- ja yksilöohjausta

9 0,2 1,0 0,3 1,1 0,2 0,5 4,5 2,0 2,0 3,2 1,3 0,1 5,3 1,2 1,6 0,7 0,3 3,6 2, Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan vuotiaat

10 Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat ESPOO Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria oli vuoden aikana 95. Luku on laskenut 30 % edellisestä vuodesta. Kohdennettua pienryhmätyötä tekevien ohjaajien määrä on laskenut ja ryhmien koko pienentynyt. HELSINKI Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Helsingissä suunnitelmallisesti tuettuja nuoria kirjattiin yhteensä Luku jäi merkittävästi pienemmäksi kuin edellisinä vuosina, jolloin tunnuslukuun on kirjattu runsaat nuorta. Keskeinen syy luvun pienenemiseen oli lasu-voimavarojen merkittävä vähentäminen sosiaali- ja terveysviraston kanssa toteutettavalta Luotsi-toiminnalta. Lisäksi nuorisotoimen merkittävä kumppani, Kalliolan Nuoret ry, vähensi panostustaan Tyttöjen Talon toimintaan, mikä osaltaan vaikutti suunnitelmallisesti tuettujen nuorten kertymään. HYVINKÄÄ Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Resursointi melko pientä, 2 erityisnuorisotyöntekijää. Erityisnuorisotyöntekijöiden rooliin kuuluu myös osallistuminen avoimeen toimintaan ja Nuorisopalveluiden tapahtumat sekä koulunuorisotyö. Hyvinkäällä toimii erikseen nuorisoasema. Nuorisopalveluiden oma toimintamalli on Seitti-toimintaa, jonka kesto on noin 3 kk / asiakas. Asiakkaat Seitti-toimintaan tulevat pääasiassa oppilashuollon tai lastensuojelun kautta. JYVÄSKYLÄ Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Ei ihan pätevä tieto, sillä etsivän työ kohderyhmä eri LAPPEENRANTA Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Sosiaalisen nuorisotyön luvut on otettu suoraan Parent -järjestelmästä.

11 Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (%) / kunnan 7 24-vuotiaat JOENSUU Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Suunnitelmallisesti tuetut nuoret ovat pienryhmätoimintaan osallistuvia nuoria. MIKKELI Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Ei lisätty etsivän nuorisotyön lukuja, koska vuonna 2014 ei ole vielä ollut käytössä PARent-ohjelmaa. Omien tilastojen perusteella hankala eritellä määristä, kuinka monta nuorta on ollut suunnitelmallisessa työskentelyssä. OULU Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Tunnusluvussa ovat mukana Jopo-nuoret sekä Byströmin nuorten palveluissa ne nuoret, joille on tehty yksilöllinen suunnitelma ja nuoren asiakkuus on kestänyt pitkään. TAMPERE Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Tampereella ei tehdä kirjallista etenemissuunnitelmaa nuorille. Tässä mukana JOPO-luokat sekä muutama erityisnuorisotyön asiakas. SALO Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Tähän ei ole laskettu nuorten pajatoimintaan osallistuneita nuoria TURKU Suunnitelmallisesti tuetut nuoret Koostuu Turun kaupungin etsivän nuorisotyön tavoitetuista nuorista, joille tehty ohjauksia eteenpäin.

12 Avustettujen nuorten toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten toimijoiden kokonaismäärä myönnetty avustussumma alle yli toimijoiden avustussumma Kaupunki 29-v. 29-v. naiset miehet kok. määrä / toimijat Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

13 Kaupunki alle 29-v. Tuettujen nuorten toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten osallistumiskerrat osallistumiskerrat osallistumiskerrat / alle 29-v. Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

14 Avustetut / tuetut nuorten toimintaryhmät ja nuorisoyhdistykset ESPOO Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Liikunta- ja nuorisolautakunta jakaa nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien avustukset. Avustussumma oli yhteensä euroa. Avustettujen nuorisoyhdistysten ja toimintaryhmien jäsenmäärässä ja osallistumiskerroissa tapahtui hienoista nousua vuoden takaiseen verrattuna. HELSINKI Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Nuorisoasiainkeskus valmistelee Helsingissä nuorisoyhdistysten avustukset ja nuorisolautakunta päättää avustuksista. Avustusten kokonaissumma oli euroa. Osallistumiskertojen luku oli vuonna 2013 yhteensä (luvut vuodelta 2014 saadaan toukokuun lopulla 2015). HYVINKÄÄ Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustukset jakaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta. Nuorisoyhdistysten määrä on selkeästi laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nuoret suuntautuvat enemmän vapaisiin toimintaryhmiin, kuten skeittaamiseen, musiikkiin tai pelaamiseen, jotka eivät ole ry-toimintaa. JYVÄSKYLÄ Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustusten osalta syynäämme tiedot tarkemmin vain suuremmilta järjestöiltä LAPPEENRANTA Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Emme kerää tilastoja järjestöjen sukupuolijakaumasta MIKKELI Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Meillä ei pyydetä järjestöiltä kuukausittaisia kävijämääriä. Luku on järjestön jäsenmäärä, joka kysytään avustushakemuksessa.

15 Avustetut / tuetut nuorten toimintaryhmät ja nuorisoyhdistykset JOENSUU Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustettujen toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten tiedot kerätään avustusjärjestelmän kautta. OULU Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat naisten ja miesten jakaumaa ei ole seurattu, tuettujen ryhmien osallistumiskerrat puuttuvat TAMPERE Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Järjestöjen avustukset jakaa tilaajaryhmä. Nuorisopalveluissa jaetaan tuotantotukea. SALO Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Opetuslautakunta jakaa nuorisotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset. Naisten ja miesten määriä ei kerätä, eikä myöskään yhdistysten ja toimintaryhmien osallistumiskertoja. PORVOO Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Avustussumman (2014) jaon vahvistaa sivistyslautakunta, nuorisopalveluiden esityksestä. Yhdistyksiltä ei saada/kerätä tietoja kuinka paljon alle/yli 29 vuotiaita, eikä nais/mies osallistujia. 5. kohtaan on kerätty ne toimintaryhmät, jotka kokoontuvat meidän nuorisotiloissa. Osallistujien määriä on hankala kerätä jaetaan: seurataloavustus, palkka-avustus, projektiavustus, nuorisoavustus TURKU Avustettujen nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien osallistumiskerrat Toimijoiden luku on järjestön (toiminta-avustusten) jäsenmäärä, joka kysytään avustushakemuksessa. Turku ei enää kerää toimintaryhmien ja nuorisoyhdistysten osallistumiskertoja. Turussa nuorisopalvelut valmistelee avustukset ja nuorisolautakunta jakaa nuorisoyhdistysten ja nuorten toimintaryhmien avustukset. Avustusten kokonaissumma oli euroa. Osallistumiskertoihin on laskettu sopimuspohjaista avustusta (5 yhdistystä) ja toiminta-avustusta saavien (35 yhdistystä) jäsenmäärät alle 29 vuotiaat (ei varsinainen osallistumiskerta tilastointi vaan aktiiviset toimijat). Projektiavustusta saavilta (yht. 45) emme kerää tilastoja osallistumiskerroista. Emme kerää tilastoja järjestöjen ja nuorten toimintaryhmien sukupuolijakaumasta Tämän lisäksi Nuorisovaltuusto jakaa euroa

16 Työpajatoiminnan tunnusluvut Kaupunk i Os allis t uneet Aloit t aneet Työttömien nuorten määrä Sijoittumis-% Muu positiivinen % Espoo Helsinki Hyvinkää 452 Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouv ola % 9 % Kuopio Laht i % 19 % Lappeenranta 857 Lohja Mikkeli Nurmijärv i Oulu % 14 % Pori Porv oo % 46 % Rauma Rovaniemi 714 Salo % 19 % Seinäjok i Tampere % 19 % Turk u % 46 % Vaasa Vantaa % 36 %

17 Työpajatoiminnan tunnusluvut ESPOO Työpajatoiminnan tunnusluvut Espoossa työpajatoiminnasta vastaa kuntayhtymä Omnia. HELSINKI Työpajatoiminnan tunnusluvut Helsingissä nuorten työpajatoiminta on organisoitu opetusviraston kautta HYVINKÄÄ Työpajatoiminnan tunnusluvut Työpajatoiminnasta vastaa alueellinen HRAKS, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutussäätiö, jonka kanssa Nuorisopalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä. LAPPEENRANTA Työpajatoiminnan tunnusluvut Lappeenrannassa työpajatoiminta järjestetään ostopalveluna EKSOTE:n kautta. Nuorisotoimi ei ole mukana pajatoiminnassa MIKKELI Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorten työpajat on siirretty työllisyyspalveluiden alle muutamia vuosia sitten. PORVOO Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorten työpajat siirtyivät Soten työllisyyspalveluiden alle 2012 vuoden alusta. Teemme yhteistyötä pajojen kanssa.toimntaa aloittaneiden ja osallistuneiden määrää ei lasketa erikseen, siksi tuo sama luku.46 % sijoittui positiivisesti 11 % jäi työttömäksi. OULU Työpajatoiminnan tunnusluvut Luvuissa ovat mukana vain nuorisopalveluiden työpajat, kaupungissa toimii myös muiden toimijoiden työpajoja

18 Työpajatoiminnan tunnusluvut SALO Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorisopalvelut toteuttavat nuorten työpajatoimintaa. TAMPERE Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorisopalveluilla Pajasto-työpaja. Muilla toimijoilla lukuisia työpajoja: Silta-valmennus, työttömien yhdistys Etappi ja Legioonateatteri TURKU Työpajatoiminnan tunnusluvut Nuorisopalvelut toteuttavat nuorten työpajatoimintaa työ- ja yksilövalmennuksella. Starttivalmennus (Starttipaja) toimii omana erillisenä yksikkönä työpajatoiminnasta. Sisältää Turun kaupungin nuorten työpaja Fendarin ja Starttivalmennuksen nuoret. Seurannasta 12 kk työpajajakson jälkeen saadaan tieto vain murtoosasta nuoria

19 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Kaupunki Nuorisotilojen Yhteiskäytössä neliömäärä oleva neliömäärä Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa V ant aa 14736

20 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Kaupunki tulot menot Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

21 78,9 332,0 12,0 21,0 40,0 23,0 36,0 90,2 17,7 17,5 144,0 23,0 23,0 28,0 73,0 155, Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa Kokonaishenkilötyövuodet

22 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut ESPOO Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Nuorisopalveluiden tilinpäätöksen loppusumma oli Nuorisotilojen määrä on 17, syksyllä avattiin sateenkaareva nuorisotila Kirjava. Tyttöjen talon toimintaa järjestettiin yhteistyössä Kalliolan nuoret ry:n kanssa nuorisopalveluiden vuokraamassa tilassa. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelua tarjotaan nuorten tieto- ja neuvontapiste yesboxissa. Nuorisotila Pointin toiminta järjestetään kirjaston tiloissa. Ilmoittamamme neliömäärä koskee nuorisopalveluiden omia tiloja, yht m2. HELSINKI Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tilinpäätöksen loppusumma oli euroa. Vuoden 2013 pientä vähenemää lukuun ottamatta voimavarat ovat olleet pitkällä aikavälillä hienoisessa kasvussa. Tilavuokrat sisältyvät nuorisotoimen budjettiin.valtionapua nk sai euroa.nuorisotilojen määrä oli vuonna 2014 kaikkiaan 76. Tilaneliöitä oli m². Nuorisotiloista 17 oli yksinomaan nuorisojärjestöjen käytössä. Nuorisoasiainkeskuksella oli 344 vakanssia, joista käytössä oli 337 vakanssia. Henkilötyövuosia kirjattiin 332. HYVINKÄÄ Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Hyvinkäällä ei suuria muutoksia. JYVÄSKYLÄ Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Kaikki tilat ovat jonkinasteisessa yhteiskäytössä LAPPEENRANTA Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut 7.1. Käytössämme olevat nuorisotilat ovat kaikki ns. yhteiskäytössä, vuokraamme tiloja järjestöille, muille hallintokunnille ja yksityisille toimijoille. Nuorisotoimi kuitenkin hallinnoi tiloja ja siksi tulkitsemme että ne on kirjataan nuorisotilojen neliömääriin.7.2. Ilmoitettu neliömäärä on arvio käyttämistämme neliöistä nuorisotilatoiminnassa koulun yhteydessä. MIKKELI Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Pohdimme, että tuleeko tilojen neliömäärään kaikki meidän tilat vai vain ne joissa on nuorisotalotoimintaa. Jos kaikki, niin oikea luku on silloin 3 910,5 neliötä.

23 Nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut OULU Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut Nuorisotilojen neliömäärä Oulun ilmoittamat neliöt koostuvat kaikista tiloista, joista nuorisopalvelut maksavat vuokraa. Luku sisältää nuorisotilat, pajat, leirikeskukset, bänditilat ja liikennepuiston Nuorisotila yhteiskäytössä oleva m2 Yhteiskäyttötiloja on kymmenen tilaa. Yhteiskäyttötilojen neliömäärää ei ole mahdollista laskea, koska kaikki tilat ovat yhteiskäyttötiloja Nuorisopalveluiden kokonaishenkilötyövuodet Henkilömäärä sisältää kesäkeskeytyksellä olevat ja määräaikaiset yht. n. 50 henkilöä. Tuntimäärät vaihtelevat 30 tunnista täyteen työaikaan. Kesäkeskeytys sisältää 2 kuukauden poissaolojakson. Mukana vakinaisissa ovat myös johtavat nuorisotyöntekijät (4), koordinaattorit ja palveluohjaajat. Näistä 3 on suunnittelijoita, jotka tekevät työpanoksen pelkästään iltapäivätoimintaan. Johtavien työajasta menee n. 25% ip-toimintaan. Nuorisopalveluilta menee kuusi henkilötyövuotta kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. PORVOO Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Porvoossa on kolme nuorisotilaa. Tilat toimivat vahvoina aluekeskuksina. Kaikki nuorisotilat ovat myös muiden toimijoiden, yhdistysten, seurojen ja kuntalaisten käytössä / vuokrattavina. Porvoossa ei työskentele tuntiohjaajia, kaikki täysipäiväisiä toimia. Etsivän nuorisotyöntekijät määräaikaisia alusta 2 etsivää vakinaistettiin. 1 määräaikainen hanketyöntekijä.työntekijäresursseihin ei ole laskettu mukaan Övikin leirikeskuksen henkilökuntaa, 4 henkilöä.tilavuokrat ovat nuorisopalveluiden omassa budjetissa.tuloista suurin osa tulee Övikin leirikeskuksesta myyntituottoina sekä hankeavustuksista (etsivät , Bricka hanke ja muut pienemmät hankkeet, yhteensä ) SALO Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Määräaikaisia työsuhteita etsivässä työssä, työpajatoiminnassa ja nuorisotiloilla. TURKU Kuntien nuorisotyön resursseja kuvaavat tunnusluvut. Turussa ei ole eroteltu yhteiskäytössä olevia neliöitä, koska ne on jyvitetty jokaiselle palvelualueelle. Turun ilmoittamat neliöt koostuvat kaiskista muista tiloista paitsi leirialueet

24 Nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Kaupunki Työttömien Niv elv aiheint egraat io nuorten määrä Espoo Helsinki Hyvinkää 452 Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola 500 Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli 528 Nurmijärv i Oulu Pori Porvoo 341 Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa 1 328

25 Nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut ESPOO Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut Nuorten hyvinvointia kuvaavat luvut löytyvät kouluterveyskyselyn kuntakohtaisista tuloksista. Nivelvaiheintegraation tunnusluku on arvioitu luku suomenkielisen opetuksen arviointiraportista vuodelta Työttömien nuorten määrä Espoon nuorten elinvoimaisuus-ohjelman raportin mukaan, tilanne marraskuu HELSINKI Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Helsinkiläisten nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut löytyvät pääosin nuorten hyvinvointikertomuksesta ja myös Nuoret alueittain sivustolta sekä nuorisoasiainkeskuksen toimipaikoissa vuosittain päivitettävistä aluetiedoista. Lisäksi vuonna 2014 kaikki Nk:n työntekijät jalkautuivat nuorten pariin ja jututtivat nuoria heidän hyvinvointiinsa liittyvistä asioista (NuHa). Nuorten hyvinvointikertomus julkaistiin Se muodostuu nuorten hyvinvointia kuvaavasta tietokannasta sekä Hyvinvointikertomus-verkkosivustosta, joka sisältää indikaattoritietoa, tutkimustietoa, kokemustietoa sekä mahdollisuuden blogien kirjoittamiseen. ( Nuorten hyvinvointikertomuksen teemat kehitettiin Amartya Senin ja Martha Nussbaumin toimintamahdollisuusteorian pohjalta. Hyvinvoinnin osa-alueet ovat elämä ja terveys, itsensä kehittäminen, tulevaisuuden hallinta, turvallisuus, tunteet ja vuorovaikutus, aktiivinen kansalaisuus, yhdenvertaisuus sekä luonto ja kestävä kehitys. Tavoitteena on, että Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto tekee tuotetun tiedon perusteella vuosittain päätöksentekoa varten nostoja ja toimenpide-ehdotuksia. NuHa -hankkeessa nuorisoasiainkeskuksen 353 työntekijää käytti yhden työpäivän vuonna 2014 siihen, että he haastattelivat nuoria Helsingin julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Kun helsinkiläisiltä nuorilta (N=1012) kysyttiin, mitä asioita he pitävät tärkeinä omassa asuinympäristössään, nostivat he esille seuraavat teemat: oman alueen viihtyisyys, luonto, toimiva joukkoliikenne ja oman alueensa suunnitteluun vaikuttaminen. Tarkennusta nivelvaiheintegraation tunnuslukuun. Täsmällistä lukua peruskoulun jälkeen ilman koulutus-, työ - tai harjoittelupaikkaa jääneistä ei ole saatavissa. Taulukossa oleva luku on arvio vuotiaiden nuorten määrästä, jotka eivät ole lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Heidän osuutensa koko ikäluokasta on 85 %. Nuorten hyvinvointikertomuksen mukaan vuonna 2012 oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 6,8 % vuotiaista. Miesten joukossa osuus oli 7,7 % ja naisten 6,1 %.

26 Nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut HYVINKÄÄ Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Työttömien nuorten määrä kasvaa koko ajan. Kaikille yhdeksäsluokkalaisille pystytään tarjoamaan jatko-opiskelupaikka, mutta ongelmana ovat keskeytykset opinnoissa. JYVÄSKYLÄ Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Keskimääräinen työttömien alle 25 vuotiaiden nuorten lukumäärä 1977 vuonna 2014 TAMPERE Kuntien nuorten hyvinvointia kuvaavat tunnusluvut. Tampereella ja sen kaupunkiseudulla toteutetaan seudullinen nuorisokysely vuosittain ja se kohdennetaan kaikille kaupunkiseudun yläluokkalaisille. Kysely tehdään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Lisää tietoa nuorisoasiamies Tiina Mylläri )

27 Kouluelämä ja terveys (kouluterveyskysely 2013) Kaupunki Harrastaa hengästyttävää Kokee terveytensä Ei koe tulevansa kuulluksi Koulun työilmapiirissä liikuntaa vapaa-ajalla huonoksi tai koulussa % ongelmia % korkeintaan 1 h / vko keskinkertaiseksi % Espoo Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa

28 Suhteet vanhempiin ja sosiaalinen pääoma (kouluterveyskysely 2013) Kaupunki Vanhemmat eivät aina Keskusteluvaikeuksia Niiden määrä, joilla ei ole tiedä viikonloppuiltojen vanhempien kanssa % yhtään läheistä ystävää % viettopaikkaa % Espoo Helsinki Hyvinkää 34 8 Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Mikkeli Nurmijärvi Oulu Pori Porvoo Rauma Rovaniemi 34 8 Salo Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Vantaa