Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma ( vielä kesken: kuva, asiakkaan piirros )

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN TAUSTAA Vammaisuus ja vammaispolitiikan lähtökohdat Esteettömyys Vammaisneuvosto 7 3 ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 7 4 LIIKKUMINEN Joukko- ja palveluliikenne Lakisääteinen kuljetuspalvelu Oma-auto 12 5 PERUSOPETUS JA JATKO-OPETUS 13 6 TYÖ, ELÄKE JA TOIMEENTULO 16 7 VAPAA-AIKA JA KULTTUURI 16 8 PERUSTURVAN PALVELUT Varhaiskasvatus Sosiaalityö Vammaispalvelut Palveluohjaus- ja palvelusuunnitelma Kehitysvammapalvelut Palveluasuminen Vanhustenhuolto Kotihoito ja tukipalvelut Palveluasuminen vanhustenhuollossa Terveyspalvelut ja kuntoutus Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut 33 9 SEURANTA- JA ARVIOINTI LOPUKSI 35 Lähteet 36

3 3 1 JOHDANTO Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan Unionin jäsenvaltiona edistämään yhteiskuntaa, joka on kaikille avoin. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Äänekosken vammaispoliittisen ohjelman kantavia teemoja ja periaatteita ovat esteettömyys asuinympäristössä, vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen, saavutettavuuteen, tarpeellisiin palveluihin sekä tukitoimiin. Ryhmätyöskentelyn tuloksena muotoutuivat em. periaatteiden pohjalta ohjelman konkreettiset tavoitteet ja toimenpide-esitykset. Kunnassa peruspalveluiden toimiminen pitää taata jokaisen kansalaisen saataville, tukitoimien täydentäessä palvelutoimintaa. Muut palvelu- ja tukitoimet ovat takaamassa vammaisten toimintaedellytykset palvelujärjestelmässä siten, että vammaisten perustarpeet tulevat tyydytetyksi vammaispalvelulain nojalla. Palvelu- ja tukitoimet pitää sisällöltään ja laadultaan järjestää kunnan edellytysten ja tarpeiden mukaisesti. Vammaispoliittinen ohjelma toimii työkaluna kunnan toiminnassa, kun suunnitellaan vammaisten elämänlaadun ja osallisuuden edistämistä. Vammaispoliittisen ohjelman laatimisessa ovat mukana kunnan organisaatiossa toimivat hallintokunnat ja yhteistyökumppanit. 2 VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN TAUSTAA Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointi on määritelty toteutuvaksi kolmen yleisen tavoitteen avulla: yhdenvertaisuuden, itsenäisen elämän ja voimaantumisen. Ohjelman tarkoituksena on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltais-

4 4 tumiselle yhteiskunnassa, jolloin mitkään muut tahot eivät mielivaltaisesti sanele heidän elämäänsä ylhäältä käsin. Jokaiselle vammaiselle ihmiselle tulisi taata mahdollisuus hyvään ja täysivaltaiseen elämään hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin. Edellytyksenä tämän tavoitteen toteuttamiselle on se, että vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Kannustamalla vammaisten osallistumista kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan saadaan heidän tarpeensa ja intressinsä parhaiten esiin, sillä he itse ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Vammaispolitiikan painopiste on siirtynyt hoivasta itsenäiseen suoriutumiseen ja osallistumiseen. Se tarkoittaa asuin- ja elinympäristöihin, liikenteeseen, kommunikointiin, tiedonvälitykseen ja erilaisiin palveluihin liittyvien esteiden poistamista ja saavutettavuuden vahvistamista. (STM. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Kohti yhteiskuntaa kaikille. Vammaispoliittinen ohjelma 1995, 4.) Vammaispolitiikka on alue, joka liittyy kaikkien hallinnonalojen toimintaalueeseen. Vammaispoliittisen ohjelman tehtävänä on vaikuttaa kunnalliseen esteettömän ympäristön ja asumisen suunniteluun sekä päätöksentekoon eri hallinnonaloilla. Ohjelma korostaa eri toimijoiden yhteistä vastuuta yhteisistä tavoitteista. Vammaispoliittinen ohjelma korostaa vammaisneuvoston painoarvoa asiantuntija-elimenä sekä seuraa vammaispalvelulain toteutumista ja vaikuttaa palvelujen kehittämisen. 2.1 Vammaisuus ja vammaispolitiikan lähtökohdat Vammaisuus on osa inhimillistä elämää, jossa kyse on yksilön ja ympäristön välisestä suhteesta: fyysisen ympäristön esteettömyyden tasosta, toimivista kommunikaatiomahdollisuuksista ja palveluista sekä sosiokulttuurisesta tasaarvosta. Ihminen on paljon muutakin kuin diagnoosi. Vammaisuus ja vammaiset henkilöt ovat yhteiskunnallinen, arvokas ja tärkeä voimavara. Vamman aiheuttamat yksilön fyysiset rajoitukset eivät aina luo ongelmaa, vaan ongelmana ovat fyysisten ja sosiaalisten ympäristöjen tuomat esteet ja rajoitukset. Ihmisoikeuksia, syrjimättömyyttä ja osallisuutta korostava ajattelu on yhteiskunnallisesti arvokasta ja avaa uudenlaisia näkymiä ja toimintaa. Kun yhteis-

5 5 kuntaa rakennetaan kaikille kansalaisille soveltuvaksi, tasa-arvoistamiskehitys vahvistuu, valinnan mahdollisuudet lisääntyvät ja erillisten ratkaisujen sekä palvelujen tarve vähenee. Yleistä vaikeavammaisuuden määritelmää ei ole, vaan vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelun ja tukitoimen saamisen edellytyksenä erikseen. Vammaispalvelulain tulkinnassa selkeimpiä subjektiivisen oikeuden piirissä olevia ihmisiä ovat fyysisen vamman tai sairauden vuoksi toimintakyvyltään rajalliset ihmiset. Vaikeavammaisuutta tarkastellaan ihmisen toimintakyvyn kautta. Vaikeavammaisuuskriteerit täyttyvät silloin kun sairaus aiheuttaa haittaa ja päivittäistä avun tarvetta monilla elämänalueilla ja eri vuorokauden aikoina. Avun tarve tarkoittaa toisten ihmisten apua päivittäin (esim. muistuttamista, kehottamista tai valvontaa syömisessä, pukeutumisessa, kodinhoidossa tai yön aikaisessa hyvinvoinnissa). (Sosiaaliportti) Vammaispolitiikalla tarkoitetaan tässä ohjelmassa vaikuttamis-mahdollisuuksia ja vammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollisuutta heitä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Se on asenteisiin vaikuttamista ja vammaisuuden näkyväksi tekemistä voimavaralähtöisestä näkökulmasta. Vammaispalvelulain mukaan vammaispolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kunnan asukkaille taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta heidän tarvitsemansa palvelut. Toiminnan painopisteitä ovat vammaisten henkilöiden osallistumisen esteiden poistaminen, palvelut ja kuntoutus. Palvelujen järjestämisen periaatteena on yleisten palvelujen ensisijaisuus. Vammaiset tarvitsevat kuitenkin jokapäiväisessä elämässään myös erityispalveluja kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluja. 2.2 Esteettömyys Esteettömyys merkitsee kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se tarkoittaa myös palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. (Esteeton.fi.) Vammaisten hen-

6 6 kilöiden ongelmat syntyvät usein siitä, ettei ympäristössä, rakentamisessa, suunnittelussa eikä toiminnoissa ole otettu huomioon heidän tarpeitaan. Yhteiskunnan rakenteiden, palveluiden ja toimintojen esteettömyys edistää sosiaalista oikeuden mukaisuutta, vahvistaa ongelmia ennaltaehkäisevää toimintatapaa ja vähentää syrjäytymistä. Vammaiset henkilöt eivät muodosta yhtenäistä ryhmää ja esteettömyys merkitsee erilaisia toimia vammatyypistä, henkilön elämänvaiheesta ja elämäntilanteesta riippuen. Esteetön ympäristö ja palvelujen saavutettavuus vaikuttavat suoraan palvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin. Mikäli henkilö ei omatoimisesti selviä, ulkopuolisen avun tarve lisääntyy samoin kuin erilaisten apuvälineiden. Esteetön ympäristö mahdollistaa itsenäisen asumisen tai asioimisen henkilölle, jotka huonosti toimivassa ympäristössä joutuisivat turvautumaan muiden apuun.(vammaispoliittinen selonteko.) Esteetön ympäristö on yhteiskunnallisesti kauaskantoinen ja kustannustehokas ratkaisu. Esteettömät ratkaisut helpottavat useimmiten kaikkien ihmisten selviytymistä. (Vammaispoliittinen selonteko.) Ympäristön rakentaminen esteettömäksi vähentää kustannuksia, koska tilojen toimivuus vähentää muutostarvetta, lisää eri toimintojen sujuvuutta ja nopeuttaa esim. kaupoissa suurten ihmismäärien asiointia ja siirtymistä paikasta toiseen. Turvallisuus ja esteettömyys vähentävät tapaturmia ja tuovat sitä kautta suoraa säästöä yhteiskunnalle. (Esteeton.fi.) Esteettömyyden ohella käytettävyys ja saavutettavuus ovat sosiaalisesti kestävää kehitystä. Palvelun ollessa tarjolla, on se myös oltava saavutettavissa ja siitä on saatava tietoa. Palvelun saantiin on myös oltava taloudellisia mahdollisuuksia. Tämän vuoksi esteettömyys ja saavutettavuus voivat tarkoittaa käytännössä vammaisten ihmisten kohdalla erityispalveluita, jotta yhdenvertaisuus voidaan turvata. (Vammaispoliittinen selonteko.) Keskeisimmät kehittämiskohteet ja saavutettavuuden lisäämisessä liittyvät vammaisjärjestöjen mukaan rakennusalan lainsäädännön soveltamiseen, rakennusten käytettävyyden lisäämiseen, soveltuvien kulkuneuvojen lisäämiseen, kommunikaation esteettömyyden lisäämiseen sekä tiedon saannin parantamiseen. (Vammaispoliittinen selonteko.)

7 7 2.3 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on vammaisten elinolojen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä toiminta- ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi kaupunginhallituksen perustama elin. Vammaisneuvosto ei käytä päätösvaltaa, vaan se on vammaisten henkilöiden ja heidän etujärjestöjensä ja kunnan edustajien yhteistyöelin. Vammaisneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämiseen ja suoriutumiseen. Vammaisneuvostotoiminta tarjoaa myös vaikuttamis-kanavan sosiaalipalvelujen suunnitteluun kunnassa. 3 ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kunnan tulee huolehtia, että kaikki voivat tasavertaisesti käyttää yleisiä tiloja, kuten virastoja, kouluja, teattereita, kauppoja ja ravintoloita. (Maankäyttö ja rakennuslaki :t 5 ja 117) Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53 :n mukaan hallinto- ja palvelurakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä tilojen rakennuspaikan tulee soveltua liikunta- ja toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden käytettäväksi. Edellä mainitun säännöksen 2 momentin mukaan asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. Myös rakennusten peruskorjaus ja muutostöissä tulee huomioida liikuntaesteettömyys. Säännös on otettava huomioon sekä rakennuslupaharkinnassa, että soveltuvin osin toimenpidelupaharkinnassa. (Maankäyttö- ja rakennusasetus 53 2 mom, Suomen rakentamismääräyskokoelma G1 asuntosuunnittelu, F1 liikuntaesteetön rakentaminen ja F2 rakennusten käyttöturvallisuus.

8 8 Taajamissa asuvia liikunta-, toiminta- ja hahmotuskyvyltään rajoittuneita henkilöitä ajatellen on ulkoympäristön toimivuuden kannalta keskeistä asuntojen ja lähipalveluiden mahdollisimman lyhyt välimatka sekä käytetyimpien reittien turvallisuus ja esteettömyys. Asuin- ja asiointiliikenteen rauhoittamista ja sujuvuutta palvelee yleisestikin liikenneympäristön selkeyttäminen ja liikenteen ohjauksen parantaminen. Rakenteellisen esteettömyyden lisäksi on tärkeää turvata riittävä valaistus liikuntarajoitteisten tai heikkonäköisten tarvitsemia palveluja ja reittejä ajatellen keskeisissä kohteissa sekä kulkuväylien hyvä hoito, erityisesti kohdentaa sekä ajoittaa oikein talviaikainen kunnossapito. Ympäristön laatu ja viihtyisyys sekä kohtaamispaikat ja muut yhteisöllisyyden muodostumista ja tukemista koskevat ulkotilat ovat tärkeitä. Viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä ovat puut ja istutukset, siisteys sekä levähdyspaikat esteettisesti miellyttävissä ja /tai ääni- ja tuoksumaiseman välityksellä virikkeitä tarjoavassa ympäristössä. Ulkoympäristön sosiaalista kestävyyttä voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelussa ottamalla huomioon eri väestöryhmät. Laadukkaat materiaalit ja kalusteet sekä edustavat istutukset arvokkaimmilla paikoilla ovat osa kaikille viihtyisää elinympäristöä ja julkisen tilan toteuttaminen esteettömänä palvelee erityisesti liikuntarajoitteisia. Nykytila Tekninen ja ympäristötoimiala on viime vuosien aikana kaikessa suunnitellussa ja rakentamisessa pyrkinyt huomioimaan vammaisten henkilöiden tarpeet. Ongelmana ovat lähinnä vanhat talonrakennuskohteet joiden muuttaminen on hankalaa ja kallista. Kaupunki on omissa kohteissaan pyrkinyt korjaamaan liikkumista rajoittavia esteitä: katujen reunakiviä on viistottu, kynnyksiä on madal-

9 9 lettu ja tehty invaluiskia. Heikkonäköisten liikkumista on pyritty helpottamaan käyttämällä rakenteissa erilaisia värejä ohjaamaan kulkemista. Kevyenliikenteen verkostoa on parannettu. Kevyenliikenteenväylien kunnossapitoon ja talvihoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomioita. Leveiden katujen ylityksiä on helpotettu kaventamalla katuja sekä rakentamalla saarekkeita. Liikenteen nopeuksia on hidastettu rakentamalla mm. kiertoliittymiä ja korokkeita. Tavoitteet ja toimenpiteet Rakennettu julkinen ympäristö esteettömäksi, toimivaksi ja turvalliseksi viihtyisyydestä tinkimättä Yleiset palvelut kaikkien saavutettavaksi. Vanhat kerrostalot hissillisiksi omistajien toimesta valtion tukemana. Rakennusvalvonta edellyttää lupakäsittelyssä esteettömyyttä koskevien säädösten ja määräysten noudattamista ja mahdollisuuksien mukaan ohjaa löytämään toimivia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa tähdätään siihen, että rakennettu ympäristö on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä. Tarkoituksena on saada ympäristöjä, joissa eläminen tuntuu mielekkäältä ja jotka asukkaat voivat kokea omikseen. Kaikille soveltuvaan rakentamiseen liittyy läheisesti myös yhdyskuntien sosiaalisen kestävyyden tukeminen. Toimenpiteet liittyvät asuinympäristöön, asumiseen, lähipalveluihin ja liikenteeseen ja päätetään vuosittain talousarvioon kuuluvina töinä.

10 10 4 LIIKKUMINEN 4.1 Joukko- ja palveluliikenne Äänekosken alueella on linja-autolla (ei inva-varustusta) hoidettavaa joukkoliikennettä lähes koko kunnan alueella. Parhaiten haja-asutusalueella linjaautovuorot palvelevat asutusta, mikä sijoittuu valtatie 4 ja 13 varrelle. Vähiten vuorotarjontaa on Sumiaisten alueella. Parantalan, Hietaman, Honkolan, Koiviston, Liimattalan, Mämmen, Kalaniemen kyliltä ja Konginkankaan kirkonkylältä on mahdollista käyttää kouluvuorojen lisäksi varsinaiseen asiointiaikaan liikennöiviä vuoroja Äänekosken kaupunkikeskustaan. Sumiaisista on mahdollista kouluvuorojen lisäksi käyttää asiointiliikennettä Suolahden kaupunkikeskustaan. Sumiaisista Äänekosken keskustaan voi matkustaa kouluvuorojen yhteydessä. Äänekosken ja Suolahden kaupunkikeskustoista ja Konginkankaan kirkonkylältä on suorat vuoroyhteydet Jyväskylän maakuntakeskukseen, lentoasemalle ja Jyväskylän matkakeskukseen. Äänekosken ja Suolahden kaupunkikeskustojen välillä liikennöi kaupunkiliikenteen linja-autovuoro (useimmissa vuoroissa inva-varustus) noin tunnin välein arkisin ja harvemmin viikonloppuisin. Äänekoskella liikenne palvelee keskustan, Markkamäen, Mämmensalmen ja Karhunlähteen aluetta. Vuorot ajetaan tarvittaessa terveyskeskuksen kautta. Reitillä liikennöi ns. matalan kynnyksen bussi. Arkipäivinä liikennöivässä linja-autossa on mahdollisuus esteettömään liikkumiseen. Linja- autossa on erikoisvarustus pyörätuolille. Joukkoliikenteen aikatauluista ja lipputuotteista lisätietoja saa Matkahuollosta. Vammaisuuden aiheuttamat rajoitukset, kävelymatkan pituus pysäkille ja tien liikenneturvallisuus vaikuttaa siihen, miten vammainen henkilö pystyy käyttämään joukkoliikennettä. Esimerkiksi valtatien 4:n osalla Äänekoski- Hirvaskangas linja-autopysäkille on mahdollista kävellä turvallisesti ilman valtatien ylitystä.

11 11 Joukkoliikennettä täydentää Sumiaisten ja Konginkankaan kirkonkylillä, Mämmen, Järvenpään ja osin keskustan alueella kerran viikossa ajettava asiointiliikenne, joka on tarkoitettu vanhuksille ja henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään muuta joukkoliikennettä. Asiointiliikenteessä on huomioitu erityisryhmien tarpeet paremmin, esimerkiksi asiakasta palvellaan tarvittaessa kotiovelle. Konginkankaan alueella kalusto on inva-varusteinen. Kuljetuspalvelusta peritään taulukon mukainen maksu. Vpl -kuljetusetuuden omaava henkilö voi matkustaa liikenteessä ilman omavastuuta. Äänekosken kaupungin henkilöliikennesuunnitelmassa 2009 esitetään asiointiliikenteen laajentamista koko uuden kunnan alueelle. Suunnitelmassa esitetään toteuttamisajaksi tammikuu 2010 alkaen. Asiointiliikenteen laajentaminen päätetään vuoden 2010 talousarvion yhteydessä. Tällä hetkellä ajetaan jo olemassa olevia reittejä ja lisätietoja reiteistä saa kuljetussuunnittelijalta. 4.2 Lakisääteinen kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisen kuljetuspalvelu voidaan myöntää, jos hakija todetaan vaikeavammaiseksi liikkumisensa suhteen eikä hän pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi kykene käyttämään julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Pelkkä lääkärinlausunto ei ole yksin riittävä peruste kuljetuspalvelun myöntämiseksi, vaan myös sosiaalisella arvioinnilla on tärkeä rooli päätöksenteossa. Vaikeavammaisuus voi olla fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuvaa. Henkilön iällä ei ole merkitystä päätöksen teossa, mutta vanhuuden mukanaan tuoma toimintakyvyn heikkeneminen ei sinällään tee hakijasta vaikeavammaista. (Räty 2003, ) Sosiaalihuoltolain perusteella kuljetuspalvelua voidaan myöntää asiointimatkoihin lähimpään taajamaan. Palvelua myönnetään hakijalle, jolla on vaikeuksia hyödyntää julkista liikennettä, eikä alueella ole tarjolla monipalveluliikennettä. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävässä kuljetuspalvelussa huomioidaan hakijan terveydentila ja toimintakyky hyödyntää joukkoliikennettä, perhesuhteet, saadut palvelut, monipalvelu-liikenteen saatavuus ja varallisuus selviytyä tarvittavista matkoista omalla kustannuksella. Varallisuusselvitystä ei

12 12 tarvitse täyttää, mikäli hakija on yli 20 % sotainvalidi. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntää vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijä. 4.3 Oma auto Vammaispalvelulain mukainen korvaus auton hankintaan tai auton muutostöihin ja lisälaitteisiin järjestetään kunnan varattujen määrärahojen mukaisessa laajuudessa. Edellytyksenä auton hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi vammaispalvelulain perusteella on ensinnäkin vammasta tai sairaudesta aiheutuva liikkumisvälineen tarve siten, että vammainen henkilö pystyy osoittamaan tarpeen olevan jatkuva päivittäinen tai usein toistuva. Jotta korvaus voidaan myöntää, tulee hankittavan liikkumisvälineen olla lain tarkoittamassa mielessä kohtuuhintainen. (Räty 2003, 136.) Katualueella ja yleisillä pysäköintialueilla järjestetään inva-paikoitus siten, että ne sijaitsevat lähellä asiointikohdetta. Yleensä inva-paikoitus sijoitetaan siten, että paikoitusruudun sivulla on kevyenliikenteen väylä tai muu leveämpi tila. Paikoitusruudun koko on metrin leveämpi kuin ns. tavallinen paikoitusruutu. Kerrostalo- ja liikerakentamisessa vaaditaan inva-paikoitusta järjestettäväksi. Rakennuslupaa haettaessa tulee asemapiirustuksesta selvitä, missä kiinteistön inva-paikat sijaitsevat Tavoitteet Tavoitteena on turvata yleisen joukkoliikenteen, palvelevamman joukkoliikenteen, yksilöllisten kuljetuspalvelujen tai oman auton käytön avulla vammaisten työ-, asiointi-, vapaa-aika ja koulumatkoista selviytyminen sekä Äänekosken kaupungin taajamissa että haja-asutusalueella. Toimenpiteet

13 13 Äänekosken kaupungin taajamiin ja haja-asutusalueelle laajennetaan tarpeen ja käyttäjämäärien mukaan vammaisille ja ikäihmisille suunnattua palvelevampaa joukkoliikennettä, jotta asioinnista selviäminen olisi mahdollista (esim. kauppa-, posti-, pankki-, apteekkipalvelut). 5 PERUSOPETUS- JA JATKO-OPETUS Yleistä Perusopetuslain (1998/628) mukaan opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Opetuksen tavoitteena on turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. (Perusopetuslaki 2 ) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. (Perusopetuslaki 3 ) Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. (Perusopetuslaki 4 ) Oppilaalle, joka on siirretty erityisopetukseen on laadittava henkilö-kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Hojks). (Perusopetuslaki 17 ) Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä 39 :n nojalla järjestettävät palvelut. (Perusopetuslaki 31 )

14 14 Nykytila Erityisopetuksessa oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Uudet opetussuunnitelmat vaativat laatimaan erityisoppilaille henkilö-kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli HOKS:n. Siihen kirjataan erityisoppilaan opiskelulle asetetut tavoittaa ja arviointimenetelmät sekä toimenpiteet, joilla pyritään em. tavoitteisiin. HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä tietysti oppilaan huoltajien kanssa. Äänekoskella yksitoistavuotisen oppioikeuden piirissä olevien lasten opetus on pääsääntöisesti järjestetty lähikouluperiaatteella. Kuusivuotiaat ns. esi1- vaiheessa olevat lapset saavat opetuksensa pääsäätöisesti päiväkodeissa ja seuraavana vuonna esi2-vaiheessa he siirtyvät kouluille. Vaikeammin kehitysvammaisten ns. toiminta-alueittain järjestetty opetus on keskitetty Asemakadun koulun Suojarinteen toimipisteeseen. Asemakadun koululla ja Keskuskoululla on lievästi kehitysvammaisille lapsille tarkoitettuja pienryhmiä. Konginkankaan ja Sumiaisten kouluilla toimii myös pienryhmät, jotka pystyvät tukemaan vammaista oppilasta omassa lähikoulussaan. Muilla alakouluilla vammaiset oppilaat on sijoitettu yleisopetuksen ryhmiin, joihin heitä tuetaan tukiopetuksen ja laajaalaisen erityisopetuksen keinoin. Vammaisille lapsille on järjestetty mahdollisuus käyttää tarvittaessa koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa hyväkseen. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään vammaispalvelun erityishuoltona alakoulun kolmannesta luokasta alkaen. Yläkoulu ikäisten vammaisten lasten opetus on järjestetty Asemakadun tai Keskuskoulun pienryhmissä tai oman asuinalueensa yläkoulussa. Lapsen koulupaikka on pyritty ratkaisemaan yksilökohtaisesti lapsen ja perheen kokonaistilanne huomioiden. Tavoitteet ja toimenpiteet

15 15 Kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet oppia ja saada opetusta omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollista käydä omaa lähikoulu siten, että ketään ei irroteta omasta ikäluokasta ja lähiympäristöstä. Kaikkien oppijoiden tulee käydä samaa koulua ja ei vammaisten ja vammaisten lasten yhteistoimintaa on tuettava. Vammaisen oppilaan koulupaikka ratkaistaan aina yksilökohtaisesti huomioiden lapsen ja perheen kokonaistilanne. Lapset pyritään aina ensisijaisesti sijoittamaan lähikouluun. Vammaiselle lapselle pyritään järjestämään hänen tarvitsemansa koulunkäynninohjaaja, mikäli se ratkaisee hänen sijoittamisen lähikouluun. Vaikeavammaisten lasten koulunkäynninohjaajina käytetään ensijaisesti pätevää henkilöstöä. Vammaisten oppilaiden tukiverkostojen yhteistyötä ja oppilastiedonsiirtoa kehitetään erityisesti koulun nivelvaiheissa (Varhaiskasvatus - esiopetus, esiopetus - alkuopetus, alakoulu -yläkoulu ja yläkoulu - toinen aste). Koulupsykologin erityisosaamista kohdennetaan 0 4 luokkien oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja ennalta ehkäisevään työhön. Opettajien täydennyskoulutussuunnittelussa yksi painopiste on erilaisen oppilaan kohtaaminen ja eriyttäminen. Erityisopetuksen resurssien käyttöä tehostetaan siten, että nykyistä useampi lapsi saa erityisopetuksen palveluita riippumatta asuinalueesta. (Kelpo-hanke). Äänekoskelle kehitetään konsultoivien erityisopettajien toimintamalli, millä pystytään tukemaan vammaisen lapsen opiskelua lähikoulussa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppilaanohjausta tehostetaan (Etu-opohanke). Asemakadun koulun Suojarinteen pienryhmä sijoittamista koulun tiloihin harkitaan eri koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydessä.

16 16 6 TYÖ, ELÄKE JA TOIMEENTULO Työelämää koskevat lait ja asetukset eivät saa syrjiä vammaisia henkilöitä, heillä tulee olla muiden ihmisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan ansiotyöhön. Vammaisten henkilöiden työllistymistä rajoittavat tekijät ovat usein asenteellisia. Myös ympäristötekijät ja avustajien sekä apu-välineiden saannin hankaluus vaikeuttavat työllistymistä. (Kohti yhteiskuntaa kaikille. Vammaispoliittinen ohjelma 1995, ) Äänekosken työttömyysaste oli 13,6 %, yhteensä 1259 henkilöä, joista naisia 572, miehiä 687 ja alle 25-vuotiaita 178. Vajaakuntoisten työnhakijoiden osuus koko määrästä oli 223 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömiä oli 302. (Työttömyystilastot 2008.) Vammaistuen saajia oli Äänekoskella vuonna henkilöä. Ruokavaliokorvaus oli 45 henkilöllä. Lapsen hoitotukea sai 162 lasta. Kelan eläkettä sai kaikkiaan 5866 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkettä 1265 henkilöä, mikä on 9.8 % vuotiaitten ikäryhmästä. (Kelan vammaisetuustilasto Sähköisenä. Tilasto eläkkeensaajista kunnittain Kela 2008.) Vammaistukea on oikeutettu saamaan vuotias vammainen, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja joka ei saa Kelasta tai työeläkelaitoksesta työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Myös samasta sairaudesta liikennevahingon tai tapaturman perusteella myönnetyt haitta- ja avuttomuuslisät tai hoitotuet estävät vammaistuen saamisen. Vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan. 7 VAPAA-AIKA JA KULTTUURI Nykytila Vapaa-aika- ja kulttuuritoimen hallintoyksiköt palvelevat paikallisia yhdistys- ja yritystoimijoita sekä yksityisiä ihmisiä mm. toimitiloja ja taloudellista tukea osoit-

17 17 taen kuntalaisten vapaa-aika- ja kulttuuripalveluiden järjestämiseksi. Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi on myös itse järjestäjänä osassa palveluita lähinnä siten, että turvataan monipuolinen ja laadukas tarjonta muiden toimijoiden rinnalla niillä osa-alueilla missä toimintaa ei muuten ole ja kysyntää kuitenkin ilmenee. Lähtökohtana on taata kaikille halukkaille esteetön pääsy vapaa-aika ja kulttuuritoimen tiloihin. Inva-WC:t kuuluvat tilojen vakiovarustukseen. Induktiosilmukatkin ovat pääosin kaikissa paikoissa missä on puheen kuulemisen vahvistamistarvetta. Pääosin kaikkiin toimitiloihin onkin esteetön kulku järjestetty. Puutteita on Konginkankaan ja Äänekosken keskustan nuorisotiloilla, joissa on toimintaa useammassa kerroksessa eikä taloissa ole hissiä. Tilojen toiminnat pyritään järjestämään kuitenkin niin, että puutteet eivät estä toimintaan osallistumista. Joissakin paikoissa on esteetön pääsy olemassa mutta vaikean reitin takana kuten Painotalon takakautta. Tämä este pitäisikin mahdollisimman pian korjata uudella sisäänkäynnillä Kalevankadun puolelta. Konginkankaan kotiseutumuseoon (vanha viljamakasiini) ei ole esteetöntä pääsyä. Portaat ovat korkeat ja vaikeat ja näyttelytila on kahdessa kerroksessa. Hiskin mökissä sisätilan kynnykset asettavat esteitä liikkumiselle. Liikuntapaikoille on pääosin esteetön kulku järjestetty. Uimahalleissa on rollaattori ja allastiloissa hissituoli sitä tarvitseville. Lisäksi on järjestetty liikunnallista erillistoimintaa erilaisille vammais- ja kuntoutusryhmille. Keilahalliin ja maapohjahalliin sekä Suolahden uimahallin alakerran kuntosaliin ei ole esteetöntä pääsyä (rappuset). Suolahden voimailutalolta puuttuu kulkuluiska ja inva-wc. Jääladut soveltuvat osalle näkö- ja liikuntavammaisista henkilöistä. Liikuntaseurojen kautta on mahdollista saada opashiihtäjä avuksi.

18 18 Tavoitteet ja toimenpiteet Kaupunki on aloittanut +70 seniorikorttikokeilun, joka kestää vuoden 2009 loppuun. Järjestelmässä yli 70-vuotiaat äänekoskelaiset saavat hankittua edullisen osallistumislipun vapaa-aikatoimen palveluihin. Kortin sisältäviä toimintoja lisätään vielä mahdollisuuksien ja kysynnän mukaan. Kortti oikeuttaa mm. omatoimiseen harjoitteluun kuntosaleilla sekä uimahalleissa. Luodaan systeemi, jolla induktiosilmukoiden huolto turvataan säännöllisin väliajoin. Kolmannen sektorin toimijoita pyydetään mukaan vammaisten opas- ja avustustoiminnan tuottamiseen kulttuuri- ja vapaa-ajan tilaisuuksissa. 8 PERUSTURVAN PALVELUT 8.1 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalvelujen toiminnan tarkoituksena on turvata perheille tarvittavat palvelut perheiden toivomuksia ja työelämän tarpeita vastaavina. Tavoitteena on tukea lasten koteja näiden kasvatus-tehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Varhaiskasvatuksen tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti varhaiskasvatuksen tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Nykytila Perhepäivähoitoa ja päiväkotihoitoa on Äänekosken, Suolahden, Konginkan-

19 19 kaan ja Sumiaisten taajamissa. Esiopetusta järjestetään kaikissa päiväkodeissa päivähoitoa tarvitseville lapsille sekä koulujen yhteydessä toimivissa esiopetusryhmissä, niille lapsille, joilla ei ole päivähoidon tarvetta. Varhaisen ja erityisen tuen toimintamallia on vahvistettu vakinaistamalla kuusi erityislastentarhanopettajan tointa. Erityislastentarhanopettajat toimivat Äänekosken päiväkodeissa ja konsultoivat ja tukevat oman alueensa henkilöstöä tukea tarvitsevien lasten asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoito ja esiopetus on pääasiassa keskitetty Häränvirran päiväkotiin integroituun erityispäivähoito-osastoon. Vuoden 2009 lopulla valmistuvan päiväkodin tilojen suunnittelussa on huomioitu vaikeavammaisten lasten hoito ja kuntoutus. Moniammatillinen yhteistyö on keskeistä erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutuksen yhteensovittamisessa ja henkilökohtaisen oppimis-suunnitelman laadinnassa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tavoitteet ja toimenpiteet Kaikille toiminnan piirissä oleville lapsille pyritään tarjoamaan mahdol-lisimman hyvä ja motivoiva oppimisympäristö ja lapsen kasvua ja oppimista tukevaa toimintaa vertaisryhmässä. Lapsen kuntoutukseen liittyviä erilaisia suunnitelmia yhtenäistetään ja kootaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. 8.2 Sosiaalityö Sosiaalityö on sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseen ja korjaamiseen liittyvää palvelutoimintaa, jonka tavoitteena on erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten auttaminen ja heidän oman elämänhallinnan ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. Vammaispalvelut ovat osa sosiaalityötä.

20 20 Äänekosken kaupungin sosiaalityön tehtävänä on edistää ja ylläpitää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta järjestämällä kuntalaisten sosiaalihuollon lainsäädännön mukaiset aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja lastenvalvojan sekä vammaishuollon palvelut. Lisäksi tulosalue vastaa toimeentulotuen antamisesta. Nykytila Sosiaalityön toimintayksikköjä ovat Äänekosken sosiaalitoimisto, Suolahden, Konginkankaan ja Sumiaisten sosiaaliasemat sekä vammaispalvelutoimisto Äänekoskella sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty yhteiseksi perusturvaksi. Vammaisten kuntalaisten palvelut toteutetaan mahdollisimman pitkälle peruspalveluissa normaaliuden periaatteiden mukaan. Tulosalue vastaa myös kaupungin osalta työvoimanpalvelukeskuksen (TYP) sosiaalityön ja palveluohjauksen toteutuksesta. Muita tulosalueen toimintayksikköjä ovat perhetukikeskus, kehitysvammaisten asuntola ja toimintakeskus. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteena on järjestää sosiaalipalvelut niitä tarvitseville kuntalaisille ja toimia niin, että asiakas saa tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan sosiaalihuollon palveluista asiakkaan tarvitsemassa muodossa ja oikea-aikaisesti. Sosiaalihuolto toteuttaa palvelujaan hyvän kohtelun periaattein. Moniammatillinen yhteistyö on keskeinen työote vammaisten palveluissa: sosiaalityön muut toimijat käyttävät tarvittaessa vammaispalvelun asiantuntijuutta omassa työssään. 8.3 Vammaispalvelut Vammaispalvelut on tarkoitettu henkilöille, joilla on vamman tai sairauden vuoksi erityisiä ja pitkäaikaisia vaikeuksia suoriutua tavanomaiseen elämään kuuluvista asioista. Vammaispalveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammai-

Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma

Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma Äänekosken kaupungin vammaispoliittinen ohjelma 2009 2012 ( vielä kesken: kuva, asiakkaan piirros ) 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN TAUSTAA 3 2.1 Vammaisuus ja vammaispolitiikan

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää tämä hakemuslomake huolelli sesti ja vastatkaa jokaiseen kohtaan. Hakemuksessa tulee selvittää minkälaisia jokapäi väiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA

KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA KESKI-SUOMEN VAMMAISSTRATEGIA VISIO Keski-Suomi: Yhdessä uutta kohti Visio kuvastaa koko Keski-Suomen yhteistä tahtotilaa rakentaa tulevaisuudesta sellainen, että kaikilla maakunnan asukkailla on hyvä

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot