Kanarialintu 1/2015. Markkinat ohjaavat omavaraisuutta, s 14. Kaivosten vaikutus näkyy kuntataloudessa, s 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanarialintu 1/2015. Markkinat ohjaavat omavaraisuutta, s 14. Kaivosten vaikutus näkyy kuntataloudessa, s 8"

Transkriptio

1 Kanarialintu Kaivosteollisuus ry:n toimialakatsaus I/2015 Kaivosteollisuus ry:n toimialakatsaus 1/2015 Markkinat ohjaavat omavaraisuutta, s 14 Kaivosten vaikutus näkyy kuntataloudessa, s 8

2 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus... 3 Kaivoksen avaaminen voi kestää vuosikymmeniä... 4 Kaivokset nostavat Sodankylää... 8 Metallien hinta ajaa investointeja alas Kaivostoiminta ja malminetsintä ovat nousseet viime vuosina monella Kerran avattu kaivos kannattaa pitää tuotannossa, koska siihen on Kaivosteollisuuden yleismies tapaa sekä päättäjien että suuren yleisön tietoisuuteen. Myös media on tarttunut aiheeseen, mutta se on tarkastellut asioita Talvivaaran sijoitettu paljon. Kemin kaivos melkoisen suomalainen lähestyy 50 vuoden toimintahistoriaa. Kaivostoiminnassa tuotto syntyy ehkä vasta Markkinat ohjaavat omavaraisuutta kautta. kymmenen vuotta sijoituspäätöksen jälkeen. Viime vuosien aikana Lehdistökatsaus Suomen kaivosalaan... Kaivosalan avainlukuja Muistammeko perusasiat? Nykyihmisen elämänmuoto nojaa tekniikkaan, laitteisiin, energiaan ja tietoon. Ne kaikki taas puolestaan nojaavat jollakin tapaa kaivosten tuottamiin raaka-aineisiin. tehdyt poukkoilevat veroratkaisut eivät anna hyvää kuvaa Suomen linjakkuudesta. Ennakoitavuus on kaivostoiminnassa olennaisen tärkeää. Valtioneuvoston kaivospolitiikka on ollut moni-ilmeistä; eri ministeriöt ovat ajaneet omia näkökulmiaan. Elinkeinopoliittinen kokonaisarvio on Pohdimme vastuullisesti, missä ja kuka saa tuottaa raaka-aineet. Voimmeko tuottaa metallin raaka-aineita Suomessa? Voiko sen tehdä kiinalainen yhtiö Suomessa? Vai olisiko reilumpaa tuottaa raaka-aineet esimerkiksi Afrikassa? Entä metallien ja mineraalien kuluttaminen. Haluammeko läpinäkyvää ja Suomessa tuotettua? Kuluttamista ylipäänsä tai sen vastuullisuutta pohdimme vähemmän. jäänyt tekemättä. Teollisuuspolitiikka otettiin kylläkin sanavarastoon, mutta sinne se myös jäi. Teollisuuden kilpailukyky tuottaa työpaikkoja sekä panostuksia tutkimukseen kehittämiseen. Seuraavan hallituksen tuleekin arvioida kokonaisuutta. Onko meillä malminetsintää ja sitä kautta tulevaisuutta kaivosrintamalla? Pystymmekö tuottamaan Suomessa sijaitseville jatkojalostuslaitoksille raaka-aineita kotimaas- Yhteiskunnan on syytä varmistua siitä, että malmi hyödynnetään ta. Kehitämmekö teknologiaa energia- ja ympäristötehokkuuden Kanarialintu ISSN JULKAISIJA Kaivosteollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Pekka Suomela TOIMITUS Kaiku Helsinki mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja tarkasti. Turvallisuus tarkoittaa myös ympäristöstä huolehtimista ja yleistä yhteiskuntavastuuta. Tehokas hyödyntäminen puolestaan tarkoittaa sitä, että malmi pyritään käyttämään kokonaisuudessaan. Luulajan yliopiston mineraaliekonomian professori Magnus Ericssonin mukaan yhteiskunnan saama vaatimalla tavalla? Onko verotuspolitiikkamme kaupankäynnin kohde vai osa kestävää elinkeinopolitiikkaa? Kaivosteollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa. Ennen kaikkea kaivos. Pekka Suomela, toiminnanjohtaja Ossi Lång Jouko Marttila Kimmo Collander TAITTO Coodi Oy PAINO Hannun Tasapaino Oy OSOITELÄHTEET Kaivosteollisuus ry Kauan sitten, kanarialintuja käytettiin kaivoksissa ilmanlaadun mittareina. Linnun pökerryttyä tiedettiin, että kaivosmiesten on terveellisintä poistua paikalta. Tänä päivänä Kanarialintu kertoo miten kaivosala hengittää. kokonaisetu ja myös verotulo maksimoituu, kun esiintymä hyödynnetään mahdollisimman tarkoin. Ovatko kaivokset lyhytaikaisia riuhtaisuja luontoon ja ympäristöön? Kaivosteollisuuden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista tyhjentää kaivosta mahdollisimman nopeasti ja sitten lähteä. Ps. Uusi Kanarialintu-julkaisu sisältää kootusti kaivosalan tilastoja ja tunnuslukuja, jotka antavat kokonaiskuvan alan kehityksestä. Otamme mielellämme palautetta vastaan, jotta Kanarialintu laulaisi entistä suuremmalle lukijakunnalle. Tervetuloa lukemaan. 2 3

3 Kaivoksen avaaminen voi kestää vuosikymmeniä Kaivostoiminta ei sovi lyhytjänteiselle yrittäjälle. Aikaa malmiesiintymän löytymisestä kaivoksen avaamiseen voi vierähtää kymmeniä vuosia. Geologi irrottaa näytteen perinteisin menetelmin lihasvoimalla. 4 5

4 . Timanttikaira iskettiin Soklin maaperään ensimmäisen kerran elokuussa Sokli toisi työtä ja tuloja Alue löytyi Rautaruukin mittavan malminetsintäoperaation ja Investointivaiheen kanssa samanaikaisesti käynnistyvä tuotanto nostaisi lentomittausten tuloksena. Haussa olleen rautamalmin sijaan paikalta kaivoksen työllisyys- ja elintasovaikutuksen huippuunsa kolmantena löytyi yksi maailman suurimmista karbonatiittiesiintymistä. vuonna rakentamisen aloittamisesta. Lapin maakunnan työllisyys para- Soklin esiintymä on pinta-alaltaan yli 20 neliökilometrin laajuinen, nisi arviolta yli henkilötyövuodella. Keskimääräinen työllisyysvai- poikkileikkaukseltaan suppilomainen ja yli kuuden kilometrin syvyyteen kutus olisi vuosittain yli 700 henkilötyövuotta ensimmäisten kymmenen jatkuva karbonatiittimassiivi. Kiviaines on lähtöisin arviolta toimintavuoden aikana. Lapin maakunta hyötyisi kaivoksen investointi- kilometrin syvyydestä, josta se tunkeutui sulana massana nykyiselle ja toimintavaiheesta keskimäärin 115 miljoonaa euroa vuosittain. paikalle 363 miljoonaa vuotta sitten. Työ- ja pääoma- ja verotulot kasvaisivat kaivoksen myötä. Yksityinen Kivisula toi mukanaan fosforia, niobia, tantaalia, zirkoniumia, harvi- kulutus kasvaisi työtulojen kasvaessa, ja kunnallisverokertymä kasvaisi. naisia maametalleja, kuparia ja rautaa. Soklin tärkeintä malmiainesta Kunnallisverojen kertymän kasvu kattaisi 27,0 prosenttia julkisesta fosforia käytetään lannoitteisiin, rehuihin ja teollisuuskemikaaleihin. Rautaruukki jatkoi tutkimuksia ja koerikastuksia 1980-luvulle, kunnes Geologi Marko Mustonen tekee kallioperäkartoitusta. kulutuksesta. Muutto Lappiin kasvaisi eniten toiminnan kolmantena ja neljäntenä vuotena. Kaivoksen keskimääräinen vuotuinen vaikutus Kemira osti kaivosoikeudet vuonna Valtio lupaa tierahaa Soklin fosfaattiesiintymän suunnitellut louhintamäärät olisivat 4-10 työllisyyteen olisi 4,6 prosenttiyksikköä kymmenenä ensimmäisenä vuotena. Vaikutus elintasoon kasvaisi keskimäärin 10 prosenttiyksikön miljoonaa tonnia fosforimalmia vuodessa. Rikastetuotantomäärä olisi vuosittaiselle tasolle tuotannon käynnistyttyä. 1,5 miljoonaa tonnia fosfaattirikastetta ja tonnia rautarikas- Ensisilmäys malminäytteeseen tehdään luupin avulla. Sen jälkeen Soklissa keskityttiin fosforimalmien tutkimiseen. Kaivosta ei saatu avattua, kun valtio ei suostunut pääomittamaan isoja investointeja. Soklin kaivosoikeudet, hallinta ja tutkimusten ohjaus siirtyivät ensin Kemira Grow Howlle, joka myytiin norjalaiselle Yaralle Kauppahinta valtion 30 prosentin omistusosuudesta oli runsaat 200 miljoonaa euroa. Ensimmäisen kairausreiän jälkeen Soklille on kairattu erilaisin menetelmin yli reikää ja porattu yli kierrekairausreikää malmiaiheiden etsimiseksi ja niiden tutkimiseksi. Sokli on yksi tärkeimpiä ja tarkimmin seulottuja malmialueita Suomessa, mutta kaivostoiminnan tetta. Kaivoksen alkuvaiheessa arvioitu toiminta-aika on 20 vuotta. Soklin malmivarojen uskotaan riittävän jalostukseen vielä senkin jälkeen. Esiintymän käyttöönotto vaatii investointeja alueen tieväyliin. Valtio on luvannut osallistua Soklin liikenneinvestointeihin 140 miljoonalla eurolla. Käytännössä se tarkoittaa malmin kuljettamista Soklista ensin kuorma-autoilla Kemijärvelle ja sieltä junalla Perämeren satamiin. Kemijärven ja Savukosken keskusta tullaan kiertämään kiertotiellä. Myös siltoja tullaan parantamaan. Tarkoitus on, että tie kestäisi raskasta rekkaliikennettä. Auto-junakuljetusvaihtoehto edellyttää Martti-Sokli-tien perusparantamista, olemassa olevan tiestön parantamista Sokli-Kemijärvi-välillä sekä Kemijärven terminaalin rakentamista. Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 140 miljoonaa euroa, jotka ovat pienemmät kuin aiemmin esillä olleessa junavaihtoehdossa. Kaivostunnelin kartoitusmittaus Endominesin Pampalon kaivoksella. Sakatti odottaa kairauslupia Sakatti on yksi Euroopan kaikkien aikojen merkittävimmistä malmilöydöistä. Kuparia ja nikkeliä ei ole Suomessa aiemmin löydetty yhdessä vastaavan suurina pitoisuuksina kuin Petsamosta vuonna Sakatin esiintymä löytyi 2009, mutta tutkimukset seisovat, eikä kaivoksen avaamisesta voida edes tehdä arviota. Syynä hankkeen pysähtymiseen ovat viranomaisten kaivoslain tulkinnat. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Tukesin Anglo Americanin tytäryhtiölle AA Sakatti Mining Oy:lle myöntämän malminetsintäpäätöksen, joka koski jatkolupaa Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle. Tukesin myöntämästä luvasta olivat valittaneet Lapin luonnonsuojelupiiri, Metsähallitus ja Lapin ELY-keskus. Asia on palautunut Tukesille uudelleen käsiteltäväksi. Tukes oli myöntänyt kolmivuotisen luvan, kun Natura-arviointi oli tehty ensimmäisen tutkimusvuoden osalta. Anglo Americanin paikallistama kupari-, nikkeli- ja platinaryhmän alkuaineita (PGE) sisältävä Sakatin esiintymä on yksi Euroopan lupaavimmista. PGE-metalleja ovat rutenium, rehnium, palladium, osmium, iridium ja platina, jotka esiintyvät usein yhdessä. Sakatti sijaitsee 150 kilometriä napapiirin ja 25 kilometriä Sodankylän pohjoispuolella. Anglo American hallitsee 830 neliökilometrin laajuista aluetta Sakatin esiintymän ympärillä. Tähän astiset kairaukset ovat pal- Tulevilla lisäkairauksilla on tarkoitus selvittää malmiesiintymän rajat ja tarkentaa mineraalivarojen määrityksiä. Koekairauksissa esiintymän nikkelipitoisuus on esimerkiksi Talvivaaran verrattuna ollut kymmenkertainen. Sakatti on täysin uusi malmilöytö toisin kuin useimmat muut kaivosalueet, joiden hyödyntäminen jatkuu tai pysähtyy usein suhdanteiden mukaan. Edelliset suuret uudet malmilöydöt tehtiin Kittilän Suurikuusikossa ja Kevitsassa 1980-luvulla. Vuonna 2011 voimaan tullut kaivoslaki edellyttää eri osapuolten laajempaa kuulemista kuin vanha laki ja ympäristövaikutusten arviointi on tiukentunut. Se yhdistettynä pitkiin valituskierroksiin on hidastanut kaivosten perustamista. Metallien hintojen lasku on lisäksi tehnyt osasta hankkeista lyhyellä aikavälillä kannattamattomia. Näytteenotto Sakatissa on ollut pysähdyksissä vuodesta 2012 lähtien, ja uusia kairauksia tarvitaan ennen kuin jatkosta voidaan päättää. Vaikka tutkimustyötä päästäisiin jatkamaan, ei kaivosta tulisi ainakaan seuraavaan alkaminen antaa lähes 50 vuoden jälkeen yhä odottaa itseään. jastaneet yli puolitoista kilometriä pitkän malmiesiintymän noin puolen kymmeneen vuoteen. kilometrin - kilometrin syvyydessä. 6 7

5 Kaivokset nostavat Sodankylää Kaivosten vaikutukset heijastuvat aluetalouteen. Sodankylässä vähittäiskauppa kasvaa ja päiväkoti on auki kolmessa vuorossa. siä on siirtynyt Sodankylään. Olemme keskellä vihreäkivivyöhykettä. Lokka näkeekin klusterissa suuria mahdollisuuksia. Alihankintayrityk- Tästä 90 kilometrin sisällä on paljon kaivannaisalan toimintaa, muun Suomen kaivoksista suurin aluetalousvaikutus on Kevitsan kaivoksella muassa Kittilä ja Sokli. Meillä on täällä louhinnasta toisen asteen Sodankylässä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen ammatillista koulutusta nuorille sekä täydentäviä kursseja ja aikuiskursseja, hän kertoo. mukaan kaivoksen vuosittainen työllisyysvaikutus oli ollut 745 henkilötyövuotta. Se toi Lapin vuotuiseen elintasoon keskimäärin 97 miljoonaa euroa vuodessa. Kanadalaisen First Quantum Mineralsin Raitilla riittää kulkijoita omistama Kevitsa tahkoaa alueelle hyvinvointia jatkossakin. Tutkimus Yksi kaivokselle saatu työpaikka luo Ruralia-insituutin mukaan 2,2 ennakoi kaivokselle vuosittain 628 henkilötyövuotta ja aluetalouteen muuta työpaikkaa. Vähittäiskaupassa tämä näkyy Sodankylässä jopa 146 miljoonaa euroa vuoteen 2020 asti. 14 prosentin kasvuna. K-supermarket Pohjantähden kauppias Mikko Kevitsan kaupallisesti tärkeimmät metallit ovat nikkeli ja kupari. Kaivos Laineen uusi myymälä aukesi samoihin aikoihin kaivoksen kanssa ja tuottaa myös kultaa, platinaa ja palladiumia. Kaivoksen rakentaminen työllistää nyt kymmenen ihmistä enemmän. alkoi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna Malmirikaste kuljetetaan Kaivoksen vaikutus näkyy selvästi kaikissa vähittäiskaupan liikkeissä. kuorma-autoilla Kemin Ajoksen ja Oulun Vihreäsaaren satamiin. Siitä on syntynyt hyvän kierre. Työllisyys on kohentunut ja ihmiset kuluttavat aiempaa enemmän. Ilman kaivosta näkymät Sodankylässä Sodankylän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja kokenut kunnallismies Veikko Virtanen (kesk.) on nähnyt kaivosten aikaansaaman olisivat synkät, vaikka elinkeinorakenne onkin monipuolisempi kuin muissa alueen pitäjissä, Laine kertoo. muutoksen Sodankylässä. Muutamassa vuodessa muutuimme maatalous- ja palvelukunnasta kaivospitäjäksi. Meillä on nyt kaiken kaikkiaan Kevitsan lisäksi Sodankylässä sijaitsee Pahtavaaran kultakaivos. Pahtavaarassa on koettu alan suhdanneherkkyys. Lappland Goldminers noin ihmistä kaivosklusterissa. asetettiin konkurssiin toukokuussa, ja toiminta on seisauksissa lähes Kunnan kehittämisjohtaja Jukka Lokka on tyytyväinen Sodankylän 60 mainaria työllistäneellä kaivoksella. Veikko Virtanen on kuitenkin talouteen. Verotulomme ovat nousseet yli valtakunnan keskiarvon. varma siitä, että uusi yrittäjä löytyy. Kuntatalous hyötyy lisäksi kiinteistöveroista, jota kaivokset maksavat yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kunta alkaa vähitellen saada myös Muutenkin hän näkee kotikunnalleen valoisan tulevaisuuden. Sodankylä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen alueella, jossa malminetsintä on vilkasta. 5-6 yhtiötä etsii täällä parhaillaan malmia noin sadan ihmisen voimin. On melkoisen varmaa, että tänne tulee 2-3 uutta kaivosta. Pitkäaikaisena kuntavaikuttajana Virtanen arvostelee kaivoslakia. Nykymuodossaan se ei tue elinkaariajattelua. Kokonaisuus malminetsinnästä kaivoksen lopettamiseen ei ole hallinnassa. Malminetsintä on pitkäaikaista ja riskialtista toimintaa, jota ei saa tappaa kovilla malminetsintälupamaksuilla. Maanomistajille ja kunnille pitää saada asialliset korvaukset silloin, kun kaivos tulee. Kaivoksen elinkaaren lopussa rasitteet jäävät kunnille, joiden pitää huolehtia kiinteistöstä ja eläkkeelle jääneistä mainareista. Kaivoksia Virtanen pitää erinomaisina kuntalaisina. He eivät vaadi kunnalta mitään erityiskohtelua tai tukia. Palkka- ja kiinteistöverojen kautta kuntatalous kohenee suoraan. Virtasen mukaan kunta joutuu panostamaan lakisääteisiin tehtäviinsä jonkin verran enemmän. Suuri kaivosinvestointi lisää paitsi alueen kuntien verotuloja myös nettomuuttoa alueelle. Kasvava väestö tuo tarpeen lisätä julkisten palveluiden tarjontaa. Koska molemmat vanhemmat saavat usein työpaikan kaivokselta, olemme joutuneet siirtäneet yhden päiväkodin kolmivuoroon /4 10/4 11/4 12/4 13/4 Lapin suhdannekatsaus 2014 Kaivostoiminnan suhteellinen merkitys aluetaloudelle on Lapissa suurempi kuin muualla Suomessa. Kaivostoiminnan ja louhinnan liikevaihto ja henkilöstö Lapissa sekä liikevaihto koko maassa. Indeksi 2009 = 100 Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto koko maa Suomen kaivosalan vaikuttavuus alueelliseen kehitykseen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat Juha Laukkonen ja Hannu Törmä ovat tutkineet kaivosalan aluetaloudellisia vaikutuksia tutkimuksessaan Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet Tarkasteluajankohtana jo olemassa olevien kaivosten kohdalla ovat vuodet , ja potentiaalisten kaivoshankkeiden vaikutukset on arvioitu kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuskohteina olivat kuusi kaivosta (Suurikuusikko, Kevitsa, Talvivaara, Kylylahti, Pampalo, Laiva) sekä neljä vireillä olevaa hanketta (Sokli, Hannukainen, Länttä ja Suhanko). Vaikutusten arviointiin käytettiin Ruralia-instituutin kehittämää RegFinDyn-aluemallilla. työllisyys (htv) ABKT (milj.) alueellinen väestönkasvu (hlö) Suurkuusikko Kevitsa Talvivaara Kylylahti Pampalo Laiva Hannukainen Sokli Suhanko Länttä ABKT= alueellinen bruttokansantuote Keskimääräinen vuosittainen vaikutus , suunniteltujen hankkeiden kohdalla ennuste. Kaivos Suunniteltu Lähde: Laukkonen, Juha & Törmä, Hannu: Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja136.pdf Suurin alueellinen taloudellinen vaikuttavuus jo olemissa olevista kaivoksista on nyt ja tulevaisuudessa Kevitsalla, joka tuo Lappiin laskelmien mukaan 128 miljoonan euron vuotuisen lisäyksen ja 671 henkilötyövuotta tarkasteluaikavälillä. Suunnitteilla olevista hankkeista merkittävin vaikutus tulisi olemaan Suhangolla, joka toisi keskimäärin 255 miljoonaa euroa vuodessa ja tuottaisi henkilötyövuotta. Suurten kaivosinvestointien myötä kasvavat myös alueen verotulot sekä nettomuutto. yhteisöveroa kaivosklusterin yhtiöistä. 8 9

6 . Metallien hinta ajaa investointeja alas Investointilaskelmia tehdessä toivotaan hintojen kehittyvän tasaisesti, mutta historia on yhtä vuoristorataa. Metallien tarjontaa voidaan ennustaa kohtuullisella varmuudella, kun tiedetään kaivosten elinikä ja uusien kaivosten syntyminen. Kysyntää on vaikeampi ennustaa, kun ei tiedetä montako kaupunkia Kiina seuraavan viiden vuoden aikana rakentaa, kaivosalaa läheltä seuraava sijoitusjohtaja Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta kertoo. Kannattavia hankkeita ei nyt löydy Teollisuussijoituksen 30 miljoonan euron kaivossijoitusohjelmaan on tällä hetkellä vaikea löytää hyviä kohteita. Pääomasijoittajan salkussa on kolme yhtiötä: Endomines, Sotkamo Silver ja Keliber. Nykyisillä raaka-aineen hinnoilla uusista hankkeista ei saa kannattavia. Sijoituspäätökset tehdään tiettyjen minimihintojen mukaan ja niihin lisätään jonkin verran laskuvaraa riskien hallitsemiseksi. Tällä hetkellä hinnat ovat painuneet alle alimpien arvioiden ja heilahtelut markkinoilla ovat olleet hyvin voimakkaita. Investointien lasku haittaa koko tuotantoketjua Kaivosten kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat laskeneet viime vuosina jyrkästi. Kolme vuotta sitten investointeja tehtiin lähes 400 miljoonalla eurolla, seuraavana vuonna 200 miljoonalla ja viime vuonna laskun tiedetään jatkuneen, vaikka tarkat luvut eivät ole vielä käytettävissä. Kaivosalan ongelmat näkyvät koko tuotantoketjussa. Suuret alan laitevalmistajat kuten amerikkalainen Caterpillar ja suomalaiset Outotec ja Metso kärsivät investointien vähenemisestä. Metallinjalostajat kuten Outokumpu ovat vaikeuksissa. Myös malminetsintäbudjetit ovat pienentyneet. Suomen lupaavat malmivarat, geologinen tietämys, korkea koulutustaso ja toimiva infrastruktuuri ovat tähän asti houkutelleet kansainvälisiä sijoittajia, mutta tilanne on muuttunut. Hintojen laskun lisäksi kaivosalaa piinaavat pitkittyneet lupaprosessit ja verotuksen kiristyminen. Lupakäytännöt ovat erittäin haastava alue sijoittajalle, koska prosessien kestoa on mahdoton ennakoida. Uuden kaivoslain sovelta- Osakkeiden hinnat ovat maailman pörsseissä nousseet tasaisesti finanssikriisin jälkeen vuodesta 2009 lähtien. Arvoja perusmetallien hinnoissa suunta on ollut viime vuodet päinvastainen. Raaka-aineen halpeneminen on vähentänyt kaivosalan investointeja. Kullan, hopean ja nikkelin hinta saavutti huippunsa noin neljä vuotta sitten. Sen jälkeen kullan arvosta on haihtunut kolmannes, hopea on halventunut 60 prosenttia ja nikkelin arvo on pudonnut miltei puoleen Pitkällä aikavälillä on varmaa, että metallien kysyntä kasvaa ja arvo nousee, mutta kukaan ei osaa ennustaa milloin käänne taas tapahtuu. Epävarmuus heijastuu nopeasti kaivosalan investointeihin kaikkialla maailmassa. Ne ovat viime vuosina vähentyneet, ja useita hankkeita on pistetty jäihin odottamaan aikoja parempia. Teollisuussijoitus edellyttää kohteiltaan, että kaivoshanke sijaitsee Suomessa. Kooltaan sijoitukset ovat muutaman miljoonan euron luokkaa. Pääomasijoittajan kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat hankkeeseen lähtevät muut kumppanit, yhtiön johto ja luonnollisesti malmivarantojen hyödyntämismahdollisuudet. Kumppaneilta vaaditaan toimialaosaamista ja edellytyksiä järjestää uusia rahoituskierroksia. Varsinaisten kaivosten rakentamiseen Teollisuussijoitus ei ole lähtenyt eikä lähdössä, koska niihin tarvitaan huomattavasti suurempia pääomia. Teollisuussijoitus hakee sijoituskohteiksi hankkeita, jotka ovat kannattavuusselvitysvaiheessa. Kaivosalalle tehdyt pääomasijoitukset ovat maailmanlaajuisesti kutistuneet vuoden 2009 tasosta alle puoleen, 90 miljardista dollarista 40 miljardiin. minen ja erilaiset tulkinnat ovat todennäköisesti hidastaneet hakemusten käsittelyä. Lupia on päässyt ruuhkautumaan, mutta käsittelyyn annetut lisäresurssit ovat purkaneet ruuhkaa kiitettävästi, Kimmo Viertola arvioi. Nyt on vain odotettava Ongelmat rahoituksen saatavuudessa haittaavat olemassa olevien kaivosten lisäksi malminetsintää. Malminetsinnän vähentyminen heikentää kaivosalan kasvunäkymiä pitkälle tulevaisuuteen, kun lupaavia esiintymiä ei löydetä tai niitä ei päästä kunnolla hyödyntämään. Suomessa uusien kaivosten rakentaminen on käytännössä pysähtynyt kokonaan. Monet sijoittajat arvioivat kaivosalaa vain muutaman vuoden tähtäyksellä, toiset 5-10 vuoden aikavälillä. Harva tekee sijoitusta sen 10 Kulta, USD/unssi Nikkeli, USD/tonni Hopea,USD/unssi 2 000,0 Lähde: The Gold Council 30000,00 Lähde: World Bank 45,00 Lähde: The Silver Institute 1 800,0 40, ,00 35, , ,00 30, ,00 25,00 20, , ,00 15,00 10,00 800,0 600,0 5000,00 0,00 5,00 0, pidemmällä aikataululla, vaikka matka malminetsinnän aloittamisesta kaivoksen avaamiseen voi hyvinkin kestää parikymmentä vuotta. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus perustuu hyödynnettäviin malmivaroihin ja tekniseen osaamiseen. Tässä suhdanteessa täytyy vain jaksaa odottaa. Se kuuluu alan luonteeseen, sijoitusjohtaja Kimmo Viertola sanoo. 11

7 Kaivosteollisuuden yleismies Kansakunnan etu on hyvin ja vastuullisesti toimiva kaivosteollisuus omistajuudella ei ole oikeastaan väliä. Ulkomaiset yhtiöt toimivat Vuoden alusta Kaivosteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut Endominesin toimitusjohtaja Markus Ekberg. Vietettyään yli 10 vuotta ulkomailla, Ekberg palasi 2000-luvun puolivälissä takaisin kotimaansa kamaralle. Pahtavaaran kultakaivoksen ja Hituran nikkeliesiintymän jälkeen hän on päätynyt Karjalan Kultalinjan vartijaksi. Nyt hän antaa kasvot ja äänen koko kaivosteollisuudelle Suomessa. Itäsuomalaisena itseään pitävä Markus Ekberg päätyi kaivosalalle sattuman kautta. Yliopistoon hän suuntasi aikoinaan Turkuun, ja pääaineeksi valikoitui geologia, koska Ekberg ei halunnut päätyä opettajan ammattiin. Ensimmäinen vakituinen työpaikka puolestaan avautui Pyhäsalmen kaivokselta, ja kaivoksia kiertämään mies sitten jäikin. Millainen on ollut oma matkasi geologista kaivosalan johtavaksi asiantuntijaksi? En oikeastaan voi kutsua itseäni asiantuntijaksi vaan kaivosalan yleismieheksi. Urakehitys on ollut monivaiheinen, mutta oikeastaan aika suoraviivainen kaivosgeologin tehtäviä muutamalla kaivoksella Suomessa ja Norjassa, sitten vastuuta tuotannosta sekä projekteista Australiassa ja Irlannissa, uudestaan tuotannon johtotehtäviin Suomeen, ja siitä sitten eri vaiheiden kautta nykyiseen tehtävään Endominesin toimitusjohtajaksi, Ekberg kertoo. Uudessa luottamustoimessaan suomalaisen kaivosteollisuuden puhemiehenä Ekberg aikoo osallistua ja haastaa mukaan muut alan asiantuntijat ja johtotehtävissä toimivat keskusteluun kaivosalan Kestävän kehityksen eturintamassa Kaivostoiminta on osa kestävää kehitystä tuotamme raaka-aineita kasvavan yhteiskunnan käytettäväksi ja kierrätettäväksi, Ekberg tiivistää filosofiansa kaivostoiminnan ja ympäristön yhteiselosta. Hänen mielestään kaivosteollisuus on ollut kokonaisuutena eturintamassa huolehtimassa ympäristöpäästöistä. Tämän viestin kertomisessa teollisuudenala ei ole kuitenkaan onnistunut. En näe normaalisti toimivalla kaivosteollisuudella kovinkaan suuria ympäristöhaasteita Suomessa, kun puhutaan faktoista tunteilematta. Teollisuus pystyy toimimaan ja sopeutumaan järkevään säädöskehykseen. Haasteet tulevat lähinnä mielikuvien puolelta teollisuus kokonaisuutena on saanut todellisuutta huonomman maineen. Hyvinvointia kaivoksilla Suomalaisten mineraalivarantojen myynti ulkomaiseen omistukseen on herättänyt - ja herättää edelleen - kritiikkiä. Ulkomainen omistus on suorastaan leimattu pahaksi, vaikka laskelmien mukaan kaivosten rahavirroista prosenttia jää Suomeen. Tässä tilanteessa on vaikea vedota kansakunnan etuun, kun kaivosteollisuutta koskevia poliittisia päätöksiä puntaroidaan. Suomessa vastuullisesti ja suurin osa kaivosten tuottamasta hyödystä jää kaivoksen sijaintimaahan. Ulkomaiset yhtiöt tuovat Suomeen kaivattuja investointipääomia ja myös uutta osaamiskulttuuria. Lisäksi monella ulkomaille rekisteröidyllä yhtiöllä on huomattava suomalainen omistus, Ekberg huomauttaa. Olet todennut, ettei hyvinvointia ei synny ilman kaivoksia. Miten valtio voisi parantaa kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa? Todellakin voisi miettiä olisiko meillä hyvinvointia ilman kaivoksista saatavia tuotteita ainakin se hyvinvointi olisi täysin erilaista kuin nykyinen ja mahdollista vain hyvin paljon pienemmälle ihmisjoukolle. Valtion roolin kaivostoiminnan edellytyksien parantajana Ekberg näkee kolmijakoisena. Hän korostaa, kuinka tärkeä on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) asema perustiedon ja soveltavan rikastusteknisen tutkimuksen tuottajana. Toiseksi lupaprosessien on oltava selkeitä ja ennustettavia, jotta teollisuudenalalla on tasaveroiset lähtökohdat muihin maihin verrattaessa. Lisäksi verotuksen on kannustettava investoimaan ja jatkamaan kaivosten tuotantoa. Miten kaivosteollisuus Suomessa tulee kehittymään oman skenaariosi mukaan 10 vuoden aikajänteellä? Samanlaista kaivosbuumia kuin 5-10 vuotta sitten koimme ei varmaankaan ole tulossa. Nykyiset kaivokset kehittyvät ja toivottavasti näemme jotain uuttakin syntyvän, Markus Ekberg ennustaa. tärkeydestä ja merkityksestä Suomen taloudelle. Hänen mielestään Kaivosteollisuus ry:n pitää organisaationa pystyä kertomaan ulospäin kaivosalan tärkeydestä ja saamaan erityisesti poliittiset päättäjät tekemään oikeita ja järkeviä päätöksiä, jotka turvaavat alan tulevaisuuden. Suomalaisen kaivosteollisuuden vahvuuksiksi Ekberg nimittää hyvin toimivan viranomaisyhteistyön ja muun yhteistoiminnan sisäisesti unohtamatta laitevalmistajia ja tutkimuslaitoksia.! Syntymäaika: Koulutus: EurGeol, FM (Geologia ja minerologia), Turun Yliopisto Ura: Ennen Endominesia Markus Ekberg on työskennellyt Hituran nikkelikaivoksenjohtajana ( ), paikallisjohtajana Pahtavaaran kultakaivoksella ( ), projektipäällikkönä Tara Mines Limitedillä, Irlannissa ( ), projektipäällikkönä Outokumpu Mining Australialla ( ) ja kaivospäällikkönä sekä kaivosgeologina Nikkel og Olivin AS:lla ( ) ja kaivosgeologina Bidjovaggenin ja Pyhäsalmen kaivoksilla. Perhe: Vaimo ja aikuiset lapset ensimmäisestä avioliitosta Harrastukset: Veneily ja vanhan hirsitalon kunnostaminen 12 13

8 Sinkkimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti Kaikki maat yhteensä 335,4 7,0 1. Eurooppa 284,4 7,0 6. Pohjois-Amerikka 41, Etelä-Amerikka 6, Oseania 3,7 0 Nikkelimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti Kaikki maat yhteensä 370,8 94,8 1. Eurooppa 1, Muu Afrikka 276, Muu Aasia 0 64,0 6. Pohjois-Amerikka 30,2 30,6 8. Etelä-Amerikka 62,3 0,2 Eräiden Suomelle tärkeiden malmien ja rikasteiden tuonti ja vienti maanosittain 2014 Suomi on riippuvainen metallimalmien ja -rikasteiden tuonnista, mutta raaka-aineet jatkavat matkaansa korkeamman jalostusasteen tuotteina. Markkinat ohjaavat omavaraisuutta Suomi ei selviydy ilman metallien tuontia. Kotimaan tuotanto elää Kokkolan sinkkitehdas on kuitenkin aikanaan perustettu jalostamaan Kromi-, volframi-, koboltti- ym. malmit, milj. euroa Tuonti Vienti markkinoiden tahdissa, mutta kotimaisesta tuotannosta versoo pelkkää Kaikki maat yhteensä 15,5 0,1 suomalaisia raaka-aineita. Sulatto on toiminut 45 vuotta ja sillä on Eurooppa 14,9 0,1 kaivostoimialaa suurempi arvoketju. mahdollisuudet jatkaa kotimaisen raaka-aineen käyttöä myös tulevaisuudessa, 3. Muu Afrikka 0,6 0 Suomeen tuodaan kromia, sinkkiä, nikkeliä ja kuparia metallinjalostusteollisuuden sillä uusien sinkkiesiintymien löytyminen on edelleenkin 5. tarpeisiin. Suomalainen terästeollisuus nojaa sen sijaan mahdollista. Kaivostoiminta Suomessa on ollut perinteisesti kannattavaa, mutta lähituotantoon, kun rautaa saadaan rajan takaa Ruotsista. Malmien Kuparimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti toimiala on altis riskeille ja erityisesti hintaheilahteluihin varautuminen ja rikasteiden ulkomaankauppatasetta piristää kulta, jota Suomi tuottaa yli omien tarpeidensa. Kaikki maat yhteensä 580,7 0 on vaikeaa. 1. Eurooppa 164,5 0 Bolidenin Kokkolan sinkkisulaton toimitusjohtaja Jarmo Herronen 6. Pohjois-Amerikka 18,2 0 Kokkolan sinkkisulaton tilanne on Suomessa varsin tyypillinen. tuntee markkinoiden liikkeet. Perusmetallien hinnat heijastelevat 7. Väli-Amerikka 7,0 0 Sinkkisulaton tarvitsemista raaka-aineista vain alle 10 prosenttia tulee 8. Etelä-Amerikka 391,0 0 Suomesta. Toisaalta noin 60 prosenttia sinkkirikasteesta on louhittu tarkasti yleisen talouskehityksen trendejä, jopa hieman etuajassa, hän kertoo. Boliden konsernin omista kaivoksista Ruotsissa ja Irlannissa

9 Hintaheilahtelut näkyvät nopeasti operatiivisella tasolla, ja esimerkiksi malminetsintä on hiljentynyt Suomessa nopeasti metallien hinto- Sijoittamisen paradoksi Hintaheilahteluista seuraakin kaivannaisalan investointien paradoksi: Kaivosteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta (%) 2013 jen mataessa, vaikka pitkän aikavälin taloudellinen riski on pysynyt lyhyen aikavälin hintaheilahtelut hyödykemarkkinoilla vaikuttavat radi- samana. Ruotsissa lupaavana pidetty kaivosyhtiö Northland Resources ajautui viime vuonna konkurssiin raudan hinnan vuoksi. kaalisti pitkän aikavälin sijoituspäätöksiin. Sijoituksia malminetsintään tehdään lyhyen aikavälin tuottoa tavoitellen. Näin metallien hintaheilahtelut heijastuvat nopeasti esimer- Muut 5% Kaivostoiminta ja louhinta 2% Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 11% Voisiko omavaraisuus parantaa kilpailukykyä? Metallien markkinat ovat täysin globaalit, joten kysymys omavaraisuudesta on tavallaan epärelevantti. Metalleja kannattaa tuottaa siellä missä se on tehokkainta, sillä yritykset tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa yhdessä maassa johtavat vääjäämättä globaalisti epäoptimaaliseen tuotantoon ja hintojen muutoksiin. Suomessa on hyvä mineraalipotentiaali ja kaivostoiminta pitkällä aikavälillä kannattavaa, joten uskon että uusia kaivoksia perustetaan tulevaisuudessa. Tämän pitää kuitenkin tapahtua markkinoiden ehdoilla, arvioi Magnus Ericsson joka on Luulajan teknillisestä yliopistosta professori ja yksi Raw Materials Groupin perustajista. kiksi malminetsintään, vaikka metallien kysyntä pitkällä aikavälillä kasvaisikin. Finanssisektorilla kaivannaisalaan liittyvät lyhyen aikavälin odotukset ovat usein epärealistisen hyviä ja pitkän aikavälin hyötyjä aliarvioidaan, Ericsson analysoi. Malminetsintä muuttui lyhytjänteisemmäksi 1990-luvulla, kun suuret kaivosyhtiöt ulkoistivat malminetsintätoimintonsa pienille yhtiöille. Kustannusten leikkaaminen ulkoistetuista palveluista on nopea keino tasapainottaa yhtiön tasetta. Tämä on globaali ongelma, sillä malminetsinnän hiipuminen voi viiveellä johtaa metallien hintojen rajuun nousuun, Ericsson kertoo. Suomen mallia, jossa myös valtio GTK:n kautta osallistuu malminetsintään, hän pitää hyvänä. GTK:n osallistuminen tasapainottaa markkinoita ja lisää sijoittajien kiinnostusta. Muiden maiden kannattaisi ottaa tästä mallia. Suurin Metalliteollisuus 37% Tekstiilien, nahan ja vaatteiden valmistus 1% Metsäteollisuus 19% Kemianteollisuus 26% Toimialan vaikutus heijastuu arvonmuodostuksena seuraaville portaille, esimerkiksi metalliteollisuuteen. Lähde: Tilastokeskus Jarmo Herronen korostaa yhteistyön merkitystä suomalaisten yritysten välillä. ongelma Suomessa on siitä huolimatta pääoman puute. Se tekee kaivoksen perustamisen taloudellisesti vaikeaksi ja lisää riskejä, sillä usein 100 osaaminen ja pääoma kulkevat käsi kädessä Arvoketju alkaa kaivoksesta Kun markkinoilla tuulee, on katse käännettävä omaan toimintaan. Rautamalmien ja rikasteiden tuonti arvolla ( ) mitattuna Ekonomistien työkalupakissa on tiettyjä suojausinstrumentteja, mutta 50 insinöörinä ajattelen, että paras keino varautua muutoksiin on oman toiminnan laadun varmistus, jotta tuotanto pysyy kilpailukykyisenä. Liikaa ei voi korostaa yhteistyön merkitystä Suomi on pieni maa, joten kokemusten jakaminen ja teknologinen yhteistyö yritysten välillä on ainut keinomme pärjätä kilpailussa, Bolidenin Herronen toteaa. Ericsson uskoo, että ympäristöosaaminen ja innovaatiot ovat Suomen kaivosklusterin todelliset vahvuudet. Suomen kannalta laitevalmis- RUOTSI 216 milj. (79%) MUUT 56milj. (21%) Malminetsintäkustannukset, milj tuksen ja jalostuksen heijastusvaikutukset ovat itse kaivostoiminnan Magnus Ericssonilla on vuosikymmenten kokemus kaivosalalta ja hän on tehnyt yhteistyötä suomalaisyritysten ja viranomaisten kanssa. Malminetsintäyhtiöiden lukumäärä, kpl Malminetsintä vähentyi myös Suomessa metallin hintojen käännyttyä laskuun vuonna 2011 Lähde: Tukes hyötyjä suuremmat, hän arvio, mutta uskoo, että ilman kaivosten synnyttämiä kotimarkkinoita koko arvoketjua ei olisi. Terästeollisuuden tarvitsema rauta on tuontitavaraa. Lähde: Tulli, Uljas-tietokanta 16 17

10 Lehdistökatsaus Suomen kaivosalaan Kaivosalan avainlukuja Kaivosteollisuus esiintyi vuonna 2014 tiiviisti median otsikoissa syystä jos toisesta. Kuten arvattavissa oli, kaivoksista Talvivaara vei pisimmät palstamillimetrit, mutta Sakatti sai kunnian kattavimmasta yksittäisestä Tuntuu kuin historia toistaisi itseään. Kaivosbuumin tuottamat köyhiin malmeihin perustuvat kaivokset ovat talousvaikeuksissa, koska metallien maailmanmarkkinahinnat ovat alhaisia. Nyt olisi aika etsiä milj. tonnia Metallimalmien ja sivukiven louhinta tonnia Metallirikasteiden tuotanto Suomessa artikkelista, kun Helsingin Sanomien Kuukausiliite perehdytti lukijat Sakatin kaivoksen historiaan. uusia rikkaita kaivosaihioita seuraavaa noususuhdannetta varten. Sitä ei kuitenkaan tee kuin kourallinen Coppardin tapaisia ulkomaalaisia malminetsijöitä Toimittajan kommentti: Tämä on häpeävero (Keimo Lehtiniemi/MTV, ) Eihän siinä mitään, pitäähän teollisuuden veroja maksaa. Mutta kun Järki käteen Soklissa (Petri Sajari/HS, ) Joulukuussa 2013 pääministeri Jyrki Katainen (kok) totesi osuvasti, että valtion ei pidä rahoittaa kannattamatonta telakkateollisuutta muuta sähköä käyttävää teollisuutta ei kuritettu lainkaan, menee Yllättäen nykyinen hallitus onkin sitten valmis rahoittamaan välillisesti Malmin louhinta Rikkirikaste ihmetyksen sormi suuhun ja vähän muuhunkin reikään. Jos vaikka metsäteollisuus olisi joutunut saman veronkorotuksen uhriksi, valtio olisi samoilla korotuksilla tienannut peräti 300 miljoonaa euroa. Se on Yaran hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Kaivannaisteollisuuden osalta hallituksen toiminta on epäjohdonmukaista. Uusi kaivoslaki, ympäristövaikutusten raskaat arviointimenettelyt ja kaivannaisteollisuudelle Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Lähde: Tukes Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste laskettu ihan liikevaihtojen suhteessa. Nyt valtio saa ehkä 25 miljoonaa suunnattu energiaverotuksen kiristys ovat omiaan heikentämään Kobolttirikaste Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö kaivoksilta. Mikä logiikka? kaivosten toimintaedellytyksiä Suomessa. Jäljelle jää vain yksi vastaus. Kaivannaisteollisuudelle läimäistiin rangais- Johdonmukaisempaa voisi olla, että valtio turvaisi kaivannaisteollisuu- milj. 700 Kaivosinvestoinnit tusvero siitä, että se on olemassa. Se on itse asiassa HÄPEÄVERO. Joku delle ennustettavan toimintaympäristön ja pidättyisi vastikkeettomasta 600 näppärä neuvonantaja varmaan keksi, että eivät ne kehtaa marmattaa tästä verosta, kun niillä on jo niin huono maine. rahoittamisesta. Jos hallitus välttämättä haluaa rahoittaa rautatieyhteyden rakentamista Sokliin, pitäisi varmistaa ainakin rahoituksen vastikkeellisuus. Valtion pitäisi siis rahoitusta vastaan saada osansa niistä tuotoista, joita Soklin kaivoksesta louhittu fosfori Yaralle tuottaa. 100 Sijoitetulle pääomalle on yleensä tapana asettaa tuottovaatimus Sakatti on Euroopan merkittävin kaivoslöytö tällä vuosituhannella (Elina Grundström/HS Kuukausiliite, ) Näkökulma: Suhdannekaivosten kurimus Geologikollegat ovat kruunanneet Jim Coppardin Sakatin löytäjäksi. (Tapani Leisti/Yle Lappi, ) metriä Kairausmetrit malminetsinnässä Geologit ovat konservatiivisia ja romanttisia ihmisiä. Heidän ajatuksensa askartelevat kahden miljardin vuoden takaisissa tapahtumissa. Kannattavat ja ammattitaidolla perustettavat kaivokset menestyvät myös tulevaisuudessa. Kaivoksen perustaminen malmilöydöstä rikas He miettivät, mihin sula magma purkautui, kun kallioperä syntyi. He tamotuotantoon vie usein vuosikymmeniä. Tämä kaivosalan itsensä vähättelevät ilmastonmuutosta, koska he katsovat maapalloa miljoo- muistuttama perusasia ei ole mihinkään muuttunut nien vuosien aikaperspektiivistä, jossa jääkausia tulee ja menee. He rakastavat myyttejä sankarillisista malminetsijöitä ja antavat toisilleen Vauhdilla perustetut suhdannekaivokset ovat iso riski yhteiskunnalle monelta kannalta. Työntekijöille kaivoksen vararikko on ankara isku hassuja kunniakirjoja ja palkintoja. 18 Piensijoittajat menettävät rahansa. Verovaroja joudutaan käyttämään työntekijöiden avuksi ja ympäristön vahinkojen lieventämiseen

11 prokaivos.fi Kaivosteollisuus ry Eteläranta 10, PL Helsinki

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4. Malmiryntäys Lapissa jatkuu Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa Lapin kaivokset,

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2011 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Tulos yli kaksinkertaistui milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 684,6 500,9 + 37 Liikevoitto 63,1 28,6 + 121 Voitto

Lisätiedot

Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen

Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen Lisätalousarvioesitys II/2015 Talvivaaran kaivokseen liittyen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Matti Hietanen 17.6.2015 Taustaksi aiemmat ratkaisut Tavoitteena on ollut, että Talvivaaran kaivoksen toimintaa

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10. Mineraalialan vaikuttavuusselvitys Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.2010 1 Osanottajat Ohjausryhmä ja rahoitus - Kaivannaisteollisuus ry

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Mikko Puolakka, Chief Financial Officer Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,4

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10. 2 Hyvä liiketoiminnan tulos ja vahva bruttokate heinä-syyskuussa Milj. EUR 2007 Muutos-% Liikevaihto 318,1 245,9 + 29,4 Bruttokate,

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot