Kanarialintu 1/2015. Markkinat ohjaavat omavaraisuutta, s 14. Kaivosten vaikutus näkyy kuntataloudessa, s 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanarialintu 1/2015. Markkinat ohjaavat omavaraisuutta, s 14. Kaivosten vaikutus näkyy kuntataloudessa, s 8"

Transkriptio

1 Kanarialintu Kaivosteollisuus ry:n toimialakatsaus I/2015 Kaivosteollisuus ry:n toimialakatsaus 1/2015 Markkinat ohjaavat omavaraisuutta, s 14 Kaivosten vaikutus näkyy kuntataloudessa, s 8

2 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus... 3 Kaivoksen avaaminen voi kestää vuosikymmeniä... 4 Kaivokset nostavat Sodankylää... 8 Metallien hinta ajaa investointeja alas Kaivostoiminta ja malminetsintä ovat nousseet viime vuosina monella Kerran avattu kaivos kannattaa pitää tuotannossa, koska siihen on Kaivosteollisuuden yleismies tapaa sekä päättäjien että suuren yleisön tietoisuuteen. Myös media on tarttunut aiheeseen, mutta se on tarkastellut asioita Talvivaaran sijoitettu paljon. Kemin kaivos melkoisen suomalainen lähestyy 50 vuoden toimintahistoriaa. Kaivostoiminnassa tuotto syntyy ehkä vasta Markkinat ohjaavat omavaraisuutta kautta. kymmenen vuotta sijoituspäätöksen jälkeen. Viime vuosien aikana Lehdistökatsaus Suomen kaivosalaan... Kaivosalan avainlukuja Muistammeko perusasiat? Nykyihmisen elämänmuoto nojaa tekniikkaan, laitteisiin, energiaan ja tietoon. Ne kaikki taas puolestaan nojaavat jollakin tapaa kaivosten tuottamiin raaka-aineisiin. tehdyt poukkoilevat veroratkaisut eivät anna hyvää kuvaa Suomen linjakkuudesta. Ennakoitavuus on kaivostoiminnassa olennaisen tärkeää. Valtioneuvoston kaivospolitiikka on ollut moni-ilmeistä; eri ministeriöt ovat ajaneet omia näkökulmiaan. Elinkeinopoliittinen kokonaisarvio on Pohdimme vastuullisesti, missä ja kuka saa tuottaa raaka-aineet. Voimmeko tuottaa metallin raaka-aineita Suomessa? Voiko sen tehdä kiinalainen yhtiö Suomessa? Vai olisiko reilumpaa tuottaa raaka-aineet esimerkiksi Afrikassa? Entä metallien ja mineraalien kuluttaminen. Haluammeko läpinäkyvää ja Suomessa tuotettua? Kuluttamista ylipäänsä tai sen vastuullisuutta pohdimme vähemmän. jäänyt tekemättä. Teollisuuspolitiikka otettiin kylläkin sanavarastoon, mutta sinne se myös jäi. Teollisuuden kilpailukyky tuottaa työpaikkoja sekä panostuksia tutkimukseen kehittämiseen. Seuraavan hallituksen tuleekin arvioida kokonaisuutta. Onko meillä malminetsintää ja sitä kautta tulevaisuutta kaivosrintamalla? Pystymmekö tuottamaan Suomessa sijaitseville jatkojalostuslaitoksille raaka-aineita kotimaas- Yhteiskunnan on syytä varmistua siitä, että malmi hyödynnetään ta. Kehitämmekö teknologiaa energia- ja ympäristötehokkuuden Kanarialintu ISSN JULKAISIJA Kaivosteollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Pekka Suomela TOIMITUS Kaiku Helsinki mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja tarkasti. Turvallisuus tarkoittaa myös ympäristöstä huolehtimista ja yleistä yhteiskuntavastuuta. Tehokas hyödyntäminen puolestaan tarkoittaa sitä, että malmi pyritään käyttämään kokonaisuudessaan. Luulajan yliopiston mineraaliekonomian professori Magnus Ericssonin mukaan yhteiskunnan saama vaatimalla tavalla? Onko verotuspolitiikkamme kaupankäynnin kohde vai osa kestävää elinkeinopolitiikkaa? Kaivosteollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa. Ennen kaikkea kaivos. Pekka Suomela, toiminnanjohtaja Ossi Lång Jouko Marttila Kimmo Collander TAITTO Coodi Oy PAINO Hannun Tasapaino Oy OSOITELÄHTEET Kaivosteollisuus ry Kauan sitten, kanarialintuja käytettiin kaivoksissa ilmanlaadun mittareina. Linnun pökerryttyä tiedettiin, että kaivosmiesten on terveellisintä poistua paikalta. Tänä päivänä Kanarialintu kertoo miten kaivosala hengittää. kokonaisetu ja myös verotulo maksimoituu, kun esiintymä hyödynnetään mahdollisimman tarkoin. Ovatko kaivokset lyhytaikaisia riuhtaisuja luontoon ja ympäristöön? Kaivosteollisuuden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista tyhjentää kaivosta mahdollisimman nopeasti ja sitten lähteä. Ps. Uusi Kanarialintu-julkaisu sisältää kootusti kaivosalan tilastoja ja tunnuslukuja, jotka antavat kokonaiskuvan alan kehityksestä. Otamme mielellämme palautetta vastaan, jotta Kanarialintu laulaisi entistä suuremmalle lukijakunnalle. Tervetuloa lukemaan. 2 3

3 Kaivoksen avaaminen voi kestää vuosikymmeniä Kaivostoiminta ei sovi lyhytjänteiselle yrittäjälle. Aikaa malmiesiintymän löytymisestä kaivoksen avaamiseen voi vierähtää kymmeniä vuosia. Geologi irrottaa näytteen perinteisin menetelmin lihasvoimalla. 4 5

4 . Timanttikaira iskettiin Soklin maaperään ensimmäisen kerran elokuussa Sokli toisi työtä ja tuloja Alue löytyi Rautaruukin mittavan malminetsintäoperaation ja Investointivaiheen kanssa samanaikaisesti käynnistyvä tuotanto nostaisi lentomittausten tuloksena. Haussa olleen rautamalmin sijaan paikalta kaivoksen työllisyys- ja elintasovaikutuksen huippuunsa kolmantena löytyi yksi maailman suurimmista karbonatiittiesiintymistä. vuonna rakentamisen aloittamisesta. Lapin maakunnan työllisyys para- Soklin esiintymä on pinta-alaltaan yli 20 neliökilometrin laajuinen, nisi arviolta yli henkilötyövuodella. Keskimääräinen työllisyysvai- poikkileikkaukseltaan suppilomainen ja yli kuuden kilometrin syvyyteen kutus olisi vuosittain yli 700 henkilötyövuotta ensimmäisten kymmenen jatkuva karbonatiittimassiivi. Kiviaines on lähtöisin arviolta toimintavuoden aikana. Lapin maakunta hyötyisi kaivoksen investointi- kilometrin syvyydestä, josta se tunkeutui sulana massana nykyiselle ja toimintavaiheesta keskimäärin 115 miljoonaa euroa vuosittain. paikalle 363 miljoonaa vuotta sitten. Työ- ja pääoma- ja verotulot kasvaisivat kaivoksen myötä. Yksityinen Kivisula toi mukanaan fosforia, niobia, tantaalia, zirkoniumia, harvi- kulutus kasvaisi työtulojen kasvaessa, ja kunnallisverokertymä kasvaisi. naisia maametalleja, kuparia ja rautaa. Soklin tärkeintä malmiainesta Kunnallisverojen kertymän kasvu kattaisi 27,0 prosenttia julkisesta fosforia käytetään lannoitteisiin, rehuihin ja teollisuuskemikaaleihin. Rautaruukki jatkoi tutkimuksia ja koerikastuksia 1980-luvulle, kunnes Geologi Marko Mustonen tekee kallioperäkartoitusta. kulutuksesta. Muutto Lappiin kasvaisi eniten toiminnan kolmantena ja neljäntenä vuotena. Kaivoksen keskimääräinen vuotuinen vaikutus Kemira osti kaivosoikeudet vuonna Valtio lupaa tierahaa Soklin fosfaattiesiintymän suunnitellut louhintamäärät olisivat 4-10 työllisyyteen olisi 4,6 prosenttiyksikköä kymmenenä ensimmäisenä vuotena. Vaikutus elintasoon kasvaisi keskimäärin 10 prosenttiyksikön miljoonaa tonnia fosforimalmia vuodessa. Rikastetuotantomäärä olisi vuosittaiselle tasolle tuotannon käynnistyttyä. 1,5 miljoonaa tonnia fosfaattirikastetta ja tonnia rautarikas- Ensisilmäys malminäytteeseen tehdään luupin avulla. Sen jälkeen Soklissa keskityttiin fosforimalmien tutkimiseen. Kaivosta ei saatu avattua, kun valtio ei suostunut pääomittamaan isoja investointeja. Soklin kaivosoikeudet, hallinta ja tutkimusten ohjaus siirtyivät ensin Kemira Grow Howlle, joka myytiin norjalaiselle Yaralle Kauppahinta valtion 30 prosentin omistusosuudesta oli runsaat 200 miljoonaa euroa. Ensimmäisen kairausreiän jälkeen Soklille on kairattu erilaisin menetelmin yli reikää ja porattu yli kierrekairausreikää malmiaiheiden etsimiseksi ja niiden tutkimiseksi. Sokli on yksi tärkeimpiä ja tarkimmin seulottuja malmialueita Suomessa, mutta kaivostoiminnan tetta. Kaivoksen alkuvaiheessa arvioitu toiminta-aika on 20 vuotta. Soklin malmivarojen uskotaan riittävän jalostukseen vielä senkin jälkeen. Esiintymän käyttöönotto vaatii investointeja alueen tieväyliin. Valtio on luvannut osallistua Soklin liikenneinvestointeihin 140 miljoonalla eurolla. Käytännössä se tarkoittaa malmin kuljettamista Soklista ensin kuorma-autoilla Kemijärvelle ja sieltä junalla Perämeren satamiin. Kemijärven ja Savukosken keskusta tullaan kiertämään kiertotiellä. Myös siltoja tullaan parantamaan. Tarkoitus on, että tie kestäisi raskasta rekkaliikennettä. Auto-junakuljetusvaihtoehto edellyttää Martti-Sokli-tien perusparantamista, olemassa olevan tiestön parantamista Sokli-Kemijärvi-välillä sekä Kemijärven terminaalin rakentamista. Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 140 miljoonaa euroa, jotka ovat pienemmät kuin aiemmin esillä olleessa junavaihtoehdossa. Kaivostunnelin kartoitusmittaus Endominesin Pampalon kaivoksella. Sakatti odottaa kairauslupia Sakatti on yksi Euroopan kaikkien aikojen merkittävimmistä malmilöydöistä. Kuparia ja nikkeliä ei ole Suomessa aiemmin löydetty yhdessä vastaavan suurina pitoisuuksina kuin Petsamosta vuonna Sakatin esiintymä löytyi 2009, mutta tutkimukset seisovat, eikä kaivoksen avaamisesta voida edes tehdä arviota. Syynä hankkeen pysähtymiseen ovat viranomaisten kaivoslain tulkinnat. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Tukesin Anglo Americanin tytäryhtiölle AA Sakatti Mining Oy:lle myöntämän malminetsintäpäätöksen, joka koski jatkolupaa Viiankiaavan soidensuojelu- ja Natura-alueelle. Tukesin myöntämästä luvasta olivat valittaneet Lapin luonnonsuojelupiiri, Metsähallitus ja Lapin ELY-keskus. Asia on palautunut Tukesille uudelleen käsiteltäväksi. Tukes oli myöntänyt kolmivuotisen luvan, kun Natura-arviointi oli tehty ensimmäisen tutkimusvuoden osalta. Anglo Americanin paikallistama kupari-, nikkeli- ja platinaryhmän alkuaineita (PGE) sisältävä Sakatin esiintymä on yksi Euroopan lupaavimmista. PGE-metalleja ovat rutenium, rehnium, palladium, osmium, iridium ja platina, jotka esiintyvät usein yhdessä. Sakatti sijaitsee 150 kilometriä napapiirin ja 25 kilometriä Sodankylän pohjoispuolella. Anglo American hallitsee 830 neliökilometrin laajuista aluetta Sakatin esiintymän ympärillä. Tähän astiset kairaukset ovat pal- Tulevilla lisäkairauksilla on tarkoitus selvittää malmiesiintymän rajat ja tarkentaa mineraalivarojen määrityksiä. Koekairauksissa esiintymän nikkelipitoisuus on esimerkiksi Talvivaaran verrattuna ollut kymmenkertainen. Sakatti on täysin uusi malmilöytö toisin kuin useimmat muut kaivosalueet, joiden hyödyntäminen jatkuu tai pysähtyy usein suhdanteiden mukaan. Edelliset suuret uudet malmilöydöt tehtiin Kittilän Suurikuusikossa ja Kevitsassa 1980-luvulla. Vuonna 2011 voimaan tullut kaivoslaki edellyttää eri osapuolten laajempaa kuulemista kuin vanha laki ja ympäristövaikutusten arviointi on tiukentunut. Se yhdistettynä pitkiin valituskierroksiin on hidastanut kaivosten perustamista. Metallien hintojen lasku on lisäksi tehnyt osasta hankkeista lyhyellä aikavälillä kannattamattomia. Näytteenotto Sakatissa on ollut pysähdyksissä vuodesta 2012 lähtien, ja uusia kairauksia tarvitaan ennen kuin jatkosta voidaan päättää. Vaikka tutkimustyötä päästäisiin jatkamaan, ei kaivosta tulisi ainakaan seuraavaan alkaminen antaa lähes 50 vuoden jälkeen yhä odottaa itseään. jastaneet yli puolitoista kilometriä pitkän malmiesiintymän noin puolen kymmeneen vuoteen. kilometrin - kilometrin syvyydessä. 6 7

5 Kaivokset nostavat Sodankylää Kaivosten vaikutukset heijastuvat aluetalouteen. Sodankylässä vähittäiskauppa kasvaa ja päiväkoti on auki kolmessa vuorossa. siä on siirtynyt Sodankylään. Olemme keskellä vihreäkivivyöhykettä. Lokka näkeekin klusterissa suuria mahdollisuuksia. Alihankintayrityk- Tästä 90 kilometrin sisällä on paljon kaivannaisalan toimintaa, muun Suomen kaivoksista suurin aluetalousvaikutus on Kevitsan kaivoksella muassa Kittilä ja Sokli. Meillä on täällä louhinnasta toisen asteen Sodankylässä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen ammatillista koulutusta nuorille sekä täydentäviä kursseja ja aikuiskursseja, hän kertoo. mukaan kaivoksen vuosittainen työllisyysvaikutus oli ollut 745 henkilötyövuotta. Se toi Lapin vuotuiseen elintasoon keskimäärin 97 miljoonaa euroa vuodessa. Kanadalaisen First Quantum Mineralsin Raitilla riittää kulkijoita omistama Kevitsa tahkoaa alueelle hyvinvointia jatkossakin. Tutkimus Yksi kaivokselle saatu työpaikka luo Ruralia-insituutin mukaan 2,2 ennakoi kaivokselle vuosittain 628 henkilötyövuotta ja aluetalouteen muuta työpaikkaa. Vähittäiskaupassa tämä näkyy Sodankylässä jopa 146 miljoonaa euroa vuoteen 2020 asti. 14 prosentin kasvuna. K-supermarket Pohjantähden kauppias Mikko Kevitsan kaupallisesti tärkeimmät metallit ovat nikkeli ja kupari. Kaivos Laineen uusi myymälä aukesi samoihin aikoihin kaivoksen kanssa ja tuottaa myös kultaa, platinaa ja palladiumia. Kaivoksen rakentaminen työllistää nyt kymmenen ihmistä enemmän. alkoi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna Malmirikaste kuljetetaan Kaivoksen vaikutus näkyy selvästi kaikissa vähittäiskaupan liikkeissä. kuorma-autoilla Kemin Ajoksen ja Oulun Vihreäsaaren satamiin. Siitä on syntynyt hyvän kierre. Työllisyys on kohentunut ja ihmiset kuluttavat aiempaa enemmän. Ilman kaivosta näkymät Sodankylässä Sodankylän tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja kokenut kunnallismies Veikko Virtanen (kesk.) on nähnyt kaivosten aikaansaaman olisivat synkät, vaikka elinkeinorakenne onkin monipuolisempi kuin muissa alueen pitäjissä, Laine kertoo. muutoksen Sodankylässä. Muutamassa vuodessa muutuimme maatalous- ja palvelukunnasta kaivospitäjäksi. Meillä on nyt kaiken kaikkiaan Kevitsan lisäksi Sodankylässä sijaitsee Pahtavaaran kultakaivos. Pahtavaarassa on koettu alan suhdanneherkkyys. Lappland Goldminers noin ihmistä kaivosklusterissa. asetettiin konkurssiin toukokuussa, ja toiminta on seisauksissa lähes Kunnan kehittämisjohtaja Jukka Lokka on tyytyväinen Sodankylän 60 mainaria työllistäneellä kaivoksella. Veikko Virtanen on kuitenkin talouteen. Verotulomme ovat nousseet yli valtakunnan keskiarvon. varma siitä, että uusi yrittäjä löytyy. Kuntatalous hyötyy lisäksi kiinteistöveroista, jota kaivokset maksavat yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kunta alkaa vähitellen saada myös Muutenkin hän näkee kotikunnalleen valoisan tulevaisuuden. Sodankylä sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen alueella, jossa malminetsintä on vilkasta. 5-6 yhtiötä etsii täällä parhaillaan malmia noin sadan ihmisen voimin. On melkoisen varmaa, että tänne tulee 2-3 uutta kaivosta. Pitkäaikaisena kuntavaikuttajana Virtanen arvostelee kaivoslakia. Nykymuodossaan se ei tue elinkaariajattelua. Kokonaisuus malminetsinnästä kaivoksen lopettamiseen ei ole hallinnassa. Malminetsintä on pitkäaikaista ja riskialtista toimintaa, jota ei saa tappaa kovilla malminetsintälupamaksuilla. Maanomistajille ja kunnille pitää saada asialliset korvaukset silloin, kun kaivos tulee. Kaivoksen elinkaaren lopussa rasitteet jäävät kunnille, joiden pitää huolehtia kiinteistöstä ja eläkkeelle jääneistä mainareista. Kaivoksia Virtanen pitää erinomaisina kuntalaisina. He eivät vaadi kunnalta mitään erityiskohtelua tai tukia. Palkka- ja kiinteistöverojen kautta kuntatalous kohenee suoraan. Virtasen mukaan kunta joutuu panostamaan lakisääteisiin tehtäviinsä jonkin verran enemmän. Suuri kaivosinvestointi lisää paitsi alueen kuntien verotuloja myös nettomuuttoa alueelle. Kasvava väestö tuo tarpeen lisätä julkisten palveluiden tarjontaa. Koska molemmat vanhemmat saavat usein työpaikan kaivokselta, olemme joutuneet siirtäneet yhden päiväkodin kolmivuoroon /4 10/4 11/4 12/4 13/4 Lapin suhdannekatsaus 2014 Kaivostoiminnan suhteellinen merkitys aluetaloudelle on Lapissa suurempi kuin muualla Suomessa. Kaivostoiminnan ja louhinnan liikevaihto ja henkilöstö Lapissa sekä liikevaihto koko maassa. Indeksi 2009 = 100 Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto koko maa Suomen kaivosalan vaikuttavuus alueelliseen kehitykseen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijat Juha Laukkonen ja Hannu Törmä ovat tutkineet kaivosalan aluetaloudellisia vaikutuksia tutkimuksessaan Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet Tarkasteluajankohtana jo olemassa olevien kaivosten kohdalla ovat vuodet , ja potentiaalisten kaivoshankkeiden vaikutukset on arvioitu kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuskohteina olivat kuusi kaivosta (Suurikuusikko, Kevitsa, Talvivaara, Kylylahti, Pampalo, Laiva) sekä neljä vireillä olevaa hanketta (Sokli, Hannukainen, Länttä ja Suhanko). Vaikutusten arviointiin käytettiin Ruralia-instituutin kehittämää RegFinDyn-aluemallilla. työllisyys (htv) ABKT (milj.) alueellinen väestönkasvu (hlö) Suurkuusikko Kevitsa Talvivaara Kylylahti Pampalo Laiva Hannukainen Sokli Suhanko Länttä ABKT= alueellinen bruttokansantuote Keskimääräinen vuosittainen vaikutus , suunniteltujen hankkeiden kohdalla ennuste. Kaivos Suunniteltu Lähde: Laukkonen, Juha & Törmä, Hannu: Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja136.pdf Suurin alueellinen taloudellinen vaikuttavuus jo olemissa olevista kaivoksista on nyt ja tulevaisuudessa Kevitsalla, joka tuo Lappiin laskelmien mukaan 128 miljoonan euron vuotuisen lisäyksen ja 671 henkilötyövuotta tarkasteluaikavälillä. Suunnitteilla olevista hankkeista merkittävin vaikutus tulisi olemaan Suhangolla, joka toisi keskimäärin 255 miljoonaa euroa vuodessa ja tuottaisi henkilötyövuotta. Suurten kaivosinvestointien myötä kasvavat myös alueen verotulot sekä nettomuutto. yhteisöveroa kaivosklusterin yhtiöistä. 8 9

6 . Metallien hinta ajaa investointeja alas Investointilaskelmia tehdessä toivotaan hintojen kehittyvän tasaisesti, mutta historia on yhtä vuoristorataa. Metallien tarjontaa voidaan ennustaa kohtuullisella varmuudella, kun tiedetään kaivosten elinikä ja uusien kaivosten syntyminen. Kysyntää on vaikeampi ennustaa, kun ei tiedetä montako kaupunkia Kiina seuraavan viiden vuoden aikana rakentaa, kaivosalaa läheltä seuraava sijoitusjohtaja Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta kertoo. Kannattavia hankkeita ei nyt löydy Teollisuussijoituksen 30 miljoonan euron kaivossijoitusohjelmaan on tällä hetkellä vaikea löytää hyviä kohteita. Pääomasijoittajan salkussa on kolme yhtiötä: Endomines, Sotkamo Silver ja Keliber. Nykyisillä raaka-aineen hinnoilla uusista hankkeista ei saa kannattavia. Sijoituspäätökset tehdään tiettyjen minimihintojen mukaan ja niihin lisätään jonkin verran laskuvaraa riskien hallitsemiseksi. Tällä hetkellä hinnat ovat painuneet alle alimpien arvioiden ja heilahtelut markkinoilla ovat olleet hyvin voimakkaita. Investointien lasku haittaa koko tuotantoketjua Kaivosten kokonaisinvestoinnit Suomessa ovat laskeneet viime vuosina jyrkästi. Kolme vuotta sitten investointeja tehtiin lähes 400 miljoonalla eurolla, seuraavana vuonna 200 miljoonalla ja viime vuonna laskun tiedetään jatkuneen, vaikka tarkat luvut eivät ole vielä käytettävissä. Kaivosalan ongelmat näkyvät koko tuotantoketjussa. Suuret alan laitevalmistajat kuten amerikkalainen Caterpillar ja suomalaiset Outotec ja Metso kärsivät investointien vähenemisestä. Metallinjalostajat kuten Outokumpu ovat vaikeuksissa. Myös malminetsintäbudjetit ovat pienentyneet. Suomen lupaavat malmivarat, geologinen tietämys, korkea koulutustaso ja toimiva infrastruktuuri ovat tähän asti houkutelleet kansainvälisiä sijoittajia, mutta tilanne on muuttunut. Hintojen laskun lisäksi kaivosalaa piinaavat pitkittyneet lupaprosessit ja verotuksen kiristyminen. Lupakäytännöt ovat erittäin haastava alue sijoittajalle, koska prosessien kestoa on mahdoton ennakoida. Uuden kaivoslain sovelta- Osakkeiden hinnat ovat maailman pörsseissä nousseet tasaisesti finanssikriisin jälkeen vuodesta 2009 lähtien. Arvoja perusmetallien hinnoissa suunta on ollut viime vuodet päinvastainen. Raaka-aineen halpeneminen on vähentänyt kaivosalan investointeja. Kullan, hopean ja nikkelin hinta saavutti huippunsa noin neljä vuotta sitten. Sen jälkeen kullan arvosta on haihtunut kolmannes, hopea on halventunut 60 prosenttia ja nikkelin arvo on pudonnut miltei puoleen Pitkällä aikavälillä on varmaa, että metallien kysyntä kasvaa ja arvo nousee, mutta kukaan ei osaa ennustaa milloin käänne taas tapahtuu. Epävarmuus heijastuu nopeasti kaivosalan investointeihin kaikkialla maailmassa. Ne ovat viime vuosina vähentyneet, ja useita hankkeita on pistetty jäihin odottamaan aikoja parempia. Teollisuussijoitus edellyttää kohteiltaan, että kaivoshanke sijaitsee Suomessa. Kooltaan sijoitukset ovat muutaman miljoonan euron luokkaa. Pääomasijoittajan kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat hankkeeseen lähtevät muut kumppanit, yhtiön johto ja luonnollisesti malmivarantojen hyödyntämismahdollisuudet. Kumppaneilta vaaditaan toimialaosaamista ja edellytyksiä järjestää uusia rahoituskierroksia. Varsinaisten kaivosten rakentamiseen Teollisuussijoitus ei ole lähtenyt eikä lähdössä, koska niihin tarvitaan huomattavasti suurempia pääomia. Teollisuussijoitus hakee sijoituskohteiksi hankkeita, jotka ovat kannattavuusselvitysvaiheessa. Kaivosalalle tehdyt pääomasijoitukset ovat maailmanlaajuisesti kutistuneet vuoden 2009 tasosta alle puoleen, 90 miljardista dollarista 40 miljardiin. minen ja erilaiset tulkinnat ovat todennäköisesti hidastaneet hakemusten käsittelyä. Lupia on päässyt ruuhkautumaan, mutta käsittelyyn annetut lisäresurssit ovat purkaneet ruuhkaa kiitettävästi, Kimmo Viertola arvioi. Nyt on vain odotettava Ongelmat rahoituksen saatavuudessa haittaavat olemassa olevien kaivosten lisäksi malminetsintää. Malminetsinnän vähentyminen heikentää kaivosalan kasvunäkymiä pitkälle tulevaisuuteen, kun lupaavia esiintymiä ei löydetä tai niitä ei päästä kunnolla hyödyntämään. Suomessa uusien kaivosten rakentaminen on käytännössä pysähtynyt kokonaan. Monet sijoittajat arvioivat kaivosalaa vain muutaman vuoden tähtäyksellä, toiset 5-10 vuoden aikavälillä. Harva tekee sijoitusta sen 10 Kulta, USD/unssi Nikkeli, USD/tonni Hopea,USD/unssi 2 000,0 Lähde: The Gold Council 30000,00 Lähde: World Bank 45,00 Lähde: The Silver Institute 1 800,0 40, ,00 35, , ,00 30, ,00 25,00 20, , ,00 15,00 10,00 800,0 600,0 5000,00 0,00 5,00 0, pidemmällä aikataululla, vaikka matka malminetsinnän aloittamisesta kaivoksen avaamiseen voi hyvinkin kestää parikymmentä vuotta. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus perustuu hyödynnettäviin malmivaroihin ja tekniseen osaamiseen. Tässä suhdanteessa täytyy vain jaksaa odottaa. Se kuuluu alan luonteeseen, sijoitusjohtaja Kimmo Viertola sanoo. 11

7 Kaivosteollisuuden yleismies Kansakunnan etu on hyvin ja vastuullisesti toimiva kaivosteollisuus omistajuudella ei ole oikeastaan väliä. Ulkomaiset yhtiöt toimivat Vuoden alusta Kaivosteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut Endominesin toimitusjohtaja Markus Ekberg. Vietettyään yli 10 vuotta ulkomailla, Ekberg palasi 2000-luvun puolivälissä takaisin kotimaansa kamaralle. Pahtavaaran kultakaivoksen ja Hituran nikkeliesiintymän jälkeen hän on päätynyt Karjalan Kultalinjan vartijaksi. Nyt hän antaa kasvot ja äänen koko kaivosteollisuudelle Suomessa. Itäsuomalaisena itseään pitävä Markus Ekberg päätyi kaivosalalle sattuman kautta. Yliopistoon hän suuntasi aikoinaan Turkuun, ja pääaineeksi valikoitui geologia, koska Ekberg ei halunnut päätyä opettajan ammattiin. Ensimmäinen vakituinen työpaikka puolestaan avautui Pyhäsalmen kaivokselta, ja kaivoksia kiertämään mies sitten jäikin. Millainen on ollut oma matkasi geologista kaivosalan johtavaksi asiantuntijaksi? En oikeastaan voi kutsua itseäni asiantuntijaksi vaan kaivosalan yleismieheksi. Urakehitys on ollut monivaiheinen, mutta oikeastaan aika suoraviivainen kaivosgeologin tehtäviä muutamalla kaivoksella Suomessa ja Norjassa, sitten vastuuta tuotannosta sekä projekteista Australiassa ja Irlannissa, uudestaan tuotannon johtotehtäviin Suomeen, ja siitä sitten eri vaiheiden kautta nykyiseen tehtävään Endominesin toimitusjohtajaksi, Ekberg kertoo. Uudessa luottamustoimessaan suomalaisen kaivosteollisuuden puhemiehenä Ekberg aikoo osallistua ja haastaa mukaan muut alan asiantuntijat ja johtotehtävissä toimivat keskusteluun kaivosalan Kestävän kehityksen eturintamassa Kaivostoiminta on osa kestävää kehitystä tuotamme raaka-aineita kasvavan yhteiskunnan käytettäväksi ja kierrätettäväksi, Ekberg tiivistää filosofiansa kaivostoiminnan ja ympäristön yhteiselosta. Hänen mielestään kaivosteollisuus on ollut kokonaisuutena eturintamassa huolehtimassa ympäristöpäästöistä. Tämän viestin kertomisessa teollisuudenala ei ole kuitenkaan onnistunut. En näe normaalisti toimivalla kaivosteollisuudella kovinkaan suuria ympäristöhaasteita Suomessa, kun puhutaan faktoista tunteilematta. Teollisuus pystyy toimimaan ja sopeutumaan järkevään säädöskehykseen. Haasteet tulevat lähinnä mielikuvien puolelta teollisuus kokonaisuutena on saanut todellisuutta huonomman maineen. Hyvinvointia kaivoksilla Suomalaisten mineraalivarantojen myynti ulkomaiseen omistukseen on herättänyt - ja herättää edelleen - kritiikkiä. Ulkomainen omistus on suorastaan leimattu pahaksi, vaikka laskelmien mukaan kaivosten rahavirroista prosenttia jää Suomeen. Tässä tilanteessa on vaikea vedota kansakunnan etuun, kun kaivosteollisuutta koskevia poliittisia päätöksiä puntaroidaan. Suomessa vastuullisesti ja suurin osa kaivosten tuottamasta hyödystä jää kaivoksen sijaintimaahan. Ulkomaiset yhtiöt tuovat Suomeen kaivattuja investointipääomia ja myös uutta osaamiskulttuuria. Lisäksi monella ulkomaille rekisteröidyllä yhtiöllä on huomattava suomalainen omistus, Ekberg huomauttaa. Olet todennut, ettei hyvinvointia ei synny ilman kaivoksia. Miten valtio voisi parantaa kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa? Todellakin voisi miettiä olisiko meillä hyvinvointia ilman kaivoksista saatavia tuotteita ainakin se hyvinvointi olisi täysin erilaista kuin nykyinen ja mahdollista vain hyvin paljon pienemmälle ihmisjoukolle. Valtion roolin kaivostoiminnan edellytyksien parantajana Ekberg näkee kolmijakoisena. Hän korostaa, kuinka tärkeä on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) asema perustiedon ja soveltavan rikastusteknisen tutkimuksen tuottajana. Toiseksi lupaprosessien on oltava selkeitä ja ennustettavia, jotta teollisuudenalalla on tasaveroiset lähtökohdat muihin maihin verrattaessa. Lisäksi verotuksen on kannustettava investoimaan ja jatkamaan kaivosten tuotantoa. Miten kaivosteollisuus Suomessa tulee kehittymään oman skenaariosi mukaan 10 vuoden aikajänteellä? Samanlaista kaivosbuumia kuin 5-10 vuotta sitten koimme ei varmaankaan ole tulossa. Nykyiset kaivokset kehittyvät ja toivottavasti näemme jotain uuttakin syntyvän, Markus Ekberg ennustaa. tärkeydestä ja merkityksestä Suomen taloudelle. Hänen mielestään Kaivosteollisuus ry:n pitää organisaationa pystyä kertomaan ulospäin kaivosalan tärkeydestä ja saamaan erityisesti poliittiset päättäjät tekemään oikeita ja järkeviä päätöksiä, jotka turvaavat alan tulevaisuuden. Suomalaisen kaivosteollisuuden vahvuuksiksi Ekberg nimittää hyvin toimivan viranomaisyhteistyön ja muun yhteistoiminnan sisäisesti unohtamatta laitevalmistajia ja tutkimuslaitoksia.! Syntymäaika: Koulutus: EurGeol, FM (Geologia ja minerologia), Turun Yliopisto Ura: Ennen Endominesia Markus Ekberg on työskennellyt Hituran nikkelikaivoksenjohtajana ( ), paikallisjohtajana Pahtavaaran kultakaivoksella ( ), projektipäällikkönä Tara Mines Limitedillä, Irlannissa ( ), projektipäällikkönä Outokumpu Mining Australialla ( ) ja kaivospäällikkönä sekä kaivosgeologina Nikkel og Olivin AS:lla ( ) ja kaivosgeologina Bidjovaggenin ja Pyhäsalmen kaivoksilla. Perhe: Vaimo ja aikuiset lapset ensimmäisestä avioliitosta Harrastukset: Veneily ja vanhan hirsitalon kunnostaminen 12 13

8 Sinkkimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti Kaikki maat yhteensä 335,4 7,0 1. Eurooppa 284,4 7,0 6. Pohjois-Amerikka 41, Etelä-Amerikka 6, Oseania 3,7 0 Nikkelimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti Kaikki maat yhteensä 370,8 94,8 1. Eurooppa 1, Muu Afrikka 276, Muu Aasia 0 64,0 6. Pohjois-Amerikka 30,2 30,6 8. Etelä-Amerikka 62,3 0,2 Eräiden Suomelle tärkeiden malmien ja rikasteiden tuonti ja vienti maanosittain 2014 Suomi on riippuvainen metallimalmien ja -rikasteiden tuonnista, mutta raaka-aineet jatkavat matkaansa korkeamman jalostusasteen tuotteina. Markkinat ohjaavat omavaraisuutta Suomi ei selviydy ilman metallien tuontia. Kotimaan tuotanto elää Kokkolan sinkkitehdas on kuitenkin aikanaan perustettu jalostamaan Kromi-, volframi-, koboltti- ym. malmit, milj. euroa Tuonti Vienti markkinoiden tahdissa, mutta kotimaisesta tuotannosta versoo pelkkää Kaikki maat yhteensä 15,5 0,1 suomalaisia raaka-aineita. Sulatto on toiminut 45 vuotta ja sillä on Eurooppa 14,9 0,1 kaivostoimialaa suurempi arvoketju. mahdollisuudet jatkaa kotimaisen raaka-aineen käyttöä myös tulevaisuudessa, 3. Muu Afrikka 0,6 0 Suomeen tuodaan kromia, sinkkiä, nikkeliä ja kuparia metallinjalostusteollisuuden sillä uusien sinkkiesiintymien löytyminen on edelleenkin 5. tarpeisiin. Suomalainen terästeollisuus nojaa sen sijaan mahdollista. Kaivostoiminta Suomessa on ollut perinteisesti kannattavaa, mutta lähituotantoon, kun rautaa saadaan rajan takaa Ruotsista. Malmien Kuparimalmit ja -rikasteet, milj. euroa Tuonti Vienti toimiala on altis riskeille ja erityisesti hintaheilahteluihin varautuminen ja rikasteiden ulkomaankauppatasetta piristää kulta, jota Suomi tuottaa yli omien tarpeidensa. Kaikki maat yhteensä 580,7 0 on vaikeaa. 1. Eurooppa 164,5 0 Bolidenin Kokkolan sinkkisulaton toimitusjohtaja Jarmo Herronen 6. Pohjois-Amerikka 18,2 0 Kokkolan sinkkisulaton tilanne on Suomessa varsin tyypillinen. tuntee markkinoiden liikkeet. Perusmetallien hinnat heijastelevat 7. Väli-Amerikka 7,0 0 Sinkkisulaton tarvitsemista raaka-aineista vain alle 10 prosenttia tulee 8. Etelä-Amerikka 391,0 0 Suomesta. Toisaalta noin 60 prosenttia sinkkirikasteesta on louhittu tarkasti yleisen talouskehityksen trendejä, jopa hieman etuajassa, hän kertoo. Boliden konsernin omista kaivoksista Ruotsissa ja Irlannissa

9 Hintaheilahtelut näkyvät nopeasti operatiivisella tasolla, ja esimerkiksi malminetsintä on hiljentynyt Suomessa nopeasti metallien hinto- Sijoittamisen paradoksi Hintaheilahteluista seuraakin kaivannaisalan investointien paradoksi: Kaivosteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta (%) 2013 jen mataessa, vaikka pitkän aikavälin taloudellinen riski on pysynyt lyhyen aikavälin hintaheilahtelut hyödykemarkkinoilla vaikuttavat radi- samana. Ruotsissa lupaavana pidetty kaivosyhtiö Northland Resources ajautui viime vuonna konkurssiin raudan hinnan vuoksi. kaalisti pitkän aikavälin sijoituspäätöksiin. Sijoituksia malminetsintään tehdään lyhyen aikavälin tuottoa tavoitellen. Näin metallien hintaheilahtelut heijastuvat nopeasti esimer- Muut 5% Kaivostoiminta ja louhinta 2% Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 11% Voisiko omavaraisuus parantaa kilpailukykyä? Metallien markkinat ovat täysin globaalit, joten kysymys omavaraisuudesta on tavallaan epärelevantti. Metalleja kannattaa tuottaa siellä missä se on tehokkainta, sillä yritykset tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa yhdessä maassa johtavat vääjäämättä globaalisti epäoptimaaliseen tuotantoon ja hintojen muutoksiin. Suomessa on hyvä mineraalipotentiaali ja kaivostoiminta pitkällä aikavälillä kannattavaa, joten uskon että uusia kaivoksia perustetaan tulevaisuudessa. Tämän pitää kuitenkin tapahtua markkinoiden ehdoilla, arvioi Magnus Ericsson joka on Luulajan teknillisestä yliopistosta professori ja yksi Raw Materials Groupin perustajista. kiksi malminetsintään, vaikka metallien kysyntä pitkällä aikavälillä kasvaisikin. Finanssisektorilla kaivannaisalaan liittyvät lyhyen aikavälin odotukset ovat usein epärealistisen hyviä ja pitkän aikavälin hyötyjä aliarvioidaan, Ericsson analysoi. Malminetsintä muuttui lyhytjänteisemmäksi 1990-luvulla, kun suuret kaivosyhtiöt ulkoistivat malminetsintätoimintonsa pienille yhtiöille. Kustannusten leikkaaminen ulkoistetuista palveluista on nopea keino tasapainottaa yhtiön tasetta. Tämä on globaali ongelma, sillä malminetsinnän hiipuminen voi viiveellä johtaa metallien hintojen rajuun nousuun, Ericsson kertoo. Suomen mallia, jossa myös valtio GTK:n kautta osallistuu malminetsintään, hän pitää hyvänä. GTK:n osallistuminen tasapainottaa markkinoita ja lisää sijoittajien kiinnostusta. Muiden maiden kannattaisi ottaa tästä mallia. Suurin Metalliteollisuus 37% Tekstiilien, nahan ja vaatteiden valmistus 1% Metsäteollisuus 19% Kemianteollisuus 26% Toimialan vaikutus heijastuu arvonmuodostuksena seuraaville portaille, esimerkiksi metalliteollisuuteen. Lähde: Tilastokeskus Jarmo Herronen korostaa yhteistyön merkitystä suomalaisten yritysten välillä. ongelma Suomessa on siitä huolimatta pääoman puute. Se tekee kaivoksen perustamisen taloudellisesti vaikeaksi ja lisää riskejä, sillä usein 100 osaaminen ja pääoma kulkevat käsi kädessä Arvoketju alkaa kaivoksesta Kun markkinoilla tuulee, on katse käännettävä omaan toimintaan. Rautamalmien ja rikasteiden tuonti arvolla ( ) mitattuna Ekonomistien työkalupakissa on tiettyjä suojausinstrumentteja, mutta 50 insinöörinä ajattelen, että paras keino varautua muutoksiin on oman toiminnan laadun varmistus, jotta tuotanto pysyy kilpailukykyisenä. Liikaa ei voi korostaa yhteistyön merkitystä Suomi on pieni maa, joten kokemusten jakaminen ja teknologinen yhteistyö yritysten välillä on ainut keinomme pärjätä kilpailussa, Bolidenin Herronen toteaa. Ericsson uskoo, että ympäristöosaaminen ja innovaatiot ovat Suomen kaivosklusterin todelliset vahvuudet. Suomen kannalta laitevalmis- RUOTSI 216 milj. (79%) MUUT 56milj. (21%) Malminetsintäkustannukset, milj tuksen ja jalostuksen heijastusvaikutukset ovat itse kaivostoiminnan Magnus Ericssonilla on vuosikymmenten kokemus kaivosalalta ja hän on tehnyt yhteistyötä suomalaisyritysten ja viranomaisten kanssa. Malminetsintäyhtiöiden lukumäärä, kpl Malminetsintä vähentyi myös Suomessa metallin hintojen käännyttyä laskuun vuonna 2011 Lähde: Tukes hyötyjä suuremmat, hän arvio, mutta uskoo, että ilman kaivosten synnyttämiä kotimarkkinoita koko arvoketjua ei olisi. Terästeollisuuden tarvitsema rauta on tuontitavaraa. Lähde: Tulli, Uljas-tietokanta 16 17

10 Lehdistökatsaus Suomen kaivosalaan Kaivosalan avainlukuja Kaivosteollisuus esiintyi vuonna 2014 tiiviisti median otsikoissa syystä jos toisesta. Kuten arvattavissa oli, kaivoksista Talvivaara vei pisimmät palstamillimetrit, mutta Sakatti sai kunnian kattavimmasta yksittäisestä Tuntuu kuin historia toistaisi itseään. Kaivosbuumin tuottamat köyhiin malmeihin perustuvat kaivokset ovat talousvaikeuksissa, koska metallien maailmanmarkkinahinnat ovat alhaisia. Nyt olisi aika etsiä milj. tonnia Metallimalmien ja sivukiven louhinta tonnia Metallirikasteiden tuotanto Suomessa artikkelista, kun Helsingin Sanomien Kuukausiliite perehdytti lukijat Sakatin kaivoksen historiaan. uusia rikkaita kaivosaihioita seuraavaa noususuhdannetta varten. Sitä ei kuitenkaan tee kuin kourallinen Coppardin tapaisia ulkomaalaisia malminetsijöitä Toimittajan kommentti: Tämä on häpeävero (Keimo Lehtiniemi/MTV, ) Eihän siinä mitään, pitäähän teollisuuden veroja maksaa. Mutta kun Järki käteen Soklissa (Petri Sajari/HS, ) Joulukuussa 2013 pääministeri Jyrki Katainen (kok) totesi osuvasti, että valtion ei pidä rahoittaa kannattamatonta telakkateollisuutta muuta sähköä käyttävää teollisuutta ei kuritettu lainkaan, menee Yllättäen nykyinen hallitus onkin sitten valmis rahoittamaan välillisesti Malmin louhinta Rikkirikaste ihmetyksen sormi suuhun ja vähän muuhunkin reikään. Jos vaikka metsäteollisuus olisi joutunut saman veronkorotuksen uhriksi, valtio olisi samoilla korotuksilla tienannut peräti 300 miljoonaa euroa. Se on Yaran hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Kaivannaisteollisuuden osalta hallituksen toiminta on epäjohdonmukaista. Uusi kaivoslaki, ympäristövaikutusten raskaat arviointimenettelyt ja kaivannaisteollisuudelle Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Lähde: Tukes Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste laskettu ihan liikevaihtojen suhteessa. Nyt valtio saa ehkä 25 miljoonaa suunnattu energiaverotuksen kiristys ovat omiaan heikentämään Kobolttirikaste Lähde: Tukes, GTK, Työ- ja elinkeinoministeriö kaivoksilta. Mikä logiikka? kaivosten toimintaedellytyksiä Suomessa. Jäljelle jää vain yksi vastaus. Kaivannaisteollisuudelle läimäistiin rangais- Johdonmukaisempaa voisi olla, että valtio turvaisi kaivannaisteollisuu- milj. 700 Kaivosinvestoinnit tusvero siitä, että se on olemassa. Se on itse asiassa HÄPEÄVERO. Joku delle ennustettavan toimintaympäristön ja pidättyisi vastikkeettomasta 600 näppärä neuvonantaja varmaan keksi, että eivät ne kehtaa marmattaa tästä verosta, kun niillä on jo niin huono maine. rahoittamisesta. Jos hallitus välttämättä haluaa rahoittaa rautatieyhteyden rakentamista Sokliin, pitäisi varmistaa ainakin rahoituksen vastikkeellisuus. Valtion pitäisi siis rahoitusta vastaan saada osansa niistä tuotoista, joita Soklin kaivoksesta louhittu fosfori Yaralle tuottaa. 100 Sijoitetulle pääomalle on yleensä tapana asettaa tuottovaatimus Sakatti on Euroopan merkittävin kaivoslöytö tällä vuosituhannella (Elina Grundström/HS Kuukausiliite, ) Näkökulma: Suhdannekaivosten kurimus Geologikollegat ovat kruunanneet Jim Coppardin Sakatin löytäjäksi. (Tapani Leisti/Yle Lappi, ) metriä Kairausmetrit malminetsinnässä Geologit ovat konservatiivisia ja romanttisia ihmisiä. Heidän ajatuksensa askartelevat kahden miljardin vuoden takaisissa tapahtumissa. Kannattavat ja ammattitaidolla perustettavat kaivokset menestyvät myös tulevaisuudessa. Kaivoksen perustaminen malmilöydöstä rikas He miettivät, mihin sula magma purkautui, kun kallioperä syntyi. He tamotuotantoon vie usein vuosikymmeniä. Tämä kaivosalan itsensä vähättelevät ilmastonmuutosta, koska he katsovat maapalloa miljoo- muistuttama perusasia ei ole mihinkään muuttunut nien vuosien aikaperspektiivistä, jossa jääkausia tulee ja menee. He rakastavat myyttejä sankarillisista malminetsijöitä ja antavat toisilleen Vauhdilla perustetut suhdannekaivokset ovat iso riski yhteiskunnalle monelta kannalta. Työntekijöille kaivoksen vararikko on ankara isku hassuja kunniakirjoja ja palkintoja. 18 Piensijoittajat menettävät rahansa. Verovaroja joudutaan käyttämään työntekijöiden avuksi ja ympäristön vahinkojen lieventämiseen

11 prokaivos.fi Kaivosteollisuus ry Eteläranta 10, PL Helsinki

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Ylijohtaja Juhani Tervala 1 Työryhmän tehtävä Arvioida Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Antti Asplund suunnittelee kummia

Antti Asplund suunnittelee kummia ENERGIAPOLARIN ja Rovakairan ASIAKASLEHTI 1 2010 rovakairan omat sivut keskiaukeamalla Antti Asplund suunnittelee kummia kevitsa aukeaa - Sodankylästä kaupunki? Keskiaukeamalla Energiankäytön tee-se-itse

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata Timo Rautajoki 28.5.2013 Lapin ja naapurialueiden kaivoshankkeet Lapin kaivokset v. 2013 Metallimalmikaivoksia 4 Outokummun Kemin kaivos, Elijärvi, Keminmaa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Mikko Puolakka, Chief Financial Officer Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,4

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4. Malmiryntäys Lapissa jatkuu Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa Lapin kaivokset,

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella. Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, 24.2.2010 Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi

NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi 19.2.2016 Nahkamarkkinoiden historiaa Nahkamarkkinat ovat kautta historian seilanneet nousu- ja laskusuhdanteissa

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot