Arvioita ja arvauksia

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN Arvioita ja arvauksia Suurten kaupunkien talousarviot 2009 ISSN ISBN LISÄTIETOJA Heikki Helin p. (09) sukunimi.etunimi@phnet.fi

2 2 1 Tarkastelun taustaa Tämä on kuudestoista suurten kaupunkien talousarviotarkastelu 1. Tuskin kertaakaan aikaisemmin talousarvioita on tehty näin vaikeasti arvioitavissa oloissa. Arviot kansantalouden kehityksestä ovat heikentyneet kuukausi kuukaudelta ja viikko viikolta. Lomautettujen ja irtisanottujen määrä on kasvanut koko ajan. Suurten kaupunkien talousarvioiden valmistumisajankohdasta johtuen niiden perustana olevat arviot ovat erilaiset. Epävarmuutta tulevasta kehityksestä ja vertailun ongelmista kuvaa tämän yhteenvedon nimikin: Arvioita ja arvauksia. Samaan alaspäinmenoon ja kuvan epätarkkuuteen viittaa kansikuvakin, jossa lahtelaisen mäkihyppääjän Jari Puikkosen mukaan nimetty lumiukkoa esittävä jouluvalo laskee mäkeä Lahden Aleksanterinkadulla itsenäisyyspäivän paraatin aikaan. Ensimmäinen suurten kaupunkien talousarvioyhteenveto tehtiin vuoden 1994 talousarvioista 2. Talousarvioiden vertailu on vaikeutunut koko ajan toimintojen organisointierojen kasvaessa. Kovin yksityiskohtainen vertailu ei olekaan tarpeen. Tärkeintä talousarvioyhteenvedoissa ollut hahmottaa kehityssuuntaa eikä määritellä kaupunkien millintarkkaa asemaa suhteessa toisiinsa. Tästä syystä julkaisu on pelkistynyt ja sivumäärä on vähentynyt vuosi vuodelta. Vuoden 2009 osalta on esitystapaa jouduttu pelkistämään aikaisempaa enemmän. Vuoden 2009 alussa Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liittyvät Jyväskylään sekä Ylikiiminki Ouluun. Tämä kuten aikaisemmatkin suurten kaupunkien tilinpäätöksien ja talousarvioiden yhteenvedot on kyseisten kaupunkien talousjohdon ja kirjoittajan tiiviin yhteistyön tulos. Suurin osa tiedoista on koottu kaupunkien www-sivuilta ja kaupunkien talousjohto on tarkistanut luvut. Lahdessa joulukuun 15. päivänä 2008 Heikki Helin p sukunimi.etunimi@phnet.fi 1 Kirjoittajan laatimat, Helsingin kaupungin tietokeskuksen sarjoissa vuosina julkaistut talousarvioyhteenvedot on lueteltu liitteessä 2. 2 Aluksi vertailussa oli mukana 15 suurinta kaupunkia. Vuosien talousarvioiden vertailussa oli siten mukana 16 kaupunkia, kun Mikkelin asukasluku kuntaliitoksen seurauksena ylitti Hämeenlinnan. Asukasluvultaan sijoilla olevien kaupunkien asukaslukujen muutokset normaalin kasvun ja kuntaliitosten seurauksena johtivat siihen, että vertailtavien kaupunkien lukumäärä rajattiin kymmeneen suurimpaan kaupunkiin. Tarkastelujoukko rajataan tässä mukana olevaan kymmeneen kaupunkiin, vaikka kuntaliitokset saattavat muuttaa kaupunkien asukasmäärään perustuvia sijalukuja.

3 3 2 Kaupunkien talousarviot verkossa Verkkojulkaisun henkeen sopii se, että yhteys alkuperäisiin asiakirjoihin löytyy wwwosoitteiden avulla. Seuraavassa on lueteltu osoitteet, joista kaupunkien talousarviotiedot löytyvät. Tilanne on mukainen. Helsinki NTEXT=/Taske/fi/Kaupungin+talous/Talousarvio+ja+taloussuunnitelma Espoo Tampere Vantaa -D3A C-4B B34 Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Pori

4 4 3 Tulorahoituksen riittävyys Kuntien tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla vuosikatetta investointien omahankintamenoon. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitusprosentti 3 jää kaikkien suurten kaupunkien vuoden 2009 talousarvioissa alle 100 prosentin. Kuvio 1. Investointien tulorahoitusprosentti talousarviossa 2009 Pori Kuopio Lahti Tampere Turku Helsinki Vantaa 10 yhteensä Oulu Espoo Jyväskylä Valtion asiakirjoissa vuosikatetta verrataan nettoinvestointeihin 4. Se antaa liian myönteisen kuvan kuntien talouden kehityksestä, koska omaisuuden myyntitulot ovat olleet poikkeuksellisen suuret. 3 Investointien tulorahoitus, %: = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, joka on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. I 4 Kuntien vuosikatteet olivat yhteensä 12,4 ja poistojen määrä oli 10,8 mrd. euroa, joten näin tulorahoitus olisi ollut riittävä. Edellä kuitenkin todettiin poistojen olevan liian pienet. Investointeja tehtiin 22,4 mrd. eurolla. Rahoitusosuutta niihin saatiin 1,5 mrd. euroa, joten investointien omahankintameno oli 20,9 mrd. euroa. Investointien rahoitusta helpotti se, että luovutustulot olivat peräti 6,6 mrd. Näin ollen nettoinvestoinneiksi jäi 14,3 mrd. euroa. Vuosikatteen ja nettoinvestointien ero oli 1,9 mrd. euroa. Tämä johtui paljolti siitä, että omaisuutta myytiin 6,6 mrd. eurolla. Siitä huolimatta kuntien lainamäärä kasvoi 4,3 mrd. euroa. Tästä 1,9 mrd. euroa meni investointien rahoittamiseen, 1,2 antolainoihin ja 1,1 mrd. euroa rahavarojen kasvattamiseen.

5 5 Toimintojen organisoinnin erilaisuudesta johtuen asukaslukuun suhteutettua euromääräistä vuosikatetta ei voi käyttää vertailuperusteena, vaikka niin tehdään. Tästä syystä ei voida asettaa minkäänlaisia asukaslukuun suhteutettuja vuosikatetavoitteita 5. Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä on arvioitu vertaamalla vuosikatetta poistoihin. Kunnan talouden on katsottu olevan tasapainossa, jos vuosikate vastaa pitemmällä aikavälillä korvausinvestointeja eli on vähintään suunnitelmapoistojen suuruinen. Tuloslaskelman vuosikate voi olla poistoja suurempi ja tuloslaskelma voi päätyä ylijäämään. Kunnan tulorahoitus näyttäisi siis olevan tasapainossa tällaisessa tapauksessa. Siitä huolimatta kunta saattaa velkaantua. Tämä johtuu siitä, että investointimenot ovat suuremmat kuin vuosikate ja poistot. Poistojen ja investointien omahankintamenon erot ovat kasvaneet viime vuosina. Tästä seuraa, että tunnusluku vuosikate prosenttia poistoista antaa liian myönteisen kuvan kunnan talouden tilasta. Kuvio 2. Vuosikate % poistoista talousarviossa 2009 Helsinki Lahti Oulu Vantaa 10 yhteensä Tampere Pori Turku Espoo Kuopio Jyväskylä Esimerkiksi valtiovarainministeriön talouspolitiikan strategiajulkaisussa (Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 22/2008) esitetään eräänä arviointiperusteena 100 euroa/asukas. Siinä todetaan, että sadan euron vuosikateraja asukasta kohti on lähinnä vuosikatteen alaraja, koska pitemmällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa vähintään käyttöomaisuuden kirjanpidolliset poistot. Silloin kunnan rahoitus olisi tasapainossa ja takaisi kunnalle sopeutumisvaran yllättäville muutokselle edellyttäen ettei velka ole korkea.

6 6 10 suurimman kaupungin vuoden 2009 talousarvion investoinnit ovat milj. euroa. Poistot ovat 810 milj. euroa ja vuosikate 784 milj. euroa. Investointien omahankintameno on milj. euroa. Kaikista vertailuongelmista huolimatta kuviossa 2 esitetään vuosikate prosentteina poistoista. Neljän kaupungin vuosikate on poistoja suurempi vuoden 2009 talousarvioissa. Neljän kaupungin tunnusluku ylittää sadan. Kuvio antaa liian myönteisen kuvan kaupunkien taloudesta, koska eräissä kaupungeissa on jo tässä vaiheessa havaittu verotuloarvion olleen liian suuri.

7 7 4 Verotulot Vuosina mikään kymmenestä suurimmasta kaupungista ei ole korottanut tuloveroprosenttiaan. Vuodelle 2009 Pori korotti veroprosenttia 0,25 prosenttiyksikköä. Alin veroprosentti on Espoon ja Helsingin 17,50 ja korkein Lahden 19,00 prosenttia. (kuvio 3) Kuvio 3. Tuloveroprosentit 2009 Talouden taantuminen vähentää erityisesti yhteisöverotuloja. Lomauttamiset ja irtisanomiset vaikuttavat pienellä viiveellä. Palkan sijalle tulee ansiosidonnainen päiväraha, joka on palkkaa pienempi. Arviot talouden kehityksestä ovat heikentyneet melkein viikoittain. Tästä seuraa: Mitä myöhäisemmässä vaiheessa talousarviosta on päätetty, sitä pienempi on verotulojen kasvuarvio. Verotuloarvioiden erilaisuus vaikuttaa kaikkiin talousarvioiden tunnuslukuihin. Ajankohdan vaikutusta veroarvioihin kuvaa se, että kaupunkien verotulojen kasvu vuoden 2008 ennakoiduista verotuloista vuoden 2009 talousarvioon vaihtelee 0 ja 4,6 prosentin välillä.

8 8 Kuvio 4. Verotulojen muutos % TA2009 TP2009 Helsinki Vantaa Oulu Tampere Pori 10 suurinta Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Espoo Muutos %

9 9 5 Lainat Suurten kaupunkien lainakanta kasvaa vuoden 2007 tilinpäätöksestä 755 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkien lainojen vertailussa on ongelmia, koska kunnat ovat organisoineet toimintansa ja taloushallintonsa eri tavoin. Kuvio 5. Lainakanta euroa/asukas talousarvion 2008 mukaan Vantaa Lahti Turku Jyväskylä 10 yhteensä Pori Helsinki Kuopio Tampere Oulu Espoo

10 10 6 Valtion toimenpiteiden vaikutus 2009 Pääministeri Matti Vanhanen todennut, että hänen hallituksensa ovat lisänneet valtionosuuksia poikkeuksellisien paljon: Hallituksen aloittaessa vuonna 2003 kuntien valtionosuudet olivat alle kuusi miljardia euroa, nyt ne ovat jo yhdeksän miljardia euroa. Pääministerin esittämät luvut saadaan laskelmalla valtion talousarvioista kyseisten vuosien valtionosuuksien erotus. Kuulijalle ei kuitenkaan selviä, mikä on niiden merkitys kuntataloudelle? Asiaa tuntematon olettaa, että valtio vahvistaa näin runsaskätisesti kuntien taloutta. Kun valtio on keventänyt verotusta, ovat kuntien verotulot vähentyneet. Kuntien verotulojen menetys on korvattu lisäämällä valtionosuuksia vastaavalla määrällä. Kolmen miljardin valtionosuuksien lisäyksestä 1,1 miljardia euroa on tällaista kuntien taskusta toiseen siirtoa, eikä se siten ole kohentanut kuntien taloutta. Valtio osallistuu sovitulla osuudella kuntien palvelujen kustannuksiin. Tämän toteuttamiseksi tehdään vuosittain indeksitarkistukset ja kustannustenjaon tarkistukset. Indeksitarkistuksia on tehty vuosina noin 1,4 miljardia euroa ja kustannustenjaon tarkistuksia noin 0,6 miljardia euroa. Ne eivät vahvista reaalisesti kuntien taloutta. Ne ovat vain valtion maksettavaksi kuuluvaa osaa palvelujen kustannuksista. Valtionosuuksien muutos mrd. euroa: - verokompensaatiota 1,1 mrd. e - indeksitarkistuksia 1,4 mrd. e - kustannustenjaon tarkistuksia 0,6 mrd. e Edellä oleva osoittaa, että nimellinen kolmen miljardin valtionosuuksien kasvu on kokonaan kuntien vähentyneitten verotulojen kompensaatiota ja valtionosuuksina korvattua kustannustason nousua. Se ei vahvista kuntataloutta, pitää vain kunta valtiosuhteen entisellään. Valtiovarainministeriön puolelta on todettu hallituksen vahvistavan kuntataloutta vuonna 2009 peräti 750 miljoonalla eurolla. Samalla on todettu, ettei näin suurta kertaluonteista lisäystä enää lähivuosina ole odotettavissa. Kuntaliiton 6 mukaan laskennalliset valtinosuudet kasvavat vuodesta 2008 vuoteen 2009 kaikkiaan 606 miljoonalla eurolla. Siitä verotulojen kompensaatiota on 374 milj. ja indeksitarkistuksia 303 milj. euroa. Tehtävien siirrot ja maksutulojen imurointi valtiolle vähentävät valtionosuuksia 142 milj. euroa ja muut muutokset ovat 71 milj. euroa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne totesi sanomalehti Kalevassa ( ), että nämä kaksi summaa (kompensaatio ja indeksitarkistus) selittävät koko valtion- 6

11 11 osuuden lisäyksen. Näiden lukujen perusteella voidaan Parjanteen mukaan todeta, ettei reaalisesti valtionosuuksista kunnille tule yhtään uutta rahaa. Vaikka hallituspuolueiden edustajat korostavat valtionosuuksien miljardimääräistä ja monikymmenprosenttista kasvua, se ei kerro vielä sitä, vahvistaako suurikaan luku kuntataloutta. Vahvistaminen ei selviä, vaikka luvusta poistaisi verotulojen kompensaation. Suuri valtinosuuksien kasvu osoittaa kuntien palvelujen kustannusten ja tehtävien kasvun, mistä valtio maksaa karkeistaen kolmasosan ja kunnat kaksi kolmasosaa. Valtionosuusprosentti kuvaa, miten paljon valtionosuudet ovat laskennallisista kustannuksista. Valtionosuusprosentin kasvu ei kuvaa kuntatalouden keventymistä. Vuonna 2009 valtionosuusprosentti kasvaa, kun veromenetysten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia lisätään. Valtion budjettiratkaisujen arvioinnissa on erotettava kaksi asiaa: valtionosuuksien kasvu ja kuntatalouden vahvistaminen. Ne ovat kaksi eri asiaa. Valtionosuuksien kasvu ei tarkoita kuntatalouden vahvistamista, vaikka se niin usein tulkitaan etenkin hallituspuolueiden taholta.

12 12 Yhteenveto Kun kansantaloudella ja valtiolla menee hyvin, saavat kunnatkin siitä osansa. Kun talouden kasvu hidastuu ja pysähtyy kokonaan, ajautuvat kunnat vaikeuksiin. Ennusteet talouden kehityksestä ovat heikentyneet viikoittain. Alkusyksyn arvioiden mukaan Suomen piti päästä kansainvälisestä notkahduksesta muita helpommalla. Talouden taantuminen vähentää erityisesti yhteisöverotuloja, lähinnä yritysten maksamia veroja. Lomauttamiset ja irtisanomiset vaikuttavat pienellä viiveellä. Palkan sijalle tulee ansiosidonnainen päiväraha, mikä on selvästi palkkaa pienempi. Kaupunkien verotuloarvioissa onkin melkoisia eroja juuri arvioiden laatimisajankohdasta johtuen. Talouden arvioitua jyrkemmästä heikentymisestä seuraa se, että mitä myöhäisemmässä vaiheessa talousarviosta päätetty, sitä pienempi on verotulojen arvioitu kasvu. Niinpä kaupunkien verotulojen kasvu vuoden 2008 ennakoiduista verotuloista vuoden 2009 talousarvioon vaihtelee 0 ja 4,6 prosentin välillä. Verotuloarvioiden erilaisuus vaikuttaa kaikkiin talousarvioiden tunnuslukuihin. Talousarvioyhteenvedon perusteella ei siis voida päätellä, miten kunkin kaupungin talous kehittyy suhteessa toisiin suuriin kaupunkeihin. Kertaakaan niiden kuudentoista vuoden aikana, kun talousarvioista on laadittu tällaisia yhteenvetoja Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuissa, vertailukelpoisuus ei ole ollut näin heikko. Pori korotti tuloveroprosenttiaan 0,25 prosenttiyksiköllä vuoden 2009 veroprosenttia. Kymmenen suurimman kaupungin vuoden 2009 talousarvion investoinnit ovat milj. euroa. Poistot ovat 810 milj. euroa ja vuosikate 784 milj. euroa. Investointien omahankintameno on milj. euroa. Investoinnit joudutaankin kattamaan velalla. Lainakannan kasvu vuoden 2007 tilinpäätöksestä on yli 700 miljoonaa euroa. Taulukko 4. Yhteenveto 10 suurimman kaupungin vuoden 2009 talousarvioista TA 2009 Asukasluku Tuloveroprosentti 2009 Vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitusprosentti Lainakanta milj.e Lainakanta e/asukas Helsinki , Espoo , Tampere , Vantaa , Turku , Oulu , Jyväskylä , Lahti , Kuopio , Pori , yhteensä ,

13 13 Liite 1a. Veroprosentit 2009 Kunta Tuloveroprosentti Yleinen Vakituinen asuin uu kuin vakituinen 2009 Muutos rakennus asuinrakennus Helsinki 17,50 0,70 0,22 0,70 Espoo 17,50 0,50 0,22 0,70 Tampere 18,00 0,75 0,30 0,80 Vantaa 18,50 0,90 0,30 0,90 Turku 18,00 0,80 0,28 0,70 Oulu 18,00 0,60 0,22 0,60 Jyväskylä 18,50 1,00 0,35 0,95 Lahti 19,00 0,80 0,35 0,80 Kuopio 18,75 1,00 0,43 0,90 Pori 18,25 0,25 0,61 0,23 0,70 Liite 1b. Verotulot, valtionosuudet ja verorahoitus 2009 milj. euroa 2009 Kunnan tulovero Verotulot Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Verorahoitus Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori yhteensä

14 14 Liite 1c. Lainat 2009 ja muutos milj. euroa ja euroa/asukas TA 2009 Lainakanta milj.e Lainakanta e/asukas Lainakannan muutos milj.e 2007/2009 Lainakannan muutos e/asukas 2007/2009 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Jyväskylä Lahti Kuopio Pori yhteensä

15 15 Liite 2. Aikaisemmat talousarvioyhteenvedot Heikki Helin: Vuoden 1994 talousarviot: Valtio siirsi velanottoa kunnille. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:1. Helin Heikki, Valoa tunnelin päässä? Suurten kaupunkien vuoden 1995 talousarviot. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1995:1. Heikki Helin, Kunnilla menee hyvin, kuntalaisilla huonommin. Suurten kaupunkien vuoden 1996 talousarviot ja palvelukustannusten vertailu 1993 sekä kuntien vuoden 1994 tilinpäätökset. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1996:1. Heikki Helin, Kunnallistalous valtiontalouden jakojäännös? Kuntien tilinpäätökset 1995, suurten kaupunkien toiminnoittaiset menot 1995 ja talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1997:3. Helin Heikki, Kunnallistalous kiristyy. Kuntien tilinpäätökset 1996, suurten kaupunkien toiminnoittaiset menot 1996 ja talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1998:2. Helin Heikki, Vuoristorataa valtion tahdittamana. Kuntien talouden kehitys ja suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1999:1. Helin Heikki, Suurten kaupunkien talousarviot 2000 ja Manner-Suomen kuntien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2000:1. Kaupungeissa varovaista optimismia. Suurten kaupunkien talousarviot 2001, palvelukustannukset ja Manner-Suomen kuntien tilinpäätökset Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2001:1 Helin Heikki, Suurten kaupunkien talousarviot 2002: Kuntien resurssien uusjako. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:1. Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2003: Kunnallistalouden vakautus ja Helsingin notkahdus. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2002:16. Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot 2004: Suurten kaupunkien talous kiristyy. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: 1. Heikki Helin, Nousua ei luvassa. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2004: 37.

16 16 Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2005:44. Heikki Helin, Investoinnit edelleen velaksi. Suurten kaupunkien talousarviot Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 2006:40. Heikki Helin, Suurten kaupunkien talousarviot Tutkimuskatsauksia 2007:11