Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan"

Transkriptio

1 Tämä moniste on tarkoitettu vain pieneksi rungoksi sukeltauduttaessa Suomen historiaan. Keskustelun edetessä voit tehdä merkintöjä sivujen reunoihin ja jopa kääntöpuolelle, jos vain intoa riittää. Voit myös säilyttää tämän monisteen, jotta voit sitten myöhemmin hämmästyttää ympäristöäsi varmoilla tiedoillasi. Jyrki Ijäs/Kesälukioseura. Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan Jääkauden alkaessa loppua saapuivat ensimmäiset asukkaat. He olivat metsästäjiä ja kalastajia, jotka seurasivat pohjoiseen siirtyviä peuroja ja hylkeitä. Muutamaa tuhatta vuotta myöhemmin, kun jää ja lopulta myös vesi oli vetäytynyt, olivat asukkaat levittäytyneet pienissä ryhmissä ai Jäämerelle saakka. Nyt oli opittu valmistamaan astioita savesta ja säilömään niihin ruokaa, Useimmat tarvikkeet valmistettiin edelleen kivestä, siksi nimitys kivikausi (n ekr.). Kivikauden lopulla saapui maan etelä- ja lounaisosiin uusia asukkaita. He olivat alun perin kotoisin Euroopan länsiosista ja toivat mukanaan myös alkeellisen maanviljelyn. Vähitellen alettiin erityisesti Ruotsin kanssa kauppaa käyvissä maan länsiosissa käyttää pronssia aseiden ja korujen valmistuksessa. Tätä aikaa kutsutaan pronssikaudeksi (n ekr.). Rautaesineitä löytyy maastamme vasta ensimmäiseltä vuosisadalta. Tällöin alkoivat suomalaisten esi-isät muuttonsa etelä- ja lounaisrannikolle. He tulivat Suomenlahden yli veneillään aluksi vain metsästämään turkiseläimiä, mutta jäivät vähitellen asumaan pysyvästi. Suomalaisten asutus levisi vesiteitä pitkin sisämaahan ja aikaisemmat asukkaat joutuivat väistymään yhä kauemmas pohjoiseen. Näiden joukossa olivat myös pronssi- ja rautakauden vaihteessa idästä saapuneet lappalaiset. Asutus levisi kolmella tavalla: 1. lännestä itään kulkivat suomalaiset heimot suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset, joista myöhemmin irtaantui savolaisten heimo, 2. idästä tuli myös suomensukuisia asukkaita, jotka asettuivat asumaan samoille seuduille samaan aikaan kuin karjalaisetkin, 3. lappalaiset, joita suomalaiset ja karjalaiset verottivat, vetäytyivät yhä pidemmälle pohjoiseen. Vähitellen asutus levisi vesiteiden luota yhä kauemmaksi metsiin, kun asukkaiden lisääntyessä tarvittiin uusia viljelymaita. Ihmiset asuivat ja tekivät työtä omissa oloissaan perheensä kanssa. Etäisyydet naapureihin olivat pitkiä, eikä suomalaisilla ollut erityisiä päälliköitä. Suurin osa maasta oli erämaata. Metsästämällä saadut turkikset olivat arvokkaita ja ne vaihdettiin suolaan ja muihin välttämättömiin tarvikkeisiin rannikolle kaukaakin saapuneiden kauppiaiden kanssa. Suomi oli jo tuhat vuotta sitten naapureittensa kiinnostuksen kohteena. Viikingit poikkesivat idänretkillään Suomen rannikolle ja kauppatie isän ja lännen välillä kulki osittain Suomen kautta. Täällä kilpailivat idästä, erityisesti Novgorodin kaupungista tulleet kauppiaat Ruotsista, Tanskasta 1

2 ja Saksasta tulleiden kauppiaiden kanssa. Idän ja lännen kirkotkin olivat alkaneet kilpailla niiden välissä olevista alueista. Oli aika ratkaista, ketkä saivat valvontaansa Suomen alueet. Ruotsalaisten kauppiaiden toiminnan takia oli lännen kirkolla jo jonkin verran vaikutusta Suomen länsirannikolla. Suomalaisia oli jopa osallistunut sotaretkille novgorodilaisia vastaan. Samalla tavalla olivat karjalaiset auttaneet novgorodilaisia kauppatuttaviaan ja suomalaiset heimot olivat asettuneet keskenäänkin vastakkaisille puolille. Näin oli ollut usein ennenkin, mutta nyt tämä heimojen välinen kilpailu sai laajemmat mittasuhteet. Saavuttamansa aseman tueksi ruotsalaiset tekivät Suomeen kolme ristiretkeä. Ensin 1150-luvulla Lounais-Suomeen, vajaat sata vuotta myöhemmin Hämeeseen ja 1200-luvun lopussa Karjalaan. Näiden retkien tarkoituksena oli Ruotsin vallan laajentaminen itään. Uskonto oli mukana oikeastaan vain tekosyynä. Retkien yhteydessä siirrettiin ruotsalaista väestöä Suomen etelärannikolle, Pohjanlahden rannoille ja saaristoon. Näin ruotsalaiset halusivat varmistaa uuden omistuksensa. Vastaavasti tekivät novgorodilaiset retkiään aina Turkuun saakka. Jatkuvien sotaretkien jälkeen solmivat ruotsalaiset ja novgorodilaiset saksalaisten kauppiaiden välityksellä rauhan v Syntynyt Pähkinäsaaren rauhan raja vahvistettiin ja Karjala oli näin jaettu kahtia kilpailijoiden kesken. Ruotsalaiset alkoivat nyt hallita Suomea. Lisää luettavaa ja tehtäviä ristiretkistä: Suomi osana Ruotsia Suomea kehittyneemmän Ruotsin vaikutus laajeni asteittain kaikille aloille. Aluksi tuli kirkosta uuden hallinnon keskus. Kirkko aloitti väestön verottamisen ja asetti pappeja kaikkialle Suomeen. Keskiajalla rakennettiin kaikkiaan 80 kivikirkkoa. Pystyäkseen hoitamaan kaukaisen Suomen puolustuksen rakennutti kuningas tärkeimmille paikoille linnoja ja luovutti näiden ja yleensä puolustuksen hoidon varakkaimmille suvuille samalla vapauttaen heidät veroista. Näin myös Suomeen syntyi aatelisto. Varsinaisen kansan muodostivat talonpojat. He maksoivat veroa kruunulle, linnanisännille ja kirkolle. Aina keskiajan loppuun riitti Etelä-Suomessa metsää kaskeamiseen ja siksi vuotuiset sadot olivat joskus riittävätkin, mutta aina kovan työn takana. Kun maan eteläosissa ei enää ollut tilaa kasvavalle väestölle ja kaskiviljelylle alkoi raju köyhtyminen ja muutto sisämaahan, sinne missä vielä oli runsaasti metsiä. Kuningas kannusti tätä muuttoa varmistaakseen itselleen yhä kasvavat verotulot. Erityisesti ja 1400-luvulla talonpojat kapinoivat kaikkialla Ruotsi-Suomessa korkeita veroja vastaan. Ruotsissa kilpailtiin edelleen vallasta. Saksalaiset, tanskalaiset, pohjoismaiden liittoa kannattavat ja ruotsalaiset kansallismieliset kilpailivat keskenään. Kansalliseen puolueeseen kuuluivat talonpojat ja osa aatelistoa. Heitä vastustivat kirkon ja rikkaiden sukujen johtomiehet. Useiden taisteluiden jälkeen asettui Kustaa Vaasa ( ) johtamaan kansallismielisiä. Hänen johdollaan voitettiin tanskalaiset ja heidän puolellaan olleet aateliset. Ruotsissa alkoi muutosten aika. Kustaa Vaasa halusi keskittää vallan kuninkaalle, siis itselleen. Hän lakkautti katolisen kirkon, otti sen valtavan omaisuuden ja Kustaa Vaasa puhuu Moran asukkaille 2

3 asettui itse johtamaan uutta luterilaista kirkkoa. Hän uudisti verotuksen, teki linnanisännistä omia virkamiehiään, perusti uusia kaupunkeja ja paljon muuta. Kuninkaallisuudesta tuli myös perinnöllinen Vaasojen suvussa. Keskiaika oli loppunut, oli alkanut ns. uusi aika. Kustaa Vaasan seuraajien aikana alettiin Ruotsia laajentaa suurvallaksi. Ruotsi tavoitteli itselleen koko Itämeren herruutta. Kustaa II Adolfin johdolla tässä lopulta onnistuttiinkin 1600-luvun puoliväliin mennessä, mutta tavallisten kansalaisten kannalta kalliilla hinnalla. Rahoittaakseen sotaretkensä oli kuningas asettanut jatkuvasti uusia veroja. Armeijassa tarvittiin uusia miehiä ja suurin osa heistä hankittiin Suomesta, yleensä pienimmistä ja köyhimmistä taloista. Palkitakseen upseerinsa lahjoitti kuningas heille kartanoita ja vapautti heidät veroista. Talopoikien verorasitus kasvoi kasvamistaan. Taloja autioitui ja ihmiset köyhtyivät. Koska viljelysmenetelmät olivat alkeellisia ja paras osa työvoimasta oli Euroopan sotakentillä, oli nälänhätä useissa osissa lähes jokavuotista. Kansa ei näistä kuninkaan ja hänen upseereittensa voitoista hyötynyt, päinvastoin. Ruotsin suurvaltakausi päättyi vajaan sadan vuoden kuluttua alkamisestaan, ns. suureen pohjan sotaan. Ruotsin viholliset liittoutuivat sitä vastaan ja taisteluja käytiin kaikkialla valtakunnan alueella. Esimerkiksi Suomi oli venäläisten valloittamana (isoviha). Kun kuningas Kaarle XII oli kaatunut ja sodasta oli selvitty, siirrettiin valta valtiopäiville kokoontuneille neljälle säädylle: aatelille, papistolle, porvaristolle ja talonpojille. Suurin vaikutusvalta oli tärkeimmillä aatelissuvuilla. Vaikka 1700-lukua onkin joskus sanottu jopa vapauden ajaksi, ei tuolloisia harvainvaltaisia valtiopäiviä sovi samaistaa nykyiseen demokraattiseen kansanedustuslaitokseen. Puolueriitojen ja sotien jälkeen kaappasi kuningas Kustaa III itselleen vallan v Suomen talonpoikaisväestö oli suuren pohjan sodan aikana tullut vaikeuksiensa äärimmäiselle rajalle. Verotus, väestönotot, viljelysmenetelmien heikkous ja ilmasto olivat 1500-luvun lopulta alkaen aiheuttaneet jatkuvaa nälänhätää ja kulkutauteja. Vuosina kuoli n ihmistä eli neljännes Suomen väestöstä. Talonpojat menettivät henkensä lisäksi myös perinteisiä oikeuksiaan kruunulle ja aatelistolle luvulla alkoi väestön määrä kasvaa erittäin nopeasti. Autioituneita tiloja otettiin uudelleen viljeltäväksi ja uusia tiloja raivattiin. Viljelysmenetelmät olivat edelleenkin alkeellisia ja talonpoika oli yhä sään ja verottajan armoilla. Puuta kuumentamalla tervahaudasta saatiin tervaa Pieniä teollisuuslaitoksiakin perustettiin: ruukkeja, jotka tarvitsivat paljon puuta käyttövoimakseen, sahoja ja pieniä kaivoksia. Tervanpoltto toi rahaa talonpojille ja tietysti kaupunkien porvareille. Kauppa vapautettiin vähitellen valtion täydellisestä valvonnasta. Raha alkoi liikkua entistä kiivaammin ja syntyperän aiheuttaman eriarvoisuuden tilalle alkoi tulla varallisuus ja raha. Tämä aiheutti maaseudullakin kasvavaa eriarvoisuutta. Väestön kasvaessa kasvoi maattoman väestön osuus eniten. Talonomistajien nuorimmista pojista tuli torppareita (vuokraviljelijöitä), torppareista 3

4 renkejä ja niin edelleen. Maanviljelyn arvostuksen kasvaessa kiristivät talonpojat torppareiden työvelvollisuutta. Talonpojat vaurastuivat ja maaton maalaisväestö köyhtyi. Suomalainen luokkayhteiskunta oli syntynyt. Venäjän keisari Pietari Suuri oli siirtänyt pääkaupungin Moskovasta Suomenlahden rannalle ja perustanut Pietarin v Tehdäkseen uuden pääkaupunkinsa turvalliseksi oli venäläisten yritettävä työntää vihamieliset Ruotsin joukot kauemmat, tavoitteena oli koko Suomen valtaaminen. Venäjän keisari Aleksanteri I:sen ja Ranskan Napoleon I:n sopimuksen mukaisesti valloitti Venäjä Suomen lopullisesti Ruotsi menetti näin yli kolmasosan maa-alueestaan. Tästä syytettiin kuningas Kustaa IV Aadolfia ja hänet ajettiin maanpakoon. Aleksanteri I kutsui valtiopäivät koolle Porvooseen ja Ilmoitti Kustaa IV Adolf suomalaisten saavan pitää vanhat lakinsa. Suomalaiset saivat oman hallituksensa, senaatin, ja päätösvallan omissa sisäisissä asioissaan, autonomian. Kaiken yläpuolella oli keisari. Kun keisarit eivät kutsuneet valtiopäiviä koolle yli 50 vuoteen, hoitivat asioita keisarin nimittämät senaattorit, jotka yleensä olivat vanhoillisia aatelisia virkamiehiä. Teollistamista jarrutettiin eivätkä Euroopassa syntyneet uudet aatteet ja vaatimukset päässeet Suomeen. Väestö jakautui yhä selvemmin kahtia säätyläisiin ja rahvaaseen. Rahvas oli kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ulkopuolella. Eurooppalaiset kansallisaatteet, joita Lönnrot, Runeberg ja Snellman toivat Suomeen, herättivät kiinnostusta vain sivistyneistössä luvulla liikkeelle päässyt teollisuus, lähinnä puujalostusteollisuus, ja samaan aikaan sattunut paha nälänhätä vauhdittivat muutosta suomalaisten elämässä. Puun hinnan nousu entisestäänkin lisäsi varallisuuseroja. Osa köyhästä tilattomasta väestöstä muutti uusien tehtaiden läheisyyteen, usein vielä kurjempiin oloihin. Syntyi pieniä teollisuusyhdyskuntia. Myös muuttoliike Amerikkaan alkoi ja kasvoi 1900-luvulle tultaessa hyvinkin suureksi. Samaan aikaan päättivät säädyt valtiopäivillä useista käytännön uudistuksista. Suomi sai oman rahan ja armeijan. Perustettiin kansakoululaitos, rakennettiin rautateitä ja höyryvoimaloita. Kamppailu suomen ja ruotsin kielen välillä synnytti poliittiset puolueet. Suomalaisten säätyläisten kannalta olivat asiat hyvin. Venäläiset eivät olleet 1800-luvun aikana erityisemmin puuttuneet siihen, miten suomalaiset asiansa järjestivät. Suomi oli ollut eräänlaisena näyteikkunana siitä, miten keisari muka kohteli alamaisiaan. Kun asemastaan tietoiseksi tulleet venäläiset alkoivat vaatia itselleen oikeuksia, tiukensivat venäläiset politiikkaansa myös Suomessa yhtyivät myös suomalaiset Venäjällä puhjenneeseen suurlakkoon. Keisari peruutti määräyksensä ja työväenliike, joka oli alkanut järjestäytyä ainutlaatuisen nopeasti, sai läpi vaatimuksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kaikki 24 vuotta täyttäneet, myös naiset ensimmäisinä Euroopassa, saivat äänestää eduskuntavaaleissa. Ensimmäinen maailmansota muutti jälleen tilanteen. Venäjällä puhkesi vuoden 1917 helmikuussa vallankumous ja keisari kukistettiin. Suomessa oli suurin osa porvaristosta tyytyväinen, sillä he näkivät vanhojen etujensa tulevan jälleen turvatuiksi autonomian palauttamisen myötä. Työväestö ja osa porvaristosta halusivat Suomelle täydellisen itsenäisyyden. Leninin johtama lokakuun vallankumous muutti tilanteen Suomessakin. Porvaristo halusi nyt erota sosialistiseksi muuttuvasta Venäjästä, kun suomalaiset sosialistit olisivat halunneet neuvotella muuttuneesta tilanteesta venäläisten kanssa. Suomi julistautui itsenäiseksi ja Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta

5 Suurimpia ongelmia ei oltu ratkaistu. Luokkien väliset erot olivat suuret, elintarvikkeita oli vähän eikä työväenliike ollut painostuksestaan huolimatta saanut vaatimuksiaan lävitse. Jo edellisenä kesänä olivat sekä oikeisto että vasemmisto perustaneet omat aseelliset joukkonsa. Hallitus nimitti oikeiston valkokaartin viralliseksi armeijaksi ja nimitti sen johtoon kenraali Mannerheimin. Mannerheim aloitti maahan jääneiden venäläisten joukkojen riisumisen aseista ja punakaarti miehitti Helsingin. Kansalaissota alkoi tammikuun lopulla Taistelut päättyivät toukokuussa saman vuonna, kun valkoisten avuksi tulleet saksalaiset joukot valloittivat Helsingin ja Mannerheimin ja jääkäreiden johtamat valkoiset joukot olivat voittaneet punaiset. Kymmenet tuhannet punaiset joutuivat vangeiksi ja osa pakeni Venäjän puolelle. Sisällissota vaati yhteensä noin uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana.vasemmisto suljettiin poliittisesta elämästä, kommunistit aina II maailman sodan loppuun saakka. Oikeisto yritti muuttaa Suomen kuningaskunnaksi, mutta maalaisliiton johtamat tasavaltalaiset saivat sen estetyksi ja valitsivat suomen ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Keskiryhmät olivat enimmäkseen hallitusvastuussa ja lainsäädäntöä uudistettiin. Torpparit vapautettiin ja verotusta muutettiin luvun puolivälistä alkaen alkoivat äärioikeistolaiset ryhmät voimistua, vasemmistolaisia vainottiin ja ns. lapuanliike yritti jopa vallankaappausta v Suomi yritti eri tavoin järjestää ulkopolitiikkaansa ja v antoi hallitus julistuksen Suomen pohjoismaisesta puolueettomuudesta. Suhteet Neuvostoliittoon olivat huonot, jopa vihamieliset. Maan talous ei ollut erityisen hyvä ja siksi Suomi kärsikin kovasti kansainvälisistä lamakausista. Hitlerin Saksan aiheuttaman sodan uhan takia halusi Neuvostoliitto neuvotella Suomen kanssa alueluovutuksista Leningradin turvaamiseksi. Korvaukseksi olisi Neuvostoliitto luovuttanut Suomelle alueita Itä-Karjalasta, mutta tähän eivät suomalaiset suostuneet alkoi ns. talvisota allekirjoitettiin rauhansopimus ja Suomi joutui luovuttamaan vaaditut alueet ja koko Karjalan. Kun Saksan suunnittelema hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi lähestyä, liittyi myös Suomi mukaan. Suomalaiset halusivat menetetyt alueet takaisin ja samalla toteutetuksi toiveensa Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen alkoi ns. jatkosota. Aluksi suomalaiset joukot etenivät pitkälle vanhojen rajojen yli, mutta saksalaisten kärsittyä tappion alkoivat venäläiset joukot työntää myös suomalaisia takaisin. Aselepo solmittiin ja rauha Rajat määrättiin samoiksi kuin v ja Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Presidentti Paasikiven johdolla muutettiin nyt Suomen ulkopolitiikkaa Neuvostoliitolle ystävällisemmäksi. Samalla myös sisäpolitiikkaa muutettiin. Äärioikeistolaiset järjestöt lakkautettiin ja kommunistit saivat aloittaa julkisen toiminnan. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Sen pohjalta presidentiksi valittu presidentti Urho Kekkonen kehitti edelleen Suomen ulkopolitiikkaa. Sodan jälkeen alkoi Suomen talouselämä muuttua ratkaisevasti teollisuuden kasvaessa. Ihmiset muuttivat maaseudulta uuden teollisuuden työvoimaksi nopeasti kasvaviin kaupunkeihin ja toisenlaiseen ympäristöön. 5

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I VUOTEEN 1640 PENTTI ALHONEN PENTTI PAPUNEN SEIJA SARKKI-ISOMAA JULKAISIJAT HONKAJOEN KUNTA IKAALISTEN KAUPUNKI JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KIHNIÖN KUNTA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

SYYLLISYYS Vuonna 1918 suomalaiset ja tanskalaiset reaktiot vallankumoukseen olivat samankaltaisia: anarkiaan ja kaaokseen tuli vastata kovalla kädellä ja järjestys oli palautettava. Sisällissodat ovat

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen

Suomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Suomen ulkopolitiikka Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne: yhtenäinen kehitys hajoamassa viisi uutta itsenäistä valtiota demokratian läpimurto Ensimmäinen presidentti

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA

SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA - 0 - SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA Tuotos vallasta 21.2.2012 ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINEN JA OPETUS - 0 - - 1 - Sisällysluettelo: Alkusanat 1 Mitä valta on 2 Kenellä on valtaa

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA

PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA Karjala-kysymystä tarkastelevassa kirjassaan Petri Minkkinen selittää sen maailmanlaajuisen viitekehyksen, joka luo puitteet keskustelulle

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa Vuosiluokka 5 Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Omat juuret ja llinen tieto oman perheen tai kotiseudun muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1

Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1 Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit. Hyvä juhlayleisö. Joulukuun 6.päivä 1917 ilmoitusasia Joulukuun 6. pv. 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin (Hallituksen) ilmoituksen

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi

Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi 1351 Helsingin pitäjä vanhimmissa asiakirjoissa Vanhimmat Helsingin pitäjän aluetta koskettavat kirjalliset merkinnät ovat 1300-luvulta. Helsingin pitäjän nimi,

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Olavi Koivukangas Professori Siirtolaisuusinstituutin johtaja Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2005 http://www.migrationinstitute.fi 2 Pohjanmaan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Epävirallinen suomennos

Epävirallinen suomennos Epävirallinen suomennos Venäjän Federaation Liittovaltiokokouksen Valtakunnanduuman Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan K.I.Kosatshjovin puhe X Suomalaisten historiapäivien avaustilaisuudessa Lahti, 6.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Kokkolan Tarmo, Osuustoiminta ja. Osuuskauppa Arina

Kokkolan Tarmo, Osuustoiminta ja. Osuuskauppa Arina 1 Kokkolan Tarmo, Arina Koillisma a Osuustoiminta ja KPO Maakunta Jukola Osuuskauppa Arina Eepee Pirkanmaa Satakunta Keula TOK Suur-Seutu Keskimaa Hämeenmaa PeeÄssä Suur-Savo Ympä- Eekoo ristö Osla Ympyrä

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT Varhaiskantaisten uskontojen kannattajia on tällä hetkellä noin 1,5 % eri uskontojen kannattajista. Varhaiskantaisiksi uskonnoiksi kutsutaan uskontoja,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot