Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan"

Transkriptio

1 Tämä moniste on tarkoitettu vain pieneksi rungoksi sukeltauduttaessa Suomen historiaan. Keskustelun edetessä voit tehdä merkintöjä sivujen reunoihin ja jopa kääntöpuolelle, jos vain intoa riittää. Voit myös säilyttää tämän monisteen, jotta voit sitten myöhemmin hämmästyttää ympäristöäsi varmoilla tiedoillasi. Jyrki Ijäs/Kesälukioseura. Suomen historiaa pääpiirteissään kivikaudesta Kekkosen aikaan Jääkauden alkaessa loppua saapuivat ensimmäiset asukkaat. He olivat metsästäjiä ja kalastajia, jotka seurasivat pohjoiseen siirtyviä peuroja ja hylkeitä. Muutamaa tuhatta vuotta myöhemmin, kun jää ja lopulta myös vesi oli vetäytynyt, olivat asukkaat levittäytyneet pienissä ryhmissä ai Jäämerelle saakka. Nyt oli opittu valmistamaan astioita savesta ja säilömään niihin ruokaa, Useimmat tarvikkeet valmistettiin edelleen kivestä, siksi nimitys kivikausi (n ekr.). Kivikauden lopulla saapui maan etelä- ja lounaisosiin uusia asukkaita. He olivat alun perin kotoisin Euroopan länsiosista ja toivat mukanaan myös alkeellisen maanviljelyn. Vähitellen alettiin erityisesti Ruotsin kanssa kauppaa käyvissä maan länsiosissa käyttää pronssia aseiden ja korujen valmistuksessa. Tätä aikaa kutsutaan pronssikaudeksi (n ekr.). Rautaesineitä löytyy maastamme vasta ensimmäiseltä vuosisadalta. Tällöin alkoivat suomalaisten esi-isät muuttonsa etelä- ja lounaisrannikolle. He tulivat Suomenlahden yli veneillään aluksi vain metsästämään turkiseläimiä, mutta jäivät vähitellen asumaan pysyvästi. Suomalaisten asutus levisi vesiteitä pitkin sisämaahan ja aikaisemmat asukkaat joutuivat väistymään yhä kauemmas pohjoiseen. Näiden joukossa olivat myös pronssi- ja rautakauden vaihteessa idästä saapuneet lappalaiset. Asutus levisi kolmella tavalla: 1. lännestä itään kulkivat suomalaiset heimot suomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset, joista myöhemmin irtaantui savolaisten heimo, 2. idästä tuli myös suomensukuisia asukkaita, jotka asettuivat asumaan samoille seuduille samaan aikaan kuin karjalaisetkin, 3. lappalaiset, joita suomalaiset ja karjalaiset verottivat, vetäytyivät yhä pidemmälle pohjoiseen. Vähitellen asutus levisi vesiteiden luota yhä kauemmaksi metsiin, kun asukkaiden lisääntyessä tarvittiin uusia viljelymaita. Ihmiset asuivat ja tekivät työtä omissa oloissaan perheensä kanssa. Etäisyydet naapureihin olivat pitkiä, eikä suomalaisilla ollut erityisiä päälliköitä. Suurin osa maasta oli erämaata. Metsästämällä saadut turkikset olivat arvokkaita ja ne vaihdettiin suolaan ja muihin välttämättömiin tarvikkeisiin rannikolle kaukaakin saapuneiden kauppiaiden kanssa. Suomi oli jo tuhat vuotta sitten naapureittensa kiinnostuksen kohteena. Viikingit poikkesivat idänretkillään Suomen rannikolle ja kauppatie isän ja lännen välillä kulki osittain Suomen kautta. Täällä kilpailivat idästä, erityisesti Novgorodin kaupungista tulleet kauppiaat Ruotsista, Tanskasta 1

2 ja Saksasta tulleiden kauppiaiden kanssa. Idän ja lännen kirkotkin olivat alkaneet kilpailla niiden välissä olevista alueista. Oli aika ratkaista, ketkä saivat valvontaansa Suomen alueet. Ruotsalaisten kauppiaiden toiminnan takia oli lännen kirkolla jo jonkin verran vaikutusta Suomen länsirannikolla. Suomalaisia oli jopa osallistunut sotaretkille novgorodilaisia vastaan. Samalla tavalla olivat karjalaiset auttaneet novgorodilaisia kauppatuttaviaan ja suomalaiset heimot olivat asettuneet keskenäänkin vastakkaisille puolille. Näin oli ollut usein ennenkin, mutta nyt tämä heimojen välinen kilpailu sai laajemmat mittasuhteet. Saavuttamansa aseman tueksi ruotsalaiset tekivät Suomeen kolme ristiretkeä. Ensin 1150-luvulla Lounais-Suomeen, vajaat sata vuotta myöhemmin Hämeeseen ja 1200-luvun lopussa Karjalaan. Näiden retkien tarkoituksena oli Ruotsin vallan laajentaminen itään. Uskonto oli mukana oikeastaan vain tekosyynä. Retkien yhteydessä siirrettiin ruotsalaista väestöä Suomen etelärannikolle, Pohjanlahden rannoille ja saaristoon. Näin ruotsalaiset halusivat varmistaa uuden omistuksensa. Vastaavasti tekivät novgorodilaiset retkiään aina Turkuun saakka. Jatkuvien sotaretkien jälkeen solmivat ruotsalaiset ja novgorodilaiset saksalaisten kauppiaiden välityksellä rauhan v Syntynyt Pähkinäsaaren rauhan raja vahvistettiin ja Karjala oli näin jaettu kahtia kilpailijoiden kesken. Ruotsalaiset alkoivat nyt hallita Suomea. Lisää luettavaa ja tehtäviä ristiretkistä: Suomi osana Ruotsia Suomea kehittyneemmän Ruotsin vaikutus laajeni asteittain kaikille aloille. Aluksi tuli kirkosta uuden hallinnon keskus. Kirkko aloitti väestön verottamisen ja asetti pappeja kaikkialle Suomeen. Keskiajalla rakennettiin kaikkiaan 80 kivikirkkoa. Pystyäkseen hoitamaan kaukaisen Suomen puolustuksen rakennutti kuningas tärkeimmille paikoille linnoja ja luovutti näiden ja yleensä puolustuksen hoidon varakkaimmille suvuille samalla vapauttaen heidät veroista. Näin myös Suomeen syntyi aatelisto. Varsinaisen kansan muodostivat talonpojat. He maksoivat veroa kruunulle, linnanisännille ja kirkolle. Aina keskiajan loppuun riitti Etelä-Suomessa metsää kaskeamiseen ja siksi vuotuiset sadot olivat joskus riittävätkin, mutta aina kovan työn takana. Kun maan eteläosissa ei enää ollut tilaa kasvavalle väestölle ja kaskiviljelylle alkoi raju köyhtyminen ja muutto sisämaahan, sinne missä vielä oli runsaasti metsiä. Kuningas kannusti tätä muuttoa varmistaakseen itselleen yhä kasvavat verotulot. Erityisesti ja 1400-luvulla talonpojat kapinoivat kaikkialla Ruotsi-Suomessa korkeita veroja vastaan. Ruotsissa kilpailtiin edelleen vallasta. Saksalaiset, tanskalaiset, pohjoismaiden liittoa kannattavat ja ruotsalaiset kansallismieliset kilpailivat keskenään. Kansalliseen puolueeseen kuuluivat talonpojat ja osa aatelistoa. Heitä vastustivat kirkon ja rikkaiden sukujen johtomiehet. Useiden taisteluiden jälkeen asettui Kustaa Vaasa ( ) johtamaan kansallismielisiä. Hänen johdollaan voitettiin tanskalaiset ja heidän puolellaan olleet aateliset. Ruotsissa alkoi muutosten aika. Kustaa Vaasa halusi keskittää vallan kuninkaalle, siis itselleen. Hän lakkautti katolisen kirkon, otti sen valtavan omaisuuden ja Kustaa Vaasa puhuu Moran asukkaille 2

3 asettui itse johtamaan uutta luterilaista kirkkoa. Hän uudisti verotuksen, teki linnanisännistä omia virkamiehiään, perusti uusia kaupunkeja ja paljon muuta. Kuninkaallisuudesta tuli myös perinnöllinen Vaasojen suvussa. Keskiaika oli loppunut, oli alkanut ns. uusi aika. Kustaa Vaasan seuraajien aikana alettiin Ruotsia laajentaa suurvallaksi. Ruotsi tavoitteli itselleen koko Itämeren herruutta. Kustaa II Adolfin johdolla tässä lopulta onnistuttiinkin 1600-luvun puoliväliin mennessä, mutta tavallisten kansalaisten kannalta kalliilla hinnalla. Rahoittaakseen sotaretkensä oli kuningas asettanut jatkuvasti uusia veroja. Armeijassa tarvittiin uusia miehiä ja suurin osa heistä hankittiin Suomesta, yleensä pienimmistä ja köyhimmistä taloista. Palkitakseen upseerinsa lahjoitti kuningas heille kartanoita ja vapautti heidät veroista. Talopoikien verorasitus kasvoi kasvamistaan. Taloja autioitui ja ihmiset köyhtyivät. Koska viljelysmenetelmät olivat alkeellisia ja paras osa työvoimasta oli Euroopan sotakentillä, oli nälänhätä useissa osissa lähes jokavuotista. Kansa ei näistä kuninkaan ja hänen upseereittensa voitoista hyötynyt, päinvastoin. Ruotsin suurvaltakausi päättyi vajaan sadan vuoden kuluttua alkamisestaan, ns. suureen pohjan sotaan. Ruotsin viholliset liittoutuivat sitä vastaan ja taisteluja käytiin kaikkialla valtakunnan alueella. Esimerkiksi Suomi oli venäläisten valloittamana (isoviha). Kun kuningas Kaarle XII oli kaatunut ja sodasta oli selvitty, siirrettiin valta valtiopäiville kokoontuneille neljälle säädylle: aatelille, papistolle, porvaristolle ja talonpojille. Suurin vaikutusvalta oli tärkeimmillä aatelissuvuilla. Vaikka 1700-lukua onkin joskus sanottu jopa vapauden ajaksi, ei tuolloisia harvainvaltaisia valtiopäiviä sovi samaistaa nykyiseen demokraattiseen kansanedustuslaitokseen. Puolueriitojen ja sotien jälkeen kaappasi kuningas Kustaa III itselleen vallan v Suomen talonpoikaisväestö oli suuren pohjan sodan aikana tullut vaikeuksiensa äärimmäiselle rajalle. Verotus, väestönotot, viljelysmenetelmien heikkous ja ilmasto olivat 1500-luvun lopulta alkaen aiheuttaneet jatkuvaa nälänhätää ja kulkutauteja. Vuosina kuoli n ihmistä eli neljännes Suomen väestöstä. Talonpojat menettivät henkensä lisäksi myös perinteisiä oikeuksiaan kruunulle ja aatelistolle luvulla alkoi väestön määrä kasvaa erittäin nopeasti. Autioituneita tiloja otettiin uudelleen viljeltäväksi ja uusia tiloja raivattiin. Viljelysmenetelmät olivat edelleenkin alkeellisia ja talonpoika oli yhä sään ja verottajan armoilla. Puuta kuumentamalla tervahaudasta saatiin tervaa Pieniä teollisuuslaitoksiakin perustettiin: ruukkeja, jotka tarvitsivat paljon puuta käyttövoimakseen, sahoja ja pieniä kaivoksia. Tervanpoltto toi rahaa talonpojille ja tietysti kaupunkien porvareille. Kauppa vapautettiin vähitellen valtion täydellisestä valvonnasta. Raha alkoi liikkua entistä kiivaammin ja syntyperän aiheuttaman eriarvoisuuden tilalle alkoi tulla varallisuus ja raha. Tämä aiheutti maaseudullakin kasvavaa eriarvoisuutta. Väestön kasvaessa kasvoi maattoman väestön osuus eniten. Talonomistajien nuorimmista pojista tuli torppareita (vuokraviljelijöitä), torppareista 3

4 renkejä ja niin edelleen. Maanviljelyn arvostuksen kasvaessa kiristivät talonpojat torppareiden työvelvollisuutta. Talonpojat vaurastuivat ja maaton maalaisväestö köyhtyi. Suomalainen luokkayhteiskunta oli syntynyt. Venäjän keisari Pietari Suuri oli siirtänyt pääkaupungin Moskovasta Suomenlahden rannalle ja perustanut Pietarin v Tehdäkseen uuden pääkaupunkinsa turvalliseksi oli venäläisten yritettävä työntää vihamieliset Ruotsin joukot kauemmat, tavoitteena oli koko Suomen valtaaminen. Venäjän keisari Aleksanteri I:sen ja Ranskan Napoleon I:n sopimuksen mukaisesti valloitti Venäjä Suomen lopullisesti Ruotsi menetti näin yli kolmasosan maa-alueestaan. Tästä syytettiin kuningas Kustaa IV Aadolfia ja hänet ajettiin maanpakoon. Aleksanteri I kutsui valtiopäivät koolle Porvooseen ja Ilmoitti Kustaa IV Adolf suomalaisten saavan pitää vanhat lakinsa. Suomalaiset saivat oman hallituksensa, senaatin, ja päätösvallan omissa sisäisissä asioissaan, autonomian. Kaiken yläpuolella oli keisari. Kun keisarit eivät kutsuneet valtiopäiviä koolle yli 50 vuoteen, hoitivat asioita keisarin nimittämät senaattorit, jotka yleensä olivat vanhoillisia aatelisia virkamiehiä. Teollistamista jarrutettiin eivätkä Euroopassa syntyneet uudet aatteet ja vaatimukset päässeet Suomeen. Väestö jakautui yhä selvemmin kahtia säätyläisiin ja rahvaaseen. Rahvas oli kaiken yhteiskunnallisen toiminnan ulkopuolella. Eurooppalaiset kansallisaatteet, joita Lönnrot, Runeberg ja Snellman toivat Suomeen, herättivät kiinnostusta vain sivistyneistössä luvulla liikkeelle päässyt teollisuus, lähinnä puujalostusteollisuus, ja samaan aikaan sattunut paha nälänhätä vauhdittivat muutosta suomalaisten elämässä. Puun hinnan nousu entisestäänkin lisäsi varallisuuseroja. Osa köyhästä tilattomasta väestöstä muutti uusien tehtaiden läheisyyteen, usein vielä kurjempiin oloihin. Syntyi pieniä teollisuusyhdyskuntia. Myös muuttoliike Amerikkaan alkoi ja kasvoi 1900-luvulle tultaessa hyvinkin suureksi. Samaan aikaan päättivät säädyt valtiopäivillä useista käytännön uudistuksista. Suomi sai oman rahan ja armeijan. Perustettiin kansakoululaitos, rakennettiin rautateitä ja höyryvoimaloita. Kamppailu suomen ja ruotsin kielen välillä synnytti poliittiset puolueet. Suomalaisten säätyläisten kannalta olivat asiat hyvin. Venäläiset eivät olleet 1800-luvun aikana erityisemmin puuttuneet siihen, miten suomalaiset asiansa järjestivät. Suomi oli ollut eräänlaisena näyteikkunana siitä, miten keisari muka kohteli alamaisiaan. Kun asemastaan tietoiseksi tulleet venäläiset alkoivat vaatia itselleen oikeuksia, tiukensivat venäläiset politiikkaansa myös Suomessa yhtyivät myös suomalaiset Venäjällä puhjenneeseen suurlakkoon. Keisari peruutti määräyksensä ja työväenliike, joka oli alkanut järjestäytyä ainutlaatuisen nopeasti, sai läpi vaatimuksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kaikki 24 vuotta täyttäneet, myös naiset ensimmäisinä Euroopassa, saivat äänestää eduskuntavaaleissa. Ensimmäinen maailmansota muutti jälleen tilanteen. Venäjällä puhkesi vuoden 1917 helmikuussa vallankumous ja keisari kukistettiin. Suomessa oli suurin osa porvaristosta tyytyväinen, sillä he näkivät vanhojen etujensa tulevan jälleen turvatuiksi autonomian palauttamisen myötä. Työväestö ja osa porvaristosta halusivat Suomelle täydellisen itsenäisyyden. Leninin johtama lokakuun vallankumous muutti tilanteen Suomessakin. Porvaristo halusi nyt erota sosialistiseksi muuttuvasta Venäjästä, kun suomalaiset sosialistit olisivat halunneet neuvotella muuttuneesta tilanteesta venäläisten kanssa. Suomi julistautui itsenäiseksi ja Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta

5 Suurimpia ongelmia ei oltu ratkaistu. Luokkien väliset erot olivat suuret, elintarvikkeita oli vähän eikä työväenliike ollut painostuksestaan huolimatta saanut vaatimuksiaan lävitse. Jo edellisenä kesänä olivat sekä oikeisto että vasemmisto perustaneet omat aseelliset joukkonsa. Hallitus nimitti oikeiston valkokaartin viralliseksi armeijaksi ja nimitti sen johtoon kenraali Mannerheimin. Mannerheim aloitti maahan jääneiden venäläisten joukkojen riisumisen aseista ja punakaarti miehitti Helsingin. Kansalaissota alkoi tammikuun lopulla Taistelut päättyivät toukokuussa saman vuonna, kun valkoisten avuksi tulleet saksalaiset joukot valloittivat Helsingin ja Mannerheimin ja jääkäreiden johtamat valkoiset joukot olivat voittaneet punaiset. Kymmenet tuhannet punaiset joutuivat vangeiksi ja osa pakeni Venäjän puolelle. Sisällissota vaati yhteensä noin uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli suomalaisia punaisia, joita menehtyi eniten vankileireillä sodan päätyttyä ja teloituksissa sodan aikana.vasemmisto suljettiin poliittisesta elämästä, kommunistit aina II maailman sodan loppuun saakka. Oikeisto yritti muuttaa Suomen kuningaskunnaksi, mutta maalaisliiton johtamat tasavaltalaiset saivat sen estetyksi ja valitsivat suomen ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin. Keskiryhmät olivat enimmäkseen hallitusvastuussa ja lainsäädäntöä uudistettiin. Torpparit vapautettiin ja verotusta muutettiin luvun puolivälistä alkaen alkoivat äärioikeistolaiset ryhmät voimistua, vasemmistolaisia vainottiin ja ns. lapuanliike yritti jopa vallankaappausta v Suomi yritti eri tavoin järjestää ulkopolitiikkaansa ja v antoi hallitus julistuksen Suomen pohjoismaisesta puolueettomuudesta. Suhteet Neuvostoliittoon olivat huonot, jopa vihamieliset. Maan talous ei ollut erityisen hyvä ja siksi Suomi kärsikin kovasti kansainvälisistä lamakausista. Hitlerin Saksan aiheuttaman sodan uhan takia halusi Neuvostoliitto neuvotella Suomen kanssa alueluovutuksista Leningradin turvaamiseksi. Korvaukseksi olisi Neuvostoliitto luovuttanut Suomelle alueita Itä-Karjalasta, mutta tähän eivät suomalaiset suostuneet alkoi ns. talvisota allekirjoitettiin rauhansopimus ja Suomi joutui luovuttamaan vaaditut alueet ja koko Karjalan. Kun Saksan suunnittelema hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi lähestyä, liittyi myös Suomi mukaan. Suomalaiset halusivat menetetyt alueet takaisin ja samalla toteutetuksi toiveensa Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen alkoi ns. jatkosota. Aluksi suomalaiset joukot etenivät pitkälle vanhojen rajojen yli, mutta saksalaisten kärsittyä tappion alkoivat venäläiset joukot työntää myös suomalaisia takaisin. Aselepo solmittiin ja rauha Rajat määrättiin samoiksi kuin v ja Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Presidentti Paasikiven johdolla muutettiin nyt Suomen ulkopolitiikkaa Neuvostoliitolle ystävällisemmäksi. Samalla myös sisäpolitiikkaa muutettiin. Äärioikeistolaiset järjestöt lakkautettiin ja kommunistit saivat aloittaa julkisen toiminnan. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen. Sen pohjalta presidentiksi valittu presidentti Urho Kekkonen kehitti edelleen Suomen ulkopolitiikkaa. Sodan jälkeen alkoi Suomen talouselämä muuttua ratkaisevasti teollisuuden kasvaessa. Ihmiset muuttivat maaseudulta uuden teollisuuden työvoimaksi nopeasti kasvaviin kaupunkeihin ja toisenlaiseen ympäristöön. 5

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen?

Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Miksi Untola liittyi vanhasuomalaisiin eduskuntauudistuksen jälkeen? Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi Lue diat osoitteessa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Sisältö Untolan kiinnekohtana

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

SYYLLISYYS Vuonna 1918 suomalaiset ja tanskalaiset reaktiot vallankumoukseen olivat samankaltaisia: anarkiaan ja kaaokseen tuli vastata kovalla kädellä ja järjestys oli palautettava. Sisällissodat ovat

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA

SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA - 0 - SUOMEN VALTA TÄNÄÄN JA ENTISAIKOINA SEKÄ NIIDEN FILOSOFIAA Tuotos vallasta 21.2.2012 ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINEN JA OPETUS - 0 - - 1 - Sisällysluettelo: Alkusanat 1 Mitä valta on 2 Kenellä on valtaa

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Kristinuskon historia Suomessa (OT)

Kristinuskon historia Suomessa (OT) Kristinuskon historia Suomessa (OT) Suomesta kristitty maa Ensimmäiset kristilliset vaikutteet rantautuvat Suomeen kaupungin myötä 800-luvulla. Silloin Suomessa oli muinaisusko. Uuden uskonnon tultua suomeen

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa Esitelmä Karjalan teologisen seuran illassa 21.10.2008 Dos. Jyrki Loima Taustaa: ideologiat, identiteetit ja hallinto stereotypisoitu toinen 1900-luvun

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa

Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa Vuosiluokka 5 Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Omat juuret ja llinen tieto oman perheen tai kotiseudun muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Keskiaika kaupungissa

Keskiaika kaupungissa Keskiaika kaupungissa Pelin tavoite: oman säädyn valta aseman vahvistaminen keskiaikaisessa kaupungissa. Peliryhmät eli säädyt Oppilaat jaetaan ryhmiin ja ryhmille annetaan oma säätyluokka. Jokainen ryhmä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö

KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA. Luku 15 Ydinsisältö KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ- EUROOPASSA Luku 15 Ydinsisältö Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 800-1100- luvuilla olemassa ollut valtakunta. Kiova ukrainalainen vai venäläinen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Kainulaiset/ Norjansuomalaiset

Kainulaiset/ Norjansuomalaiset Kainulaiset/ Norjansuomalaiset Keitä kainulaiset/norjansuomalaiset ovat? ovat vähemmistö, jolla on kainulainen/ norjansuomalainen kulttuuritausta ja jonka kielenä on kainu ja suomi. Vähemmistö kutsuu itseään

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot