TEM raportteja 20/2013. Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030

Transkriptio

1 TEM raportteja 20/2013 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 Saaristoasiain neuvottelukunta

2 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK OY ::

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 REFERAT... 5 JOHDANTO... 9 VENÄJÄN TALOUSKEHITYS JA MATKAILUN KEHITYSNÄKYMÄT TILASTOJEN VALOSSA Öljyn hinnan, Venäjän BKT:n, inflaation ja ruplan eurokurssin kehitys Kokemuksia muiden maiden rajoilta Neljä skenaariota venäläisten matkailun kasvusta ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSET VENÄJÄN TALOUDEN, MATKAILUN JA KIINTEISTÖKAUPPOJEN KEHITYSNÄKYMISTÄ Asiantuntijahaastattelut Yhteenveto asiantuntijahaastatteluista KESÄMÖKIT SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA Kesämökkien lukumäärä Suomessa Kesämökkien lukumäärä maakunnittain VENÄLÄISTEN KIINTEISTÖKAUPAT SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA Venäläisten kiinteistökaupat vuosittain Suomessa 2000-luvulla Arvio venäläisten kiinteistö- ja asunto-osakeomistuksista Suomessa Venäläisten kiinteistökaupat alueittain 2000-luvulla Suomalaisten ja venäläisten ostajien rantatonttikaupat vuonna Skenaariot venäläisten kiinteistöomistusten kehittymisestä VENÄLÄISOMISTEISEN MÖKIN TAI ASUNNON KÄYTTÄJIEN PROFIILIT JA RAHANKÄYTTÖ SUOMESSA Venäläisomisteisen kiinteistön tai asunnon käyttäjien profiilit Vierailut vapaa-ajan asunnolla vuosina Kiinteistön tai asunnon Suomessa omistavat venäläiset kuluttajina Venäläisten ja suomalaisten vapaa-ajan asukkaiden kulutus ASENTEET VENÄLÄISIÄ MÖKINOMISTAJIA KOHTAAN SAVONLINNAN SEUDULLA Kyselyn toteutus Väittämät venäläisistä mökinomistajista Klusterianalyysin (ryhmittelyanalyysin) tulokset Suhtautuminen ostamisen rajoittamiseen TONTTIEN JA VAPAA-AJAN ASUNTOJEN TARJONTA JOILLAKIN PAIKKAKUNNILLA SUOMESSA Kyselyn toteutus Nykytila ja tulevaisuus: rantatonttien ja kaavoituksen tilanne Venäläisten huomioiminen kaavoituksessa ja seuranta kaavoittajien mielipide venäläisten vaikutuksesta hintatasoon ja kauppojen rajoittamiseen VENÄLÄISTEN KIINNOSTUS JA ODOTUKSET VAPAA-AJAN ASUNTOJA KOHTAAN SUOMESSA Kyselyn toteutus kesämökin omistaminen tai hankkiminen Motiivit ostaa vapaa-ajanasunto Suomesta Loma-asuntoon liittyvien ominaisuuksien arvostus Loma-asunnon läheisyyteen halutut huvittelu- ja harrastusmahdollisuudet POLIITTISTEN PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ Kyselyn toteutus Tulisiko venäläisten kiinteistöjen ostoa Suomesta rajoittaa ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖHANKINNAT VENÄJÄLTÄ Venäjän maalaki LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ 1 (57) - selvityksen tarkoituksena oli laatia ennuste eri skenaarioilla venäläisten Suomen vapaa-ajan asuinkiinteistöihin kohdistuvasta kysynnästä vuoteen 2030, arvioiduista kaupoista ja venäläisten mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen teki Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK edustajanaan toimitusjohtaja Pasi Nurkka n ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos edustajanaan professori Antti Honkanen osallistui TAK:n yhteistyökumppanina hankkeen toteuttamiseen. Selvitystä ohjaavaan työryhmään kuuluivat Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen stä puheenjohtajana ja jäseninä toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas Suomen Kiinteistövälittäjäliitosta, professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopistosta, asiamies Aarne Jussila Suomen Hirsiteollisuus ry:stä, markkinointipäällikkö Timo Karhapää Metsähallitus/Laatumaasta, lähetystöneuvos Mikko Kivikoski Ulkoministeriöstä (osallistui vain yhteen kokoukseen ulkomaan komennuksen vuoksi), ylitarkastaja Pertti Laine stä, maaseutuasiamies Jari Lantta Etelä-Karjalan liitosta, johtava asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta ja lainsäädäntöneuvos Jari Salila Oikeusministeriöstä. Työryhmä piti neljä kokousta ssä. Selvitys käsitti asiaa koskevien aiempien tutkimusten ja tilastojen analyysin, 292 Suomessa omassa kiinteistössä tai asunnossa vierailleen venäläismatkailijan haastattelun, 24 suomalaisen Venäjän asiantuntijan haastattelun, 500 hyvätuloisen pietarilaisen haastattelututkimuksen, kansanedustaja- ja europarlamentaarikkokyselyn (N=200+13, vastauksia 46), Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) kunnallispoliitikkokyselyn (N=350, vastauksia 77) sekä seitsemän kunnan kaavoittajavirkamiehen haastattelun. Tiedot ja tarvittaessa arviot venäläisten tapahtuneista kiinteistökaupoista ja nykyisistä vapaa-ajan asuinkiinteistöjen omistuksista Suomessa saatiin Maanmittauslaitokselta. Asiantuntijahaastattelut tehtiin ns. delfoi-menetelmää käyttäen, jolloin toisella haastattelukierroksella haastateltaville näytettiin ensimmäisen haastattelukierroksen tulokset ja annettiin heidän muuttaa vastauksiaan. Asiantuntijoista kolme oli makrotalousasiantuntijoita, 14 muita elinkeinoelämän asiantuntijoita ja 7 kiinteistöalan asiantuntijoita. Pietarissa tehdyn haastattelututkimuksen otos koottiin syksyn 2012 aikana siten, että satunnaisesti valittuihin pietarilaisiin puhelinnumeroihin soitettiin ja valittiin vastaajiksi ne hyvin toimeentulevat pietarilaiset, jotka ilmoittivat kuuluvansa kahteen korkeimpaan subjektiiviseen tuloluokkaan eli niihin a) joiden rahat riittävät kaikkeen, paitsi ei kiinteistön ostoon tällä hetkellä ja b) rahat riittävät kaikkeen, tarvittaessa myös kesämökin tai asunnon ostamiseen. Tutkimuksen kohderyhmä edustaa n henkilöä eli runsasta perhettä. Itä-Suomen asukkaiden mielipidettä venäläisten kiinteistönomistusta kohtaan luotsattiin Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan seudulla 2012 tekemää kyselytutkimusta vasten. Kysely kohdistui 750 paikalliseen kotitalouteen ja 750 ulkoseutukuntalaiseen mökinomistajaan. Koko tutkimuksen otoskoko oli Vastauksia saatiin 394 eli 33 %.

5 2 (57) VENÄLÄISET VAPAA-AJAN ASUKKAAT KÄYTTÄVÄT SUOMESSA YLI 150 MILJOONAA EUROA Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden voidaan arvioida käyttäneen vuonna 2012 yhteensä 151,4 miljoonaa euroa Suomessa kiinteistöjen hankintaan, rakentamiseen sekä tuotteiden ja palveluiden ostoon. Jos venäläisten vapaa-ajan asuntojen määrä Suomessa kasvaa voimakkaimman skenaarion mukaisesti noin kiinteistöön vuoteen 2030 mennessä, kasvaa venäläisten Suomessa käyttämä rahamäärä nykyisellä hintatasolla yli 650 miljoonaan euroon. VENÄLÄISTEN OMISTUKSESSA ON NOIN 6000 VAPAA-AJAN ASUNTOA Suomessa oli vuoden 2013 alussa yhteensä kiinteistöä, asuntoa, loma- tai viikko-osaketta venäläisten omistuksessa. Kesämökkejä tai rantatontteja näistä arvioidaan olevan enintään 3000, mikä on noin 0,6 % Suomen koko kesämökkikannasta. Vajaa puolet venäläisten Suomessa omistamista vapaa-ajan asunnoista on kesämökkejä, kuudesosa omakotitaloja ja kolmannes asunto-, loma- tai viikko-osakkeita. Venäläiset käyttivät vuonna 2012 Suomessa 46,7 ja vuosina yhteensä 410 miljoonaa euroa kiinteistöjen hankintaan. VENÄLÄISIÄ KIINNOSTAA VAPAA-AJAN ASUNTO SUOMESSA Venäläisten kiinnostus ostaa Suomesta vapaa-ajan asunto on varsin suuri. Yli 40 % hyvätuloisista pietarilaisista voisi kuvitella ostavansa vapaa-ajan asunnon Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Vapaa-ajan asuntojen kysyntä tuleekin kasvamaan Venäjän talouskasvun myötä. On hyvinkin mahdollista, että venäläisten omistamien vapaa-ajan asuntojen määrä kaksin- tai kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Jos venäläisten kiinteistöjen hankinta Suomesta kasvaa voimakkaimman trendiskenaarion mukaan, tulevat venäläiset käyttämään vuonna 2030 yli 190 miljoonaa euroa ja vuosina yhteensä 2,4 miljardia euroa kiinteistöjen hankintaan Suomesta. Tähän mennessä ostokset ovat keskittyneet Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Näissä maakunnissa sijaitsee noin 68 % venäläisten Suomessa omistamista kiinteistöistä. Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä kiinteistöön ja jos näistä 74 % on kesämökkejä tai rantatontteja, omistavat venäläiset Suomesta tällöin kesämökkiä tai tonttia. Jos kysyntä painottuu eri maakuntiin samalla tavoin kuin tähän mennessä, venäläiset omistavat vuonna 2030 Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä lähes kesämökkiä tai tonttia. Tämä on runsas kuudesosa näiden maakuntien yhteenlasketusta kesämökkikannasta. Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä kiinteistöön ja jos näistä 74 % on kesämökkejä tai rantatontteja, omistavat venäläiset Suomesta tällöin noin kesämökkiä tai tonttia. Jos kysyntä painottuu eri maakuntiin samalla tavoin kuin tähän mennessä, venäläiset omistavat vuonna 2030 Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä kesämökkiä tai tonttia. Tämä on alle kymmenesosa näiden maakuntien yhteenlasketusta kesämökkikannasta. KYSYNNÄN KASVU SAATTAA AIHEUTTAA KESÄMÖKKIEN HINTOJEN NOUSUA KAAKKOIS-SUOMESSA Kesämökkien määrä Suomessa on tällä vuosituhannella lisääntynyt vain noin :lla ja monissa kunnissa kaavoittamattomia kesämökkitontteja ei enää ole. Kasvava rajan takaa tuleva kysyntä saattaa näin ollen nostaa kesämökkien hintatasoa erityisesti Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Näissä maakunnissa kesämökkikannan kasvaessa tällä vuosituhannella vuosittain keskimäärin 553 kesämökillä, venäläiset ostivat maakunnista vuosittain keskimäärin 197 kiinteistöä, joista arviolta 146 on ollut kesämökkejä tai rantatontteja.

6 3 (57) Kesämökkikanta maakunnissa ei ole kasvanut sen nopeammin kuin muissa maakunnissa keskimäärin, joten voidaan todeta, että venäläiset ovat lisänneet kesämökkien kysyntää maakunnassa merkittävästi suhteessa kesämökkien tarjontaan. Osa venäläisten vapaa-ajan asuntojen kysynnästä suuntautuu omakotitaloihin sillä venäläisille vapaa-ajan asunnon ostajille mukavuudet, kuten sähkö, lämmitys ja lämmin vesi ovat tärkeämpiä asioita kuin vesistön läheisyys. Lisäksi voidaan olettaa, että hintapyyntöjen noustessa Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, kysyntä suuntautuu aiempaa enemmän muihin maakuntiin, esimerkiksi Kymenlaaksoon, jossa venäläisten osuus vapaa-ajan asukkaista on vielä hyvin pieni. Osa (18 %) hyvätuloisista pietarilaisista haluaa vapaa-ajan asunnon lähellä sijaitsevan vapaa-ajan palveluita, kuten kylpylöitä, huvipuistoja ja kulttuuripalveluita. Nämä perheet hankkivat vapaa-ajan asuntonsa todennäköisesti läheltä suuria kaupunkeja tai matkailukeskuksista. VENÄLÄINEN VAPAA-AJAN ASUKAS VIETTÄÄ SUOMESSA KESKIMÄÄRIN 119 PÄIVÄÄ VUODESSA JA KÄYTTÄÄ SEURUEINEEN RAHAA YLI EUROA Suomessa vieraili vuosina keskimäärin kiinteistön tai asunnon Suomessa omistavaa venäläistä. He tekevät yhteensä matkaa vuoden aikana ja viettävät Suomessa yhteensä päivää. Venäläinen vapaa-ajan asukas vietti Suomessa keskimäärin 119 päivää vuodessa. Suomessa vapaa-ajan asunnon omistavat käyttivät Suomessa 88 euroa päivää ja henkilöä kohden. Venäläiset vapaa-ajan asukkaat jättävät Suomeen 86 miljoonaa euroa vuodessa. Voidaan arvioida, että työllisyysvaikutukset tästä rahankäytöstä ovat yli työpaikkaa. Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa voimakkaimman trendiskenaarion mukaisesti runsaaseen kiinteistöön vuoteen 2030 mennessä ja jos rahan käyttö kiinteistönomistajaa kohden säilyy nykyisellä tasolla, voidaan venäläisten kiinteistönomistajien arvioida jättävän Suomeen vuonna 2030 lähes 380 miljoonaa euroa tuote- ja palveluostoina. Jos arvioidaan venäläisten kiinteistönomistajien käyttävän rahaa omistamiensa omakotitalojen ja kesämökkien korjausrakentamiseen saman verran kuin suomalaiset kesämökin omistajat käyttävät, keskimäärin 1305 euroa vuodessa, voidaan venäläisten arvioida käyttäneen vuonna 2012 noin 5,5 miljoonaa euroa vapaa-ajan asuntojen korjausrakentamiseen. Venäläiset ostivat vuonna 2011 Suomesta 75 rakentamatonta rantatonttia. Jos arvioidaan näiden rakentamiseen käytettävän saman verran kuin suomalaiset kesämökin omistajat käyttävät keskimäärin mökin ja rantasaunan rakentamiseen, euroa, voidaan näiden rantatonttien rakentamiseen arvioida käytettävän 12,8 miljoonaa euroa. Suomalaiset kesämökkiläiset käyttävät vuosittain erilaisten piharakennusten rakentamiseen lähes yhtä paljon rahaa kuin saunojen rakentamiseen. Jos arvioidaan venäläisten vapaa-ajan kesämökin omistajien käyttävän keskimäärin yhtä paljon piharakennusten rakentamiseen, voidaan heidän arvioida käyttäneen vuonna 2012 noin 0,4 miljoonaa euroa piharakennusten rakentamiseen. Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden voidaan tämän perusteella arvioida käyttäneen vuonna 2012 yhteensä 18,7 miljoonaa euroa uudis- ja korjausrakentamiseen. Jos venäläisten kiinteistöomistus Suomessa kasvaa voimakkaimman trendiennusteen mukaisesti, voidaan venäläisten uudis- ja korjausrakentamiseen Suomessa käyttämän rahamäärän arvioida olevan yli 80 miljoonaa euroa vuonna 2030.

7 KRIITTISET ASENTEET JA VENÄJÄN MAALAKI 4 (57) Valtaosa Etelä-Savossa haastatelluista suomalaisista suhtautuu vähintään varovaisen kriittisesti venäläisten kiinteistönomistukseen Suomessa. Myös yli puolet kyselyyn vastanneista poliittisista päättäjistä (kansanedustajat, europarlamentaarikot, kunnallispoliitikot) haluaisi rajoittaa venäläisten kiinteistökauppoja Suomessa. Usein kriittisiä asenteita perusteltiin sillä, että myös suomalaisten osto-oikeutta Venäjällä on rajoitettu. Sen sijaan haastatellut kuntien kaavoittajat eivät näe tarvetta rajoittaa venäläisten kiinteistökauppoja ja vaan näkevät usein venäläisten tuoman ostovoiman myös mökkikiinteistöjen kysynnän kautta tervetulleena. Venäjän maalain mukaan ulkomaiden kansalaiset, kansalaisuudettomat henkilöt ja ulkomaiset oikeushenkilöt eivät voi omistaa kiinteistöjä raja-alueilla eivätkä muilla Venäjän lainsäädännössä erikseen määrätyillä alueilla. Suomen ja Venäjän välisellä raja alueilla rajoitus koskee Venäjän presidentin vahvistaman ukaasin (Nro 26 Luettelo raja-alueista, joilla ulkomaiden kansalaiset, kansalaisuudettomat henkilöt ja ulkomaalaiset oikeushenkilöt eivät voi omistaa maakiinteistöjä ) mukaan 25:ttä piiriä, kaupunkia tai taajamaa Karjalan tasavallassa, Leningradin alueella ja Murmanskin alueella. Raja-alueet on siten määritelty Venäjän ukaasissa varsin laajasti. Kuitenkin esimerkiksi kauemmilla Laatokan ja Äänisen alueilla suomalaiset voivat ostaa vapaa-ajan asumiskiinteistöjä. Kiinteistöjen vuokraus on periaatteessa mahdollista lähes kaikkialla. Suomen hallitusten tavoite on ollut mahdollistaa se, että suomalaiset voisivat vastavuoroisuusperiaatteen mukaan ostaa kiinteistöjä Venäjällä rajan lähellä olevilla alueilla. Tavoitteen toteutuminen vähentäisi epäilemättä suomalaisten kriittisyyttä venäläisten kiinteistökauppoja kohtaan Suomessa. Samaan suuntaan vaikuttaisi myös suomalaisille annettava entistä selkeämpi informaatio venäläisten tuoman rahan positiivisista vaikutuksista elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Suomalaiset omistavat itse kasvavassa määrin vapaa-ajan kiinteistöjä Välimerellä, Virossa, Floridassa, Thaimaassa ja muissa maissa, jonne heitä houkutellaan mm Helsingissä kerran vuodessa järjestettävillä näyttävillä messuilla.

8 REFERAT 5 (57) Avsikten med utredningen Ryssarna som fritidsboende i Finland 2030 var att göra en prognos med olika scenarier för ryssarnas efterfrågan på fritidsbostadsfastigheter i Finland fram till år 2030, för de uppskattade köpen och de ekonomiska konsekvenserna av ryssarnas stugliv. Utredningen gjordes av Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, representerat av verkställande direktör Pasi Nurkka, på uppdrag av arbets- och näringsministeriet och skärgårdsdelegationen. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos vid Östra Finlands universitet, representerat av professor Antti Honkanen, deltog som TAK:s samarbetspartner i genomförandet av projektet. I den arbetsgrupp som styrde utredningen ingick skärgårdsdelegationens generalsekreterare, konsultative tjänstemannen Jorma Leppänen från arbets- och näringsministeriet som ordförande och som medlemmar verkställande direktör Jaana Anttila-Kangas från Finlands Fastighetsmäklareförbund, professor Antti Honkanen från Östra Finlands universitet, ombudsman Aarne Jussila från Suomen Hirsiteollisuus ry, marknadsföringschef Timo Karhapää från Forststyrelsen/Laatumaa, ambassadrådet Mikko Kivikoski från utrikesministeriet (deltog endast i ett möte på grund av en utlandskommendering), överinspektör Pertti Laine från arbets- och näringsministeriet, landsbygdsombudsman Jari Lantta från Södra Karelens förbund, ledande sakkunnig Juhani Väänänen från Lantmäteriverket och lagstiftningsrådet Jari Salila från justitieministeriet. Arbetsgruppen höll fyra möten på arbets- och näringsministeriet. Utredningen omfattade analys av tidigare undersökningar och statistik i frågan, intervjuer med 292 ryska turister som hade besökt Finland i egen fastighet eller bostad, intervjuer med 24 finländska Rysslandsexperter, intervjuundersökning av 500 välsituerade S:t Petersburgsbor, en enkät till riksdagsledamöter och europarlamentariker (N=200+13, svar 46), en enkät till kommunalpolitiker (N=350, svar 77) i sydöstra Finland (Kymmenedalen, Södra Karelen ja Södra Savolax) samt intervjuer med planeringstjänstemän i sju kommuner. Uppgifter om och vid behov uppskattningar av ryssarnas fastighetsköp och nuvarande innehav av fritidsbostadsfastigheter i Finland lämnades av Lantmäteriverket. Expertintervjuerna utfördes med tillämpning av den s.k. delfoi-metoden, då de intervjuade under en andra intervjuomgång fick se resultaten av den första intervjuomgången och tilläts ändra sina svar. Bland experterna var tre experter på makroekonomi, 14 var andra näringslivsexperter och 7 var experter inom fastighetsbranschen. Samplet för den intervjuundersökning som gjordes i S:t Petersburg togs under hösten på så sätt att man slumpmässigt ringde upp valda telefonnummer i S:t Petersburg och utsåg som svarare de välsituerade S:t Petersburgsbor som uppgav sig höra till de två högsta subjektiva inkomstklasserna, dvs. till dem a) vars pengar räcker till allt förutom till köp av en fastighet för närvarande och b) vars pengar räcker till allt, vid behov också till köp av en sommarstuga eller en bostad. Undersökningens målgrupp representerar personer, dvs. drygt familjer. Åsikterna om ryssarnas fastighetsinnehav bland invånarna i östra Finland ställdes mot en enkätundersökning som Östra Finlands universitet utförde i Nyslottsregionen Enkäten riktades till 750 lokala hushåll och 750 stugägare som är bosatta utanför regionen. Hela samplet var Sammanlag 394 svar kom in, dvs. 33 %.

9 NÅGRA TUSEN BOSTÄDER OCH FASTIGHETER I RYSK ÄGO 6 (57) i Finland fanns i början av 2013 sammanlagt fastigheter, bostäder, semester- eller veckoaktier i rysk ägo. Av dem uppskattas cirka 3000 vara sommarstugor eller strandtomter, vilket är cirka 0,6 % av Finlands hela sommarstugebestånd. Nästan hälften av de fritidsbostäder som är i rysk ägo är sommarstugor, en sjättedel är egnahemshus och en tredjedel bostads-, semester- eller veckoaktier. År 2012 använde ryssarna 46,7 miljoner euro och åren sammanlagt 410 miljoner euro till köp av fastigheter i Finland. RYSSARNA ÄR INTRESSERADE AV FRITIDSBOSTÄDER I FINLAND Ryssarnas intresse för att köpa fritidsbostäder i Finland är rätt stort. Över 40 % av de välsituerade S:t Petersburgsborna kan föreställa sig att köpa en fritidsbostad i Finland före år Efterfrågan på fritidsbostäder kommer att öka i takt med Rysslands ekonomiska tillväxt. Det är mycket möjligt att antalet fritidsbostäder som ägs av ryssar kommer att fördubblas eller tredubblas fram till år Om ryssarnas fastighetsköp i Finland ökar enligt det starkaste trendscenariot, kommer ryssarna år 2030 att använda drygt 190 miljoner euro och åren sammanlagt 2,4 miljarder euro till köp av fastigheter i Finland. Hittills har köpen koncentrerats till Södra Karelen och Södra Savolax. I dessa landskap finns cirka 68 % av de ryskägda fastigheterna i Finland. Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland fram till år 2030 ökar till fastigheter och om 74 % av dem är sommarstugor eller strandtomter, kommer sommarstugor eller tomter i Finland då att ägas av ryssar. Om efterfrågan koncentreras till de olika landskapen på samma sätt som hittills, kommer år 2030 sammanlagt närmare sommarstugor eller tomter i Södra Savolax och Södra Karelen att ägas av ryssar. Detta är drygt en sjättedel av det totala sommarstugebeståndet i dessa landskap. Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland fram till år 2030 ökar till fastigheter och om 74 % av dem är sommarstugor eller strandtomter, kommer cirka sommarstugor eller tomter i Finland då att ägas av ryssar. Om efterfrågan koncentreras till de olika landskapen på samma sätt som hittills, kommer år 2030 sammanlagt sommarstugor eller tomter i Södra Savolax och Södra Karelen att ägas av ryssar. Detta är mindre än en tiondel av det totala sommarstugebeståndet i dessa landskap. ÖKAD EFTERFRÅGAN KAN LEDA TILL HÖGRE PRISER PÅ SOMMARSTUGORNA I SYDÖSTRA FINLAND Antalet sommarstugor i Finland har under detta årtusende ökat med endast cirka och i många kommuner finns det inte längre oplanlagda sommarstugetomter. Den ökande efterfrågan från andra sidan gränsen kan således höja prisnivån på sommarstugor, speciellt i Södra Karelen och Södra Savolax. När sommarstugebeståndet i dessa landskap under detta årtusende årligen har ökat med i genomsnitt 553 sommarstugor, har ryssar årligen köpt i genomsnitt 197 fastigheter, varav uppskattningsvis 146 har varit sommarstugor eller strandtomter. Eftersom sommarstugebeståndet i dessa landskap i genomsnitt inte har ökat snabbare än i andra landskap, kan man konstatera att ryssarna avsevärt har ökat efterfrågan på sommarstugor i landskapen i förhållande till utbudet. En del av ryssarnas efterfrågan på fritidsbostäder riktar sig till egnahemshus, eftersom bekvämligheter, såsom el, värme och varmvatten är viktigare än närheten till sjöar och vattendrag för ryska köpare av fritidsbostäder.

10 7 (57) Dessutom kan man anta att efterfrågan i högre grad än tidigare kommer att rikta sig till andra landskap, t.ex. Kymmenedalen, där ryssarnas andel av de fritidsboende fortfarande är liten, när de begärda priserna stiger i Södra Karelen och Södra Savolax. En del (18 %) av de välsituerade S:t Petersburgsborna vill att det i närheten av bostaden ska finnas fritidstjänster, såsom badinrättningar, nöjesparker och kulturtjänster. Dessa familjer skaffar sannolikt sina fritidsbostäder i närheten av stora städer eller turistcentrum. EN RYSK FRITIDSBOENDE TILLBRINGAR I GENOMSNITT 119 DAGAR PER ÅR I FINLAND OCH SPENDERAR MED SÄLLSKAP ÖVER EURO Finland besöktes under åren av i genomsnitt ryssar som äger en fastighet eller en bostad i Finland. Under ett år gjorde de sammanlagt resor och tillbringade sammanlagt dagar i Finland. En rysk fritidsboende tillbringade i genomsnitt 119 dagar per år i Finland. De som äger en fritidsbostad i Finland spenderade 88 euro per person och dag i Finland. De ryska fritidsboende lämnar 86 miljoner euro per år i Finland. Sysselsättningseffekterna av denna spendering kan uppskattas till över arbetstillfällen. Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland ökar enligt det starkaste trendscenariot till drygt fastigheter fram till år 2030 och om användningen av pengar per fastighetsägare kvarstannar på den nuvarande nivån, kan det uppskattas att de ryska fastighetsägarna år 2030 lämnar närmare 380 miljoner euro i Finland i vederlag för köpta varor och tjänster. Om man räknar med att de ryska fastighetsägarna använder lika mycket pengar till renovering av sina egnahemshus och sommarstugor som de finländska stugägarna, dvs. i genomsnitt 1305 euro per år, kan ryssarna uppskattas ha använt cirka 5,5 miljoner euro till renovering av sina fritidsbostäder år År 2011 köpte ryssar 75 obebyggda strandtomter i Finland. Om man räknar med att de använder lika mycket pengar till byggandet av tomterna som de finländska stugägarna använder i genomsnitt till byggandet av en stuga och en strandbastu, dvs euro, kan ryssarna uppskattas använda 12,8 miljoner euro till byggandet av strandtomterna. De finländska fritidsborna använder årligen nästan lika mycket pengar till byggandet av olika slags gårdsbyggnader som de använder till byggandet av bastur. Om man räknar med att de ryska fritidshusägarna använder i genomsnitt lika mycket pengar till byggandet av gårdsbyggnader som de finländska, kan ryssarna uppskattas ha använt cirka 0,4 miljoner euro till byggandet av gårdsbyggnader år Utifrån det ovan sagda kan de ryska fritidsborna uppskattas ha använt sammanlagt 18,7 miljoner euro till nybyggen och renoveringar år Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland ökar enligt den starkaste trendprognosen, kan den penningsumma som ryssarna använder till nybyggen och renoveringar i Finland år 2030 uppskattas uppgå till drygt 80 miljoner euro. KRITISKA ATTITYDER OCH DEN RYSKA MARKLAGEN Majoriteten av de finländare som intervjuades i Södra Savolax förhåller sig minst sagt försiktigt kritiska till ryssarnas fastighetsinnehav i Finland. Också över hälften av de politiska beslutsfattare (riksdagsledamöter, europarlamentariker, kommunalpolitiker) som besvarade enkäten skulle vilja begränsa ryssarnas fastighetsköp i Finland. Ofta motiverades de kritiska attityderna med att även finländarnas köprätt i Ryssland är begränsad.

11 8 (57) Däremot ser de intervjuade kommunala planläggarna inget behov av att begränsa ryssarnas fastighetsköp utan välkomnar ofta den köpkraft som ryssarna för med sig även via efterfrågan på stugfastigheter. Enligt den ryska marklagen får utländska medborgare, statslösa personer och utländska juridiska personer inte äga fastigheter i gränsområdena och i andra områden som särskilt har fastställts i den ryska lagstiftningen. I gränsområdena mellan Finland och Ryssland gäller begränsningen enligt en ukas av Rysslands president (Nr 26 "Förteckning över gränsområden där utländska medborgare, statslösa personer och utländska juridiska personer inte får äga markfastigheter") 25 distrikt, städer eller tätorter i Karelska republiken, Leningradregionen och Murmanskregionen. Gränsområdena är således rätt omfattande enligt den ryska ukasen. Dock kan finländare t.ex. i de längre bort belägna områdena vid Ladoga och Onega köpa fritidsbostadsfastigheter. Att hyra fastigheter är i princip möjligt nästan överallt. Finlands regeringar har haft som mål att möjliggöra det att finländarna enligt ömsesidighetsprincipen ska få köpa fastigheter i områden nära gränsen i Ryssland. Uppfyllelsen av målet skulle otvivelaktigt minska finländarnas kritiska inställning till ryssarnas fastighetsköp i Finland. Det skulle också tydligare information till finländarna om vilka positiva effekter de pengar som ryssarna för med sig har på näringslivet och sysselsättningen. Finländarna äger själva allt fler fritidsfastigheter vid Medelhavet, i Estland, Florida, Thailand och andra länder, dit de lockas av bl.a. en anslående mässa som arrangeras i Helsingfors en gång om året.

12 JOHDANTO 9 (57) - selvityksen tarkoituksena oli laatia ennuste eri skenaarioilla venäläisten Suomen vapaa-ajan asuinkiinteistöihin kohdistuvasta kysynnästä vuoteen 2030, arvioiduista kaupoista ja venäläisten mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen teki Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK edustajanaan toimitusjohtaja Pasi Nurkka n ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos edustajanaan professori Antti Honkanen osallistui TAK:n yhteistyökumppanina hankkeen toteuttamiseen. Selvitystä ohjaavaan työryhmään kuuluivat Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen stä puheenjohtajana ja jäseninä toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas Suomen Kiinteistövälittäjäliitosta, professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopistosta, asiamies Aarne Jussila Suomen Hirsiteollisuus ry:stä, markkinointipäällikkö Timo Karhapää Metsähallitus/Laatumaasta, lähetystöneuvos Mikko Kivikoski Ulkoministeriöstä (osallistui vain yhteen kokoukseen ulkomaan komennuksen vuoksi), ylitarkastaja Pertti Laine stä, maaseutuasiamies Jari Lantta Etelä-Karjalan liitosta, johtava asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta ja lainsäädäntöneuvos Jari Salila Oikeusministeriöstä. Työryhmä piti neljä kokousta ssä. Selvitys käsitti asiaa koskevien aiempien tutkimusten ja tilastojen analyysin, 292 Suomessa omassa kiinteistössä tai asunnossa vierailleen venäläismatkailijan haastattelun, 24 suomalaisten Venäjän asiantuntijan haastattelun, 500 hyvätuloisen pietarilaisen haastattelututkimuksen, kansanedustaja- ja europarlamentaarikkokyselyn (N=200+13, vastauksia 46), Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) kunnallispoliitikkokyselyn (N=350, vastauksia 77) sekä seitsemän kunnan kaavoittajavirkamiehen haastattelun.

13 10 (57) VENÄJÄN TALOUSKEHITYS JA MATKAILUN KEHITYSNÄKYMÄT TILASTOJEN VALOSSA

14 Indeksi (v = 100) 11 (57) ÖLJYN HINNAN, VENÄJÄN BKT:N, INFLAATION JA RUPLAN EUROKURSSIN KEHITYS Venäjän kansantalouden kehitys on ollut varsin riippuvainen energian viennistä ja näin ollen öljyn hintakehitys on korreloinut Venäjän bruttokansantuotteen kanssa voimakkaasti. Inflaatio on 2000-luvulla ollut keskimäärin 12 % vuodessa. Ruplan arvo suhteessa Euroon on heikentynyt vuoden 2000-tasosta OPEC Öljykorin hinta (indeksi) inflaatio (indeksi) BKT, nimellishintainen (indeksi) ruplan eurokurssi (indeksi) Kuva 1. Venäjän BKT:n ja hintatason kehitys, Öljyn hintakehitys ja ruplan eurokurssin kehitys 2000-luvulla Indeksi (v. 2000=100); Lähde: OPEC, IMF, Suomen pankki ÖLJYN KYSYNTÄENNUSTEET (OPEC) Kaikissa OPEC:in pitkän tähtäimen ennusteissa öljyn kysyntä tulee kasvamaan (kuva 2). Tämä merkitsee myös öljyn hinnan nousua ja tukee Venäjän talouskasvua. Kuva 2. Öljyn kysynnän kehitys 2000-luvulla; Lähde: OPEC Long-Term Strategy (2010) DAU skenaario perustuu olettamukseen, että maailmantalous jatkaa kasvuaan finanssikriisiä edeltänyttä vauhtia Aasian talouksien vetämänä. Varovainen ennuste (PSM) perustuu olettamukseen, että valtiot joutuvat rajoittamaan kulutustaan vielä pitkään, mikä hillitsee talouskasvua ja toisaalta ympäristöasenteet vähentävät fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Optimistinen ennuste (PMT) perustuu puolestaan näke-

15 Ostovoimakorjattu BKT $ / hlö Kuluttajahintojen ja ostovoimakorjatun BKTN muutos, indeksi (v = 100) 12 (57) myksiin, joiden mukaan maailmantaloudessa on nähtävissä elpymisen merkkejä ja talous tulee kehittymään myönteisesti kehittyvien talouksien vetämänä. BRUTTOKANSANTUOTE (OSTOVOIMAKORJATTU) SEKÄ INFLAATIO VENÄJÄLLÄ JA SUOMESSA Ostovoimakorjattu bruttokansantuote ottaa huomioon maan hintatason ja sopii tämän vuoksi paremmin elintason kehittymisen vertailuun eri maiden välillä. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkilöä kohden oli IMF:n mukaan vuonna 2012 Venäjällä noin 9000 $ alhaisempi kuin Suomessa (kuva 3). Vaikka Venäjän bruttokansantuote onkin kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, voimakas inflaatio on nostanut tuotteiden hintatasoa maassa. IMF ennustaa inflaation Venäjällä vuosina olevan noin 6,5 % vuodessa ja ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen kasvavan noin 6 %:n vuosivauhtia samalla ajanjaksolla. Nämä tekijät yhdessä ovat omiaan lisäämään venäläisten ostosmatkailua Suomeen Ostovoimakorjattu BKT $ / hlö Venäjällä (vasen akseli) Ostovoimakorjattu BKT $ / hlö Suomessa (vasen akseli) Kuluttajahintojen muutos Venäjällä (oikea akseli) Kuluttajahintojen muutos Suomessa (oikea akseli) Ostovoimakorjaun BKTn muutos Venäjällä (oikea akseli) Ostovoimakorjaun BKTn muutos Suomessa (oikea akseli) Kuva 3. Ostovoimakorjattu BKT ($/hlö) ja kuluttajahintojen muutos (v. 2000=100) Venäjällä ja Suomessa; Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)

16 miljoonaa henkeä 13 (57) KOKEMUKSIA MUIDEN MAIDEN RAJOILTA RAJANYLITYSTEN MÄÄRÄ MEKSIKON JA USA:N VÄLISELLÄ RAJALLA USA:n ja Meksikon välinen raja on kilometriä pitkä ja Migration Information Source -järjestön mukaan 1) raja-alueella asuu noin 12 miljoonaa ihmistä. Elintasokuilu Meksikon ja USA:n väillä on vielä suurempi kuin Suomen ja Venäjän välillä. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden oli vuonna 2011 USA:ssa $ korkeampi kuin Meksikossa 2). USA myöntää raja-alueilla asuville meksikolaisille maahantulokortteja, jotka mahdollistavat 30 päivän oleskelun USA:ssa enintään 25 mailin (Teksasissa 75 mailin) eli noin 40 km etäisyydellä rajasta (noin 120 km Teksasissa). Arizonan yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan 3) yli 70 % Meksikon ja USA:n rajan ylittävistä matkustajista asuu rajan viereisissä osavaltioissa. Matkustaminen maiden välillä lisääntyi 90-luvulla ja kääntyi laskuun vuoden 2005 jälkeen (kuva 4). Mahdollisia syitä matkustajamäärien laskuun ovat peson arvon heikkeneminen, kaupallisen tarjonnan lisääntyminen Meksikon puolella sekä tiukempi kontrolli rajaasemilla ja viisumikäytännössä. Rajamuodollisuuksia tiukennettiin ja viisumi muuttui kalliimmaksi vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen, mutta matkustajamäärät kääntyivät laskuun vasta vuoden 2005 jälkeen meksikolaisten matkat (milj. henkeä - vasen akseli) USA:laisten matkat (milj. henkeä - vasen akseli) Kuva 4. Meksikolaisten matkat USA:han ja USA:n kansalaisten matkat Meksikoon vuosina (miljoonaa matkaa); Lähde: North American Transportation Statistics Database RAJANYLITYSTEN MÄÄRÄ KANADAN JA USA:N VÄLISELLÄ RAJALLA Kanadan ja USA:n välinen raja on km pitkä ja noin 90 % Kanadan 35 miljoonan väestöstä asuu alle 160 km päässä USA:n rajasta. Kanadalaiset eivät tarvitse viisumia vieraillessaan USA:ssa ja rajanylitys on sujuvaa, tyypillisen jonotusajan ollessa minuuttia 4). Kanadalaiset tekivätkin vuonna 1990 yli 70 miljoonaa matkaa USA:han 5). Vuoteen 2003 mennessä matkojen määrä laski alle puoleen, noin 34 miljoonaan ja kääntyi sen jälkeen taas nousuun. Vuonna 2011 kanadalaiset vierailivat USA:ssa lähes 53 miljoonaa kertaa. 1) 2) 3) The University of Arizona (2008): Mexican Visitors to Arizona 4) 5) North American Transportation Statistics (

17 Miljoonaa matkaa 14 (57) NELJÄ SKENAARIOTA VENÄLÄISTEN MATKAILUN KASVUSTA Venäläisten Suomen-matkailun tulevaa kehitystä arvioitiin matkailijapotentiaalin, muilla raja-asemilla tehtyjen havaintojen sekä aikasarja-aineistojen pohjalta tehtyjen ennustemallien pohjalta. Näitä ennustemalleja on käsitelty tarkemmin Kaakkois-Suomen maakuntaliitoille tehdyssä Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomeen raportissa. SKENAARIOSSA OLETETAAN: 60 Skenaario 1: Venäjän talous kasvaa tasaisesti, ruplan arvo ei heikkene, tullisäädöksiä ei tiukenneta, raja-asemat eivät ruuhkaudu liikaa ja konsulaatit kykenevät käsittelemään viisumihakemukset nopeasti. Skenaario 2: Ruplan arvo heikkenee samaa vauhtia kuin 2000-luvulla keskimäärin. Skenaario 3: Ruplan dollarikurssi säilyy noin 30 ruplan tasolla ja Venäjän talous jatkaa viime vuosien kasvuvauhtia. Skenaario 4: Tullisäädöksiä tiukennetaan tai ruplan arvo heikkenee 30 ruplaa / dollari tasosta matkat vuodessa skenaario 1 (vahva kasvu jatkuu) skenaario 2 (ruplan heikkeneminen jatkuu) skenaario 3 (tasainen kuukausikasvu) skenaario 4 (heikko kasvu) Kuva 5. Neljä skenaariota venäläisten Suomen-matkailun kehityksestä vuoteen 2030 asti Skenaario 3 perustuu vuosien kuukausiaikasarjoista tehtyyn ennustemalliin, joka kykenee selittämään venäläisten matkojen kuukausimuutoksesta 83 %. Sitä voidaankin pitää todennäköisimpänä venäläisten Suomen-matkailun kehitysskenaariona, mikäli viisumivapautta maiden välille ei tule.

18 15 (57) ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSET VENÄJÄN TALOUDEN, MATKAILUN JA KIINTEISTÖKAUPPOJEN KEHITYSNÄKYMISTÄ

19 16 (57) ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT Asiantuntijahaastatteluiden avulla koottiin Venäjän taloutta ja elinkeinoelämää tiiviisti seuraavien suomalaisasiantuntijoiden näkemyksiä Venäjän talouden kasvunäkymistä sekä venäläisten Suomen-matkailun kehitysnäkymistä seuraavien vuoden aikana. Haastattelut tehtiin ns. delfoi-menetelmää käyttäen, jolloin toisella haastattelukierroksella haastateltaville näytettiin ensimmäisen haastattelukierroksen tulokset ja annettiin heidän muuttaa vastauksiaan. Lisäksi näitä asiantuntijoita sekä venäläisten kanssa kiinteistökauppaa tehneiltä kiinteistöalan asiantuntijoilta tiedusteltiin näkemyksiä venäläisten kiinteistö- ja asuntokaupan kehitysnäkymistä Suomessa. MAKROTALOUSTUTKIJAT Pekka Sutela (ent. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja) Arto Luukkanen (dosentti, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus, Helsingin yliopisto) Markku Kivinen (johtaja, Aleksanteri-instituutti) MUUT ELINKEINOELÄMÄN ASIANTUNTIJAT Timo Laukkanen (asiantuntija, kauppapolitiikka ja kv-suhteet, Elinkeinoelämän keskusliitto) Pirjo Karhu (toimitusjohtaja, Konsu Oy) Tea Laitimo (johtaja, kansainvälistymispalvelut, Imatran seudun kehitysyhtiö) Ilkka Salonen (Partneri, Septem Partners Oy) Tom Hultin (toimitusjohtaja, HultinPartners Oy) Markku Saari (ohjelmapäällikkö, DigiOske, Kouvola Innovation) Virpi Herranen (johtaja, FinNode Venäjä) Kirsti Laine (toimitusjohtaja, Saimaan Matkaverkko Oy) Martti Tepponen (toimitusjohtaja, Disa s Fish / Kuusisen kala Oy) Tommi Kivilaakso (johtaja, Itäinen Tullipiiri) Erkki Matilainen (apulaiskomentaja, Kaakkois-Suomen rajavartiosto) Jaakko Lehtonen (ylijohtaja, Matkailun Edistämiskeskus MEK) Kristiina Hietasaari (tutkimus- ja kehitysjohtaja, MEK) Arto Asikainen (aluepäällikkö, Ruotsi, Venäjä, Ukraina, MEK) KIINTEISTÖALAN ASIANTUNTIJAT Juha Uski (toimitusjohtaja, Karjalan kiinteistövälitys Oy) Ahti Suokas (toimitusjohtaja, Ahti Suokas Oy / Kuusamo hirsitalot) Jari Vahviala (toimitusjohtaja, Reim Kiinteistövälitys Oy) Jukka Suninen (toimitusjohtaja, Oy Remal International Ltd) Pentti Karhu (aluejohtaja, YIT Oyj) Ari Punnonen (toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan OP-Kiinteistökeskus) Ilkka Suominen (hallituksen puheenjohtaja, Saimaa Gardens, Miriensis Oy)

20 17 (57) YHTEENVETO ASIANTUNTIJAHAASTATTELUISTA VENÄJÄN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Talouskasvun uskotaan jatkuvan EU-aluetta nopeampana, mutta hitaampana kuin 2000-luvun alkupuolella, arviot vaihtelevat 3,5 ja 7 % välillä, tyypillisin arvio 4 %, keskiarvo 5,03 % Toisella haastattelukierroksella (8 vastaajaa) keskiarvo 4,5 % WTO-jäsenyyden uskotaan hidastavan inflaatiota. Inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 9,23 % (3,3 12). Toisella haastattelukierroksella 4,8 % Ruplan arvon suhteessa euroon uskotaan säilyvän nykytasolla. Keskiarvo 41,75 ruplaa / euro (15 80) Toisella haastattelukierroksella 37,6 ruplaa / euro. MATKAILU SUOMEEN Viisumivapauden uskotaan tulevan vuoteen 2019 mennessä ( ) Toisella haastattelukierroksella keskiarvo: 2018,4 Venäläisten matkailun Suomeen uskotaan jatkavan kasvua ensi vuosikymmenellä, keskimäärin 13,47 % vuodessa Toisella haastattelukierroksella 11,9 % Mahdollisina uhkatekijöinä mainittiin mm. EU:n (tai Suomen) ja Venäjän välien viileneminen, venäläisten kyllästyminen Suomeen sekä tullisäädökset ja rajojen ruuhkautuminen. KIINTEISTÖN HANKINTATAVOISSA ON TAPAHTUNUT MUUTOKSIA Yhteydenotot kiinteistönvälittäjään ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta Internet on tärkeä tietolähde venäläisten etsiessä kiinteistöjä Suomesta. Myös Suomessa asuvia venäläisiä käytetään paljon esimerkiksi sopivien tonttien etsimisessä. Venäläiset ostavat aiempaa useammin valmiiden mökkien sijaan tontteja ja rakentavat tai rakennuttavat tontille mökin. Venäläiset ostavat erityisesti rajan lähialueilta aiempaa useammin asunto-osakkeita tai edullisempia taloja kuin aiemmin. VENÄLÄISET HALUAVAT LUKSUSTA, MUTTA OVAT HINTATIETOISIA Suomessa jo asuvat venäläiset ovat kiinnostuneet samanlaisista kiinteistöistä (myös edullisista mummonmökeistä) kuin suomalaisetkin. Venäjältä tulevat ostajat sen sijaan haluavat korkeatasoisia huviloita, joissa tulee olla sähkö ja jotka sijaitsevat rauhallisella paikalla järven rannalla. Tyypillisesti venäläisten Suomeen rakennuttamat kesäasunnot ovat pinta-alaltaan noin 150 m 2. Verrattuna suomalaisiin kesäasunnon ostajiin, venäläiset vaativat korkeampaa laatua ja enemmän palveluita lähialueelle. Arviolta noin puolet Suomeen mökin rakennuttavista venäläisistä käyttää rakentamisessa venäläistä rakennusurakoitsijaa. Syynä tähän on venäläisten rakentajien halvempi hinta. OSTAJAT OVAT HYVÄTULOISIA VENÄLÄISIÄ YKSITYISHENKILÖITÄ TAI VENÄLÄISTEN SUOMEEN PERUSTAMIA YHTIÖITÄ Kesäasuntojen ostajat ovat tyypillisesti keski- ja parempituloisia venäläisiä, keski- tai ylempään johtoon kuuluvia, insinöörejä, yliopistoprofessoreita sekä pk-yrittäjiä. Valtaosa ostajista tulee Pietarista, mutta myös Moskovasta tulee rikkaita kiinteistönostajia. Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on todennäköisesti suurempi kuin mitä tilastot kertovat, sillä usein niitä ostetaan myös Suomeen tai muihin maihin perustettujen yritysten nimiin. Eräässä mökkikylässä venäläisten omistuksessa on noin 50 % huoneistoista. Yli puolet näistä tosin