TEM raportteja 20/2013. Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM raportteja 20/2013. Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030"

Transkriptio

1 TEM raportteja 20/2013 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 Saaristoasiain neuvottelukunta

2 Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK OY ::

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 REFERAT... 5 JOHDANTO... 9 VENÄJÄN TALOUSKEHITYS JA MATKAILUN KEHITYSNÄKYMÄT TILASTOJEN VALOSSA Öljyn hinnan, Venäjän BKT:n, inflaation ja ruplan eurokurssin kehitys Kokemuksia muiden maiden rajoilta Neljä skenaariota venäläisten matkailun kasvusta ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSET VENÄJÄN TALOUDEN, MATKAILUN JA KIINTEISTÖKAUPPOJEN KEHITYSNÄKYMISTÄ Asiantuntijahaastattelut Yhteenveto asiantuntijahaastatteluista KESÄMÖKIT SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA Kesämökkien lukumäärä Suomessa Kesämökkien lukumäärä maakunnittain VENÄLÄISTEN KIINTEISTÖKAUPAT SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA Venäläisten kiinteistökaupat vuosittain Suomessa 2000-luvulla Arvio venäläisten kiinteistö- ja asunto-osakeomistuksista Suomessa Venäläisten kiinteistökaupat alueittain 2000-luvulla Suomalaisten ja venäläisten ostajien rantatonttikaupat vuonna Skenaariot venäläisten kiinteistöomistusten kehittymisestä VENÄLÄISOMISTEISEN MÖKIN TAI ASUNNON KÄYTTÄJIEN PROFIILIT JA RAHANKÄYTTÖ SUOMESSA Venäläisomisteisen kiinteistön tai asunnon käyttäjien profiilit Vierailut vapaa-ajan asunnolla vuosina Kiinteistön tai asunnon Suomessa omistavat venäläiset kuluttajina Venäläisten ja suomalaisten vapaa-ajan asukkaiden kulutus ASENTEET VENÄLÄISIÄ MÖKINOMISTAJIA KOHTAAN SAVONLINNAN SEUDULLA Kyselyn toteutus Väittämät venäläisistä mökinomistajista Klusterianalyysin (ryhmittelyanalyysin) tulokset Suhtautuminen ostamisen rajoittamiseen TONTTIEN JA VAPAA-AJAN ASUNTOJEN TARJONTA JOILLAKIN PAIKKAKUNNILLA SUOMESSA Kyselyn toteutus Nykytila ja tulevaisuus: rantatonttien ja kaavoituksen tilanne Venäläisten huomioiminen kaavoituksessa ja seuranta kaavoittajien mielipide venäläisten vaikutuksesta hintatasoon ja kauppojen rajoittamiseen VENÄLÄISTEN KIINNOSTUS JA ODOTUKSET VAPAA-AJAN ASUNTOJA KOHTAAN SUOMESSA Kyselyn toteutus kesämökin omistaminen tai hankkiminen Motiivit ostaa vapaa-ajanasunto Suomesta Loma-asuntoon liittyvien ominaisuuksien arvostus Loma-asunnon läheisyyteen halutut huvittelu- ja harrastusmahdollisuudet POLIITTISTEN PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ Kyselyn toteutus Tulisiko venäläisten kiinteistöjen ostoa Suomesta rajoittaa ULKOMAALAISTEN KIINTEISTÖHANKINNAT VENÄJÄLTÄ Venäjän maalaki LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ 1 (57) - selvityksen tarkoituksena oli laatia ennuste eri skenaarioilla venäläisten Suomen vapaa-ajan asuinkiinteistöihin kohdistuvasta kysynnästä vuoteen 2030, arvioiduista kaupoista ja venäläisten mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen teki Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK edustajanaan toimitusjohtaja Pasi Nurkka n ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos edustajanaan professori Antti Honkanen osallistui TAK:n yhteistyökumppanina hankkeen toteuttamiseen. Selvitystä ohjaavaan työryhmään kuuluivat Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen stä puheenjohtajana ja jäseninä toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas Suomen Kiinteistövälittäjäliitosta, professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopistosta, asiamies Aarne Jussila Suomen Hirsiteollisuus ry:stä, markkinointipäällikkö Timo Karhapää Metsähallitus/Laatumaasta, lähetystöneuvos Mikko Kivikoski Ulkoministeriöstä (osallistui vain yhteen kokoukseen ulkomaan komennuksen vuoksi), ylitarkastaja Pertti Laine stä, maaseutuasiamies Jari Lantta Etelä-Karjalan liitosta, johtava asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta ja lainsäädäntöneuvos Jari Salila Oikeusministeriöstä. Työryhmä piti neljä kokousta ssä. Selvitys käsitti asiaa koskevien aiempien tutkimusten ja tilastojen analyysin, 292 Suomessa omassa kiinteistössä tai asunnossa vierailleen venäläismatkailijan haastattelun, 24 suomalaisen Venäjän asiantuntijan haastattelun, 500 hyvätuloisen pietarilaisen haastattelututkimuksen, kansanedustaja- ja europarlamentaarikkokyselyn (N=200+13, vastauksia 46), Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) kunnallispoliitikkokyselyn (N=350, vastauksia 77) sekä seitsemän kunnan kaavoittajavirkamiehen haastattelun. Tiedot ja tarvittaessa arviot venäläisten tapahtuneista kiinteistökaupoista ja nykyisistä vapaa-ajan asuinkiinteistöjen omistuksista Suomessa saatiin Maanmittauslaitokselta. Asiantuntijahaastattelut tehtiin ns. delfoi-menetelmää käyttäen, jolloin toisella haastattelukierroksella haastateltaville näytettiin ensimmäisen haastattelukierroksen tulokset ja annettiin heidän muuttaa vastauksiaan. Asiantuntijoista kolme oli makrotalousasiantuntijoita, 14 muita elinkeinoelämän asiantuntijoita ja 7 kiinteistöalan asiantuntijoita. Pietarissa tehdyn haastattelututkimuksen otos koottiin syksyn 2012 aikana siten, että satunnaisesti valittuihin pietarilaisiin puhelinnumeroihin soitettiin ja valittiin vastaajiksi ne hyvin toimeentulevat pietarilaiset, jotka ilmoittivat kuuluvansa kahteen korkeimpaan subjektiiviseen tuloluokkaan eli niihin a) joiden rahat riittävät kaikkeen, paitsi ei kiinteistön ostoon tällä hetkellä ja b) rahat riittävät kaikkeen, tarvittaessa myös kesämökin tai asunnon ostamiseen. Tutkimuksen kohderyhmä edustaa n henkilöä eli runsasta perhettä. Itä-Suomen asukkaiden mielipidettä venäläisten kiinteistönomistusta kohtaan luotsattiin Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan seudulla 2012 tekemää kyselytutkimusta vasten. Kysely kohdistui 750 paikalliseen kotitalouteen ja 750 ulkoseutukuntalaiseen mökinomistajaan. Koko tutkimuksen otoskoko oli Vastauksia saatiin 394 eli 33 %.

5 2 (57) VENÄLÄISET VAPAA-AJAN ASUKKAAT KÄYTTÄVÄT SUOMESSA YLI 150 MILJOONAA EUROA Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden voidaan arvioida käyttäneen vuonna 2012 yhteensä 151,4 miljoonaa euroa Suomessa kiinteistöjen hankintaan, rakentamiseen sekä tuotteiden ja palveluiden ostoon. Jos venäläisten vapaa-ajan asuntojen määrä Suomessa kasvaa voimakkaimman skenaarion mukaisesti noin kiinteistöön vuoteen 2030 mennessä, kasvaa venäläisten Suomessa käyttämä rahamäärä nykyisellä hintatasolla yli 650 miljoonaan euroon. VENÄLÄISTEN OMISTUKSESSA ON NOIN 6000 VAPAA-AJAN ASUNTOA Suomessa oli vuoden 2013 alussa yhteensä kiinteistöä, asuntoa, loma- tai viikko-osaketta venäläisten omistuksessa. Kesämökkejä tai rantatontteja näistä arvioidaan olevan enintään 3000, mikä on noin 0,6 % Suomen koko kesämökkikannasta. Vajaa puolet venäläisten Suomessa omistamista vapaa-ajan asunnoista on kesämökkejä, kuudesosa omakotitaloja ja kolmannes asunto-, loma- tai viikko-osakkeita. Venäläiset käyttivät vuonna 2012 Suomessa 46,7 ja vuosina yhteensä 410 miljoonaa euroa kiinteistöjen hankintaan. VENÄLÄISIÄ KIINNOSTAA VAPAA-AJAN ASUNTO SUOMESSA Venäläisten kiinnostus ostaa Suomesta vapaa-ajan asunto on varsin suuri. Yli 40 % hyvätuloisista pietarilaisista voisi kuvitella ostavansa vapaa-ajan asunnon Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Vapaa-ajan asuntojen kysyntä tuleekin kasvamaan Venäjän talouskasvun myötä. On hyvinkin mahdollista, että venäläisten omistamien vapaa-ajan asuntojen määrä kaksin- tai kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Jos venäläisten kiinteistöjen hankinta Suomesta kasvaa voimakkaimman trendiskenaarion mukaan, tulevat venäläiset käyttämään vuonna 2030 yli 190 miljoonaa euroa ja vuosina yhteensä 2,4 miljardia euroa kiinteistöjen hankintaan Suomesta. Tähän mennessä ostokset ovat keskittyneet Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Näissä maakunnissa sijaitsee noin 68 % venäläisten Suomessa omistamista kiinteistöistä. Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä kiinteistöön ja jos näistä 74 % on kesämökkejä tai rantatontteja, omistavat venäläiset Suomesta tällöin kesämökkiä tai tonttia. Jos kysyntä painottuu eri maakuntiin samalla tavoin kuin tähän mennessä, venäläiset omistavat vuonna 2030 Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä lähes kesämökkiä tai tonttia. Tämä on runsas kuudesosa näiden maakuntien yhteenlasketusta kesämökkikannasta. Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä kiinteistöön ja jos näistä 74 % on kesämökkejä tai rantatontteja, omistavat venäläiset Suomesta tällöin noin kesämökkiä tai tonttia. Jos kysyntä painottuu eri maakuntiin samalla tavoin kuin tähän mennessä, venäläiset omistavat vuonna 2030 Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä kesämökkiä tai tonttia. Tämä on alle kymmenesosa näiden maakuntien yhteenlasketusta kesämökkikannasta. KYSYNNÄN KASVU SAATTAA AIHEUTTAA KESÄMÖKKIEN HINTOJEN NOUSUA KAAKKOIS-SUOMESSA Kesämökkien määrä Suomessa on tällä vuosituhannella lisääntynyt vain noin :lla ja monissa kunnissa kaavoittamattomia kesämökkitontteja ei enää ole. Kasvava rajan takaa tuleva kysyntä saattaa näin ollen nostaa kesämökkien hintatasoa erityisesti Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Näissä maakunnissa kesämökkikannan kasvaessa tällä vuosituhannella vuosittain keskimäärin 553 kesämökillä, venäläiset ostivat maakunnista vuosittain keskimäärin 197 kiinteistöä, joista arviolta 146 on ollut kesämökkejä tai rantatontteja.

6 3 (57) Kesämökkikanta maakunnissa ei ole kasvanut sen nopeammin kuin muissa maakunnissa keskimäärin, joten voidaan todeta, että venäläiset ovat lisänneet kesämökkien kysyntää maakunnassa merkittävästi suhteessa kesämökkien tarjontaan. Osa venäläisten vapaa-ajan asuntojen kysynnästä suuntautuu omakotitaloihin sillä venäläisille vapaa-ajan asunnon ostajille mukavuudet, kuten sähkö, lämmitys ja lämmin vesi ovat tärkeämpiä asioita kuin vesistön läheisyys. Lisäksi voidaan olettaa, että hintapyyntöjen noustessa Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, kysyntä suuntautuu aiempaa enemmän muihin maakuntiin, esimerkiksi Kymenlaaksoon, jossa venäläisten osuus vapaa-ajan asukkaista on vielä hyvin pieni. Osa (18 %) hyvätuloisista pietarilaisista haluaa vapaa-ajan asunnon lähellä sijaitsevan vapaa-ajan palveluita, kuten kylpylöitä, huvipuistoja ja kulttuuripalveluita. Nämä perheet hankkivat vapaa-ajan asuntonsa todennäköisesti läheltä suuria kaupunkeja tai matkailukeskuksista. VENÄLÄINEN VAPAA-AJAN ASUKAS VIETTÄÄ SUOMESSA KESKIMÄÄRIN 119 PÄIVÄÄ VUODESSA JA KÄYTTÄÄ SEURUEINEEN RAHAA YLI EUROA Suomessa vieraili vuosina keskimäärin kiinteistön tai asunnon Suomessa omistavaa venäläistä. He tekevät yhteensä matkaa vuoden aikana ja viettävät Suomessa yhteensä päivää. Venäläinen vapaa-ajan asukas vietti Suomessa keskimäärin 119 päivää vuodessa. Suomessa vapaa-ajan asunnon omistavat käyttivät Suomessa 88 euroa päivää ja henkilöä kohden. Venäläiset vapaa-ajan asukkaat jättävät Suomeen 86 miljoonaa euroa vuodessa. Voidaan arvioida, että työllisyysvaikutukset tästä rahankäytöstä ovat yli työpaikkaa. Jos venäläisten kiinteistönomistus Suomessa kasvaa voimakkaimman trendiskenaarion mukaisesti runsaaseen kiinteistöön vuoteen 2030 mennessä ja jos rahan käyttö kiinteistönomistajaa kohden säilyy nykyisellä tasolla, voidaan venäläisten kiinteistönomistajien arvioida jättävän Suomeen vuonna 2030 lähes 380 miljoonaa euroa tuote- ja palveluostoina. Jos arvioidaan venäläisten kiinteistönomistajien käyttävän rahaa omistamiensa omakotitalojen ja kesämökkien korjausrakentamiseen saman verran kuin suomalaiset kesämökin omistajat käyttävät, keskimäärin 1305 euroa vuodessa, voidaan venäläisten arvioida käyttäneen vuonna 2012 noin 5,5 miljoonaa euroa vapaa-ajan asuntojen korjausrakentamiseen. Venäläiset ostivat vuonna 2011 Suomesta 75 rakentamatonta rantatonttia. Jos arvioidaan näiden rakentamiseen käytettävän saman verran kuin suomalaiset kesämökin omistajat käyttävät keskimäärin mökin ja rantasaunan rakentamiseen, euroa, voidaan näiden rantatonttien rakentamiseen arvioida käytettävän 12,8 miljoonaa euroa. Suomalaiset kesämökkiläiset käyttävät vuosittain erilaisten piharakennusten rakentamiseen lähes yhtä paljon rahaa kuin saunojen rakentamiseen. Jos arvioidaan venäläisten vapaa-ajan kesämökin omistajien käyttävän keskimäärin yhtä paljon piharakennusten rakentamiseen, voidaan heidän arvioida käyttäneen vuonna 2012 noin 0,4 miljoonaa euroa piharakennusten rakentamiseen. Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden voidaan tämän perusteella arvioida käyttäneen vuonna 2012 yhteensä 18,7 miljoonaa euroa uudis- ja korjausrakentamiseen. Jos venäläisten kiinteistöomistus Suomessa kasvaa voimakkaimman trendiennusteen mukaisesti, voidaan venäläisten uudis- ja korjausrakentamiseen Suomessa käyttämän rahamäärän arvioida olevan yli 80 miljoonaa euroa vuonna 2030.

7 KRIITTISET ASENTEET JA VENÄJÄN MAALAKI 4 (57) Valtaosa Etelä-Savossa haastatelluista suomalaisista suhtautuu vähintään varovaisen kriittisesti venäläisten kiinteistönomistukseen Suomessa. Myös yli puolet kyselyyn vastanneista poliittisista päättäjistä (kansanedustajat, europarlamentaarikot, kunnallispoliitikot) haluaisi rajoittaa venäläisten kiinteistökauppoja Suomessa. Usein kriittisiä asenteita perusteltiin sillä, että myös suomalaisten osto-oikeutta Venäjällä on rajoitettu. Sen sijaan haastatellut kuntien kaavoittajat eivät näe tarvetta rajoittaa venäläisten kiinteistökauppoja ja vaan näkevät usein venäläisten tuoman ostovoiman myös mökkikiinteistöjen kysynnän kautta tervetulleena. Venäjän maalain mukaan ulkomaiden kansalaiset, kansalaisuudettomat henkilöt ja ulkomaiset oikeushenkilöt eivät voi omistaa kiinteistöjä raja-alueilla eivätkä muilla Venäjän lainsäädännössä erikseen määrätyillä alueilla. Suomen ja Venäjän välisellä raja alueilla rajoitus koskee Venäjän presidentin vahvistaman ukaasin (Nro 26 Luettelo raja-alueista, joilla ulkomaiden kansalaiset, kansalaisuudettomat henkilöt ja ulkomaalaiset oikeushenkilöt eivät voi omistaa maakiinteistöjä ) mukaan 25:ttä piiriä, kaupunkia tai taajamaa Karjalan tasavallassa, Leningradin alueella ja Murmanskin alueella. Raja-alueet on siten määritelty Venäjän ukaasissa varsin laajasti. Kuitenkin esimerkiksi kauemmilla Laatokan ja Äänisen alueilla suomalaiset voivat ostaa vapaa-ajan asumiskiinteistöjä. Kiinteistöjen vuokraus on periaatteessa mahdollista lähes kaikkialla. Suomen hallitusten tavoite on ollut mahdollistaa se, että suomalaiset voisivat vastavuoroisuusperiaatteen mukaan ostaa kiinteistöjä Venäjällä rajan lähellä olevilla alueilla. Tavoitteen toteutuminen vähentäisi epäilemättä suomalaisten kriittisyyttä venäläisten kiinteistökauppoja kohtaan Suomessa. Samaan suuntaan vaikuttaisi myös suomalaisille annettava entistä selkeämpi informaatio venäläisten tuoman rahan positiivisista vaikutuksista elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Suomalaiset omistavat itse kasvavassa määrin vapaa-ajan kiinteistöjä Välimerellä, Virossa, Floridassa, Thaimaassa ja muissa maissa, jonne heitä houkutellaan mm Helsingissä kerran vuodessa järjestettävillä näyttävillä messuilla.

8 REFERAT 5 (57) Avsikten med utredningen Ryssarna som fritidsboende i Finland 2030 var att göra en prognos med olika scenarier för ryssarnas efterfrågan på fritidsbostadsfastigheter i Finland fram till år 2030, för de uppskattade köpen och de ekonomiska konsekvenserna av ryssarnas stugliv. Utredningen gjordes av Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK, representerat av verkställande direktör Pasi Nurkka, på uppdrag av arbets- och näringsministeriet och skärgårdsdelegationen. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos vid Östra Finlands universitet, representerat av professor Antti Honkanen, deltog som TAK:s samarbetspartner i genomförandet av projektet. I den arbetsgrupp som styrde utredningen ingick skärgårdsdelegationens generalsekreterare, konsultative tjänstemannen Jorma Leppänen från arbets- och näringsministeriet som ordförande och som medlemmar verkställande direktör Jaana Anttila-Kangas från Finlands Fastighetsmäklareförbund, professor Antti Honkanen från Östra Finlands universitet, ombudsman Aarne Jussila från Suomen Hirsiteollisuus ry, marknadsföringschef Timo Karhapää från Forststyrelsen/Laatumaa, ambassadrådet Mikko Kivikoski från utrikesministeriet (deltog endast i ett möte på grund av en utlandskommendering), överinspektör Pertti Laine från arbets- och näringsministeriet, landsbygdsombudsman Jari Lantta från Södra Karelens förbund, ledande sakkunnig Juhani Väänänen från Lantmäteriverket och lagstiftningsrådet Jari Salila från justitieministeriet. Arbetsgruppen höll fyra möten på arbets- och näringsministeriet. Utredningen omfattade analys av tidigare undersökningar och statistik i frågan, intervjuer med 292 ryska turister som hade besökt Finland i egen fastighet eller bostad, intervjuer med 24 finländska Rysslandsexperter, intervjuundersökning av 500 välsituerade S:t Petersburgsbor, en enkät till riksdagsledamöter och europarlamentariker (N=200+13, svar 46), en enkät till kommunalpolitiker (N=350, svar 77) i sydöstra Finland (Kymmenedalen, Södra Karelen ja Södra Savolax) samt intervjuer med planeringstjänstemän i sju kommuner. Uppgifter om och vid behov uppskattningar av ryssarnas fastighetsköp och nuvarande innehav av fritidsbostadsfastigheter i Finland lämnades av Lantmäteriverket. Expertintervjuerna utfördes med tillämpning av den s.k. delfoi-metoden, då de intervjuade under en andra intervjuomgång fick se resultaten av den första intervjuomgången och tilläts ändra sina svar. Bland experterna var tre experter på makroekonomi, 14 var andra näringslivsexperter och 7 var experter inom fastighetsbranschen. Samplet för den intervjuundersökning som gjordes i S:t Petersburg togs under hösten på så sätt att man slumpmässigt ringde upp valda telefonnummer i S:t Petersburg och utsåg som svarare de välsituerade S:t Petersburgsbor som uppgav sig höra till de två högsta subjektiva inkomstklasserna, dvs. till dem a) vars pengar räcker till allt förutom till köp av en fastighet för närvarande och b) vars pengar räcker till allt, vid behov också till köp av en sommarstuga eller en bostad. Undersökningens målgrupp representerar personer, dvs. drygt familjer. Åsikterna om ryssarnas fastighetsinnehav bland invånarna i östra Finland ställdes mot en enkätundersökning som Östra Finlands universitet utförde i Nyslottsregionen Enkäten riktades till 750 lokala hushåll och 750 stugägare som är bosatta utanför regionen. Hela samplet var Sammanlag 394 svar kom in, dvs. 33 %.

9 NÅGRA TUSEN BOSTÄDER OCH FASTIGHETER I RYSK ÄGO 6 (57) i Finland fanns i början av 2013 sammanlagt fastigheter, bostäder, semester- eller veckoaktier i rysk ägo. Av dem uppskattas cirka 3000 vara sommarstugor eller strandtomter, vilket är cirka 0,6 % av Finlands hela sommarstugebestånd. Nästan hälften av de fritidsbostäder som är i rysk ägo är sommarstugor, en sjättedel är egnahemshus och en tredjedel bostads-, semester- eller veckoaktier. År 2012 använde ryssarna 46,7 miljoner euro och åren sammanlagt 410 miljoner euro till köp av fastigheter i Finland. RYSSARNA ÄR INTRESSERADE AV FRITIDSBOSTÄDER I FINLAND Ryssarnas intresse för att köpa fritidsbostäder i Finland är rätt stort. Över 40 % av de välsituerade S:t Petersburgsborna kan föreställa sig att köpa en fritidsbostad i Finland före år Efterfrågan på fritidsbostäder kommer att öka i takt med Rysslands ekonomiska tillväxt. Det är mycket möjligt att antalet fritidsbostäder som ägs av ryssar kommer att fördubblas eller tredubblas fram till år Om ryssarnas fastighetsköp i Finland ökar enligt det starkaste trendscenariot, kommer ryssarna år 2030 att använda drygt 190 miljoner euro och åren sammanlagt 2,4 miljarder euro till köp av fastigheter i Finland. Hittills har köpen koncentrerats till Södra Karelen och Södra Savolax. I dessa landskap finns cirka 68 % av de ryskägda fastigheterna i Finland. Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland fram till år 2030 ökar till fastigheter och om 74 % av dem är sommarstugor eller strandtomter, kommer sommarstugor eller tomter i Finland då att ägas av ryssar. Om efterfrågan koncentreras till de olika landskapen på samma sätt som hittills, kommer år 2030 sammanlagt närmare sommarstugor eller tomter i Södra Savolax och Södra Karelen att ägas av ryssar. Detta är drygt en sjättedel av det totala sommarstugebeståndet i dessa landskap. Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland fram till år 2030 ökar till fastigheter och om 74 % av dem är sommarstugor eller strandtomter, kommer cirka sommarstugor eller tomter i Finland då att ägas av ryssar. Om efterfrågan koncentreras till de olika landskapen på samma sätt som hittills, kommer år 2030 sammanlagt sommarstugor eller tomter i Södra Savolax och Södra Karelen att ägas av ryssar. Detta är mindre än en tiondel av det totala sommarstugebeståndet i dessa landskap. ÖKAD EFTERFRÅGAN KAN LEDA TILL HÖGRE PRISER PÅ SOMMARSTUGORNA I SYDÖSTRA FINLAND Antalet sommarstugor i Finland har under detta årtusende ökat med endast cirka och i många kommuner finns det inte längre oplanlagda sommarstugetomter. Den ökande efterfrågan från andra sidan gränsen kan således höja prisnivån på sommarstugor, speciellt i Södra Karelen och Södra Savolax. När sommarstugebeståndet i dessa landskap under detta årtusende årligen har ökat med i genomsnitt 553 sommarstugor, har ryssar årligen köpt i genomsnitt 197 fastigheter, varav uppskattningsvis 146 har varit sommarstugor eller strandtomter. Eftersom sommarstugebeståndet i dessa landskap i genomsnitt inte har ökat snabbare än i andra landskap, kan man konstatera att ryssarna avsevärt har ökat efterfrågan på sommarstugor i landskapen i förhållande till utbudet. En del av ryssarnas efterfrågan på fritidsbostäder riktar sig till egnahemshus, eftersom bekvämligheter, såsom el, värme och varmvatten är viktigare än närheten till sjöar och vattendrag för ryska köpare av fritidsbostäder.

10 7 (57) Dessutom kan man anta att efterfrågan i högre grad än tidigare kommer att rikta sig till andra landskap, t.ex. Kymmenedalen, där ryssarnas andel av de fritidsboende fortfarande är liten, när de begärda priserna stiger i Södra Karelen och Södra Savolax. En del (18 %) av de välsituerade S:t Petersburgsborna vill att det i närheten av bostaden ska finnas fritidstjänster, såsom badinrättningar, nöjesparker och kulturtjänster. Dessa familjer skaffar sannolikt sina fritidsbostäder i närheten av stora städer eller turistcentrum. EN RYSK FRITIDSBOENDE TILLBRINGAR I GENOMSNITT 119 DAGAR PER ÅR I FINLAND OCH SPENDERAR MED SÄLLSKAP ÖVER EURO Finland besöktes under åren av i genomsnitt ryssar som äger en fastighet eller en bostad i Finland. Under ett år gjorde de sammanlagt resor och tillbringade sammanlagt dagar i Finland. En rysk fritidsboende tillbringade i genomsnitt 119 dagar per år i Finland. De som äger en fritidsbostad i Finland spenderade 88 euro per person och dag i Finland. De ryska fritidsboende lämnar 86 miljoner euro per år i Finland. Sysselsättningseffekterna av denna spendering kan uppskattas till över arbetstillfällen. Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland ökar enligt det starkaste trendscenariot till drygt fastigheter fram till år 2030 och om användningen av pengar per fastighetsägare kvarstannar på den nuvarande nivån, kan det uppskattas att de ryska fastighetsägarna år 2030 lämnar närmare 380 miljoner euro i Finland i vederlag för köpta varor och tjänster. Om man räknar med att de ryska fastighetsägarna använder lika mycket pengar till renovering av sina egnahemshus och sommarstugor som de finländska stugägarna, dvs. i genomsnitt 1305 euro per år, kan ryssarna uppskattas ha använt cirka 5,5 miljoner euro till renovering av sina fritidsbostäder år År 2011 köpte ryssar 75 obebyggda strandtomter i Finland. Om man räknar med att de använder lika mycket pengar till byggandet av tomterna som de finländska stugägarna använder i genomsnitt till byggandet av en stuga och en strandbastu, dvs euro, kan ryssarna uppskattas använda 12,8 miljoner euro till byggandet av strandtomterna. De finländska fritidsborna använder årligen nästan lika mycket pengar till byggandet av olika slags gårdsbyggnader som de använder till byggandet av bastur. Om man räknar med att de ryska fritidshusägarna använder i genomsnitt lika mycket pengar till byggandet av gårdsbyggnader som de finländska, kan ryssarna uppskattas ha använt cirka 0,4 miljoner euro till byggandet av gårdsbyggnader år Utifrån det ovan sagda kan de ryska fritidsborna uppskattas ha använt sammanlagt 18,7 miljoner euro till nybyggen och renoveringar år Om ryssarnas fastighetsinnehav i Finland ökar enligt den starkaste trendprognosen, kan den penningsumma som ryssarna använder till nybyggen och renoveringar i Finland år 2030 uppskattas uppgå till drygt 80 miljoner euro. KRITISKA ATTITYDER OCH DEN RYSKA MARKLAGEN Majoriteten av de finländare som intervjuades i Södra Savolax förhåller sig minst sagt försiktigt kritiska till ryssarnas fastighetsinnehav i Finland. Också över hälften av de politiska beslutsfattare (riksdagsledamöter, europarlamentariker, kommunalpolitiker) som besvarade enkäten skulle vilja begränsa ryssarnas fastighetsköp i Finland. Ofta motiverades de kritiska attityderna med att även finländarnas köprätt i Ryssland är begränsad.

11 8 (57) Däremot ser de intervjuade kommunala planläggarna inget behov av att begränsa ryssarnas fastighetsköp utan välkomnar ofta den köpkraft som ryssarna för med sig även via efterfrågan på stugfastigheter. Enligt den ryska marklagen får utländska medborgare, statslösa personer och utländska juridiska personer inte äga fastigheter i gränsområdena och i andra områden som särskilt har fastställts i den ryska lagstiftningen. I gränsområdena mellan Finland och Ryssland gäller begränsningen enligt en ukas av Rysslands president (Nr 26 "Förteckning över gränsområden där utländska medborgare, statslösa personer och utländska juridiska personer inte får äga markfastigheter") 25 distrikt, städer eller tätorter i Karelska republiken, Leningradregionen och Murmanskregionen. Gränsområdena är således rätt omfattande enligt den ryska ukasen. Dock kan finländare t.ex. i de längre bort belägna områdena vid Ladoga och Onega köpa fritidsbostadsfastigheter. Att hyra fastigheter är i princip möjligt nästan överallt. Finlands regeringar har haft som mål att möjliggöra det att finländarna enligt ömsesidighetsprincipen ska få köpa fastigheter i områden nära gränsen i Ryssland. Uppfyllelsen av målet skulle otvivelaktigt minska finländarnas kritiska inställning till ryssarnas fastighetsköp i Finland. Det skulle också tydligare information till finländarna om vilka positiva effekter de pengar som ryssarna för med sig har på näringslivet och sysselsättningen. Finländarna äger själva allt fler fritidsfastigheter vid Medelhavet, i Estland, Florida, Thailand och andra länder, dit de lockas av bl.a. en anslående mässa som arrangeras i Helsingfors en gång om året.

12 JOHDANTO 9 (57) - selvityksen tarkoituksena oli laatia ennuste eri skenaarioilla venäläisten Suomen vapaa-ajan asuinkiinteistöihin kohdistuvasta kysynnästä vuoteen 2030, arvioiduista kaupoista ja venäläisten mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen teki Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK edustajanaan toimitusjohtaja Pasi Nurkka n ja Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos edustajanaan professori Antti Honkanen osallistui TAK:n yhteistyökumppanina hankkeen toteuttamiseen. Selvitystä ohjaavaan työryhmään kuuluivat Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen stä puheenjohtajana ja jäseninä toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas Suomen Kiinteistövälittäjäliitosta, professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopistosta, asiamies Aarne Jussila Suomen Hirsiteollisuus ry:stä, markkinointipäällikkö Timo Karhapää Metsähallitus/Laatumaasta, lähetystöneuvos Mikko Kivikoski Ulkoministeriöstä (osallistui vain yhteen kokoukseen ulkomaan komennuksen vuoksi), ylitarkastaja Pertti Laine stä, maaseutuasiamies Jari Lantta Etelä-Karjalan liitosta, johtava asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta ja lainsäädäntöneuvos Jari Salila Oikeusministeriöstä. Työryhmä piti neljä kokousta ssä. Selvitys käsitti asiaa koskevien aiempien tutkimusten ja tilastojen analyysin, 292 Suomessa omassa kiinteistössä tai asunnossa vierailleen venäläismatkailijan haastattelun, 24 suomalaisten Venäjän asiantuntijan haastattelun, 500 hyvätuloisen pietarilaisen haastattelututkimuksen, kansanedustaja- ja europarlamentaarikkokyselyn (N=200+13, vastauksia 46), Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) kunnallispoliitikkokyselyn (N=350, vastauksia 77) sekä seitsemän kunnan kaavoittajavirkamiehen haastattelun.

13 10 (57) VENÄJÄN TALOUSKEHITYS JA MATKAILUN KEHITYSNÄKYMÄT TILASTOJEN VALOSSA

14 Indeksi (v = 100) 11 (57) ÖLJYN HINNAN, VENÄJÄN BKT:N, INFLAATION JA RUPLAN EUROKURSSIN KEHITYS Venäjän kansantalouden kehitys on ollut varsin riippuvainen energian viennistä ja näin ollen öljyn hintakehitys on korreloinut Venäjän bruttokansantuotteen kanssa voimakkaasti. Inflaatio on 2000-luvulla ollut keskimäärin 12 % vuodessa. Ruplan arvo suhteessa Euroon on heikentynyt vuoden 2000-tasosta OPEC Öljykorin hinta (indeksi) inflaatio (indeksi) BKT, nimellishintainen (indeksi) ruplan eurokurssi (indeksi) Kuva 1. Venäjän BKT:n ja hintatason kehitys, Öljyn hintakehitys ja ruplan eurokurssin kehitys 2000-luvulla Indeksi (v. 2000=100); Lähde: OPEC, IMF, Suomen pankki ÖLJYN KYSYNTÄENNUSTEET (OPEC) Kaikissa OPEC:in pitkän tähtäimen ennusteissa öljyn kysyntä tulee kasvamaan (kuva 2). Tämä merkitsee myös öljyn hinnan nousua ja tukee Venäjän talouskasvua. Kuva 2. Öljyn kysynnän kehitys 2000-luvulla; Lähde: OPEC Long-Term Strategy (2010) DAU skenaario perustuu olettamukseen, että maailmantalous jatkaa kasvuaan finanssikriisiä edeltänyttä vauhtia Aasian talouksien vetämänä. Varovainen ennuste (PSM) perustuu olettamukseen, että valtiot joutuvat rajoittamaan kulutustaan vielä pitkään, mikä hillitsee talouskasvua ja toisaalta ympäristöasenteet vähentävät fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Optimistinen ennuste (PMT) perustuu puolestaan näke-

15 Ostovoimakorjattu BKT $ / hlö Kuluttajahintojen ja ostovoimakorjatun BKTN muutos, indeksi (v = 100) 12 (57) myksiin, joiden mukaan maailmantaloudessa on nähtävissä elpymisen merkkejä ja talous tulee kehittymään myönteisesti kehittyvien talouksien vetämänä. BRUTTOKANSANTUOTE (OSTOVOIMAKORJATTU) SEKÄ INFLAATIO VENÄJÄLLÄ JA SUOMESSA Ostovoimakorjattu bruttokansantuote ottaa huomioon maan hintatason ja sopii tämän vuoksi paremmin elintason kehittymisen vertailuun eri maiden välillä. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkilöä kohden oli IMF:n mukaan vuonna 2012 Venäjällä noin 9000 $ alhaisempi kuin Suomessa (kuva 3). Vaikka Venäjän bruttokansantuote onkin kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, voimakas inflaatio on nostanut tuotteiden hintatasoa maassa. IMF ennustaa inflaation Venäjällä vuosina olevan noin 6,5 % vuodessa ja ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen kasvavan noin 6 %:n vuosivauhtia samalla ajanjaksolla. Nämä tekijät yhdessä ovat omiaan lisäämään venäläisten ostosmatkailua Suomeen Ostovoimakorjattu BKT $ / hlö Venäjällä (vasen akseli) Ostovoimakorjattu BKT $ / hlö Suomessa (vasen akseli) Kuluttajahintojen muutos Venäjällä (oikea akseli) Kuluttajahintojen muutos Suomessa (oikea akseli) Ostovoimakorjaun BKTn muutos Venäjällä (oikea akseli) Ostovoimakorjaun BKTn muutos Suomessa (oikea akseli) Kuva 3. Ostovoimakorjattu BKT ($/hlö) ja kuluttajahintojen muutos (v. 2000=100) Venäjällä ja Suomessa; Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)

16 miljoonaa henkeä 13 (57) KOKEMUKSIA MUIDEN MAIDEN RAJOILTA RAJANYLITYSTEN MÄÄRÄ MEKSIKON JA USA:N VÄLISELLÄ RAJALLA USA:n ja Meksikon välinen raja on kilometriä pitkä ja Migration Information Source -järjestön mukaan 1) raja-alueella asuu noin 12 miljoonaa ihmistä. Elintasokuilu Meksikon ja USA:n väillä on vielä suurempi kuin Suomen ja Venäjän välillä. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden oli vuonna 2011 USA:ssa $ korkeampi kuin Meksikossa 2). USA myöntää raja-alueilla asuville meksikolaisille maahantulokortteja, jotka mahdollistavat 30 päivän oleskelun USA:ssa enintään 25 mailin (Teksasissa 75 mailin) eli noin 40 km etäisyydellä rajasta (noin 120 km Teksasissa). Arizonan yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan 3) yli 70 % Meksikon ja USA:n rajan ylittävistä matkustajista asuu rajan viereisissä osavaltioissa. Matkustaminen maiden välillä lisääntyi 90-luvulla ja kääntyi laskuun vuoden 2005 jälkeen (kuva 4). Mahdollisia syitä matkustajamäärien laskuun ovat peson arvon heikkeneminen, kaupallisen tarjonnan lisääntyminen Meksikon puolella sekä tiukempi kontrolli rajaasemilla ja viisumikäytännössä. Rajamuodollisuuksia tiukennettiin ja viisumi muuttui kalliimmaksi vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen, mutta matkustajamäärät kääntyivät laskuun vasta vuoden 2005 jälkeen meksikolaisten matkat (milj. henkeä - vasen akseli) USA:laisten matkat (milj. henkeä - vasen akseli) Kuva 4. Meksikolaisten matkat USA:han ja USA:n kansalaisten matkat Meksikoon vuosina (miljoonaa matkaa); Lähde: North American Transportation Statistics Database RAJANYLITYSTEN MÄÄRÄ KANADAN JA USA:N VÄLISELLÄ RAJALLA Kanadan ja USA:n välinen raja on km pitkä ja noin 90 % Kanadan 35 miljoonan väestöstä asuu alle 160 km päässä USA:n rajasta. Kanadalaiset eivät tarvitse viisumia vieraillessaan USA:ssa ja rajanylitys on sujuvaa, tyypillisen jonotusajan ollessa minuuttia 4). Kanadalaiset tekivätkin vuonna 1990 yli 70 miljoonaa matkaa USA:han 5). Vuoteen 2003 mennessä matkojen määrä laski alle puoleen, noin 34 miljoonaan ja kääntyi sen jälkeen taas nousuun. Vuonna 2011 kanadalaiset vierailivat USA:ssa lähes 53 miljoonaa kertaa. 1) 2) 3) The University of Arizona (2008): Mexican Visitors to Arizona 4) 5) North American Transportation Statistics (http://nats.sct.gob.mx/9-1b_en.html)

17 Miljoonaa matkaa 14 (57) NELJÄ SKENAARIOTA VENÄLÄISTEN MATKAILUN KASVUSTA Venäläisten Suomen-matkailun tulevaa kehitystä arvioitiin matkailijapotentiaalin, muilla raja-asemilla tehtyjen havaintojen sekä aikasarja-aineistojen pohjalta tehtyjen ennustemallien pohjalta. Näitä ennustemalleja on käsitelty tarkemmin Kaakkois-Suomen maakuntaliitoille tehdyssä Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomeen raportissa. SKENAARIOSSA OLETETAAN: 60 Skenaario 1: Venäjän talous kasvaa tasaisesti, ruplan arvo ei heikkene, tullisäädöksiä ei tiukenneta, raja-asemat eivät ruuhkaudu liikaa ja konsulaatit kykenevät käsittelemään viisumihakemukset nopeasti. Skenaario 2: Ruplan arvo heikkenee samaa vauhtia kuin 2000-luvulla keskimäärin. Skenaario 3: Ruplan dollarikurssi säilyy noin 30 ruplan tasolla ja Venäjän talous jatkaa viime vuosien kasvuvauhtia. Skenaario 4: Tullisäädöksiä tiukennetaan tai ruplan arvo heikkenee 30 ruplaa / dollari tasosta matkat vuodessa skenaario 1 (vahva kasvu jatkuu) skenaario 2 (ruplan heikkeneminen jatkuu) skenaario 3 (tasainen kuukausikasvu) skenaario 4 (heikko kasvu) Kuva 5. Neljä skenaariota venäläisten Suomen-matkailun kehityksestä vuoteen 2030 asti Skenaario 3 perustuu vuosien kuukausiaikasarjoista tehtyyn ennustemalliin, joka kykenee selittämään venäläisten matkojen kuukausimuutoksesta 83 %. Sitä voidaankin pitää todennäköisimpänä venäläisten Suomen-matkailun kehitysskenaariona, mikäli viisumivapautta maiden välille ei tule.

18 15 (57) ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSET VENÄJÄN TALOUDEN, MATKAILUN JA KIINTEISTÖKAUPPOJEN KEHITYSNÄKYMISTÄ

19 16 (57) ASIANTUNTIJAHAASTATTELUT Asiantuntijahaastatteluiden avulla koottiin Venäjän taloutta ja elinkeinoelämää tiiviisti seuraavien suomalaisasiantuntijoiden näkemyksiä Venäjän talouden kasvunäkymistä sekä venäläisten Suomen-matkailun kehitysnäkymistä seuraavien vuoden aikana. Haastattelut tehtiin ns. delfoi-menetelmää käyttäen, jolloin toisella haastattelukierroksella haastateltaville näytettiin ensimmäisen haastattelukierroksen tulokset ja annettiin heidän muuttaa vastauksiaan. Lisäksi näitä asiantuntijoita sekä venäläisten kanssa kiinteistökauppaa tehneiltä kiinteistöalan asiantuntijoilta tiedusteltiin näkemyksiä venäläisten kiinteistö- ja asuntokaupan kehitysnäkymistä Suomessa. MAKROTALOUSTUTKIJAT Pekka Sutela (ent. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja) Arto Luukkanen (dosentti, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimus, Helsingin yliopisto) Markku Kivinen (johtaja, Aleksanteri-instituutti) MUUT ELINKEINOELÄMÄN ASIANTUNTIJAT Timo Laukkanen (asiantuntija, kauppapolitiikka ja kv-suhteet, Elinkeinoelämän keskusliitto) Pirjo Karhu (toimitusjohtaja, Konsu Oy) Tea Laitimo (johtaja, kansainvälistymispalvelut, Imatran seudun kehitysyhtiö) Ilkka Salonen (Partneri, Septem Partners Oy) Tom Hultin (toimitusjohtaja, HultinPartners Oy) Markku Saari (ohjelmapäällikkö, DigiOske, Kouvola Innovation) Virpi Herranen (johtaja, FinNode Venäjä) Kirsti Laine (toimitusjohtaja, Saimaan Matkaverkko Oy) Martti Tepponen (toimitusjohtaja, Disa s Fish / Kuusisen kala Oy) Tommi Kivilaakso (johtaja, Itäinen Tullipiiri) Erkki Matilainen (apulaiskomentaja, Kaakkois-Suomen rajavartiosto) Jaakko Lehtonen (ylijohtaja, Matkailun Edistämiskeskus MEK) Kristiina Hietasaari (tutkimus- ja kehitysjohtaja, MEK) Arto Asikainen (aluepäällikkö, Ruotsi, Venäjä, Ukraina, MEK) KIINTEISTÖALAN ASIANTUNTIJAT Juha Uski (toimitusjohtaja, Karjalan kiinteistövälitys Oy) Ahti Suokas (toimitusjohtaja, Ahti Suokas Oy / Kuusamo hirsitalot) Jari Vahviala (toimitusjohtaja, Reim Kiinteistövälitys Oy) Jukka Suninen (toimitusjohtaja, Oy Remal International Ltd) Pentti Karhu (aluejohtaja, YIT Oyj) Ari Punnonen (toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan OP-Kiinteistökeskus) Ilkka Suominen (hallituksen puheenjohtaja, Saimaa Gardens, Miriensis Oy)

20 17 (57) YHTEENVETO ASIANTUNTIJAHAASTATTELUISTA VENÄJÄN TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Talouskasvun uskotaan jatkuvan EU-aluetta nopeampana, mutta hitaampana kuin 2000-luvun alkupuolella, arviot vaihtelevat 3,5 ja 7 % välillä, tyypillisin arvio 4 %, keskiarvo 5,03 % Toisella haastattelukierroksella (8 vastaajaa) keskiarvo 4,5 % WTO-jäsenyyden uskotaan hidastavan inflaatiota. Inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 9,23 % (3,3 12). Toisella haastattelukierroksella 4,8 % Ruplan arvon suhteessa euroon uskotaan säilyvän nykytasolla. Keskiarvo 41,75 ruplaa / euro (15 80) Toisella haastattelukierroksella 37,6 ruplaa / euro. MATKAILU SUOMEEN Viisumivapauden uskotaan tulevan vuoteen 2019 mennessä ( ) Toisella haastattelukierroksella keskiarvo: 2018,4 Venäläisten matkailun Suomeen uskotaan jatkavan kasvua ensi vuosikymmenellä, keskimäärin 13,47 % vuodessa Toisella haastattelukierroksella 11,9 % Mahdollisina uhkatekijöinä mainittiin mm. EU:n (tai Suomen) ja Venäjän välien viileneminen, venäläisten kyllästyminen Suomeen sekä tullisäädökset ja rajojen ruuhkautuminen. KIINTEISTÖN HANKINTATAVOISSA ON TAPAHTUNUT MUUTOKSIA Yhteydenotot kiinteistönvälittäjään ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta Internet on tärkeä tietolähde venäläisten etsiessä kiinteistöjä Suomesta. Myös Suomessa asuvia venäläisiä käytetään paljon esimerkiksi sopivien tonttien etsimisessä. Venäläiset ostavat aiempaa useammin valmiiden mökkien sijaan tontteja ja rakentavat tai rakennuttavat tontille mökin. Venäläiset ostavat erityisesti rajan lähialueilta aiempaa useammin asunto-osakkeita tai edullisempia taloja kuin aiemmin. VENÄLÄISET HALUAVAT LUKSUSTA, MUTTA OVAT HINTATIETOISIA Suomessa jo asuvat venäläiset ovat kiinnostuneet samanlaisista kiinteistöistä (myös edullisista mummonmökeistä) kuin suomalaisetkin. Venäjältä tulevat ostajat sen sijaan haluavat korkeatasoisia huviloita, joissa tulee olla sähkö ja jotka sijaitsevat rauhallisella paikalla järven rannalla. Tyypillisesti venäläisten Suomeen rakennuttamat kesäasunnot ovat pinta-alaltaan noin 150 m 2. Verrattuna suomalaisiin kesäasunnon ostajiin, venäläiset vaativat korkeampaa laatua ja enemmän palveluita lähialueelle. Arviolta noin puolet Suomeen mökin rakennuttavista venäläisistä käyttää rakentamisessa venäläistä rakennusurakoitsijaa. Syynä tähän on venäläisten rakentajien halvempi hinta. OSTAJAT OVAT HYVÄTULOISIA VENÄLÄISIÄ YKSITYISHENKILÖITÄ TAI VENÄLÄISTEN SUOMEEN PERUSTAMIA YHTIÖITÄ Kesäasuntojen ostajat ovat tyypillisesti keski- ja parempituloisia venäläisiä, keski- tai ylempään johtoon kuuluvia, insinöörejä, yliopistoprofessoreita sekä pk-yrittäjiä. Valtaosa ostajista tulee Pietarista, mutta myös Moskovasta tulee rikkaita kiinteistönostajia. Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on todennäköisesti suurempi kuin mitä tilastot kertovat, sillä usein niitä ostetaan myös Suomeen tai muihin maihin perustettujen yritysten nimiin. Eräässä mökkikylässä venäläisten omistuksessa on noin 50 % huoneistoista. Yli puolet näistä tosin

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014

Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 Venäläiset matkailijoina Suomessa ja muuta venäläisten merkityksestä huhtikuu 2014 2 Venäläisten suosituimmat matkakohteet v. 2012 matkojen määrä Ukraina Suomi Kazakstan Abhasia Turkki Kiina Egypti Viro

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: www.tak.fi. TAK Oy Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläiset ostajina Suomessa Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 1 Kaupan tutkimuspäivä tki ä 26.1. Venäläisten matkat joihinkin maihin 4500 4000 3500 3000 1000

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Venäläisten ostosmatkailun merkitys ja tulevaisuuden näkymät

Venäläisten ostosmatkailun merkitys ja tulevaisuuden näkymät Venäläisten ostosmatkailun merkitys ja tulevaisuuden näkymät Lokakuu 2012 Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen 1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus ja Mediatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu

TAK Rajatutkimus 2012 Väliraportti tammi-maaliskuu Tutkimuksen on tilannut alueelliset kehitysyhtiöt Posintra Oy, Kouvola Innovation Oy, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy yhdessä Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2012 Figur 1. Export och import efter landskap år 2012 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella

Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Viisumivapauden vaikutukset Kyselytutkimus Pietarissa, Moskovassa ja Leningradin alueella Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Viisumivapauden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2.3.2011

Kaupan näkymät 2.3.2011 Kaupan näkymät 2.3.2011 Kuluttajabarometri: Miltä kuluttajien ostoaikomukset näyttävät? Pellervo Marja-aho suunnittelija pellervo.marja-aho@tilastokeskus.fi p. (09) 1734 3349 Mikä on kuluttajabarometri?

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot