Nro 1981:86 YHDYSKUNTIEN ERILLIS- JA SEKAVIEMÄ RIVERKOSTOJEN VUOTO- JA HULEVESI INVENTOINTI Veikko Palo

Transkriptio

1 Nro 1981:86 YHDYSKUNTIEN ERILLIS- JA SEKAVIEMÄ RIVERKOSTOJEN VUOTO- JA HULEVESI INVENTOINTI 1960 Veikko Palo

2

3 V E S I H A L L I T U K S E N M 0 N I S T E S A R J A Nro 1981:86 YHDYSKUNTIEN ERILLIS- JA SEKAVIEMÄ RIVERKOSTOJEN VUOTO- JA HULEVESI INVENTOINTI 1980 Veikko Palo Vesihallitus Helsinki 1982

4

5 YHDYSKUNTIEN ERI -INVENTOINTI JA VUOTO- JA e Johdanto 2.. Taustat a rkos ta 3.. Vuoto- nnin tuloks a hu1eves en ta1oudel is lo ves ir ves sista vuotoves vi en istä sta

6

7 YHDYSKUNT HULEVESI VUOTO- JA 1 JOHDANTO jen tyksessä starnoiden taloudellinen aikoina huomattava yleensä puhaiheuttaa ne la muun muassa ylirnää- Hule- vuotovedet Iila puhdistaylivuotoja vie- ERILLIS- ihal ves en ves sa vuotohuonon in erääksi merk huomattava.. osa vuoto- a hulevesien käs kohottava vesistön sekä tossac Edellä sta stä huleves ilanteen en käs tojen austa- s vuotos eräänä aikaansaaminen ja hu i ilanteess in vuoto- ja tukvesitoimistossa Vaasan ves yhteydessä ton alueen kuntien viemäriverkosedot.. Mal työn ves tojen alueella..~.. u ~.~sen koko maan kattavan en viemäriverkostojen vuoto-

8 TAUSTATIETOJA VIEMÄRIVERKOSTOISTA Maassamme oli vuoden 1980 lopussa yhteensä 625 yhdyskuntien viemärilaitosta Menneellä vuosikymmenellä aloitti sata uutta viemärilaitosta toimintansa. Valtaosa viemäriverkostoista eli yli 500 toa on erillisverkostoja. Sekaviemäröintiä on sovellettu etupäässä suurten vanhoissa ennen vuotta 1970 sa verkosto os sa. Näidenkin verkostojen myöhemmin suoritetut laajennukset perustuvat pääosin erillisjärjestelmän käyttöön. Vuos rakennettujen verkoston osien i 1970-luvun alkuvuos ja aikaisemmin pääa (yli 80 %) välissä muoviputkien osuus Mainitun vuosikymmenen puolessa huomattavasti. Vuosikymmenen la muoviputkien osuus o 70 % vuosittain rakennetuista ista. Viemäriverkostoa rakennettiin 1970-luvulla km vuos yhteensä noin km. Viemäri luvulla yli 4 miljardia. Yhteensä vienoin km. Kolmannes kaikkien verkostojen sta on muoviputkea ja loput betoniputkea. Puolet verkostosta on rakennettu ennen vuotta 1970 betoniputkista. Viemäriverkostojen arvo vuoden 1982 hintatasossa lienee 8-10 j markkaa. Vuoto- ja hulevesi-inventoinnissa tarvittavat tiedot saatiin 364 Noin kahdensadanviidenkymmenen pienen viemäriverkoston virtaamia havaita säännöllisesti vähintään viin tai havainnot ovat olleet epäluotettavia. Tämän vuoksi ne in jättämään inventoinnin ulkopuolelle. Inventointi tullaan suorittamaan myös useimmista viimeksi mainita verkostoista lähivuosina. Inventoinnin kohteina olevista 364 verkostosta 293 on er lisjärj ja 71 sekajärjestel- Inventoinnin kohteina olevista lähes kolmestasadasta erillisverkestosta on nelj sta ennen vuotta Valtaosa erillisverkostoista on rakennettu viisi-, s tsemänkymmentäluvuilla. Lähes seitsemänkymmenen sen aloittaminen ajoittuu 1950-luvulle, noin sadankah luvulle lähes 1970-luvulle.

9 3 - ei voitu selvittää neljänkymmenen verkoston osalta. Todennäköisesti pääosa viimeksi mainituista tuntemattasvuosista a vuosille Sekajärjestelmistä on kymmenen verkoston rakentaminen aloitettu ennen vuotta 1920, vuosina ja noin kymmenen kul seuraavalla kolmella vuosikymmenellä Kolmenverkoston aloittamisvuotta ei voitu selvittää. se en ulkopuolelle jääneistä verkostoista on pieniä sen aloittaminen ajoittuu pääasiassa ja uvuille. Eri1lisverkos ta sadankymmenen pituus on alle 10 km, kuudenkymväli1lä km, seitsemänkymmenen väl lä km ja ko iden yli 50 km. Sekajärj stä kuuden verkoston pituus on alle 15 km, kahdeksan lä km, kahdentoista välillä km, viidentoista välil km kolmenkymmenen yli 90 km. sverkostoista sadan keskivirtaama on alle 200 m 3 /vrk, kuudenkymmenen välillä m 3 /vrk, viidenkymmenen välillä m 3 /vrk, kuudenkymmenen välillä m 3 /vrk ja sta i rn 3 /vrk. Seka stä viidentoista virtaama on alle m 3 /vrk, kahdenkymmenen välillä m 3 /vrk ja kolmenkymmenen yli Eril 100 % jestelmistä on kolmenkymmenen verkoston rakentamiseen alle 20 % a, kahdeksankymmenen rakentamiseen on % ia, sadans tsemänkymmenen % muovi % nelj 80- Sekajärjestelmän verkostot on rakennettu pääasiassa betoniputkista. Neljänkymmenen verkoston on käytetty betoniputkia y ja kahdenkymmenen % betoniputkia.

10 JA HULEVESI-INVENTOINNIN TULOKSISTA I sä käs 1 on es esta verkostosta laaditulla er 1 ellä vuoden 1980 erä sa vuoden 79 la Virtaamakuvista kuvassa 1 s 5 virtaamakuvat ovat ao.. ves sa toimialueensa levässä vuotovesimonisteessa.. Ves sen tut alueelliset et 1tu li lä 1 i vuotovesimo- on ssa s la on es vuoden elu viikkokeskinen rtaama laskutettu vesimäärä ja rtaama Virtaamakuvalle on tausta t verkoston jätevedenpuhdis verkoston i, verkoston ja putkipituudesstamon vuoden 1980 BHK fosforikäs 980 ja vastaavat 1980 sekä velvoite- 1uajankohdat, ajankohtaa vastaavat tulevan jäteveden BHKarvo käs a huleves vuotoves vuorokaus rtaamalla V kuvalla es keskimääräisaadaan jakama! vuoden kuvan perusteella la minimivuortaaman suus selvitet- än rtaama laskutettu jältä saatuun laskuteelia määr simäärä vastas issä on lisäk e- laskettu en on es ns. perustaulukossa. säksi perustaulukvastaavan te

11 TIEror ~~~~~~~~~ = = 3 Q mit kok min Q min Käsitt. teho

12 - 6 - Inventoinnin verkostokohtaisista tuloksista laadittiin mm. seuraavat alueelliset yhteenvedot: verkostojen lukumäärän jakaumat keskimääräisen ja huhti-toukokuun keskivirtaamaila lasketun vuotovesikertoimen perusteella, vastaavat tiedot ristiintaulukoituna, puhdistamon minimivirtaamalla ja vuoden keskivirtaamaila lasketut käyttöasteet ristiintaulukoituna sekä minimivirtaamalla huhti-toukokuun keskimääräisellä virtaamalla lasketut käyttöasteet intaulukoituna. Vastaavat koko inventoinnin kattavat yhteenvetokuvat on esitetty kuvissa 2-9 tämän monisteen sivuilla Suoritetun inventoinnin perusteella voidaan todeta, että vuotoja hulevesienmäärä on suurempi kuin mitä aikaisemmin on arvioitu. Erillisverkostojen keskimääräisen vuotovesikertoimen mediaani on noin 2. Kahdenkymmenen verkoston keskimääräinen vuotovesikerroin on i 4, ja niitä voidaan pitää poikkeuksellisen suurina. Sekajärjestelmien keskimääräisen vuoto- ja hulevesikertoimen mediaani on vähän alle 2. Kerroin vaihtelee , kuitenkin yksi kerroin on suurempi kuin 4. Sekaverkostojen kertoimen s en pieneen arvoon vaikuttaa ko. verkostojen jätevesivirtaaman suuruus tasaavasti. Lisäksi puhdistamoilta saatuun virtaamakirjanpitoon ei sisälly verkostosaa sattuneita ylivuotoja.

13 -l 1 f::~~:::::i=il verkostot eril sekajärjestelmät ) :!.8 vuotuinen Q kesk. = vuotuinen Q min 71

14 8 - - II.,...

15 - 9 -,., :4.75 summa nv nv ja "h-t. y

16 0 - h-t summa 2:6.0,. 5.0r ~ ~----r r---+--~----~--,_--~---+--~r ,_--~ :?:4.75 summa "v nv "h-t. i-

17

18 2 170*---~ ~ ~---~----~ ~ ~ ~ ~-----t----~--~--~ o~--~-----~--~--~----r----~--~----~--~---~----~---~---~----~ summa Jätevedenpuhdistamon kuormitus aste minimivirtaamalla ( min

19 ~----~----~ r ~---.,---~---.o 10 summa kuormitusminimivirtaamalla ( Q min

20 190~--~---+--~----~ ~ ~--4---~---+--~ ~--~ summa ate~vecjeindijhcu""s'tta"" n... kuormitusaste ~ minimivirtaamaua ( )

21 n -toukokuun olevan suhteel en samat stä hule- ja vuotoves ltäessä ~~a~a~un vuoto- huleves on yleensä koko vuoden kesk vuoto- ja 4 5 s il1a 9 ja 10. Muutamissa ovat samaa suuruusluokkaa. ssä tapauksissa verkos sa vuoto- huleves tusas la s todeta, että (kuvat 6-9 s ä lähes lla 11-14) hule- ja vuotovedet ovat ongelmana i 80 pros lla sta ja että ne varaavat vuos solla sta pros ja ssa enemmän. la hule- vuotovedet varaavat puhdistamoiden ta pros ja sa ssa huomattavas enemmän Vuotoves s tett in lta jät Vuonna 1 kahden enemmän nellä 1 kahden taaman kuukautta u~~u.~~stamolla että neljä! 0 ja 11 6 ja 17 Joka kolmannella llisverkos mu ~u~.lä rtaaman y rtaaman i kes i 3-6 kuukautta kolmannel rtaaman y rtaaman s, että lähes i vuotta enemmän i kahdel kuukautta.. -toukokuun vuotoves on noin 2.5 el sen suur eli 5 on 30. Sekajärj vastaava i 2, ja ee Kuten edellä sekajärj......,..~..,u,..~..en olevan suh I todetti hu muks sa alle vuotta alle tusvirlä 3-6

22 ~

23 1 ~- ~~ ~ ~...,] 11

24 4 VUOTO- JA HULEVESIEN VÄHENTÄMISEN TALOUDELLISISTA JA MUISTA VAIKUTUKSISTA Taa tä on enää osa emäröinnin ulkopuolella. Uus kaava-alue sekä taajamien lievealueiden ja eräiden verraten taajaan rakennettujen haja-asutusalueiden viemäröinti Taulukossa 1 on esitetty viemärilaitosten rakennuskustannusten jakautuma vuonna Viemärilaitosten rakennuskustannukset vuonna 1980 I n v e s t o i n n i t (1 000 mk) Ves iri emärit Jäteveden Yhteensä Uudet Uusitut puamot puhdistamot He i Turun Poh s-karja1an Vaas Suomen Oulun Koko maa vuonna vi seen noin 400 markkaa. uusimiseen summasta käytettiin ltihes 6 1 markkaa e 15 %. Viemäreiden uusimiseen laan 1980-luvulla erityisesti sen loppupuolella käyttämään runs ja uusimisen osuus tullee kasvamaan oleel sesti. Vuos lopulla voivat verkoston uusimiseen est den kohota 100- markkaan vuodessa

25 Ves ves ~~~uo.~~tojen alueel sten s perusteella todeta, että vuoto- ja huleves vähentämällä i säästää laitosten käyttökustannuks ljoonaa markkaa vuodessa eli saavutettava säästö olis puolet sestä vesihuoltoavustuksesta noin markan jätevedenpuhdistamolaajennusinvestointeja i siirtää vuotta myöhäisemmäksi. iin si va emäriverkostojen laajennuskustannuksia. Hule- vuotoves vähentäminen pienentää vesistöihin joutuvaa tehon toimivuuden sääntyesssa sekä käs jätevesien vesistöön jobsen vähetessä jen puhdistamon ohitusten seurauksena Vuoto- ja huleves vähentämällä voitaneen nykyistä jätekuormitusta elä % el keskimääräistä tehoa muutamalla prosentt lä. issa issa, joiden lukumäärän on kohoavan stamoon, voidaan hule- ja vuotovesien e la vähentää puhdistamolta ves töön johdettavaa BHK- ja fos sta elä pros la Lisäksi rajoittamalla vuoto- ja huleves viemäriverkostoihin voidaan vähentää t emär ssa ja kiinteistöjen sissa tilois ja enentää täten kel taloudellisa s, jotka eräissä t ovat kohonneet in

26 YHTEENVETO Ves tuksen ves ves tussa j toimivuusselvityksessä vuoto- ja hulevedet erääksi puhdistasekä huonon toiminnan jaksi. Ne lisäävät vesistön toimintaan Vuotohuleves hu lanteen karkean emäriverkostossa. huomattava. vuoto- ja suorittaminen. Maassamme oli vuoden untien vieta Menneellä vuos llä aloitti sata uutta viea.. Valtaosa eli yli 00 verkostoa on sverkosto on sovellettu sä suurten asutuskeskusten vanhoissa ennen vuotta 970 ssa verkostojen osissa. Viemäriverkostoa raken- 70-luvulla l 000 km vuos eli yhteensä noin olivat 1970-luvulla yli 4 mil-. Yhteensä viemäriä on nykyisin km. Viemäriverkosto arvo vuoden 1982 sa lienee 8-10 miljardia markkaa Taajamaväestöstä enää osa ulkopuolella.. Uus kaava-alue s taa evealueiden ja eräiden taajaan rakennettujen haj viemäröinti verran uus sta Vuonna 1980 käytetse en 400 markkaa. Viesummasta lähes 60 5 %. uusimiseen tullaan luvul esti sen loppupuolella tärnään runsaasti osuus llee kasvamaan oleellisesti. Vuosiverkoston uus een in kohota ljoonaan vuodessa

27 Vuotoverkoston hu sa edot saat 364 pienen viemäriviikoittain Tämän vuoksi ne joudut Ielle hul r on enemmän jen huhti-toukoku sekaverkos todeta, että vuoto- ja s..... on.. Viemämediaani vuoto- ja huleves verkoston vuoden vuoto- ja huleves rtaamasta puolet. Erillisverkostoon ja on i 2. Sekajärj eneen arvoon va ko laa jen versuuruus tasaavasti. Lisäksi puhdista- ~u.~ ~... rj s säl verkos ssa sattu- j Ves en s en säästö markan jät si v~rkostojen Ves en vuoto- ja huleves yhkuvien ja huleves a la sekä kesällä syksyllä jälkeen, useimpien la vuoto- ja huleti vesien toksen toimivuu tehokkuutta nykyisin vuositasolla- k stamon '""....,... sen laa- j Vuoto- hulevedet säävät lähes ka yhdystojen s tan- nuksi.. alueellisten vuoto- ja säästää leves vähentämällä vuodessa e saavutettava sestä ves tuksesta noin laaj tointeja äksi iin laajennus-

28 le- vuotoves vesistöihin joutuvaa sekä käs jäteves vesistöön taneen tää määrän on %..!isään- vähetessä. Vuoto- a huleves vähentämällä voi- tu kohoavan ~Qmvvu, jätekuormitusta pienena, joiden luku voidaan huleja vuotovesien la vähentää tamolta vesistöön en maanala issa taloudell prosentilla. ernäriverkostoissa ja kiintäten kellaritul- Vuotovesi s heessa en jen kanssa saavuttaa heessa vesistöön runsa vuotoves ovat verkosto verkostoa ensimmäisessä vaitä, vuotovesimääriidassa saneerarnia uusinvestointien siirtoja säästöjä. säksi ensivaikuuluvat ne verkostot, joista vuoksi johdetaan j ä t eve s... ~.,,,._...,,... ja kuormitus lisä o sta 650 sekä ne verkostot, joiden sen suuria. Ensivaiheessa saalustavasti verkostosta. muodos tuksen a la untien viemäriverkostoista vuoto- ja hulevedet sin ta ilevän mahdol esti vedenkulumukaan tul suudessa 5- kuluessa j s ongelman ellei vuoto- ja huleves Vuoto- j s jatkaa la skohtaisempia suunnitela vuoto- ja huleves tiivi seen tarkustannusten Vuotoves ilanteen seurantu

29 LIITE 1 Ves tuksen monistesarjassa julkaistut alueelliset vuotovesiselvitykset: Moniste nro Hels erillis- ja sekaviemäriverkostojen vuoto- hulevesi-inventointi :86a Turun ves in alueella olevien yhdyskuntien erillis- ja sekaviemäriverkostojen vuoto- ja hulevesi-inventointi :86b vuotovesipii alueella olevien yhdyss- ja sekaviemäriverkostojen hu1evesi-inventointi 1980 l981::86c Kymen ves alueella olevien yhdyskuntien erillis- sekaviemäriverkostojen vuoto- ja hulevesi-inventointi :86d Mikke vuotoves alueella olevien yhdyss- ja sekaviemäriverkostojen hulevesi nventointi :86e Kuopion ves irin alueella olevien yhdys- kuntien erillis- sekaviem~riverkostojen vuoto- ja hulevesi-inventointi :86f Pohjois-Karjalan ves i alueella olevien yhdyskuntien erillis- ja sekaviemäriverkostojen vuoto- ja hulevesi nventointi :86g Vaasan ves ir alueella eril s- ja sekaviemäriverkostojen vuoto- ja hu1evesi-inventointi :86h

30 Moniste nro 1981:86i Kokkolan ves eril vuoto- ja huleves i alueella 1980 en 1981:86j en Keski-Suomen ves alueella s- ja jen vuoto- ja hulevesi- vuotos- ja hulevesi nti 1980 en 1981:86k ves en eril s vuoto- ja huleves alueella sekaviemäriverkostojen i :861 ves alueella olevien erillis-- ja sekaviemäriverkostojen vuoto- huleves 1981:86m

31

32