HAAPAVEDEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2

3 TASEKIRJA

4 SISÄLLYSLUETTELO: 1 Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kaupungin hallinnossa tapahtuneet olennaisimmat muutokset Yleinen talouden kehity Yleinen kehitys Haapavedellä Olennaisimmat muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Toiminnan riskit Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 13 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin kokonaistulot ja -menot 21 3 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 24 4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut 30 5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 33 6 Talousarvion toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen 39 Tekninen hallinto Määrärahojen toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen toteutumisesta sitovuustasolla Tytäryhteisöjen toteutuma 68 Tilinpäätöslaskelmat Kaupungin laskelmat Konsernilaskelmat Liitetiedot 78 9 Vesi- ja viemärilaitoksen eriytetty tilinpäätös Luettelo tilivelvollisista Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus 106

5 11.2 Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitoasiakirjoista ja tositteiden lajista Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 107

6 1 Toimintakertomus 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013 oli vilkasta kunta- ja sote-uudistuksen aikaa. Kesäkuussa 2013 sosiaali- ja terveydenhuoltolain valmisteluryhmä julkaisi väliraporttinsa. Väliraportin keskeisenä sisältönä oli se, että sote-järjestämisvastuu kootaan n alueen vastuulle. Perusterveydenhuollon palveluita kunta ei voisi järjestää, ellei sillä ole vähintään asukasta. Sote-järjestämisvastuu olisi kunnilla, joilla on vähintään asukasta. Väliraportin ehdotuksen mukaisesti ja nykyisellä kuntarakenteella koko Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluiden järjestäminen olisi Oulun kaupungin vastuulla. Haapaveden kaupunginvaltuusto antoi asiasta lausuntonsa kokouksessaan ja totesi, että sote-laissa tulisi mahdollistaa myös kuntayhtymämalli sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon järjestämisessä tuli voimaan kuntarakennelain muutos, joka velvoittaa lähes kaikki Suomen kunnat selvittämään kuntajaon muutamista lakiin kootuilla perusteluilla. Haapaveden kaupungin selvitysvelvollisuus tulee lain ns. palveluperusteesta, jossa todetaan, että kunnan, jossa on alle asukasta tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä. Haapaveden kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan, että kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys tehdään Alavieskan, Oulaisten ja Ylivieskan kanssa. Selvitys käynnistyy alkuvuodesta 2014 ja loppuvuodesta 2014 kuntien valtuustot tekevät asiasta päätöksiä. Loppuvuodesta 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti ammattikorkeakouluille toimiluvat alkaen vuoteen 2017 saakka. Alueen ammattikorkeakoulutus tulee jatkumaan Oulaisissa Oulun Ammattikorkeakoulun toimesta ja Ylivieskassa Centrian toimesta. Centria ammattikorkeakoulun toimilupaan kirjattu selvitysvelvollisuus koulutuksen keskittymisestä Kokkolan kampukselle vuoteen 2017 mennessä herätti hämmennystä ja suurta huolta alueen kunnissa. Ammattikorkeakoulutuksen säilyminen alueella on elintärkeää. Kuntatalouden osalta loppuvuotta väritti valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva selvitysmiehen ehdotuksen julkistaminen. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on ns. nollasummapeliä, jotkut kunnat saavat lisää ja jotkut menettävät. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen taustalla on ikärakenteen ja sairastavuuden parempi huomioiminen, myös paikkakunnan työpaikkaomavaraisuus tulisi laskennassa mukaan. Haapaveden osalta ensimmäinen esitys oli + 1,2 mil. verrattuna vuoden 2013 tasoon, eli n. 140 /asukas lisää valtionosuuksia. On kuitenkin hyvä huomata, että viime vuosien leikkauksista johtuen esityksen mukaisella lisäyksellä jäisimme vielä 140 /asukas takamatkalle verrattuna vuoden 2008 valtionosuuksien tasoon. Kaupungin talouden osalta vuosi päättyi alavireisesti. Talousarvio oli alunpitäen tasapainossa, mutta vuoden aikana jouduttiin tekemään kaksi lisätalousarviota. Haapaveden kaatopaikan sulkemiskustanukset osoittautuivat ennakoitua suuremmiksi, kyseinen summa tuli kirjata kokonaan vuoden 2013 menoiksi. Toinen lisätalousarvio koski perusturvaosastoa, vuoden aikana huomattiin, että sosiaalitoimen kulut tulevat ylittämään budjetoidun. Vuoden aikana käytiin yt-neuvottelut ja laadittiin talouden vakauttamisohjelma. Yt-neuvottelujen lopputuloksena ei syntynyt irtisanomisia eikä lomauttamisia, vaan muilla toimenpiteillä (mm. henkilöstöjärjestelyt ja veronkorotukset) sovittiin ja päätettiin yli 2 milj.euron säästötoimenpiteistä, joista pääosa kohdistuu

7 vasta vuosille Verotuloista jäi n eur toteutumatta budjetoituun verrattuna. Erikoissairaanhoito pysyi hyvin budjetissa. Lopulta tilikausi päättyi n. 1,6 milj.eur alijäämäiseksi. Vuotta voi kuitenkin luonnehtia jossain määrin paremmaksi kuin edellistä, vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna n eur. Vuoden 2013 jälkeen kaupungin tilinpäätökseen ei enää jää edellisten tilikausien ylijäämää, joten vuoden 2014 tilinpäätös on saatava positiiviseksi. Vuoden suurin investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen Pappilantielle, kustannusarvio oli n. 2,4 milj.. Hanke pysyi tarkalleen budjetoidussa. Uusi päiväkoti otettiin käyttöön tammikuussa 2014 ja siellä on tilaa n. 100 lapselle. Uuden päiväkodin valmistumisen myötä Paakkilan päiväkoti jäi pois käytöstä ja Minttulaa lukuunottamatta kaikki ryhmikset siirtyivät uuteen päiväkotiin. Myös elinkeinoelämän puolella tapahtui vuonna KPO avasi uuden ja isomman S-Marketin syyskuussa. Rakennusliike Sorvoja osti vanhan marketin kiinteistön, jonka purkutyöt alkoivat loppuvuodesta Myös Valio Oy jatkoi investointejaan Haapaveden tehtaalla menneen vuoden aikana. Yleisestä taloustilanteesta johtuen Haapaveden työttömyysaste jatkoi kasvuaan ollen vuosikeskiarvona 11,6 %, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 9,9%. Työttömyysaste on hieman maakunnan keskiarvoa korkeampi (Pohjois-Pohjanmaa 10,0 %). Työmarkkinatuen kuntaosuudet olivat viime vuonna , kun edellisenä vuonna summa oli Haapaveden asukasluku laski vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna -45 henkilöä, ollen vuoden lopussa 7238 henkilöä. Vuosi 2013 oli valtuustokauden ensimmäinen vuosi. Valtuustokauden alussa uusi valtuusto aloitti kaupungin strategian päivittämisen ja uusi strategia hyväksyttiin kokouksessa. Uudessa strategiassa on linjattu, että Haapavesi haluaa olla jatkossakin itsenäinen kunta, mutta kuntayhteistyötä hoidetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Haluan lausua lämpimät kiitokset kaikille luottamushenkilöille, viranhaltjoille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille vuoden aikana tehdystä työstä niin Haapaveden kaupungin ja sopimuskuntiemme Siikalatvan, Pyhännän, Oulaisten, Raahen, Kärsämäen ja Merijärven kuntien sekä niiden asukkaiden hyväksi. Maria Sorvisto vs. kaupunginjohtaja

8 1.2 Kaupungin hallinnossa tapahtuneet olennaisimmat muutokset Vuoden 2013 aikana Haapaveden kaupungin omassa organisaatiossa ja kaupungin palvelujärjestelmässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Syksyllä 2012 järjestetyissä kunnallisvaaleissa poliittiset valtasuhteet kaupunginvaltuustossa jakaantuvat alkaen seuraavasti: Puolue Paikkamäärä Suomen Keskusta 18 Vasemmistoliitto 3 Perussuomalaiset 3 Kansallinen Kokoomus 1 Vapaat Vaikuttajat 1 SDP 1 Yhteensä 27 Vuoden 2013 aikana Valtuutettu Ilkka Repo vaihtoi Keskustan valtuustoryhmästä Perussuomalaisten valtuustoryhmään. Luettelo kaupungin tilivelvollisista on tämän asiakirjan liitteenä.

9 1.3 Yleinen talouden kehitys Vuonna 2013 heikko taloudellinen tilanne oli edelleen vallitsevana trendinä. Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Kysyntä laski sekä yksityisen kulutuksen ja investointien supistumisen myötä. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Tilanne ei kerro koko totuutta vaan julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui Suomessa vuonna Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio oli 2,2 % vuonna 2013, kun se edellisenä vuonna oli 3,2 %. Etenkin energiatuotteiden ja jalostettujen elintarvikkeiden hintojen nousu vaimeni kertomusvuonna. Taustalla tässä olivat muun muassa maailmanmarkkinahintojen kehitys sekä euron ulkoisen arvon vahvistuminen. Myös kotimaiset inflaatiopaineet vaimenivat hieman palkkojen nousuvauhdin hidastuessa. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa. Veroaste oli 45,6 prosenttia. joka on 2 prosentti suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2012 kertymä oli yhteensä liki 85 miljardia euroa. Valtion verokertymä oli 41,6 miljardia euroa ja kasvoi 3,9 prosenttia. Kuntien verokertymä oli 20,7 miljardia euroa ja kasvoi reippaasti, 7,1 prosenttia. Tätä selittää eniten veroprosenttien korotukset kunnissa Työllisyystilanne heikkeni Pohjois-Pohjanmaalla viime vuonna. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 14,8 %. Koko maassa tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisvuoden joulukuussa. Haapavedellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuoden 2013 joulukuussa 12,9 joka oli kolme prosentti yksikkö suurempi kuin vuosi sitten.

10 Kuntien taloudellinen tilanne Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. On myös hyvä huomata että vuoden 2012 tilinpäätökset olivat historiallisesti huonoimmat vuoden 1997 jälkeen. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna..

11 1.4 Yleinen kehitys Haapavedellä Haapaveden väestö väheni edelleen vuonna Haapavetisiä oli vuoden 2013 lopussa Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan 7238, mikä on 45 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Syntynee t Kuolleet Erotus Muutto Poismuutto Erotus Väkiluku Haapaveden ikärakenne oli vuonna 2012 seuraavan taulukon mukainen. Vuoden 2013 väestön ikärakennetiedot eivät olleet vielä päivittyneet rekisteriin tätä tilinpäätöstä laadittaessa vuotiaat, 9,3 9,6 9,2 9,1 9,2 9, vuotiaat, 13,3 13,1 13,2 13,4 13,1 12, vuotiaat, 12,6 12,1 11, ,1 11, vuotiaat, 48,3 48,7 48,9 48,3 48,2 48, vuotiaat, 8,3 8,4 8,4 8,7 8,7 9,2 75 vuotta täyttäneet, 8,1 8,1 8,5 8,5 8,7 9 Ottamalla samasta aiheesta kaavio saadaan selkeämpi kuva väestön muutoksista.

12 Tästä taulukosta huomataan että väestön ikärakenne on säilynyt hyvin samankaltaisena. 1.5 Olennaisimmat muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös jäi talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta alijäämäiseksi noin 1,2 miljoonaa euroa. Tähän olivat syynä valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset ja verotulojen tasausjärjestelmiin tehdyt muutokset. Mm. kyseisten valtiollisten päätösten seurauksena Haapaveden kaupungissa toteutettiin useita niin talouteen kuin toimintaan vaikuttavia toimenpiteitä vuonna Vuoden 2013 aikana kaupungissa laadittiin talouden tasapainottamiseen tähtäävä suunnitelma, jonka pääasialliset vaikutukset tulevat näkyviin vuoden 2014 aikana. Vuoden 2013 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioitiin muodostuvan positiiviseksi, kuitenkin vuoden 2013 aikana taloudellinen tilanne heikkeni niin paljon että kaupungin tulos on noin 1,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Tähän pääasiallisena syynä on kaatopaikan entisöinnistä johtuva ylimääräinen menoerä valtionosuuksien ja verotulojen alitus ja joidenkin toimialueiden menojen ylitys. Vuoden 2013 suurin investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen. Siitä aiheutuvat kustannukset jäivät kuitenkin talousarvioon varatusta määrästä, mutta ne tulevatkin vuoden 2014 kuluksi Investointiohjelman mukaisesti selviteltiin ja päätettiin vuonna 2014 rakennettavan uuden jäähallin rakentamisesta. Investointimäärärahoja jäi kuitenkin käyttämättä, mutta investointien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. 1.6 Kaupungin henkilöstö Haapaveden kaupungin maksamat palkkasummat ja kaupungin henkilöstömäärä ilmenevät alla olevasta taulukosta. Kaupungilla oli yhteensä 1054 työtekijää, joista vakinaisia oli 761. Kokonaishenkilöstömäärä lisääntyi 28 henkilöä vuodesta Osa-aikaeläkkeellä oli 14 ihmistä. Haapaveden kaupungin maksamat palkat ja palkkiot (euroina):

13 muutos ,90 % Haapaveden kaupungin henkilöstömäärä osastoittain: v.2012 v.2013 Hallintopalvelut Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Yht Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä ja se hyväksytään kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Yllä oleva taulukko antaa kuvan tilanteesta tiettynä hetkenä (tilinpäätös), eikä se siis ole kuvaus kaupungin virka-/toimirakenteesta. Työntekijöiden sairauspoissaolopäivien määrä pysyi lähes ennallaan ollen 16,7 pv/hlö, ja sairauspoissaoloprosentti vuonna 2013 oli 6,3%. Vakuutusyhtiö If:n tilaston mukaan henkilöstön työtapaturmat tai ammattitaudit vähenivät edelleen vuonna 2013 ja niitä sattui 20. Aiempaan vuoteen verrattuna tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät vähenivät 14 prosenttia (443 sairauspoissaolopäivää v ja 515 päivää v. 2012, 721 sairaspoissaolopäivää v.2011). 1.7 Toiminnan riskit Kaupungin tai sen konsernin toiminnan riskeissä ei vuoden 2013 aikana tapahtunut olennaisia muutoksia. Riskienhallinnan vuoksi kaupungilla on luottoja sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisina. Kaupungin lainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, jolloin riski on kiinteäkorkoisuutta suurempi. Kaupungin lainasalkun riskiä kuitenkin pienentävät koronvaihtosopimukset. Taloudellisia riskejä ovat myös kaupungin sijoitusomaisuuden riskit. Erityisesti lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuudessa oli edelleen vaikeuksia vuoden 2013 aikana. Loppuvuodesta käyttöönotettu päivystävien lääkäreiden ostopalvelu näyttää kuitenkin parantavan sairaanhoitajien saatavuutta ja helpottavan sijaisjärjestelyn hallittavuutta. Samalle se merkittävästi paransi asiakkaidne hoitoon päästyä. Haapaveden kaupunki vakuuttaa henkilöstönsä ja omaisuutensa vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta. Kaupunki kilpailutti vakuutuksensa v. 2012, ja kilpailutuksen tuloksen perusteella vakuutukset hajautettiin If- ja Pohjola-yhtiöihin.

14 1.8 Ympäristötekijät Vuoden 2013 aikana kaupungissa toteutetuista toimenpiteistä ei aiheutunut suuria ympäristövaikutuksia. Ainoastaan konserniyhtiö Haapaveden ympäristöpalvelut Oy:n toteuttama vedenpuhdistamon laajennus vähentää sekä kuormitusta, että myös ympäristöön kohdistuvia riskejä. Niiden arvioinnin yhtenä osa-alueena hyödynnetään ympäristövaikutusten arviointia, joka tehdään kaikista merkittävimmistä kaupunginvaltuuston päätöksistä. 1.9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Haapaveden kaupungin sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty kaupungin ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Haapaveden kaupungin sisäistä valvontaa ohjaa hallintosääntö, jota on päivitetty hallintomuutosten mukaisesti. Hallintosääntöön on tehty päivitys Pykälä 268, päivityksessä käsiteltiin myös sisäistä valvontaa. Hallintosäännöstä on johdettu sisäisen valvonnan ohje, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin toiminnassa on tilikaudella 2013 noudatettu lakeja, asetuksia ja säädöksiä sekä hyvää hallintotapaa. Oulun hallinto-oikeuteen jätettiin 17 valitusta vuonna 2012, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sairaankuljetuksen hankintapäätöksestä valitettiin v korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä antanut asiassa päätöstä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Tuloksellisuus arvioidaan kaupungin strategian pohjalta ja hallintokunnat ovat määritelleet omille tulosyksiköilleen tarkempia tavoitteita, joiden toteutumista tarkastuslautakunta on valvonut. Riskienhallinnan järjestäminen Haapaveden kaupungin riskienhallintaa on kehitettävä. Riskit on kartoitettava kokonaisvaltaisesti osastoittain ja samalla varmistuttava siitä, että toimintaan, talouteen ja päätöksentekoon ei liity mitään sellaista riskiä, joka voi vaarantaa kaupungin toimintakykyä. Kokonaisvaltainen riskien kartoitus tulee tehdä vuoden 2014 aikana Kaupungin henkilöstö noudattaa tietoturvaohjeistusta. Myös sosiaali- ja terveyspiiri Helmen tietosuoja- ja tietoturvatietoisuutta on kehitetty. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut merkittäviä menetyksiä, arvonalennuksia eikä ole jouduttu merkittäviin korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta

15 Kaupungin sopimukset on siirretty vähitellen sähköiseen Dynasty-ohjelmaan siten, että pääosa sopimuksista on arkistoitu sähköisesti vuoden 2013 aikana. Samalla sopimusten seurannan vastuuttamista tarkennetaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Haapaveden kaupungissa sisäinen valvonta on järjestetty oman toiminnan ohella pääasiallisesti sääntöjen ja satunnaisten tarkastusten avulla. Kaupunginjohtaja toimii sisäisen valvonnan vastuuhenkilönä. Hän tarkastaa ja valvoo sekä ohjeistaa yksiköitä sisäisen valvontaan liittyvissä kysymyksissä. Konserniyhtiöissä sisäistä valvontaa on vielä kehitettävä. Konserniohjeet on päivitetty kaupunginvaltuuston päätöksellä

16 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,56 Maksutuotot , ,67 Tuet ja avustukset , ,69 Muut toimintatuotot , , , ,78 Valmistus omaan käyttöön , , , ,13 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,39 Palkat ja palkkiot , ,48 Henkilösivukulut , ,91 Eläkekulut , ,96 Muut henkilösivukulut , ,95 Palvelujen ostot , ,35 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,02 Avustukset , ,91 Muut toimintakulut , , , ,09 Toimintakate , ,18 Verotulot , ,39 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,98 Muut rahoitustuotot , ,47 Korkokulut , ,27 Muut rahoituskulut , , , ,96 Vuosikate , ,17 Poistot ja arvonalentumiset

17 Suunnitelman mukaiset poistot , ,89 Kertaluonteiset poistot 0,00 0,00 Arvonalentumiset , ,89 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut , , ,89 Tilikauden tulos , ,72 Tilikauden yli-/alijäämä , ,72 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintak ulut,% 45,91% 45,29% Vuosikate/poist ot,% 48,18% 37,55% Vuosikate, /as ukas Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut Toimintatuotot/toimintakuluilla kuvataan maksurahoituksen, kuten myynti- ja maksutuottojen, osuutta toimintamenoista. Haapavedellä tunnusluvun arvo laski hieman edellisvuodesta. Vuosikate/poistot (%) Tämä tunnusluku kuvaa vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Vuonna 2012 Haapaveden kaupungin vuosikate/poistot oli selvästi alle 100 %, mikä kuvaa sitä, että vuosikate ei riittänyt poistojen kattamiseen. Kaupungin tulorahoitus ei siten ole ollut riittävää eikä talous näin ollen ole aivan tasapainossa, ja tilikauden tulos on alijäämäinen. Samalla tunnusluku laski merkittävästi edellisvuodesta. Tarkempi erittely investointien ja poistojen erosta on liitetiedoissa.

18 Vuosikate euroa/asukas (%) Vuosikate asukasta kohden kertoo tilikauden tuloksesta ja sen kehittymisestä vuosien varrella suhteessa asukaslukuun. Vuosikate on tulorahoituksesta investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen jäävä osuus. Vuosien 2011 ja 2012 välillä Haapaveden kaupungin vuosikate pieneni ja samalla asukasmäärä laski. Kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni tilikausien välillä, mikä heikensi tunnusluvun arvoa.

19 2.1 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat

20 Rahavarat TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta kertymä 5 vuotta Investointien tulorahoitus, % 18,37% 22,75% Lainanhoitokate 0,6 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

21 INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tämä tunnusluku on Haapaveden kaupungilla pysyvästi negatiivinen. Tämä johtuu erittäin voimakkaasta investointiohjelmasta viimeisten viiden vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävillä myös vuoden aikana. Tämän jälkeen investointiohjelmassa on nähtävissä pienemmät investointimäärät ja sitä kautta luku oikenee tunnusluku muuttunee positiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Samoin kuin aikaisempi tunnusluku myös tämä tunnusluku asettaa omat haasteensa. Tunnusluku kertoo voimakkaasta investointiohjelmasta suhteessa tulorahoitukseen. Tunnusluku korjautunee investointiohjelman muututtua maltillisemmaksi. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoidossa joudutaan turvautumaan osittain vanhojen lainojen maksamiseen uudella lainalla. Toisinsanoin lainat eivät vähene vaan kasvavat. Toisinsanoin lainojen takaisinmaksuaika on pidempi kuin 10 vuotta, mikä on yleisin laina-aika kaupungin pitkäaikaisessa rahoituksessa. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:

22 Tämä tunnusluku on Haapaveden kaupungilla riittävä.

23 2.2 Rahoitusasema ja sen muutokset

24 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset/(koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Velkarasite voimistui Haapavedellä vuonna Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmät eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Haapavedellä suhteellinen velkaantuneisuus lisääntyi edellisvuodesta 7 %-yksikköä vuonna Kertynyt yli-/alijäämä = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden yli-/alijäämä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä yli- tai alijäämää. Ylijäämä on tulevien vuosien liikkumavaraa ja alijäämä on katettava tulevina vuosina. Haapaveden kaupungin kertynyt ylijäämä väheni vuonna 2013, koska vuosien 2012 ja 2013 tulokset olivat alijäämäisiä. Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden yli-/alijäämä/asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä on käytetty tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kaupungin asukasmäärää. Haapaveden kaupungin kertyneen ylijäämän määrä väheni huomattavasti vuonna Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin merkitä kirjanpidossa korollisia lainoja. Haapaveden kaupungin lainakanta nousi vuonna 2013 edellisvuodesta. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Haapavedellä tämä tunnusluku nousi lainakannan kasvun ja väkiluvun vähenemisen myötä. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.