Oikeustieteen tohtori Tuomas Pöystin lausunto asiantuntijakuulemiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeustieteen tohtori Tuomas Pöystin lausunto asiantuntijakuulemiseen 16.1.2014"

Transkriptio

1 HE 324/2014 vp. 1 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Oikeustieteen tohtori Tuomas Pöystin lausunto asiantuntijakuulemiseen Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (sote-järjestämislaki) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asiantuntijalausuntonani ja vastauksena sähköpostitse toimitettuun perustuslakivaliokunnan sihteerin muistiossa esitettyihin kysymyksiin esitän seuraavaa. Lausunnossani pyrin yhdistämään valtiosääntöjuristin valtiosääntöoikeudellisen analyysin Euroopan unionin vakaussopimuksen ja lainsäädännön sekä kansallisen finanssipoliittisen lain (869/2012) mukaisesta finanssipolitiikan riippumattomasta valvonnasta vastaavan viranomaisen taloudelliseen analyysiin siltä osin kuin tällainen analyysi on tarpeen perustuslakivaliokunnalle kuuluvassa hallituksen esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa. 1 Kuntakentän eriytyminen ja julkisen talouden kestävyysvaje edellyttävät perusoikeuksien turvaamiseksi toimenpiteitä Sosiaali- ja terveydenhuollon laaja ja syvällinen uudistus on välttämätön perustuslain 19 :ssä säädettyjen sosiaalisten oikeuksien ja perustuslain 6 :ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen turvaamiseksi laissa säädettyjen peruspalveluiden saatavuudessa ja rahoituksen järjestämisessä. Valtiontalouden tarkastusviraston tekemien arviointien perusteella useat kunnat eivät tule selviämään niille nykyisin lain mukaan kuuluvista velvoitteistaan (valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti K 20/2014 vp., s , valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikauden puoliväliraportti K 2/2013 vp., s.43-53, erit. s. 52). Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 324/2014 vp. on näin perusoikeusjärjestelmän näkökulmasta hyväksyttävät ja painavat perustelut. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on Kainuun maakuntahallintokokeilusta antamassaan lausunnossa pitänyt maakunnan vaikeaa taloudellista ja sosiaalista tilannetta yhtenä perusteena, mikä teki kunnallisen itsehallinnon kannalta lähtökohtaisesti ongelmallisena pidettävän tehtävien laajan siirron kunnilta maakuntahallinnolle hyväksyttäväksi (PeVL 65/2002 vp.). Suomen julkinen talous ja kuntatalous ovat sillä tavoin rakenteellisesti epätasapainossa ja kestämättömässä tilassa, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa tarkoitettu vaikea taloudellinen tilanne vallitsee valtakunnallisesti ja erityisesti osassa kuntia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hallituksen esityksen mukaisesti merkitsee olennaista muutosta kuntien tehtäväkenttään. Valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa olisi aikaisemman vakiintuneen käytännön ohella arvioitava tulevaisuuteen suuntautuvasti valtiosäännön kantavien periaatteiden kannalta yhdenvertaisuuden ja sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamista ja kunnallisen itsehallinnon ja sen kansanvaltaisen luonteen keskeistä sisältöä. Hallituksen esitys on merkityksellinen näin myös perustuslain 14 :ssä säädettyjen osallistumisoikeuksien ja perustuslain 121 :ssä turvatun kunnan asukkaiden oikeuden itsehallintoon kannalta. Näitä on myös perusteltua arvioida kunnissa yhteiskuntakehityksen myötä tapahtuvan muutoksen valossa. PUH

2 2 Suomessa kunnilla on pohjoismaisessa vertailussa hyvin laaja tehtäväkenttä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa (VTV K 2/2013 vp. ja VTV K 20/2014 vp.). Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan kuntatalouden kehitys on kansantalouden tilinpidon termein huolestuttava. Kuntatalous on rakenteellisesti epätasapainossa. Kuntien taloudellinen asema ja kehitys tulee olemaan väestökehityksen ja taloudellisen kantokyvyn kannalta hyvin erilaista (VTV K 20/2014 vp.). Tähän on myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota (PeVL 16/2014 vp.). Tilannetta voidaan havainnollistaa kuvioilla, jotka kertovat väestörakenteen kehityksestä. Väestörakenne on toki vain yksi huomioon otettava seikka. Väestörakenteella ja sairastavuudella on vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon menopaineeseen ja sitä kautta julkistalouden ja sen yksiköiden rahoitukselliseen kestävyyteen. Väestörakenne ja sairastavuus eivät kuitenkaan taloustieteellisen tutkimuksen perusteella ole kuitenkaan ole ainoat kustannuksia määrittävät seikat Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 30% 25-30% 20-25% 15-20% alle 15 % Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä yli 40% 35-40% 25-35% 20-25% alle 20 % Lähde: Tilastokeskus, kuvio VTV/finanssipolitiikan valvonta, Pääkkönen Vastaavalla tavalla sairastavuudessa on huomattavia eroja tarkasteltaessa ikävakioitua sairastavuutta. Ikävakioidun sairastavuuden perusteella eri kuntien tilanne ja kustannuspaine on varsin erilainen. Tämä seikka tulee ottaa huomioon myös tehtäessä mahdollisesti vertailuja myös kuntien kustannustason osalta. Kunnat ovat myös velkaantuneisuutensa osalta erilaisessa asemassa.

3 3 Ikävakioitu sairastavuus, indeksi Aineistolähde THL. Kuva VTV/finanssipolitiikan valvonta, Pääkkönen Sairastavuus 122 tai enemmän alle 92

4 4 Kunnan kertynyt ylijäämä- tai alijäämä Aineistolähde: VM/Kuntakorttiaineisto. Kuva: VTV/finanssipolitiikan tarkastus, Pääkkönen Kertynyt yli-/alijäämä asukasta kohden 1500 tai enemmän alle -500 Kuvioiden rinnakkainen tarkastelu kertoo, että Suomessa on joukko kuntia, joiden väestökehitys on epäedullinen. Osassa näitä kuntia myös sairastavuus on korkeaa eli nämä kunnat joutuvat kohtaamaan hyvinkin korkean sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysynnän. Kertyneiden ylijäämien ja alijäämien kuntakohtainen tarkastelu suhteessa väestörakenteen kehitykseen ja ikävakioituun sairastavuuteen kertoo, että useissa heikon väestökehityksen ja korkean sairastavuuden kunnissa jo nyt taloudellinen kantokyky on heikko. Taloudellinen kantokyky voi olla heikko ja heikkenee myös seutukunnittain ja maakunnittain. Tarkastelun valtiosääntöoikeudellinen johtopäätös on, ettei nykyinen yksistään kuntiin pohjautuva järjestelmä kykene jatkossa turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden yhdenvertaisuusperiaatteen kriteerit täyttävää järjestämistä. Ongelmaa ei ole ratkaistavissa pelkästään lähikuntien yhteistyöllä. Hallituksen esityksessä perustettavat pakolliset tuotantovastuussa olevat kuntayhtymä (tai vastuukunta) eivät välttämättä kaikki muodosta riittävän kantokykyisiä yksiköitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän yhtenäiseen järjestämiseen. Perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ei voi perustuslain 19 :n 1 momentissa ja 3 momentissa säädettyjen oikeuksien toteuttamisen kannalta olla hyväksyttävä erilaisen kohtelun peruste se, että lakisääteisten tehtävien hoitamisen hallinnollinen rakenne ei vastaa yhteiskuntaoloja ja että lainsäätäjä ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin tehtävänjaon ja hallinnollisen jaotuksen uudelleenjärjestämiseksi.

5 5 Julkisessa taloudessa vallitsee rahoituksellinen kestävyysvaje. Tämän ongelman olemassaolo on yksittäisten kestävyysvajeen suuruusluokkaa koskevien arviointien eroista huolimatta laajalti taloudellisten arvioitsijoiden tunnustama. Kuntatalous on jo nyt rakenteellisesti epätasapainossa, mihin osaltaan vaikuttavat valtiontalouden säästötoimina toteutetut merkittävät valtionosuuksien leikkaukset. Kuntatalous kantaa noin puolet julkisen talouden kestävyysvajeesta ja väestön ikääntymisestä johtuvat menopaineet kohdistuvat ensisijaisesti kuntatalouteen. Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella terveyspalveluiden tuottavuuden parantamisella sekä vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeen viiventämisellä mahdollisimman myöhäiseen ikään sekä terveyden ja toimintakyvyn parantamisella on merkittäviä vaikutuksia kestävyysvajeeseen. Näihin seikkoihin olisi uudistuksella tarkoituksenmukaista myös voida vaikuttaa. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat näin oikeansuuntaiset. Taloudellisuuden ja tuottavuuden esteitä olisi laajalla kehittämisellä ja palveluverkoston ja palveluiden sisällöllisellä kehittämisellä sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen kehittämisellä raivattava. Hallituksen esityksen mukaan tehokkuutta haetaan hyvin laajalla ja kunnianhimoisella palveluiden integraatiolla, joka poistaa osaoptimointia ja parantaa asiakaslähtöisyyttä ja siten vaikuttavuutta. THL:n laatimien vaikutusarviointien ja muun tutkimustiedon perusteella hallituksen esityksessä valittu, 5 sosiaali- ja terveysalueen malli antaa muita malleja paremmat mahdollisuudet laajamittaiseen ja kunnianhimoiseen palveluintegraatioon ja palveluiden saatavuuden ja rahoituksen turvaavaan väestöpohjaan. Uudistukset voivat osaltaan parantaa myös palveluiden saatavuutta ja laatua. Tästä huolimatta hallituksen esityksen perustelut voivat antaa osaksi liian kauniin kuvan uudistuksen sisällöstä. Kyseessä on myös rakenteellisesta säästöohjelmasta, jolla palvelutaso ja toimintamuodot sopeutetaan pysyväisluonteisesti alhaisemmaksi käyviin julkisen talouden tuloihin ja rahoituskykyyn. 2 Ehdotetun järjestelmän tarkoituksenmukaisuuden valtiosääntöoikeudellinen arviointi Sote järjestämislaki luo vain yleiset hallinnolliset ja organisatoriset puitteet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle. Hallituksen esityksessä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hyvin pitkäjänteistä kehittämistyötä ja myös muita lainsäädännöllisiä uudistuksia. Erityisen keskeisessä asemassa on sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisin monista eri lähteistä koostuvan rahoituksen kokoaminen selkeämmäksi, ymmärrettävämmäksi ja läpinäkyvämmäksi kokonaisuudeksi. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys luo vain lähtökohtia ja puitteita sekä monilta olennaisilta osiltaan asiallisesti ottaen delegoi sisällöllisten ratkaisujen tekemisen tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden johdolle. Tämä seikka vaikuttaa myös osallistumisoikeuksien ja kansanvallan periaatteiden toteutumisen valtiosääntöiseen arviointiin. Hyvin olennaisia elementtejä tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen kokonaisuudesta puuttuu edelleen tai on vasta parlamentaarisessa työryhmätyössä perusvalmistelussa. Kustannuskehityksen hallinnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden toiminnan kannalta tärkeä asia on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat rahoituskehykset. Rahoituskehysjärjestelmää on valmistelussa välttämätöntä tarkastella myös perusoikeuksien toteuttamisen edellytysten kanssa siten, etteivät kehitteillä olevat rahoituskehykset joudu ristiriitaan perusoikeuksien toteuttamisvelvoitteiden ja voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Hallituksen esityksen tavoitteena olevan osaoptimoinnin purkaminen vaatii monikanavaisen rahoituksen uudistamista. Uudistuksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi on näin tässä vaiheessa poikkeuksellisen hankalaa. Hallituksen esityksen perusteluissa selostetaan uudistuksen tavoitteita ja eritellään eräitä merkittäviä

6 6 säästöpotentiaaleja. Säästöpotentiaaleja mainituissa seikoissa varmasti onkin. Niiden realisointi ja vaikutusten kokonaistason mittaluokan arviointiin liittyy lukuisia epävarmuuksia. Eduskunnan lainsäädäntövallan käytän kannalta on pulmallista, että ehdotuksen ja sen vaikutuksen kokonaisuutta ei voida helposti hahmottaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamiseen vaikuttavien monien osien vielä puuttuessa. Hallituksen esityksessä ehdotettava järjestelmä on edelleen monitahoinen ja vaikeaselkoinen. Sosiaalija terveydenhuollon palveluiden tuottaminen eriytettäisiin hallituksen esityksen mukaan systemaattisesti järjestämisvastuusta. Tuottamisesta vastaisivat edelleen lakisääteiset kuntayhtymät. Hallituksen esityksen yleisperusteluiden vaikutusarvioinnissa tuodaan esille sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden potentiaalisesti merkittävä rooli palveluiden järjestäjänä ja strategisena uudistajana. Toisaalta hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa korostetaan nimenomaan tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien roolia palveluiden tuottamisen käytännön toteuttamisessa. Tältä osin vaikutusarviointi vaikuttaa ristiriitaiselta. Säätämisjärjestysperusteluissa todetaan lisäksi suoraan, että hallituksen esityksessä ehdotettu malli ei ole selkein ja kaikkein tarkoituksenmukaisin. Se synnyttää yhden hallinnon tason lisää. Säätämisjärjestysperusteluissa todetaan, että hallituksen esityksen tavoitteiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden laajasta integraatiosta saavuttamiseksi myös yksitasoinen kuntayhtymämalli ja sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtäminen kokonaan pois kuntien vastuulta perustuslain 121 pykälän 4 momentissa tarkoitetulle kuntaa suuremmalle itsehallintoalueelle olisivat mahdollisia. Rahoitusperiaatteeseen ja verotukseen liittyvät ongelmat olisivat hallituksen esityksen mukaan helpoimmin ratkaistavissa kuntaa laajemmalla itsehallintoalueella, kunhan tällä alueella olisi verotusoikeus. Yksitasoinen kuntayhtymämallin osalta tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi, ettei kuntayhtymiä olisi ehdotettuja tuotantovastuullisia kuntayhtymiä enempää. Säätämisjärjestysperusteluissa todetaan, että yksitasoinen kuntayhtymämalli sekä uusi alueellinen itsehallintomalli olisivat kansanvaltaisuuden kannalta selkeämpiä ratkaisuja. Tähän arvioon on helppo yhtyä. (Ks. HE 324/2014 vp. s. 141). Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan toisaalta myös, että tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät voivat taloudelliselta kantokyvyltään muodostua varsin erilaisiksi (HE 324/2014 vp., s. 143), minkä vuoksi sosiaali- ja terveysalueen vahva ohjaustehtävä järjestämisessä ja rahoituksen jakamisessa nähdään perustelluksi. Hallituksen esityksen perusteella ehdotuksen tarkoituksenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuuden valtiosääntöoikeudellisesta hyväksyttävyys jäävät näin merkittäviltä osin epäselväksi. Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää valtakunnallista ohjausta ja sosiaali- ja terveysalueiden linjaavaa toimintaa Hallituksen esityksen tavoitteiden saavuttaminen näyttäisi edellyttävän ainakin seuraavia asioita: valtakunnallinen ohjaus vahvistuu ja valtakunnallisella tasolla voidaan jatkossakin saavuttaa volyymietuja ja erityisen vaativien toimenpiteiden ja osaamisen osalta erikoistumisen etuja. Hankintatoimen osalta esitykseen liittyy selvästi riskejä myös siitä, että esimerkiksi osa hankinnoista hajautuu sote-alueille sen sijaan, että aktiivisesti kehitettäisiin valtakunnallista yhteishankintaa ja valtakunnallisia ratkaisuja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä ja niiden kehittämisesssä sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuria (sairaalaverkko ja -tyypit, muu palveluverkosto, ICT) voidaan kehittää nykyistä tehokkaammaksi, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhoito-

7 7 alueen laajuisella tasolla riittäviä ohjausvaltuuksia ja mahdollisuuksia hyödyntää volyymietuja ja erikoistumisen etuja palveluissa voidaan niiden kustannusvaikuttavuutta parantaa integroimalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakkaana olevan potilaan ja/tai palvelun tarvitsijan näkökulmasta toimivaksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi (täydellinen palveluintegraatio horisontaalisesti eri palveluiden kesken ja vertikaalisesti eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja tämän edellyttämä täydellinen asiakastietointegraatio). Tältä osin avainasemassa ovat hallituksen esityksen mukaisessa järjestelmässä tuotantovastuussa olevat kuntayhtymät hallinnolliset rakenteet ja rahoitusjärjestelmä eivät enää nykyiseen tapaan kannusta osittaisoptimointiin. Tämä edellyttää erityisesti tuotantovastuussa sitä, että tuottaja ja rahoittaja ovat sama, tai jos lainsäädännössä mahdollistetaan hyvin laaja potilaan/käyttäjän valinnanvapaus, rahoittaja on sama. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen olisi tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeä. Rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus ei ole kuitenkaan käsillä tässä hallituksen esityksessä vaan merkittävät osat ovat vasta valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. rahoitusjärjestelmä sekä hallintomalli antavat riittävät kannustimet taloudellisuuteen ja tuottavuuteen. Palveluntuottajien kilpailu ja yksityisen palvelun aidosti julkista palvelua täydentävä rooli on tässä myös yksi tärkeä kannustin, jota ei ole hallituksen esityksessä tarkasteltu eikä järjestetty. Tältä osin hallituksen esitystä voidaan arvostella myös oikeudellisesta näkökulmasta, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjä näyttäytyy uudistuksessa passiivisena palveluiden saajana ja kulueränä. Perustuslain perusoikeussäännöksien taustalla on ajatus itsemääräämisoikeudesta. Moderniin itsemääräämisoikeuteen kuuluu Euroopan unionin potilasdirektiivissä hahmoteltujen periaatteiden mukaisesti myös itsemääräämisoikeus palvelun tuottajan suhteen. Hallituksen esityksessä hyvää on kuitenkin järjestämislakiesityksen 30 laajemmista kansalaisten ja käyttäjien osallistumisoikeuksista ja muodoista. Sosiaali- ja terveysalueiden ehdotettu rahoitusjärjestelmä perustuu peruspalveluiden valtionosuuksista annetussa laissa tarkoitettuihin laskennallisiin kustannuksiin. Kustannusperusteinen järjestelmä ei sisällä kovin voimakkaita kannustimia tuottavuuden ja taloudellisuuden kohentamiseen. Tämä heikentää hallituksen esityksessä ehdotettavan mallin tarkoituksenmukaisuutta. Alhaisen kustannustason perusteella ei voida tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä paremmasta tehokkuudesta Hallituksen esitystä on sen valmisteluvaiheissa kritisoitu siitä, että se ei kannusta kustannusten hallintaan eikä palkitse kuntia, jotka ovat saaneet ylläpidettyä järjestämislaissa ehdotettua rahoitusosuutta alempaa kustannustasoa. Perustuslakivaliokunnan sihteerin asiantuntijoille osoittamassa muistiossa pyydetäänkin nimenomaisesti arvioimaan rahoitusmallin palkitsevuutta kuntien näkökulmasta. Kustannustason suhteesta järjestämislaissa rahoituksen perusteena käytettävään kustannustasoon ei voida kuitenkaan taloustieteellisen tutkimuksen perusteella tehdä johtopäätöksiä. Kustannusrakenteiden vertailu on hyvin hankalaa ja taustalla vaikuttavat muuttujat olisi saatava kontrolloitua vertailukelpoisen asetelman aikaansaamiseksi. Palveluiden kustannuksiin vaikuttaa olennaisesti asiakasrakenne. Pääkkösen ja Seppälän vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa ilmenee, että suhteelliset tehokkuuserot perusterveydenhuollon kustannus-vaikuttavuudessa voivat olla pienempiä kuin mitä voisi olettaa yksinkertaisten indikaattoreiden tarkastelun perusteella (Jenni Pääkkönen & Timo T. Seppälä: Using composite indicators to evaluate the efficiency of health care system. Applied Economics, Vol. 46, (2014) No 19, s ). Tämä tarkoittaa myös, että uudistusten potentiaaliset säästövaiku-

8 8 tukset voivat olla ylimitoitettuja. Alhaisempi kustannustaso ja kustannustason vertailu yksinkertaisilla korjaavilla muuttujilla tarkennettuna eivät myöskään tutkimuksen perusteella riitä osoittamaan, että alhaisen kustannustason kunnat tai kuntayhtymät olisivat aidosti muita tehokkaampia. Esimerkiksi valikoituminen julkiseen terveydenhuoltoon väestön ikärakenteen ohella vaikuttaa julkisen terveydenhuollon kustannuksiin. Alueella toimiva työterveyshuolto yhdessä hyvän työelämään osallistumisasteen kanssa esimerkiksi muuttaa asiakasjakaumaa. Näin ollen ilman tarkempaa ja syvällisempää selvitystä ei ole perusteita sanoa, ettei hallituksen esityksessä esitettävä rahoitusmalli palkitse alhaisempaan kustannustasoon pystyneitä kuntia. Valtiontalouden tarkastusviraston käsityksen ja THL:n tekemien vaikutusarviointien mukaan järjestämisvastuun keskittäminen viidelle sote-alueelle luo parempia edellytyksiä esim. laitoskapasiteetin hallitulle purkamiselle (riskinä osaoptimointi). Tehostamismahdollisuuksien toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että sote -alueiden johdolle tulee luoda vahvat kannustimet tuottavuuden parantamiseen sekä poistaa lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä tuottavuuden parantamiseen (VTV K 20/2014 vp.). Edellä tämän lausunnon luvussa 1 olevan tarkastelun perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoitus olisi perusteltua koota riittävän laaja-alaisiin kokonaisuuksiin. Tuottamisen kannalta ehdotuksen mukaiset 19 kuntayhtymää ovat eri asiantuntija-arvioiden perusteella vähimmäistaso edellyttäen, että valtakunnallista yhteistyötä ja erikoistumista merkittävällä tavalla lisätään. Rahoituksen kannalta parhaimmat edellytykset näyttäisi antavan ehdotetun viiden sosiaali- ja terveysalueen rahoitusroolin ja ohjausmahdollisuuden vahvistaminen. Tarkoituksenmukaisuutta koskeva kokonaisarvio Kokonaisarvio tarkoituksenmukaisuudesta on, että tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittämisen kannustimet ovat hallituksen esityksen perusteella jäämässä uudistuksen tavoitteisiin nähden liian heikoiksi. Onkin nähtävissä, että niiden vahvistaminen tulee nopeasti ajankohtaiseksi, mikäli hallituksen esityksen tavoitteet halutaan saavuttaa. Hallituksen esitys on näin pikemminkin alku jatkuvalla lainsäädännölliselle ja toiminnalliselle uudistusprosessille kuin uudistuksen kokonaisuutta koskeva säädös. Arviointia vaikeuttaa myös se, että kokonaisuuden toimivuuden kannalta aivan olennaisia kysymyksiä koskeva tieto on puutteellista tai ehdotukset ovat vasta valmisteluvaiheessa. Ehdotuksen perustuslainmukaisuuden kannalta johtopäätös tästä tarkastelusta ovat: hallituksen esityksen yleiset tavoitteet ovat perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät ja painavat esitykseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä, ettei hallinnon tarkoituksenmukaista järjestämistä voida arvioida kovinkaan hyvin niillä kriteereillä, joihin perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti kiinnittänyt huomiota säädettäessä lailla kuntien pakollisen yhteistoiminnan järjestämisestä. 3 Vaikutusarvioinnin valtiosääntöoikeudelliset tehtävät ja laatu Kuntia koskevassa lainsäädännössä vaikutusarviointia koskevat myös perustuslakivaliokunnan käytännössä vakiintuneet valtiosääntöoikeudelliset tehtävät. Kuntien rahoitusta ja tehtäviä koskevassa lainsäädännössä vaikutusarvioinnin yhtenä tärkeänä tehtävänä on luoda edellytyksen kunnallista itsehallintoa suojaavan rahoitusperiaatteen toteutumisen arvioinnille. Rahoitusperiaatteessa on viime kädessä kysymys myös yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteuttamisen turvaamisesta. Rahoitusperiaatteen mukaisesti on arvioitava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan. (PeVL 34/2013 vp., PeVL 30/2013 vp., PeVL 12/2010 vp., PeVL 41/2010 vp., PeVL 29/2009 vp., PeVL 50/2005 vp. ja PeVL 41/2002 vp., ks. myös HE 309/1993 vp., s. 26). Rahoitusperiaate on lyhyesti todet-

9 9 tu hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa. Sen sijaan taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole tehty perustuslakivaliokunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain käsittelyn yhteydessä perusteltuna pitämää kokonaisarviointia kuntien taloudellisen kantokyvyn ja perustuslain kannalta (ks. PeVL 16/2014 vp.). Tarkastelu on perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan tarpeen tehdä myös yksittäisten kuntien tasolla (PeVL 16/2014 vp. ja PeVL 41/2002 vp.) Hallituksen esityksessä ei ole kovin laajalti tarkasteltu ehdotetun järjestämislain, uuden valtionosuuslain ja valtionosuusleikkausten sekä muiden kuntia koskevien lainsäädännöllisten uudistusten yhteisvaikutuksia yksittäisiin kuntiin eikä tämä tarkastelu sisälly sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan aineistoon. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on kuitenkin tällaista tarkastelua. Valtiovarainministeriössä kuntakohtaisia laskelmia uudistusten ja valtionosuusleikkausten yhteisvaikutuksista on kuitenkin tehty ja niiden eräitä keskeisiä tuloksia koko kuntakentän osalta selvitetään hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa (HE 324/2014 vp.). Tältä osin vaikutusarviointi ei kokonaisuudessaan täytä perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 16/2014 vp. esitettyä tarvetta. Hallituksen esityksen mukainen tasauskatto huomioiden järjestämislain ja valtionosuuslain ja valtionosuusleikkausten myötä kunnallisveroprosenttien ero kasvaisi nykyisestä kuudesta prosenttiyksiköstä noin 11 prosenttiyksikköön ja siten, että alin veroprosentti olisi laskelmien mukaan noin 16,6 prosenttia ja ylin noin 27,9 prosenttia. On kuitenkin nähtävissä, että veroprosenttien kasvupaine ja tulevaisuuden taloudellisen kantokyvyn haasteet näyttäisivät kohdistuvan osin juuri niihin kuntiin, joiden taloudellinen kantokyky on jo ennestään rajallinen. Tosin tässäkin kuntakohtaiset erot ovat erittäin merkittäviä. Kuntien asema on siinä määrin erilainen ja hallituksen esitykseen sisältyvästä tasauskatosta huolimatta osassa kuntia näyttäisi valtiovarainministeriössä tehtyjen ja yleissuuntaviivoiltaan uskottavana pitämien vaikutusarviointien perusteella tulevan nopealla aikataululla varsin korkea veroprosentin korottamistarve. Kunnan veroprosenttien eroavaisuudet sinänsä kuuluvat tietyissä rajoissa kunnan asukkaiden itsehallintoon kuuluvan kunnan talousautonomian seurauksiin. Siltä osin kun veroprosenttien voimakas eriytyminen johtuu valtion lainsäädännöllisistä toimista, olisi vaikutusarvioinnissa tarpeen arvioida kuntien veroprosenttien eriytymistä myös perustuslain 6 :ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta. Tältä osin hallituksen esitys jää puutteelliseksi ja kun vaikutusarviointi ei ole ollut myöskään kuntien käytettävissä lainvalmistelun aikana, eivät perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 20/2013 vp. tarkoitetut asianmukaisen päätöksenteon ja osallistumisen mahdollisuudet ole käsillä. Perustuslakivaliokunta voinee kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluprosessiin ja asianmukaisen vaikutusarvioinnin valtiosääntöoikeudelliseen merkitykseen. Tämän mittaluokan uudistuksissa olisi erityisen tärkeätä sitoutua käytännössä hyvän säädösvalmistelun periaatteisiin ja niissä edellytettyyn vaikutusarviointiin. 4 Esityksen perustuslainmukaisuus kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan verotusoikeuden ja yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta Kunnallisen itsehallinnon perustuslaissa suojattuihin ominaispiirteisiin kuuluu kunnallinen verotusoikeus (PeVM 10/1998 vp., PeVL 41/2002 vp.). Verotusoikeuden keskeinen sisältö on se, että kunnalla tulee reaalinen oikeus mahdollisuus päättää itsenäisesti omasta taloudestaan (PeVL 16/2014 vp.), PeVL 12/2011 vp., PeVL 29/2009 vp., yksityiskohtaisesti PeVL 41/2002 vp.). Kuntatalouden kokonaisuuden kannalta ehdotetussa järjestämislaissa kunnat velvoitettaisiin rahoittamaan sosiaali- ja terveydenhoidon alueiden toimintaa. Rahoitusvastuu ja tehtävien siirto merkitsevät, että noin 46 prosenttia

10 10 kuntien menoista nykyisin muodostava toiminta siirtyisi järjestämisvastuun ja siihen liittyvän taloudellisen päätöksenteon osalta pois kunnilta mutta kunnat säilyisivät edelleen toiminnan rahoittajina. Periaatteessa kysymyksessä on merkittävä muutos. Toisaalta hallituksen esityksessä hyvin kuvatulla tavalla jo nykyisinkin palveluiden tuotanto tapahtuu ylikunnallisissa muodoissa varsin hajautuneesti, joten järjestämislakiehdotus ei tältä osin merkitse siinä määrin olennaista kuntien tosiasiallisen päätösvallan heikkenemistä omasta taloudestaan, että se sellaisena olisi perustuslain vastainen. Olisi myös mahdollista perustuslain estämättä siirtää kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja rahoitusvastuuta tai tehtävät ja rahoitusvastuu kokonaan valtiolle. Joissain kunnissa tasolla mahdollisuus päättää kunnan taloudesta heikkenee voimakkaasti Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti tätä olisi kuitenkin tarkasteltava yksittäisten kuntien tasolla, koska asukkaiden itsehallinto ja siten mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon taloudesta on suojattu jokaisessa kunnassa. Asian arviointiin vaikuttaa lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ehdotettu rahoitusmalli, joka yhdessä valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkauksien kanssa johtaa huomattavaan paineeseen veronkorotuksiin kunnallisverotuksessa. Perustuslakivaliokunta on hyväksynyt valtionosuusleikkaukset ja todennut aikaisempaan käytäntöönsä viitaten, että lainsäätäjällä on laaja harkintavalta säädettäessä leikkauksia valtionosuuksiin silloinkin kun ne vaikuttavat merkittävästi yksittäisen kunnan asemaan (PeVL 16/2014 vp.). Uudistettua valtionosuusjärjestelmää ja sen rahoituskriteereitä, joiden mukaista sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen laskentaperustetta ehdotetaan myös hallituksen esityksessä sote-järjestämislaiksi, voidaan monilta osin pitää taloudellisesti tarkoituksenmukaisena (VTV K 20/2014 vp.). Valtionosuuksien ja rahoituksen peruskriteerit ovat myös objektiivisesti perusteltavissa perusoikeusjärjestelmän kannalta. Suurimmillaan veronkorotuspaine olisi noin kuusi ja puoli prosenttiyksikköä. Nykyistä noin kuuden prosenttiyksikön eroa kunnallisveroprosentissa ei sinänsä voida pitää perustuslain vastaisena. Mahdollisesti toteutuva 11 prosentin erokaan ei välttämättä vielä yksistään suuruutensa vuoksi ole perustuslain vastainen. Jos ero johtuisi asukkaiden itsehallintonsa perusteella tekemistä päätöksistä, voitaisiin eroa pitää hyväksyttävänä. Eron yhteiskunnallinen järkevyys on eri asia. Valtiosääntöoikeudellinen hyväksyttävyys on ratkaistava kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon kunnan asukkaiden mahdollisuus reaalisesti päättää kunnan taloudesta ja se, että korotuspaine toteutuu nopeasti ja lainsäätäjän toimenpiteen seurauksena. Yhdenvertaisuutta ei voida arvioida pelkästään veroprosenttien eron perusteella. Olisi kunnallisen itsehallinnon perusteisiin kuuluvan kunnan asukkaiden mahdollisuuden päättää kunnan taloudesta kannalta ongelmallista sekin, jos kustannuksia tasaavassa järjestelmässä yksittäinen kunta voisi vyöryttää omasta toiminnastaan johtuvia kustannuksia muiden maksettavaksi. Veroprosentteihin kohdistuvan voimakkaan korotuspaineen osassa kuntia voidaan yhdessä korotuksen nopeahkon voimaantulon kanssa katsoa rajoittavan jo siinä määrin kunnan mahdollisuuksia päättää itsenäisesti taloudestaan, että ehdotuksen seuraukset ovat vastoin perustuslain 121 :n 3 momentissa suojatun kunnallisen verotusoikeuden perustuslaissa suojattua keskeistä sisältöä. Perustuslakivaliokunta on todennut perustuslain 6 :ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen koskevan lainsäätäjää mutta jättävän lainsäätäjälle runsaasti harkintavaltaa pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn (PeVL 2/2011 vp., PeVL 64/2010 vp., PeVL 28/2009 vp.). Erilaiselle kohtelulle on kuitenkin oltava perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Julkisen vallan ja lainsäätäjän velvoitteisiin edistää perusoikeuksien toteutumista kuuluu myös, että lainsäätäjän on ryhdyttävä toimenpiteisiin myös tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

11 11 Perustuslakivaliokunta ei ole perusoikeusuudistuksen jälkeisessä käytännössään ottanut kantaa kunnallisen verotuksen eriytymiseen yhdenvertaisuuden kannalta. Kunnallisen verotusoikeuden, joka on perustuslailla suojattu, keskeiseen sisältöön kuuluu kunnan asukkaiden oikeus itse päättää taloudestaan ja siten laissa asetetuissa rajoissa myös veroprosentistaan. Verotuksen perusteet ja yleiset linjat taas kuuluvat valtion lainsäädäntöön ja niissä lainsäätäjän tulee noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta (PeVL 41/2002 vp.). Jos perustuslakivaliokunnan valtionosuusleikkauksissa soveltamaa tulkintalinjaa sovelletaan myös analogisesti veronkorotuksiin, ei välttämättä huomattavakaan kunnallisveroprosentin korotustarve vielä sellaisenaan muodostu yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmalliseksi. Kunnallinen itsehallinto on näin sellainen hyväksyttävä peruste, jonka mukaisesti kunnalliset veroprosentit voivat ja poikkeavatkin toisistaan vaikka asuinpaikka sinänsä ei ole perustuslakivaliokunnan suhteellisen vakiintuneen käytännön perusteella lähtökohtaisesti hyväksyttävä peruste erilliskohtelulle. Perustuslain perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä sen suhteen, milloin kunnallisveroprosenttien erot muodostuvat yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella ongelmalliseksi. Lainsäätäjällä on perustuslain soveltamista koskevan perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan laaja harkintavaltaa kulloisiinkin yhteiskuntaoloihin tarkoituksenmukaisen sääntelyn valinnassa asettaa yhdenvertaisuusperiaate joitakin yleispiirteisiä rajoja lainsäätäjän toimenpiteistä johtuville eroille. Järjestämislakia koskevan hallituksen esityksen arvioinnin yhteydessä on huomattava, että kunnallisverotuksen veroprosenttien nopea kasvu johtuu lainsäätäjän omien toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Tämän johdosta tilanteeseen on yhdenvertaisuusperiaatteen johdosta suhtauduttava varsin kriittisesti. Käytännössä yleisen oikeudenmukaisuuskäsityksen ja järkevän finanssi- ja veropolitiikan näkökulmasta yli kymmenen prosenttiyksikön ero kunnallisveroprosenteissa vaikuttaa yhteiskuntakehityksen kannalta erittäin pulmalliselta. Lainsäätäjän valtiosääntöoikeudelliseksi velvollisuudeksi olisi tässä tilanteessa katsottava selvittää, miten veroprosenttien muutosta voitaisiin hillitä. Tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa veronkorotuspaineiden hillintä vaatii huolellista arviointia ja punnintaa. Sen vuoksi perustuslakivaliokunnan olisi perusteltua olla erittäin pidättyväinen myös ongelman ratkaisun suuntaviivojen kovin yksityiskohtaiseen linjaamisen muilta kuin valtiosäännöstä johtuvilla perusteilla. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa tuodaan kuitenkin esille kaksi varteenotettavaa mallia ongelman ratkaisemiseen. Lisäksi mahdollisuutena voisi olla tiukentaa tasausrajoja. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 16/2014 vp. esitetyn mukaisesti yksi keino parantaa valtiosääntöistä hyväksyttävyyttä on siirtymäajan pidentäminen ja tänä aikana kustannusten korvaaminen valtion varoista. Ongelmalliseksi rahoituksen kannalta muodostuu rahoituksen pitäminen kuntien vastuulla ja rahoituksen perustuminen väkilukuun ja kustannuksiin (tarpeisiin). Kunnan asukkaiden itsehallinnon ja hallinnon kansanvaltaisuuden turvaamisen kannalta perustuslain näkökulmasta parhaiten perusteltavissa oleva ratkaisumalli olisi perustuslain 121 :n 4 momentissa tarkoitetun itsehallinnon toteuttaminen kuntaa laajemmalla alueella. 5 Tehtävien siirtämisen kuntayhtymälle sekä sosiaali- ja terveysalueen ohjausvallan perustuslainmukaisuus Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan tehtävien osoittaminen lailla kuntien yhteistoimintaan rajoittaa jo lähtökohtaisesti jossain määrin kunnallista itsehallintoa (PeVL 31/1996 vp.). Käytännössä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja laajemminkin kuntien velvoittaminen lakisääteiseen yhteistoimintaan on nähty valtiosääntöoikeudellisesti hyväksytyksi. Paras puitelain käsittelyn yhtey-

12 12 dessä perustuslakivaliokunta hyväksyi puitelakiin sisältyneet tehtäväsiirrot (PeVL 37/2006). Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on runsaasti lakisääteisiä yhteistyövelvoitteita. Hallituksen esityksen perusteella nämä velvoitteet kootaan pitkälti yhteen. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa tehtyyn kokonaisarvioon tältä osin ei ole huomauttamista. Kunnille voidaan perustuslain mukaan tehtäviä antaa vain lailla. Hallituksen esityksen perusteella kaikkien kuntien tulisi kuulua kuntayhtymiin, joiden tehtävänä on palveluiden tuotanto. Tuottamistehtävän yksityiskohdat osoitettaisiin sosiaali- ja terveysalueen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen ja perusteella tekemällä järjestämispäätöksellä. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tai kuntayhtymän sijasta käytettävä vastuukunta osoitettaisiin järjestämispäätöksellä. Kunnan velvollisuus kuulua tuottamisvastuulliseen kuntayhtymään säädettäisiin laissa ja siten tehtävien antaminen kunnalle tapahtuisi perustuslain 121 :n mukaisesti muodollisesti lailla. Kysymystä on kuitenkin arvioitava myös perustuslain 121 :n ration kannalta. Säännöksen kantavana ideana on mahdollistaa asukkaiden itsehallinto, johon kuuluu olennaisilta osiltaan päättää taloudesta ja toimintatavoista. Näiden seikkojen osalta perustuslain 121 :n tarkoittama asukkaiden itsehallinto tosiasiallisesti heikkenee. Tätä vaikutusta osaltaan korostaa, että julkisen talouden pitkäaikaisten ongelmien johdosta sosiaali- ja terveysalueiden tasolla olisi pystyttävä hallituksen esityksen yleisperusteluissa kuvatulla tavalla pitkäjänteiseen kehittämiseen ja myös arvovalintoihin palveluiden tasosta ja järjestämistavasta. Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen vaalikausiraportissa K 20/2014 vp. tuodaan esille myös talouden rakenteellisesta tilanteesta johtuva tarve tehdä arvovalintoja. Asetelmaan kansanvaltaisten piirteiden heikkeneminen soveltuu näin huonosti. Hallituksen esitys ristiriidassa hallinnon kansanvaltaisuuden kanssa Kokonaisuutena ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kansanvaltaisuus heikkenee merkittävästi ilman, että toiminta siirtyisi eduskunnan antamalla parlamentaarisella vastuukatteella hoidettavaksi. Vaikka yksittäisiä ratkaisuelementtejä voitaisiin pitää perustuslain mukaisina joustavalla perustuslain tulkinnalla, muodostuu kokonaisuus erittäin ongelmalliseksi perustuslain kantavan periaatteen, kansanvaltaisuuden ja kansalaisten osallistumisoikeuksien reaalisen tehokkuuden kannalta. Perustuslakivaliokunnan Kainuun maakuntahallintokokeilusta antaman lausunnon PeVL 65/2002 vp. mukaisesti ratkaisevaa on järjestelyiden vaikutus kunnallisen itsehallinnon keskeisiin piirteisiin ja erityisesti hallintojärjestelmän kansanvaltaisuuteen. Aivan keskeinen kunnan hallintoa koskeva vaatimus päätösvallan kuuluminen asukkaiden valitsemalle toimielimelle (PeVL 42/1996 vp. ja PeVL 37/2006 sekä PeVL 65/2002 vp., PeVL 11/1984 vp.). Muodollisesti hallituksen esitys täyttää sinänsä vaatimukset, ettei päätöksentekojärjestelmä sosiaali- ja terveysalueella ja tuotantokuntayhtymässä yksi kunta saa yksin määräävää asemaa (PeVL 32/2001 vp., PeVL 65/2002 vp. ja PeVL 22/2006 vp.). Sosiaali- ja terveysalueen ylimmän päätöksentekoelimen jäsenet ovat myös jäsenkuntien valtuuston jäseniä. Kokonaisuutena ottaen kuitenkin kuntalaisten mahdollisuudet itsensä valitsemiin kansanvaltaisiin toimielimiin heikkenee merkittävästi. Hallituksen esitys on näin siinä määrin ristiriidassa perustuslain 121 :ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon keskeisten osien kannalta, että se voidaan käsitellä ainoastaan perustuslain 73 :ssä tarkoitetussa järjestyksessä. Hallituksen esityksen tavoitteiden saavuttamisen ja pitkällä tähtäimellä perustuslain 19 :n 1 momentissa ja 3 momentissa tarkoitettujen perusoikeuksien turvaamisen ja yhdenvertaisuusperiaatteen turvaamisen kannalta olisi tärkeää, että palveluiden järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu olisi riittävän laajan kantokyvyn omaavilla yksiköillä. Tällaisia voivat taloudellisen tarkastelun perusteella olla vain sosiaali- ja terveysalueet tai jonkin verran sitä pienemmät yksiköt (esimerkiksi historialliset maakunnat). Olennaista tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä käsittelyn kannalta olisi

13 13 - ratkaista yhteiskunta- ja finanssipoliittisesti epätarkoituksenmukainen sekä PL 121 : 3 momentissa tarkoitettuun kunnalliseen verotusoikeuteen keskeisenä elementtinä kuuluva kunnan tosiasiallisen mahdollisuus päättää taloudestaan ja perustuslain 6 :ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta hyvin pulmallinen paine kunnallisverotuksen veroprosenttien eriytymiseen - vahvistaa sosiaali- ja terveysalueiden päätöksenteon kansanvaltaisia piirteitä - yksinkertaistaa läpinäkyvyyden ja siten osallistumisoikeuksien varmistamiseksi hallintorakennetta Perustuslain valossa selkeästi paras tapa vahvistaa kansanvaltaisia piirteitä ja ratkaista kuntien kohtuullisena ja yhdenvertaisuusperiaatteen valossa hyväksyttävissä pysyvissä rajoissa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen liittyvät ongelmat olisi (1) osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu ja tehtävät sosiaali- ja terveysalueille tai niitä jonkin verran pienemmille yksiköille. joissa toteutetaan perustuslain 121 :n 4 momentissa tarkoitettu asukkaiden itsehallinto kuntaa laajemmissa kokonaisuuksissa, mikä tarkoittaa ylimmän päättävän elimen valitsemista vaaleilla. Tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien taloudellinen kantokyky näyttäisi nykyisillä rahoitussäännöksillä muodostuvan pidemmällä aikavälillä varsin erilaiseksi (ks. edellä kuntakarttoja koskeva tarkastelu, ks. myös HE 324/2014 vp. s. 143, jossa tämä seikka on myös todettu). Vaikka kuntien rahoitusvastuun tasaaminen nykytilanteessa tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien sisällä voisi vähentää kuntien välisiä rahoitusvastuun siirtoja, ei tämä pitkällä tähtäimellä tuottaisi riittävän kantokykyisiä toimijoita. Samalla tavalla järjestämis- ja rahoitustehtävän osoittaminen ehdotetuille 19 tuotantokuntayhtymälle ei antaisi riittävää väestöpohjaa ja mahdollisuuksia volyymi- ja erikoistumisetujen hyödyntämiseen pitkällä tähtäimellä riittävän kantokykyisissä yksiköissä. (2) osoittaa valtionosuudet sosiaali- ja terveydenhuoltoon tälle uudelle kansanvaltaiselle alueelle sosiaali- ja terveysalueelle (3) antaa sosiaali- ja terveysalueelle verotusoikeus yleisen verolainsäädännön osoittamissa rajoissa. Finanssi- ja veropolitiikan näkökulmasta uuden verotustason muodostuminen ei välttämättä ole ongelmatonta. Vaihtoehtoisesti voisi harkita vaativien tuotantotehtävien varsin laajaa valtiollistamista (vrt. Norjan malli) ja järjestämis- ja tuotantotehtävän osoittamista yksitasoisille kuntayhtymille. 6 Eräitä yksityiskohtaisia huomautuksia Perustuslakivaliokunnan lausunnossaan PeVL 37/2006 vp. sekä PeVL 5/2004 vp. esittämien kantojen mukaisesti hallituksen esityksestä olisi sote-järjestämislain 26 :n säännös lakisääteisestä selonteon antamisesta eduskunnalle syytä poistaa esityksestä. 7 Johtopäätökset Edellä olevan esityksen perusteella teen seuraavat johtopäätökset: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen perusteellisesti ja kustannuskehityksen saaminen hallintaan on välttämätöntä, jotta perustuslain 6 :ssä tarkoitettu yh-

14 14 denvertaisuusperiaate huomioon ottaen perustuslain 19 :ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut saataisiin tulevaisuudessa turvattua 2) hallituksen esitys yhdessä valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkauksien kanssa rajoittaa liikaa osan kunnista mahdollisuutta perustuslain 121 :n mukaisesti päättää omasta taloudestaan 3) hallituksen esitys heikentää sosiaali- ja terveysalueella kunnan hallinnon kansanvaltaisuutta kokonaisuutena siinä määrin, että esitys on ristiriidassa perustuslain 121 :n kanssa. Edellytyksenä esityksen käsittelylle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä on vaaleilla valitun ylimmän päätöksentekoelimen järjestämisen sosiaali- ja terveysalueelle perustuslain 121 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tuomas Pöysti Oikeustieteen tohtori, hallinto-oikeuden dosentti valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja

Olli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle

Olli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle Olli Mäenpää 30.1.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp) Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin 27.2.2015 HE 324/2014 vp. 1 (18) Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 324/2014 vp. (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki), sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin ja uudistuksen toteutus

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan muutosehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin ja uudistuksen toteutus 27.2.2015 HE 324/2014 vp. 1 HE 324/2014 vp. (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki), sosiaali- ja terveysvaliokunnan säädösehdotus arvioita uudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnan

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistuksen nykytilanne

Sote-uudistuksen nykytilanne Sote-uudistuksen nykytilanne Helsinki Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM terveyspalveluryhmä Ei muita sidonnaisuuksia Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaalija

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset Missä nyt mennään Hallitusneuvos Päivi Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto. UNIVERSITY OF TAMPERE Management School FIN-33014 University of Tampere

TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto. UNIVERSITY OF TAMPERE Management School FIN-33014 University of Tampere 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto UNIVERSITY OF TAMPERE Management School FIN-33014 University of Tampere Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA

SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA SOTE-UUDISTUKSEN VAIHTOEHDOT JA KANNANOTTO SOTE- MALLISTA 1 Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen prosessi on ollut pitkä ja polveileva. Nykyjärjestelmään sidoksissa oleva sote-rakenteiden

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

LAUSUNTO 14.10.2014. Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö (STM090:00/2013)

LAUSUNTO 14.10.2014. Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö (STM090:00/2013) 1 (5) LAUSUNTO 14.10.2014 Sosiaali - ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö (STM090:00/2013) Lausunto sosiaali - ja terveydenhuollon järjestämislain

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapuan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Leppänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kannuksen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sirpa Kiianmies 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

26.2.2015 YKSIPORTAISEN KUNTAYHTYMÄMALLIN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

26.2.2015 YKSIPORTAISEN KUNTAYHTYMÄMALLIN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio 26.2.2015 YKSIPORTAISEN KUNTAYHTYMÄMALLIN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavaksi laiksi

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Psykiatriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hanna-Mari Alanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään?

Esityksen pääkohdat. Sote-uudistus missä nyt mennään? Sote-uudistus missä nyt mennään? Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.11.2015 Pekka Järvinen, STM 11.11.2015 1 Esityksen pääkohdat Hallitusohjelman kirjaukset Rahoitusratkaisu Alueratkaisu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp)

Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Teuvo Pohjolainen 16.6.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 5/2015 vp) Perustuslakivaliokunnan pyytämänä

Lisätiedot

1. Mallin tarkoituksenmukaisuus ja kansanvaltaisuuden toteutuminen

1. Mallin tarkoituksenmukaisuus ja kansanvaltaisuuden toteutuminen 26.2.2015 Perustuslakivaliokunnalle HE 324/2014 Perustuslakivaliokunta antoi 19.2.2015 lausuntonsa (PeVL 67/324/2014 vp) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevasta hallituksen esityksestä HE 324/2014.

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Diabetesliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Vuorisalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnalle. 16.1.2015 Martti Kekomäki

Perustuslakivaliokunnalle. 16.1.2015 Martti Kekomäki Perustuslakivaliokunnalle 16.1.2015 Martti Kekomäki Ongelmanasettelu Hankkeen perustuslaillisuuden keskeisin pulma ei ole PeL:n 121 vaan kansalaisen ja kunnan perustuslaillisen aseman ristiriita Tavoitteena

Lisätiedot

LAUSUNTO. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Integraatio

LAUSUNTO. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Integraatio Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista Integraatio Ehdotettu lainsäädäntö antaa hyvät mahdollisuudet palvelujärjestelmän toiminnallisen integraatioon,

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Opetus- ja kulttuuriministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Väisänen Matti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-järjestämislain tilanne 3.2.2015 Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kärkölän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Jaatinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle?

Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle? Millainen itsehallintomalli Uudellemaalle? Finlandia-talo 16.9.2015 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Hallitusohjelma ja sote-selvityshenkilöhanke merkitsevät hallintohistoriassa ainutlaajuisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kestävän kuntatalouden johtaminen

Kestävän kuntatalouden johtaminen Kestävän kuntatalouden johtaminen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 11.3.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Talouspoliittiset ja taloudelliset lähtökohdat kuntatalouden johtamiselle ovat poikkeuksellisen

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee PL 33 00023 Valtioneuvosto ASIA Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksestä STM090:00/2013 Lääkäripalveluyritykset

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot