Sisällysluettelo LIITE 19

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 3 1. Ordförandens översikt 5 2. Tuloksellisuuden kuvaus Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan tuloksellisuus Yleistä Tutkinnon toimeenpano Ylioppilastutkinnon kehittäminen Kehittämishankkeet Koulutustoiminta Kansainvälinen toiminta Kustannusvastaavuuslaskelmat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja päätelmät Talousarvion toteutumisen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi 18 LIITE 19 2

3 1. Puheenjohtajan katsaus Lukiolaissa todetaan, että ylioppilastutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Lukiolain ja hallitusohjelman tavoitteet ovat selkeitä ja johdonmukaisia. Lukion opetussuunnitelman ja ylioppilastutkinnon uudistukset ovat kuitenkin viime aikoina nostattaneet laajaa keskustelua. Lukio on yleissivistävä oppilaitos. Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Ylioppilastutkinnon osalta yleissivistys voidaan rajata lukion opetussuunnitelman mukaisiksi tiedoiksi ja taidoiksi. Myöhempien opintojen ja työelämän kannalta kypsyyden tulee ilmetä ainakin valmiutena elinikäiseen opiskeluun ja sosiaalisina valmiuksina. Näistä lukion opetussuunnitelman perusteissa on mainittu opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaidot sekä oma-aloitteisuus. Sosiaalisista valmiuksista mainitaan yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Erityisesti huomiota kiinnitettiin jo 2003 tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Näiden valmiuksien arvioinnissa riittää ylioppilastutkintolautakunnalle haasteita. Nykyisin ainoastaan äidinkieli on pakollinen kaikille ylioppilastutkinnon suorittajille. Kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta kokelas valitsee seuraavien kokeiden joukosta: toinen kotimainen kieli, matematiikka, vieraiden kielten kokeet ja reaaliaineiden kokeet. Lukiossa on mahdollista opiskella useita kymmeniä eri oppiaineita. Keskimäärin ylioppilastutkinnon suorittaja suorittaa vähän yli viisi koetta. Valinnaisuus on tuonut mukanaan mahdollisuuden omien intressien ja kykyjen mukaiseen suuntautumiseen ja keskittymiseen. Valinnaisuus on mahdollistanut kirjoitettavien aineiden kombinaatiolla taktikoinnin. Lukion eri oppiaineiden kurssimäärät vaihtelevat melkoisesti (minimissä 1 pakollinen ja 2 valtakunnallista syventävää, maksimissa 10 pakollista ja 3 valtakunnallista syventävää kurssia). Kokelailla on houkutus vähentää työmääräänsä, vaikka tulevaisuudet toiveet siintäisivätkin korkealla. Hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta. Käytössä on arviointitapa, jossa jokaisen kokeen arvosanat jaetaan kirjoituskerroittain normaali- eli Gaussin jakauman mukaisesti. Tämä oli alkujaan perusteltumenettelytapa, sillä tuolloin kokelaat suorittivat pääosin samat kokeet. Normaalijakaumaan perustuvan arvioinnin lähtöoletus onkin, että arvioitava joukko ei ole valikoitunut. Nykyisin eri aineita kirjoittavat kuitenkin lukumäärältään ja valmiuksiltaan hyvinkin erilaiset kokelasryhmät. On toistuvasti osoitettu, että eri aineiden arvosanojen vaativuustasoissa on tästä johtuen suuria eroja. Useissa aineissa on myös huomattavat erot kevään ja syksyn arvosanojen vaativuustasojen välillä. Moni kokelas kaihtaa kokeita, joista on erityisen vaikea saada hyviä arvosanoja. Nämä ohjausvaikutukset eivät ole suotavia, sillä tulosten tulisi heijastaa kirjoittajan kiinnostuksen kohteita, osaamista ja opintovalmiuksia mahdollisimman hyvin. Tilanne on epätarkoituksenmukainen myös korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen sekä lopulta työelämän kannalta. Ylioppilastutkinnon arvosanojen antaman tiedon tulisi auttaa löytämään hakijoiden joukosta ne, joilla on parhaat valmiudet yliopisto- ja korkeakouluopinnoissa menestymiseen. Opiskelijavalin- 3

4 noissa tarvitaan siksi luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa aineesta ja kirjoituskerrasta riippumatta. Tämä on myös eduksi hakijoiden oikeusturvan kannalta. Arvosanojen vaativuustasojen erot voidaan korjata usealla tavalla. Tehokas keino olisi ankkuroida aineiden ja kirjoituskertojen arvosanajakaumat sellaisen uuden kokeen tuloksiin, joka mittaa lukion opetussuunnitelman mukaisten tietojen ja taitojen kypsää soveltamista, sekä uuden tiedon käsittelyä ja sen pätevyyden arviointia suhteessa opittuun. Samalla uusi koe varmistaisi, että tuoreilla ylioppilailla todella on nämä valmiudet. Myös äidinkielen koetta on tarkoitus kehittää tähän suuntaan. Hallitusohjelman mukaisen uuden kokeen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana. Olennainen aluillaan oleva uudistus on tieto- ja viestintätekniikan ottaminen käyttöön ylioppilastutkinnon suorittamisessa lähivuosina. Myös kielten arvioinnin kehittämisestä käydään vilkasta keskustelua. Uusi lautakunta aloittaa siis kautensa mielenkiintoisten ja innostavien haasteiden äärellä. Patrik Scheinin 4

5 1. Ordförandens översikt I gymnasielagen fastställs det att studentexamens syfte är att klarlägga om studerandena har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt uppnått tillräcklig mogenhet enligt målen för gymnasieutbildningen. Studentexamen medför allmän behörighet för fortsatta studier vid högskola. I enlighet med regeringsprogrammet ska studentexamen utvecklas så att den stöder utbildningens allmänbildande mål och möjliggör bredare nyttiggörande av studentexamen vid antagning av studerande till högskolor. De mål som fastställs i gymnasielagen och regeringsprogrammet är tydliga och samstämmiga. Revideringen av gymnasiets läroplan och studentexamen har dock väckt debatt den senaste tiden. Gymnasiet är en allmänbildande läroinrättning. Enligt grunderna för gymnasiets läroplan ska undervisningen och den övriga verksamheten i gymnasiet ordnas enligt de allmänna, riksomfattande målen i statsrådets förordning (955/2002) så att det är möjligt för de studerande att skaffa sig en bred allmänbildning och forma en strukturerad världsbild. För studentexamens del kan allmänbildningen avgränsas till sådana kunskaper och färdigheter som avses i gymnasiets läroplan. Med tanke på senare studier och arbete bör mognaden åtminstone komma till uttryck i form av beredskap för livslångt lärande och sociala färdigheter. Av dessa nämns studie-, informationssöknings-, informationshanterings- och problemlösningsfärdigheter samt initiativförmåga i grunderna för gymnasiets läroplan. Av de sociala färdigheterna nämns samarbets-, interaktions- och kommunikationsförmågan. Särskild vikt fästes redan år 2003 vid mångsidiga färdigheter i att använda informations- och kommunikationsteknik. När det gäller bedömningen av dessa färdigheter har studentexamensnämnden många utmaningar att möta. Nuförtiden är endast ämnet modersmål obligatoriskt för alla som avlägger studentexamen. Examinanden väljer tre andra obligatoriska prov till sin examen bland dessa ämnen: det andra inhemska språket, matematik, de främmande språken och realämnena. I gymnasiet är det möjligt att studera tiotals olika läroämnen. I genomsnitt skriver examinanderna drygt fem prov. Valbarheten har gett examinanderna möjlighet att välja inriktning och fokus enligt intresse och förmåga. Valbarheten har också gjort det möjligt att taktikera med kombinationen av ämnen. Antalet kurser i olika läroämnen i gymnasiet varierar kraftigt (allt från ett minimum av 1 obligatorisk och 2 riksomfattande fördjupade till ett maximum av 10 obligatoriska och 3 riksomfattande fördjupade kurser). Examinanderna känner sig lockade att minska arbetsbördan, fast de samtidigt kan ha höga förhoppningar om framtiden. I enlighet med regeringsprogrammet ska studentexamen utvecklas så att den möjliggör bredare nyttiggörande av examen vid antagning av studerande till högskolor genom att man förbättrar provvitsordens jämförbarhet. Nu tillämpas en bedömning som innebär att vitsorden för varje prov och examensomgång fördelas enligt normalfördelningen, dvs. Gaussfördelningen. När det begav sig var detta ett motiverat bedömningsförfarande, eftersom alla examinander på den tiden i stort avlade samma prov. Grundantagandet för en bedömning som grundar sig på Gaussfördelningen är att den population som bedöms inte baserar sig på ett urval. Nuförtiden är det dock grupper bestående av ett varierande antal examinander med varierande färdigheter som skriver de olika ämnena. Det har upprepade gånger framkommit att det därför finns stora skillnader i kravnivåerna för vitsorden i de olika ämnena. Flera ämnen uppvisar också märkbara skillnader mellan kravnivåerna för vitsord på våren respektive hösten. En del av examinanderna undviker prov där det är speciellt svårt att få goda vitsord. En styrande inverkan av det här slaget är inte gynnsam, eftersom resultaten i högsta grad borde avspegla examinandens intressen, kunnande och studiefärdig- 5

6 heter. Situationen är också oändamålsenlig med tanke på antagningen av studerande till högskolor och universitet, och i slutändan arbetslivet. Studentexamensbetyget, och den information det ger, borde göra det lättare att hitta de sökande som har de bästa färdigheterna att genomföra högskole- och universitetsstudier på ett framgångsrikt sätt. Vid urvalet av studerande behövs därför tillförlitlig och jämförbar information, oberoende av ämne och provomgång. Detta är också en fördel med tanke på de sökandes rättssäkerhet. De skillnader som finns i kravnivåerna för vitsorden kan rättas till på olika sätt. Ett effektivtsätt är att förankra vitsordsfördelningen för ämnena och examensomgångarna i resultaten av ett nytt prov som mäter ett moget tillämpande av de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt behandlingen av ny information och bedömningen av dess tillförlitlighet i förhållande till det som examinanderna lärt sig. Det nya provet skulle samtidigt säkerställa att de nybakade studenterna verkligen besitter dessa färdigheter. Också provet i modersmål ska utvecklas i den riktningen. Planeringen av ett sådant nytt prov som avses i regeringsprogrammet påbörjas under år Det förestående införandet av informations- och kommunikationsteknik i studentexamen är en viktig reform. Det pågår också en livlig debatt om hur bedömningen av språk kunde utvecklas. Den nya nämnden inleder sitt mandat med intressanta och sporrande utmaningar. Patrik Scheinin 6

7 2. Tuloksellisuuden kuvaus Lukiolain (629/1998) 18 :n mukaan lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto, jonka avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukiolain 18 a :ssä (766/2004) säädetään muun henkilön kuin lukion opiskelijan oikeudesta osallistua ylioppilastutkintoon ja 18 b :ssä ylioppilastutkintolautakunnan oikeuksista ja velvollisuuksista. Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta.1ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka hoitaa tutkinnon toimeenpanoa ja lautakunnan hallintoa. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään lailla (672/2005). Valtioneuvoston asetuksella (915/2005) annetaan tarkempia säännöksiä tutkinnon toimeenpanosta. Tutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ylioppilastutkintolautakunnan vuoden 2012 tulossopimus perustui valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2012, lukioita ja ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ylioppilastutkintolautakuntaa koskeviin päätöksiin. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2012 olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet. Luku alkaa ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuuden tarkastelulla. Seuraavaksi käydään läpi, kuinka tulossopimuksen mukainen keskeinen tavoite, ylioppilastutkinnon toimeenpano ja tutkintoon liittyvät kehittämistoimenpiteet 1. Lautakunnan jäsenet on lueteltu liitteessä. Samassa liitteessä on myös eritelty lautakunnan pitämät kokoukset sekä sen kertomusvuonna tekemät päätökset ja antamat lausunnot. toteutuivat. Tämän jälkeen esitetään kustannusvastaavuuslaskelmat ja käydään läpi henkisten voimavarojen kehittämisen ja hallinnan tunnuslukuja. Lopuksi analysoidaan vuoden tavoitteiden toteutumista kokonaisuutena. 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestelmän keskeinen vaikuttaja. Tutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Lisäksi se on lukiokoulutuksen jatkuva ja tärkeä arviointiväline. Ylioppilastutkinto takaa yhdenmukaisen arvioinnin lukiokoulutuksen päätteeksi, ja se on myös yliopistojen ja korkeakoulujen valintojen keskeinen peruste. Ylioppilastutkintolautakunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakunnan yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetushallituksen esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Valtioneuvosto muutti asetusta ylioppilastutkinnosta siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta kuultuaan. Ministeriö voi kuulla tarvittaessa myös muita sidosryhmiä (167/2012). Lautakunnan jäsenet ja virkamiehet antavat myös ylioppilastutkintoon liittyvää koulutusta. Heidän toimintansa eri yhteistyötahojen kanssa lisää ylioppilastutkintolautakunnan vaikuttavuutta suomalaisessa koulutuspolitiikassa Tutkinnon kehittämishankkeisiin osallistuvat lautakunnan jäsenten lisäksi usein myös ulkopuoliset asiantuntijat. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi lautakunnan yhteistyötahoja ovat mm. Opetushallitus, Suomen Yliopistojen Rehtorien Neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, eri aineiden opettajayhdistykset ja Suomen Lukiolaisten Liitto. 7

8 Ylioppilastutkinto herättää jatkuvasti runsaasti mielenkiintoa tiedotusvälineissä. Kiinnostus tutkintoa kohtaan on suurimmillaan ylioppilaskirjoitusten aikana ja tutkintotulosten valmistuttua. Lautakunnan tiedottamisesta vastaavat lautakunnan puheenjohtaja ja pääsihteeri. Lisäksi lautakunta toimittaa erilaisia tiedotteita tiedotusvälineiden julkaistavaksi. Nämä tiedotteet sisältävät tietoja mm. tutkintoon ilmoittautuneiden kokelaiden ja valmistuneiden ylioppilaiden määristä. Myös lautakunnan vuosittain julkaisema tilastojulkaisu sisältää monipuolisesti tietoa tutkinnosta Tutkinnon toimeenpano Ylioppilastutkintoa suorittamaan ilmoittautui vuonna 2012 kaikkiaan henkilöä. Tähän lukuun sisältyvät tutkintoa yhdellä kertaa ja hajauttamalla suorittavat ylioppilaskokelaat sekä myös hyväksytyn ja hylätyn kokeen uusijat ja tutkinnon täydentäjät. Ilmoittautuneita oli (1,94 %) vähemmänkuin edellisenä vuonna. Koekohtaisia ilmoittautumisia oli , mikä on (1,19 %) edellistä vuotta vähemmän. Lautakunnan jäsenet osallistuivat keväällä ja syksyllä koepäivinä Yleisradion järjestämiin suoriin nettitelevisiolähetyksiin, joissa he vastasivat tuoreeltaan oppiaineidensa koetta koskeviin kysymyksiin. Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus perustuu ensisijaisesti ylioppilastutkinnon merkittävään asemaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä uskottavuuteen ja laadukkuuteen arviointijärjestelmänä. 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan tuloksellisuus Yleistä Tulossopimuksen mukaisesti ylioppilastutkintolautakunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2012 olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet. Molemmat tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Lautakunta ei voi vaikuttaa tutkintoon osallistuvien kokelaiden määrään tai siihen, kuinka moneen kokeeseen he ilmoittautuvat. Kokelas- tai koekohtaisten ilmoittautumisten lukumäärälle asetetut tavoitteet ovat vain ennusteita. Ilmoittautumisten määrä vaikuttaa hyvin pitkälle lautakunnan työmäärään sekä tuloihin, joista noin 99 prosenttia muodostuu kokelaiden maksamista perusmaksuista ja koekohtaisista maksuista. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintaa ei ole tuotteistettu, eikä lautakunnan jäsenistö ole työajanseurannan piirissä. Nämä tekijät vaikeuttavat toiminnan tehokkuuden mittaamista. Vuonna 2012 lautakuntaan kuului 39 jäsentä. Lautakunnalla on myös apujäseniä, jotka toimivat lähinnä koesuoritusten arvostelijoina eli sensoreina. Osa heistä osallistuu myös tehtävien laadintaan. Vuonna 2012 arvostelutyöhön osallistuneita apujäseniä oli 335. Sekä lautakunnan jäsenet että sen apujäsenet hoitavat tehtäviään sivutoimisina oman päätoimensa ohella, joten heidän osaltaan ei ole mahdollista suorittaa työajanseurantaa. Tutkinnon käytännön toimeenpanosta vastaavan kanslian henkilöstön määrä oli 20 virkamiestä. Tämän lisäksi kansliassa työskente- 8

9 lee kiireisimpinä aikoina tuntipalkkaisia työntekijöitä, joiden yhteenlaskettu työpanos on yhden henkilötyövuoden luokkaa. Ylioppilastutkintolautakunta laati vuoden 2012 kevään ja syksyn tutkintoja varten yhteensä 84 koetta. Arvostelusuorituksia kertyi vuonna 2012 yhteensä Ylioppilastutkinnon kehittäminen Kehittämishankkeet Kertomusvuonna on jatkettu eri kokeiden sisältöjen kehittämistä alkaen voimaan tulleiden lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta siten, että kokeet entistä enemmän mittaavat taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa. Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kielivaliokunta ja kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä toteuttivat vuonna 2012 hankkeen, jossa kielikokeiden tuloksia verrataan lukion opetussuunnitelman perusteiden taitotasoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hanketta varten määrärahan. Hankkeesta tuotettava raportti valmistuu keväällä Lautakunta uudisti toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset ja lähetti ne kouluihin kertomusvuoden keväällä. Uudet määräykset koskivat ensimmäisen kerran syksyn tutkinnon toimeenpanoa. Myös äidinkielen ja modersmålin kokeiden määräykset uudistettiin. Määräykset lähetettiin kouluihin syksyllä ja ne tulevat voimaan kevään 2013 tutkinnosta alkaen. Samaan aikaan tuli voimaan myös kuulovamman huomioon ottamista koskeva uusi määräys. Kertomusvuoden aikana uudistettiin lisäksi määräykset, jotka koskevat sairauden, vamman tai puoltolauseen sekä luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa. Ne tulevat voimaan syksyn 2013 tutkinnosta alkaen. 9

10 Tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa ylioppilastutkinnossa valmistellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2012 tehtiin hankkeeseen liittyvä esiselvitys, jossa tutkittiin sähköisen ylioppilastutkinnon toteuttamisen erilaisia mahdollisuuksia.. Ryhmä sai työnsä päätökseen kertomusvuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erillisrahoituksen tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton valmisteluun. Rahoituksen turvin käynnistettiin projektiryhmän rekrytointiprosessi joulukuussa Hallitusohjelman mukaisesti toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Työ käynnistettiin kertomusvuoden aikana. Kehittämisryhmän lisäksi työtä ovat tehneet tarkoitusta varten erikseen palkatut tutkijat (äidinkieli ja modersmålet). Toimintavuoden aikana on laadittu viisi tehtäväkokonaisuutta, joita on testattu 8 suomenkielisessä ja 6 ruotsinkielisessä koulussa. Tietoa kokeen toimivuudesta on kerätty 1100 oppilaalta ja 32 opettajalta. Kehittämishankkeen tulokset raportoidaan syksyllä Lautakunta selvittää myös koearvosanojen vertailtavuutta tutkintokerroittain ja keinoja tutkintokertojen välisen vaihtelun hallintaan. Selvitystyö vertailukelpoisuuden määrittämiseksi alkoi vuonna 2012 ja tuloksia siitä saadaan kevään 2013 aikana. Kumpaankin edellä kuvattuun tarkoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erillisen määrärahan, jonka turvin työskentely mahdollistuu. Lautakunta on vuodesta 2005 alkaen tuottanut ylioppilastutkintoa käsittelevää tilastojulkaisua. Julkaisu toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Siihen kootaan pääosin ylioppilastutkintorekisterin sisältämien tietojen pohjalta laadittuja yleisesti kiinnostavia tilastoja sekä aineistoa koulutuksen arvioinnin, koulutuksen tuottavuuden mittaamisen ja koulutuksen kehittämisen tarpeisiin. Lautakunta tuotti julkaisun myös kertomusvuonna ja kehitti sen sisältöä edelleen. Jälkitutkimustyöryhmä on työskennellyt aktiivisesti kertomusvuonna. Vireillä on hankkeita jälkitutkimusten ja muun tutkinnon seurannan parantamiseksi. Näihin liittyy sähköisen ylioppilastutkintorekisterin suomien mahdollisuuksien täysimittaisempi hyödyntäminen Koulutustoiminta Ylioppilastutkinnon kehittäminen edellyttää lautakunnan jäsenten, tehtävänlaatijoiden ja koesuoritusten arvostelijoiden jatkuvaa kouluttamista. Kullakin tutkintokerralla kaikissa ainejaoksissa järjestettävissä sensorikokouksissa annetaan sensoreille koulutusta arvioinnin yhdenmukaistamiseksi. Pääsihteeri Anneli Roman on pitänyt esityksen aiheesta Ylioppilastutkinnon uudistaminen aluehallintovirastojen järjestämässä Lukion kehittämisseminaarissa Tampereella 9.3. ja Kuntaliiton järjestämässä Lukiokoulutuksen rehtoriverkoston seminaarissa Helsingissä 8.6. Hän on osallistunut lautakunnan edustajana Kuntaliiton järjestämään Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaariin ja siellä pidettyyn paneelikeskusteluun. Pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä on pitänyt verkkoluennon Keski-Pohjanmaan ja Kuopion lukioiden veso-päivillä Lisäksi hän piti esityksen Opetushallituksen järjestämillä Virtuaaliopetuksen päivillä ja oli juhlapuhujana Kasavuoren koulun itsenäisyysjuhlassa Kauniaisissa Tutkintosihteeri Anneli Sihvo on pitänyt esityksen aiheesta Erityisjärjestelyjen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat ja puoltolauseet Kouvolan lyseon lukiossa Kuulijoina on ollut Kouvolan lukioiden rehtoreita, opinto-ohjaajia, erityisopettajia, opettajia ja koulusihteerejä. Tietohallintoasiantuntija Tatu Suomi on pitänyt esityksen aiheesta Ylioppilastutkinnon kehityssuunnitelmia Vantaan lukioiden tieto- ja viestintätekniikan palaverissa 3.4., Jyväskylän koulutuskuntayhtymän järjestämillä lukioiden veso-päivillä ja suurten lukioiden tapaamisessa Lohjalla Hän on lisäksi pitänyt esityksen ylioppilastutkinnon sähköistämisestä Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingin Messukeskuksessa Yhteistyössä Opetushallituksen, opettajajärjestöjen ja kuntien koulutoimen kanssa on järjestetty lukion opettajille suunnattua ylioppilastutkintoon liittyvää koulutusta. Kouluttajina ovat olleet lautakunnan jäsenet ja Opetushallituksen virkamiehet. 10

11 Kansainvälinen toiminta Aktuaari Alex Hellsten osallistui vuotuiseen pohjoismaisen arviointiverkoston seminaariin, joka järjestettiin tällä kertaa Färsaarilla Hän piti esitelmän aiheesta Förändringstryck på den finska studentexamen. Lautakunnan jäsenet Pasi Pirttisaari ja Päivi Sihvonen osallistuivat Innsbruckissa Itävallassa järjestettyyn EALTA-konferenssiin, jonka teemana oli Validity in Language Testing and Assessment. The European Association for Language Testing and Assessment (EALTA) on eurooppalaisten kielitutkintoja järjestävien organisaatioiden yhteinen järjestö, jonka päätehtävä on edistää tieteellisten periaatteiden ymmärtämystä kielitaidon testaamisessa sekä parantaa Euroopan laajuista yhteistyötä. EALTA on riippumaton järjestö, jonka toiminnan käynnistämistä Euroopan Unioni on tukenut toimintaohjelmiensa puitteissa. Ylioppilastutkintolautakunta on ollut EALTA:n jäsen vuodesta 2005 alkaen. Julkisoikeudelliset tuotot, euroa, olivat kokelaiden maksamia perusmaksuja ja koekohtaisia maksuja (98,8 %) sekä tarkistusarvostelumaksuja (0,3 %). Suurin kustannuserä olivat arvostelu- ja muut palkkiot, jotka olivat 61,2 % kaikista menoista. Muita oleellisia eriä olivat kanslian palkkakustannukset, koetehtävien painatukset, yo-tutkintorekisterin käyttö ja ylläpito, toimitilavuokrat, kuullunymmärtämiskokeiden äänitteiden valmistus ja koetehtävien postitus. Liiketaloudellisia tuottoja, yhteensä euroa, saatiin lähinnä todistusjäljennöksistä, koesuoritusten kopioista, koulukohtaisista arvosanajakaumista ja julkisuuslain nojalla tilatuista kokeista. Niiden kustannuksia olivat palkat, palkkiot ja postitus sekä osuudet vuokrista ja tarvikkeista. Tietohallintoasiantuntija Tatu Suomi teki yhdessä Opetushallituksen edustajien kanssa opintomatkan Berliiniin TAO DAYS seminaariin Matkan tarkoituksena oli tutustua sähköisen TAO -testausympäristön käyttöön ja arvioida sen sopivuutta sähköiseen ylioppilastutkintoon, lukion sähköisiin kurssikokeisiin sekä peruskoulun oppimisarviointeihin. Lautakunta on jäsenenä eurooppalaisessa koulutuksen arviointijärjestössä: AEA Europe/ Association of Educational Assessment Kustannusvastaavuuslaskelmat Ylioppilastutkintolautakunnan kokelasmaksuista saatavat bruttotulot pienenivät vuodesta 2011, koska osa ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvista kiinteistä menoista siirrettiin valtion talousarviosta katettaviksi opiskelijakohtaisten kustannusten pienentämiseksi. Nettobudjetoitu siirtomääräraha nousi eurosta euroon ja tutkintomaksujen perusmaksu aleni 27 eurosta 14 euroon euron kokonaistuloista 99,1 % oli julkisoikeudellisia ja loput liiketaloudellisia tuloja. 11

12 12

13 2.2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Suurimmasta osasta lautakunnan toimintaa vastaa sen sivutoiminen jäsenistö. Jäsenistön vastuulla on muun muassa kokeiden laadinta ja koesuoritusten arvostelu. Tutkinnon toimeenpanon organisointia ja teknistä toteutusta sekä hallintoa ja yhteydenpitoa lukioihin hoitaa ja kehittää lautakunnan kanslia. Koska jäsenistö hoitaa tehtäviään oman toimensa ohella eikä sen osalta ole mahdollista suorittaa työajan seurantaa, tarkastellaan tässä osiossa vain lautakunnan kansliaa. Vuoden 2012 lopussa kanslian henkilöstömäärä oli 20 virkamiestä. Vakinaisia kokoaikaisia virkamiehiä oli 19 ja määräaikaisia 1. Kansliassa työskentelee kiireisimpinä aikoina lisäksi määräaikaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä. Kertomusvuonna heitä oli keväällä 8 ja syksyllä 6. Kansliassa tehtiin yhteensä 21,1 henkilötyövuotta. Henkilöstössä tapahtui muutoksia toimintavuoden aikana. Lautakunnan pitkäaikainen pääsihteeri ja kanslian esimies Anneli Roman jäi eläkkeelle Hänen seuraajakseen opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti FK Kaisa Vähähyypän, joka aloitti työn Avoinna olleeseen toimistosihteerin virkaan valittiin Mari Autio, joka aloitti tehtävässä vuoden 2013 alussa. Vakituinen palvelussuhde päättyi kahdella henkilöllä, joista kumpikin siirtyi eläkkeelle. Vuonna 2011 eläkkeelle siirtyi kolme henkilöä. Virkamiehistä 13 oli naisia ja 7 miehiä. Henkilöstön keski-ikä 45,4 vuotta oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 44,9 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 50 prosenttia. Keskimääräistä koulutustasoa kuvaava koulutustasoindeksi nousi edellisvuodesta ja oli vuonna ,6 (indeksin vaihteluväli 1 8). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 50 prosenttia henkilöstöstä. Säännöllisenä työaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2012 oli 82,9 prosenttia. Henkilöstön työvoimakustannukset olivat euroa. Sairauspoissaolojen määrä laski huomattavasti edellisvuoteen nähden. Sairastamiseen käytettiin kertomusvuonna keskimäärin 3,6 työpäivää henkilötyövuotta kohti (v ,3). Pienessä virastossa sairauspoissaolojen keskimääräinen luku voi vaihdella vuosittain paljon, sillä yksikin pitkä sairausloma nostaa keskimääräiset luvut korkeiksi. Lautakunta sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Terveystalon kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Henkilöstön osaamisesta ja voimavaroista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkeää toiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta. Henkilöstökoulutukseen käytettiin aikaa kertomusvuonna 1,2 työpäivää henkilötyövuotta kohti eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (0,8 tp/htv). Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Se laati työsuojelun toimintasuunnitelman ja viimeisteli kanslian yhdenvertaisuussuunnitelman. Toimikunnan aloitteesta toteutettiin joulukuussa henkilöstölle suunnattu koulutustilaisuus, jonka aiheena oli myönteisyys työyhteisön voimavarana. Kouluttajana toimi YTM, positiivisen psykologian maisteri Tiina Laane (Moodment Oy). Toimikunta suunnitteli ja järjesti myös kesäkuun työhyvinvointipäivän, jota vietettiin kesäkuussa Kotkassa. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu kävivät vuotuiset palautekeskustelut lautakunnan puheenjohtajan ja kanslian esimiehen kanssa. Virkistystoimikunta huolehti joulujuhlan järjestämisestä. Työkunnon edistämiseksi lautakunta kustansi henkilöstölle kymmenen käsittelykertaa sisältäneen hieronnan. Henkilöstön liikuntaharrastuksia tuettiin tarjoamalla liikuntaseteleitä. 13

14 14

15 2.3 Tulosanalyysi ja päätelmät Ylioppilastutkintolautakunnan keskeiset tavoitteet kertomusvuodelle olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet. Myös lautakunnan pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää valmiutta panna toimeen ylioppilastutkinto ennalta tarkalleen määrittelemättömälle joukolle ylioppilaskokelaita sekä kehittää tutkintoa. Molemmat kertomusvuoden tavoitteet saavutettiin. Tutkinnon läpivienti sujui suunnitelmien mukaan. Tutkintoon ilmoittautui henkilöä suorittamaan :tta koetta. Vuoden 2012 aikana kehitettiin tutkinnon kokeita ja käytännön toimeenpanoa. Tutkinnon kehittämisen johdosta myös jäsenistön kouluttaminen vaati panostusta. Asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin. Lautakunnan pääasiallinen tulonlähde ovat kokelaiden maksamat tutkintomaksut. Kokelaskohtaiset tutkintomaksut koostuvat perusmaksusta ja kustakin kokeesta perittävästä maksusta. Perusmaksua laskettiin vuoden 2012 alusta. Sekä lautakunnan tulot että menot pienenivät edellisvuodesta. Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestelmän keskeinen elementti. Se antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden, toimii korkeakoulujen opiskelijavalinnan välineenä ja sillä on merkittävä rooli lukiokoulutuksen arvioinnissa. Tutkinto sinänsä on perinteikäs instituutio, ja vaikka lautakunta on virastona pieni, sen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää. 3. Talousarvion toteutumisen analyysi Ylioppilastutkintolautakunta on opetusministeriön alainen virasto, joka on nettobudjetoitu menopuolelle vuodesta 2007 alkaen. Lautakunnan nettomenot talousarviotililtä olivat euroa, joten euroa siirtomäärärahaa voitiin siirtää vuodelle Toiminnan toteutuneet bruttotulot olivat euroa eli euroa (0,1 %) suuremmat kuin talousarvion bruttotulot Bruttomenot pienenivät eurolla (7,3 %). Ylioppilastutkintolautakunnan kokelasmaksuista saatavat bruttotulot pienenivät vuodesta 2011, koska osa ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvista kiinteistä menoista siirrettiin valtion talousarviosta katettaviksi opiskelijakohtaisten kustannusten pienentämiseksi. Nettobudjetoitu siirtomääräraha nousi eurosta euroon ja tutkintomaksujen perusmaksu aleni 27 eurosta 14 euroon. Lautakunta sai euroa kehittämismäärärahaa ylioppilastutkinnon kielikokeiden kehittämiseen sekä euroa äidinkielen kokeen kehittämiseen ja koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittämiseen eri tutkintokertojen välillä vuosina

16 16

17 17

18 4. Sisäisen valvonnan arviointi Ylioppilastutkintolautakunnan johdon vastuu sisäisestä valvonnasta, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä, perustuu ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin, lautakunnan ohjesääntöön sekä opetusministeriön taloussääntöön. Sisäinen valvonta on osa lautakunnan johtamista, ohjausta ja vastuullista esimiestyötä. Ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole omaa, erillistä sisäistä tarkastusta. Lautakunta kuuluu opetusministeriön alaisena virastona ministeriön säännöllisesti tapahtuvan sisäisen tarkastuksen piiriin. Lautakunnan toiminnan ohjausta koskevat asiakirjat, kuten opetusministeriön ja lautakunnan välinen tulossopimus, talousarvioesitys, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelma, liittyvät olennaisesti sisäiseen valvontaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan sen sisäinen valvonta täyttää säädetyt vaatimukset, eikä kertomuskaudella ole havaittu väärinkäytöksiä. 18

19 LIITE Ylioppilastutkintolautakunta Ylioppilastutkinnon johtamisesta ja järjestämisestä sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta, johon opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuosiksi puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Opetushallituksen esityksestä. Lautakunnan nimeäminen on kirjattu lukiolakiin. Vuonna 2012 lautakunnassa oli 39 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajaksi opetusministeriö on nimennyt vuosiksi professori Juhani Lokin sekä jäseniksi seuraavat henkilöt: professori Timo Airaksinen, opetusneuvos Pekka Elo, yliopistonlehtori Maria Green-Vänttinen, kielenhuoltaja Anna Maria Gustafsson, yliopistonlehtori Raili Hildén, opetusneuvos Lea Houtsonen, yliopistonlehtori Taina Hämäläinen, professori Reija Jokela, kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko- Paavola, yliopistonlehtori Mervi Kaarninen, professori Lasse Kannas, sektorijohtaja Päivi Kilpinen, professori Juha Kinnunen, dosentti Jyri Komulainen, yliopistonlehtori Nina Korimo-Girod, yliopistonlehtori Arto Lehmuskallio, professori Mikko Lehtonen, professori Minna-Riitta Luukka, yliopistonlehtori Jan Löfström, dosentti Olli Löytty, yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki, opetusneuvos Marja Montonen, yliopettaja Sisko Mällinen, opetusneuvos Leena Nissilä, yliopistonopettaja Yvonne Nummela, dosentti Jorma Paranko, dosentti Anu-Katriina Pesonen, tutkija Pasi Pirttisaari, opetusneuvos Kalevi Pohjala, opetusneuvos Katarina Rejman, dosentti Tiina Rissanen, professori Heimo Saarikko, professori Pekka Sammallahti, yliopistonlehtori Päivi Sihvonen, opetusneuvos Pirjo Sinko, yliopistonlehtori Jukka Valjakka, yliopettaja Aino Vuorijärvi ja professori Matti Vuorinen. Lautakunta on valinnut varapuheenjohtajiksi vuosiksi opetusneuvos Kalevi Pohjalan ja professori Juha Kinnusen. Kokoukset vuonna 2012 Lautakunta piti 8 yleiskokousta. A valiokunta, jonka muodostavat äidinkielen, matematiikan ja reaaliaineiden edustajat, kokoontui 8 kertaa. Kielivaliokunta, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä kokeen edustajat, kokoontui 27 kertaa. Lautakunnan asettamat valiokunnat ja työryhmät kokoontuivat seuraavasti: kokouksia työvaliokunta 4 äidinkielen kokeen kehittämistyöryhmä 10 kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä 1 jälkitutkimustyöryhmä 3 lukivaliokunta 2 käsiteltyjä tapauksia lääkärintodistusvaliokunta 2 käsiteltyjä tapauksia vieraskielisten kokelaiden puoltolauseita käsittelevä valiokunta 2 käsiteltyjä tapauksia kuullunymmärtämiskokeen häiriöitä käsittelevä valiokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia 823 optisten lomakkeiden tarkistusvaliokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia 40 Jokaisella ylioppilastutkintoon sisältyvällä oppiaineella on oma jaoksensa. Ainejaokset pitivät yhteensä 573 kokousta. Lautakunnalla on oikeus ottaa koesuoritusten arvostelua ja koetehtävien laadintaa varten apujäseniä. Vuonna 2011 arvostelutyöhön osallistuvia apujäseniä oli

20 Lautakunnan päätökset ja lausunnot vuonna 2012 Lautakunta teki hakemusten perusteella päätöksiä seuraavasti: Pyydettyjä todistusjäljennöksiä kirjoitettiin 1321, todistusten ruotsin ja englanninkielisiä käännöksiä 1031, rekisteriotteita 5 ja todistuksia korkeakoulukelpoisuudesta 44. Tutkinnon jälkeen tehtyjä koesuoritusten kopiopyyntöjä oli 102 ja suoritusten näyttöpyyntöjä 28. Lukiot tilasivat koulukohtaisia arvosanajakaumia kevään ja syksyn tutkinnoista yhteensä 558.Yhteystiedot Ylioppilastutkintolautakunta Lautakunta antoi viranomaisille yhdeksän lausuntoa. Lautakunta antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle yhden lausunnon. Lukioille lähetettiin yhteensä 14 tutkinnon järjestämiseen liittyvää kirjettä. Yksittäisille lukioille lähetettyjä erilaisia huomautuksia oli 296. Ne koskivat mm. puutteellisesti suoritettua alustavaa arvostelua, arvostelulomakkeiden täyttämistä ja koesuoritusten lähettämistä. 20