Sisällysluettelo LIITE 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo LIITE 19"

Transkriptio

1 1

2 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 3 1. Ordförandens översikt 5 2. Tuloksellisuuden kuvaus Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan tuloksellisuus Yleistä Tutkinnon toimeenpano Ylioppilastutkinnon kehittäminen Kehittämishankkeet Koulutustoiminta Kansainvälinen toiminta Kustannusvastaavuuslaskelmat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja päätelmät Talousarvion toteutumisen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi 18 LIITE 19 2

3 1. Puheenjohtajan katsaus Lukiolaissa todetaan, että ylioppilastutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Lukiolain ja hallitusohjelman tavoitteet ovat selkeitä ja johdonmukaisia. Lukion opetussuunnitelman ja ylioppilastutkinnon uudistukset ovat kuitenkin viime aikoina nostattaneet laajaa keskustelua. Lukio on yleissivistävä oppilaitos. Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Ylioppilastutkinnon osalta yleissivistys voidaan rajata lukion opetussuunnitelman mukaisiksi tiedoiksi ja taidoiksi. Myöhempien opintojen ja työelämän kannalta kypsyyden tulee ilmetä ainakin valmiutena elinikäiseen opiskeluun ja sosiaalisina valmiuksina. Näistä lukion opetussuunnitelman perusteissa on mainittu opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaidot sekä oma-aloitteisuus. Sosiaalisista valmiuksista mainitaan yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Erityisesti huomiota kiinnitettiin jo 2003 tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Näiden valmiuksien arvioinnissa riittää ylioppilastutkintolautakunnalle haasteita. Nykyisin ainoastaan äidinkieli on pakollinen kaikille ylioppilastutkinnon suorittajille. Kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta kokelas valitsee seuraavien kokeiden joukosta: toinen kotimainen kieli, matematiikka, vieraiden kielten kokeet ja reaaliaineiden kokeet. Lukiossa on mahdollista opiskella useita kymmeniä eri oppiaineita. Keskimäärin ylioppilastutkinnon suorittaja suorittaa vähän yli viisi koetta. Valinnaisuus on tuonut mukanaan mahdollisuuden omien intressien ja kykyjen mukaiseen suuntautumiseen ja keskittymiseen. Valinnaisuus on mahdollistanut kirjoitettavien aineiden kombinaatiolla taktikoinnin. Lukion eri oppiaineiden kurssimäärät vaihtelevat melkoisesti (minimissä 1 pakollinen ja 2 valtakunnallista syventävää, maksimissa 10 pakollista ja 3 valtakunnallista syventävää kurssia). Kokelailla on houkutus vähentää työmääräänsä, vaikka tulevaisuudet toiveet siintäisivätkin korkealla. Hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta. Käytössä on arviointitapa, jossa jokaisen kokeen arvosanat jaetaan kirjoituskerroittain normaali- eli Gaussin jakauman mukaisesti. Tämä oli alkujaan perusteltumenettelytapa, sillä tuolloin kokelaat suorittivat pääosin samat kokeet. Normaalijakaumaan perustuvan arvioinnin lähtöoletus onkin, että arvioitava joukko ei ole valikoitunut. Nykyisin eri aineita kirjoittavat kuitenkin lukumäärältään ja valmiuksiltaan hyvinkin erilaiset kokelasryhmät. On toistuvasti osoitettu, että eri aineiden arvosanojen vaativuustasoissa on tästä johtuen suuria eroja. Useissa aineissa on myös huomattavat erot kevään ja syksyn arvosanojen vaativuustasojen välillä. Moni kokelas kaihtaa kokeita, joista on erityisen vaikea saada hyviä arvosanoja. Nämä ohjausvaikutukset eivät ole suotavia, sillä tulosten tulisi heijastaa kirjoittajan kiinnostuksen kohteita, osaamista ja opintovalmiuksia mahdollisimman hyvin. Tilanne on epätarkoituksenmukainen myös korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen sekä lopulta työelämän kannalta. Ylioppilastutkinnon arvosanojen antaman tiedon tulisi auttaa löytämään hakijoiden joukosta ne, joilla on parhaat valmiudet yliopisto- ja korkeakouluopinnoissa menestymiseen. Opiskelijavalin- 3

4 noissa tarvitaan siksi luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa aineesta ja kirjoituskerrasta riippumatta. Tämä on myös eduksi hakijoiden oikeusturvan kannalta. Arvosanojen vaativuustasojen erot voidaan korjata usealla tavalla. Tehokas keino olisi ankkuroida aineiden ja kirjoituskertojen arvosanajakaumat sellaisen uuden kokeen tuloksiin, joka mittaa lukion opetussuunnitelman mukaisten tietojen ja taitojen kypsää soveltamista, sekä uuden tiedon käsittelyä ja sen pätevyyden arviointia suhteessa opittuun. Samalla uusi koe varmistaisi, että tuoreilla ylioppilailla todella on nämä valmiudet. Myös äidinkielen koetta on tarkoitus kehittää tähän suuntaan. Hallitusohjelman mukaisen uuden kokeen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana. Olennainen aluillaan oleva uudistus on tieto- ja viestintätekniikan ottaminen käyttöön ylioppilastutkinnon suorittamisessa lähivuosina. Myös kielten arvioinnin kehittämisestä käydään vilkasta keskustelua. Uusi lautakunta aloittaa siis kautensa mielenkiintoisten ja innostavien haasteiden äärellä. Patrik Scheinin 4

5 1. Ordförandens översikt I gymnasielagen fastställs det att studentexamens syfte är att klarlägga om studerandena har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt uppnått tillräcklig mogenhet enligt målen för gymnasieutbildningen. Studentexamen medför allmän behörighet för fortsatta studier vid högskola. I enlighet med regeringsprogrammet ska studentexamen utvecklas så att den stöder utbildningens allmänbildande mål och möjliggör bredare nyttiggörande av studentexamen vid antagning av studerande till högskolor. De mål som fastställs i gymnasielagen och regeringsprogrammet är tydliga och samstämmiga. Revideringen av gymnasiets läroplan och studentexamen har dock väckt debatt den senaste tiden. Gymnasiet är en allmänbildande läroinrättning. Enligt grunderna för gymnasiets läroplan ska undervisningen och den övriga verksamheten i gymnasiet ordnas enligt de allmänna, riksomfattande målen i statsrådets förordning (955/2002) så att det är möjligt för de studerande att skaffa sig en bred allmänbildning och forma en strukturerad världsbild. För studentexamens del kan allmänbildningen avgränsas till sådana kunskaper och färdigheter som avses i gymnasiets läroplan. Med tanke på senare studier och arbete bör mognaden åtminstone komma till uttryck i form av beredskap för livslångt lärande och sociala färdigheter. Av dessa nämns studie-, informationssöknings-, informationshanterings- och problemlösningsfärdigheter samt initiativförmåga i grunderna för gymnasiets läroplan. Av de sociala färdigheterna nämns samarbets-, interaktions- och kommunikationsförmågan. Särskild vikt fästes redan år 2003 vid mångsidiga färdigheter i att använda informations- och kommunikationsteknik. När det gäller bedömningen av dessa färdigheter har studentexamensnämnden många utmaningar att möta. Nuförtiden är endast ämnet modersmål obligatoriskt för alla som avlägger studentexamen. Examinanden väljer tre andra obligatoriska prov till sin examen bland dessa ämnen: det andra inhemska språket, matematik, de främmande språken och realämnena. I gymnasiet är det möjligt att studera tiotals olika läroämnen. I genomsnitt skriver examinanderna drygt fem prov. Valbarheten har gett examinanderna möjlighet att välja inriktning och fokus enligt intresse och förmåga. Valbarheten har också gjort det möjligt att taktikera med kombinationen av ämnen. Antalet kurser i olika läroämnen i gymnasiet varierar kraftigt (allt från ett minimum av 1 obligatorisk och 2 riksomfattande fördjupade till ett maximum av 10 obligatoriska och 3 riksomfattande fördjupade kurser). Examinanderna känner sig lockade att minska arbetsbördan, fast de samtidigt kan ha höga förhoppningar om framtiden. I enlighet med regeringsprogrammet ska studentexamen utvecklas så att den möjliggör bredare nyttiggörande av examen vid antagning av studerande till högskolor genom att man förbättrar provvitsordens jämförbarhet. Nu tillämpas en bedömning som innebär att vitsorden för varje prov och examensomgång fördelas enligt normalfördelningen, dvs. Gaussfördelningen. När det begav sig var detta ett motiverat bedömningsförfarande, eftersom alla examinander på den tiden i stort avlade samma prov. Grundantagandet för en bedömning som grundar sig på Gaussfördelningen är att den population som bedöms inte baserar sig på ett urval. Nuförtiden är det dock grupper bestående av ett varierande antal examinander med varierande färdigheter som skriver de olika ämnena. Det har upprepade gånger framkommit att det därför finns stora skillnader i kravnivåerna för vitsorden i de olika ämnena. Flera ämnen uppvisar också märkbara skillnader mellan kravnivåerna för vitsord på våren respektive hösten. En del av examinanderna undviker prov där det är speciellt svårt att få goda vitsord. En styrande inverkan av det här slaget är inte gynnsam, eftersom resultaten i högsta grad borde avspegla examinandens intressen, kunnande och studiefärdig- 5

6 heter. Situationen är också oändamålsenlig med tanke på antagningen av studerande till högskolor och universitet, och i slutändan arbetslivet. Studentexamensbetyget, och den information det ger, borde göra det lättare att hitta de sökande som har de bästa färdigheterna att genomföra högskole- och universitetsstudier på ett framgångsrikt sätt. Vid urvalet av studerande behövs därför tillförlitlig och jämförbar information, oberoende av ämne och provomgång. Detta är också en fördel med tanke på de sökandes rättssäkerhet. De skillnader som finns i kravnivåerna för vitsorden kan rättas till på olika sätt. Ett effektivtsätt är att förankra vitsordsfördelningen för ämnena och examensomgångarna i resultaten av ett nytt prov som mäter ett moget tillämpande av de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt behandlingen av ny information och bedömningen av dess tillförlitlighet i förhållande till det som examinanderna lärt sig. Det nya provet skulle samtidigt säkerställa att de nybakade studenterna verkligen besitter dessa färdigheter. Också provet i modersmål ska utvecklas i den riktningen. Planeringen av ett sådant nytt prov som avses i regeringsprogrammet påbörjas under år Det förestående införandet av informations- och kommunikationsteknik i studentexamen är en viktig reform. Det pågår också en livlig debatt om hur bedömningen av språk kunde utvecklas. Den nya nämnden inleder sitt mandat med intressanta och sporrande utmaningar. Patrik Scheinin 6

7 2. Tuloksellisuuden kuvaus Lukiolain (629/1998) 18 :n mukaan lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto, jonka avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukiolain 18 a :ssä (766/2004) säädetään muun henkilön kuin lukion opiskelijan oikeudesta osallistua ylioppilastutkintoon ja 18 b :ssä ylioppilastutkintolautakunnan oikeuksista ja velvollisuuksista. Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta.1ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka hoitaa tutkinnon toimeenpanoa ja lautakunnan hallintoa. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään lailla (672/2005). Valtioneuvoston asetuksella (915/2005) annetaan tarkempia säännöksiä tutkinnon toimeenpanosta. Tutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ylioppilastutkintolautakunnan vuoden 2012 tulossopimus perustui valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2012, lukioita ja ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ylioppilastutkintolautakuntaa koskeviin päätöksiin. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2012 olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet. Luku alkaa ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuuden tarkastelulla. Seuraavaksi käydään läpi, kuinka tulossopimuksen mukainen keskeinen tavoite, ylioppilastutkinnon toimeenpano ja tutkintoon liittyvät kehittämistoimenpiteet 1. Lautakunnan jäsenet on lueteltu liitteessä. Samassa liitteessä on myös eritelty lautakunnan pitämät kokoukset sekä sen kertomusvuonna tekemät päätökset ja antamat lausunnot. toteutuivat. Tämän jälkeen esitetään kustannusvastaavuuslaskelmat ja käydään läpi henkisten voimavarojen kehittämisen ja hallinnan tunnuslukuja. Lopuksi analysoidaan vuoden tavoitteiden toteutumista kokonaisuutena. 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestelmän keskeinen vaikuttaja. Tutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Lisäksi se on lukiokoulutuksen jatkuva ja tärkeä arviointiväline. Ylioppilastutkinto takaa yhdenmukaisen arvioinnin lukiokoulutuksen päätteeksi, ja se on myös yliopistojen ja korkeakoulujen valintojen keskeinen peruste. Ylioppilastutkintolautakunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakunnan yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetushallituksen esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Valtioneuvosto muutti asetusta ylioppilastutkinnosta siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta kuultuaan. Ministeriö voi kuulla tarvittaessa myös muita sidosryhmiä (167/2012). Lautakunnan jäsenet ja virkamiehet antavat myös ylioppilastutkintoon liittyvää koulutusta. Heidän toimintansa eri yhteistyötahojen kanssa lisää ylioppilastutkintolautakunnan vaikuttavuutta suomalaisessa koulutuspolitiikassa Tutkinnon kehittämishankkeisiin osallistuvat lautakunnan jäsenten lisäksi usein myös ulkopuoliset asiantuntijat. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi lautakunnan yhteistyötahoja ovat mm. Opetushallitus, Suomen Yliopistojen Rehtorien Neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, eri aineiden opettajayhdistykset ja Suomen Lukiolaisten Liitto. 7

8 Ylioppilastutkinto herättää jatkuvasti runsaasti mielenkiintoa tiedotusvälineissä. Kiinnostus tutkintoa kohtaan on suurimmillaan ylioppilaskirjoitusten aikana ja tutkintotulosten valmistuttua. Lautakunnan tiedottamisesta vastaavat lautakunnan puheenjohtaja ja pääsihteeri. Lisäksi lautakunta toimittaa erilaisia tiedotteita tiedotusvälineiden julkaistavaksi. Nämä tiedotteet sisältävät tietoja mm. tutkintoon ilmoittautuneiden kokelaiden ja valmistuneiden ylioppilaiden määristä. Myös lautakunnan vuosittain julkaisema tilastojulkaisu sisältää monipuolisesti tietoa tutkinnosta Tutkinnon toimeenpano Ylioppilastutkintoa suorittamaan ilmoittautui vuonna 2012 kaikkiaan henkilöä. Tähän lukuun sisältyvät tutkintoa yhdellä kertaa ja hajauttamalla suorittavat ylioppilaskokelaat sekä myös hyväksytyn ja hylätyn kokeen uusijat ja tutkinnon täydentäjät. Ilmoittautuneita oli (1,94 %) vähemmänkuin edellisenä vuonna. Koekohtaisia ilmoittautumisia oli , mikä on (1,19 %) edellistä vuotta vähemmän. Lautakunnan jäsenet osallistuivat keväällä ja syksyllä koepäivinä Yleisradion järjestämiin suoriin nettitelevisiolähetyksiin, joissa he vastasivat tuoreeltaan oppiaineidensa koetta koskeviin kysymyksiin. Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus perustuu ensisijaisesti ylioppilastutkinnon merkittävään asemaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä uskottavuuteen ja laadukkuuteen arviointijärjestelmänä. 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan tuloksellisuus Yleistä Tulossopimuksen mukaisesti ylioppilastutkintolautakunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2012 olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet. Molemmat tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Lautakunta ei voi vaikuttaa tutkintoon osallistuvien kokelaiden määrään tai siihen, kuinka moneen kokeeseen he ilmoittautuvat. Kokelas- tai koekohtaisten ilmoittautumisten lukumäärälle asetetut tavoitteet ovat vain ennusteita. Ilmoittautumisten määrä vaikuttaa hyvin pitkälle lautakunnan työmäärään sekä tuloihin, joista noin 99 prosenttia muodostuu kokelaiden maksamista perusmaksuista ja koekohtaisista maksuista. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintaa ei ole tuotteistettu, eikä lautakunnan jäsenistö ole työajanseurannan piirissä. Nämä tekijät vaikeuttavat toiminnan tehokkuuden mittaamista. Vuonna 2012 lautakuntaan kuului 39 jäsentä. Lautakunnalla on myös apujäseniä, jotka toimivat lähinnä koesuoritusten arvostelijoina eli sensoreina. Osa heistä osallistuu myös tehtävien laadintaan. Vuonna 2012 arvostelutyöhön osallistuneita apujäseniä oli 335. Sekä lautakunnan jäsenet että sen apujäsenet hoitavat tehtäviään sivutoimisina oman päätoimensa ohella, joten heidän osaltaan ei ole mahdollista suorittaa työajanseurantaa. Tutkinnon käytännön toimeenpanosta vastaavan kanslian henkilöstön määrä oli 20 virkamiestä. Tämän lisäksi kansliassa työskente- 8

9 lee kiireisimpinä aikoina tuntipalkkaisia työntekijöitä, joiden yhteenlaskettu työpanos on yhden henkilötyövuoden luokkaa. Ylioppilastutkintolautakunta laati vuoden 2012 kevään ja syksyn tutkintoja varten yhteensä 84 koetta. Arvostelusuorituksia kertyi vuonna 2012 yhteensä Ylioppilastutkinnon kehittäminen Kehittämishankkeet Kertomusvuonna on jatkettu eri kokeiden sisältöjen kehittämistä alkaen voimaan tulleiden lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta siten, että kokeet entistä enemmän mittaavat taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa. Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kielivaliokunta ja kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä toteuttivat vuonna 2012 hankkeen, jossa kielikokeiden tuloksia verrataan lukion opetussuunnitelman perusteiden taitotasoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hanketta varten määrärahan. Hankkeesta tuotettava raportti valmistuu keväällä Lautakunta uudisti toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset ja lähetti ne kouluihin kertomusvuoden keväällä. Uudet määräykset koskivat ensimmäisen kerran syksyn tutkinnon toimeenpanoa. Myös äidinkielen ja modersmålin kokeiden määräykset uudistettiin. Määräykset lähetettiin kouluihin syksyllä ja ne tulevat voimaan kevään 2013 tutkinnosta alkaen. Samaan aikaan tuli voimaan myös kuulovamman huomioon ottamista koskeva uusi määräys. Kertomusvuoden aikana uudistettiin lisäksi määräykset, jotka koskevat sairauden, vamman tai puoltolauseen sekä luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottamista ylioppilastutkinnossa. Ne tulevat voimaan syksyn 2013 tutkinnosta alkaen. 9

10 Tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa ylioppilastutkinnossa valmistellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2012 tehtiin hankkeeseen liittyvä esiselvitys, jossa tutkittiin sähköisen ylioppilastutkinnon toteuttamisen erilaisia mahdollisuuksia.. Ryhmä sai työnsä päätökseen kertomusvuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erillisrahoituksen tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton valmisteluun. Rahoituksen turvin käynnistettiin projektiryhmän rekrytointiprosessi joulukuussa Hallitusohjelman mukaisesti toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Työ käynnistettiin kertomusvuoden aikana. Kehittämisryhmän lisäksi työtä ovat tehneet tarkoitusta varten erikseen palkatut tutkijat (äidinkieli ja modersmålet). Toimintavuoden aikana on laadittu viisi tehtäväkokonaisuutta, joita on testattu 8 suomenkielisessä ja 6 ruotsinkielisessä koulussa. Tietoa kokeen toimivuudesta on kerätty 1100 oppilaalta ja 32 opettajalta. Kehittämishankkeen tulokset raportoidaan syksyllä Lautakunta selvittää myös koearvosanojen vertailtavuutta tutkintokerroittain ja keinoja tutkintokertojen välisen vaihtelun hallintaan. Selvitystyö vertailukelpoisuuden määrittämiseksi alkoi vuonna 2012 ja tuloksia siitä saadaan kevään 2013 aikana. Kumpaankin edellä kuvattuun tarkoitukseen opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erillisen määrärahan, jonka turvin työskentely mahdollistuu. Lautakunta on vuodesta 2005 alkaen tuottanut ylioppilastutkintoa käsittelevää tilastojulkaisua. Julkaisu toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Siihen kootaan pääosin ylioppilastutkintorekisterin sisältämien tietojen pohjalta laadittuja yleisesti kiinnostavia tilastoja sekä aineistoa koulutuksen arvioinnin, koulutuksen tuottavuuden mittaamisen ja koulutuksen kehittämisen tarpeisiin. Lautakunta tuotti julkaisun myös kertomusvuonna ja kehitti sen sisältöä edelleen. Jälkitutkimustyöryhmä on työskennellyt aktiivisesti kertomusvuonna. Vireillä on hankkeita jälkitutkimusten ja muun tutkinnon seurannan parantamiseksi. Näihin liittyy sähköisen ylioppilastutkintorekisterin suomien mahdollisuuksien täysimittaisempi hyödyntäminen Koulutustoiminta Ylioppilastutkinnon kehittäminen edellyttää lautakunnan jäsenten, tehtävänlaatijoiden ja koesuoritusten arvostelijoiden jatkuvaa kouluttamista. Kullakin tutkintokerralla kaikissa ainejaoksissa järjestettävissä sensorikokouksissa annetaan sensoreille koulutusta arvioinnin yhdenmukaistamiseksi. Pääsihteeri Anneli Roman on pitänyt esityksen aiheesta Ylioppilastutkinnon uudistaminen aluehallintovirastojen järjestämässä Lukion kehittämisseminaarissa Tampereella 9.3. ja Kuntaliiton järjestämässä Lukiokoulutuksen rehtoriverkoston seminaarissa Helsingissä 8.6. Hän on osallistunut lautakunnan edustajana Kuntaliiton järjestämään Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaariin ja siellä pidettyyn paneelikeskusteluun. Pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä on pitänyt verkkoluennon Keski-Pohjanmaan ja Kuopion lukioiden veso-päivillä Lisäksi hän piti esityksen Opetushallituksen järjestämillä Virtuaaliopetuksen päivillä ja oli juhlapuhujana Kasavuoren koulun itsenäisyysjuhlassa Kauniaisissa Tutkintosihteeri Anneli Sihvo on pitänyt esityksen aiheesta Erityisjärjestelyjen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat ja puoltolauseet Kouvolan lyseon lukiossa Kuulijoina on ollut Kouvolan lukioiden rehtoreita, opinto-ohjaajia, erityisopettajia, opettajia ja koulusihteerejä. Tietohallintoasiantuntija Tatu Suomi on pitänyt esityksen aiheesta Ylioppilastutkinnon kehityssuunnitelmia Vantaan lukioiden tieto- ja viestintätekniikan palaverissa 3.4., Jyväskylän koulutuskuntayhtymän järjestämillä lukioiden veso-päivillä ja suurten lukioiden tapaamisessa Lohjalla Hän on lisäksi pitänyt esityksen ylioppilastutkinnon sähköistämisestä Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingin Messukeskuksessa Yhteistyössä Opetushallituksen, opettajajärjestöjen ja kuntien koulutoimen kanssa on järjestetty lukion opettajille suunnattua ylioppilastutkintoon liittyvää koulutusta. Kouluttajina ovat olleet lautakunnan jäsenet ja Opetushallituksen virkamiehet. 10

11 Kansainvälinen toiminta Aktuaari Alex Hellsten osallistui vuotuiseen pohjoismaisen arviointiverkoston seminaariin, joka järjestettiin tällä kertaa Färsaarilla Hän piti esitelmän aiheesta Förändringstryck på den finska studentexamen. Lautakunnan jäsenet Pasi Pirttisaari ja Päivi Sihvonen osallistuivat Innsbruckissa Itävallassa järjestettyyn EALTA-konferenssiin, jonka teemana oli Validity in Language Testing and Assessment. The European Association for Language Testing and Assessment (EALTA) on eurooppalaisten kielitutkintoja järjestävien organisaatioiden yhteinen järjestö, jonka päätehtävä on edistää tieteellisten periaatteiden ymmärtämystä kielitaidon testaamisessa sekä parantaa Euroopan laajuista yhteistyötä. EALTA on riippumaton järjestö, jonka toiminnan käynnistämistä Euroopan Unioni on tukenut toimintaohjelmiensa puitteissa. Ylioppilastutkintolautakunta on ollut EALTA:n jäsen vuodesta 2005 alkaen. Julkisoikeudelliset tuotot, euroa, olivat kokelaiden maksamia perusmaksuja ja koekohtaisia maksuja (98,8 %) sekä tarkistusarvostelumaksuja (0,3 %). Suurin kustannuserä olivat arvostelu- ja muut palkkiot, jotka olivat 61,2 % kaikista menoista. Muita oleellisia eriä olivat kanslian palkkakustannukset, koetehtävien painatukset, yo-tutkintorekisterin käyttö ja ylläpito, toimitilavuokrat, kuullunymmärtämiskokeiden äänitteiden valmistus ja koetehtävien postitus. Liiketaloudellisia tuottoja, yhteensä euroa, saatiin lähinnä todistusjäljennöksistä, koesuoritusten kopioista, koulukohtaisista arvosanajakaumista ja julkisuuslain nojalla tilatuista kokeista. Niiden kustannuksia olivat palkat, palkkiot ja postitus sekä osuudet vuokrista ja tarvikkeista. Tietohallintoasiantuntija Tatu Suomi teki yhdessä Opetushallituksen edustajien kanssa opintomatkan Berliiniin TAO DAYS seminaariin Matkan tarkoituksena oli tutustua sähköisen TAO -testausympäristön käyttöön ja arvioida sen sopivuutta sähköiseen ylioppilastutkintoon, lukion sähköisiin kurssikokeisiin sekä peruskoulun oppimisarviointeihin. Lautakunta on jäsenenä eurooppalaisessa koulutuksen arviointijärjestössä: AEA Europe/ Association of Educational Assessment Kustannusvastaavuuslaskelmat Ylioppilastutkintolautakunnan kokelasmaksuista saatavat bruttotulot pienenivät vuodesta 2011, koska osa ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvista kiinteistä menoista siirrettiin valtion talousarviosta katettaviksi opiskelijakohtaisten kustannusten pienentämiseksi. Nettobudjetoitu siirtomääräraha nousi eurosta euroon ja tutkintomaksujen perusmaksu aleni 27 eurosta 14 euroon euron kokonaistuloista 99,1 % oli julkisoikeudellisia ja loput liiketaloudellisia tuloja. 11

12 12

13 2.2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Suurimmasta osasta lautakunnan toimintaa vastaa sen sivutoiminen jäsenistö. Jäsenistön vastuulla on muun muassa kokeiden laadinta ja koesuoritusten arvostelu. Tutkinnon toimeenpanon organisointia ja teknistä toteutusta sekä hallintoa ja yhteydenpitoa lukioihin hoitaa ja kehittää lautakunnan kanslia. Koska jäsenistö hoitaa tehtäviään oman toimensa ohella eikä sen osalta ole mahdollista suorittaa työajan seurantaa, tarkastellaan tässä osiossa vain lautakunnan kansliaa. Vuoden 2012 lopussa kanslian henkilöstömäärä oli 20 virkamiestä. Vakinaisia kokoaikaisia virkamiehiä oli 19 ja määräaikaisia 1. Kansliassa työskentelee kiireisimpinä aikoina lisäksi määräaikaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä. Kertomusvuonna heitä oli keväällä 8 ja syksyllä 6. Kansliassa tehtiin yhteensä 21,1 henkilötyövuotta. Henkilöstössä tapahtui muutoksia toimintavuoden aikana. Lautakunnan pitkäaikainen pääsihteeri ja kanslian esimies Anneli Roman jäi eläkkeelle Hänen seuraajakseen opetus- ja kulttuuriministeriö nimitti FK Kaisa Vähähyypän, joka aloitti työn Avoinna olleeseen toimistosihteerin virkaan valittiin Mari Autio, joka aloitti tehtävässä vuoden 2013 alussa. Vakituinen palvelussuhde päättyi kahdella henkilöllä, joista kumpikin siirtyi eläkkeelle. Vuonna 2011 eläkkeelle siirtyi kolme henkilöä. Virkamiehistä 13 oli naisia ja 7 miehiä. Henkilöstön keski-ikä 45,4 vuotta oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 44,9 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 50 prosenttia. Keskimääräistä koulutustasoa kuvaava koulutustasoindeksi nousi edellisvuodesta ja oli vuonna ,6 (indeksin vaihteluväli 1 8). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 50 prosenttia henkilöstöstä. Säännöllisenä työaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2012 oli 82,9 prosenttia. Henkilöstön työvoimakustannukset olivat euroa. Sairauspoissaolojen määrä laski huomattavasti edellisvuoteen nähden. Sairastamiseen käytettiin kertomusvuonna keskimäärin 3,6 työpäivää henkilötyövuotta kohti (v ,3). Pienessä virastossa sairauspoissaolojen keskimääräinen luku voi vaihdella vuosittain paljon, sillä yksikin pitkä sairausloma nostaa keskimääräiset luvut korkeiksi. Lautakunta sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Terveystalon kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Henkilöstön osaamisesta ja voimavaroista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkeää toiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta. Henkilöstökoulutukseen käytettiin aikaa kertomusvuonna 1,2 työpäivää henkilötyövuotta kohti eli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (0,8 tp/htv). Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Se laati työsuojelun toimintasuunnitelman ja viimeisteli kanslian yhdenvertaisuussuunnitelman. Toimikunnan aloitteesta toteutettiin joulukuussa henkilöstölle suunnattu koulutustilaisuus, jonka aiheena oli myönteisyys työyhteisön voimavarana. Kouluttajana toimi YTM, positiivisen psykologian maisteri Tiina Laane (Moodment Oy). Toimikunta suunnitteli ja järjesti myös kesäkuun työhyvinvointipäivän, jota vietettiin kesäkuussa Kotkassa. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu kävivät vuotuiset palautekeskustelut lautakunnan puheenjohtajan ja kanslian esimiehen kanssa. Virkistystoimikunta huolehti joulujuhlan järjestämisestä. Työkunnon edistämiseksi lautakunta kustansi henkilöstölle kymmenen käsittelykertaa sisältäneen hieronnan. Henkilöstön liikuntaharrastuksia tuettiin tarjoamalla liikuntaseteleitä. 13

14 14

15 2.3 Tulosanalyysi ja päätelmät Ylioppilastutkintolautakunnan keskeiset tavoitteet kertomusvuodelle olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet. Myös lautakunnan pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää valmiutta panna toimeen ylioppilastutkinto ennalta tarkalleen määrittelemättömälle joukolle ylioppilaskokelaita sekä kehittää tutkintoa. Molemmat kertomusvuoden tavoitteet saavutettiin. Tutkinnon läpivienti sujui suunnitelmien mukaan. Tutkintoon ilmoittautui henkilöä suorittamaan :tta koetta. Vuoden 2012 aikana kehitettiin tutkinnon kokeita ja käytännön toimeenpanoa. Tutkinnon kehittämisen johdosta myös jäsenistön kouluttaminen vaati panostusta. Asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin. Lautakunnan pääasiallinen tulonlähde ovat kokelaiden maksamat tutkintomaksut. Kokelaskohtaiset tutkintomaksut koostuvat perusmaksusta ja kustakin kokeesta perittävästä maksusta. Perusmaksua laskettiin vuoden 2012 alusta. Sekä lautakunnan tulot että menot pienenivät edellisvuodesta. Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestelmän keskeinen elementti. Se antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden, toimii korkeakoulujen opiskelijavalinnan välineenä ja sillä on merkittävä rooli lukiokoulutuksen arvioinnissa. Tutkinto sinänsä on perinteikäs instituutio, ja vaikka lautakunta on virastona pieni, sen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää. 3. Talousarvion toteutumisen analyysi Ylioppilastutkintolautakunta on opetusministeriön alainen virasto, joka on nettobudjetoitu menopuolelle vuodesta 2007 alkaen. Lautakunnan nettomenot talousarviotililtä olivat euroa, joten euroa siirtomäärärahaa voitiin siirtää vuodelle Toiminnan toteutuneet bruttotulot olivat euroa eli euroa (0,1 %) suuremmat kuin talousarvion bruttotulot Bruttomenot pienenivät eurolla (7,3 %). Ylioppilastutkintolautakunnan kokelasmaksuista saatavat bruttotulot pienenivät vuodesta 2011, koska osa ylioppilastutkinnon järjestämisestä aiheutuvista kiinteistä menoista siirrettiin valtion talousarviosta katettaviksi opiskelijakohtaisten kustannusten pienentämiseksi. Nettobudjetoitu siirtomääräraha nousi eurosta euroon ja tutkintomaksujen perusmaksu aleni 27 eurosta 14 euroon. Lautakunta sai euroa kehittämismäärärahaa ylioppilastutkinnon kielikokeiden kehittämiseen sekä euroa äidinkielen kokeen kehittämiseen ja koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittämiseen eri tutkintokertojen välillä vuosina

16 16

17 17

18 4. Sisäisen valvonnan arviointi Ylioppilastutkintolautakunnan johdon vastuu sisäisestä valvonnasta, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä, perustuu ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin, lautakunnan ohjesääntöön sekä opetusministeriön taloussääntöön. Sisäinen valvonta on osa lautakunnan johtamista, ohjausta ja vastuullista esimiestyötä. Ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole omaa, erillistä sisäistä tarkastusta. Lautakunta kuuluu opetusministeriön alaisena virastona ministeriön säännöllisesti tapahtuvan sisäisen tarkastuksen piiriin. Lautakunnan toiminnan ohjausta koskevat asiakirjat, kuten opetusministeriön ja lautakunnan välinen tulossopimus, talousarvioesitys, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelma, liittyvät olennaisesti sisäiseen valvontaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan sen sisäinen valvonta täyttää säädetyt vaatimukset, eikä kertomuskaudella ole havaittu väärinkäytöksiä. 18

19 LIITE Ylioppilastutkintolautakunta Ylioppilastutkinnon johtamisesta ja järjestämisestä sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta, johon opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuosiksi puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Opetushallituksen esityksestä. Lautakunnan nimeäminen on kirjattu lukiolakiin. Vuonna 2012 lautakunnassa oli 39 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajaksi opetusministeriö on nimennyt vuosiksi professori Juhani Lokin sekä jäseniksi seuraavat henkilöt: professori Timo Airaksinen, opetusneuvos Pekka Elo, yliopistonlehtori Maria Green-Vänttinen, kielenhuoltaja Anna Maria Gustafsson, yliopistonlehtori Raili Hildén, opetusneuvos Lea Houtsonen, yliopistonlehtori Taina Hämäläinen, professori Reija Jokela, kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko- Paavola, yliopistonlehtori Mervi Kaarninen, professori Lasse Kannas, sektorijohtaja Päivi Kilpinen, professori Juha Kinnunen, dosentti Jyri Komulainen, yliopistonlehtori Nina Korimo-Girod, yliopistonlehtori Arto Lehmuskallio, professori Mikko Lehtonen, professori Minna-Riitta Luukka, yliopistonlehtori Jan Löfström, dosentti Olli Löytty, yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki, opetusneuvos Marja Montonen, yliopettaja Sisko Mällinen, opetusneuvos Leena Nissilä, yliopistonopettaja Yvonne Nummela, dosentti Jorma Paranko, dosentti Anu-Katriina Pesonen, tutkija Pasi Pirttisaari, opetusneuvos Kalevi Pohjala, opetusneuvos Katarina Rejman, dosentti Tiina Rissanen, professori Heimo Saarikko, professori Pekka Sammallahti, yliopistonlehtori Päivi Sihvonen, opetusneuvos Pirjo Sinko, yliopistonlehtori Jukka Valjakka, yliopettaja Aino Vuorijärvi ja professori Matti Vuorinen. Lautakunta on valinnut varapuheenjohtajiksi vuosiksi opetusneuvos Kalevi Pohjalan ja professori Juha Kinnusen. Kokoukset vuonna 2012 Lautakunta piti 8 yleiskokousta. A valiokunta, jonka muodostavat äidinkielen, matematiikan ja reaaliaineiden edustajat, kokoontui 8 kertaa. Kielivaliokunta, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä kokeen edustajat, kokoontui 27 kertaa. Lautakunnan asettamat valiokunnat ja työryhmät kokoontuivat seuraavasti: kokouksia työvaliokunta 4 äidinkielen kokeen kehittämistyöryhmä 10 kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä 1 jälkitutkimustyöryhmä 3 lukivaliokunta 2 käsiteltyjä tapauksia lääkärintodistusvaliokunta 2 käsiteltyjä tapauksia vieraskielisten kokelaiden puoltolauseita käsittelevä valiokunta 2 käsiteltyjä tapauksia kuullunymmärtämiskokeen häiriöitä käsittelevä valiokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia 823 optisten lomakkeiden tarkistusvaliokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia 40 Jokaisella ylioppilastutkintoon sisältyvällä oppiaineella on oma jaoksensa. Ainejaokset pitivät yhteensä 573 kokousta. Lautakunnalla on oikeus ottaa koesuoritusten arvostelua ja koetehtävien laadintaa varten apujäseniä. Vuonna 2011 arvostelutyöhön osallistuvia apujäseniä oli

20 Lautakunnan päätökset ja lausunnot vuonna 2012 Lautakunta teki hakemusten perusteella päätöksiä seuraavasti: Pyydettyjä todistusjäljennöksiä kirjoitettiin 1321, todistusten ruotsin ja englanninkielisiä käännöksiä 1031, rekisteriotteita 5 ja todistuksia korkeakoulukelpoisuudesta 44. Tutkinnon jälkeen tehtyjä koesuoritusten kopiopyyntöjä oli 102 ja suoritusten näyttöpyyntöjä 28. Lukiot tilasivat koulukohtaisia arvosanajakaumia kevään ja syksyn tutkinnoista yhteensä 558.Yhteystiedot Ylioppilastutkintolautakunta Lautakunta antoi viranomaisille yhdeksän lausuntoa. Lautakunta antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle yhden lausunnon. Lukioille lähetettiin yhteensä 14 tutkinnon järjestämiseen liittyvää kirjettä. Yksittäisille lukioille lähetettyjä erilaisia huomautuksia oli 296. Ne koskivat mm. puutteellisesti suoritettua alustavaa arvostelua, arvostelulomakkeiden täyttämistä ja koesuoritusten lähettämistä. 20

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 3 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2006

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2006 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 3 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 4 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2012 vp Maahanmuuttajaoppilaiden asema äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisessa Eduskunnan puhemiehelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa äidinkielen ylioppilaskoetta

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2005

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2005 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 2. Tuloksellisuuden kuvaus 4 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus 5 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Erityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa. Terminologiasta

Erityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa. Terminologiasta Erityisen tuen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat suomalaisessa ylioppilastutkinnossa Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 Anneli Sihvo Ylioppilastutkintolautakunta opiskelija

Lisätiedot

VIERASKIELISET KOKELAAT

VIERASKIELISET KOKELAAT VIERASKIELISET KOKELAAT Ylioppilastutkintolautakunnan määräys rehtoreille ja opettajille 5.6.2015 Määräys sisältää ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin perustuvaa tekstiä, lautakunnan määräyksiä

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! 1160 62+3 4 JOKAINEN LUKIOLAINEN ON OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTI Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 247/2012 vp Äidinkielen ylioppilaskokeen ja lukiokoulutuksen uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen taustalla on hallitusohjelmakirjaus: Ylioppilastutkintoa

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014 Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste Vanhempainilta 5.11.2014 Yhteystiedot Oltava AINA kunnossa! Muutokset ilmoitetaan kansliaan koulusihteerille. Wilmassa: pikaviesti koulusihteeri Sari Aalto Tietoa ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

Minne menet lukio? Kaisa Vähähyyppä Kaisa.vahahyyppa@ylioppilastutkinto.fi www.ylioppilastutkinto.fi

Minne menet lukio? Kaisa Vähähyyppä Kaisa.vahahyyppa@ylioppilastutkinto.fi www.ylioppilastutkinto.fi Minne menet lukio? Kaisa Vähähyyppä Kaisa.vahahyyppa@ylioppilastutkinto.fi www.ylioppilastutkinto.fi In the twenty-first-century, what you know is far less important than what you can do with what you

Lisätiedot

ILMAJOEN LUKIO ILMAJOKI YLIOPPILASTUTKINTO OHJEISTO

ILMAJOEN LUKIO ILMAJOKI YLIOPPILASTUTKINTO OHJEISTO ILMAJOEN LUKIO ILMAJOKI YLIOPPILASTUTKINTO OHJEISTO SYKSY 2014 ja KEVÄT 2015 YLEISTÄ Ylioppilastutkinto järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1852. Tutkinto sai alkunsa Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto 2011. tilastoja ylioppilastutkinnosta

Ylioppilastutkinto 2011. tilastoja ylioppilastutkinnosta Ylioppilastutkinto 2011 tilastoja ylioppilastutkinnosta Ylioppilastutkinto 2011 TILASTOJA YLIOPPILASTUTKINNOSTA Ylioppilastutkintolautakunta 2 Ylioppilastutkinto 2011 Julkaisija: Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Puheenjohtajan katsaus 2. Ordförandens översikt 4

Puheenjohtajan katsaus 2. Ordförandens översikt 4 SISÄLLYS 1 Puheenjohtajan katsaus 2 Ordförandens översikt 4 1. Ylioppilastutkintolautakunnan tehtävät ja organisaatio 6 1.1 Toiminnan tarkoitus 6 1.2 Keskeiset tavoitteet vuonna 2004 6 1.3 Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto

Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto Sirkku Kupiainen 1..01 Centre for Educational 1..01 1 Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2013 vp Ylioppilastutkinnon uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallitus valmistelee ohjelmansa mukaisesti ylioppilastutkinnon uudistamista. Tavoitteena on tehdä ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

Älä muuta perustyylidiaa. Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Älä muuta perustyylidiaa. Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Älä Tutkinnon muuta perustyylidiaa rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNNALLE: Liite 1 1 (2) LAUSUNTO LUKIHÄIRIÖSTÄ Lausunnon 1. sivun täyttää tutkimuksen suorittaja ja lausunnon antaja (erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti, lukihäiriöön perehtynyt

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

REHTORIN INFOA ABEILLE

REHTORIN INFOA ABEILLE REHTORIN INFOA ABEILLE 19.8.2013 JP Tanska YO-TUTKINNON JÄRJESTÄMINEN www.ylioppilastutkinto.fi YTL antaa määräykset tutkinnon koejärjestelyistä. Rehtori tai hänen sijainen vastaa tutkinnon ja kokeiden

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNNAN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNNAN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNNAN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet sisältävät lukiolakiin, ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin ja ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 207/2006 vp IB-lukiolaisten tasavertainen asema haettaessa yliopistoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii 14 IB-lukiota. Diploma Programme ("IB-lukio") on kaksivuotinen opetusohjelma,

Lisätiedot

REHTORIN INFOA ABEILLE

REHTORIN INFOA ABEILLE REHTORIN INFOA ABEILLE 20.8.2012 JP Tanska YO-TUTKINNON JÄRJESTÄMINEN www.ylioppilastutkinto.fi YTL antaa määräykset tutkinnon koejärjestelyistä. Rehtori vastaa tutkinnon ja kokeiden järjestämisestä koulussa.

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset Jukka Pirttimäki Euran lukio Kysymykset? jos jokin askarruttaa sinua, se saattaa askarruttaa jotakuta ujompaakin on hyvä keskeyttää esitys, jos kysymys käsittelee puheena

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus tai ammatillisen tutkinnon todistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus tai ammatillisen tutkinnon todistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus tai ammatillisen tutkinnon todistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

LUKU- JA KIRJOITUSHÄIRIÖN HUOMIOON OTTAMINEN YLIOPPILASTUTKINNOSSA

LUKU- JA KIRJOITUSHÄIRIÖN HUOMIOON OTTAMINEN YLIOPPILASTUTKINNOSSA Määräys Päivämäärä 13.12.2013 LUKU- JA KIRJOITUSHÄIRIÖN HUOMIOON OTTAMINEN YLIOPPILASTUTKINNOSSA Määräys sisältää ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin ja ylioppilastutkinnosta annettuun

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS KEVÄT 2016 ilmoittautuminen marraskuu tutkintomaksu tammikuu abi-info II helmikuu ylioppilaskirjoitukset pe 12.2. alkaen kevään yhteishaku maaliskuu korotustentit

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS SYKSY 2016 ilmoittautuminen toukokuu tutkintomaksu kesäkuu abi-info II ke 7.9. ylioppilaskirjoitukset ma 12.9. alkaen syksyn yhteishaku syyskuu korotustentit kirjoitusten

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 SISÄLLYSLUETTELO MILLOIN ALOITAN KIRJOITUKSET?... 3 SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT... 4 YLIOPPILASTUTKINTO..... 5 Tutkinnon rakenne.... 5 Osallistumisoikeus... 5 Ilmoittautuminen...

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNNAN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNNAN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNNAN YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 6.5.2015 Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet sisältävät lukiolakiin, ylioppilastutkinnon järjestämisestä annettuun lakiin

Lisätiedot

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille Käyttöohje - YTL:n sähköinen asiointi 16.5.2016 Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille 1 Tervetuloa sähköisen asioinnin käyttäjäksi! 1.1 Kuka asiointipalvelua käyttää?

Lisätiedot

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla Taina Juurakko-Paavola Ruotsin kielen asemasta pakollisena kouluaineena keskustellaan paljon tiedotusvälineissä. Tämä keskustelu värittyy

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

syksy 2015 ja kevät 2016 ABIN OHJEISTO YLIOPPILAS- KIRJOITUKSET LYSEON LUKION AIKUISLINJALLA

syksy 2015 ja kevät 2016 ABIN OHJEISTO YLIOPPILAS- KIRJOITUKSET LYSEON LUKION AIKUISLINJALLA syksy 2015 ja kevät 2016 ABIN OHJEISTO YLIOPPILAS- KIRJOITUKSET LYSEON LUKION AIKUISLINJALLA KOKELAS ON ITSE VASTUUSSA OMASTA OSUUDESTAAN SIITÄ, ETTÄ ON SELVILLÄ OHJEISTA JA NOUDATTAA NIITÄ YLEISTÄ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

ABI-INFO I - kevät 2013: Töölön yhteiskoulun aikuislukio 1855

ABI-INFO I - kevät 2013: Töölön yhteiskoulun aikuislukio 1855 ABI-INFO I - kevät 2013: Töölön yhteiskoulun aikuislukio 1855 HUOMAATHAN, että kokelas on itse vastuussa, että on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä, ylioppilastutkintokokeiden määräyksistä,

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

OHJEITA TSYKIN LUKION ABEILLE

OHJEITA TSYKIN LUKION ABEILLE OHJEITA TSYKIN LUKION ABEILLE Ylioppilastutkinto Yleiset määräykset ja ohjeet Yo-kokeet järjestetään samaan aikaan koko maassa, syksyllä ja keväällä Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Koulutuksen eri moduulit 1. Lukion toimintakulttuurin uudistaminen (Moduuli 1) 1. Arviointi sähköinen arviointi? 2. Ainerajat ylittävä yhteistyö Aineopettajien

Lisätiedot