SiSällySluettelo. Ylioppilastutkintolautakunnan. Ylioppilastutkinnon kehittäminen 7. Kustannusvastaavuuslaskelmat 10. Henkisten voimavarojen hallinta

Transkriptio

1 SiSällySluettelo 1. Puheenjohtajan katsaus 2 1. Ordförandens översikt 3 2. Tuloksellisuuden kuvaus Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan tuloksellisuus Yleistä 5 Tutkinnon toimeenpano 6 Ylioppilastutkinnon kehittäminen Kehittämishankkeet Koulutustoiminta Kansainvälinen toiminta Kustannusvastaavuuslaskelmat 10 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja päätelmät Talousarvion toteutumisen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi Allekirjoitukset 17 LIITE 18

2 2 1. Puheenjohtajan katsaus Ylioppilastutkinto on maassamme arvostettu instituutio Tutkinto antaa kelpoisuuden yliopisto-opintoihin Samalla se on lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijoiden päättötutkinto Tutkinto on järjestetty jo noin 160 vuoden ajan Ylioppilastutkinnon arvostus perustuu kahteen periaatteeseen Se on riippumaton ja tasapuolinen Riippumattomuus toteutuu siten, että lautakunnalla ei ole organisatorisia eikä muitakaan sidonnaisuuksia koululaitokseen ja siellä tapahtuvaan opetukseen Ylioppilastutkintolautakunta toimii itsenäisenä elimenä, jonka jäsenet opetusministeri nimittää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Opetushallituksen asettamista ehdokkaista Tasapuolisuus toteutuu muun muassa siinä, että kaikki kokeet, hiukan yli vuodessa, arvioidaan keskitetysti lautakunnan ja sen apujäsenten toimesta Kokelaan oikeusturvaan kiinnitetään järjestelmällisesti huomiota Kokelaalla on oikeus pyytää tarkistusarvostelua, mikäli hän katsoo kokeneensa vääryyttä kokeensa arvioinnissa Näiden tarkistusarvostelupyyntöjen määrä toimii hyvänä mittarina tasapuolisuudelle ja oikeudenmukaisuudelle Tarkistusarvostelupyyntöjä jätetään vuosittain noin , mikä on noin 0,2 % kaikista suoritetuista kokeista Näistä arviointi muuttuu noin kymmenellä prosentilla eli noin kahdella kokelaalla :sta käyttö on jo arkipäivää; myös lukiossa täytyy tietotekniikka ottaa apuvälineeksi jokapäiväisessä työskentelyssä Tämä johtaa siihen, että myös lukion päättökuulustelussa, ylioppilastutkinnossa, tietotekniikka tulee ennen pitkää käyttöön Tämä muuttaa suuresti kokeiden luonnetta ja aiheuttaa monia haasteita On pidettävä huolta monista käytännön asioista, jotka liittyvät infrastruktuuriin Tämä kaikki aiheuttaa paljon pohtimista, mutta uskon että tästä selvitäänkunnialla, kunhan pidämme kirkkaana mielessämme nuo edellä mainitsemani periaatteet: lautakunnan toiminnan riippumattomuus ja kokelaiden tasapuolinen kohtelu Valtakunnallisena, luotettavasti ja yhtenäisesti arvosteltuna tutkintona se tarjoaa hyvän valintakriteerin yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalintaan Valitettavasti ylioppilastutkintoa käytetään aivan liian vähän tähän tarkoitukseen lukuun ottamatta eksakteja tieteitä Ylioppilastutkinnon eri aineita tarkoituksenmukaisesti valintaperusteena käytettäessä olisi mahdollista nopeuttaa opintoihin pääsyä ja saavuttaa myös huomattavia säästöjä Käytännössä kokeiden järjestelyistä vastaa lautakunnan kanslia, jolle kuulu suuri kiitos; ilman kanslian henkilökunnan ammattitaitoa ja kokemusta tutkinnon järjestäminen ei onnistuisi Helsingissä 1 maaliskuuta 2012 Ylioppilastutkinnolla on suuria haasteita edessään Yhteiskunnassamme tietotekniikan Juhani Lokki

3 3 1. ordförandens översikt I Finland är studentexamen en institution som värderas högt Examen ger behörighet för universitetsstudier Den är samtidigt en slutexamen för de elever som avlagt gymnasiets lärokurs Studentexamen har ordnats i redan cirka 160 år Respekten för studentexamen grundar sig på två principer: oavhängighet och jämlikhet Oavhängigheten innebär att studentexamensnämnden inte har några organisatoriska eller andra bindningar till skolväsendet och den undervisning som ordnas där Studentexamensnämnden är ett självständigt organ till vilket undervisningsministern utser medlemmar bland de kandidater som universiteten, yrkeshögskolorna och Utbildningsstyrelsen ställer upp Jämlikhet uppnås bl a i och med att alla prov, drygt per år, bedöms centraliserat av nämnden och dess adjungerade medlemmar Det fästs systematiskt vikt vid examinandernas rättssäkerhet En examinand har rätt att be om kontrollbedömning, om han eller hon upplever sig ha blivit felaktigt bedömd Antalet önskemål om kontrollbedömning fungerar som en bra mätare på jämlikhet och rättvisa Det kommer årligen in önskemål om kontrollbedömning, vilket utgör omkring 0,2 % av alla avlagda prov Bedömningen ändras för ca 10 % av dessa, dvs för ungefär två examinander av Studentexamen står inför stora utmaningar Utnyttjandet av datateknik är redan vardag i vårt samhälle, och datatekniken måste även i gymnasiet bli ett redskap i det dagliga arbetet Det innebär att man också i det avslutande provet efter gymnasiegången, studentexamen, kommer att införa datateknik förr eller senare Det här ändrar i hög grad karaktären på proven och bjuder på en mängd utmaningar Det är många praktiska frågor kring infrastrukturen som måste säkerställas Många aspekter ska beaktas, men jag tror vi kan klara processen med heder om vi håller de två nyss nämnda principerna i minnet: en oavhängig nämndverksamhet och en jämlik behandling av examinanderna Som en riksomfattande, pålitlig och enhetligt bedömd examen kan studentexamen utgöra ett gott urvalskriterium för antagningen av studerande till universitet och högskolor Tyvärr används studentexamen alldeles för sällan för detta ändamål, förutom inom de exakta vetenskaperna Genom att på ändamålenligt sätt använda de olika ämnena i studentexamen som urvalsgrund kunde man påskynda tillträdet till studierna och dessutom uppnå betydande inbesparingar Det är i praktiken nämndens kansli som ansvarar för provarrangemangen, och kansliet förtjänar ett stort tack: Utan en så yrkesskicklig och erfaren kanslipersonal skulle examen inte kunna ordnas Helsingfors den 1 mars 2012 Juhani Lokki

4 4 2. tuloksellisuuden kuvaus Lukiolain (629/1998) 18 :n mukaan lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto, jonka avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden Lukiolain 18 a :ssä (766/2004) säädetään muun henkilön kuin lukion opiskelijan oikeudesta osallistua ylioppilastutkintoon ja 18 b :ssä ylioppilastutkintolautakunnan oikeuksista ja velvollisuuksista Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta 1 Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka hoitaa tutkinnon toimeenpanoa ja lautakunnan hallintoa Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään lailla (672/2005) Valtioneuvoston asetuksella (915/2005) annetaan tarkempia säännöksiä tutkinnon toimeenpanosta Tutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ylioppilastutkintolautakunnan vuoden 2011 tulossopimus perustui valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2011, lukioita ja ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ylioppilastutkintolautakuntaa koskeviin päätöksiin Keskeiset tavoitteet vuodelle 2011 olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet Luku alkaa ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuuden tarkastelulla Seuraavaksi käydään läpi, kuinka tulossopimuksen mukaiset keskeiset tavoitteet, ylioppilastutkinnon toimeenpano ja tutkintoon liittyvät kehittämistoimet toteutuivat Tämän jälkeen esitetään kustannusvastaavuuslaskelmat ja käydään läpi henkisten voimavarojen kehittämisen ja hallinnan tunnuslukuja Lopuksi analysoidaan vuoden tavoitteiden toteutumista kokonaisuutena 2.1 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestelmän keskeinen vaikuttaja Tutkinto antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden Lisäksi se on lukiokoulutuksen jatkuva ja tärkeä arviointiväline Ylioppilastutkinto takaa yhdenmukaisen arvioinnin lukiokoulutuksen päätteeksi, ja se on myös yliopistojen ja korkeakoulujen valintojen keskeinen peruste Ylioppilastutkintolautakunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää ylioppilastutkintolautakunnan yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetushallituksen esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan Lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä 1 Lautakunnan jäsenet on lueteltu liitteessä Samassa liitteessä on myös eritelty lautakunnan pitämät kokoukset sekä sen kertomusvuonna tekemät päätökset ja antamat lausunnot Lautakunnan jäsenet ja virkamiehet antavat myös ylioppilastutkintoon liittyvää koulutusta Heidän toimintansa eri yhteistyötahojen kanssa

5 5 lisää ylioppilastutkintolautakunnan vaikuttavuutta suomalaisessa koulutuspolitiikassa Tutkinnon kehittämishankkeisiin osallistuvat lautakunnan jäsenten lisäksi usein myös ulkopuoliset asiantuntijat Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi lautakunnan yhteistyötahoja ovat mm Opetushallitus, Suomen Yliopistojen Rehtorien Neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, eri aineiden opettajayhdistykset ja Suomen Lukiolaisten Liitto Opetusministeri Jukka Gustafsson ja erityisavustaja Aleksi Kalenius vierailivat ylioppilastutkintolautakunnassa He keskustelivat lautakunnan puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa ajankohtaisista ylioppilastutkintoa koskevista asioista Ylioppilastutkinto herättää jatkuvasti runsaasti mielenkiintoa tiedotusvälineissä Kiinnostus tutkintoa kohtaan on suurimmillaan ylioppilaskirjoitusten aikana ja tutkintotulosten valmistuttua Lautakunnan tiedottamisesta vastaavat lautakunnan puheenjohtaja ja pääsihteeri Lisäksi lautakunta toimittaa erilaisia tiedotteita tiedotusvälineiden julkaistavaksi Nämä tiedotteet sisältävät tietoja mm tutkintoon ilmoittautuneiden kokelaiden ja valmistuneiden ylioppilaiden määristä Myös lautakunnan vuosittain julkaisema tilastojulkaisu sisältää monipuolisesti tietoa tutkinnosta Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikuttavuus perustuu ensisijaisesti ylioppilastutkinnon merkittävään asemaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä 2.2 Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan tuloksellisuus Yleistä Tulossopimuksen mukaisesti ylioppilastutkintolautakunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2011 olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet Molemmat tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti Lautakunta ei voi vaikuttaa tutkintoon osallistuvien kokelaiden määrään tai siihen, kuinka moneen kokeeseen he ilmoittautuvat Kokelastai koekohtaisten ilmoittautumisten lukumäärälle asetetut tavoitteet ovat vain ennusteita Ilmoittautumisten määrä vaikuttaa hyvin pitkälle lautakunnan työmäärään sekä tuloihin, joista noin 99 prosenttia muodostuu kokelaiden maksamista perusmaksuista ja koekohtaisista maksuista Ylioppilastutkintolautakunnan toimintaa ei ole tuotteistettu, eikä lautakunnan jäsenistö ole työajanseurannan piirissä Nämä tekijät vaikeuttavat toiminnan tehokkuuden mittaamista Lautakunnan jäsenet osallistuivat keväällä ja syksyllä koepäivinä Yleisradion järjestämiin suoriin nettitelevisiolähetyksiin, joissa he vastasivat tuoreeltaan oppiaineidensa koetta koskeviin kysymyksiin

6 6 Ilmoittautumiset ylioppilastutkintoon Kokelaita Kokeita Tutkinnon toimeenpano Ylioppilastutkintoa suorittamaan ilmoittautui vuonna 2011 kaikkiaan henkilöä Tähän lukuun sisältyvät tutkintoa yhdellä kertaa ja hajauttamalla suorittavat ylioppilaskokelaat sekä myös hyväksytyn ja hylätyn kokeen uusijat ja tutkinnon täydentäjät Ilmoittautuneita oli (2,18 %) enemmän kuin edellisenä vuonna Koekohtaisia ilmoittautumisia oli , mikä on (1,06 %) edellistä vuotta vähemmän Vuonna 2011 lautakuntaan kuului 39 jäsentä Lautakunnalla on myös apujäseniä, jotka toimivat lähinnä koesuoritusten arvostelijoina eli sensoreina Osa heistä osallistuu myös tehtävien laadintaan Vuonna 2011 arvostelutyöhön osallistuneita apujäseniä oli 323 Sekä lautakunnan jäsenet että sen apujäsenet hoitavat tehtäviään sivutoimisina oman päätoimensa ohella, joten heidän osaltaan ei ole mahdollista suorittaa työajanseurantaa Tutkinnon käytännön toimeenpanosta vastaavan kanslian henkilöstön määrä pysyi ennallaan 22 virkamiehessä Tämän lisäksi kansliassa työskentelee kiireisimpinä aikoina tuntipalkkaisia työntekijöitä, joiden yhteenlaskettu työpanos on yhden henkilötyövuoden luokkaa Ylioppilastutkintolautakunta laati vuoden 2011 kevään ja syksyn tutkintoja varten yhteensä 84 koetta Arvostelusuorituksia kertyi vuonna 2011 yhteensä

7 7 Ylioppilastutkintolautakunnan tuottamat kokeet Äidinkielen koe Suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe Reaaliaineiden kokeet Matematiikan koe Toisen kotimaisen kielen koe Vieraiden kielten kokeet yhteensä Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelusuoritukset Äidinkielen kokeet Suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeet Reaaliaineiden kokeet Matematiikka Toisen kotimaisen kielen kokeet Vieraiden kielten kokeet yhteensä Ylioppilastutkinnon kehittäminen Kehittämishankkeet Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa Kertomusvuonna tavoitteena on ollut jatkaa eri kokeiden sisältöjen kehittämistä alkaen voimaan tulleiden lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta siten, että kokeet entistä enemmän mittaavat taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa Kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä kokoontui neljä kertaa valmistelemaan hanketta, jossa kielikokeiden tuloksia verrataan vuonna 2005 voimaan tulleen lukion opetussuunnitelman perusteiden taitotasoihin Hanke, jota varten opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt määrärahan, on tarkoitus toteuttaa vuonna 2012 Matematiikan kokeen ja reaaliaineiden kokeiden määräykset ja ohjeet uudistettiin ja lähetettiin kouluihin kertomusvuoden syksyllä Lautakunta uudisti samalla tutkinnossa käytettäviä laskimia koskevat määräyksensä Ne koskevat ensimmäisen kerran kevään 2012 tutkinnon toimeenpanoa Tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa ylioppilastutkinnossa ryhdyttiin valmistelemaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti Vuonna 2012 on tarkoitus tehdä eri tahojen kanssa yhteistyössä hankkeeseen liittyvä esiselvitys, jossa tutkitaan sähköisen ylioppilastutkinnon toteuttamisen erilaisia mahdollisuuksia

8 8 Lautakunta on vuodesta 2005 alkaen tuottanut ylioppilastutkintoa käsittelevää tilastojulkaisua Julkaisu toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Siihen kootaan pääosin ylioppilastutkintorekisterin sisältämien tietojen pohjalta laadittuja yleisesti kiinnostavia tilastoja sekä aineistoa koulutuksen arvioinnin, koulutuksen tuottavuuden mittaamisen ja koulutuksen kehittämisen tarpeisiin Lautakunta tuotti julkaisun myös kertomusvuonna ja kehitti sen sisältöä edelleen Jälkitutkimustyöryhmä on työskennellyt aktiivisesti kertomusvuonna Vireillä on hankkeita jälkitutkimusten ja muun tutkinnon seurannan parantamiseksi Näihin liittyy sähköisen ylioppilastutkintorekisterin suomien mahdollisuuksien entistä laajempi hyödyntäminen Koulutustoiminta Ylioppilastutkinnon kehittäminen edellyttää lautakunnan jäsenten, tehtävänlaatijoiden ja koesuoritusten arvostelijoiden jatkuvaa kouluttamista Kullakin tutkintokerralla kaikissa ainejaoksissa järjestettävissä sensorikokouksissa annetaan sensoreille koulutusta arvostelun yhdenmukaistamiseksi Äidinkielen jaos järjesti koulutustilaisuuden, jonka aiheena oli äidinkielen kokeen uudet arvostelukriteerit Tilaisuuteen osallistui äidinkielen jaoksen jäseniä ja apujäseniä Lautakunta on järjestänyt yhdessä Suomen Rehtorit ry:n kanssa tutkinnon toimeenpanoon liittyvää koulutusta jo vuodesta 1996 lähtien Kertomusvuoden syksyllä järjestettiin viisi koulutustilaisuutta, joiden aiheena oli Ylioppilastutkinto vilppi, osallistuminen ja tietotekniikan käyttö Koulutustilaisuudet pidettiin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa Ylioppilastutkintolautakuntaa edustivat eri tilaisuuksissa varapuheenjohtaja Juha Kinnunen, pääsihteeri Anneli Roman sekä tietohallintoasiantuntija Tatu Suomi Suomen Rehtorit ry:n puolelta kouluttajina toimivat rehtorit Ari Pokka, Riikka Lindroos, Kimmo Laitinen ja Kristiina Juvonen Pääsihteeri Anneli Roman on pitänyt esityksen aiheesta Ylioppilastutkinto nyt ja huomenna Kuntaliiton järjestämässä Lukiokoulutuksen rehtoriverkoston seminaarissa 11 3 Tutkintosihteeri Anneli Sihvo on pitänyt esityksen aiheesta Erityisjärjestelyjen tarpeessa olevat ylioppilaskokelaat Opetushallituksessa 28 1 ja Oulun lyseon lukiossa Hän on myös pitänyt esityksen aiheesta Lukilausuntojen käsittely ylioppilastutkintolautakunnassa Seinäjoen ammattikorkeakoulun järjestämässä tilaisuudessa 4 5 Kuulijoina on ollut muun muassa rehtoreita, opinto-ohjaajia, erityisopettajia, psykologeja, opettajia ja Opetushallituksen virkamiehiä Yhteistyössä Opetushallituksen, opettajajärjestöjen ja kuntien koulutoimen kanssa on järjestetty lukion opettajille suunnattua ylioppilastutkintoon liittyvää koulutusta Kouluttajina ovat olleet lautakunnan jäsenet ja Opetushallituksen virkamiehet

9 Kansainvälinen toiminta Lautakunta järjesti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa Pohjoismaisen arviointiverkoston seminaarin Helsingissä Seminaariin osallistui verkoston jäseniä Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Färsaarilta Pääsihteeri Anneli Roman piti seminaarissa esityksen aiheesta Om utvecklingen av gymnasieutbildningen och studentexamen ja aktuaari Alex Hellsten aiheesta Ämnesval i den finska studentexamen från obligatorium till valbarhet Seminaariin osallistuivat myös puheenjohtaja Juhani Lokki, jäsenet Raili Hildén, Nina Korimo, Kalevi Pohjala ja Päivi Sihvonen sekä tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen ja tietohallintoasiantuntija Tatu Suomi Lautakunnan jäsen Yvonne Nummela osallistui Sienassa Italiassa järjestettyyn EALTAkonferenssiin (The European Association for Language Testing and Assessment) Lautakunta on jäsenenä eurooppalaisessa koulutuksen arviointijärjestössä: AEA Europe / Association of Educational Assessment

10 10 Kustannusvastaavuuslaskelma julkisoikeudelliset suoritteet liiketaloudelliset suoritteet TUOTOT euroa euroa euroa euroa euroa euroa maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset poistot korot (2,1 % * käyttöom:n keskim. jäännösarvo) erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista aineet, tarvikkeet ja tavarat vuokrat osuus yhteiskustannuksista yhteensä kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ(+) / ALIJÄÄMÄ( ) Kustannusvastaavuuslaskelmat Ylioppilastutkintolautakunnan koko toiminta on maksullista palvelutoimintaa euron kokonaistuloista 99,3 % oli julkisoikeudellisia ja loput liiketaloudellisia tuloja Julkisoikeudelliset tuotot, euroa, olivat kokelaiden maksamia perusmaksuja ja koekohtaisia maksuja (99,1 %) sekä tarkistusarvostelumaksuja (0,2 %) Suurin kustannuserä olivat arvostelu- ja muut palkkiot, jotka olivat 56,9 % kaikista menoista Muita oleellisia eriä olivat kanslian palkkakustannukset, koetehtävien painatukset, yo-tutkintorekisterin käyttö ja ylläpito, toimitilavuokrat, kuullunymmärtämiskokeiden äänitteiden valmistus ja postitus Liiketaloudellisia tuottoja, yhteensä euroa, saatiin lähinnä todistusjäljennöksistä, koesuoritusten

11 11 kopioista, koulukohtaisista arvosanajakaumista ja julkisuuslain nojalla tilatuista kokeista Niiden kustannuksia olivat palkat, palkkiot ja postitus sekä osuudet vuokrista ja tarvikkeista Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Suurimmasta osasta lautakunnan toimintaa vastaa sen sivutoiminen jäsenistö Jäsenistön vastuulla on muun muassa kokeiden laadinta ja koesuoritusten arvostelu Tutkinnon toimeenpanon organisointia ja teknistä toteutusta sekä hallintoa ja yhteydenpitoa lukioihin hoitaa lautakunnan kanslia Koska jäsenistö hoitaa tehtäviään oman toimensa ohella eikä sen osalta ole mahdollista suorittaa työajan seurantaa, tarkastellaan tässä osiossa vain lautakunnan kansliaa Vuoden 2011 lopussa kanslian henkilöstömäärä oli 22 virkamiestä Vakinaisia kokoaikaisia virkamiehiä oli 21 ja määräaikaisia 1 Kansliassa työskentelee kiireisimpinä aikoina lisäksi määräaikaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä Kertomusvuonna heitä oli keväällä 8 ja syksyllä 6 Kansliassa tehtiin yhteensä 21,3 henkilötyövuotta Kanslian esimiehenä toimi pääsihteeri Anneli Roman Virkamiehistä 14 oli naisia ja 8 miehiä Henkilöstön keski-ikä oli 44,9 vuotta Yli 45-vuotiaita oli hieman alle puolet henkilöstöstä Keskimääräistä koulutustasoa kuvaavan koulutustasoindeksin arvo oli 5,0 (indeksin vaihteluväli 1 8) Ylempi korkeakoulututkinto oli lähes puolella henkilöstöstä Säännöllisenä työaikana tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2011 oli 79,1 prosenttia Henkilöstön työvoimakustannukset olivat euroa Sairauspoissaoloja oli 14,3 työpäivää henkilötyövuotta kohti On huomattava, että pienessä virastossa yksikin pitkä sairausloma nostaa keskimääräiset luvut korkeiksi Lautakunta sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Terveystalon kanssa Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon Työterveyshuollon edustajat tekivät keväällä kansliassa työpaikkaselvityksen Henkilöstön osaamisesta ja voimavaroista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkeää toiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta Henkilöstökoulutukseen käytettiin kertomusvuonna 0,8 työpäivää henkilötyövuotta kohti Vuoden alusta valittu uusi työsuojelutoimikunta kokoontui yhteensä neljä kertaa Se laati työ- Kanslian henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Henkilöstömäärä naiset miehet Vakinaiset Määräaikaiset Henkilötyövuodet 22,5 22,3 21,3 Keski-ikä 46,4 47,4 44,9 Yli 45-vuotiaiden osuus % 50,0 54,5 45,5 Koulutustasoindeksi (1 8) 5,4 5,5 5,0 Sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 17,5 13,2 14,3

12 12 Työvoimakustannukset vuonna 2011 Palkkasumma Tehdyn työajan palkat Osuus palkkasummasta 75,8 % Välilliset työvoimakustannukset Osuus tehdyn työajan palkoista ,1 % * Sisältää myös koulutusajan Työvoimakustannukset Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2011 ( /htv) Koulutus ja osaamisen kehittäminen* Työtyytyväisyyden edistäminen Työkunnon edistäminen 217 Työterveyshuolto 762 Yhteensä henkilöstön arvo * Sisältää myös koulutusajan palkat. suojelun toimintasuunnitelman, teki riskien kartoituksen ja valmisteli yhteistyössä työterveyshuollon kanssa varhaisen tuen ja työhön paluun tuen toimintamallin Toimikunta suunnitteli ja järjesti kesäkuun työhyvinvointipäivän, jota vietettiin Aulangolla Hämeenlinnassa Työsuojeluvaltuutettu kävi vuotuiset palautekeskustelut lautakunnan puheenjohtajan ja kanslian esimiehen kanssa Virkistystoimikunta huolehti joulujuhlan järjestämisestä Työkunnon edistämiseksi lautakunta kustansi henkilöstölle kymmenen käsittelykertaa sisältäneen hieronnan Henkilöstön liikuntaharrastuksia tuettiin tarjoamalla liikuntaseteleitä kehittää tutkintoa Molemmat kertomusvuoden tavoitteet saavutettiin Tutkinnon läpivienti sujui suunnitelmien mukaan Tutkintoon ilmoittautui henkilöä suorittamaan :ää koetta Vuoden 2011 aikana kehitettiin tutkinnon kokeita ja käytännön toimeenpanoa Tutkinnon kehittämisen johdosta myös jäsenistön kouluttaminen vaati panostusta Asetetut kehittämistavoitteet saavutettiin Lautakunnan pääasiallinen tulonlähde ovat kokelaiden maksamat tutkintomaksut Kokelaskohtaiset tutkintomaksut koostuvat perusmaksusta ja kustakin kokeesta perittävästä maksusta Perusmaksua korotettiin vuoden 2011 alusta Sekä lautakunnan tulot että menot kasvoivat edellisvuodesta 2.3 Tulosanalyysi ja päätelmät Ylioppilastutkintolautakunnan keskeiset tavoitteet kertomusvuodelle olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoimet Myös lautakunnan pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää valmiutta panna toimeen ylioppilastutkinto ennalta tarkalleen määrittelemättömälle joukolle ylioppilaskokelaita sekä Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestelmän keskeinen elementti Se antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden, toimii korkeakoulujen opiskelijavalinnan välineenä ja sillä on merkittävä rooli lukiokoulutuksen arvioinnissa Tutkinto sinänsä on perinteikäs instituutio, ja vaikka lautakunta on virastona pieni, sen toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää

13 13 3. talousarvion toteutumisen analyysi Ylioppilastutkintolautakunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, joka on nettobudjetoitu menopuolelle vuodesta 2007 alkaen Lautakunnan nettomenot talousarviotilille olivat euroa, joten euroa siirtomäärärahaa voitiin siirtää vuodelle 2012 Toiminnan toteutuneet bruttotulot olivat euroa eli euroa (0,7 %) suuremmat kuin talousarvion bruttotulot Vastaavasti bruttomenotkin suurenivat eurolla (0,6 %) Ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistui arvioitua enemmän kokelaita Vuoteen 2010 verrattuna bruttotulot ja -menot lisääntyivät noin eurolla Perusmaksua nostettiin 2011 Lautakunta ei saanut kehittämismäärärahoja kertomusvuodelle Ylioppilastutkintolautakunnan talousarvion toteutuma 2011 Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Vertailu Toteu Tilinpäätös tuma talousarviotilit Talousarvio % Ylioppilastutkinto- Bruttomenot ,6 lautakunnan Bruttotulot ,7 toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) nettomenot ,8 Ylioppilastutkintomaksut vuosina Perusmaksu 23,00 25,00 27,00 Koekohtainen maksu 27,00 28,00 28,00 Opetusministeriön ylioppilastutkintolautakunnalle myöntämät kehittämismäärärahat Ylioppilastutkinnon tietojärjestelmän tekniseen kehittämiseen, laitteiston ja ohjelmiston uudistamiseen Tietojärjestelmien tekniseen kehittämiseen influenssaepidemiaan varautumisessa yhteensä

14 14 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot ja menot TULOT Kokelasmaksutulot (99,2 %) (99,2 %) (99,1 %) Tarkistusarvostelumaksut (0,2 %) (0,2 %) (0,2 %) Todistusjäljennöstulot (0,3 %) (0,3 %) (0,4 %) Muut tulot (0,3 %) (0,3 %) (0,3 %) yhteensä (100,0) (100,0) (100,0) MENOT Palkkiot (57,0 %) (56,2 %) (56,9 %) Palkat (14,0 %) (13,9 %) (13,3 %) Muut menot (29,0 %) (29,9 %) (29,8 %) yhteensä (100,0) (100,0) (100,0) käyttöjäämä NETTOBUdJETOITAVAT: menot (määräraha) ylijäämä

15 15 4. SiSäiSen valvonnan arviointi Ylioppilastutkintolautakunnan johdon vastuu sisäisestä valvonnasta, sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä, perustuu ylioppilastutkintoa koskeviin säädöksiin, lautakunnan ohjesääntöön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön taloussääntöön Sisäinen valvonta on osa lautakunnan johtamista, ohjausta ja vastuullista esimiestyötä Ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole omaa, erillistä sisäistä tarkastusta Lautakunta kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona ministeriön säännöllisesti tapahtuvan sisäisen tarkastuksen piiriin Lautakunnan toiminnan ohjausta koskevat asiakirjat, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön ja lautakunnan välinen tulossopimus, talousarvioesitys, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuunnitelma, liittyvät olennaisesti sisäiseen valvontaan Lautakunnan näkemyksen mukaan sen sisäinen valvonta täyttää säädetyt vaatimukset, eikä kertomuskaudella ole havaittu väärinkäytöksiä

16 16

17 17 5. allekirjoitukset Ylioppilastutkintolautakunta vahvistaa tämän toimintakertomuksen vuodelta 2011 Helsingissä 8 maaliskuuta 2012 Puheenjohtaja Juhani Lokki Pääsihteeri Anneli Roman

18 18 LIITE Ylioppilastutkintolautakunta Ylioppilastutkinnon johtamisesta ja järjestämisestä sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta, johon opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuosiksi puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Opetushallituksen esityksestä Lautakunnan nimeäminen on kirjattu lukiolakiin Vuonna 2011 lautakunnassa oli 39 jäsentä Lautakunnan puheenjohtajaksi opetusministeriö on nimennyt vuosiksi professori Juhani Lokin sekä jäseniksi seuraavat henkilöt: professori Timo Airaksinen, opetusneuvos Pekka Elo, yliopistonlehtori Maria Green-Vänttinen, kielenhuoltaja Anna Maria Gustafsson, yliopistonlehtori Raili Hildén, opetusneuvos Lea Houtsonen, yliopistonlehtori Taina Hämäläinen, professori Reija Jokela, kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola, yliopistonlehtori Mervi Kaarninen, professori Lasse Kannas, sektorijohtaja Päivi Kilpinen, professori Juha Kinnunen, dosentti Jyri Komulainen, yliopistonlehtori Nina Korimo-Girod, yliopistonlehtori Arto Lehmuskallio, professori Mikko Lehtonen, professori Minna-Riitta Luukka, yliopistonlehtori Jan Löfström, dosentti Olli Löytty, yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki, opetusneuvos Marja Montonen, yliopettaja Sisko Mällinen, opetusneuvos Leena Nissilä, yliopistonopettaja Yvonne Nummela, dosentti Jorma Paranko, dosentti Anu-Katriina Pesonen, tutkija Pasi Pirttisaari, opetusneuvos Kalevi Pohjala, opetusneuvos Katarina Rejman, dosentti Tiina Rissanen, professori Heimo Saarikko, professori Pekka Sammallahti, yliopistonlehtori Päivi Sihvonen, opetusneuvos Pirjo Sinko, yliopistonlehtori Jukka Valjakka, yliopettaja Aino Vuorijärvi ja professori Matti Vuorinen Lautakunta on valinnut varapuheenjohtajiksi vuosiksi opetusneuvos Kalevi Pohjalan ja professori Juha Kinnusen Lautakunnalla on oikeus ottaa koesuoritusten arvostelua ja koetehtävien laadintaa varten apujäseniä Vuonna 2011 arvostelutyöhön osallistuvia apujäseniä oli 323 Kokoukset vuonna 2011 Lautakunta piti 8 yleiskokousta A valiokunta, jonka muodostavat äidinkielen, matematiikan ja reaaliaineiden edustajat, kokoontui 9 kertaa Kielivaliokunta, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä kokeen edustajat, kokoontui 29 kertaa Lautakunnan asettamat valiokunnat ja työryhmät kokoontuivat seuraavasti:

19 19 kokouksia työvaliokunta 4 äidinkielen kokeen kehittämistyöryhmä 6 kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä 4 matematiikan kokeen seuranta- ja kehittämistyöryhmä 5 reaaliaineiden kokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä 1 jälkitutkimustyöryhmä 4 lukivaliokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia lääkärintodistusvaliokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia vieraskielisten kokelaiden puoltolauseita käsittelevä valiokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia kuullunymmärtämiskokeen häiriöitä käsittelevä valiokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia 755 optisten lomakkeiden tarkistusvaliokunta 2 -käsiteltyjä tapauksia 40 kpl kouluyhteistyöryhmä 1 ylioppilastutkintolautakunnan ja Opetushallituksen yhteistyöryhmä 2 Jokaisella ylioppilastutkintoon sisältyvällä oppiaineella on oma jaoksensa Ainejaokset pitivät yhteensä 462 kokousta Lautakunnan päätökset ja lausunnot vuonna 2011 Lautakunta teki hakemusten perusteella päätöksiä seuraavasti Lautakunnan tekemät päätökset vuonna 2011 sairaita ja vammaisia kokelaita koskevia erityisjärjestelypäätöksiä 664 kuulovammaisia kokelaita koskevia päätöksiä 20 lukihäiriöisiä kokelaita koskevia erityisjärjestelypäätöksiä yksittäisiä kokelaita koskevia päätöksiä 783 osallistumisoikeutta koskevia päätöksiä 19 tutkimuspyyntöjä koskevia päätöksiä 25 julkaisupyyntöjä koskevia päätöksiä 35 tarkistusarvostelupäätöksiä 468 yhteensä 3 327

20 20 Lautakunta antoi viranomaisille neljä lausuntoa Lautakunta antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle kolme lausuntoa Lukioille lähetettiin yhteensä 14 tutkinnon järjestämiseen liittyvää kirjettä Yksittäisille lukioille lähetettyjä erilaisia huomautuksia oli 182 Ne koskivat mm puutteellisesti suoritettua alustavaa arvostelua, arvostelulomakkeiden täyttämistä ja koesuoritusten lähettämistä Pyydettyjä todistusjäljennöksiä kirjoitettiin 1042, todistusten ruotsin ja englanninkielisiä käännöksiä 778, rekisteriotteita 10 ja todistuksia korkeakoulukelpoisuudesta 33 Tutkinnon jälkeen tehtyjä koesuoritusten kopiopyyntöjä oli 83 ja suoritusten näyttöpyyntöjä 21 Lukiot tilasivat koulukohtaisia arvosanajakaumia kevään ja syksyn tutkinnoista yhteensä 658