Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003"

Transkriptio

1

2 Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003

3 1. Toiminta-ajatus, tavoitteet ja päämäärät Sääntöjen mukaan Säätiön tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia raittiuskoteja ja nuorten alkoholistien huoltoloita, ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa väkijuomien käyttöön langenneita henkilöitä juomatavasta vapautuneina, työnhaluisina, rehellisinä ja kuuliaisina kansalaisina täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Yhtiön vuosikirjan 2003 mukaan keskeisiä tavoitteita ovat lisäksi Sininauhasäätiön tarkoituksena on kristillisessä hengessä tarjota ja kehittää päihteiden ongelmakäyttäjille, asunnottomille, vankilasta vapautuneille ja riskivyöhykkeellä oleville henkilöille sekä heidän läheisilleen suunnattuja palveluja. Säätiön toiminnan tavoitteena on sekä ennalta ehkäistä kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden sosiaalista syrjäytymistä että edistää heidän ja heidän läheistensä toimintakykyä sekä tukea heidän toipumistaan. 2. Toiminnan kuvaus ja olennaiset tapahtumat tilikaudella Tuettujen asumispalvelujen kehittäminen, tuottaminen, tuotteistaminen ja asiantuntijapalvelut Sininauhasäätiö on tarjonnut valtakunnallisesti järjestöille ja kunnille tukiasumiseen liittyviä asiantuntijapalveluja. Säätiö on harjoittanut myös omaa asumispalveluihin liittyvää rakennuttamistoimintaa, se on hankkinut asuntoja asunnottomien käyttöön ja on tarjonnut erityisesti päihdeongelmaisten tukiasumispalveluja. Säätiö on täydentänyt ja vahvistanut tavoitteellisesti rooliaan asunnottomuuden vähentäjänä sekä siihen liittyvänä syrjäytymisen ehkäisijänä pääkaupunkiseudulla. Sininauhasäätiö on kehittänyt ja tuotteistanut uusi tapoja vähentää asunnottomuutta sekä on jakanut aiheeseen liittyvää tietoutta. Puolimatkankoti Topi-Katti ja Toimintakeskus-Karvinen Puolimatkankoti Topi-Katissa Hämeentie 62:ssa on 42 pienasuntoa, yksiöitä ja kaksioita. Samassa kompleksissa on myös kolme porvoolaisen Samaria rf:n omistamaa asuntoa. Osa asunnoista on Sininauhaliiton omistamia ja ne on luovutettu Sininauhasäätiön hallintaan. Kertomusvuoden aikana Topi-Katista vapautui 12 asuntoa. Neljästä asunnosta asukas siirtyi Sininauhasäätiön jatkoasuntoihin, Jatko-Katteihin. Vastaavasti saatoimme ottaa saman verran uusia asukkaita Hämeentien yksikköön. Muutot mahdollistivat myös asunnon vaihtamisen talon sisällä, jota käytti hyväkseen kaikkiaan kahdeksan ruokakuntaa.

4 Toimintakeskus-Karvisen tiloihin kuuluvat päiväkeskus saunatiloineen ja pesutupineen. Karvisessa on myös juhlasali, kuntosali biljardipöytineen sekä ATK-, kirjasto- ja TV-huone. Lisäksi tiloihin kuuluu pienimuotoiseen askarteluun ja puutöihin soveltuva verstastila. Kaksi kadunvarressa olevaa asiakaspalvelutilaa ovat odottaneet vuonna 2004 alkavaa vankilasta vapautuvien matalan kynnyksen kohtauspaikan, Kontaktipiste- Rediksen aukeamista. Kyseessä on Kriminaalihuollon tukisäätiön hallinnoima, Sininauhasäätiön ja Kalliolan setlementin yhteistyöhanke. Kadunvarren pohjakerrokseen (Alamaailma) on entisiä varastotiloja kunnostettu kokous- ja toimistotiloiksi, jotka on varustettu asianmukaisilla lisälaitteilla (esim. multimediaprojektori). Alamaailmaan kuuluvat myös kiinteistön kunnostukseen liittyvät työtilat sekä kaksi huonetta kankaan- ja matonkudontaa varten. Jatko-Katti-asunnot Sininauhasäätiöllä on kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 14 itsenäisempään asumiseen tarkoitettua jatkoasuntoa. Ns. Jatko-Katteja on hankittu Rahaautomaattiyhdistyksen tuella kuluneen vuoden aikana kuusi. Asukkaiden tarvitsema tuki on ohjattu heille huhtikuussa alkaneen Oikeus Omaan Oveen projektin kautta. Pääsääntöisesti Jatko-Katteihin on siirrytty Topi-Katista sen jälkeen, kun asukas on osoittanut kykynsä itsenäiseen asumiseen. Oikeus Omaan Oveen projekti on mahdollistanut, että näihin asuntoihin voidaan valita suoraan vankilasta tai muista laitoksista ja asuntoloista tulevia asunnontarvitsijoita. Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus valmistui Vantaan Myyrmäkeen elo-syyskuun vaihteessa. Päihteettömässä talossa on 12 yksiötä ja kaksi perheasuntoa, joista toinen toimii kolmen itsenäisen ruokakunnan kotina. Toinen perheasunto on Myrrin isäntäperheen käytössä. Samassa pihapiirissä kaksikerroksisen luhtitalon kanssa sijaitsevat päiväkeskustilat saunoineen ja pesutupineen. Päiväkeskuksen yhteydessä on myös Myrrin työntekijän työhuone. Tuusula Sininauhasäätiö teki Tuusulan kunnan kanssa sopimuksen päihdekuntoutujien tuetun asumisen kokeiluun liittyvän tuen toteuttamisesta. Tuusulassa on syyskuun alusta saakka työskennellyt yksi työntekijä, jolla on asiakkaina 15 Tuusulan kunnan osoittamaa asukasta. Työntekijän tehtävänä on tuottaa sosiaalisen isännöinnin palveluja näille ihmisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea asumiseensa, päihteettömyyteen ja elämänhallintaan. Kokeilu päättyy Oikeus Omaan Oveen projekti Oikeus Omaan Oveen projekti käynnistyi huhtikuussa ja se on on neljän Sininauhaliiton pääkaupunkiseudulla toimivan järjestön yhteinen tuetun asumisen projekti. Sininauhasäätiö hallinnoi projektia ja sen muina toimijoina ovat Helsingfors Gästhem r.f. (Helsingin Vieraskoti), Kodittomien Tuki Hemlösas Stöd ry ja

5 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry. Nelivuotisen hankkeen rahoituksesta vastaa Raha-automaattiyhdistys. Tiedotus Sininauhasäätiön ulkoista tiedotusta on hoidettu lähinnä internetin ja lehtiartikkelien välityksellä. Päivi Strandén on vastannut internetsivujen päivityksestä. Sivut ovat osa Sininauhaliiton internet-sivustoa ja ne kokivat uudistuksen yhdessä Sininauhaliiton internetsivujen muutostyön kanssa. Säätiön sisäinen tiedotus koki merkittävän harppauksen eteenpäin, kun CredoNetiltä tilattu intranet saatiin käyttöön syksyn aikana. Intranetissä on päiväkirja, jota kaikki työntekijät päivittäin kirjoittavat sekä muun muassa asiakaskortit. 3. Talous ja rahoitus 3.1. Rahoitusasema Säätiön talous on ollut tasapainossa ja maksuvalmius on ollut hyvä. Lainojen ja osamaksujen lyhennykset hoidettiin tehtyjen sopimusten mukaisesti. Säätiön toimesta on haettu edellisellä tilikaudella syntyneitä vuokrasaatavia oikeuden päätöksellä perintäkelpoisiksi. Luottotappioita kirjattiin tilikauden aikana 4 251,40. Purettiin vuonna 1996 tehtyä investointivarausta 10 % 2 304,17, jota on edelleen taseessa purkamatta 6 912,54. Säätiön taseessa on purkamatta kohdennettu investointivaraus ,19, joka kohdistuu Hämeentie 62:ssa sijaitsevan liikehuoneiston hankintaan. Hankinta tulee ajankohtaiseksi vuonna Hallituksen päätöksen mukaan tilinpäätöksen yhteydessä siirrettiin käyttöpääomaan kuuluvat satunnaisten tuottojen rahasto ,04 sekä perusparannusrahasto ,43 käyttöpääomatilille, jonka loppusaldoksi muodostui , Tavoitteet Sininauhasäätiön tavoitteena on säilyttää hyvä maksukyky pitämällä vuokrahuoneistojen hintataso sellaisella tasolla, että se mahdollistaa lakisääteisten enimmäispoistojen tekemisen sekä kaikkien juoksevien kulujen maksamisen vapaista käyttövaroista. Sen tavoitteena on edelleen tehdä sellaista taloudellista tulosta, että se vaivatta suoriutuu tarkoituksensa toteuttamisesta.

6 3.3. Ylijäämän käyttö Tilikauden ylijäämästä tehtiin ,00 investointivaraus Kalevala koru Oy:n kanssa neuvoteltua Arinatie 4:ssä sijaitsevan kiinteistön hankintaa varten Vakuutukset Yhtiön omaisuus on vakuutettuna seuraavasti: Pohjolan yritysvakuutus, Hämeentie 62, Helsinki, sijaitseva säätiön omaisuus a) palo-, murto- ja ryöstö- ja vuotovakuutettuna b) toiminnan vastuuvakuutus henkilö- ja esinevahingossa Pohjolan kiinteistön täysarvovakuutus, Solkikuja 8a, Vantaa Pohjolan ajoneuvovakuutukset perävaunulle ja autolle. 4. Henkilöstö ja hallintoelimet 4.1. Toimihenkilöiden lukumäärä ja muutos tilikaudella Henkilöstö Kertomusvuoden alussa Sininauhasäätiön palveluksessa oli työssä kaksi kuukausipalkkaista henkilöä: toimitusjohtaja Jorma Soini ja vastaava työntekijä Päivi Strandén. Kaksi pitkäaikaista työntekijää on ollut sairaslomalla. Maaliskuun alusta palkattiin sairasloman sijaiseksi Seppo Rahkola. Päivi Strandén valittiin Oikeus Omaan Oveen projektin vastaavaksi työntekijäksi huhtikuussa. Kari Lamberg aloitti projektityöntekijänä toukokuun alussa ja Jaana Ahola kesäkuun alussa. Ahola, samoin kuin hänen tilalleen valittu Risto Fält, lopettivat koeaikana. Toisen pitkäaikaisen työntekijän irtisanouduttua kesällä, Päivi Strandén siirtyi häneltä vapautuneelle paikalle. Projektivastaavana aloitti lokakuussa Stina Malm. Projektin työntekijä vaihtui joulukuussa, jolloin reilun kuukauden ajan työskennellyt Heikki Karlsson jätti tehtävänsä koeaikana. Uusi projektityöntekijä Veikko Koskipää valittiin aivan kertomusvuoden lopussa. Puolimatkankoti ja päiväkeskus Myrrin kokoaikaisena työntekijänä aloitti syyskuun alussa Anne Rahkola. Tuusulassa käynnistyneen kolmivuotisen sosiaalisen isännöinnin kokeilussa on samoin syyskuun alusta alkaen työskennellyt Marjut Jokinen. Kuukausipalkkaista henkilöstöä on täydentänyt kannustinrahoilla työskentelevien, 2-4 henkilön joukko. Sininauhaliiton taloushallinnolta on ostettu palveluja, jotka ovat vastanneet noin yhden henkilön työpanosta.

7 4.2. Hallintoelimien kokoukset tilikaudella Hallitus Sininauhasäätiön hallitukseen kuuluu sääntöjen mukaan kolme henkilöä. Puheenjohtajana on toiminut edelleen Timo Mutalahti, joka on myös Sininauhaliiton hallituksen puheenjohtaja. Jäseninä ovat jatkaneet Jan Nyberg (varapuheenjohtaja) ja Leo Jokisalo. Hallituksen asiantuntijajäsenenä on toiminut Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Jorma Niemelä. Hallituksen kokouksia pidettiin kertomusvuoden aikana kaikkiaan yhdeksän. Hallintoneuvosto Sininauhasäätiön hallintoneuvostoon ovat kertomusvuonna kuuluneet Timo Mutalahti (pj.), Kari Paaso, Leo Jokisalo, Jan Nyberg, Jorma Niemelä, Tuomo Salovuori ja Eila-Marja Törmä. Erovuoroisia olivat Paaso ja Salovuori. Paason tilalle toimikaudeksi 2004 valittiin Ismo Valkoniemi ja Salovuori valittiin uudelleen. Hallintoneuvosto kokoontui yhden kerran.

8 Yksiköiden ja kustannuspaikkojen laatimat yksityiskohtaisemmat toimintakertomukset

9 Tuettujen asumispalvelujen kehittäminen, tuottaminen, tuotteistaminen ja asiantuntijapalvelut Sininauhasäätiö on jatkanut valtakunnallisesti järjestöille ja kunnille tukiasumispalveluiden konsultaatioita ja konkreettisten palveluiden kehittämistä, tuotteistamista, tuottamista ja ylläpitoa. Palveluiden tuottajina olemme Vantaalla, Tuusulassa, Helsingissä ja Espoossa. Uusia paikkakuntia ovat Tuusula, Vantaa ja Espoo. Olemme kehittäneet koko ajan sosiaalisen isännöinnin keinoin erilaisia asumisen turvaavia uusia työkaluja, joita on markkinoitu aktiivisesti kunnille, Sininauhaliiton jäsenjärjestöille ja muille kolmannen sektorin toimijoille. Kuluvana vuonna olemme luopuneet käynnistysvaiheen konsultaatioista Työvalmennussäätiö Avituksessa eteläisessä Keski-Suomessa ja Suomenselän Sateenkaarisäätiössä pohjoisessa Keski- Suomessa. Vuoteen kuului lukuisia, merkittäviä hankekokonaisuuksia, joista osa eteni selkeästi kohti toteutusta. Tuusulassa on käynnistymässä asumispalvelu- ja päiväkeskushanke neljä vuotta kestäneen selvitystyön tuloksena. Kunta on varannut hankkeeseen tontin Hyrylästä. Helsingissä entinen Kalevala Korun tuotantolaitos on saanut kaupunginhallituksen hyväksynnän kaavasta poikkeamiselle ja kauppa rakennuksesta tehdään purkuehdoin vuoden 2004 alkupuolella. Hangossa on edetty suuren, entisen vanhainkotirakennuksen (Ljungbo) kanssa. Tulevaan monitoimikeskukseen on tulossa muun muassa Hangon Katulähetyksen ylläpitämänä päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Hanke on tarkoitus saada sopimusvaiheeseen vuoden 2004 alkupuolella. Ljungbo on Hangon kaupungin omistama entinen vanhainkotirakennus. Vuoteen mahtuu myös hankkeita, jotka eivät edenneet toivotulla tavalla. Näistä suurimpia ovat Näkövammaisten Keskusliiton entinen toimitilarakennus Mäkelänkadulla ja Epilepsiasäätiön neurologinen laitos Haagassa. Vuoden aikana selvitimme pääkaupunkiseudulla monia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistä säveltä etsittiin uudisrakentamisen osalta muun muassa Nuorisoliiton kanssa. Perinteikkään laivan, George Otsin soveltuvuutta asuntolaivaksi tutkittiin. Kartoitimme kiinteistönvälittäjien ja viranomaisten kanssa lukuisten erilaisten toimisto- ja tuotantotilojen muuttamista asuntokäyttöön. Pitkin vuotta etsimme mahdollisuuksia saada Helsingin kaupungilta asuntorakentamiseen soveltuvia tontteja. Toimintaa on ollut myös muualla kuin aivan eteläisessä Suomessa. Kävimme läpi kaikki Kriminaalihuoltoyhdistykseltä Senaattikiinteistölle myytäväksi siirtyneet asunnot ja asuntokodit. Pohjoisimmat niistä sijaitsivat Rovaniemellä. Kartoituksen ja neuvottelukierrosten ensisijainen tarkoitus oli etsiä mahdollisuuksia, joilla asunnoille voitaisiin turvata asunnottomia palveleva käyttötarkoitus. Tietojemme mukaan kauppoja syntyi yksi vuonna Jyväskylässä Sininauhaliiton jäsenjärjestö, Jyväskylän Katulähetys osti paikkakunnalla sijaitsevan asuntokodin asunnottomien käyttöön.

10 Lahden, Kuopion ja Rovaniemen vastaavien kohteiden osalta käytiin lukuisia neuvotteluita ja osin hankkeet myös etenevät. Kaiken kaikkiaan konsultointi- ja yhteistyöpyynnöt kunnilta ja kolmannelta sektorilta olivat haasteellisia ja moni-ilmeisiä. Vähintään maininnan ansaitsee projekti, jossa kartoitettiin Konnunsuon vankilan käytöstä poistettujen rakennusten soveltuvuutta asumiseen ja erilaisiin toiminnallisiin tarkoituksiin. Sininauhasäätiö on kehittänyt sosiaalisen isännöinnin mahdollistavan palvelusopimuksen mallia, jota jalostetaan Oikeus Omaan Oveen projektin yhteydessä. Palvelusopimuksia on tehty Helsingissä Eston ja eri aluesosiaalitoimistojen kanssa. Myrrin asukkaista on tehty 15 palvelusopimusta Vantaan sosiaalitoimen kanssa. Myös Tuusulassa tehtävä työ perustuu 15 palvelusopimukseen. Puolimatkankoti Topi-Katti Topi-Katissa on 42 Sininauhasäätiön asuntoa, yksiöitä ja kaksioita. Joukossa on 13 pientä yksiötä, jotka ovat entisiä omin kylpyhuonein varustettuja soluasuntoja, mutta kertomusvuoden aikana jokaiseen niistä on rakennettu minikeittiöt. Näiden asuntojen oviin asennettiin myös omat postiluukut kertomusvuoden lopulla. Asuntojen muutostyöt ja erilliset remontit on tehty pääosin omin voimin. Valtaosassa asunnoista asuu yksi henkilö, mutta joukossa on myös kahden hengen talouksia. Tukiasuntoihin on kertomusvuoden aikana saatu riittävä kierto. Muualle muuttamisten kautta on vapautunut 12 asuntoa, vastaavasti asukkaiksi on voitu ottaa saman verran muualta tulevia, vailla vakinaista asuntoa olevia helsinkiläisiä. Kriisiasuminen ei enää ole ollut sidoksissa vain tiettyihin asuntoihin. Topi-Katissa on näin ollut parempi valmius ottaa vaikeissa tilanteissa olevia asunnottomia hoitolaitoksista, asuntoloista ja myös suoraan kadulta Helsingin kaupungin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kriisiasumista olemme kehittäneet sosiaalitoimelle edullisemmaksi toimeentulotukeen liittyvän ns. palvelusopimuksen avulla. Asukkaille on voitu tarjota lyhyttäkin asumista normaalein vuokrasopimuksin, jolloin myös Kelan asumistuen saaminen on mahdollista. Vuokrasopimuksilla on merkittävä vaikutus asiakkaan oikeusturvaan. Elämään tulee pysyvyyden tuntua, josta on käytännön tasollakin mahdollisuus lähteä aukomaan työntekijän tuella elämän muita solmukohtia. Topi-Katin sisällä on toteutunut kaikkiaan kahdeksan muuttoa, jotka ovat mahdollistaneet asukkaille paremmin sopivat asumisolosuhteet. Topi-Katin ja myös Jatko-Kattien asukasvalinnoissa on pantu painoa muun muassa siihen, että asunnon saanti on antanut mahdollisuuden lasten tapaamisiin. Rappukäytävien ulko-oviin ja porttiin asennettu sähköinen lukitusjärjestelmä otettiin lopullisesti käyttöön toukokuussa. Topi-Katin A- ja B-rapun sekä päiväkeskus Karvisen sisäänkäynnit rakennettiin syksyllä liikuntaesteettömiksi. Kaikki ulko-ovet ryhdyttiin pitämään lukittuina marraskuusta alkaen rappukäytävien rauhoittamiseksi ylimääräisiltä kulkijoilta. Vartiointiliikkeeltä ostetusta palvelusta luovuttiin. Yhteisvastuullisesti on huolehdittu, että jokaisena yönä on yöpäivystys voitu toteuttaa työntekijöiden ja vastuullisten asukkaiden yhteistyönä.

11 Topi-Katin vuokraseuranta hoidettiin omana työnä elokuun loppuun saakka, jolloin tehtävä siirtyi Sininauhaliiton taloushallinnolle eli Sinitilille. Käytännön työ vuokranmaksuvaikeuksien ja rästiin jääneiden vuokrien osalta hoidetaan edelleenkin omassa yksikössä neuvotellen muun muassa asukkaan ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Vuonna 2002 pois muuttaneiden vuokrarästit vietiin Helsingin käräjäoikeuteen ulosottotoimien käynnistämiseksi. Kolmesta vuokrasaatavasta yhden osalta kanne peruttiin, koska viranomaiset eivät tavoittaneet asianomaista. Sininauhasäätiölle hankittiin maaliskuussa seitsemälle hengelle rekisteröity auto, Renault Kangoo. Asukkaiden vapaa-ajantoimintaa auto on aktivoinut ja monipuolistanut. Peräkärryn kanssa käytettynä se on ollut tärkeä työväline muun muassa tehtäessä Topi-Katin ja Jatko-Kattien remontteja. Asukkaiden muutoissa, tarvike- ja kalustohankinnoissa auto on osoittautunut verrattomaksi apuvälineeksi. Keskittämällä työntekijöiden työstä aiheutuvia ajoja talon autolle, on omien autojen käytöstä voitu luopua lähes kokonaan. Toimintakeskus-Karvinen Karvisen toiminta keskittyy päiväkeskukseen, joka on ollut avoinna viitenä päivänä viikossa klo Päiväkeskuksen aukiolosta ja toiminnasta vastaa kaksi kannustinrahoilla työskentelevää Topi- Katin asukasta. Usein päiväkeskus on vapaaehtoisvoimin avoinna myös viikonloppuisin. Karvinen on talon ja Jatko-Kattien asukkaiden sekä satunnaisten vieraiden sosiaalisen kanssakäymisen paikka, kaikkien yhteinen olohuone. Sillä on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden rakentajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Karvisessa toimii aktiivinen toverikunta Perhonen, jonka toimesta on muun muassa kahvipannu kuumana joka päivä. Lisäksi arkiaamuisin on tarjolla aamupuuro. Syyskuun alusta lähtien Perhonen on mahdollistanut kerran viikossa lounaan. Päiväkeskuksen tuotto menee kokonaisuudessaan toverikunta Perhosen hyväksi. Päiväkeskuksessa on mahdollista lukea päivän lehtiä ja erilaisia aikakausjulkaisuja. Erillisen TVhuoneen lisäksi myös päiväkeskus on varustettu omalla televisiolla. Päiväkeskuksessa tapahtuva toiminta on ehdottoman päihteetöntä. Päiväkeskuksessa pidetään ilman poikkeuksia joka maanantai asukaskokous (Kaikkien Karvista käyttävien kokous), jossa keskustellaan asumiseen ja ylipäätään elämiseen liittyvistä asioista, suunnitellaan yhteisiä toimintoja sekä tehdään usein myös asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä päätöksiä. Asukaskokous on vakiinnuttanut paikkansa osana päiväkeskuksen toimintaa ja se on myös merkittävä tapa jakaa asukkaille erilaista informaatiota. Kaikkia asukkaita kokoukset eivät kuitenkaan tavoita, yleensä osallistujia on keskimäärin noin 15. Tästä syystä asukaskokouksista laaditaan aina myös muistio, joka jaetaan seuraavana päivänä kaikille Topi-Katin asukkaille (myös Samarian vuokralaisille). Asukaskokouksissa ideoidaan ja päätetään muun muassa yhteisistä retkistä. Kertomusvuoden aikana Topi-Katin asukkaat ovat osallistuneet esimerkiksi seuraaviin tilaisuuksiin, retkiin ja matkoihin: Teatteri Takomon esitys, pienimuotoinen vappujuhla Karvisessa, kesäteatteriesitys Nurmijärvellä sekä kaksi retkeä Jyväskylän Katulähetyksen Kalliomäen puolimatkankotiin, josta käsin on tutustuttu Katulähetyksen muihin toimipaikkoihin. Edellisen vuoden tapaan asukkaat ja henkilökunta valmistivat yhteisen jouluaaton Karviseen. Paikalla oli myös asukkaiden muualla asuvia perheenjäseniä.

12 Yhdessä on tehty viikonloppuretki Vailla vakinaista asuntoa ry:n kesäpaikkaan Vartiosaareen ja Sininauhaliiton Syysrasteille Lohjan Vivamoon. Asukkaat osallistuivat myös säätiön omaan Asunnottomien yön tapahtumaan Tuusulassa sekä tapahtuman yleiseen paneeliin Sininauhasäätiön juhlasalissa. Lisäksi yksi asukas osallistui Ystävyyden Majatalon järjestämälle kirjoittajakurssille Kruusilassa. Yksi kertomusvuoden asukaskokouksista pidettiin Suomenlinnassa. Kuvassa osa Topi-Katin asukkaista, jotka osallistuivat Sininauhaliiton Syysrasteille elokuussa. Asukkaita on myös kannustettu osallistumaan talviuintiin Rastilan leirintäalueella. Teemme Hämeentieltä yhteisiä sauna- ja talviuintikäyntejä, joihin voivat osallistua asukkaat ja säätiön henkilökunta. Karvisen pesutuvassa asukkaat voivat pestä maksutta pyykkejään. Pyykkituvassa on myös kuivausrumpu ja kaappi, mankeli ja silitystarvikkeet. Toinen pesukone-kuivausrympu-yhdistelmä on sijoitettu kadunvarren tiloihin, jossa se on lähinnä muualla kuin Topi-Katissa asuvien käytössä. Saunatiloissa on kerran viikossa yleinen saunavuoro ja kahtena iltana viikossa asukkailla on ollut mahdollisuus pitää omia saunavuoroja. Toimintakeskuksen ATK-huoneessa on kaksi jatkuvassa internetyhteydessä olevaa tietokonetta, joita asukkaat käyttävät varsin ahkerasti. Tietokoneet mahdollistavat muun muassa sen, että asukkaat voivat siirtyä maksamaan laskunsa verkkopankin kautta ja näin säästyvät kalliiden palvelumaksujen maksamiselta. Asukkaat saavat säätiön henkilökunnalta tarpeen mukaan verkkopankin käytönopastusta. Loppuvuodesta käynnistyi ATK-opetus, jota yksi talon asukkaista antaa sitä haluaville. ATK-huoneeseen on koottu laaja kirjasto. Kirjoja on saatu lahjoituksina muun muassa Samarialta ja yksityishenkilöiltä. ATK-huoneen vieressä on TV-huone, jota satunnaiset vieraat käyttävät silloin tällöin myös yöpymiseen. Karvisen kuntosalilla on niin ikään säännölliset käyttäjänsä. Kuntosalin käyttö on edelleen lisääntynyt sinne hankitun biljardipöydän ansiosta. Loppuvuodesta käynnistyi asukkaiden aloitteesta Topi-Katin biljarditurnaus, johon ilmoittautui kymmenkunta henkilöä. Myös namibialaisten päihdetyön opiskelijoiden ryhmä innostui kokeilemaan talon biljardipöytää vieraillessaan Karvisen tiloissa.

13 Karvisen juhlasali on viikoittain säännöllisessä käytössä. Tilaisuuksien järjestäjät ovat useimmiten ulkopuolisia, mutta useimpiin satunnaisiin tai säännöllisiin tilaisuuksiin osallistuu myös talon asukkaita. Salissa on keväästä alkaen kokoontunut päihteetöntä elämää tukeva Krito-ryhmä, AAryhmä on koko vuoden jatkanut toimintaansa keskiviikkoisin. Sininauhaliiton Elämän kevät projektin kirjoittajaryhmä on kokoontunut salissa ympäri vuoden säännöllisesti kerran viikossa. Koti lapsille yhdistys on syyskuusta alkaen pitänyt salissa hengellisiä tilaisuuksia joka sunnuntai-ilta. Syyskaudella myös Tuomasyhteisö järjesti salissa Tuomastorstai-iltoja noin kahden kuukauden ajan. Missio-nuoret jatkoivat joka toinen maanantai pidettyjä kokoontumisiaan kesän alkupuolelle saakka. Yksittäisiä tilaisuuksia juhlasalissa on pidetty seuraavasti: Sininauhaliiton Elämän kevät projektin järjestämä yhteislauluilta 26.5., Sininauhasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n yhdessä järjestämä Asunnottomien yö tapahtuman paneeli , Elämän kevät kirjanjulkistamistilaisuus sekä Sininauhasäätiön kaikkien työmuotojen ja asiakkaiden yhteinen pikkujoulu- ja itsenäisyyspäivän juhla Lisäksi sali on toiminut useiden yksittäisten kokousten ja neuvottelujen sekä työnohjausten pitopaikkana. Toimintakeskus-Karvinen on myös vastaanottanut ja tarjonnut yösijaa erilaisille ryhmille, kokoonpanoille ja satunnaisille kulkijoille. Samalla se on mahdollistanut talon asukkaiden ja vieraiden kanssakäymisen. Tiloja ovat Helsingin-matkoillaan käyttäneet muun muassa Jyväskylän Katulähetyksen Kalliomäen puolimatkankodin työntekijät ja asukkaat, Tornionlaakson Suojapirtin Kemin päiväkeskuksen käyttäjät ja henkilökunta, Gospel Riders yhdistyksen Keski-Suomen osaston jäsenet sekä Kauhavan Sininauhan henkilökunta osallistuessaan Sininauhaliiton syyskokoukseen. Gospel Riders pyöräilijät Keski-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta vierailivat Karvisessa kesällä. Jatko-Katti-asunnot Sininauhasäätiöllä on kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 14 itsenäisempään asumiseen tarkoitettua jatkoasuntoa. Ns. Jatko-Katteja on hankittu Raha-automaattiyhdistyksen tuella kuluneen vuoden aikana kuusi. Jatko-Katit ovat yksiöitä ja pieniä kaksioita. Asukkaiden tarvitsema tuki on ohjattu heille huhtikuussa alkaneen Oikeus Omaan Oveen projektin kautta. Pääsääntöisesti Jatko-Katteihin on siirrytty Topi-Katista sen jälkeen, kun asukas on osoittanut kykynsä itsenäiseen asumiseen. Oikeus Omaan Oveen projekti on mahdollistanut, että näihin asuntoihin voidaan valita suoraan vankilasta tai muista laitoksista ja asuntoloista tulevia asunnontarvitsijoita.

14 Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus Puolimatkankoti Myrrin ja päiväkeskuksen rakentaminen Vantaan Myyrmäkeen (Solkikuja 8a) käynnistyi syksyllä Asuinrakennuksessa on kaksi perheasuntoa ja 12 yksiötä. Toinen perheasunnoista toimii kolmen itsenäisen ruokakunnan kotina, toinen on isäntäperheen käytössä. Koko rakentamisen ajan käytiin neuvotteluja Vantaan kaupungin kanssa sosiaalisen isännöinnin ja muun yhteistyön muodoista. Asukasvalinnat tehtiin kesäkuussa 2003, jolloin haastateltiin kaikki asuntohakemuksen jättäneet. Kaikki valitut asukkaat olivat asunnottomia vantaalaisia, jotka halusivat valita päihteettömän asumismuodon. Kunkin asukkaan kanssa tehtiin yhdessä sosiaalitoimen kanssa yksilöllinen tavoitesuunnitelma, jota seurataan ja päivitetään koko asumisen ajan. Myrriin asukkaat pääsivät muuttamaan syyskuun 2003 alusta. Ensimmäiset päivät kuluivatkin itse kullakin tavaroiden järjestelemisessä ja kaikkeen uuteen totuttelemisessa. Rakennusiike Henry Kataja Oy:n rakentamat tilat valmistuivat elokuun lopulla. Talon ensimmäinen yhteisökokous pidettiin heti ensimmäisen viikon alussa ja siinä tutustuimme toisiimme. Pohdittiin talon yhteisiä sääntöjä ja rajoja. Yhteisökokouspäiväksi päätettiin joka viikon torstai kello Annen aloittaman korva-akupunktiokoulutuksen myötä talossa aloitettiin Aku-ryhmä, joka on vapaaehtoinen ja kokoontuu aina klo arkiaamuisin. Joskus neulat korvissa istui runsas joukko ihmisiä ja toisinaan ryhmä oli pienempi. Talon ulkopuolisiakin kävi Aku-ryhmässä. Myrrin tavoitteena on ollut hyvä yhteistyö yli kuntarajojen. Muun muassa sosiaalisen isännöinnin hyvät käytännöt ja kokemukset ympäri Suomea jaetaan Sininauhasäätiön viikoittaisissa työyhteisökokouksissa. Talon ensimmäinen työkokeilijakin löytyi naapurikunnasta. Työkokeiluaika oli lyhyt, mutta sitäkin antoisampi. Työvoimatoimiston kanssa rakennettiin Myrristä myös työharjoittelupaikka yhdelle talon asukkaalle. Vierailijoita ja taloon tutustujia on käynyt alusta saakka sankoin joukoin. Ensimmäiset vieraamme olivat Espoon nuorisoasunnoilta. Mukaan on mahtunut Äänekosken Katulähetystä, Toivikeprojektia Karkkilasta, Jyväskylän Gospel Ridersia jne. Kaukaisin vieraamme saapui Italiasta. Myös erilaisia neuvotteluja ja yhteistyöpalavereja on Myrrissä pidetty, mm. työyhteisöpalaveri, sosiaalitoimen yhteisneuvottelu ja tukiasuntotoiminnan yhteispalaveri. Ruuan valmistaminen ja yhteisruokailu kerran viikossa aloitettiin ja se onkin saanut suuren suosion. Ruuan tuoksu on houkutellut myös talossa asumattomia ihmisiä syömään meille.

15 Myrrissä aloittivat erilaiset ryhmät kokoontumisia, joista säännöllisesti kokoontuvat: * AA-ryhmä kokoontuu lauantaisin kello * Gospel Ridersit joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona nyyttikestien malliin * Pullakirkko kokoontuu joka toinen sunnuntai ja vetäjinä toimivat eri seurakuntien edustajat. Yhteisölle perustettiin toverikunta, jonka nimeksi laitettiin Fenix. Toverikunta maksaa EuroSportkanavan kuukausimaksun, myy erilaisia tuotteita, kuten ruokaa kerran viikossa, kahvia ja talossa leivottua pullaa. Toverikunta ryhtyi Plan-kummiksi 12-vuotiaalle Mahamadi Ouedraogonille Burkina Fasosta. Hänelle kirjoittelimme yhdessä kortteja ja kirjeitä sekä laitoimme pienen joulupaketinkin. Talosta käytiin tutustumassa Vantaan alueella toimiviin päihdehuollon eri yksikköihin mm. Kiltakotiin ja Villenpirttiin. A-killan ylläpitämässä Villa Grönbergissä kävimme Loka-Lysteissä ja pikkujoulujuhlissa. Osallistuimme myös Asunnottomien yön tapahtumaan Tuusulassa ja Riihimäellä konserttiin, jonka tuotto meni syöpälasten hyväksi. Kerran kuukaudessa meillä oli mahdollisuus osallistua Vantaan seurakunnan järjestämiin päihdekuntoutuspäiviin sekä muihin seurakunnan ja A-klinikan järjestämiin tapahtumiin. Aktivointirahojen turvin asukkaat saivat mahdollisuuden aktivoida itseään ja luoda mielekkyyttä päiviinsä. Viikoittain talon asukkaille annettiin mahdollisuus kantaa vastuuta päiväkeskuksesta ja sen toiminnoista. Asukkaiden aktiivisuuden ansiosta on päiväkeskus kyennyt palvelemaan käyttäjiään seitsemänä päivänä viikossa. Hyvin moni asukas kokeili vastuunkantamista, mikä oli hyvä asia. Matonkuteiden leikkaamista aloiteltiin myös aktivointirahan turvin. Vantaan kaupungin eri sosiaalitoimistojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Palavereissa on lähinnä hiottu sosiaalisen isännöinnin mahdollistavaa yksilöllistä palvelusopimuskäytäntöä. Terveyskeskuslääkärin ja sairaanhoitajien kanssa aloiteltiin toimintaa yhdessä. Katkaisuhoitoaseman ja A-klinikan kanssa oltiin tiiviisti yhteistyössä. Nämä osaltaan loivat turvallisuutta asukkaille entistä enemmän. Asuntoja vapautui kaksi. Toiseen yksiöön ja perheasunnosta vapautuneeseen huoneeseen otettiin asukkaat talon ulkopuolelta. Rajojen asettamista ja niiden toteuttamista Myrrissä opeteltiin pitkin toimintavuotta. Tämä onkin oleellinen ja pysyvä osa Myrriä. Riitoja selviteltiin, itkettiin, halattiin ja menneet unohdettiin. Pikkujoulun ja Itsenäisyyspäivän juhlat järjestimme yhdessä Sininauhasäätiön muiden yksiköiden kanssa. Joulun vietimme talon väen kanssa yhdessä saunoen ja syöden. Kuusi koristeltiin pihaa kaunistamaan asukkaiden voimin. Uuden vuoden 2004 otimme vastaan nakkeja, perunasalaattia ja herkkuja syöden. Vuoden vaihtuessa ammuimme raketteja monen ihmisen voimin.

16 Tuusulan Kulkurit ja Kulkurittaret Sininauhasäätiö teki Tuusulan kunnan kanssa sopimuksen päihdekuntoutujien tuetun asumisen kokeiluun liittyvän tuen toteuttamisesta. Tuusulassa on syyskuun alusta saakka työskennellyt yksi työntekijä, jolla on asiakkaina 15 Tuusulan kunnan osoittamaa asukasta. Työntekijän tehtävänä on tuottaa sosiaalisen isännöinnin palveluja näille ihmisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea asumiseensa, päihteettömyyteen ja elämänhallintaan. Kokeilu päättyy Aloitin työt Työni kuvaan kuuluu kaikki, mikä liittyy päihdekuntoutujien asumiseen ja asuntoihin. Ensimmäinen viikko meni odotellessa kunnan osoittamaa toimitilaa, josta käsin voisin hoitaa tehtäviäni. Aluksi sain sosiaalitoimistosta 45 ihmisen nimilistan, joista valitsimme sosiaalitoimen kanssa 15 asiakasta. Asiakasvalintojen jälkeen tehtiin sosiaalisen isännöinnin mahdollistava yksilöllinen palvelusuunnitelma asianomaisen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan aina kolmen kuukauden välein. Tehtäviini on kuulunut myös ylläpitää asiakaskortistoa ja työpäiväkirjaa. Asiakkaiden luona käydään 1 2 kertaa viikossa. Pyrin olemaan läsnä kuunnellen, ohjaten ja neuvoen, mikäli asiakas sitä haluaa. Työhöni kuuluu myös saattaa asiakas erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, jos sellaiseen on tarvetta. Monesti on huomattu, että asiakasryhmälläni on vaikeuksia täyttää erilaisia virallisia asiapapereita, joten autan näissäkin asioissa. Osa toimenkuvastani on ennaltaehkäisevää työtä. Puutun jo varhaisessa vaiheessa rästiin jääneiden vuokrien maksuun. Tämä tapahtuu siten, että laadimme yhdessä asiakkaan kanssa maksusuunnitelman, joka toteutuessaan pystyy estämään tulevan häädön ajoissa. Teen koko ajan yhteistyötä asuntotoimen ja asiakkaan kanssa. Näin pystytään varmistamaan maksujen hoituminen suunnitelmien mukaisesti. Pystyn työlläni vaikuttamaan siihen, että toistuvasti tapahtuvien kalliiden laitoshoitojaksojen kierre saadaan katkaistuksi muilla tukitoimenpiteillä. Tämä lisää asiakkaan elämänhallintaa ja sitä kautta parantaa elämänlaatua. Asiakasryhmässäni on moniongelmaisia. Työskentely heidän parissaan on aikaa vievää ja tulokset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua. Täysin asunnottomien tapaaminen on vaikeaa ja työlästä, koska ei ole paikkaa eikä monesti edes puhelinyhteyttä, mistä heidät voisi tavoittaa. Usein ainoa yhteydenottomahdollisuus asiakkaaseen on silloin, kun hänellä on aika sosiaalitoimistossa toimeentulotukiasioissa. Jos asiakas ei tule sovittuna aikana tai tulee ilman ajanvarausta, on hänen tavoittamisensa hyvin vaikeaa. Pidän hyvänä tuloksena sitä, että näistä viidestätoista kolmetoista on saatu palvelun piiriin. Kahdelle, joilla osoitteena oli poste restante, on saatu järjestetyksi asunto. Kaikkien viidentoista palvelun piirissä olevan asiakkaan viralliset paperiasiat on saatu kuntoon. Tehtäväni on ollut opastaa lomakkeiden täytössä, jotka asiakkaat ovat itse toimittaneet eri virastoihin. Näkymättömämpi puoli työssäni on yhteistyöverkostojen luominen. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä työni onnistumisen kannalta. Yhteistyöni on tiivistä asunto- ja sosiaalitoimiston, Kelan, työvoimatoimiston, Sininauhasäätiön ja päihdetyöntekijöiden sekä eri taloyhtiöiden isännöitsijöiden kanssa. Kuntouttava työtoiminta on yksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneista. Työkoordinaattorin ja työvalmentajan lisäksi ohjausryhmääni kuuluvat sosiaalitoimen, asuntotoimen, päihdehuollon ja työnantajani edustajat.

17 Toiminnan onnistumisen kannalta yksi oleellisimmista asioista on yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö ja luottamus. Kun esimerkiksi saan tehtäväkseni tarjota asiakkaalleni määrättyä asuntoa, on voitava luottaa siihen, että viranomaisten välinen yhteistyö on poistanut mahdolliset asunnon saannin esteet etukäteen ja asunnon tarvitsija saa hänelle lupaamani asunnon. Kaikesta alkuhämmingistä huolimatta olen mielestäni erityisasemassa päästessäni kehittämään työtä, jonka koen erittäin tarpeelliseksi. Hyvänä puolena pidän sitä, että olen tuusulalainen, tunnen ihmiset kentällä ja kunnan organisaatiossa. Näin ollen minulla on mitä parhaimmat mahdollisuudet tehdä työtä tässä verkostossa ja hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Sininauhasäätiön Asunnottomien yön tapahtuma järjestettiin Tuusulassa yhteistyössä ravintola Grazy Kaiffarin kanssa. Näkyjä ja näkemyksiä Kentällä riittää työtä, sillä en usko että asunnottomuus poistuu vuoden tai parinkaan sisällä. Oman vaikeutensa tuo se, että ihmiset ovat usein myös moniongelmaisia. Taustalta löytyy esim. avioero tai työttömyys. Ne puolestaan lisäävät mielenterveysongelmia ja alkoholin liikakäyttöä. Eikä asunnottomuus suinkaan vähennä niitä. Tuusulan kunnassa onkin huomattu päihteettömän asumismuodon tärkeys. Suunnitelmissa on rakentaa Hyrylään Korkin alueelle aravalainoitettu asumisyksikkö, "Mutterimaja", toimintakeskuksineen. Tarkoitukseen Tuusulan kunta on varannut tontin. Jos Raha-automaattiyhdistys hyväksyy hankkeen, on rakentaminen tarkoitus aloittaa vuonna Näkemykseni työni kehittämisestä ja tulosten parantumisesta olisi muuttaa työtä enemmän raittiutta tukevaan suuntaan. Tämä tarkoittaisi enemmän kontakteja asiakkaisiin ja kotikäyntien lisäämistä sekä erilaisten tukiryhmien perustamista. Mielestäni Hyrylässä olisi tarvetta Kalkkersin tapaiseen yökahvilatoimintaan. Tällainen paikka mahdollistaisi paremmin asunnottoman kohtaamisen sekä tukisi näin sosiaalisten verkostojen luomista (vertaistuki). Tämä parantaisi mahdollisuuksia saada helpommin kontakteja ihmisiin, jotka tarvitsevat asumisneuvojan palveluja. Mutterimajaan tuleva päiväkeskus, päihteetön saareke, lisää vähintään tilanneraittiutta ja mahdollisuuksia saada sosiaalisia kontakteja muihinkin kuin ryyppykavereihin. Kuntouttavan työn moninaistamista pitäisin ensiarvoisen tärkeänä. Tämä tarkoittaisi lisää erilaisia työ- ja toimintamahdollisuuksia. Saadut kokemukset täytyisi tallentaa ja näiden pohjalta kehittää toimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Samalla voitaisiin lisätä yhteistyötä kuntouttavan työn ja päihdehuollon välillä. Näin tekemällä voitaisiin saada asiakkaan elämään selkeämpiä arkirutiineja, jotka tukevat paremmin päihteettömyyttä.

18 Olen huomannut että ihmisillä, jotka ovat syrjäytyneet, on elämä yö- ja iltapainotteista. Nukutaan päivään tai jopa iltaan asti ja kun toiset käyvät nukkumaan, he vasta heräävät. Tästä seuraa luonnollisesti yhteentörmäyksiä oman ja työssäkäyvien ihmisten elämänrytmin kanssa. Suunnitelmissa on usein helppo sopia asioista ja asuntojen hankkimisesta eri taloyhtiöistä. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Miten sijoittaa päihteiden ongelmakäyttäjä ongelmattomaan taloyhtiöön ja miten turvata viihtyisä asuminen kaikille muuton jälkeenkin? Nykyiseen työnkuvaani kuuluu vastuu viidestätoista valitusta. Se ei yksin riitä. Tarvitaan tiivistä kolmikantayhteistyötä, jossa keskeisiä ovat julkishallinnon eri toimijat, asiakas ja kolmas sektori. Yhden ammattikunnan työntekijä ei yksin voi mitään. Tämä on työtä, jota tehdään sydämellä ja järjellä. Pyrkimyksenä on, että asunnottomien ulkotulet voisivat sitten sammua, kun ikkunoista loistaisivat kotivalot. Oikeus Omaan Oveen -projekti Projektin tavoitteena on 1) tukea taustajärjestöjen asuntoloista tai asunnoista tulevien kykyä itsenäiseen asumiseen sekä yleensä elämänhallintaan, 2) edistää asuttamispolkujen löytymistä ja asiakkaiden siirtymistä omaan asuntoon ja 3) käynnistää vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta koulutuksineen. Sininauhasäätiö haki toukokuussa 2002 Rahaautomaattiyhdistykseltä rahoitusta Sininauhasäätiön, Helsingfors Gästhem r.f:n, Kodittomien Tuki - Hemlösas Stöd ry:n, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistys ry:n sekä Samaria r.f:n tuetun asumisen yhteishankkeelle. Projektiin anottiin vuodelle 2003 Raha-automaattiyhdistykseltä Raha-automaattiyhdistys myönsi Hallinnoinnista vastaa Sininauhasäätiö, jolle kuuluu myös hankkeen juridinen vastuu sekä raportointi muun muassa rahoittajaan nähden. Avustuspäätöksen yhteydessä RAY erotti Samarian osuuden omaksi Oikeus omaan asuntoon hankkeeksi. Projektissa toimii ohjausryhmä, johon kuuluvat projektivastaavan ohella edustajat vähintään kaikista mukana olevista järjestöistä. Ohjausryhmä täydentää tarvittaessa itseään. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä on päivittää kirjallisesti vuosittain taustayhteisönsä tarpeet ja tavoitesuunnitelmat. Ohjaamisen lisäksi ohjausryhmä seuraa kokonaisuuden ja kunkin taustajärjestön tavoitesuunnitelman yksilöllistä toteutumista. Projektin toteutumista ja vaikuttavuutta arvioi ulkopuolinen evaluaattori. Arviointi hankkeen tässä vaiheessa on aktiivista toiminnan ja prosessin kuvaamista, haastatteluissa esiin tulleiden epäkohtien ja ongelmien ratkaisujen etsimistä sekä hyvien käytäntöjen levittämistä. Arvioijan käytössä ovat projektivastaavan ja -työntekijöiden tuottamat kirjalliset ohjausryhmän kokousmuistiot, työyhteisökokousten muistiot, itsearvioinnit, päiväkirjat ja määrätyin rajauksin asiakaskorttitiedot. Käytännön työssä on tullut esille, että esille tulleet hyvät käytännöt ja onnistumiset kyllä leviävät ilman arvioitsijan apua (esimerkiksi työyhteisökokouksien avulla), mutta ongelmat, epäkohdat ja ristiriidat jäävät usein kytemään. Vaikka kyseessä on arvioinnin näkökulmasta nopeatempoinen arviointisykli, niin kuitenkin on aina ongelmia, jotka ehtivät muodostua lyhyelläkin aikavälillä.

19 Mukana olevien järjestöjen tavoitteet projektin alussa ja toteutunut toiminta: Väinölä-koti Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on Espoossa Väinölä-koti, josta lähtee keskimäärin kaksi asukasta kuukaudessa kokeilemaan itsenäisempää asumista esimerkiksi tukiasunnoissa tai kaupungin asunnoissa. Projektin tarkoitus on tukea näitä asukkaita. Huhtikuussa 2003 pidetyssä palaverissa päätettiin lisäksi, että projektin piiriin otetaan myös henkilöitä, jotka asuvat taustayhteisöjen asuntoloissa tai tukiasunnoissa. Toiminta Väinölä-kodin osalta työ aloitettiin ottamalla yhteyttä kaikkiin niihin entisiin asukkaisiin, joiden osoitteet olivat tiedossa, heidän tilanteensa kartoittamiseksi. Suurin osa poismuuttaneista koki, että selviävät nykyisessä asumismuodossaan ilman tukea. Väinölä-kodista on muuttanut 18 asukasta kesä-joulukuussa omaan asuntoon. Näistä neljä on ollut Väinölä-kodin järjestämiä asuntoja Espoon kaupungin kiinteistöviraston kautta. Alkuvaikeuksien jälkeen projektityöntekijä oli Väinölä-kodin käytettävissä useammankin kerran viikossa. Silloin kun projektissa oli täysi miehitys, projekti eteni toivotulla tavalla Väinölä-kodissa asuvien sekä tukiasunnossa asuvien asukkaiden parissa. Muun muassa häätöuhkatilanteisiin pystyttiin vaikuttamaan ja turvaamaan asumisen jatkuminen. SLEY hankki toimintavuonna toisen tukiasunnon Espoosta. Helsingin Vieraskoti Lähtökohtana on tarjota tukea Oikeus Omaan Oveen -projektin kautta Helsingin Vieraskodista itsenäiseen asumiseen muuttaville. Lisäksi Oikeus Omaan Oveen -projektin tarkoituksena on palvella tilanteessa, jossa Vieraskodin varsinainen toimipiste saneerataan. Siinä yhteydessä projektilla on huomattava osuus, kun Vieraskodin asukkaita sijoitetaan mahdollisiin jatkoasuntoihin. Toiminta Helsingin Vieraskodin osalta projekti oli tarkoitus aloittaa Väinölä-kodin tapaan ottamalla yhteyttä mahdollisimman moniin entisiin asukkaisiin. Projektille toimitettiin poismuuttaneiden uudet osoitteita siltä osin kun ne olivat käytettävissä. Suurin osa poismuuttaneista asui muissa asuntoloissa, hoitopaikoissa tai oli vankiloissa, joten heitä projektin palvelut eivät saavuttaneet. Projektia jatkettiin rakentamalla Vieraskotiin tiimi, jonka tehtävänä oli selvittää asiakkaiden asumishistoria sekä jatkoasumissuunnitelmat. Kartoituksen piiriin kuuluivat sekä nykyiset että jo pois muuttaneet asiakkaat. Ensimmäiset asiakkaat muuttivat Sininauhasäätiön asuntoihin. Projektin piiriin kuuluu myös Helsingin Vieraskodin perhetyö, josta kokemukset tähän asti ovat erinomaiset. Vieraskodin saneeraussuunnitelmat etenevät hitaasti ja kohteen saneeraus ei ole ollut vielä ajankohtainen, joten suuremmat asiakassiirrot sijoittunevat vuosille

20 Kodittomien Tuki Projekti tarjoaa asukkaalle tukea itsenäiseen asumiseen Eeva-Maria kodista eteenpäin lähdettäessä. Tukea tarjotaan sitä tarvitseville naisille huolimatta siitä, kuka itsenäisen asunnon on tarjonnut. Tukea tarjotaan elämänmuutoksen aiheuttamiin riskeihin mm. päihteiden käyttöön, verkostojen luomiseen ja käytännön asioiden hoitoon. Tukea vähennetään tuen tarpeen vähetessä. Projektityöntekijät jatkavat Eeva-Maria kodissa aloitettua tukityötä huomioiden elämänalueet, joilla naiset tarvitsevat tukea ja palveluohjausta.. Projekti toteutettiin muutamaa muualle muuttanutta naista lukuun ottamatta omassa jatkoasumispaikassa Lokitie 30, Vuosaaressa. Toiminta OOO-projektin työntekijän läsnäolo, ns. päivystys Lokitiellä tuotti hyviä tuloksia. Työssä on puututtu asukkaiden päihdeongelmiin. Tuloksena on ollut taloalueen rauhoittuminen. Projektityöntekijä on tehnyt myös perhetyötä ja lapset on otettu huomioon omana ryhmänään. Yksi talo on ollut jo pitkään ongelmallinen asukkaiden kireiden välien vuoksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty tämän talon asukkaisiin. Työntekijän läsnäolo talossa sekä itsestään ja projektin toiminnasta tiedottaminen Lokitien asukkaille on vähentänyt huomattavasti aiemmin tulleita valituksia, puheluja ja käyntejä paikan päällä kiinteistössä. OOO-projekti on myös tehnyt kiinteää yhteistyötä osa-aikaisen talonmiehen kanssa. Sininauhasäätiö Toteuttaa sosiaalisen isännöinnin keinoin yksilöllistä asumisneuvontaa, antaa tukea ja muita konkreettisia palveluita päihde- ja muille vaikeasti ongelmaisille henkilöille, kun he siirtyvät tuetun asumisen muodosta yhä itsenäisenpään asumiseen. Toiminta Myös Sininauhasäätiön Jatko-Kattien osalta työ aloitettiin ottamalla yhteyttä asukkaisiin. Kaikkiin asukkaisiin luotiin kontaktit, joissa kartoitettiin kunkin kokonaistilanne ja tuen tarve. Sininauhasäätiön Jatko-Katteja oli projektin alkaessa 10 kpl ja vuoden lopussa 14 kpl. Asunnot sijaitsevat normaalissa asuntokannassa ympäri Helsinkiä. OOO-projektin tehtäviin ovat kuuluneet asukashaastattelut ja asukasvalinnat yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Neljä asukasta siirtyi Topi-Katista Hämeentieltä Jatko-Katteihin. Muutoissa avustaminen ja ylipäätään rinnalla kulkeminen oli yksi oleellinen ja tärkeä osa työtä, jonka avulla pyrittiin luomaan oman kodin tuntua. Vuokranmaksuongelmiin puututtiin yksilöllisen vuokraseurannan avulla ja asukkaiden kanssa laadittiin maksusuunnitelmat. Kuluneen vuoden aikana yhtään asumissuhdetta ei tarvinnut katkaista.

Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä

Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima säätiö, jonne on koottu ensisijaisesti asumiseen liittyvää asiantuntemusta. Pääkaupunkiseudulla olemme merkittävä tukiasuntojen

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Sininauhasäätiön keskushallinto on nimeltään Kulku-Kissa

Sininauhasäätiön keskushallinto on nimeltään Kulku-Kissa Sininauhasäätiön keskushallinto on nimeltään Kulku-Kissa Sininauhasää äätiö on osa Sininauhaliittoa ja yksi sen lähes sadasta jäsenjärjestöstä. Olemme tuetun olemisen, asumisen ja tekemisen asiantuntija.

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16

KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16 KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16 JÄSENILLAT ALKAVAT: Jäsenilta pidetään joka kuun ensimmäisenä torstaina

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin projektihanke Maantieltä taloon päihdeongelmaisten päiväkeskuksesta

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot