Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003

Transkriptio

1

2 Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003

3 1. Toiminta-ajatus, tavoitteet ja päämäärät Sääntöjen mukaan Säätiön tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia raittiuskoteja ja nuorten alkoholistien huoltoloita, ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa väkijuomien käyttöön langenneita henkilöitä juomatavasta vapautuneina, työnhaluisina, rehellisinä ja kuuliaisina kansalaisina täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Yhtiön vuosikirjan 2003 mukaan keskeisiä tavoitteita ovat lisäksi Sininauhasäätiön tarkoituksena on kristillisessä hengessä tarjota ja kehittää päihteiden ongelmakäyttäjille, asunnottomille, vankilasta vapautuneille ja riskivyöhykkeellä oleville henkilöille sekä heidän läheisilleen suunnattuja palveluja. Säätiön toiminnan tavoitteena on sekä ennalta ehkäistä kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden sosiaalista syrjäytymistä että edistää heidän ja heidän läheistensä toimintakykyä sekä tukea heidän toipumistaan. 2. Toiminnan kuvaus ja olennaiset tapahtumat tilikaudella Tuettujen asumispalvelujen kehittäminen, tuottaminen, tuotteistaminen ja asiantuntijapalvelut Sininauhasäätiö on tarjonnut valtakunnallisesti järjestöille ja kunnille tukiasumiseen liittyviä asiantuntijapalveluja. Säätiö on harjoittanut myös omaa asumispalveluihin liittyvää rakennuttamistoimintaa, se on hankkinut asuntoja asunnottomien käyttöön ja on tarjonnut erityisesti päihdeongelmaisten tukiasumispalveluja. Säätiö on täydentänyt ja vahvistanut tavoitteellisesti rooliaan asunnottomuuden vähentäjänä sekä siihen liittyvänä syrjäytymisen ehkäisijänä pääkaupunkiseudulla. Sininauhasäätiö on kehittänyt ja tuotteistanut uusi tapoja vähentää asunnottomuutta sekä on jakanut aiheeseen liittyvää tietoutta. Puolimatkankoti Topi-Katti ja Toimintakeskus-Karvinen Puolimatkankoti Topi-Katissa Hämeentie 62:ssa on 42 pienasuntoa, yksiöitä ja kaksioita. Samassa kompleksissa on myös kolme porvoolaisen Samaria rf:n omistamaa asuntoa. Osa asunnoista on Sininauhaliiton omistamia ja ne on luovutettu Sininauhasäätiön hallintaan. Kertomusvuoden aikana Topi-Katista vapautui 12 asuntoa. Neljästä asunnosta asukas siirtyi Sininauhasäätiön jatkoasuntoihin, Jatko-Katteihin. Vastaavasti saatoimme ottaa saman verran uusia asukkaita Hämeentien yksikköön. Muutot mahdollistivat myös asunnon vaihtamisen talon sisällä, jota käytti hyväkseen kaikkiaan kahdeksan ruokakuntaa.

4 Toimintakeskus-Karvisen tiloihin kuuluvat päiväkeskus saunatiloineen ja pesutupineen. Karvisessa on myös juhlasali, kuntosali biljardipöytineen sekä ATK-, kirjasto- ja TV-huone. Lisäksi tiloihin kuuluu pienimuotoiseen askarteluun ja puutöihin soveltuva verstastila. Kaksi kadunvarressa olevaa asiakaspalvelutilaa ovat odottaneet vuonna 2004 alkavaa vankilasta vapautuvien matalan kynnyksen kohtauspaikan, Kontaktipiste- Rediksen aukeamista. Kyseessä on Kriminaalihuollon tukisäätiön hallinnoima, Sininauhasäätiön ja Kalliolan setlementin yhteistyöhanke. Kadunvarren pohjakerrokseen (Alamaailma) on entisiä varastotiloja kunnostettu kokous- ja toimistotiloiksi, jotka on varustettu asianmukaisilla lisälaitteilla (esim. multimediaprojektori). Alamaailmaan kuuluvat myös kiinteistön kunnostukseen liittyvät työtilat sekä kaksi huonetta kankaan- ja matonkudontaa varten. Jatko-Katti-asunnot Sininauhasäätiöllä on kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 14 itsenäisempään asumiseen tarkoitettua jatkoasuntoa. Ns. Jatko-Katteja on hankittu Rahaautomaattiyhdistyksen tuella kuluneen vuoden aikana kuusi. Asukkaiden tarvitsema tuki on ohjattu heille huhtikuussa alkaneen Oikeus Omaan Oveen projektin kautta. Pääsääntöisesti Jatko-Katteihin on siirrytty Topi-Katista sen jälkeen, kun asukas on osoittanut kykynsä itsenäiseen asumiseen. Oikeus Omaan Oveen projekti on mahdollistanut, että näihin asuntoihin voidaan valita suoraan vankilasta tai muista laitoksista ja asuntoloista tulevia asunnontarvitsijoita. Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus valmistui Vantaan Myyrmäkeen elo-syyskuun vaihteessa. Päihteettömässä talossa on 12 yksiötä ja kaksi perheasuntoa, joista toinen toimii kolmen itsenäisen ruokakunnan kotina. Toinen perheasunto on Myrrin isäntäperheen käytössä. Samassa pihapiirissä kaksikerroksisen luhtitalon kanssa sijaitsevat päiväkeskustilat saunoineen ja pesutupineen. Päiväkeskuksen yhteydessä on myös Myrrin työntekijän työhuone. Tuusula Sininauhasäätiö teki Tuusulan kunnan kanssa sopimuksen päihdekuntoutujien tuetun asumisen kokeiluun liittyvän tuen toteuttamisesta. Tuusulassa on syyskuun alusta saakka työskennellyt yksi työntekijä, jolla on asiakkaina 15 Tuusulan kunnan osoittamaa asukasta. Työntekijän tehtävänä on tuottaa sosiaalisen isännöinnin palveluja näille ihmisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea asumiseensa, päihteettömyyteen ja elämänhallintaan. Kokeilu päättyy Oikeus Omaan Oveen projekti Oikeus Omaan Oveen projekti käynnistyi huhtikuussa ja se on on neljän Sininauhaliiton pääkaupunkiseudulla toimivan järjestön yhteinen tuetun asumisen projekti. Sininauhasäätiö hallinnoi projektia ja sen muina toimijoina ovat Helsingfors Gästhem r.f. (Helsingin Vieraskoti), Kodittomien Tuki Hemlösas Stöd ry ja

5 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry. Nelivuotisen hankkeen rahoituksesta vastaa Raha-automaattiyhdistys. Tiedotus Sininauhasäätiön ulkoista tiedotusta on hoidettu lähinnä internetin ja lehtiartikkelien välityksellä. Päivi Strandén on vastannut internetsivujen päivityksestä. Sivut ovat osa Sininauhaliiton internet-sivustoa ja ne kokivat uudistuksen yhdessä Sininauhaliiton internetsivujen muutostyön kanssa. Säätiön sisäinen tiedotus koki merkittävän harppauksen eteenpäin, kun CredoNetiltä tilattu intranet saatiin käyttöön syksyn aikana. Intranetissä on päiväkirja, jota kaikki työntekijät päivittäin kirjoittavat sekä muun muassa asiakaskortit. 3. Talous ja rahoitus 3.1. Rahoitusasema Säätiön talous on ollut tasapainossa ja maksuvalmius on ollut hyvä. Lainojen ja osamaksujen lyhennykset hoidettiin tehtyjen sopimusten mukaisesti. Säätiön toimesta on haettu edellisellä tilikaudella syntyneitä vuokrasaatavia oikeuden päätöksellä perintäkelpoisiksi. Luottotappioita kirjattiin tilikauden aikana 4 251,40. Purettiin vuonna 1996 tehtyä investointivarausta 10 % 2 304,17, jota on edelleen taseessa purkamatta 6 912,54. Säätiön taseessa on purkamatta kohdennettu investointivaraus ,19, joka kohdistuu Hämeentie 62:ssa sijaitsevan liikehuoneiston hankintaan. Hankinta tulee ajankohtaiseksi vuonna Hallituksen päätöksen mukaan tilinpäätöksen yhteydessä siirrettiin käyttöpääomaan kuuluvat satunnaisten tuottojen rahasto ,04 sekä perusparannusrahasto ,43 käyttöpääomatilille, jonka loppusaldoksi muodostui , Tavoitteet Sininauhasäätiön tavoitteena on säilyttää hyvä maksukyky pitämällä vuokrahuoneistojen hintataso sellaisella tasolla, että se mahdollistaa lakisääteisten enimmäispoistojen tekemisen sekä kaikkien juoksevien kulujen maksamisen vapaista käyttövaroista. Sen tavoitteena on edelleen tehdä sellaista taloudellista tulosta, että se vaivatta suoriutuu tarkoituksensa toteuttamisesta.

6 3.3. Ylijäämän käyttö Tilikauden ylijäämästä tehtiin ,00 investointivaraus Kalevala koru Oy:n kanssa neuvoteltua Arinatie 4:ssä sijaitsevan kiinteistön hankintaa varten Vakuutukset Yhtiön omaisuus on vakuutettuna seuraavasti: Pohjolan yritysvakuutus, Hämeentie 62, Helsinki, sijaitseva säätiön omaisuus a) palo-, murto- ja ryöstö- ja vuotovakuutettuna b) toiminnan vastuuvakuutus henkilö- ja esinevahingossa Pohjolan kiinteistön täysarvovakuutus, Solkikuja 8a, Vantaa Pohjolan ajoneuvovakuutukset perävaunulle ja autolle. 4. Henkilöstö ja hallintoelimet 4.1. Toimihenkilöiden lukumäärä ja muutos tilikaudella Henkilöstö Kertomusvuoden alussa Sininauhasäätiön palveluksessa oli työssä kaksi kuukausipalkkaista henkilöä: toimitusjohtaja Jorma Soini ja vastaava työntekijä Päivi Strandén. Kaksi pitkäaikaista työntekijää on ollut sairaslomalla. Maaliskuun alusta palkattiin sairasloman sijaiseksi Seppo Rahkola. Päivi Strandén valittiin Oikeus Omaan Oveen projektin vastaavaksi työntekijäksi huhtikuussa. Kari Lamberg aloitti projektityöntekijänä toukokuun alussa ja Jaana Ahola kesäkuun alussa. Ahola, samoin kuin hänen tilalleen valittu Risto Fält, lopettivat koeaikana. Toisen pitkäaikaisen työntekijän irtisanouduttua kesällä, Päivi Strandén siirtyi häneltä vapautuneelle paikalle. Projektivastaavana aloitti lokakuussa Stina Malm. Projektin työntekijä vaihtui joulukuussa, jolloin reilun kuukauden ajan työskennellyt Heikki Karlsson jätti tehtävänsä koeaikana. Uusi projektityöntekijä Veikko Koskipää valittiin aivan kertomusvuoden lopussa. Puolimatkankoti ja päiväkeskus Myrrin kokoaikaisena työntekijänä aloitti syyskuun alussa Anne Rahkola. Tuusulassa käynnistyneen kolmivuotisen sosiaalisen isännöinnin kokeilussa on samoin syyskuun alusta alkaen työskennellyt Marjut Jokinen. Kuukausipalkkaista henkilöstöä on täydentänyt kannustinrahoilla työskentelevien, 2-4 henkilön joukko. Sininauhaliiton taloushallinnolta on ostettu palveluja, jotka ovat vastanneet noin yhden henkilön työpanosta.

7 4.2. Hallintoelimien kokoukset tilikaudella Hallitus Sininauhasäätiön hallitukseen kuuluu sääntöjen mukaan kolme henkilöä. Puheenjohtajana on toiminut edelleen Timo Mutalahti, joka on myös Sininauhaliiton hallituksen puheenjohtaja. Jäseninä ovat jatkaneet Jan Nyberg (varapuheenjohtaja) ja Leo Jokisalo. Hallituksen asiantuntijajäsenenä on toiminut Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Jorma Niemelä. Hallituksen kokouksia pidettiin kertomusvuoden aikana kaikkiaan yhdeksän. Hallintoneuvosto Sininauhasäätiön hallintoneuvostoon ovat kertomusvuonna kuuluneet Timo Mutalahti (pj.), Kari Paaso, Leo Jokisalo, Jan Nyberg, Jorma Niemelä, Tuomo Salovuori ja Eila-Marja Törmä. Erovuoroisia olivat Paaso ja Salovuori. Paason tilalle toimikaudeksi 2004 valittiin Ismo Valkoniemi ja Salovuori valittiin uudelleen. Hallintoneuvosto kokoontui yhden kerran.

8 Yksiköiden ja kustannuspaikkojen laatimat yksityiskohtaisemmat toimintakertomukset

9 Tuettujen asumispalvelujen kehittäminen, tuottaminen, tuotteistaminen ja asiantuntijapalvelut Sininauhasäätiö on jatkanut valtakunnallisesti järjestöille ja kunnille tukiasumispalveluiden konsultaatioita ja konkreettisten palveluiden kehittämistä, tuotteistamista, tuottamista ja ylläpitoa. Palveluiden tuottajina olemme Vantaalla, Tuusulassa, Helsingissä ja Espoossa. Uusia paikkakuntia ovat Tuusula, Vantaa ja Espoo. Olemme kehittäneet koko ajan sosiaalisen isännöinnin keinoin erilaisia asumisen turvaavia uusia työkaluja, joita on markkinoitu aktiivisesti kunnille, Sininauhaliiton jäsenjärjestöille ja muille kolmannen sektorin toimijoille. Kuluvana vuonna olemme luopuneet käynnistysvaiheen konsultaatioista Työvalmennussäätiö Avituksessa eteläisessä Keski-Suomessa ja Suomenselän Sateenkaarisäätiössä pohjoisessa Keski- Suomessa. Vuoteen kuului lukuisia, merkittäviä hankekokonaisuuksia, joista osa eteni selkeästi kohti toteutusta. Tuusulassa on käynnistymässä asumispalvelu- ja päiväkeskushanke neljä vuotta kestäneen selvitystyön tuloksena. Kunta on varannut hankkeeseen tontin Hyrylästä. Helsingissä entinen Kalevala Korun tuotantolaitos on saanut kaupunginhallituksen hyväksynnän kaavasta poikkeamiselle ja kauppa rakennuksesta tehdään purkuehdoin vuoden 2004 alkupuolella. Hangossa on edetty suuren, entisen vanhainkotirakennuksen (Ljungbo) kanssa. Tulevaan monitoimikeskukseen on tulossa muun muassa Hangon Katulähetyksen ylläpitämänä päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Hanke on tarkoitus saada sopimusvaiheeseen vuoden 2004 alkupuolella. Ljungbo on Hangon kaupungin omistama entinen vanhainkotirakennus. Vuoteen mahtuu myös hankkeita, jotka eivät edenneet toivotulla tavalla. Näistä suurimpia ovat Näkövammaisten Keskusliiton entinen toimitilarakennus Mäkelänkadulla ja Epilepsiasäätiön neurologinen laitos Haagassa. Vuoden aikana selvitimme pääkaupunkiseudulla monia yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistä säveltä etsittiin uudisrakentamisen osalta muun muassa Nuorisoliiton kanssa. Perinteikkään laivan, George Otsin soveltuvuutta asuntolaivaksi tutkittiin. Kartoitimme kiinteistönvälittäjien ja viranomaisten kanssa lukuisten erilaisten toimisto- ja tuotantotilojen muuttamista asuntokäyttöön. Pitkin vuotta etsimme mahdollisuuksia saada Helsingin kaupungilta asuntorakentamiseen soveltuvia tontteja. Toimintaa on ollut myös muualla kuin aivan eteläisessä Suomessa. Kävimme läpi kaikki Kriminaalihuoltoyhdistykseltä Senaattikiinteistölle myytäväksi siirtyneet asunnot ja asuntokodit. Pohjoisimmat niistä sijaitsivat Rovaniemellä. Kartoituksen ja neuvottelukierrosten ensisijainen tarkoitus oli etsiä mahdollisuuksia, joilla asunnoille voitaisiin turvata asunnottomia palveleva käyttötarkoitus. Tietojemme mukaan kauppoja syntyi yksi vuonna Jyväskylässä Sininauhaliiton jäsenjärjestö, Jyväskylän Katulähetys osti paikkakunnalla sijaitsevan asuntokodin asunnottomien käyttöön.

10 Lahden, Kuopion ja Rovaniemen vastaavien kohteiden osalta käytiin lukuisia neuvotteluita ja osin hankkeet myös etenevät. Kaiken kaikkiaan konsultointi- ja yhteistyöpyynnöt kunnilta ja kolmannelta sektorilta olivat haasteellisia ja moni-ilmeisiä. Vähintään maininnan ansaitsee projekti, jossa kartoitettiin Konnunsuon vankilan käytöstä poistettujen rakennusten soveltuvuutta asumiseen ja erilaisiin toiminnallisiin tarkoituksiin. Sininauhasäätiö on kehittänyt sosiaalisen isännöinnin mahdollistavan palvelusopimuksen mallia, jota jalostetaan Oikeus Omaan Oveen projektin yhteydessä. Palvelusopimuksia on tehty Helsingissä Eston ja eri aluesosiaalitoimistojen kanssa. Myrrin asukkaista on tehty 15 palvelusopimusta Vantaan sosiaalitoimen kanssa. Myös Tuusulassa tehtävä työ perustuu 15 palvelusopimukseen. Puolimatkankoti Topi-Katti Topi-Katissa on 42 Sininauhasäätiön asuntoa, yksiöitä ja kaksioita. Joukossa on 13 pientä yksiötä, jotka ovat entisiä omin kylpyhuonein varustettuja soluasuntoja, mutta kertomusvuoden aikana jokaiseen niistä on rakennettu minikeittiöt. Näiden asuntojen oviin asennettiin myös omat postiluukut kertomusvuoden lopulla. Asuntojen muutostyöt ja erilliset remontit on tehty pääosin omin voimin. Valtaosassa asunnoista asuu yksi henkilö, mutta joukossa on myös kahden hengen talouksia. Tukiasuntoihin on kertomusvuoden aikana saatu riittävä kierto. Muualle muuttamisten kautta on vapautunut 12 asuntoa, vastaavasti asukkaiksi on voitu ottaa saman verran muualta tulevia, vailla vakinaista asuntoa olevia helsinkiläisiä. Kriisiasuminen ei enää ole ollut sidoksissa vain tiettyihin asuntoihin. Topi-Katissa on näin ollut parempi valmius ottaa vaikeissa tilanteissa olevia asunnottomia hoitolaitoksista, asuntoloista ja myös suoraan kadulta Helsingin kaupungin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kriisiasumista olemme kehittäneet sosiaalitoimelle edullisemmaksi toimeentulotukeen liittyvän ns. palvelusopimuksen avulla. Asukkaille on voitu tarjota lyhyttäkin asumista normaalein vuokrasopimuksin, jolloin myös Kelan asumistuen saaminen on mahdollista. Vuokrasopimuksilla on merkittävä vaikutus asiakkaan oikeusturvaan. Elämään tulee pysyvyyden tuntua, josta on käytännön tasollakin mahdollisuus lähteä aukomaan työntekijän tuella elämän muita solmukohtia. Topi-Katin sisällä on toteutunut kaikkiaan kahdeksan muuttoa, jotka ovat mahdollistaneet asukkaille paremmin sopivat asumisolosuhteet. Topi-Katin ja myös Jatko-Kattien asukasvalinnoissa on pantu painoa muun muassa siihen, että asunnon saanti on antanut mahdollisuuden lasten tapaamisiin. Rappukäytävien ulko-oviin ja porttiin asennettu sähköinen lukitusjärjestelmä otettiin lopullisesti käyttöön toukokuussa. Topi-Katin A- ja B-rapun sekä päiväkeskus Karvisen sisäänkäynnit rakennettiin syksyllä liikuntaesteettömiksi. Kaikki ulko-ovet ryhdyttiin pitämään lukittuina marraskuusta alkaen rappukäytävien rauhoittamiseksi ylimääräisiltä kulkijoilta. Vartiointiliikkeeltä ostetusta palvelusta luovuttiin. Yhteisvastuullisesti on huolehdittu, että jokaisena yönä on yöpäivystys voitu toteuttaa työntekijöiden ja vastuullisten asukkaiden yhteistyönä.

11 Topi-Katin vuokraseuranta hoidettiin omana työnä elokuun loppuun saakka, jolloin tehtävä siirtyi Sininauhaliiton taloushallinnolle eli Sinitilille. Käytännön työ vuokranmaksuvaikeuksien ja rästiin jääneiden vuokrien osalta hoidetaan edelleenkin omassa yksikössä neuvotellen muun muassa asukkaan ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Vuonna 2002 pois muuttaneiden vuokrarästit vietiin Helsingin käräjäoikeuteen ulosottotoimien käynnistämiseksi. Kolmesta vuokrasaatavasta yhden osalta kanne peruttiin, koska viranomaiset eivät tavoittaneet asianomaista. Sininauhasäätiölle hankittiin maaliskuussa seitsemälle hengelle rekisteröity auto, Renault Kangoo. Asukkaiden vapaa-ajantoimintaa auto on aktivoinut ja monipuolistanut. Peräkärryn kanssa käytettynä se on ollut tärkeä työväline muun muassa tehtäessä Topi-Katin ja Jatko-Kattien remontteja. Asukkaiden muutoissa, tarvike- ja kalustohankinnoissa auto on osoittautunut verrattomaksi apuvälineeksi. Keskittämällä työntekijöiden työstä aiheutuvia ajoja talon autolle, on omien autojen käytöstä voitu luopua lähes kokonaan. Toimintakeskus-Karvinen Karvisen toiminta keskittyy päiväkeskukseen, joka on ollut avoinna viitenä päivänä viikossa klo Päiväkeskuksen aukiolosta ja toiminnasta vastaa kaksi kannustinrahoilla työskentelevää Topi- Katin asukasta. Usein päiväkeskus on vapaaehtoisvoimin avoinna myös viikonloppuisin. Karvinen on talon ja Jatko-Kattien asukkaiden sekä satunnaisten vieraiden sosiaalisen kanssakäymisen paikka, kaikkien yhteinen olohuone. Sillä on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden rakentajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Karvisessa toimii aktiivinen toverikunta Perhonen, jonka toimesta on muun muassa kahvipannu kuumana joka päivä. Lisäksi arkiaamuisin on tarjolla aamupuuro. Syyskuun alusta lähtien Perhonen on mahdollistanut kerran viikossa lounaan. Päiväkeskuksen tuotto menee kokonaisuudessaan toverikunta Perhosen hyväksi. Päiväkeskuksessa on mahdollista lukea päivän lehtiä ja erilaisia aikakausjulkaisuja. Erillisen TVhuoneen lisäksi myös päiväkeskus on varustettu omalla televisiolla. Päiväkeskuksessa tapahtuva toiminta on ehdottoman päihteetöntä. Päiväkeskuksessa pidetään ilman poikkeuksia joka maanantai asukaskokous (Kaikkien Karvista käyttävien kokous), jossa keskustellaan asumiseen ja ylipäätään elämiseen liittyvistä asioista, suunnitellaan yhteisiä toimintoja sekä tehdään usein myös asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä päätöksiä. Asukaskokous on vakiinnuttanut paikkansa osana päiväkeskuksen toimintaa ja se on myös merkittävä tapa jakaa asukkaille erilaista informaatiota. Kaikkia asukkaita kokoukset eivät kuitenkaan tavoita, yleensä osallistujia on keskimäärin noin 15. Tästä syystä asukaskokouksista laaditaan aina myös muistio, joka jaetaan seuraavana päivänä kaikille Topi-Katin asukkaille (myös Samarian vuokralaisille). Asukaskokouksissa ideoidaan ja päätetään muun muassa yhteisistä retkistä. Kertomusvuoden aikana Topi-Katin asukkaat ovat osallistuneet esimerkiksi seuraaviin tilaisuuksiin, retkiin ja matkoihin: Teatteri Takomon esitys, pienimuotoinen vappujuhla Karvisessa, kesäteatteriesitys Nurmijärvellä sekä kaksi retkeä Jyväskylän Katulähetyksen Kalliomäen puolimatkankotiin, josta käsin on tutustuttu Katulähetyksen muihin toimipaikkoihin. Edellisen vuoden tapaan asukkaat ja henkilökunta valmistivat yhteisen jouluaaton Karviseen. Paikalla oli myös asukkaiden muualla asuvia perheenjäseniä.

12 Yhdessä on tehty viikonloppuretki Vailla vakinaista asuntoa ry:n kesäpaikkaan Vartiosaareen ja Sininauhaliiton Syysrasteille Lohjan Vivamoon. Asukkaat osallistuivat myös säätiön omaan Asunnottomien yön tapahtumaan Tuusulassa sekä tapahtuman yleiseen paneeliin Sininauhasäätiön juhlasalissa. Lisäksi yksi asukas osallistui Ystävyyden Majatalon järjestämälle kirjoittajakurssille Kruusilassa. Yksi kertomusvuoden asukaskokouksista pidettiin Suomenlinnassa. Kuvassa osa Topi-Katin asukkaista, jotka osallistuivat Sininauhaliiton Syysrasteille elokuussa. Asukkaita on myös kannustettu osallistumaan talviuintiin Rastilan leirintäalueella. Teemme Hämeentieltä yhteisiä sauna- ja talviuintikäyntejä, joihin voivat osallistua asukkaat ja säätiön henkilökunta. Karvisen pesutuvassa asukkaat voivat pestä maksutta pyykkejään. Pyykkituvassa on myös kuivausrumpu ja kaappi, mankeli ja silitystarvikkeet. Toinen pesukone-kuivausrympu-yhdistelmä on sijoitettu kadunvarren tiloihin, jossa se on lähinnä muualla kuin Topi-Katissa asuvien käytössä. Saunatiloissa on kerran viikossa yleinen saunavuoro ja kahtena iltana viikossa asukkailla on ollut mahdollisuus pitää omia saunavuoroja. Toimintakeskuksen ATK-huoneessa on kaksi jatkuvassa internetyhteydessä olevaa tietokonetta, joita asukkaat käyttävät varsin ahkerasti. Tietokoneet mahdollistavat muun muassa sen, että asukkaat voivat siirtyä maksamaan laskunsa verkkopankin kautta ja näin säästyvät kalliiden palvelumaksujen maksamiselta. Asukkaat saavat säätiön henkilökunnalta tarpeen mukaan verkkopankin käytönopastusta. Loppuvuodesta käynnistyi ATK-opetus, jota yksi talon asukkaista antaa sitä haluaville. ATK-huoneeseen on koottu laaja kirjasto. Kirjoja on saatu lahjoituksina muun muassa Samarialta ja yksityishenkilöiltä. ATK-huoneen vieressä on TV-huone, jota satunnaiset vieraat käyttävät silloin tällöin myös yöpymiseen. Karvisen kuntosalilla on niin ikään säännölliset käyttäjänsä. Kuntosalin käyttö on edelleen lisääntynyt sinne hankitun biljardipöydän ansiosta. Loppuvuodesta käynnistyi asukkaiden aloitteesta Topi-Katin biljarditurnaus, johon ilmoittautui kymmenkunta henkilöä. Myös namibialaisten päihdetyön opiskelijoiden ryhmä innostui kokeilemaan talon biljardipöytää vieraillessaan Karvisen tiloissa.

13 Karvisen juhlasali on viikoittain säännöllisessä käytössä. Tilaisuuksien järjestäjät ovat useimmiten ulkopuolisia, mutta useimpiin satunnaisiin tai säännöllisiin tilaisuuksiin osallistuu myös talon asukkaita. Salissa on keväästä alkaen kokoontunut päihteetöntä elämää tukeva Krito-ryhmä, AAryhmä on koko vuoden jatkanut toimintaansa keskiviikkoisin. Sininauhaliiton Elämän kevät projektin kirjoittajaryhmä on kokoontunut salissa ympäri vuoden säännöllisesti kerran viikossa. Koti lapsille yhdistys on syyskuusta alkaen pitänyt salissa hengellisiä tilaisuuksia joka sunnuntai-ilta. Syyskaudella myös Tuomasyhteisö järjesti salissa Tuomastorstai-iltoja noin kahden kuukauden ajan. Missio-nuoret jatkoivat joka toinen maanantai pidettyjä kokoontumisiaan kesän alkupuolelle saakka. Yksittäisiä tilaisuuksia juhlasalissa on pidetty seuraavasti: Sininauhaliiton Elämän kevät projektin järjestämä yhteislauluilta 26.5., Sininauhasäätiön ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n yhdessä järjestämä Asunnottomien yö tapahtuman paneeli , Elämän kevät kirjanjulkistamistilaisuus sekä Sininauhasäätiön kaikkien työmuotojen ja asiakkaiden yhteinen pikkujoulu- ja itsenäisyyspäivän juhla Lisäksi sali on toiminut useiden yksittäisten kokousten ja neuvottelujen sekä työnohjausten pitopaikkana. Toimintakeskus-Karvinen on myös vastaanottanut ja tarjonnut yösijaa erilaisille ryhmille, kokoonpanoille ja satunnaisille kulkijoille. Samalla se on mahdollistanut talon asukkaiden ja vieraiden kanssakäymisen. Tiloja ovat Helsingin-matkoillaan käyttäneet muun muassa Jyväskylän Katulähetyksen Kalliomäen puolimatkankodin työntekijät ja asukkaat, Tornionlaakson Suojapirtin Kemin päiväkeskuksen käyttäjät ja henkilökunta, Gospel Riders yhdistyksen Keski-Suomen osaston jäsenet sekä Kauhavan Sininauhan henkilökunta osallistuessaan Sininauhaliiton syyskokoukseen. Gospel Riders pyöräilijät Keski-Suomesta ja pääkaupunkiseudulta vierailivat Karvisessa kesällä. Jatko-Katti-asunnot Sininauhasäätiöllä on kertomusvuoden lopussa kaikkiaan 14 itsenäisempään asumiseen tarkoitettua jatkoasuntoa. Ns. Jatko-Katteja on hankittu Raha-automaattiyhdistyksen tuella kuluneen vuoden aikana kuusi. Jatko-Katit ovat yksiöitä ja pieniä kaksioita. Asukkaiden tarvitsema tuki on ohjattu heille huhtikuussa alkaneen Oikeus Omaan Oveen projektin kautta. Pääsääntöisesti Jatko-Katteihin on siirrytty Topi-Katista sen jälkeen, kun asukas on osoittanut kykynsä itsenäiseen asumiseen. Oikeus Omaan Oveen projekti on mahdollistanut, että näihin asuntoihin voidaan valita suoraan vankilasta tai muista laitoksista ja asuntoloista tulevia asunnontarvitsijoita.

14 Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus Puolimatkankoti Myrrin ja päiväkeskuksen rakentaminen Vantaan Myyrmäkeen (Solkikuja 8a) käynnistyi syksyllä Asuinrakennuksessa on kaksi perheasuntoa ja 12 yksiötä. Toinen perheasunnoista toimii kolmen itsenäisen ruokakunnan kotina, toinen on isäntäperheen käytössä. Koko rakentamisen ajan käytiin neuvotteluja Vantaan kaupungin kanssa sosiaalisen isännöinnin ja muun yhteistyön muodoista. Asukasvalinnat tehtiin kesäkuussa 2003, jolloin haastateltiin kaikki asuntohakemuksen jättäneet. Kaikki valitut asukkaat olivat asunnottomia vantaalaisia, jotka halusivat valita päihteettömän asumismuodon. Kunkin asukkaan kanssa tehtiin yhdessä sosiaalitoimen kanssa yksilöllinen tavoitesuunnitelma, jota seurataan ja päivitetään koko asumisen ajan. Myrriin asukkaat pääsivät muuttamaan syyskuun 2003 alusta. Ensimmäiset päivät kuluivatkin itse kullakin tavaroiden järjestelemisessä ja kaikkeen uuteen totuttelemisessa. Rakennusiike Henry Kataja Oy:n rakentamat tilat valmistuivat elokuun lopulla. Talon ensimmäinen yhteisökokous pidettiin heti ensimmäisen viikon alussa ja siinä tutustuimme toisiimme. Pohdittiin talon yhteisiä sääntöjä ja rajoja. Yhteisökokouspäiväksi päätettiin joka viikon torstai kello Annen aloittaman korva-akupunktiokoulutuksen myötä talossa aloitettiin Aku-ryhmä, joka on vapaaehtoinen ja kokoontuu aina klo arkiaamuisin. Joskus neulat korvissa istui runsas joukko ihmisiä ja toisinaan ryhmä oli pienempi. Talon ulkopuolisiakin kävi Aku-ryhmässä. Myrrin tavoitteena on ollut hyvä yhteistyö yli kuntarajojen. Muun muassa sosiaalisen isännöinnin hyvät käytännöt ja kokemukset ympäri Suomea jaetaan Sininauhasäätiön viikoittaisissa työyhteisökokouksissa. Talon ensimmäinen työkokeilijakin löytyi naapurikunnasta. Työkokeiluaika oli lyhyt, mutta sitäkin antoisampi. Työvoimatoimiston kanssa rakennettiin Myrristä myös työharjoittelupaikka yhdelle talon asukkaalle. Vierailijoita ja taloon tutustujia on käynyt alusta saakka sankoin joukoin. Ensimmäiset vieraamme olivat Espoon nuorisoasunnoilta. Mukaan on mahtunut Äänekosken Katulähetystä, Toivikeprojektia Karkkilasta, Jyväskylän Gospel Ridersia jne. Kaukaisin vieraamme saapui Italiasta. Myös erilaisia neuvotteluja ja yhteistyöpalavereja on Myrrissä pidetty, mm. työyhteisöpalaveri, sosiaalitoimen yhteisneuvottelu ja tukiasuntotoiminnan yhteispalaveri. Ruuan valmistaminen ja yhteisruokailu kerran viikossa aloitettiin ja se onkin saanut suuren suosion. Ruuan tuoksu on houkutellut myös talossa asumattomia ihmisiä syömään meille.

15 Myrrissä aloittivat erilaiset ryhmät kokoontumisia, joista säännöllisesti kokoontuvat: * AA-ryhmä kokoontuu lauantaisin kello * Gospel Ridersit joka kuukauden viimeisenä keskiviikkona nyyttikestien malliin * Pullakirkko kokoontuu joka toinen sunnuntai ja vetäjinä toimivat eri seurakuntien edustajat. Yhteisölle perustettiin toverikunta, jonka nimeksi laitettiin Fenix. Toverikunta maksaa EuroSportkanavan kuukausimaksun, myy erilaisia tuotteita, kuten ruokaa kerran viikossa, kahvia ja talossa leivottua pullaa. Toverikunta ryhtyi Plan-kummiksi 12-vuotiaalle Mahamadi Ouedraogonille Burkina Fasosta. Hänelle kirjoittelimme yhdessä kortteja ja kirjeitä sekä laitoimme pienen joulupaketinkin. Talosta käytiin tutustumassa Vantaan alueella toimiviin päihdehuollon eri yksikköihin mm. Kiltakotiin ja Villenpirttiin. A-killan ylläpitämässä Villa Grönbergissä kävimme Loka-Lysteissä ja pikkujoulujuhlissa. Osallistuimme myös Asunnottomien yön tapahtumaan Tuusulassa ja Riihimäellä konserttiin, jonka tuotto meni syöpälasten hyväksi. Kerran kuukaudessa meillä oli mahdollisuus osallistua Vantaan seurakunnan järjestämiin päihdekuntoutuspäiviin sekä muihin seurakunnan ja A-klinikan järjestämiin tapahtumiin. Aktivointirahojen turvin asukkaat saivat mahdollisuuden aktivoida itseään ja luoda mielekkyyttä päiviinsä. Viikoittain talon asukkaille annettiin mahdollisuus kantaa vastuuta päiväkeskuksesta ja sen toiminnoista. Asukkaiden aktiivisuuden ansiosta on päiväkeskus kyennyt palvelemaan käyttäjiään seitsemänä päivänä viikossa. Hyvin moni asukas kokeili vastuunkantamista, mikä oli hyvä asia. Matonkuteiden leikkaamista aloiteltiin myös aktivointirahan turvin. Vantaan kaupungin eri sosiaalitoimistojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Palavereissa on lähinnä hiottu sosiaalisen isännöinnin mahdollistavaa yksilöllistä palvelusopimuskäytäntöä. Terveyskeskuslääkärin ja sairaanhoitajien kanssa aloiteltiin toimintaa yhdessä. Katkaisuhoitoaseman ja A-klinikan kanssa oltiin tiiviisti yhteistyössä. Nämä osaltaan loivat turvallisuutta asukkaille entistä enemmän. Asuntoja vapautui kaksi. Toiseen yksiöön ja perheasunnosta vapautuneeseen huoneeseen otettiin asukkaat talon ulkopuolelta. Rajojen asettamista ja niiden toteuttamista Myrrissä opeteltiin pitkin toimintavuotta. Tämä onkin oleellinen ja pysyvä osa Myrriä. Riitoja selviteltiin, itkettiin, halattiin ja menneet unohdettiin. Pikkujoulun ja Itsenäisyyspäivän juhlat järjestimme yhdessä Sininauhasäätiön muiden yksiköiden kanssa. Joulun vietimme talon väen kanssa yhdessä saunoen ja syöden. Kuusi koristeltiin pihaa kaunistamaan asukkaiden voimin. Uuden vuoden 2004 otimme vastaan nakkeja, perunasalaattia ja herkkuja syöden. Vuoden vaihtuessa ammuimme raketteja monen ihmisen voimin.

16 Tuusulan Kulkurit ja Kulkurittaret Sininauhasäätiö teki Tuusulan kunnan kanssa sopimuksen päihdekuntoutujien tuetun asumisen kokeiluun liittyvän tuen toteuttamisesta. Tuusulassa on syyskuun alusta saakka työskennellyt yksi työntekijä, jolla on asiakkaina 15 Tuusulan kunnan osoittamaa asukasta. Työntekijän tehtävänä on tuottaa sosiaalisen isännöinnin palveluja näille ihmisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea asumiseensa, päihteettömyyteen ja elämänhallintaan. Kokeilu päättyy Aloitin työt Työni kuvaan kuuluu kaikki, mikä liittyy päihdekuntoutujien asumiseen ja asuntoihin. Ensimmäinen viikko meni odotellessa kunnan osoittamaa toimitilaa, josta käsin voisin hoitaa tehtäviäni. Aluksi sain sosiaalitoimistosta 45 ihmisen nimilistan, joista valitsimme sosiaalitoimen kanssa 15 asiakasta. Asiakasvalintojen jälkeen tehtiin sosiaalisen isännöinnin mahdollistava yksilöllinen palvelusuunnitelma asianomaisen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan aina kolmen kuukauden välein. Tehtäviini on kuulunut myös ylläpitää asiakaskortistoa ja työpäiväkirjaa. Asiakkaiden luona käydään 1 2 kertaa viikossa. Pyrin olemaan läsnä kuunnellen, ohjaten ja neuvoen, mikäli asiakas sitä haluaa. Työhöni kuuluu myös saattaa asiakas erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, jos sellaiseen on tarvetta. Monesti on huomattu, että asiakasryhmälläni on vaikeuksia täyttää erilaisia virallisia asiapapereita, joten autan näissäkin asioissa. Osa toimenkuvastani on ennaltaehkäisevää työtä. Puutun jo varhaisessa vaiheessa rästiin jääneiden vuokrien maksuun. Tämä tapahtuu siten, että laadimme yhdessä asiakkaan kanssa maksusuunnitelman, joka toteutuessaan pystyy estämään tulevan häädön ajoissa. Teen koko ajan yhteistyötä asuntotoimen ja asiakkaan kanssa. Näin pystytään varmistamaan maksujen hoituminen suunnitelmien mukaisesti. Pystyn työlläni vaikuttamaan siihen, että toistuvasti tapahtuvien kalliiden laitoshoitojaksojen kierre saadaan katkaistuksi muilla tukitoimenpiteillä. Tämä lisää asiakkaan elämänhallintaa ja sitä kautta parantaa elämänlaatua. Asiakasryhmässäni on moniongelmaisia. Työskentely heidän parissaan on aikaa vievää ja tulokset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluttua. Täysin asunnottomien tapaaminen on vaikeaa ja työlästä, koska ei ole paikkaa eikä monesti edes puhelinyhteyttä, mistä heidät voisi tavoittaa. Usein ainoa yhteydenottomahdollisuus asiakkaaseen on silloin, kun hänellä on aika sosiaalitoimistossa toimeentulotukiasioissa. Jos asiakas ei tule sovittuna aikana tai tulee ilman ajanvarausta, on hänen tavoittamisensa hyvin vaikeaa. Pidän hyvänä tuloksena sitä, että näistä viidestätoista kolmetoista on saatu palvelun piiriin. Kahdelle, joilla osoitteena oli poste restante, on saatu järjestetyksi asunto. Kaikkien viidentoista palvelun piirissä olevan asiakkaan viralliset paperiasiat on saatu kuntoon. Tehtäväni on ollut opastaa lomakkeiden täytössä, jotka asiakkaat ovat itse toimittaneet eri virastoihin. Näkymättömämpi puoli työssäni on yhteistyöverkostojen luominen. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä työni onnistumisen kannalta. Yhteistyöni on tiivistä asunto- ja sosiaalitoimiston, Kelan, työvoimatoimiston, Sininauhasäätiön ja päihdetyöntekijöiden sekä eri taloyhtiöiden isännöitsijöiden kanssa. Kuntouttava työtoiminta on yksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneista. Työkoordinaattorin ja työvalmentajan lisäksi ohjausryhmääni kuuluvat sosiaalitoimen, asuntotoimen, päihdehuollon ja työnantajani edustajat.

17 Toiminnan onnistumisen kannalta yksi oleellisimmista asioista on yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö ja luottamus. Kun esimerkiksi saan tehtäväkseni tarjota asiakkaalleni määrättyä asuntoa, on voitava luottaa siihen, että viranomaisten välinen yhteistyö on poistanut mahdolliset asunnon saannin esteet etukäteen ja asunnon tarvitsija saa hänelle lupaamani asunnon. Kaikesta alkuhämmingistä huolimatta olen mielestäni erityisasemassa päästessäni kehittämään työtä, jonka koen erittäin tarpeelliseksi. Hyvänä puolena pidän sitä, että olen tuusulalainen, tunnen ihmiset kentällä ja kunnan organisaatiossa. Näin ollen minulla on mitä parhaimmat mahdollisuudet tehdä työtä tässä verkostossa ja hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Sininauhasäätiön Asunnottomien yön tapahtuma järjestettiin Tuusulassa yhteistyössä ravintola Grazy Kaiffarin kanssa. Näkyjä ja näkemyksiä Kentällä riittää työtä, sillä en usko että asunnottomuus poistuu vuoden tai parinkaan sisällä. Oman vaikeutensa tuo se, että ihmiset ovat usein myös moniongelmaisia. Taustalta löytyy esim. avioero tai työttömyys. Ne puolestaan lisäävät mielenterveysongelmia ja alkoholin liikakäyttöä. Eikä asunnottomuus suinkaan vähennä niitä. Tuusulan kunnassa onkin huomattu päihteettömän asumismuodon tärkeys. Suunnitelmissa on rakentaa Hyrylään Korkin alueelle aravalainoitettu asumisyksikkö, "Mutterimaja", toimintakeskuksineen. Tarkoitukseen Tuusulan kunta on varannut tontin. Jos Raha-automaattiyhdistys hyväksyy hankkeen, on rakentaminen tarkoitus aloittaa vuonna Näkemykseni työni kehittämisestä ja tulosten parantumisesta olisi muuttaa työtä enemmän raittiutta tukevaan suuntaan. Tämä tarkoittaisi enemmän kontakteja asiakkaisiin ja kotikäyntien lisäämistä sekä erilaisten tukiryhmien perustamista. Mielestäni Hyrylässä olisi tarvetta Kalkkersin tapaiseen yökahvilatoimintaan. Tällainen paikka mahdollistaisi paremmin asunnottoman kohtaamisen sekä tukisi näin sosiaalisten verkostojen luomista (vertaistuki). Tämä parantaisi mahdollisuuksia saada helpommin kontakteja ihmisiin, jotka tarvitsevat asumisneuvojan palveluja. Mutterimajaan tuleva päiväkeskus, päihteetön saareke, lisää vähintään tilanneraittiutta ja mahdollisuuksia saada sosiaalisia kontakteja muihinkin kuin ryyppykavereihin. Kuntouttavan työn moninaistamista pitäisin ensiarvoisen tärkeänä. Tämä tarkoittaisi lisää erilaisia työ- ja toimintamahdollisuuksia. Saadut kokemukset täytyisi tallentaa ja näiden pohjalta kehittää toimintaa asiakaslähtöisempään suuntaan. Samalla voitaisiin lisätä yhteistyötä kuntouttavan työn ja päihdehuollon välillä. Näin tekemällä voitaisiin saada asiakkaan elämään selkeämpiä arkirutiineja, jotka tukevat paremmin päihteettömyyttä.

18 Olen huomannut että ihmisillä, jotka ovat syrjäytyneet, on elämä yö- ja iltapainotteista. Nukutaan päivään tai jopa iltaan asti ja kun toiset käyvät nukkumaan, he vasta heräävät. Tästä seuraa luonnollisesti yhteentörmäyksiä oman ja työssäkäyvien ihmisten elämänrytmin kanssa. Suunnitelmissa on usein helppo sopia asioista ja asuntojen hankkimisesta eri taloyhtiöistä. Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Miten sijoittaa päihteiden ongelmakäyttäjä ongelmattomaan taloyhtiöön ja miten turvata viihtyisä asuminen kaikille muuton jälkeenkin? Nykyiseen työnkuvaani kuuluu vastuu viidestätoista valitusta. Se ei yksin riitä. Tarvitaan tiivistä kolmikantayhteistyötä, jossa keskeisiä ovat julkishallinnon eri toimijat, asiakas ja kolmas sektori. Yhden ammattikunnan työntekijä ei yksin voi mitään. Tämä on työtä, jota tehdään sydämellä ja järjellä. Pyrkimyksenä on, että asunnottomien ulkotulet voisivat sitten sammua, kun ikkunoista loistaisivat kotivalot. Oikeus Omaan Oveen -projekti Projektin tavoitteena on 1) tukea taustajärjestöjen asuntoloista tai asunnoista tulevien kykyä itsenäiseen asumiseen sekä yleensä elämänhallintaan, 2) edistää asuttamispolkujen löytymistä ja asiakkaiden siirtymistä omaan asuntoon ja 3) käynnistää vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta koulutuksineen. Sininauhasäätiö haki toukokuussa 2002 Rahaautomaattiyhdistykseltä rahoitusta Sininauhasäätiön, Helsingfors Gästhem r.f:n, Kodittomien Tuki - Hemlösas Stöd ry:n, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistys ry:n sekä Samaria r.f:n tuetun asumisen yhteishankkeelle. Projektiin anottiin vuodelle 2003 Raha-automaattiyhdistykseltä Raha-automaattiyhdistys myönsi Hallinnoinnista vastaa Sininauhasäätiö, jolle kuuluu myös hankkeen juridinen vastuu sekä raportointi muun muassa rahoittajaan nähden. Avustuspäätöksen yhteydessä RAY erotti Samarian osuuden omaksi Oikeus omaan asuntoon hankkeeksi. Projektissa toimii ohjausryhmä, johon kuuluvat projektivastaavan ohella edustajat vähintään kaikista mukana olevista järjestöistä. Ohjausryhmä täydentää tarvittaessa itseään. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä on päivittää kirjallisesti vuosittain taustayhteisönsä tarpeet ja tavoitesuunnitelmat. Ohjaamisen lisäksi ohjausryhmä seuraa kokonaisuuden ja kunkin taustajärjestön tavoitesuunnitelman yksilöllistä toteutumista. Projektin toteutumista ja vaikuttavuutta arvioi ulkopuolinen evaluaattori. Arviointi hankkeen tässä vaiheessa on aktiivista toiminnan ja prosessin kuvaamista, haastatteluissa esiin tulleiden epäkohtien ja ongelmien ratkaisujen etsimistä sekä hyvien käytäntöjen levittämistä. Arvioijan käytössä ovat projektivastaavan ja -työntekijöiden tuottamat kirjalliset ohjausryhmän kokousmuistiot, työyhteisökokousten muistiot, itsearvioinnit, päiväkirjat ja määrätyin rajauksin asiakaskorttitiedot. Käytännön työssä on tullut esille, että esille tulleet hyvät käytännöt ja onnistumiset kyllä leviävät ilman arvioitsijan apua (esimerkiksi työyhteisökokouksien avulla), mutta ongelmat, epäkohdat ja ristiriidat jäävät usein kytemään. Vaikka kyseessä on arvioinnin näkökulmasta nopeatempoinen arviointisykli, niin kuitenkin on aina ongelmia, jotka ehtivät muodostua lyhyelläkin aikavälillä.

19 Mukana olevien järjestöjen tavoitteet projektin alussa ja toteutunut toiminta: Väinölä-koti Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on Espoossa Väinölä-koti, josta lähtee keskimäärin kaksi asukasta kuukaudessa kokeilemaan itsenäisempää asumista esimerkiksi tukiasunnoissa tai kaupungin asunnoissa. Projektin tarkoitus on tukea näitä asukkaita. Huhtikuussa 2003 pidetyssä palaverissa päätettiin lisäksi, että projektin piiriin otetaan myös henkilöitä, jotka asuvat taustayhteisöjen asuntoloissa tai tukiasunnoissa. Toiminta Väinölä-kodin osalta työ aloitettiin ottamalla yhteyttä kaikkiin niihin entisiin asukkaisiin, joiden osoitteet olivat tiedossa, heidän tilanteensa kartoittamiseksi. Suurin osa poismuuttaneista koki, että selviävät nykyisessä asumismuodossaan ilman tukea. Väinölä-kodista on muuttanut 18 asukasta kesä-joulukuussa omaan asuntoon. Näistä neljä on ollut Väinölä-kodin järjestämiä asuntoja Espoon kaupungin kiinteistöviraston kautta. Alkuvaikeuksien jälkeen projektityöntekijä oli Väinölä-kodin käytettävissä useammankin kerran viikossa. Silloin kun projektissa oli täysi miehitys, projekti eteni toivotulla tavalla Väinölä-kodissa asuvien sekä tukiasunnossa asuvien asukkaiden parissa. Muun muassa häätöuhkatilanteisiin pystyttiin vaikuttamaan ja turvaamaan asumisen jatkuminen. SLEY hankki toimintavuonna toisen tukiasunnon Espoosta. Helsingin Vieraskoti Lähtökohtana on tarjota tukea Oikeus Omaan Oveen -projektin kautta Helsingin Vieraskodista itsenäiseen asumiseen muuttaville. Lisäksi Oikeus Omaan Oveen -projektin tarkoituksena on palvella tilanteessa, jossa Vieraskodin varsinainen toimipiste saneerataan. Siinä yhteydessä projektilla on huomattava osuus, kun Vieraskodin asukkaita sijoitetaan mahdollisiin jatkoasuntoihin. Toiminta Helsingin Vieraskodin osalta projekti oli tarkoitus aloittaa Väinölä-kodin tapaan ottamalla yhteyttä mahdollisimman moniin entisiin asukkaisiin. Projektille toimitettiin poismuuttaneiden uudet osoitteita siltä osin kun ne olivat käytettävissä. Suurin osa poismuuttaneista asui muissa asuntoloissa, hoitopaikoissa tai oli vankiloissa, joten heitä projektin palvelut eivät saavuttaneet. Projektia jatkettiin rakentamalla Vieraskotiin tiimi, jonka tehtävänä oli selvittää asiakkaiden asumishistoria sekä jatkoasumissuunnitelmat. Kartoituksen piiriin kuuluivat sekä nykyiset että jo pois muuttaneet asiakkaat. Ensimmäiset asiakkaat muuttivat Sininauhasäätiön asuntoihin. Projektin piiriin kuuluu myös Helsingin Vieraskodin perhetyö, josta kokemukset tähän asti ovat erinomaiset. Vieraskodin saneeraussuunnitelmat etenevät hitaasti ja kohteen saneeraus ei ole ollut vielä ajankohtainen, joten suuremmat asiakassiirrot sijoittunevat vuosille

20 Kodittomien Tuki Projekti tarjoaa asukkaalle tukea itsenäiseen asumiseen Eeva-Maria kodista eteenpäin lähdettäessä. Tukea tarjotaan sitä tarvitseville naisille huolimatta siitä, kuka itsenäisen asunnon on tarjonnut. Tukea tarjotaan elämänmuutoksen aiheuttamiin riskeihin mm. päihteiden käyttöön, verkostojen luomiseen ja käytännön asioiden hoitoon. Tukea vähennetään tuen tarpeen vähetessä. Projektityöntekijät jatkavat Eeva-Maria kodissa aloitettua tukityötä huomioiden elämänalueet, joilla naiset tarvitsevat tukea ja palveluohjausta.. Projekti toteutettiin muutamaa muualle muuttanutta naista lukuun ottamatta omassa jatkoasumispaikassa Lokitie 30, Vuosaaressa. Toiminta OOO-projektin työntekijän läsnäolo, ns. päivystys Lokitiellä tuotti hyviä tuloksia. Työssä on puututtu asukkaiden päihdeongelmiin. Tuloksena on ollut taloalueen rauhoittuminen. Projektityöntekijä on tehnyt myös perhetyötä ja lapset on otettu huomioon omana ryhmänään. Yksi talo on ollut jo pitkään ongelmallinen asukkaiden kireiden välien vuoksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty tämän talon asukkaisiin. Työntekijän läsnäolo talossa sekä itsestään ja projektin toiminnasta tiedottaminen Lokitien asukkaille on vähentänyt huomattavasti aiemmin tulleita valituksia, puheluja ja käyntejä paikan päällä kiinteistössä. OOO-projekti on myös tehnyt kiinteää yhteistyötä osa-aikaisen talonmiehen kanssa. Sininauhasäätiö Toteuttaa sosiaalisen isännöinnin keinoin yksilöllistä asumisneuvontaa, antaa tukea ja muita konkreettisia palveluita päihde- ja muille vaikeasti ongelmaisille henkilöille, kun he siirtyvät tuetun asumisen muodosta yhä itsenäisenpään asumiseen. Toiminta Myös Sininauhasäätiön Jatko-Kattien osalta työ aloitettiin ottamalla yhteyttä asukkaisiin. Kaikkiin asukkaisiin luotiin kontaktit, joissa kartoitettiin kunkin kokonaistilanne ja tuen tarve. Sininauhasäätiön Jatko-Katteja oli projektin alkaessa 10 kpl ja vuoden lopussa 14 kpl. Asunnot sijaitsevat normaalissa asuntokannassa ympäri Helsinkiä. OOO-projektin tehtäviin ovat kuuluneet asukashaastattelut ja asukasvalinnat yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Neljä asukasta siirtyi Topi-Katista Hämeentieltä Jatko-Katteihin. Muutoissa avustaminen ja ylipäätään rinnalla kulkeminen oli yksi oleellinen ja tärkeä osa työtä, jonka avulla pyrittiin luomaan oman kodin tuntua. Vuokranmaksuongelmiin puututtiin yksilöllisen vuokraseurannan avulla ja asukkaiden kanssa laadittiin maksusuunnitelmat. Kuluneen vuoden aikana yhtään asumissuhdetta ei tarvinnut katkaista.