Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä"

Transkriptio

1

2 Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima säätiö, jonne on koottu ensisijaisesti asumiseen liittyvää asiantuntemusta. Pääkaupunkiseudulla olemme merkittävä tukiasuntojen tarjoaja ja rakennuttaja. Vahvuutemme on yhdyskuntatyössä sekä tuetun asumisen sisältöjen tuottamisessa ja valtakunnallisessa konsultoinnissa. Tulevaisuudessa kartutamme asiantuntemusta ja osaamista tuetun olemisen, asumisen ja tekemisen kentässä. Tuetulla olemisella tarkoitamme sellaisia paikkoja, tilanteita ja ohikiitäviä hetkiä, joissa ihminen voi olla ja levähtää hetkisen ja ehkä kokea myös aitoa välittämistä. Tämä ilmenee päiväkeskuksissa, käynneillä ihmisten kodeissa, tapaamisina kaduilla ja ehkä silloin tällöin kahvi- tai teehetkinä. Tuetulla asumisella tarkoitamme, että ihmisen ei ole hyvä olla yksinään. Tarvitsemme toinen toisiamme, sillä usealla meistä on ystävien tilalla yksinäisyys. On sama, suljemmeko asuntomme oven sisä- tai ulkopuolelta, asunto ei aina tunnu kodilta. Haluamme olla rakentamassa asunnosta kotia rinnalla kulkemisen, sosiaalisen ja kokonaisvaltaisen isännöinnin sekä yksilöllisen asumisneuvonnan keinoin. Tuetulla tekemisellä tarkoitamme tekemistä, kuten harrastamista, palkka- ja vapaaehtoistyötä tai opiskelua. Ihminen on tarkoitettu tekemään jotain. Emme osaa olla jouten. Ehkä tästä yksi surullinen ilmentymä ovat nuoret, jotka elävät öisin ja etsivät arjen tai työttömyyden vastapainoksi sisältöä ja jännitystä rikollisesta toiminnasta, varastetuista autoista, huumeista, päihtyneenä ajamisesta, väkivallasta. Työtön ja hyödytön ovat kaksi aivan eri asiaa. Pienikin tekeminen saa meidät kokemaan tarpeellisuutta ja hyvälle mielelle. Kannustamme ja tuemme sellaiseen olemiseen, asumiseen ja tekemiseen, jonka kanssa on hyvä herätä vielä seuraavana aamunakin. Mukana on jäsenjärjestöjen käyttöön suhteellisten vapaamuotoisten, yksiköidemme tekemien vuosikertomusten ja tavoitesuunnitelmien lisäksi muun muassa Rahaautomaattiyhdistyksen avustushakemuksiamme. Ison osan vuosikirjasta on tänäkin vuonna saanut Sininauhasäätiön hallinnoiman, neljän Liiton jäsenjärjestön yhteisen Oikeus Omaan Oveen -projekti ja arvioijan tekemä väliraportti. Toivomme, että joku saisi jotain virikkeitä tai apuja omaan toimintaansa Vuosikirjastamme, joka tietoineen on vapaasti kaikkien käytettävissä. Kustannuspaikoittain eritellyt tilinpäätösasiakirjat toimintakertomuksineen ja/tai Vuosikirjan sähköisessä muodossa voi tilata meiltä sähköpostitse: Meidän koko väkemme toivottaa antoisia lukuhetkiä kaikille ja on myös valmis palvelemaan omalla osaamisellaan kaikkia Sininauhaliiton jäsenjärjestöjä ja resurssien puitteissa myös muita. Jorma Soini, toimitusjohtaja

3 Vuosikertomukset 2004 ja tavoitteet 2005 Sininauhasäätiö on perustettu vuonna 1957 ja alkuperäisten sääntöjen mukaan tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia raittiuskoteja ja nuorten alkoholistien huoltoloita, ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa väkijuomien käyttöön langenneita henkilöitä juomatavasta vapautuneina, työnhaluisina, rehellisinä ja kunniallisina kansalaisina täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Uusienkin sääntöjen mukaan Sininauhasäätiön tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia päihdehuollon asumispalveluja ja nuorten päihdehoitoyksiköitä, ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa päihdeongelmaisia ihmisiä juomatavasta vapautuneina, työhaluisina, rehellisinä ja kunniallisina kansalaisina täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen ja ylipäätään elämisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tuetun asumisen ja tuetun tekemisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen ja elämisen muotojen, kokeilujen, kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla kokonaisratkaisuja mielekkäämpään ja ihmisarvoisempaan elämään. Tehtävät ja visio Tarjoamme sisällön tuottajina kokonaisvaltaisen isännöinnin mahdollisuuksia käyttäen tuettua asumista ja tukiasumispalveluja, ylläpidämme päiväkeskuksia sekä annamme mahdollisuuksia erilaisiin kuntouttavan tekemisen ja työn muotoihin. Tehtävämme on rakentaa, ostaa ja kunnostaa tukiasuntoja sekä tukea niidenkin ihmisten asumista, jotka eivät pysty tai halua muuttaa elämäntapojaan. Omaa kokemustamme sisällön tuottajana sekä asuntojen hankkijana ja ylläpitäjänä jaamme kolmannen sektorin toimijoille ja kunnille palveluiden ja konsultoinnin muodossa. Visiomme on, että asunnottomuutta voidaan vähentää asuntojen määrää lisäämällä, mutta erityisesti turvaamalla asumisen edellytykset ja kehittämällä keinoja vähentää asumista uhkaavia tekijöitä. Hallinto Sininauhasäätiötä hallinnoi kolmejäseninen hallitus ja seitsenjäseninen hallintoneuvosto, jotka Sininauhaliiton hallitus nimeää vuodeksi kerrallaan. Hallituksen puheenjohtaja on Timo Mutalahti, varapuheenjohtaja Aarne Kiviniemi (Jan Nybergin tilalle) ja jäsen Leo Jokisalo. Hallituksen kokouksia on kertomusvuoden aikana ollut yhdeksän. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on Timo Mutalahti, jäsenet Ismo Valkoniemi, Eila-Marja Törmä, Leo Jokisalo, Aarne Kiviniemi (Jan Nybergin tilalle), Jorma Niemelä ja Tuomo Salovuori. Hallintoneuvosto on pitänyt kaksi kokousta. Sininauhasäätiön sääntömuutos on pantu vireille vuoden 2004 aikana. Uusittavien sääntöjen mukaan hallituksessa, jonka Sininauhaliiton hallitus nimeää, on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Uusittavien sääntöjen mukaan hallintoneuvostoa ei enää nimitetä.

4 Henkilöstö Sininauhasäätiön toiminta on kertomusvuoden aikana kehittynyt, vakiintunut ja hallittu kasvu on jatkunut. Tämä näkyy muun muassa henkilöstön määrässä, joka on lisääntynyt. Vuoden aikana on syntynyt kolme uutta työpaikkaa, joten vuoden 2004 lopussa henkilöstömme määrä on kasvanut 13:een. Sininauhasäätiön keskushallinto sijaitsee Helsingin Sörnäisten kaupunginosassa osoitteessa Hämeentie 62. Sininauhasäätiön toimitusjohtaja on Jorma Soini. Päivi Strandén on toiminut koko Sininauhasäätiön vastaavana työntekijänä. Oikeus Omaan Oveen -projektin projektivastaavan irtisanouduttua 13.2., Strandén toimi projektivastaavana, kunnes tehtävässä aloitti 1.5. Juha Järvinen. Oikeus Omaan Oveen projektin projektityöntekijöinä toimivat Kari Lamberg, Veikko Koskipää (7.1. alkaen) ja Kirsi Hujanen (1.4. alkaen). Nina Vartia on työskennellyt opintoihinsa liittyen harjoittelijana ja loppuvuodesta projektiin palkattuna sairasloman sijaisena. Helsingissä Puolimatkankoti Topi-Katin ja Toimintakeskus-Karvisen työntekijöinä ovat toimineet Seppo Rahkola (18.6. saakka), Marko Soini (1.3. alkaen) ja Jarkko Soihtu (15.7. alkaen). Vantaan yksikössä (Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus) ovat työskennelleet Anne Rahkola vastaavana työntekijänä ( saakka) ja Päivi Soini projektityöntekijänä (3.2. alkaen). Tuusulan työtä on hoitanut Marjut Jokinen. Järvenpäässä vastaava toiminta alkoi marraskuun alussa. Työn käynnisti Hannu Kärkkäinen ja Järvenpään työntekijäksi valittiin vuoden lopussa Marjo Mäkinen. Hannu Kärkkäinen siirtyi Vantaan työntekijäksi. Päivi Strandénin vastuualueeseen ovat kuuluneet Topi-Katti ja Karvinen, Vantaa sekä Tuusula. Strandén ja Juha Järvinen ovat yhdessä vastanneet Järvenpään työstä. Kuukausipalkkaista henkilöstöä on täydentänyt kuntouttavaan työtoimintaan kuuluvana yhtäaikaisesti 3-5 asiakas-statuksella olevaa palveluidemme käyttäjää ja vastuunkantajaa. Lisäksi Sininauhaliiton taloushallinnolta, Sinitililtä, on ostettu palveluja, jotka vastaavat yli yhden henkilön työpanosta.

5 Viestintä, koulutus ja työllistäminen Omat internetsivut ovat edelleen osana Sininauhaliiton sivustoa (www.sininauhaliitto.fi/sininauhasaatio). Sivut uudistuivat palveluntarjoajan vaihtuessa syksyllä Palvelut ostetaan verkkoviestintään erikoistuneelta ecredo Oy:ltä. Päivi Strandén on vastannut Sininauhasäätiön sivujen ylläpidosta ja päivityksestä. Hallituksen päätöksellä hallituksen ja hallintoneuvoston pöytäkirjat julkaistaan internetsivuillamme. Työyhteisön sisäisessä tiedotuksessa (päiväkirjat ja asiakaskortit) tärkeä työkalu on edelleen internetpohjainen Intra, joka myös uudistui palveluntarjoajan vaihduttua. Sininauhaliiton sisäistä tiedotusta olemme vahvistaneet tuottamalla liiton henkilökunnan käyttöön tarkoitettua materiaalia jäsenjärjestö- ja kuntaneuvotteluista, joihin säätiön edustajat ovat osallistuneet. Vuoden aikana toteutimme yli 100 kunta- ja järjestökonsultaatiota eri puolella Suomea. Sininauhasäätiön Vuosikirja 2003:n lähetimme jokaiselle Sininauhaliiton lähes 90 jäsenjärjestölle. Vuosikirja piti sisällään muun muassa kaikki Ray-hakemuksemme. Samoin postitimme yhdyskuntapalvelun suorittajan tekemän Sininauhasäätiön esittelylehtisen kaikille liiton jäsenjärjestöille. Hallituksen päätöksellä vuoden 2004 tuotosta varataan tietyllä laskentatavalla saatava summa, ns. bonusraha, henkilöstön yhteiseen työ- ja koulutusmatkaan. Henkilöstön osaamisen edistämiseksi yksi työntekijöistä on oppisopimuskoulutuksessa, joka tähtää isännöinnin ammattitutkinnon suorittamiseen. Olemme myös tarjonneet lähihoitajaopiskelijalle mahdollisuuden suorittaa harjoittelujaksojaan työyhteisössämme. Erilaisten kannustinrahoilla tapahtuvien työmahdollisuuksien lisäksi olemme ottaneet vastaan työkokeilijoita, työharjoittelijoita ja yhdyskuntapalvelun suorittajia. Viestinnän, koulutuksen ja työllistämisen tavoitteet Vuoden 2005 olemme nimenneet kouluttautumisen vuodeksi. Kaksi työntekijäämme aloittaa päihdetyön ammattitutkinnon suorittamisen oppisopimuksen kautta. Myös muuta henkilöstöä kannustetaan hankkimaan täydennys- ja lisäkoulutusta työn ohessa. Sininauhasäätiö on hakijana ja suunnittelemassa Sininauhaliiton ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Selvät sävelet - koulutushanketta. Kouluttautumiseen ja opiskeluun liittyvän harjoittelun suhteen tarjoamme mahdollisuuksia myös asiakkaillemme ja opiskelijoille. Jatkamme edelleen kuntouttavaa tekemistä ja työllistämistä muun muassa kannustinrahajärjestelmän tarjoamin mahdollisuuksin. Lisäämme oppisopimuksen kautta tapahtuvaa kouluttautumismahdollisuutta nykyisille ja tuleville työntekijöille sekä asiakaskunnalle. Vuosikirjan lähetämme kaikille Sininauhaliiton jäsenjärjestöille ja monille yhteistyökumppaneille. Sininauhasäätiön kuljetuskalusto Toimintojen lisäännyttyä Sininauhasäätiölle hankittiin kertomusvuonna aiemmin ostetun Renault Kangoon lisäksi toinen auto, Opel Zafira. Molemmat autot on rekisteröity seitsemälle hengelle, joten ne palvelevat suurempiakin ryhmiä. Renault Kangoon sijoituspaikka on Hämeentie 62 Helsingissä ja Opel Zafiran Solkikuja 8 Vantaalla. Muuttoja ja muita kuljetuksia varten Sininauhasäätiöllä on tilava peräkärry, jota voidaan vetää molemmilla talon autoilla.

6 Kulku-Kissa (Tuettujen asumispalvelujen kehittäminen, tuottaminen, tuotteistaminen ja asiantuntijapalvelut) Sininauhasäätiö on edelleen jatkanut valtakunnallisesti järjestöille ja kunnille osoitettuja, tukiasumiseen liittyviä asiantuntijapalveluja ja konkreettisten palveluiden kehittämistä, tuotteistamista, tuottamista ja ylläpitoa. Kunnat ja jäsenjärjestöt ovat myös entistä enemmän käyttäneet hyväkseen tätä mahdollisuutta. Palveluiden tuottajina olemme Vantaalla, Tuusulassa, Helsingissä ja Espoossa. Järvenpäässä olemme neuvotelleet vuoden aikana ja kaksivuotinen tuetun asumisen kokeilu käynnistyi marraskuussa Tavoittelemme tuetun asumisen palvelujemme laajentamista pääkaupunkiseudun muihinkin ympäristökuntiin. Olemme kehittäneet kokonaisvaltaisen ja sosiaalisen isännöinnin keinoin erilaisia asumisen turvaavia uusia työkaluja, joita on myös markkinoitu kunnille, Sininauhaliiton jäsenjärjestöille sekä muille kolmannen sektorin toimijoille. Sininauhaliiton jäsenjärjestökäyntien yhteydessä sosiaaliseen isännöintiin liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin, kun kyseessä on ollut tuettua asumista tuottava tai sen käynnistämisestä kiinnostunut jäsenjärjestö. Jäsenjärjestökäyntien määrää on tarkoitus lisätä ja sisältöä kehittää, jotta käynnit palvelisivat entistä paremmin Sininauhaliiton jäsenkuntaa. Sininauhasäätiö on edelleen jatkanut kokonaisvaltaisen isännöinnin mahdollistavan palvelusopimuksen mallin kehittämistä. Palvelusopimuksia on tehty Helsingissä Erityissosiaalitoimiston ja eri aluesosiaalitoimistojen kanssa. Myyrmäen yksikön asukkaista on tehty 15 palvelusopimusta Vantaan sosiaalitoimen kanssa ja myös Jatko-Myrrien asukkaat ovat tarpeen mukaan palvelusopimusten piirissä. Myös Tuusulassa tehtävä työ perustuu 15 palvelusopimukseen. Järvenpään tuettu asuminen käynnistyi niin ikään palvelusopimusten pohjalta. Vuoteen kuului lukuisia, merkittäviä hankekokonaisuuksia, joista osa eteni selkeästi kohti toteutusta. Tuusulan kunnan osoittamalle, Hyrylässä sijaitsevalle tontille suunnittelemme päihteettömän puolimatkankodin ja päiväkeskuksen rakentamista. Yksikön perustamismenoihin haettiin vuodelle 2005 Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta. Avustuksen turvin voidaan vähintään käynnistää hankkeen suunnittelutyö. Sininauhasäätiö teki Kalevala Koru Oy:n kanssa maaliskuussa 2004 kaupat Kalevala Korun entisestä toimisto- ja tuotantorakennuksesta Pitäjänmäen Arinatiellä. Muutostöin kiinteistöön olisi mahdollista rakentaa yli 30 aravatasoista yksiötä helpottamaan pääkaupunkiseudun

7 asunnottomuusongelmaa. Kauppa tehtiin purkuehdoin. Helsingin kaupunginhallituksen tekemästä poikkeamispäätöksestä, koskien kyseisen teollisuus- ja varastorakennuksen käyttötarkoituksen muutosta, valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Päätöksestä on edelleen valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätös vaikuttaa hankkeen jatkomahdollisuuksiin. Kaupunginhallituksen poikkeamispäätös mahdollistaisi kiinteistön muuttamisen enintään 50 henkilölle asuintaloksi. Raha-automaattiyhdistys myönsi Sininauhasäätiölle vuonna 2003 investointiavustusta yksiöiden ja pienten kaksioiden hankintaan. Avustuksen käyttöä on kertomusvuoden aikana jatkettu hankkimalla Sininauhasäätiön omistukseen seitsemän pienasuntoa. Vuoden 2003 avustukselle haettiin jatkoaikaa vuoden 2005 investointihankkeiden tarpeita varten, muun muassa Arinatien kiinteistöä ajatellen. Vuoden 2005 aikana jatkamme edelleen suurempien kiinteistökokonaisuuksien ja asuntoryppäiden etsintää ja neuvotteluja niiden ostamiseksi. Hankimme yksittäisten asuntojen lisäksi peruskorjattavia tai muutostöiden kautta asumistarkoitukseen soveltuvia kohteita. Tavoitteena on lisätä aravatasoisten, asunnottomille tarkoitettujen pienasuntojen määrää pääkaupunkiseudulla. Yksittäisten asuntojen hankinnan keskitämme Vantaalle ja mahdollisesti Espooseen. Osana kokonaisvaltaista isännöintiä jatkamme ensisijaisesti asiakkaiden kotona toteutettavan tuetun avokatkaisu- ja hoitomallin kehittämistä. Mahdollinen valtakunnallinen projekti toteutetaan yhteistyössä Sininauhaliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Hangossa on edelleen käyty monia neuvotteluja entisen vanhainkotirakennuksen (Ljungbo) tulevasta käytöstä. Monitoimikeskukseen olisi tulossa muun muassa Sininauhaliiton jäsenjärjestöihin kuuluvan Hangon Katulähetyksen ylläpitämä päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Kaikista yrityksistä huolimatta hankkeessa ei vielä kertomusvuodenkaan aikana edetty sopimusvaiheeseen, mutta työ Hangossa jatkuu edelleen. Juurrutamme myös kokonaisvaltaisen isännöinnin käytäntöä Hankoon yhteistyössä Hangon Katulähetyksen kanssa. Konsultointi- ja yhteistyöpyynnöt kunnilta ja kolmannelta sektorilta olivat tänäkin vuonna haasteellisia ja moni-ilmeisiä. Muun muassa Teneriffan suomalaisyhteisö on halunnut yhteistyötä kanssamme hankkeessa, jonka tarkoituksena on etsiä saarelta sopiva kiinteistö pienimuotoista hoidollista pysähdyspaikkaa ja päiväkeskusta varten. Paikan tarkoituksena olisi palvella saarella asuvia, mutta erityisesti siellä lomamatkalla olevia suomalaisia, joilla on tarve saada katkaisua, lyhytkestoista hoitoa ja tukea päihdeongelmaansa. Puolimatkankoti Topi-Katti Topi-Katissa (Hämeentie 62, Helsinki) on 42 Sininauhasäätiön asuntoa, yksiöitä ja kaksioita. Kiinteistössä on myös kolme porvoolaisen Samaria ry:n omistamaa tukiasuntoa. Muualle muuttamisen kautta Sininauhasäätiön asuntokannasta on vuoden aikana vapautunut 12 asuntoa, näin ollen asukkaiksi on voitu ottaa asunnottomia helsinkiläisiä. Asukaskiertoa on edelleenkin jarruttanut Topi-Katin hyväksi koettu sijainti Helsingin kantakaupungin Kurvissa hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen äärellä.

8 Kahden työntekijän työpanoksella on voitu ylläpitää edellä mainitut tukiasunnot sekä monipuolista päivä- ja toimintakeskusta. Kyseiset toimintakeskuspalvelut on voitu tarjota myös muun muassa samassa kiinteistössä toimivan, vankilasta vapautuvien matalan kynnyksen kohtauspaikka Rediksen asiakkaille. Topi-Katti fiktio: Erkki Lajunen Tukiasumista olemme kehittäneet sosiaalitoimelle edullisemmaksi toimeentulotukeen liittyvän palvelusopimuksen avulla. Viimeisinkin ns. kriisiasunto muutettiin kertomusvuoden aikana normaalin vuokrasopimuksen piiriin kuuluvaksi. Asukkaalle ei tarjota vain asuntoa, vaan mahdolliset vaikeudet pyritään ehkäisemään jo ennakkoon. Topi-Katissa voimme toteuttaa monipuolisesti kaikkia kokonaisvaltaisen isännöinnin keinoja, sillä Asunto Oy Kinaporinpihan kiinteistö on lähes kokonaan Sininauhasäätiön suorassa hallinnassa. Yksilöllisen ja mahdollisimman itsenäiseen asumiseen tähtäävän tuen ja tarvittaessa asumisen raamittamisen avulla pyritään ennaltaehkäisemään vuokrasopimuksen purkaminen, vuokrasuhteen katkaiseminen tai häätö eli tavallisimmat asumisuraa horjuttavat tekijät. Elämään tulee pysyvyyden tuntua, josta on käytännön tasolla mahdollisuus lähteä aukomaan työntekijän tuella muita elämän solmukohtia. Topi-Katin sisällä on toteutunut kaikkiaan viisi muuttoa, jotka ovat mahdollistaneet asukkaille paremmin sopivat asumisolosuhteet. Topi-Katin ja myös Jatko-Kattien asukasvalinnoissa on edelleen pantu painoa muun muassa siihen, että asunnon saanti on antanut mahdollisuuden lasten tapaamisiin. Topi-Katin vuokranseuranta hoidetaan Sininauhaliiton taloushallinnossa Sinitilillä, jonka tarjoamina palveluita kehitetään koko ajan vastaamaan yhä paremmin kokonaisvaltaisen isännöinnin ja Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen tarpeita. Käytännön työ vuokranmaksuvaikeuksien ja rästiin jääneiden vuokrien osalta hoidetaan edelleen omassa yksikössä neuvotellen asukkaan ja muun muassa sosiaalityöntekijöiden kanssa. Noin puoleen huoneistoista vaihdettiin ns. hotellilukot. Vaihtojen yhteydessä poistuivat lukuisat ylimääräiset avaimet. Saadun kokemuksen myötä on mahdollista tehdä omana työnä loputkin lukkojen asennukset sekä sarjoitukset. Käyttöön otetut avainkortit ovat huomattavasti edullisempia teettää kuin normaalit metalliavaimet. Toimenpide helpottaa lisäksi oleellisella tavalla asuinyhteisön hallintaa. Myös turvallisuutta ja valvontaa on parannettu: pelastussuunnitelman teko, kameravalvonnan uusiminen, palovaroittimien asentaminen asuntoihin sekä niiden toimintakunnon säännöllinen tarkastaminen. Hotellilukkojen asennusta jatketaan, kunnes kaikki asunnot on varustettu uudella lukitusjärjestelmällä. Edellisvuonna hankittu seitsemälle hengelle rekisteröity auto, Renault Kangoo, sekä peräkärry ovat osoittautuneet tärkeiksi työvälineiksi Topi-Katin ja Jatko-Kattien remonteissa, muutoissa,

9 tarvike- ja kalustohankinnoissa. Keskittämällä työntekijöiden työstä aiheutuvia ajoja talon autolle, on omien autojen käytöstä voitu yksikössä luopua lähes kokonaan. Topi-Katin yhteydessä on myös runsaasti toimistoiksi muutettuja liiketiloja ja muita toiminnallisia tiloja, joiden määrä lisääntyy vuoden 2005 jälkeen, kun Sininauhasäätiö voi aiemman sopimuksen mukaisesti hankkia omistukseensa Jalkapallosäätiöltä vapautuvat kadunvarren ravintolatilat. Samalla ravintolatoiminta lakkaa kiinteistössä. Toimintakeskus-Karvinen Toimintakeskus-Karvisella tarkoitetaan kaikkia asukkaiden, asiakkaiden, järjestöjen ym. käytössä olevia Asunto Oy Kinaporinpihan C-talossa sijaitsevia yhteisiä tiloja. Toimintakeskus-Karvisen käytännön toiminta kanavoituu päiväkeskuksen kautta, joka on avoinna viitenä päivänä viikossa klo Päiväkeskuksen aukiolosta ja toiminnasta vastaa kaksi kannustinrahoilla työskentelevää Topi-Katin asukasta. Usein päiväkeskus on vapaaehtoisvoimin avoinna myös viikonloppuisin. Karvinen on talon ja Jatko-Kattien asukkaiden sekä satunnaisten vieraiden sosiaalisen kanssakäymisen paikka, kaikkien yhteinen olohuone. Sillä on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden rakentajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Karvisessa toimii aktiivinen toverikunta Perhonen, jonka toimesta on muun muassa kahvipannu kuumana joka päivä. Lisäksi arkiaamuisin on tarjolla aamupuuro ja kerran viikossa on mahdollisuus lounaaseen. Päiväkeskuksen tuotto menee kokonaisuudessaan toverikunta Perhosen hyväksi. Päiväkeskuksessa on mahdollisuus lukea päivän lehtiä ja erilaisia aikakausijulkaisuja. Erillisen tvhuoneen lisäksi myös päiväkeskus on varustettu omalla televisiolla. Päiväkeskuksessa tapahtuva toiminta on ehdottoman päihteetöntä. Päiväkeskuksessa pidetään ilman poikkeuksia joka maanantai asukaskokous (Kaikkien Karvista käyttävien kokous), jossa keskustellaan asumiseen ja ylipäätään elämiseen liittyvistä asioista, suunnitellaan yhteisiä toimintoja sekä tehdään usein myös asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä päätöksiä. Asukaskokous on vakiinnuttanut paikkansa osana päiväkeskuksen toimintaa ja se on myös merkittävä tapa jakaa asukkaille erilaista informaatiota. Silloin tällöin kokouksessa kuullaan elävää musiikkia talon asukkaan toimesta. Kaikkia asukkaita kokoukset eivät kuitenkaan tavoita, yleensä osallistujia on keskimäärin noin 14. Tästä syystä asukaskokouksista laaditaan aina myös muistio, joka jaetaan seuravana päivänä kaikille Topi-Katin asukkaille (myös Samarian vuokralaisille). Asukaskokouksissa ideoidaan ja päätetään muun muassa yhteisistä retkistä. Kertomusvuoden aikana Topi-Katin asukkaat ja Karvisen käyttäjät ovat osallistuneet esimerkiksi seuraaviin tilaisuuksiin, retkiin ja matkoihin: Jyväskylän Katulähetyksen Kalliomäen puolimatkankotiin, Asunnottomien yön Homeless Blues -musiikkitapahtumaan ja Puolimatkankoti Myrrin kesäkauden avajaisiin. Vuoden aikana on myös tehty useita yhteisiä uimahalli- ja elokuvateatteri

10 käyntejä, osallistuttu Elotreffeille Tervalammen kartanolla ja Tuusulan taiteiden yöhön. Retken Valamoon teimme muiden yhteistyöjärjestöjen kanssa. Vappuaattoa vietettiin grillaamalla. Talon asukkaita osallistui myös Kruusilassa Ystävyyden Majatalon talkooviikonloppuun toukokuussa ja Sininauhaliiton Syysrasteille Vivamossa. Yhteistä tekemistä on ollut myös vinttitalkoot sekä muuta yleisten tilojen siistimistä ja kunnostusta. Talon sisäpihan siisteys on hoidettu omana työnä. Katualueen puhtaanapito sen sijaan on ostettu ulkopuoliselta huoltoyhtiöltä, samoin kuin rappukäytävienkin siivous. Edellisen vuoden tapaan asukkaat ja henkilökunta valmistivat yhteisen jouluaaton Karvisessa. Tänä vuonna joulunviettoon osallistui asukkaita myös Puolimatkankoti Myrristä, Jatko-Kateista sekä Kodittomien Tuen Lokitien asumisyksiköstä. Osanottajia oli yli 30. Lisäksi Karvisessa on vietetty vuoden aikana asukkaiden syntymäpäiviä. Karvisen pesutuvassa asukkaat ja muutkin päiväkeskuksen käyttäjät voivat pestä maksutta pyykkejään. Pyykkituvassa on myös kuivausrumpu ja -kaappi, mankeli ja silitystarvikkeet. Toinen pesukone-kuivausrumpu-yhdistelmä on sijoitettu kadunvarren tiloihin, jossa se on lähinnä muiden kuin Topi-Katissa asuvien käytössä. Mattojen pesu on ollut mahdollista pihassa painepesuria apuna käyttäen. Kerran viikossa on lenkkisauna sekä kahtena päivänä viikossa asukkailla on ollut mahdollisuus omaan saunavuoroon. Toimintakeskuksen atk-huoneessa on kolme jatkuvassa internetyhteydessä olevaa tietokonetta, joita asukkaat sekä ulkopuolelta tulevat käyttävät säännöllisesti. Tietokoneet ovat mahdollistaneet asukkaille mm. koulutus- ja työpaikkojen selailun sekä laskujen verkossa maksamisen, mikä säästää kalliit palvelumaksut. Asukkaat saavat henkilökunnalta tarpeen mukaan apua verkkopankin käytössä. Vuoden aikana on jatkunut atk-opetus, jota talon asukas ja vastuunkantaja antaa sitä haluaville. Samaan tilaan on koottu kirjasto joka kasvaa koko ajan lahjoitusten voimin. Kirjaston laajana pesämunana on Samarian ry:n kirpputorien lopetetun kirjamyynnin jäämistö. Karvisen kuntosalia on kohennettu uusilla laitteilla, muun muassa päärynäpallolla ja dippilaitteella. Lisäksi kuntosalilta löytyy biljardi- sekä pingispöytä. Kuntosalilla on vakiokäyttäjiä sekä satunnaisia vieraita. Atk-huoneessa sekä kuntosalilla on käynyt Rediksen mukana myös Suomenlinnan vankilan väkeä. Karvisen muutama vuosi sitten peruskorjattu juhlasali on viikoittain säännöllisessä käytössä. Tilaisuuksien järjestäjät ja kävijät ovat pääosin ulkopuolisia, mutta asukkaatkin osallistuvat tapahtumiin oman mielenkiintonsa mukaan. Krito-ryhmä kokoontui kevätkauden tiistaisin, AAryhmä on kokoontunut säännöllisesti keskiviikkoisin. Säännöllisiä käyttäjiä ovat olleet myös Koti lapsille ry, Sininauhaliiton taideprojektin käynnistämä kirjoittajapiiri ja Sininauhaliiton työnohjaus. Loppuvuodesta viikoittaista toimintaansa käynnisti Vineyard-seurakunta sekä Nuoret Evankelistat ry. Talossa kokoontui myös käynnistämämme öljyvärimaalauskurssi. Yksittäisten tilaisuuksien joukosta mainittakoon muun muassa helatorstaina pidetty Sininauhaliiton Runomatinea sekä kesällä Sininauhaliiton strategiapäivät.

11 Karvinen on toiminut yöpymispaikkana erilaisille ryhmille esim. Sillakaar-projektin virolaisille yhteistyökumppaneille. Myös satunnaiset jäsenjärjestöjen ohikulkijat ovat löytäneet Karvisesta yösijan. Tavoitesuunnitelma 2005 Toimintakeskus Karvisen keskeisin toiminta-ajatus on edelleen vähentää Topi-Katin, Jatko-Kattien, Oikeus Omaan Oveen -projektin asiakkaiden sekä ympäristön asukkaiden syrjäytymistä, tukea yhteisöllisyyttä, mutta ohjata toisaalta itsenäisempään oman elämän hallintaan. Asiakkaiden vastuuttamiseen ja päihteettömään olemiseen aktivoivat tilat toimintoineen ja pitkine aukioloaikoineen edistävät tavoitteiden toteutumista. Tarvittaessa asukkaat ohjataan katkaisuhoitoon ja päihdehoitolaitoksiin, mutta samalla kehitämme tapoja vaikuttaa juomakierteen katkeamiseen omassa yksikössä ja asukkaan ollessa omassa kodissaan. Pyrimme tarjoamaan Toimintakeskus Karvisen toimintojen avulla yhä enemmän välineitä mahdollisimman itsenäiseen, tarvittaessa tuetun ja pysyvän asumisen onnistumiseen. Toimintoja monipuolistetaan entisestään ottamalla erityisesti huomioon Kontaktipiste Rediksen vankilasta vapautuvat asiakkaat ja Karvisen palveluita käyttävät, erilaiset vankiryhmät. Pidämme tiloissa jo toimivat palvelut ajan tasalla sekä jo hankitut atk- ja harrastevälineet huollettuina. Lisäksi pyrimme hankkimaan mahdollisuuksien rajoissa, asiakkaiden toivomuksia kuunnellen uusia harrastevälineitä sekä tukemaan muuta vapaa-ajan toimintaa. Järjestämällä itse erilaisia tapahtumia sekä retkiä luomme yhteisöllisen ilmapiirin tukemaan päihteetöntä elämäntapaa. AA-ryhmän toiminta jatkuu edelleen säännöllisesti, kuten myös hengellisten ryhmien toiminta. Vineyard-seurakunnan käynnistämät sunnuntaitapahtumat kokoavat niin ikään kymmeniä osallistujia, joten uskomme toiminnan vakiintuneen tiloihimme. Palvelemme mahdollisimman monipuolisesti kaikkia kävijäryhmiä. NA-ryhmä ja GA-ryhmä käynnistävät toimintaansa Karvisen juhlasalissa. Topi-Katin asukkaiden edistymistä pyritään seuraamaan yhteistyötahojen kanssa. Tässä sekä asukasvalinnoissa sosiaalitoimen osuus on merkittävä. Tulemme parhaamme mukaan kehittämään yhteistyön toimivuutta edelleen. Tuemme ja avustamme itsenäiseen asumiseen pystyvien muuttoa muihin asumismuotoihin ja siten edistämme asukaskiertoa. Harrastus-, työ- ja ryhmätoimintoihin osallistuvien määrät tilastoidaan. Kartoittamista talon asukkaiden ja toimintakeskuksen palveluiden käyttäjien tyytyväisyydestä ja palvelun tarpeesta jatketaan omin voimin, opiskelijoiden tai muiden ulkopuolisten toimesta. Viikoittaisten ruokailujen määrää lisätään: jatkossa torstaisin tarjottavan lounaan lisäksi maanantaisin asukkaille ja päiväkeskuksen käyttäjille on tarjolla keittoruokaa. Puuroaamiaisten valmistus jatkuu edelleen toverikunta Perhosen toimintana. Viikoittain järjestettävä talon kokous kartoittaa asukkaiden tarpeita sekä antaa mahdollisuuden vaikuttaa talon asioihin. Talon kokouksella on merkittävä osa rakennettaessa toimivaa yhteisöä. Kokouksista laaditaan muistiot, jotka tavoittavat kaikki asukkaat. Työntekijöiden työajat on porrastettu ja vastuuta jakamalla ulotettu osin viikonloppuihinkin. Mukana on myös yövalvontaa. Päiväkeskus Karvisen pitkät aukioloajat jatkuvat edelleen, jotta saamme paremmat mahdollisuudet tukea päihteettömyyttä.

12 Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua talon ulkopuolella tapahtuviin toimintoihin ja kursseille, jotka kannustavat henkiseen kasvuun, estävät syrjäytymistä sekä lisäävät kykyä itsenäistyä. Erilaisin kuntouttavan työllistämisen keinoin ja työharjoittelun kautta annamme mahdollisuuksia päästä kiinni työelämän syrjään. Jatko-Katit Jatko-Katit, yksiöt ja pienet kaksiot, on tarkoitettu jatkoasunnoiksi Puolimatkankoti Topi-Katista pois muuttaville sekä tuettuun, mutta itsenäisempään asumiseen pystyville asunnottomille helsinkiläisille. Asunnottomien joukosta erityinen kohderyhmämme ovat päihdeongelmaiset. Raha-automaattiyhdistyksen tuella hankittuja Jatko-Katteja on kertomusvuoden lopussa ollut kaikkiaan 18, kun mukaan lasketaan Arinatien kiinteistössä sijaitseva kaksio, joka myös on osoitettu asunnottomalle helsinkiläiselle. Vuoden 2004 aikana Helsingistä hankittiin kolme uutta Jatko-Katti-asuntoa. Kaikki uudet asunnot ovat yksiöitä. Jatko-Kateissa tarvittu asumisen tuki on ohjattu sinne pääasiassa Oikeus Omaan Oveen -projektin kautta. Jatko-Katit sijaitsevat normaalissa asuntokannassa eri puolilla Helsinkiä. Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Sininauhasäätiön päihteettömässä yksikössä, Myrrissä, on 12 yksiötä ja kaksi perheasuntoa. Toinen perheasunnoista on tukiperheen käytössä ja toisen perheasunnon tilat jakaa kolme yhden hengen ruokakuntaa. Yksi yksiöistä otettiin kertomusvuoden lopussa toiseksi tukiperheasunnoksi, johon muutti Sininauhasäätiön työntekijä. Näin saatiin turvattua asukkaiden palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla myös varsinaisen työajan ulkopuolella. Asuntoihin on kertomusvuoden aikana saatu riittävä kierto. Muualle muuttamisen kautta on vapautunut seitsemän asuntoa, vastaavasti asukkaiksi on voitu ottaa vailla vakinaista asuntoa olevia vantaalaisia. Kiertoa ovat lisänneet Vantaalta hankitut neljä jatkoasuntoa.

13 Päiväkeskus on ollut avoinna viitenä päivänä viikossa klo Päiväkeskuksen aukiolosta ja toiminnasta on vastannut helmikuusta alkaen oma, Rahaautomaattiyhdistyksen tuella palkattu työntekijä. Usein päiväkeskus on avoinna vapaaehtoisvoimin myös viikonloppuisin. Päiväkeskuksessa on työskennellyt vuoden aikana kolme henkilöä erilaisilla kuntoutus- tai työmarkkinatuilla. Yksi harjoittelijoista oli Myrrin asukas. Myrri päiväkeskuksineen on toiminut myös muun muassa sosiaalialan opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Päiväkeskus on talon asukkaiden sekä ulkopuolelta tulevien kävijöiden yhteinen olohuone. Sillä on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden rakentajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Päiväkeskuksessa on toiminut toverikunta Fenix, jonka toimesta muun muassa kahvia ja pullaa on ostettavissa joka päivä. Lisäksi kertomusvuonna kokeiltiin ruuan valmistusta viitenä päivänä viikossa. Päiväkeskuksen tuotto menee kokonaisuudessaan toverikunta Fenixin hyväksi. Päiväkeskuksessa on mahdollista lukea päivän lehtiä ja erilaisia aikakausjulkaisuja. Päiväkeskus on varustettu televisiolla sekä yhdellä, erittäin suosituksi osoittautuneella atk-pisteellä, jossa on jatkuva internetyhteys. Päiväkeskuksessa tapahtuva toiminta on asumisen tapaan ehdottoman päihteetöntä. Myrrin päiväkeskus on kaikkien kävijöiden yhteinen olohuone, jonka lisäksi talossa on myös yhteinen keittiö, sauna ja pesutupa. Joka torstai pidettävissä Myrrin asukaskokouksissa keskustellaan asumiseen ja elämiseen liittyvistä asioista, suunnitellaan yhteisiä toimintoja sekä tehdään usein myös asumiseen ja vapaaaikaan liittyviä päätöksiä. Asukkaiden lisäksi kokoukset on tarkoitettu myös muille päiväkeskuksen käyttäjille, joista osa osallistuukin kokouksiin säännöllisesti. Asukaskokous on vakiinnuttanut paikkansa osana päiväkeskuksen toimintaa ja se on myös merkittävä tapa jakaa informaatiota. Asukaskokouksista laaditaan muistio, joka jaetaan kaikille asukkaille. Asukaskokouksissa päätetään myös yhteisistä retkistä. Kertomusvuoden aikana Myrrin asukkaat ovat osallistuneet esimerkiksi seuraaviin tilaisuuksiin, retkiin ja matkoihin: Martinus-salissa järjestetty konsertti, vappujuhla Myrrissä, kesäkauden avajaiset yhdessä Puolimatkankoti Topi- Katin kanssa, sauna- ja ulkoiluretki Kuusijärvelle ja Tallinnan-matka. Jouluaattoa vietettiin yhdessä Sininauhasäätiön muiden yksiköiden kanssa Toimintakeskus-Karvisessa. Yhdessä tehtiin myös kahden päivän retki Vailla vakinaista asuntoa ry:n kesäpaikkaan Vartiosaareen. Lisäksi asukkaat osallistuivat valtakunnallisen Asunnottomien yön järjestelyihin sekä varsinaiseen tapahtumaan, joka Vantaan osalta järjestettiin Tikkurilassa. Yksi kertomusvuoden asukaskokouksista järjestettiin Suomenlinnassa. Myrrin asukkaat voivat pestä maksutta pyykkejään pesutuvassa, jossa on myös kuivausrumpu ja silitystarvikkeet. Saunatiloissa on yleinen saunavuoro, joiden määrää lisättiin kertomusvuonna

14 yhdestä kahteen kertaan viikossa. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus varata omia saunavuoroja. Myrrin väestönsuojaan sijoitettu kuntosali ja askartelupiste ovat olleet säännöllisessä käytössä ja uusiakin käyttäjiä on tullut laitteiden uusimisen myötä. Asukkaiden lisäksi kuntosalilla on ulkopuolisia säännöllisiä käyttäjiä. Päiväkeskuksessa on toiminut viikoittain kokoontuva AA-ryhmä sekä pullakirkko. Nämä toimijat kokoontuvat pääsääntöisesti viikonloppuisin. Yksittäisiä tilaisuuksia ja vierailijoita on myös ollut runsaasti. Vuoden 2003 syksyllä valmistuneen Myrrin siunaamistilaisuus järjestettiin kutsuvierasjoukon läsnä ollessa tammikuun puolivälissä. Seuraavana päivänä järjestetty avoimien ovien päivä kiinnosti suurta kävijäjoukkoa. Vierailijoita ja tutustujia on käynyt eri yhteistyötahoilta. Kävijöitä on ollut muun muassa Ridasjärven päihdehoitokeskuksesta, Kilta-kodista, Koisonrannan päivystävästä hoitokodista, Myyrmäen katkaisuhoitoasemalta, Villenpirtistä ja Espoon diakoniasäätiöstä. Jatko-Myrrit Puolimatkankoti Myrrillä oli kertomusvuoden lopussa neljä itsenäisempään asumiseen tarkoitettua jatkoasuntoa. Jatko-Myrrejä on hankittu Raha-automaattiyhdistyksen investointituella. Jatko-Myrrit ovat yksiöitä ja kaikki neljä asuntoa sijaitsevat Vantaan Havukoskella samassa taloyhtiössä. Pääsääntöisesti asukkaiksi Jatko-Myrreihin on valittu Myrrin puolimatkankodista sellaisia henkilöitä, jotka ovat osoittaneet kykynsä itsenäiseen asumiseen. Näihin asuntoihin voidaan kuitenkin valita asukkaiksi myös vantaalaisia asunnottomia. Asukkaiden tarvitsema tuki on ohjattu heille Puolimatkankoti Myrrin ja päiväkeskuksen työntekijöiden kautta. Myrrin ja Jatko-Myrrien tavoitteet 2005 Puolimatkankoti Myrriin ja päiväkeskukseen palkataan Raha-automaattiyhdistyksen tuella toinen työntekijä vuoden 2005 alkupuolella. Tavoitteena on kehittää päivä- ja palvelukeskuksen toimintaa palvelemaan entistä paremmin Myrrin, Myyrmäen ja Martinlaakson syrjäytyneitä ja syrjäytymisuhan alla olevia asukkaita ja asunnottomia. Tarkoituksena on edelleen vakinaistaa jo olemassa olevia toimintoja sekä vastata uusiin, yksilöllisiin tarpeisiin. Toimintoja kehitetään yhteisön ja työntekijöiden voimin palvelemaan mahdollisimman monipuolisesti kaikkia päiväkeskuksen käyttäjiä.

15 Päivätoimintakeskus on edelleen avoinna klo Tällöin palveluiden käyttäjät ovat tuen, opastuksen, yhteisen olohuoneen ja tekemisen tarpeessa. Asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta toiminnan järjestämisessä. Päiväkeskuksessa oleva tietokone internetyhteyksineen on ollut suosittu. Tarkoituksena on hankkia lisää atk-pisteitä palvelemaan mahdollisimman useaa päiväkeskuksen käyttäjää muun muassa pankkiasioiden hoidossa ja työnhaussa. Mahdollisuuksien mukaan järjestämme myös tietokoneen ja internetin käyttöön opastavaa koulutusta. Erilaiset ryhmät ja vertaistuki ovat oleellinen osa päihteetöntä saareketta, jonka monimuotoisuutta kehitetään koko ajan. Tavoitteena on järjestää myös erilaisia hengellisiä tilaisuuksia noin kaksi kertaa kuukaudessa. Päihteettömiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia laajennetaan erilaisten elämysten ja retkien kautta. Tavoitteena on löytää mielekästä tekemistä myös asunnon sekä totuttujen ympyröiden ulkopuolelta. Lisäresurssit vapauttavat aikaa laajentaa toimintoja myös Myrrin ulkopuolelle. Toimivien yhteistyöverkostojen luomisella sekä ylläpidolla voidaan taata asiakkaan pääsy tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin ja vastaavasti tehdä päiväkeskusta tutuksi. Näin yhteistyöverkoston työntekijät voivat ohjata asiakkaitaan käyttämään Myrrin päiväkeskuksen palveluita. Tekeillä on esite, jonka avulla voimme jakaa tietoa vanhoille ja uusille yhteistyökumppaneille sekä asiakkaille. Saamalla päiväkeskukseen uusia kävijöitä, voimme kehittää toimintaa asiakaslähtöisellä tavalla palvelemaan mahdollisimman monipuolisesti kaikkia tarvitsijoita. Vantaan kaupungin kanssa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä muun muassa asukasvalintojen osalta. Yhteistyöllä pyritään minimoimaan vuokrasuhteiden purkamiset ja vuokralaisten irtisanomiset ja häädöt yleensäkin. Asukasvalinnoissa panemme edelleen painoa tulevan asukkaan motivaatiolle valita päihteetön asumisympäristö. Kiinteään verkostoon kuuluvat Vantaalla myös muun muassa A-klinikka ja alueella toimivat kolmannen sektorin toimijat. Vantaalla Sininauhasäätiön päihdeongelmaisten tukiasumistoiminta Vantaan A-killan lisäksi onkin sangen uutta kolmannen sektorin toteuttamana, joten asumispalveluiden sidosryhmien luominen ja vakiinnuttaminen on merkittävä haaste. Sininauhasäätiöllä oli vuoden 2004 päättyessä neljä jatkotukiasuntoa Vantaalla. Tavoitteena on hankkia asuntoja lisää siten, että vuoden 2005 loppuun mennessä asuntoja on yhteensä 15 eri puolilla Vantaata. Asukkaiksi jatkotukiasuntoihin valitaan sekä Myrrin puolimatkankodissa asuvia että yhteistyötahoilta tulevia henkilöitä, jotka ovat osoittaneet kykynsä itsenäisempään asumiseen. Jatko-Myrreihin voidaan kuitenkin valita myös muualta tulevia, vantaalaisia asunnottomia. Hajasijoitetut asunnot lisäävät työn vaativuutta ja sen myötä myös parityöskentelyn tarve kasvaa. Jotta tuki ja sen avulla yhä itsenäisempi asuminen sekä sosiaalisten verkostojen luominen asunnon ulkopuolella onnistuisi, on tärkeää, että tähän on riittävästi voimavaroja. Päivä- ja palvelukeskuksen toiminnasta pidetään säännöllistä päiväkirjaa. Kaikista kokouksista ja palavereista laaditaan muistiot. Työtä arvioidaan itsearvioinnin avulla mm. vuosikertomuksen muodossa.

16 Myrrin palveluita säännöllisesti käyttävien asiakkaiden kanssa laaditaan yksilöllinen ja tavoitteellinen palvelusuunnitelma, jonka painopistealueet ovat oman elämän hallinta ja mahdollisimman itsenäinen asuminen. Asiakaskohtaisen suunnitelman toteutumista myös seurataan. Tuusulan Kulkurit ja Kulkurittaret toiminta 2004 ja tavoitteet 2005 Sininauhasäätiö teki vuonna 2003 Tuusulan kunnan kanssa kolmevuotisen sopimuksen päihdekuntoutujien tuetun asumisen kokeiluun liittyvän tuen toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan kunta osoittaa asiakkaat työntekijälle, jonka tehtävänä on tuottaa sosiaalisen isännöinnin palveluja eli yksilöllistä tukea asumiseen, päihteettömyyteen ja elämänhallintaan. Marjut Jokinen on työskennellyt alusta saakka tässä tehtävässä: Aikaa on kulunut jo puolitoista vuotta siitä, kun aloitin Sininauhasäätiön palveluksessa syksyllä Tässä ajassa on jo ehtinyt saavuttaa tuloksia, joiden perusteella on hyvä arvioida mennyttä ja suunnitella tulevia tavoitteita. Asiakkaita on kertomusvuodenkin aikana ollut kerrallaan 15. Keskimäärin asiakassuhde on kestänyt puoli vuotta. Olen tullut työssäni huomaamaan, kuinka tärkeä osuus työntekijän tuella on asiakkaan oman elämän hallinnan paranemisen ja juomisen vähentymisen kannalta. Esimerkkinä voisi mainita asiakaskäyntien lisäämisen asiakaan luona alkuperäisen suunnitelman mukaisesta yhdestä kerrasta viikossa, kahdesta viiteen kertaan. Arvioni mukaan asiakkaat alkoivat voida paremmin: alkoholin käyttö vähentyi selvästi ja raittiuskaudet pitenivät. Samalla aktiivisuus lisääntyi. Se näkyi muun muassa oman kodin kunnostamisena, liikunnan lisääntymisenä ja omien asioiden omatoimisena hoitamisena. Tähän seikkaan vedoten toiveena on saada lisäresursseja asiakastyöhön. Samoin asiakkaan palvelusuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa vaatisi tehostamista. Kokemus on osoittanut, että erittäin tärkeä tukitoimenpide asiakkaalle ovat erilaiset vertaisryhmät. Ryhmätoiminta ei kuitenkaan ole vielä toteutunut. Syynä on varmasti resurssien vähäisyys, mutta toisaalta myös asiakkaiden kynnys osallistua erilaisiin ryhmiin on korkea. Erittäin hyvänä näen alkaneen yhteistyön Sininauhasäätiön Järvenpään työntekijän kanssa. Tämä antaa entistä paremmat mahdollisuudet siihen, että asiakkaiden asiat saadaan hoidettua katkeamatta lomienkin aikana. Samalla tämä tarjoaa selkeän työyhteisön, jossa työntekijät ovat fyysisesti ja toiminnallisesti lähellä toisiaan. Yhteistyö Tuusulan asuntotoimen kanssa on sujunut erittäin hyvin. Pienien asuntojen vapautuessa asuntotoimi ottaa yhteyttä tiedustellakseen, olisiko asiakkaitteni joukossa ensisijaisia asunnontarvitsijoita. Tämän yhteistyön tuloksena 35:stä asunnon tarvitsijasta 13 on saanut asunnon. Tämä on mielestäni hyvä tulos kun sitä vertaa Tuusulan asuntotilanteeseen, jossa pienasunnoista on pula. Toivon että jatkossakin hyvä yhteistyömme jatkuu.

17 Kanssakäyminen päihdesairaanhoitajan kanssa on huomattavasti tehostunut. Se näkyy yhteistyökäytännössä asiakkaan niin halutessa. Tähän työkuvioon liittyen olisi mielestäni mahdollisuus kehittää aikuisille ns. Päihteet seis -seisake, jossa voisi työskennellä mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja. Tämän päivän tilanne on usein se, että ihmisiä pallotellaan mielenterveystyön ja päihdetyön välillä. Siitä kun aloitin työni Tuusulassa, on menty paljon eteenpäin päihteettömän asumisen saralla. Sininauhasäätiö on kilpailuttamassa päihteettömien asuntojen rakentamisen, joka voi käynnistyä jo tulevan syksyn aikana. Toteutuessaan tämä lisää asianmukaisten tukiasuntojen määrää yli kahdellakymmenellä. Samalla Sininauhasäätiön työntekijäresurssit lisääntyvät Tuusulassa. Tavoitteista tärkeimpänä pidän yhteistyötä Tuusulan kunnan sosiaali- ja asuntotoimen sekä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö kunnan kanssa on lähtenyt mielestäni hyvin käyntiin, vaikka palvelusuunnitelmien teko onkin takkuillut. Suurimmalta osalta asiakkailta on puuttunut asianmukainen palvelusuunnitelma. Ei riitä, että asiakkaalla on mukanaan päätös siirtymisestä Sininauhasäätiön palvelusten piiriin. Jotta pystyttäisiin tarjoamaan laadukasta ja hyvään palvelua asiakkaan tilanteen korjaamiseksi, olisi mukana oltava palvelusuunnitelma, jossa näkyvät sekä tavoitteet ja nykytilanne. Asiakkaan tilanteen ja koko tukipalvelun kannalta olisi todella tärkeää saada kontakti tulevaan asiakkaaseen ennen varsinaisen asiakassuhteen aloittamista. Tämä toteutuisi yhteisessä palaverissa, johon osallistuisivat asiakas, sosiaalityöntekijä ja Sininauhasäätiön työntekijä. Tämä on toistaiseksi toteutunut vain muutamissa tapauksissa. Haaveenani on, että Tuusulassa saataisiin käynnistymään asunnottomille tarkoitettu yökahvila-toiminta. Vakaa uskomukseni on, että myös Tuusulassa olisi tilaa ja tarvetta Kalkkersin kaltaiselle yökahvilatoiminnalle, jos vain tahtoa, kiinnostusta ja toteuttajia riittää. Kalkkersia ylläpitää Helsingissä Vailla vakinaista asuntoa ry. Järvenpään Kissan-Kulma Sininauhasäätiö ja Järvenpään sosiaali- ja terveystoimi solmivat kaksivuotisen sopimuksen sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan järjestämisestä Järvenpäässä. Toiminta alkoi yhden työntekijän voimin marraskuun alussa Tuen saajia Järvenpäässä on kuusi, jotka aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä päätöksellään määrittää. Asiakkaat ovat juuri asunnon saaneita tai asunnon saavia järvenpääläisiä asunnottomia. Tavoitteena on asumisen tuella varmistaa asukkaan itsenäinen elämä ja asunnon säilyttäminen. Tuen tarve arvioidaan säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Asunnon saannin edellytyksenä on ollut asiakkaan suostuminen annettuun tukeen ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Asunnot ovat löytyneet Järvenpään kaupungin asuntopalvelusta, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n ja VVO:n asuntokannasta yhteistyössä Järvenpään kaupungin asumisneuvoja Kirsi Haapaniemen kanssa.

18 Järvenpään työntekijälle on kaupunki osoittanut työhuoneen A-klinikan ylläpitämästä Pajalantien toimintakeskuksesta. Toiminnan tavoitteet 2005 Tavoitteena on turvata toiminnan jatkuminen Järvenpäässä vastaamalla mahdollisimman hyvin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä asuntotoimen tarpeisiin. Pyrimme myös saamaan vaihtuvuutta asiakaskuntaan sekä tarpeen mukaan kasvattamaan asiakasmäärää nykyisestä kuudesta ylöspäin. Sininauhasäätiö on myös neuvotellut Järvenpään kaupungin edustajien kanssa mahdollisesta uudisrakennushankkeesta, jolla tuettua asumista täydennettäisiin Järvenpäässä. Järvenpään kaupungin edustajat ovat luvanneet etsiä tarkoitukseen sopivaa rakennuspaikkaa. Oikeus Omaan Oveen -projekti Projekti antaa tukea ja valmennusta asumiseen, estää häätöjä sekä pyrkii katkaisemaan päihdeongelmaisen laitoskierteen niiltä, jotka ovat laitoksissa asunnottomuuden vuoksi. Asumisen tukeminen tapahtuu yksilöllisellä palvelulla kokonaisvaltaisen ja sosiaalisen isännöinnin sekä asumisneuvonnan keinoja kehittämällä. Projektin tehtävänä on kartoittaa asunnottomuuden syitä ja asunnon saamisen esteitä ja luoda asumispolkuja yhdessä asunnottomien ja yhteistyöverkostojen kanssa. Asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa vasta, kun asunnottomalle voidaan tarjota sellaiset tuetun asumisen mahdollisuudet, joissa hän pärjää ja samalla estetään asunnottomuuden syntyä riittävillä, yksilöllisillä tukitoimenpiteillä. Keskitettyjen asumispalvelujen tuottajat eivät pysty tarjoamaan sellaista tukea, joka seuraa asiakasta hänen asumistilanteensa muuttuessa. Kehitämme tukitoimia niin, että ne seuraavat asiakasta asumispolkua eteenpäin ja työntekijällä on riittävät resurssit tukeen, mutta tarvittaessa myös puuttumiseen. Avainsanoja projektin toteuttamistavoista ovat: kokonaisvaltainen ja sosiaalinen isännöinti, yksilöllinen asumisneuvonta, palveluohjaus, voimavaralähtöisyys, verkostoituminen sekä oman työn ja työmallin kehittäminen. Projekti on käynnistynyt huhtikuussa Projektin taustalla ovat projektia hallinnoiva Sininauhasäätiö, Helsingfors Gästhem rf, Kodittomien Tuki - Hemlösas Stöd sekä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY). Projektilla on projektivastaava ja kolme projektityöntekijää, sille on asetettu ohjausryhmä sekä ulkopuolinen arvioija. Projektivastaavan tehtävänä on tarvittavan kenttätyöhön osallistumisen ohella vastata projektityöntekijöiden toimenkuvasta ja ohjauksesta sekä vastata taloudesta, tavoitesuunnitelmista, raportoinnista, tiedottamisesta sekä tuotteistamisesta. Lisäksi projektivastaava toimii linkkinä ohjausryhmän, arvioijan sekä projektin taustajärjestöjen välillä.

19 Projektityöntekijöiden tehtävänä on vastata taustajärjestöjen asiakastyöstä, kunkin järjestön tarpeet huomioiden, asiakkaan siirtyessä itsenäisempään asumiseen. Asiakastyö sisältää muun muassa asiakkaan kokonaistilanteen arviointia, syrjäytymisen ehkäisemistä ja muuta aktivointia, osallistumista yksilötason viranomais- ja yhteistyöneuvotteluihin sekä asumisvalmennusta ja tukityötä (tukeminen). Lisäksi toimenkuvaan kuuluu oman työn kirjallinen suunnittelu talouksineen, arviointi ja raportointi sekä verkostoituminen siten, että asumisen polkuja voidaan luoda ja turvata yhä itsenäisempi asuminen. Ohjausryhmään kuuluu kunkin taustajärjestön edustaja. Vuonna 2004 ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa (30.1., 11.5., 20.9.). Näissä tapaamisissa Sininauhasäätiötä edusti Jorma Soini, Kodittomien Tukea Aune Moisio, Helsingin Vieraskotia Jouko Komulainen sekä SLEY:tä Antero Rasilainen ja Henri Haataja (20.9.), kumpikin yhdessä tapaamisessa. Projektin arvioijana aloitti lukien Nina K Hyttinen. Hän työskentelee Sininauhaliitossa tutkijana, tehtävänään projektien arvioinnin kehittäminen. TOIMINTA Väinölä-koti Tavoite vuodelle 2004: SLEY:n katulähetys ry:llä on Espoossa Väinölä-koti, josta muuttaa asukkaita mm. Espoon kaupungin, Diakoniasäätiön ja Y-säätiön asuntoihin. Projektityöntekijän työpanos kohdistuu Väinölä-kodista pois muuttavien asumisen tukemiseen sekä siellä asuvien asumispolkujen kartoittamiseen. Toiminta 2004 Väinölä-koti on saanut käyttöönsä viisi asuntoa, joiden asukkaat on valittu Väinölä-kodin asukkaiden joukosta. Näille viidelle pois muuttaneelle on pyritty tuomaan asumisen tuki projektin työntekijän panoksella. Erityisen hyvin on onnistunut erään iäkkään miehen asuminen tukiverkostojen avulla. Projektityöntekijä auttoi myös itsenäisesti asunnon Helsingin puolelta hankkinutta naista muuttamaan takaisin tuetun asumisen piiriin Sininauhasäätiön Topi-Kattiin. Espoon kaupungin tuetun asumisen yksikön/projektin henkilökuntaan on oltu useamman kerran yhteydessä. Projektin toiminta on vakiinnuttanut ja lisännyt tunnettavuuttaan Espoossa. Väinölä-kodin analyysi 2004 toiminnasta: Projekti on edennyt ja suunta on ollut oikea. Projektin organisaatio on keventynyt ja jäsentynyt, ohjausryhmän ja projektivastaavan roolit jäsentyneet. Projektityöntekijän työhön Väinölä-koti on erityisen tyytyväinen. Väinölä-kodin tavoitteet vuodelle 2005 Väinölä-kodista pois muuttavien kanssa tehtävää työtä jatketaan. Espoon kaupungin kanssa aloitetaan uusien asuntojen osalta neuvottelut vuodelle Aiempaan tavoitteeseen lisätään etsivä työ: haetaan sellaisia asukkaita, joille Väinölä-koti olisi ensimmäinen vaihe asumispolulla kohti itsenäistä asumista.

20 Helsingfors Gästhem rf - Helsingin Vieraskoti ry Helsingin Vieraskodin projektin alkuperäinen tavoite: Lähtökohtana oli tarjota tuettua jatkoasumista Oikeus Omaan Oveen -projektin kautta Helsingin Vieraskodin Pursimiehenkadun asuntolan moniongelmaisille asiakkaille. Tarkoituksena oli poimia niitä pitkäaikaisia asiakkaita, jotka ovat valmiita muuttamaan joko tukiasuntoihin tai vapaille markkinoille kokeilemaan itsenäistä asumista. Tavoite vuodelle 2004: Tavoitteita tarkistettiin pidetyssä kehittämispäivässä. Todettiin, että Vieraskodin remontti on siirtynyt alkavaksi. Projektin toiminta oli alun perin tarkoitettu tukemaan remontoidun Vieraskodin toimintaa ja jatkoasuttamista. Koska Vieraskodin toiminnan mahdollisuudet olivat vielä avoinna, toivottiin, että projekti antaisi mahdollisuuden toiminnan jatkamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toiminta 2004 Työ Helsingin Vieraskodin kanssa on jäänyt vähäiseksi. Joitakin yhteydenottoja ja tapaamisia projektin työntekijöiden ja Vieraskodin henkilökunnan kanssa on ollut. Sininauhasäätiön vapaisiin asuntoihin liittyen on oltu muutaman kerran yhteydessä Vieraskodin sosiaalityöntekijään ja muutamia asunnonhakijoita on haastateltu. Yksi Pursimiehenkadun asuntolan asukkaista on saanut kertomusvuoden aikana asunnon Sininauhasäätiön Puolimatkankoti Topi-Katista. Helsingin Vieraskodin tavoitteet vuodelle 2005 Viimeisimmän tiedon mukaan Vieraskodin remontti alkaa Projektin ja Vieraskodin yhteistyö on loppuvuoden osalta täysin riippuvainen siitä, saadaanko Vieraskodin toiminnalle korvaavat tilat. Jos tiloja ei voida järjestää, on projekti tältä osin sellaisen haasteen edessä, joka riippuu täysin Helsingin kaupungin ratkaisuista. Vastaavasti, jos korvaavat toimitilat löytyvät, voidaan projektin asema määritellä uudelleen Vieraskodin suhteen, korvaaviin tiloihin räätälöityinä toimintoina. Kodittomien tuki Alkuperäinen tavoite: Projekti tarjoaa asukkaalle tukea itsenäiseen asumiseen Eeva-Maria kodista eteenpäin lähdettäessä. Tukea tarjotaan sitä tarvitseville naisille huolimatta siitä kuka itsenäisen asunnon on tarjonnut. Tukea tarjotaan elämänmuutoksen aiheuttamiin riskeihin mm. päihteiden käyttöön, verkostojen luomiseen ja käytännön asioiden hoitoon. Tukea vähennetään tuen tarpeen vähetessä. Projektityöntekijä jatkaa Eeva-Maria kodissa aloitettua tukityötä huomioiden elämänalueet, joilla naiset tarvitsevat tukea ja palveluohjausta. Toiminta 2004 Projekti on hoitanut Lokitien sosiaalista isännöintiä kerhohuoneen toiminnan kautta. Asukkaat vierailevat kerhohuoneella, joka on avoinna päivittäin n. neljä tuntia. Syksyllä aloitimme kokeilun iltapäivystyksestä ja sitä jatketaan edelleen kahtena iltana viikossa. Työntekijä tapaa asiakkaita myös heidän kotonaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Tervetuloa päihdekuntoutukseen Tervetuloa päihdekuntoutukseen Opaslehtinen lääke/huume katkaisuhoidon tueksi Porin psykososiaaliset laitospalvelut Tervetuloa päihdekuntoutukseen Porin psykososiaalisiin laitospalveluihin. Olet tulossa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 23.2.2012, kello 18.00 19.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seppälän nuorisotalo Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot