Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä"

Transkriptio

1

2 Syksyinen tervehdys Sininauhasäätiöstä Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima säätiö, jonne on koottu ensisijaisesti asumiseen liittyvää asiantuntemusta. Pääkaupunkiseudulla olemme merkittävä tukiasuntojen tarjoaja ja rakennuttaja. Vahvuutemme on yhdyskuntatyössä sekä tuetun asumisen sisältöjen tuottamisessa ja valtakunnallisessa konsultoinnissa. Tulevaisuudessa kartutamme asiantuntemusta ja osaamista tuetun olemisen, asumisen ja tekemisen kentässä. Tuetulla olemisella tarkoitamme sellaisia paikkoja, tilanteita ja ohikiitäviä hetkiä, joissa ihminen voi olla ja levähtää hetkisen ja ehkä kokea myös aitoa välittämistä. Tämä ilmenee päiväkeskuksissa, käynneillä ihmisten kodeissa, tapaamisina kaduilla ja ehkä silloin tällöin kahvi- tai teehetkinä. Tuetulla asumisella tarkoitamme, että ihmisen ei ole hyvä olla yksinään. Tarvitsemme toinen toisiamme, sillä usealla meistä on ystävien tilalla yksinäisyys. On sama, suljemmeko asuntomme oven sisä- tai ulkopuolelta, asunto ei aina tunnu kodilta. Haluamme olla rakentamassa asunnosta kotia rinnalla kulkemisen, sosiaalisen ja kokonaisvaltaisen isännöinnin sekä yksilöllisen asumisneuvonnan keinoin. Tuetulla tekemisellä tarkoitamme tekemistä, kuten harrastamista, palkka- ja vapaaehtoistyötä tai opiskelua. Ihminen on tarkoitettu tekemään jotain. Emme osaa olla jouten. Ehkä tästä yksi surullinen ilmentymä ovat nuoret, jotka elävät öisin ja etsivät arjen tai työttömyyden vastapainoksi sisältöä ja jännitystä rikollisesta toiminnasta, varastetuista autoista, huumeista, päihtyneenä ajamisesta, väkivallasta. Työtön ja hyödytön ovat kaksi aivan eri asiaa. Pienikin tekeminen saa meidät kokemaan tarpeellisuutta ja hyvälle mielelle. Kannustamme ja tuemme sellaiseen olemiseen, asumiseen ja tekemiseen, jonka kanssa on hyvä herätä vielä seuraavana aamunakin. Mukana on jäsenjärjestöjen käyttöön suhteellisten vapaamuotoisten, yksiköidemme tekemien vuosikertomusten ja tavoitesuunnitelmien lisäksi muun muassa Rahaautomaattiyhdistyksen avustushakemuksiamme. Ison osan vuosikirjasta on tänäkin vuonna saanut Sininauhasäätiön hallinnoiman, neljän Liiton jäsenjärjestön yhteisen Oikeus Omaan Oveen -projekti ja arvioijan tekemä väliraportti. Toivomme, että joku saisi jotain virikkeitä tai apuja omaan toimintaansa Vuosikirjastamme, joka tietoineen on vapaasti kaikkien käytettävissä. Kustannuspaikoittain eritellyt tilinpäätösasiakirjat toimintakertomuksineen ja/tai Vuosikirjan sähköisessä muodossa voi tilata meiltä sähköpostitse: Meidän koko väkemme toivottaa antoisia lukuhetkiä kaikille ja on myös valmis palvelemaan omalla osaamisellaan kaikkia Sininauhaliiton jäsenjärjestöjä ja resurssien puitteissa myös muita. Jorma Soini, toimitusjohtaja

3 Vuosikertomukset 2004 ja tavoitteet 2005 Sininauhasäätiö on perustettu vuonna 1957 ja alkuperäisten sääntöjen mukaan tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia raittiuskoteja ja nuorten alkoholistien huoltoloita, ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa väkijuomien käyttöön langenneita henkilöitä juomatavasta vapautuneina, työnhaluisina, rehellisinä ja kunniallisina kansalaisina täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Uusienkin sääntöjen mukaan Sininauhasäätiön tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia päihdehuollon asumispalveluja ja nuorten päihdehoitoyksiköitä, ja niissä annettavan hoivan ja kasvatuksen kautta auttaa päihdeongelmaisia ihmisiä juomatavasta vapautuneina, työhaluisina, rehellisinä ja kunniallisina kansalaisina täyttämään paikkansa yhteiskunnassa. Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen ja ylipäätään elämisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tuetun asumisen ja tuetun tekemisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen ja elämisen muotojen, kokeilujen, kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla kokonaisratkaisuja mielekkäämpään ja ihmisarvoisempaan elämään. Tehtävät ja visio Tarjoamme sisällön tuottajina kokonaisvaltaisen isännöinnin mahdollisuuksia käyttäen tuettua asumista ja tukiasumispalveluja, ylläpidämme päiväkeskuksia sekä annamme mahdollisuuksia erilaisiin kuntouttavan tekemisen ja työn muotoihin. Tehtävämme on rakentaa, ostaa ja kunnostaa tukiasuntoja sekä tukea niidenkin ihmisten asumista, jotka eivät pysty tai halua muuttaa elämäntapojaan. Omaa kokemustamme sisällön tuottajana sekä asuntojen hankkijana ja ylläpitäjänä jaamme kolmannen sektorin toimijoille ja kunnille palveluiden ja konsultoinnin muodossa. Visiomme on, että asunnottomuutta voidaan vähentää asuntojen määrää lisäämällä, mutta erityisesti turvaamalla asumisen edellytykset ja kehittämällä keinoja vähentää asumista uhkaavia tekijöitä. Hallinto Sininauhasäätiötä hallinnoi kolmejäseninen hallitus ja seitsenjäseninen hallintoneuvosto, jotka Sininauhaliiton hallitus nimeää vuodeksi kerrallaan. Hallituksen puheenjohtaja on Timo Mutalahti, varapuheenjohtaja Aarne Kiviniemi (Jan Nybergin tilalle) ja jäsen Leo Jokisalo. Hallituksen kokouksia on kertomusvuoden aikana ollut yhdeksän. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on Timo Mutalahti, jäsenet Ismo Valkoniemi, Eila-Marja Törmä, Leo Jokisalo, Aarne Kiviniemi (Jan Nybergin tilalle), Jorma Niemelä ja Tuomo Salovuori. Hallintoneuvosto on pitänyt kaksi kokousta. Sininauhasäätiön sääntömuutos on pantu vireille vuoden 2004 aikana. Uusittavien sääntöjen mukaan hallituksessa, jonka Sininauhaliiton hallitus nimeää, on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Uusittavien sääntöjen mukaan hallintoneuvostoa ei enää nimitetä.

4 Henkilöstö Sininauhasäätiön toiminta on kertomusvuoden aikana kehittynyt, vakiintunut ja hallittu kasvu on jatkunut. Tämä näkyy muun muassa henkilöstön määrässä, joka on lisääntynyt. Vuoden aikana on syntynyt kolme uutta työpaikkaa, joten vuoden 2004 lopussa henkilöstömme määrä on kasvanut 13:een. Sininauhasäätiön keskushallinto sijaitsee Helsingin Sörnäisten kaupunginosassa osoitteessa Hämeentie 62. Sininauhasäätiön toimitusjohtaja on Jorma Soini. Päivi Strandén on toiminut koko Sininauhasäätiön vastaavana työntekijänä. Oikeus Omaan Oveen -projektin projektivastaavan irtisanouduttua 13.2., Strandén toimi projektivastaavana, kunnes tehtävässä aloitti 1.5. Juha Järvinen. Oikeus Omaan Oveen projektin projektityöntekijöinä toimivat Kari Lamberg, Veikko Koskipää (7.1. alkaen) ja Kirsi Hujanen (1.4. alkaen). Nina Vartia on työskennellyt opintoihinsa liittyen harjoittelijana ja loppuvuodesta projektiin palkattuna sairasloman sijaisena. Helsingissä Puolimatkankoti Topi-Katin ja Toimintakeskus-Karvisen työntekijöinä ovat toimineet Seppo Rahkola (18.6. saakka), Marko Soini (1.3. alkaen) ja Jarkko Soihtu (15.7. alkaen). Vantaan yksikössä (Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus) ovat työskennelleet Anne Rahkola vastaavana työntekijänä ( saakka) ja Päivi Soini projektityöntekijänä (3.2. alkaen). Tuusulan työtä on hoitanut Marjut Jokinen. Järvenpäässä vastaava toiminta alkoi marraskuun alussa. Työn käynnisti Hannu Kärkkäinen ja Järvenpään työntekijäksi valittiin vuoden lopussa Marjo Mäkinen. Hannu Kärkkäinen siirtyi Vantaan työntekijäksi. Päivi Strandénin vastuualueeseen ovat kuuluneet Topi-Katti ja Karvinen, Vantaa sekä Tuusula. Strandén ja Juha Järvinen ovat yhdessä vastanneet Järvenpään työstä. Kuukausipalkkaista henkilöstöä on täydentänyt kuntouttavaan työtoimintaan kuuluvana yhtäaikaisesti 3-5 asiakas-statuksella olevaa palveluidemme käyttäjää ja vastuunkantajaa. Lisäksi Sininauhaliiton taloushallinnolta, Sinitililtä, on ostettu palveluja, jotka vastaavat yli yhden henkilön työpanosta.

5 Viestintä, koulutus ja työllistäminen Omat internetsivut ovat edelleen osana Sininauhaliiton sivustoa (www.sininauhaliitto.fi/sininauhasaatio). Sivut uudistuivat palveluntarjoajan vaihtuessa syksyllä Palvelut ostetaan verkkoviestintään erikoistuneelta ecredo Oy:ltä. Päivi Strandén on vastannut Sininauhasäätiön sivujen ylläpidosta ja päivityksestä. Hallituksen päätöksellä hallituksen ja hallintoneuvoston pöytäkirjat julkaistaan internetsivuillamme. Työyhteisön sisäisessä tiedotuksessa (päiväkirjat ja asiakaskortit) tärkeä työkalu on edelleen internetpohjainen Intra, joka myös uudistui palveluntarjoajan vaihduttua. Sininauhaliiton sisäistä tiedotusta olemme vahvistaneet tuottamalla liiton henkilökunnan käyttöön tarkoitettua materiaalia jäsenjärjestö- ja kuntaneuvotteluista, joihin säätiön edustajat ovat osallistuneet. Vuoden aikana toteutimme yli 100 kunta- ja järjestökonsultaatiota eri puolella Suomea. Sininauhasäätiön Vuosikirja 2003:n lähetimme jokaiselle Sininauhaliiton lähes 90 jäsenjärjestölle. Vuosikirja piti sisällään muun muassa kaikki Ray-hakemuksemme. Samoin postitimme yhdyskuntapalvelun suorittajan tekemän Sininauhasäätiön esittelylehtisen kaikille liiton jäsenjärjestöille. Hallituksen päätöksellä vuoden 2004 tuotosta varataan tietyllä laskentatavalla saatava summa, ns. bonusraha, henkilöstön yhteiseen työ- ja koulutusmatkaan. Henkilöstön osaamisen edistämiseksi yksi työntekijöistä on oppisopimuskoulutuksessa, joka tähtää isännöinnin ammattitutkinnon suorittamiseen. Olemme myös tarjonneet lähihoitajaopiskelijalle mahdollisuuden suorittaa harjoittelujaksojaan työyhteisössämme. Erilaisten kannustinrahoilla tapahtuvien työmahdollisuuksien lisäksi olemme ottaneet vastaan työkokeilijoita, työharjoittelijoita ja yhdyskuntapalvelun suorittajia. Viestinnän, koulutuksen ja työllistämisen tavoitteet Vuoden 2005 olemme nimenneet kouluttautumisen vuodeksi. Kaksi työntekijäämme aloittaa päihdetyön ammattitutkinnon suorittamisen oppisopimuksen kautta. Myös muuta henkilöstöä kannustetaan hankkimaan täydennys- ja lisäkoulutusta työn ohessa. Sininauhasäätiö on hakijana ja suunnittelemassa Sininauhaliiton ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Selvät sävelet - koulutushanketta. Kouluttautumiseen ja opiskeluun liittyvän harjoittelun suhteen tarjoamme mahdollisuuksia myös asiakkaillemme ja opiskelijoille. Jatkamme edelleen kuntouttavaa tekemistä ja työllistämistä muun muassa kannustinrahajärjestelmän tarjoamin mahdollisuuksin. Lisäämme oppisopimuksen kautta tapahtuvaa kouluttautumismahdollisuutta nykyisille ja tuleville työntekijöille sekä asiakaskunnalle. Vuosikirjan lähetämme kaikille Sininauhaliiton jäsenjärjestöille ja monille yhteistyökumppaneille. Sininauhasäätiön kuljetuskalusto Toimintojen lisäännyttyä Sininauhasäätiölle hankittiin kertomusvuonna aiemmin ostetun Renault Kangoon lisäksi toinen auto, Opel Zafira. Molemmat autot on rekisteröity seitsemälle hengelle, joten ne palvelevat suurempiakin ryhmiä. Renault Kangoon sijoituspaikka on Hämeentie 62 Helsingissä ja Opel Zafiran Solkikuja 8 Vantaalla. Muuttoja ja muita kuljetuksia varten Sininauhasäätiöllä on tilava peräkärry, jota voidaan vetää molemmilla talon autoilla.

6 Kulku-Kissa (Tuettujen asumispalvelujen kehittäminen, tuottaminen, tuotteistaminen ja asiantuntijapalvelut) Sininauhasäätiö on edelleen jatkanut valtakunnallisesti järjestöille ja kunnille osoitettuja, tukiasumiseen liittyviä asiantuntijapalveluja ja konkreettisten palveluiden kehittämistä, tuotteistamista, tuottamista ja ylläpitoa. Kunnat ja jäsenjärjestöt ovat myös entistä enemmän käyttäneet hyväkseen tätä mahdollisuutta. Palveluiden tuottajina olemme Vantaalla, Tuusulassa, Helsingissä ja Espoossa. Järvenpäässä olemme neuvotelleet vuoden aikana ja kaksivuotinen tuetun asumisen kokeilu käynnistyi marraskuussa Tavoittelemme tuetun asumisen palvelujemme laajentamista pääkaupunkiseudun muihinkin ympäristökuntiin. Olemme kehittäneet kokonaisvaltaisen ja sosiaalisen isännöinnin keinoin erilaisia asumisen turvaavia uusia työkaluja, joita on myös markkinoitu kunnille, Sininauhaliiton jäsenjärjestöille sekä muille kolmannen sektorin toimijoille. Sininauhaliiton jäsenjärjestökäyntien yhteydessä sosiaaliseen isännöintiin liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin, kun kyseessä on ollut tuettua asumista tuottava tai sen käynnistämisestä kiinnostunut jäsenjärjestö. Jäsenjärjestökäyntien määrää on tarkoitus lisätä ja sisältöä kehittää, jotta käynnit palvelisivat entistä paremmin Sininauhaliiton jäsenkuntaa. Sininauhasäätiö on edelleen jatkanut kokonaisvaltaisen isännöinnin mahdollistavan palvelusopimuksen mallin kehittämistä. Palvelusopimuksia on tehty Helsingissä Erityissosiaalitoimiston ja eri aluesosiaalitoimistojen kanssa. Myyrmäen yksikön asukkaista on tehty 15 palvelusopimusta Vantaan sosiaalitoimen kanssa ja myös Jatko-Myrrien asukkaat ovat tarpeen mukaan palvelusopimusten piirissä. Myös Tuusulassa tehtävä työ perustuu 15 palvelusopimukseen. Järvenpään tuettu asuminen käynnistyi niin ikään palvelusopimusten pohjalta. Vuoteen kuului lukuisia, merkittäviä hankekokonaisuuksia, joista osa eteni selkeästi kohti toteutusta. Tuusulan kunnan osoittamalle, Hyrylässä sijaitsevalle tontille suunnittelemme päihteettömän puolimatkankodin ja päiväkeskuksen rakentamista. Yksikön perustamismenoihin haettiin vuodelle 2005 Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta. Avustuksen turvin voidaan vähintään käynnistää hankkeen suunnittelutyö. Sininauhasäätiö teki Kalevala Koru Oy:n kanssa maaliskuussa 2004 kaupat Kalevala Korun entisestä toimisto- ja tuotantorakennuksesta Pitäjänmäen Arinatiellä. Muutostöin kiinteistöön olisi mahdollista rakentaa yli 30 aravatasoista yksiötä helpottamaan pääkaupunkiseudun

7 asunnottomuusongelmaa. Kauppa tehtiin purkuehdoin. Helsingin kaupunginhallituksen tekemästä poikkeamispäätöksestä, koskien kyseisen teollisuus- ja varastorakennuksen käyttötarkoituksen muutosta, valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Päätöksestä on edelleen valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka päätös vaikuttaa hankkeen jatkomahdollisuuksiin. Kaupunginhallituksen poikkeamispäätös mahdollistaisi kiinteistön muuttamisen enintään 50 henkilölle asuintaloksi. Raha-automaattiyhdistys myönsi Sininauhasäätiölle vuonna 2003 investointiavustusta yksiöiden ja pienten kaksioiden hankintaan. Avustuksen käyttöä on kertomusvuoden aikana jatkettu hankkimalla Sininauhasäätiön omistukseen seitsemän pienasuntoa. Vuoden 2003 avustukselle haettiin jatkoaikaa vuoden 2005 investointihankkeiden tarpeita varten, muun muassa Arinatien kiinteistöä ajatellen. Vuoden 2005 aikana jatkamme edelleen suurempien kiinteistökokonaisuuksien ja asuntoryppäiden etsintää ja neuvotteluja niiden ostamiseksi. Hankimme yksittäisten asuntojen lisäksi peruskorjattavia tai muutostöiden kautta asumistarkoitukseen soveltuvia kohteita. Tavoitteena on lisätä aravatasoisten, asunnottomille tarkoitettujen pienasuntojen määrää pääkaupunkiseudulla. Yksittäisten asuntojen hankinnan keskitämme Vantaalle ja mahdollisesti Espooseen. Osana kokonaisvaltaista isännöintiä jatkamme ensisijaisesti asiakkaiden kotona toteutettavan tuetun avokatkaisu- ja hoitomallin kehittämistä. Mahdollinen valtakunnallinen projekti toteutetaan yhteistyössä Sininauhaliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Hangossa on edelleen käyty monia neuvotteluja entisen vanhainkotirakennuksen (Ljungbo) tulevasta käytöstä. Monitoimikeskukseen olisi tulossa muun muassa Sininauhaliiton jäsenjärjestöihin kuuluvan Hangon Katulähetyksen ylläpitämä päihdeongelmaisten asumisyksikkö. Kaikista yrityksistä huolimatta hankkeessa ei vielä kertomusvuodenkaan aikana edetty sopimusvaiheeseen, mutta työ Hangossa jatkuu edelleen. Juurrutamme myös kokonaisvaltaisen isännöinnin käytäntöä Hankoon yhteistyössä Hangon Katulähetyksen kanssa. Konsultointi- ja yhteistyöpyynnöt kunnilta ja kolmannelta sektorilta olivat tänäkin vuonna haasteellisia ja moni-ilmeisiä. Muun muassa Teneriffan suomalaisyhteisö on halunnut yhteistyötä kanssamme hankkeessa, jonka tarkoituksena on etsiä saarelta sopiva kiinteistö pienimuotoista hoidollista pysähdyspaikkaa ja päiväkeskusta varten. Paikan tarkoituksena olisi palvella saarella asuvia, mutta erityisesti siellä lomamatkalla olevia suomalaisia, joilla on tarve saada katkaisua, lyhytkestoista hoitoa ja tukea päihdeongelmaansa. Puolimatkankoti Topi-Katti Topi-Katissa (Hämeentie 62, Helsinki) on 42 Sininauhasäätiön asuntoa, yksiöitä ja kaksioita. Kiinteistössä on myös kolme porvoolaisen Samaria ry:n omistamaa tukiasuntoa. Muualle muuttamisen kautta Sininauhasäätiön asuntokannasta on vuoden aikana vapautunut 12 asuntoa, näin ollen asukkaiksi on voitu ottaa asunnottomia helsinkiläisiä. Asukaskiertoa on edelleenkin jarruttanut Topi-Katin hyväksi koettu sijainti Helsingin kantakaupungin Kurvissa hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen äärellä.

8 Kahden työntekijän työpanoksella on voitu ylläpitää edellä mainitut tukiasunnot sekä monipuolista päivä- ja toimintakeskusta. Kyseiset toimintakeskuspalvelut on voitu tarjota myös muun muassa samassa kiinteistössä toimivan, vankilasta vapautuvien matalan kynnyksen kohtauspaikka Rediksen asiakkaille. Topi-Katti fiktio: Erkki Lajunen Tukiasumista olemme kehittäneet sosiaalitoimelle edullisemmaksi toimeentulotukeen liittyvän palvelusopimuksen avulla. Viimeisinkin ns. kriisiasunto muutettiin kertomusvuoden aikana normaalin vuokrasopimuksen piiriin kuuluvaksi. Asukkaalle ei tarjota vain asuntoa, vaan mahdolliset vaikeudet pyritään ehkäisemään jo ennakkoon. Topi-Katissa voimme toteuttaa monipuolisesti kaikkia kokonaisvaltaisen isännöinnin keinoja, sillä Asunto Oy Kinaporinpihan kiinteistö on lähes kokonaan Sininauhasäätiön suorassa hallinnassa. Yksilöllisen ja mahdollisimman itsenäiseen asumiseen tähtäävän tuen ja tarvittaessa asumisen raamittamisen avulla pyritään ennaltaehkäisemään vuokrasopimuksen purkaminen, vuokrasuhteen katkaiseminen tai häätö eli tavallisimmat asumisuraa horjuttavat tekijät. Elämään tulee pysyvyyden tuntua, josta on käytännön tasolla mahdollisuus lähteä aukomaan työntekijän tuella muita elämän solmukohtia. Topi-Katin sisällä on toteutunut kaikkiaan viisi muuttoa, jotka ovat mahdollistaneet asukkaille paremmin sopivat asumisolosuhteet. Topi-Katin ja myös Jatko-Kattien asukasvalinnoissa on edelleen pantu painoa muun muassa siihen, että asunnon saanti on antanut mahdollisuuden lasten tapaamisiin. Topi-Katin vuokranseuranta hoidetaan Sininauhaliiton taloushallinnossa Sinitilillä, jonka tarjoamina palveluita kehitetään koko ajan vastaamaan yhä paremmin kokonaisvaltaisen isännöinnin ja Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen tarpeita. Käytännön työ vuokranmaksuvaikeuksien ja rästiin jääneiden vuokrien osalta hoidetaan edelleen omassa yksikössä neuvotellen asukkaan ja muun muassa sosiaalityöntekijöiden kanssa. Noin puoleen huoneistoista vaihdettiin ns. hotellilukot. Vaihtojen yhteydessä poistuivat lukuisat ylimääräiset avaimet. Saadun kokemuksen myötä on mahdollista tehdä omana työnä loputkin lukkojen asennukset sekä sarjoitukset. Käyttöön otetut avainkortit ovat huomattavasti edullisempia teettää kuin normaalit metalliavaimet. Toimenpide helpottaa lisäksi oleellisella tavalla asuinyhteisön hallintaa. Myös turvallisuutta ja valvontaa on parannettu: pelastussuunnitelman teko, kameravalvonnan uusiminen, palovaroittimien asentaminen asuntoihin sekä niiden toimintakunnon säännöllinen tarkastaminen. Hotellilukkojen asennusta jatketaan, kunnes kaikki asunnot on varustettu uudella lukitusjärjestelmällä. Edellisvuonna hankittu seitsemälle hengelle rekisteröity auto, Renault Kangoo, sekä peräkärry ovat osoittautuneet tärkeiksi työvälineiksi Topi-Katin ja Jatko-Kattien remonteissa, muutoissa,

9 tarvike- ja kalustohankinnoissa. Keskittämällä työntekijöiden työstä aiheutuvia ajoja talon autolle, on omien autojen käytöstä voitu yksikössä luopua lähes kokonaan. Topi-Katin yhteydessä on myös runsaasti toimistoiksi muutettuja liiketiloja ja muita toiminnallisia tiloja, joiden määrä lisääntyy vuoden 2005 jälkeen, kun Sininauhasäätiö voi aiemman sopimuksen mukaisesti hankkia omistukseensa Jalkapallosäätiöltä vapautuvat kadunvarren ravintolatilat. Samalla ravintolatoiminta lakkaa kiinteistössä. Toimintakeskus-Karvinen Toimintakeskus-Karvisella tarkoitetaan kaikkia asukkaiden, asiakkaiden, järjestöjen ym. käytössä olevia Asunto Oy Kinaporinpihan C-talossa sijaitsevia yhteisiä tiloja. Toimintakeskus-Karvisen käytännön toiminta kanavoituu päiväkeskuksen kautta, joka on avoinna viitenä päivänä viikossa klo Päiväkeskuksen aukiolosta ja toiminnasta vastaa kaksi kannustinrahoilla työskentelevää Topi-Katin asukasta. Usein päiväkeskus on vapaaehtoisvoimin avoinna myös viikonloppuisin. Karvinen on talon ja Jatko-Kattien asukkaiden sekä satunnaisten vieraiden sosiaalisen kanssakäymisen paikka, kaikkien yhteinen olohuone. Sillä on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden rakentajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Karvisessa toimii aktiivinen toverikunta Perhonen, jonka toimesta on muun muassa kahvipannu kuumana joka päivä. Lisäksi arkiaamuisin on tarjolla aamupuuro ja kerran viikossa on mahdollisuus lounaaseen. Päiväkeskuksen tuotto menee kokonaisuudessaan toverikunta Perhosen hyväksi. Päiväkeskuksessa on mahdollisuus lukea päivän lehtiä ja erilaisia aikakausijulkaisuja. Erillisen tvhuoneen lisäksi myös päiväkeskus on varustettu omalla televisiolla. Päiväkeskuksessa tapahtuva toiminta on ehdottoman päihteetöntä. Päiväkeskuksessa pidetään ilman poikkeuksia joka maanantai asukaskokous (Kaikkien Karvista käyttävien kokous), jossa keskustellaan asumiseen ja ylipäätään elämiseen liittyvistä asioista, suunnitellaan yhteisiä toimintoja sekä tehdään usein myös asumiseen ja vapaa-aikaan liittyviä päätöksiä. Asukaskokous on vakiinnuttanut paikkansa osana päiväkeskuksen toimintaa ja se on myös merkittävä tapa jakaa asukkaille erilaista informaatiota. Silloin tällöin kokouksessa kuullaan elävää musiikkia talon asukkaan toimesta. Kaikkia asukkaita kokoukset eivät kuitenkaan tavoita, yleensä osallistujia on keskimäärin noin 14. Tästä syystä asukaskokouksista laaditaan aina myös muistio, joka jaetaan seuravana päivänä kaikille Topi-Katin asukkaille (myös Samarian vuokralaisille). Asukaskokouksissa ideoidaan ja päätetään muun muassa yhteisistä retkistä. Kertomusvuoden aikana Topi-Katin asukkaat ja Karvisen käyttäjät ovat osallistuneet esimerkiksi seuraaviin tilaisuuksiin, retkiin ja matkoihin: Jyväskylän Katulähetyksen Kalliomäen puolimatkankotiin, Asunnottomien yön Homeless Blues -musiikkitapahtumaan ja Puolimatkankoti Myrrin kesäkauden avajaisiin. Vuoden aikana on myös tehty useita yhteisiä uimahalli- ja elokuvateatteri

10 käyntejä, osallistuttu Elotreffeille Tervalammen kartanolla ja Tuusulan taiteiden yöhön. Retken Valamoon teimme muiden yhteistyöjärjestöjen kanssa. Vappuaattoa vietettiin grillaamalla. Talon asukkaita osallistui myös Kruusilassa Ystävyyden Majatalon talkooviikonloppuun toukokuussa ja Sininauhaliiton Syysrasteille Vivamossa. Yhteistä tekemistä on ollut myös vinttitalkoot sekä muuta yleisten tilojen siistimistä ja kunnostusta. Talon sisäpihan siisteys on hoidettu omana työnä. Katualueen puhtaanapito sen sijaan on ostettu ulkopuoliselta huoltoyhtiöltä, samoin kuin rappukäytävienkin siivous. Edellisen vuoden tapaan asukkaat ja henkilökunta valmistivat yhteisen jouluaaton Karvisessa. Tänä vuonna joulunviettoon osallistui asukkaita myös Puolimatkankoti Myrristä, Jatko-Kateista sekä Kodittomien Tuen Lokitien asumisyksiköstä. Osanottajia oli yli 30. Lisäksi Karvisessa on vietetty vuoden aikana asukkaiden syntymäpäiviä. Karvisen pesutuvassa asukkaat ja muutkin päiväkeskuksen käyttäjät voivat pestä maksutta pyykkejään. Pyykkituvassa on myös kuivausrumpu ja -kaappi, mankeli ja silitystarvikkeet. Toinen pesukone-kuivausrumpu-yhdistelmä on sijoitettu kadunvarren tiloihin, jossa se on lähinnä muiden kuin Topi-Katissa asuvien käytössä. Mattojen pesu on ollut mahdollista pihassa painepesuria apuna käyttäen. Kerran viikossa on lenkkisauna sekä kahtena päivänä viikossa asukkailla on ollut mahdollisuus omaan saunavuoroon. Toimintakeskuksen atk-huoneessa on kolme jatkuvassa internetyhteydessä olevaa tietokonetta, joita asukkaat sekä ulkopuolelta tulevat käyttävät säännöllisesti. Tietokoneet ovat mahdollistaneet asukkaille mm. koulutus- ja työpaikkojen selailun sekä laskujen verkossa maksamisen, mikä säästää kalliit palvelumaksut. Asukkaat saavat henkilökunnalta tarpeen mukaan apua verkkopankin käytössä. Vuoden aikana on jatkunut atk-opetus, jota talon asukas ja vastuunkantaja antaa sitä haluaville. Samaan tilaan on koottu kirjasto joka kasvaa koko ajan lahjoitusten voimin. Kirjaston laajana pesämunana on Samarian ry:n kirpputorien lopetetun kirjamyynnin jäämistö. Karvisen kuntosalia on kohennettu uusilla laitteilla, muun muassa päärynäpallolla ja dippilaitteella. Lisäksi kuntosalilta löytyy biljardi- sekä pingispöytä. Kuntosalilla on vakiokäyttäjiä sekä satunnaisia vieraita. Atk-huoneessa sekä kuntosalilla on käynyt Rediksen mukana myös Suomenlinnan vankilan väkeä. Karvisen muutama vuosi sitten peruskorjattu juhlasali on viikoittain säännöllisessä käytössä. Tilaisuuksien järjestäjät ja kävijät ovat pääosin ulkopuolisia, mutta asukkaatkin osallistuvat tapahtumiin oman mielenkiintonsa mukaan. Krito-ryhmä kokoontui kevätkauden tiistaisin, AAryhmä on kokoontunut säännöllisesti keskiviikkoisin. Säännöllisiä käyttäjiä ovat olleet myös Koti lapsille ry, Sininauhaliiton taideprojektin käynnistämä kirjoittajapiiri ja Sininauhaliiton työnohjaus. Loppuvuodesta viikoittaista toimintaansa käynnisti Vineyard-seurakunta sekä Nuoret Evankelistat ry. Talossa kokoontui myös käynnistämämme öljyvärimaalauskurssi. Yksittäisten tilaisuuksien joukosta mainittakoon muun muassa helatorstaina pidetty Sininauhaliiton Runomatinea sekä kesällä Sininauhaliiton strategiapäivät.

11 Karvinen on toiminut yöpymispaikkana erilaisille ryhmille esim. Sillakaar-projektin virolaisille yhteistyökumppaneille. Myös satunnaiset jäsenjärjestöjen ohikulkijat ovat löytäneet Karvisesta yösijan. Tavoitesuunnitelma 2005 Toimintakeskus Karvisen keskeisin toiminta-ajatus on edelleen vähentää Topi-Katin, Jatko-Kattien, Oikeus Omaan Oveen -projektin asiakkaiden sekä ympäristön asukkaiden syrjäytymistä, tukea yhteisöllisyyttä, mutta ohjata toisaalta itsenäisempään oman elämän hallintaan. Asiakkaiden vastuuttamiseen ja päihteettömään olemiseen aktivoivat tilat toimintoineen ja pitkine aukioloaikoineen edistävät tavoitteiden toteutumista. Tarvittaessa asukkaat ohjataan katkaisuhoitoon ja päihdehoitolaitoksiin, mutta samalla kehitämme tapoja vaikuttaa juomakierteen katkeamiseen omassa yksikössä ja asukkaan ollessa omassa kodissaan. Pyrimme tarjoamaan Toimintakeskus Karvisen toimintojen avulla yhä enemmän välineitä mahdollisimman itsenäiseen, tarvittaessa tuetun ja pysyvän asumisen onnistumiseen. Toimintoja monipuolistetaan entisestään ottamalla erityisesti huomioon Kontaktipiste Rediksen vankilasta vapautuvat asiakkaat ja Karvisen palveluita käyttävät, erilaiset vankiryhmät. Pidämme tiloissa jo toimivat palvelut ajan tasalla sekä jo hankitut atk- ja harrastevälineet huollettuina. Lisäksi pyrimme hankkimaan mahdollisuuksien rajoissa, asiakkaiden toivomuksia kuunnellen uusia harrastevälineitä sekä tukemaan muuta vapaa-ajan toimintaa. Järjestämällä itse erilaisia tapahtumia sekä retkiä luomme yhteisöllisen ilmapiirin tukemaan päihteetöntä elämäntapaa. AA-ryhmän toiminta jatkuu edelleen säännöllisesti, kuten myös hengellisten ryhmien toiminta. Vineyard-seurakunnan käynnistämät sunnuntaitapahtumat kokoavat niin ikään kymmeniä osallistujia, joten uskomme toiminnan vakiintuneen tiloihimme. Palvelemme mahdollisimman monipuolisesti kaikkia kävijäryhmiä. NA-ryhmä ja GA-ryhmä käynnistävät toimintaansa Karvisen juhlasalissa. Topi-Katin asukkaiden edistymistä pyritään seuraamaan yhteistyötahojen kanssa. Tässä sekä asukasvalinnoissa sosiaalitoimen osuus on merkittävä. Tulemme parhaamme mukaan kehittämään yhteistyön toimivuutta edelleen. Tuemme ja avustamme itsenäiseen asumiseen pystyvien muuttoa muihin asumismuotoihin ja siten edistämme asukaskiertoa. Harrastus-, työ- ja ryhmätoimintoihin osallistuvien määrät tilastoidaan. Kartoittamista talon asukkaiden ja toimintakeskuksen palveluiden käyttäjien tyytyväisyydestä ja palvelun tarpeesta jatketaan omin voimin, opiskelijoiden tai muiden ulkopuolisten toimesta. Viikoittaisten ruokailujen määrää lisätään: jatkossa torstaisin tarjottavan lounaan lisäksi maanantaisin asukkaille ja päiväkeskuksen käyttäjille on tarjolla keittoruokaa. Puuroaamiaisten valmistus jatkuu edelleen toverikunta Perhosen toimintana. Viikoittain järjestettävä talon kokous kartoittaa asukkaiden tarpeita sekä antaa mahdollisuuden vaikuttaa talon asioihin. Talon kokouksella on merkittävä osa rakennettaessa toimivaa yhteisöä. Kokouksista laaditaan muistiot, jotka tavoittavat kaikki asukkaat. Työntekijöiden työajat on porrastettu ja vastuuta jakamalla ulotettu osin viikonloppuihinkin. Mukana on myös yövalvontaa. Päiväkeskus Karvisen pitkät aukioloajat jatkuvat edelleen, jotta saamme paremmat mahdollisuudet tukea päihteettömyyttä.

12 Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua talon ulkopuolella tapahtuviin toimintoihin ja kursseille, jotka kannustavat henkiseen kasvuun, estävät syrjäytymistä sekä lisäävät kykyä itsenäistyä. Erilaisin kuntouttavan työllistämisen keinoin ja työharjoittelun kautta annamme mahdollisuuksia päästä kiinni työelämän syrjään. Jatko-Katit Jatko-Katit, yksiöt ja pienet kaksiot, on tarkoitettu jatkoasunnoiksi Puolimatkankoti Topi-Katista pois muuttaville sekä tuettuun, mutta itsenäisempään asumiseen pystyville asunnottomille helsinkiläisille. Asunnottomien joukosta erityinen kohderyhmämme ovat päihdeongelmaiset. Raha-automaattiyhdistyksen tuella hankittuja Jatko-Katteja on kertomusvuoden lopussa ollut kaikkiaan 18, kun mukaan lasketaan Arinatien kiinteistössä sijaitseva kaksio, joka myös on osoitettu asunnottomalle helsinkiläiselle. Vuoden 2004 aikana Helsingistä hankittiin kolme uutta Jatko-Katti-asuntoa. Kaikki uudet asunnot ovat yksiöitä. Jatko-Kateissa tarvittu asumisen tuki on ohjattu sinne pääasiassa Oikeus Omaan Oveen -projektin kautta. Jatko-Katit sijaitsevat normaalissa asuntokannassa eri puolilla Helsinkiä. Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Sininauhasäätiön päihteettömässä yksikössä, Myrrissä, on 12 yksiötä ja kaksi perheasuntoa. Toinen perheasunnoista on tukiperheen käytössä ja toisen perheasunnon tilat jakaa kolme yhden hengen ruokakuntaa. Yksi yksiöistä otettiin kertomusvuoden lopussa toiseksi tukiperheasunnoksi, johon muutti Sininauhasäätiön työntekijä. Näin saatiin turvattua asukkaiden palveleminen parhaalla mahdollisella tavalla myös varsinaisen työajan ulkopuolella. Asuntoihin on kertomusvuoden aikana saatu riittävä kierto. Muualle muuttamisen kautta on vapautunut seitsemän asuntoa, vastaavasti asukkaiksi on voitu ottaa vailla vakinaista asuntoa olevia vantaalaisia. Kiertoa ovat lisänneet Vantaalta hankitut neljä jatkoasuntoa.

13 Päiväkeskus on ollut avoinna viitenä päivänä viikossa klo Päiväkeskuksen aukiolosta ja toiminnasta on vastannut helmikuusta alkaen oma, Rahaautomaattiyhdistyksen tuella palkattu työntekijä. Usein päiväkeskus on avoinna vapaaehtoisvoimin myös viikonloppuisin. Päiväkeskuksessa on työskennellyt vuoden aikana kolme henkilöä erilaisilla kuntoutus- tai työmarkkinatuilla. Yksi harjoittelijoista oli Myrrin asukas. Myrri päiväkeskuksineen on toiminut myös muun muassa sosiaalialan opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Päiväkeskus on talon asukkaiden sekä ulkopuolelta tulevien kävijöiden yhteinen olohuone. Sillä on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden rakentajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Päiväkeskuksessa on toiminut toverikunta Fenix, jonka toimesta muun muassa kahvia ja pullaa on ostettavissa joka päivä. Lisäksi kertomusvuonna kokeiltiin ruuan valmistusta viitenä päivänä viikossa. Päiväkeskuksen tuotto menee kokonaisuudessaan toverikunta Fenixin hyväksi. Päiväkeskuksessa on mahdollista lukea päivän lehtiä ja erilaisia aikakausjulkaisuja. Päiväkeskus on varustettu televisiolla sekä yhdellä, erittäin suosituksi osoittautuneella atk-pisteellä, jossa on jatkuva internetyhteys. Päiväkeskuksessa tapahtuva toiminta on asumisen tapaan ehdottoman päihteetöntä. Myrrin päiväkeskus on kaikkien kävijöiden yhteinen olohuone, jonka lisäksi talossa on myös yhteinen keittiö, sauna ja pesutupa. Joka torstai pidettävissä Myrrin asukaskokouksissa keskustellaan asumiseen ja elämiseen liittyvistä asioista, suunnitellaan yhteisiä toimintoja sekä tehdään usein myös asumiseen ja vapaaaikaan liittyviä päätöksiä. Asukkaiden lisäksi kokoukset on tarkoitettu myös muille päiväkeskuksen käyttäjille, joista osa osallistuukin kokouksiin säännöllisesti. Asukaskokous on vakiinnuttanut paikkansa osana päiväkeskuksen toimintaa ja se on myös merkittävä tapa jakaa informaatiota. Asukaskokouksista laaditaan muistio, joka jaetaan kaikille asukkaille. Asukaskokouksissa päätetään myös yhteisistä retkistä. Kertomusvuoden aikana Myrrin asukkaat ovat osallistuneet esimerkiksi seuraaviin tilaisuuksiin, retkiin ja matkoihin: Martinus-salissa järjestetty konsertti, vappujuhla Myrrissä, kesäkauden avajaiset yhdessä Puolimatkankoti Topi- Katin kanssa, sauna- ja ulkoiluretki Kuusijärvelle ja Tallinnan-matka. Jouluaattoa vietettiin yhdessä Sininauhasäätiön muiden yksiköiden kanssa Toimintakeskus-Karvisessa. Yhdessä tehtiin myös kahden päivän retki Vailla vakinaista asuntoa ry:n kesäpaikkaan Vartiosaareen. Lisäksi asukkaat osallistuivat valtakunnallisen Asunnottomien yön järjestelyihin sekä varsinaiseen tapahtumaan, joka Vantaan osalta järjestettiin Tikkurilassa. Yksi kertomusvuoden asukaskokouksista järjestettiin Suomenlinnassa. Myrrin asukkaat voivat pestä maksutta pyykkejään pesutuvassa, jossa on myös kuivausrumpu ja silitystarvikkeet. Saunatiloissa on yleinen saunavuoro, joiden määrää lisättiin kertomusvuonna

14 yhdestä kahteen kertaan viikossa. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus varata omia saunavuoroja. Myrrin väestönsuojaan sijoitettu kuntosali ja askartelupiste ovat olleet säännöllisessä käytössä ja uusiakin käyttäjiä on tullut laitteiden uusimisen myötä. Asukkaiden lisäksi kuntosalilla on ulkopuolisia säännöllisiä käyttäjiä. Päiväkeskuksessa on toiminut viikoittain kokoontuva AA-ryhmä sekä pullakirkko. Nämä toimijat kokoontuvat pääsääntöisesti viikonloppuisin. Yksittäisiä tilaisuuksia ja vierailijoita on myös ollut runsaasti. Vuoden 2003 syksyllä valmistuneen Myrrin siunaamistilaisuus järjestettiin kutsuvierasjoukon läsnä ollessa tammikuun puolivälissä. Seuraavana päivänä järjestetty avoimien ovien päivä kiinnosti suurta kävijäjoukkoa. Vierailijoita ja tutustujia on käynyt eri yhteistyötahoilta. Kävijöitä on ollut muun muassa Ridasjärven päihdehoitokeskuksesta, Kilta-kodista, Koisonrannan päivystävästä hoitokodista, Myyrmäen katkaisuhoitoasemalta, Villenpirtistä ja Espoon diakoniasäätiöstä. Jatko-Myrrit Puolimatkankoti Myrrillä oli kertomusvuoden lopussa neljä itsenäisempään asumiseen tarkoitettua jatkoasuntoa. Jatko-Myrrejä on hankittu Raha-automaattiyhdistyksen investointituella. Jatko-Myrrit ovat yksiöitä ja kaikki neljä asuntoa sijaitsevat Vantaan Havukoskella samassa taloyhtiössä. Pääsääntöisesti asukkaiksi Jatko-Myrreihin on valittu Myrrin puolimatkankodista sellaisia henkilöitä, jotka ovat osoittaneet kykynsä itsenäiseen asumiseen. Näihin asuntoihin voidaan kuitenkin valita asukkaiksi myös vantaalaisia asunnottomia. Asukkaiden tarvitsema tuki on ohjattu heille Puolimatkankoti Myrrin ja päiväkeskuksen työntekijöiden kautta. Myrrin ja Jatko-Myrrien tavoitteet 2005 Puolimatkankoti Myrriin ja päiväkeskukseen palkataan Raha-automaattiyhdistyksen tuella toinen työntekijä vuoden 2005 alkupuolella. Tavoitteena on kehittää päivä- ja palvelukeskuksen toimintaa palvelemaan entistä paremmin Myrrin, Myyrmäen ja Martinlaakson syrjäytyneitä ja syrjäytymisuhan alla olevia asukkaita ja asunnottomia. Tarkoituksena on edelleen vakinaistaa jo olemassa olevia toimintoja sekä vastata uusiin, yksilöllisiin tarpeisiin. Toimintoja kehitetään yhteisön ja työntekijöiden voimin palvelemaan mahdollisimman monipuolisesti kaikkia päiväkeskuksen käyttäjiä.

15 Päivätoimintakeskus on edelleen avoinna klo Tällöin palveluiden käyttäjät ovat tuen, opastuksen, yhteisen olohuoneen ja tekemisen tarpeessa. Asukkaita tuetaan ottamaan vastuuta toiminnan järjestämisessä. Päiväkeskuksessa oleva tietokone internetyhteyksineen on ollut suosittu. Tarkoituksena on hankkia lisää atk-pisteitä palvelemaan mahdollisimman useaa päiväkeskuksen käyttäjää muun muassa pankkiasioiden hoidossa ja työnhaussa. Mahdollisuuksien mukaan järjestämme myös tietokoneen ja internetin käyttöön opastavaa koulutusta. Erilaiset ryhmät ja vertaistuki ovat oleellinen osa päihteetöntä saareketta, jonka monimuotoisuutta kehitetään koko ajan. Tavoitteena on järjestää myös erilaisia hengellisiä tilaisuuksia noin kaksi kertaa kuukaudessa. Päihteettömiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia laajennetaan erilaisten elämysten ja retkien kautta. Tavoitteena on löytää mielekästä tekemistä myös asunnon sekä totuttujen ympyröiden ulkopuolelta. Lisäresurssit vapauttavat aikaa laajentaa toimintoja myös Myrrin ulkopuolelle. Toimivien yhteistyöverkostojen luomisella sekä ylläpidolla voidaan taata asiakkaan pääsy tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin ja vastaavasti tehdä päiväkeskusta tutuksi. Näin yhteistyöverkoston työntekijät voivat ohjata asiakkaitaan käyttämään Myrrin päiväkeskuksen palveluita. Tekeillä on esite, jonka avulla voimme jakaa tietoa vanhoille ja uusille yhteistyökumppaneille sekä asiakkaille. Saamalla päiväkeskukseen uusia kävijöitä, voimme kehittää toimintaa asiakaslähtöisellä tavalla palvelemaan mahdollisimman monipuolisesti kaikkia tarvitsijoita. Vantaan kaupungin kanssa tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä muun muassa asukasvalintojen osalta. Yhteistyöllä pyritään minimoimaan vuokrasuhteiden purkamiset ja vuokralaisten irtisanomiset ja häädöt yleensäkin. Asukasvalinnoissa panemme edelleen painoa tulevan asukkaan motivaatiolle valita päihteetön asumisympäristö. Kiinteään verkostoon kuuluvat Vantaalla myös muun muassa A-klinikka ja alueella toimivat kolmannen sektorin toimijat. Vantaalla Sininauhasäätiön päihdeongelmaisten tukiasumistoiminta Vantaan A-killan lisäksi onkin sangen uutta kolmannen sektorin toteuttamana, joten asumispalveluiden sidosryhmien luominen ja vakiinnuttaminen on merkittävä haaste. Sininauhasäätiöllä oli vuoden 2004 päättyessä neljä jatkotukiasuntoa Vantaalla. Tavoitteena on hankkia asuntoja lisää siten, että vuoden 2005 loppuun mennessä asuntoja on yhteensä 15 eri puolilla Vantaata. Asukkaiksi jatkotukiasuntoihin valitaan sekä Myrrin puolimatkankodissa asuvia että yhteistyötahoilta tulevia henkilöitä, jotka ovat osoittaneet kykynsä itsenäisempään asumiseen. Jatko-Myrreihin voidaan kuitenkin valita myös muualta tulevia, vantaalaisia asunnottomia. Hajasijoitetut asunnot lisäävät työn vaativuutta ja sen myötä myös parityöskentelyn tarve kasvaa. Jotta tuki ja sen avulla yhä itsenäisempi asuminen sekä sosiaalisten verkostojen luominen asunnon ulkopuolella onnistuisi, on tärkeää, että tähän on riittävästi voimavaroja. Päivä- ja palvelukeskuksen toiminnasta pidetään säännöllistä päiväkirjaa. Kaikista kokouksista ja palavereista laaditaan muistiot. Työtä arvioidaan itsearvioinnin avulla mm. vuosikertomuksen muodossa.

16 Myrrin palveluita säännöllisesti käyttävien asiakkaiden kanssa laaditaan yksilöllinen ja tavoitteellinen palvelusuunnitelma, jonka painopistealueet ovat oman elämän hallinta ja mahdollisimman itsenäinen asuminen. Asiakaskohtaisen suunnitelman toteutumista myös seurataan. Tuusulan Kulkurit ja Kulkurittaret toiminta 2004 ja tavoitteet 2005 Sininauhasäätiö teki vuonna 2003 Tuusulan kunnan kanssa kolmevuotisen sopimuksen päihdekuntoutujien tuetun asumisen kokeiluun liittyvän tuen toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan kunta osoittaa asiakkaat työntekijälle, jonka tehtävänä on tuottaa sosiaalisen isännöinnin palveluja eli yksilöllistä tukea asumiseen, päihteettömyyteen ja elämänhallintaan. Marjut Jokinen on työskennellyt alusta saakka tässä tehtävässä: Aikaa on kulunut jo puolitoista vuotta siitä, kun aloitin Sininauhasäätiön palveluksessa syksyllä Tässä ajassa on jo ehtinyt saavuttaa tuloksia, joiden perusteella on hyvä arvioida mennyttä ja suunnitella tulevia tavoitteita. Asiakkaita on kertomusvuodenkin aikana ollut kerrallaan 15. Keskimäärin asiakassuhde on kestänyt puoli vuotta. Olen tullut työssäni huomaamaan, kuinka tärkeä osuus työntekijän tuella on asiakkaan oman elämän hallinnan paranemisen ja juomisen vähentymisen kannalta. Esimerkkinä voisi mainita asiakaskäyntien lisäämisen asiakaan luona alkuperäisen suunnitelman mukaisesta yhdestä kerrasta viikossa, kahdesta viiteen kertaan. Arvioni mukaan asiakkaat alkoivat voida paremmin: alkoholin käyttö vähentyi selvästi ja raittiuskaudet pitenivät. Samalla aktiivisuus lisääntyi. Se näkyi muun muassa oman kodin kunnostamisena, liikunnan lisääntymisenä ja omien asioiden omatoimisena hoitamisena. Tähän seikkaan vedoten toiveena on saada lisäresursseja asiakastyöhön. Samoin asiakkaan palvelusuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa vaatisi tehostamista. Kokemus on osoittanut, että erittäin tärkeä tukitoimenpide asiakkaalle ovat erilaiset vertaisryhmät. Ryhmätoiminta ei kuitenkaan ole vielä toteutunut. Syynä on varmasti resurssien vähäisyys, mutta toisaalta myös asiakkaiden kynnys osallistua erilaisiin ryhmiin on korkea. Erittäin hyvänä näen alkaneen yhteistyön Sininauhasäätiön Järvenpään työntekijän kanssa. Tämä antaa entistä paremmat mahdollisuudet siihen, että asiakkaiden asiat saadaan hoidettua katkeamatta lomienkin aikana. Samalla tämä tarjoaa selkeän työyhteisön, jossa työntekijät ovat fyysisesti ja toiminnallisesti lähellä toisiaan. Yhteistyö Tuusulan asuntotoimen kanssa on sujunut erittäin hyvin. Pienien asuntojen vapautuessa asuntotoimi ottaa yhteyttä tiedustellakseen, olisiko asiakkaitteni joukossa ensisijaisia asunnontarvitsijoita. Tämän yhteistyön tuloksena 35:stä asunnon tarvitsijasta 13 on saanut asunnon. Tämä on mielestäni hyvä tulos kun sitä vertaa Tuusulan asuntotilanteeseen, jossa pienasunnoista on pula. Toivon että jatkossakin hyvä yhteistyömme jatkuu.

17 Kanssakäyminen päihdesairaanhoitajan kanssa on huomattavasti tehostunut. Se näkyy yhteistyökäytännössä asiakkaan niin halutessa. Tähän työkuvioon liittyen olisi mielestäni mahdollisuus kehittää aikuisille ns. Päihteet seis -seisake, jossa voisi työskennellä mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja. Tämän päivän tilanne on usein se, että ihmisiä pallotellaan mielenterveystyön ja päihdetyön välillä. Siitä kun aloitin työni Tuusulassa, on menty paljon eteenpäin päihteettömän asumisen saralla. Sininauhasäätiö on kilpailuttamassa päihteettömien asuntojen rakentamisen, joka voi käynnistyä jo tulevan syksyn aikana. Toteutuessaan tämä lisää asianmukaisten tukiasuntojen määrää yli kahdellakymmenellä. Samalla Sininauhasäätiön työntekijäresurssit lisääntyvät Tuusulassa. Tavoitteista tärkeimpänä pidän yhteistyötä Tuusulan kunnan sosiaali- ja asuntotoimen sekä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö kunnan kanssa on lähtenyt mielestäni hyvin käyntiin, vaikka palvelusuunnitelmien teko onkin takkuillut. Suurimmalta osalta asiakkailta on puuttunut asianmukainen palvelusuunnitelma. Ei riitä, että asiakkaalla on mukanaan päätös siirtymisestä Sininauhasäätiön palvelusten piiriin. Jotta pystyttäisiin tarjoamaan laadukasta ja hyvään palvelua asiakkaan tilanteen korjaamiseksi, olisi mukana oltava palvelusuunnitelma, jossa näkyvät sekä tavoitteet ja nykytilanne. Asiakkaan tilanteen ja koko tukipalvelun kannalta olisi todella tärkeää saada kontakti tulevaan asiakkaaseen ennen varsinaisen asiakassuhteen aloittamista. Tämä toteutuisi yhteisessä palaverissa, johon osallistuisivat asiakas, sosiaalityöntekijä ja Sininauhasäätiön työntekijä. Tämä on toistaiseksi toteutunut vain muutamissa tapauksissa. Haaveenani on, että Tuusulassa saataisiin käynnistymään asunnottomille tarkoitettu yökahvila-toiminta. Vakaa uskomukseni on, että myös Tuusulassa olisi tilaa ja tarvetta Kalkkersin kaltaiselle yökahvilatoiminnalle, jos vain tahtoa, kiinnostusta ja toteuttajia riittää. Kalkkersia ylläpitää Helsingissä Vailla vakinaista asuntoa ry. Järvenpään Kissan-Kulma Sininauhasäätiö ja Järvenpään sosiaali- ja terveystoimi solmivat kaksivuotisen sopimuksen sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan järjestämisestä Järvenpäässä. Toiminta alkoi yhden työntekijän voimin marraskuun alussa Tuen saajia Järvenpäässä on kuusi, jotka aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä päätöksellään määrittää. Asiakkaat ovat juuri asunnon saaneita tai asunnon saavia järvenpääläisiä asunnottomia. Tavoitteena on asumisen tuella varmistaa asukkaan itsenäinen elämä ja asunnon säilyttäminen. Tuen tarve arvioidaan säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Asunnon saannin edellytyksenä on ollut asiakkaan suostuminen annettuun tukeen ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Asunnot ovat löytyneet Järvenpään kaupungin asuntopalvelusta, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n ja VVO:n asuntokannasta yhteistyössä Järvenpään kaupungin asumisneuvoja Kirsi Haapaniemen kanssa.

18 Järvenpään työntekijälle on kaupunki osoittanut työhuoneen A-klinikan ylläpitämästä Pajalantien toimintakeskuksesta. Toiminnan tavoitteet 2005 Tavoitteena on turvata toiminnan jatkuminen Järvenpäässä vastaamalla mahdollisimman hyvin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä asuntotoimen tarpeisiin. Pyrimme myös saamaan vaihtuvuutta asiakaskuntaan sekä tarpeen mukaan kasvattamaan asiakasmäärää nykyisestä kuudesta ylöspäin. Sininauhasäätiö on myös neuvotellut Järvenpään kaupungin edustajien kanssa mahdollisesta uudisrakennushankkeesta, jolla tuettua asumista täydennettäisiin Järvenpäässä. Järvenpään kaupungin edustajat ovat luvanneet etsiä tarkoitukseen sopivaa rakennuspaikkaa. Oikeus Omaan Oveen -projekti Projekti antaa tukea ja valmennusta asumiseen, estää häätöjä sekä pyrkii katkaisemaan päihdeongelmaisen laitoskierteen niiltä, jotka ovat laitoksissa asunnottomuuden vuoksi. Asumisen tukeminen tapahtuu yksilöllisellä palvelulla kokonaisvaltaisen ja sosiaalisen isännöinnin sekä asumisneuvonnan keinoja kehittämällä. Projektin tehtävänä on kartoittaa asunnottomuuden syitä ja asunnon saamisen esteitä ja luoda asumispolkuja yhdessä asunnottomien ja yhteistyöverkostojen kanssa. Asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa vasta, kun asunnottomalle voidaan tarjota sellaiset tuetun asumisen mahdollisuudet, joissa hän pärjää ja samalla estetään asunnottomuuden syntyä riittävillä, yksilöllisillä tukitoimenpiteillä. Keskitettyjen asumispalvelujen tuottajat eivät pysty tarjoamaan sellaista tukea, joka seuraa asiakasta hänen asumistilanteensa muuttuessa. Kehitämme tukitoimia niin, että ne seuraavat asiakasta asumispolkua eteenpäin ja työntekijällä on riittävät resurssit tukeen, mutta tarvittaessa myös puuttumiseen. Avainsanoja projektin toteuttamistavoista ovat: kokonaisvaltainen ja sosiaalinen isännöinti, yksilöllinen asumisneuvonta, palveluohjaus, voimavaralähtöisyys, verkostoituminen sekä oman työn ja työmallin kehittäminen. Projekti on käynnistynyt huhtikuussa Projektin taustalla ovat projektia hallinnoiva Sininauhasäätiö, Helsingfors Gästhem rf, Kodittomien Tuki - Hemlösas Stöd sekä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY). Projektilla on projektivastaava ja kolme projektityöntekijää, sille on asetettu ohjausryhmä sekä ulkopuolinen arvioija. Projektivastaavan tehtävänä on tarvittavan kenttätyöhön osallistumisen ohella vastata projektityöntekijöiden toimenkuvasta ja ohjauksesta sekä vastata taloudesta, tavoitesuunnitelmista, raportoinnista, tiedottamisesta sekä tuotteistamisesta. Lisäksi projektivastaava toimii linkkinä ohjausryhmän, arvioijan sekä projektin taustajärjestöjen välillä.

19 Projektityöntekijöiden tehtävänä on vastata taustajärjestöjen asiakastyöstä, kunkin järjestön tarpeet huomioiden, asiakkaan siirtyessä itsenäisempään asumiseen. Asiakastyö sisältää muun muassa asiakkaan kokonaistilanteen arviointia, syrjäytymisen ehkäisemistä ja muuta aktivointia, osallistumista yksilötason viranomais- ja yhteistyöneuvotteluihin sekä asumisvalmennusta ja tukityötä (tukeminen). Lisäksi toimenkuvaan kuuluu oman työn kirjallinen suunnittelu talouksineen, arviointi ja raportointi sekä verkostoituminen siten, että asumisen polkuja voidaan luoda ja turvata yhä itsenäisempi asuminen. Ohjausryhmään kuuluu kunkin taustajärjestön edustaja. Vuonna 2004 ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa (30.1., 11.5., 20.9.). Näissä tapaamisissa Sininauhasäätiötä edusti Jorma Soini, Kodittomien Tukea Aune Moisio, Helsingin Vieraskotia Jouko Komulainen sekä SLEY:tä Antero Rasilainen ja Henri Haataja (20.9.), kumpikin yhdessä tapaamisessa. Projektin arvioijana aloitti lukien Nina K Hyttinen. Hän työskentelee Sininauhaliitossa tutkijana, tehtävänään projektien arvioinnin kehittäminen. TOIMINTA Väinölä-koti Tavoite vuodelle 2004: SLEY:n katulähetys ry:llä on Espoossa Väinölä-koti, josta muuttaa asukkaita mm. Espoon kaupungin, Diakoniasäätiön ja Y-säätiön asuntoihin. Projektityöntekijän työpanos kohdistuu Väinölä-kodista pois muuttavien asumisen tukemiseen sekä siellä asuvien asumispolkujen kartoittamiseen. Toiminta 2004 Väinölä-koti on saanut käyttöönsä viisi asuntoa, joiden asukkaat on valittu Väinölä-kodin asukkaiden joukosta. Näille viidelle pois muuttaneelle on pyritty tuomaan asumisen tuki projektin työntekijän panoksella. Erityisen hyvin on onnistunut erään iäkkään miehen asuminen tukiverkostojen avulla. Projektityöntekijä auttoi myös itsenäisesti asunnon Helsingin puolelta hankkinutta naista muuttamaan takaisin tuetun asumisen piiriin Sininauhasäätiön Topi-Kattiin. Espoon kaupungin tuetun asumisen yksikön/projektin henkilökuntaan on oltu useamman kerran yhteydessä. Projektin toiminta on vakiinnuttanut ja lisännyt tunnettavuuttaan Espoossa. Väinölä-kodin analyysi 2004 toiminnasta: Projekti on edennyt ja suunta on ollut oikea. Projektin organisaatio on keventynyt ja jäsentynyt, ohjausryhmän ja projektivastaavan roolit jäsentyneet. Projektityöntekijän työhön Väinölä-koti on erityisen tyytyväinen. Väinölä-kodin tavoitteet vuodelle 2005 Väinölä-kodista pois muuttavien kanssa tehtävää työtä jatketaan. Espoon kaupungin kanssa aloitetaan uusien asuntojen osalta neuvottelut vuodelle Aiempaan tavoitteeseen lisätään etsivä työ: haetaan sellaisia asukkaita, joille Väinölä-koti olisi ensimmäinen vaihe asumispolulla kohti itsenäistä asumista.

20 Helsingfors Gästhem rf - Helsingin Vieraskoti ry Helsingin Vieraskodin projektin alkuperäinen tavoite: Lähtökohtana oli tarjota tuettua jatkoasumista Oikeus Omaan Oveen -projektin kautta Helsingin Vieraskodin Pursimiehenkadun asuntolan moniongelmaisille asiakkaille. Tarkoituksena oli poimia niitä pitkäaikaisia asiakkaita, jotka ovat valmiita muuttamaan joko tukiasuntoihin tai vapaille markkinoille kokeilemaan itsenäistä asumista. Tavoite vuodelle 2004: Tavoitteita tarkistettiin pidetyssä kehittämispäivässä. Todettiin, että Vieraskodin remontti on siirtynyt alkavaksi. Projektin toiminta oli alun perin tarkoitettu tukemaan remontoidun Vieraskodin toimintaa ja jatkoasuttamista. Koska Vieraskodin toiminnan mahdollisuudet olivat vielä avoinna, toivottiin, että projekti antaisi mahdollisuuden toiminnan jatkamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toiminta 2004 Työ Helsingin Vieraskodin kanssa on jäänyt vähäiseksi. Joitakin yhteydenottoja ja tapaamisia projektin työntekijöiden ja Vieraskodin henkilökunnan kanssa on ollut. Sininauhasäätiön vapaisiin asuntoihin liittyen on oltu muutaman kerran yhteydessä Vieraskodin sosiaalityöntekijään ja muutamia asunnonhakijoita on haastateltu. Yksi Pursimiehenkadun asuntolan asukkaista on saanut kertomusvuoden aikana asunnon Sininauhasäätiön Puolimatkankoti Topi-Katista. Helsingin Vieraskodin tavoitteet vuodelle 2005 Viimeisimmän tiedon mukaan Vieraskodin remontti alkaa Projektin ja Vieraskodin yhteistyö on loppuvuoden osalta täysin riippuvainen siitä, saadaanko Vieraskodin toiminnalle korvaavat tilat. Jos tiloja ei voida järjestää, on projekti tältä osin sellaisen haasteen edessä, joka riippuu täysin Helsingin kaupungin ratkaisuista. Vastaavasti, jos korvaavat toimitilat löytyvät, voidaan projektin asema määritellä uudelleen Vieraskodin suhteen, korvaaviin tiloihin räätälöityinä toimintoina. Kodittomien tuki Alkuperäinen tavoite: Projekti tarjoaa asukkaalle tukea itsenäiseen asumiseen Eeva-Maria kodista eteenpäin lähdettäessä. Tukea tarjotaan sitä tarvitseville naisille huolimatta siitä kuka itsenäisen asunnon on tarjonnut. Tukea tarjotaan elämänmuutoksen aiheuttamiin riskeihin mm. päihteiden käyttöön, verkostojen luomiseen ja käytännön asioiden hoitoon. Tukea vähennetään tuen tarpeen vähetessä. Projektityöntekijä jatkaa Eeva-Maria kodissa aloitettua tukityötä huomioiden elämänalueet, joilla naiset tarvitsevat tukea ja palveluohjausta. Toiminta 2004 Projekti on hoitanut Lokitien sosiaalista isännöintiä kerhohuoneen toiminnan kautta. Asukkaat vierailevat kerhohuoneella, joka on avoinna päivittäin n. neljä tuntia. Syksyllä aloitimme kokeilun iltapäivystyksestä ja sitä jatketaan edelleen kahtena iltana viikossa. Työntekijä tapaa asiakkaita myös heidän kotonaan.

Sininauhasäätiön keskushallinto on nimeltään Kulku-Kissa

Sininauhasäätiön keskushallinto on nimeltään Kulku-Kissa Sininauhasäätiön keskushallinto on nimeltään Kulku-Kissa Sininauhasää äätiö on osa Sininauhaliittoa ja yksi sen lähes sadasta jäsenjärjestöstä. Olemme tuetun olemisen, asumisen ja tekemisen asiantuntija.

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003

Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003 Sininauhasäätiön toimintakertomus 2003 1. Toiminta-ajatus, tavoitteet ja päämäärät Sääntöjen mukaan Säätiön tarkoituksena on perustaa ja ylläpitää kristillisessä hengessä toimivia raittiuskoteja ja nuorten

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16

KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16 KILTA-SANOMAT SYYSKUU 2013 TULE AAMUPUUROLLE : MA, KE ja PE klo 10-11 aamupuuro (0,20e) KILTA AUKI SOLIKSESSA: Ma- pe klo. 10-16 JÄSENILLAT ALKAVAT: Jäsenilta pidetään joka kuun ensimmäisenä torstaina

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala

Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011. Tarja Maijala Asunnottomien asumispalvelut/vantaa 16.5.2011 Tarja Maijala Tuetun asumisen SAS-prosessi HAKEMUS,TYÖNTEKIJÄN/ASIAKKAAN YHTEYDENOTTO, JALKAUTUVA TYÖ SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ARVIO TUETUN ASUMISEN SAS-KOKOUS

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Asunto ensin periaate Helsingin Diakonissalaitoksella. Verkostotapaaminen Marraskuu 2011

Asunto ensin periaate Helsingin Diakonissalaitoksella. Verkostotapaaminen Marraskuu 2011 Asunto ensin periaate Helsingin Diakonissalaitoksella Verkostotapaaminen Marraskuu 2011 Asumispalvelut lyhyesti Tällä hetkellä 7 asumisyksikköä, joissa 366 asukasta Vuonna 2012 uusi yksikkö Espooseen 474

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Työpajapäivät 2011 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Nuorisoasuntoliitto ry 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto 7 valtakunnallista

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

2000-2001. Keväällä 2001 yhdistyksessä toimi johtaja, vastaava ohjaaja, kaksi muuta ohjaajaa ja ohjaaja-emäntä.

2000-2001. Keväällä 2001 yhdistyksessä toimi johtaja, vastaava ohjaaja, kaksi muuta ohjaajaa ja ohjaaja-emäntä. 2000- luku 2000-2001 Yhdistys aloitti työllistämistoiminnan Toivosta Työksi hankkeella. Tavoitteena oli jokaisen projektiin osallistuvan työllistyminen omien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaisesti

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskuksen vapauttamisyksikön perustaminen Tampereelle syksyllä 2011 Reijo Kypärä 13.5.2011 Vantaa Vapauttamisyksikköpalvelussa palvelun tilaajana on Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin projektihanke Maantieltä taloon päihdeongelmaisten päiväkeskuksesta

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 120

Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 11.12.2013 Sivu 1 / 1 5214/02.05.00/2013 120 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmaksujen tarkistaminen (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Eija-Inkeri Kailassuo, puh. 050 514 5076 Kati Gustafsson,

Lisätiedot