Raakkukartoitukset Pirkanmaalla osana Kadonneen helmen metsästys -hanketta 2018
|
|
- Julia Sala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2018 Raakkukartoitukset Pirkanmaalla osana Kadonneen helmen metsästys -hanketta 2018 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI Helsinki, Finland Tel (0)
2 2 MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI Helsinki, Finland Tel (0)
3 OTSIKKO: Raakkukartoitukset Pirkanmaalla osana Kadonneen helmen metsästys - hanketta 2018 PÄIVÄMÄÄRÄ: TEKIJÄ(T): Panu Oulasvirta JULKAISU: Alleco Oy raportti n:o 12/2018 JULKAISIJA: VIITTAUSOHJE: Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, Helsinki, Oulasvirta, P. 2018: Raakkukartoitutset Pirkanmaalla osana Kadonneen helmen metsästys -hanketta Alleco Oy Raportti 12/ Kansikuva: Kartoitusta Lavajoella. Kuva Sabrina Nykänen 3
4 Tämä työ perustuu Hämeenkyrön kunnan ja Alleco Oy:n päivättyyn sopimukseen jokihelmisimpukoiden sukelluskartoituksista Hämeenkyrön kunnan alueella. Raportti sisältää Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa ja salassa pidettävää lajitietoa. 4
5 Sisällys Johdanto... 6 Tutkitut alueet ja menetelmät... 6 Tulokset... 8 Pappilanjoki... 9 Pap Pap Pap Pap Lavajoki Lav Lav Lav Lav Lav Lav Lav Lav Palonjoki Pal Pal Prentinjoki Pukaranjoki Aurejoki Muut kohteet Kirjallisuus
6 Johdanto Hämeenkyrön kunnan alueelta löytyi vuoden 2014 paikallisen asukkaan antaman vihjeen perusteella uusi jokihelmisimpukkajoki, Turkimusoja. Löytö oli merkittävä, koska jokihelmisimpukoita eli raakkuja tunnetaan Oulun eteläpuolisessa Suomessa enää alle 10 joella. Erityisen arvokkaan Turkimusojan esiintymästä teki se, että joen simpukkapopulaatiossa havaittiin myös nuoria yksilöitä, mikä osoitti, että simpukat kykenivät lisääntymään joessa. Turkimusojan löydön seurauksena heräsi ajatus, voisiko Hämeenkyröstä löytyä myös muita, vielä tuntemattomia raakkuesiintymiä. Kesäkuussa 2018 käynnistyneessä Kadonneen helmen metsästys - hankkeessa on tavoitteena löytää näitä mahdollisia uusia esiintymiä. Aluksi mahdollisia raakkujokia listattiin ympäristötekijöiden perusteella mallintamalla sekä historiallisia tietoja keräämällä. Tämän jälkeen näitä potentiaaliseksi katsottuja jokia tutkittiin vesikiikarin avulla heinä-elokuussa Koska vesikiikarilla ei voida tutkia muuta kuin pieniä ja matalia kohteita tehtiin kesän lopulla täydentäviä kartoituksia sukeltamalla ja pintasukeltamalla. Tässä raportissa esitetään näiden sukelluskartoitusten tulokset. Sukelluksista vastasi allekirjoittanut ja pinta-avustajana toimi Kadonneen helmen metsästys -hankkeen koordinaattori Sabrina Nykänen. Tutkitut alueet ja menetelmät Sukellukset tehtiin ja kohteina niissä olivat tutkimusalueella sijaitsevat suuremmat ja syvemmät joet Pappilanjoki, Lavajoki, Palonjoki, Pukaranjoki ja Prentinjoki. Lisäksi tehtiin täydentäviä tutkimuksia myös Aurejoella, Parkanossa. Kaiken kaikkiaan tutkittuja alueita oli 18 kpl (kuva 1). Tutkittujen alueiden koordinaattitiedot on esitetty liitteessä 1. Tutkimukset tehtiin paikan syvyydestä riippuen joko laitesukeltamalla paineilmalaitteilla tai pintasukeltamalla snorkkelista hengittäen. Joitakin matalia paikkoja tarkastettiin myös vesikiikarilla. Pappilanjoella kaikki tutkimukset tehtiin paineilmalaitteilla. Tällöin sukeltaja seurasi joen poikki vedettyjä lyijypainoitettuja köysiä joen pohjalla (ns. zig-zag -linjat, jossa seuraava linja alkaa siitä missä edellinen päättyy, ks. kuva 2) ja havainnoi simpukat köyden molemmin puolin veden kirkkaudesta riippuen 0,5-1 metrin kaistaleelta. Pappilanjoen lisäksi laitesukellusta tarvittiin vain kahdella pienialaisella kohteella Lavajoella, joissa veden syvyys oli liian suuri pinnalta tehtävään havainnointiin. Muut kohteet tutkittiin pintasukeltamalla tai vesikiikarilla. Pintasukellukset tehtiin siten, että sukeltaja ui jokea ylävirtaan päin ja havainnoi pohjaa pinnalta käsin. Koska joet Pappilanjokea lukuun ottamatta olivat suhteellisen kapeita, pystyttiin näin pääsääntöisesti havainnoimaan joki koko uoman leveydeltä. 6
7 Kuva 1. Tutkitut kohteet. Punaisin ympyröin merkityt kohteet tutkittiin sukeltamalla tai vesikiikarilla. Kolmioilla merkityt kohteet tarkastettiin rannalta käsin. 7
8 Kuva 2. Pappilanjoella tutkimukset tehtiin jokiuoman poikki kulkevilla ns. zig-zag -linjoilla (ohuet nuolet), joissa sukeltaja tutki uomaa kulkemalla joen laidasta laitaan. Veden virtaussuunta merkitty leveällä nuolella. Tulokset Sukellusten yhteydessä ei havaittu jokihelmisimpukoita. Myöskään tyhjiä kuoria, jotka olisivat viitanneet aikaisempaan esiintymään, ei löydetty. Havaittuja simpukkalajeja olivat sysijokisimpukka (Unio tumidus), soukkojokisimpukka (Unio pictorum), pikkujärvisimpukka (Anodonta anatina) sekä litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata). Tosin viime mainitun lajin määritys ei ole täysin varmaa, koska nuorten pikkujärvisimpukoiden tuntomerkit saattavat mennä päällekkäin litteäjärvisimpukan kanssa. Tutkimusjaksolla veden taso oli kaikissa tutkituissa joissa helteisen ja kuivan kesän jäljiltä poikkeuksellisen alhaalla. Tämä on syytä huomioida kun tarkastellaan linjoilla vallinneita veden syvyyksiä ja virtaamia. Seuraavassa on selostus havainnoista tutkituissa kohteissa: 8
9 Pappilanjoki Pappilanjoki laskee Kyrösjärvestä Kirkkojärveen Kyröskosken ja Hämeenkyrön taajamien läpi. Pituutta Pappilanjoella on noin 8 km ja leveyttä metriä. Turkimusoja laskee Pappilanjoen keskivaiheille. Itse Pappilanjoesta on historiallista tietoa helmenkalastuksesta Kyröskosken alueelta ja myös yleisemmin Pappilanjoesta (Koskinen 1851). Kadonneen helmen metsästys -hankkeen yhteydessä tehdyssä taustatiedon keruussa saatiin yleisövihjeinä selville, että simpukoita on havaittu Pappilanjoessa Turkimusojan yhtymäkohdan paikkeilla sekä joen mutkassa Hiidenlahden kohdalla. Nykyisin Pappilanjoessa on voimalaitospato ja sen uomaa on monin paikoin muokattu. Esimerkiksi joen latvoilla ollut Vuohikoski on perattu ja voimalaitospadon vuoksi yläjuoksun virtausolot ovat säännöstelystä riippuvaisia. Voimalaitos on rakennettu entisen Kyröskosken alueelle. Jokea on myös paikoin suoristettu esimerkiksi joen mutka, jossa yleisövihjeen perusteella on havaittu simpukoita, on nykyisellään virtaamaton umpiperä sen seurauksena, että joki viime vuosisadan alkupuolella suoristettiin ohi tämän joen mutkan. Pappilanjokea tutkittiin neljällä kohteella (Pap 1 4, kuva 3). Kahdella kohteista oli paikallisilta asukkailta saatujen haastattelutietojen perusteella nähty simpukoita (Pap 1 ja 3). Pap 1 Tutkimusalue sijaitsee Turkimusojan yhtymäkohdan kohdalla. Joen leveys alueella on noin 45 metriä ja syvyys 4 metriä. Aluetta tutkittiin Tutkimushetkellä virtaus oli heikkoa. Tutkimus tehtiin kahdella poikkilinjalla, joista ensimmäinen alkoi noin 20 metriä Turkimusojan yhtymäkohdan alapuolelta ja toinen linja päättyi yhtymäkohtaan. Näkyvyys veden alla oli runsas puoli metriä, mikä mahdollisti noin kaksi metriä leveän kaistaleen havainnoinnin per linja. Pohjanlaatu tutkimuslinjoilla oli keskiuomassa hiekkaa ja joen penkoilla savea/hiesua. Linjoilla havaittiin soukkojokisimpukoita (valtalaji), pikkujärvisimpukoita sekä yksi sysijokisimpukka. Pap 2 Tutkimusalue sijaitsee runsas kaksi kilometriä Turkimusojan yhtymäkohdasta ylöspäin (kuva 3). Joen leveys alueella on noin 40 metriä ja syvyys 3 4 metriä. Aluetta tutkittiin kolmella joen poikki vedetyllä sukelluslinjalla. Tutkimushetkellä virtaus oli lähes olematon. Näkyvyys veden alla oli 0,5 1 m ja tutkimuskaistan leveys noin 2 m/linja. Pohjanlaatu tutkimuslinjoilla oli keskiuomassa hiekkaa soraa ja pieniä kiviä ja penkoilla hiekkaa. Havaitut simpukat olivat soukkojokisimpukka, pikkujärvisimpukka sekä sysijokisimpukka, joista ensin mainittu oli valtalaji. Pap 3 Tutkimusalue sijaitsee entisessä joen mutkassa (kuva 3), joka on jäänyt umpiperäksi sen jälkeen kun jokea oikaistiin mutkan kohdalla viime vuosisadan alussa. Virtaamattomuutensa ja rehevyytensä vuoksi paikka oli epätodennäköinen jokihelmisimpukan esiintymispaikka, mutta se haluttiin tutkia, koska siellä oli nähty simpukoita. Uoman leveys alueella on noin 40 metriä ja syvyys noin 1,5 metriä. Aluetta tutkittiin neljällä joen poikki vedetyllä sukelluslinjalla. Virtausta ei ollut ja näkyvyys veden alla alle 0,5 m. Siten tutkitun kaistan leveys linjoilla oli maksimissaan metrin luokkaa. 9
10 Pohjanmateriaali tutkimuslinjoilla oli keskiuomassa liejua ja rantojen lähellä hiesua. Havaitut simpukat olivat soukkojokisimpukka, pikkujärvisimpukka sekä sysijokisimpukka, pikkujärvisimpukan ollessa valtalaji. Jokihelmisimpukan kuoria ei havaittu. Pap 4 Tutkimusalue sijaitsee joen yläjuoksulla entisen Vuohikosken alueellla (kuva 3). Uoman leveys on noin 30 metriä ja syvyys 3 3,5 metriä. Aluetta tutkittiin , jolloin virtaus oli olematonta. Joen poikki vedettyjen sukelluslinjojen määrä oli seitsemän. Näkyvyys veden alla oli noin metri ja tutkitun kaistan leveys noin 2 m/linja. Pohja oli pääasiassa kivikkoa. Paikalla havaittiin ainoastaan neljä elävää pikkujärvisimpukkaa ja useita kymmeniä pikkujärvisimpukan kuoria. Lisäksi pohjalla kasvoi vesisammalta ja järvisientä. Kuva 3. Pappilanjoen sukelluskohteet. 10
11 Lavajoki Lavajoki laskee Lavajärvestä Sarkkilanjärveen. Sarkkilanjärven alapuolella joki jatkaa Muotialanjoen nimellä Mahnalanselälle. Lavajoen alaosaa kutsutaan Rokkakoskenjoeksi. Tämän selvityksen inventoinnit kohdistuivat kuitenkin pääosin joen ylempiin osiin, joten tässä raportissa käytetään vain nimitystä Lavajoki. Kaiken kaikkiaan Lavajoella on pituutta 10,5 km. Joen leveys vaihtelee 3 10 metrin välillä. Lavajoelta ei ole historiallisia tietoja helmenkalastuksesta, mutta sen latvavesiin Lavajärven yläpuolella kuuluu Ruonanjoki, jossa on jokihelmisimpukoita. Tällä perusteella joki katsottiin potentiaaliseksi kohteeksi. Tutkimukset Lavajoessa tehtiin pintasukeltamalla joen uoman suuntaisilla pitkittäislinjoilla edeten ylävirtaan päin. Kahdessa syvemmässä kohteessa tutkimuksia tehtiin myös paineilmalaitteilla. Kaiken kaikkiaan tutkittuja alueita oli kahdeksan (Lav 1 8, kuva 4). Linjojen pituus vaihteli pistemäisestä tarkastelusta (Lav 8) noin 700 metriin (Lav 7). Lav 1 Tutkittu alue on vajaa 400 metrin mittainen jokijakso Kattilakosken yläpuolella. Syvyys tutkitulla linjalla oli enimmillään noin metri. Virtaus oli lähes olematonta. Pohja koostui pääasiassa savesta. Vesikasvillisuus oli paikoittain hyvin runsasta koostuen ulpukoista, järvikortteesta ja palpakoista. Simpukoita oli runsaasti, keskimäärin 5 10 simpukkaa neliömetrillä. Valtalajina oli sysijokisimpukka, mutta myös pikkujärvisimpukoita oli paljon. Lav 2 Linja alkoi noin 30 metriä Kattilakosken sillan alapuolelta ja jatkui sillasta ylävirtaan runsas 200 metriä. Syvyys tutkitulla linjalla oli enimmillään 1,5 metriä. Virtaus oli lähes olematonta. Pohja koostui pääasiassa savesta, jonka päällä oli kariketta. Vesikasvillisuus oli paikoittain hyvin runsasta koostuen ulpukoista, järvikortteesta ja palpakoista. Simpukoita oli keskimäärin 5 10 simpukkaa neliömetrillä. Täälläkin valtalajina oli sysijokisimpukka, mutta myös pikkujärvisimpukoita oli runsaasti. Lav 3 Tutkittu alue sijaitsee kohdassa, missä joki tekee Rokkakosken alapuolella jyrkän mutkan. Kaiken kaikkiaan mutkassa tutkittiin noin 400 metrin mittainen jakso. Mutkassa on myös yksi voimakkaammin virtaava koskimainen kohta. Tosin vallinneessa vedenkorkeudessa virtaus oli siinäkin nyt hyvin heikko. Uoman leveys oli 4 5 metriä ja maksimisyvyys 1,5 metriä. Näkyvyys veden alla oli suhteellisen hyvä noin 1,5 metriä. Pohja koostui pääasiassa savesta. Paikoin oli myös hiekkaa, soraa ja kivikkoa. Vesikasvillisuus oli runsasta ja monipuolista: alueella tavattiin mm. ahvenvitaa, ulpukkaa, ranta-alpia, keiholehteä, luhtalemmikkiä, järvikortetta, palpakkoa ja pikkulimaskaa. Simpukkalajisto koostui sysijokisimpukoista ja pikkujärvisimpukoista. Merkille pantavaa oli muutamien sysijokisimpukoiden tumma, lähes musta väri sekä pyöreähkö ja typäkkä kuoren muoto. Koska osa näistä pyöreämuotoisista simpukoista muistutti rauhoitettua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), haettiin Pirkanmaan Ely-keskukselta lupa viiden simpukan avaamiseen lajinmäärityksen varmistamiseksi. 11
12 Simpukoiden avaaminen ja niiden saranahampaiden tarkastelu osoitti, että kyseessä on kasvuhäiriöinen sysijokisimpukka. Alueelle valui rautapitoisia pintavesiä, mikä näkyi myös pohjalla sakkana. Tämä saattaisi osaltaan selittää kasvuhäiriöitä. Kohtaan, jossa kasvuhäiriöisiä simpukoita esiintyy, valuu myös Pikkuojaksi nimitetty sivujoki. Pikkuojan yläjuoksulla on ampumarata, josta mahdollisesti on kulkeutunut vesistöön lyijypitoisia pintavesiä. Vastaavanlaisia kasvuhäiriöisiä sysijokisimpukoita ei tavattu muualla Lavajoessa. Lav 4 Linja Lav 4 käsitti noin 200 metrin mittaisen jokijakson lähellä Lavajoen latvaa. Joki oli täällä hyvin rehevöitynyt ja paikoin lähes umpeenkasvanut (runsaan kasvillisuuden vuoksi linjan sukellus keskeytettiin ennenaikaisesti). Joen leveys oli noin seitsemän metriä ja syvyys vaihteli 0,4 0,6 metrin välillä. Näkyvyys veden alla oli noin metrin. Tosin laitureiden edustat oli ruopattu yli metrin syvyisiksi. Pohja oli pääosin liejua ja penkoilla hiesua. Kasvillisuus koostui ulpukoista, järvikortteesta, saroista, osmankäämistä ja keiholehdestä. Simpukoita oli runsaasti, lajiston koostuessa sysijokisimpukoista ja pikkujärvisimpukoista. Lav 5 Lav 5 sijaitsee aivan Lavajoen latvalla maantiesillan molemmin puolin. Alueella on vesikasvillisuutta vain niukasti. Alue on myös hyvin matala: vallitsevalla veden korkeudella uoman keskellä oli kuivalle jäänyttä pohjaa ja keskimäärinkin syvyys oli vain 0,2 0,3 m luokkaa. Uoman leveys oli noin viisi metriä. Virtaus oli heikkoa. Pohja koostui hiekasta ja sorasta. Simpukoita oli erittäin runsaasti. Suurimmat simpukkatiheydet olivat uoman oikeassa reunassa, jossa mittasimme tiheimmissä laikuissa yli 1000 yksilöä/m 2. Suurin osa simpukoista oli sysijokisimpukoita, mutta myös pikkujärvisimpukoita oli runsaasti. Joukossa saattoi olla myös muutama litteäjärvisimpukka, mutta lajinmääritys sen kohdalla ei ole täysin varma. Matalasta vedestä johtuen osa simpukoista oli jäänyt kuivalle maalle ja kuollut. Kiinnostava havainto oli, että kaikki kuiville jääneet simpukat oli pikkujärvisimpukoita. Muutama sysijokisimpukkakin oli hyvin matalassa (< 5 cm) vedessä, mutta nämä olivat liikkeessä ja ilmeisesti etsimässä syvempää uomaa (kuvat 5 9). Simpukoiden lisäksi linjalla tavattiin rapuja ja järvisientä, jota oli varsinkin sillan alla runsaasti. Ravuilla ei ollut selvästi erottuvaa täplää saksissaan, mutta ne olivat nuoria yksilöitä, joilla täplä saattoi olla vielä huonosti erottuva. Kaloista havaittiin ahvenia ja särkiä. Lav 6 Linja Lav 6 on oikeastaan yhdistelmä kahdesta perättäisestä linjasta. Linjan alaosassa on mökin edustalla oleva syvänne maksimissaan kolmen metrin syvyinen, paineilmalaitteilla tutkittu joen kohta, jonka pohja koostuu pääasiassa kivikosta, sorasta, hiekasta ja hiesusta. Mökin omistajan mukaan paikkaa ei ole ruopattu eli kyseessä on luonnollinen syvänne. Syvänteen jälkeen ylävirtaan päin on lyhyt kivikkoinen koskipätkä ja siitä ylöspäin toisen mökin edusta, jota on ruopattu ja edelleen noin puolen metrin syvyistä luonnon uomaa voimalinjoille saakka. Syvännettä ja koskiosuutta lukuun ottamatta pohja koostuu hiesusta ja savesta. Ulpukkaa, palpakkoa ja kortetta kasvaa etenkin linjan yläosassa. Simpukkalajisto koostui sysijokisimpukoista ja pikkujärvisimpukoista. 12
13 Lav 7 Lav 7 on lähes 700 metrin mittainen linja, joka osin kulkee kosteikkoalueiden läpi. Linjan alussa on maksimissaan kolmen metrin syvyinen joenmutka, joka tutkittiin paineilmalaittein. Muuten linja oli noin metrin syvyistä pohjaa, jota havainnoitiin pintasukeltamalla. Pinta-avustaja seurasi sukeltajaa kanootilla, johon sukeltajakin nousi sellaisilla osuuksilla, jossa kasvillisuus oli liian runsasta etenemiseen. Uoman leveys oli noin viisi metriä ja näkyvyys veden alla metrin luokkaa. Virtaus oli heikko. Pohja koostui pääasiassa savesta ja kosteikkoalueella myös turpeesta. Kasvillisuus oli paikoitellen runsasta ja koostui ulpukan ja järvikortteen lisäksi myrkkykeisosta, luhtalemmikeistä, saroista ja keiholehdestä. Havaitut kalalajit olivat ahven ja hauki. Simpukoita tällä linjalla oli harvemmassa kuin useammalla muulla linjalla Lavajoessa. Lajisto oli sama eli sysijokisimpukka ja pikkujärvisimpukka. Lav 8 Lav 8 ei ole varsinaisesti linja vaan pistemäinen kohde Pilpuankoskella, jossa joen pohjaa havainnoitiin kivien väleissä vesikiikarilla. Vaikka kyseessä on koskipaikka, oli virtaus veden vähyyden vuoksi varsin heikko. Simpukoita ei havaittu. Kuva 4. Lavajoen tutkimuskohteet (Lav 1 8). 13
14 Kuva 5. Joen oikean laidan simpukkatihentymää linjalla Lav 5. Kuva Panu Oulasvirta Kuva 6. Kuivalle maalle jääneitä pikkujärvisimpukoita Lavajoella. Kuva Panu Oulasvirta 14
15 Kuva 7. Syvempään veteen pyrkivä sysijokisimpukka. Kuva Panu Oulasvirta Kuva 8 Sysijokisimpukka. Kuva Panu Oulasvirta 15
16 Kuva 9 Pikkujärvisimpukka. Kuva Panu Oulasvirta Palonjoki Palonjoki saa alkunsa Vaivianjärvestä ja sitä ympäröiviltä, nykyisin varsin ojitetuilta kosteikkoalueilta. Alajuoksulla jokeen yhtyy Luojuunoja, minkä jälkeen joki virtaa Prentinjoen nimellä Kirkkojärveen. Pituutta Palonjoella on noin yhdeksän kilometriä. Palonjoesta tutkittiin kaksi lyhyehköä jokijaksoa (Pal 1 2, kuva 10). Simpukoita ei havaittu. Pal 1 Pal 1 on pääosin koskihabitaattia, jota tutkittiin vesikiikarilla. Syvyys oli pääosin alle 0,2 metriä. Pal 2 Pal 2 on vajaa 200 metrin pituinen jokijakso, joka tutkittiin pintasukeltamalla. Vesi oli savisameaa ja näkyvyys veden alla näin ollen hyvin heikko (<0,5 m). Uoman leveys oli noin kolme metriä ja syvyys 0,4 1 m. Virtaus oli heikko. Pohjanlaatu oli hiekkaa ja yläosassa linjaa savea. Vesikasveista paikalla esiintyi vähäisessä määrin palpakkoa. Prentinjoki Prentinjoki on Palonjoen ja Luojuunojan yhteinen laskujoki, joka virtaa Kirkkojärveen. Pituutta Prentinjoella on noin 3 km. Jokea tutkittiin vesikiikarilla yhdessä paikassa Häijääntien sillan kohdalta (Pre 1, kuva 10). Tutkimusalueella uoman leveys oli noin neljä metriä ja syvyys maksimissaan noin 0,6 m. Vesi oli savisameaa ja näkyvyys alle puoli metriä. Virtaus oli heikko. Pohja oli savea ja hiekkaa. Simpukoita ei havaittu. 16
17 Kuva 10. Palonjoen (Pal 1 2) ja Prentinjoen (Pre 1) tutkimuskohteet. Luojuunojalla (Luo) jokea käytiin tarkastamassa ainoastaan rannalta käsin. Pukaranjoki Pukaranjoen latvaosat ovat Hämeenkyrön kunnan alueella ja alaosa Sastamalassa, missä joki yhtyy Hahmajärveen. Pituutta Pukaranjoella on noin 10 km. Jokea tutkittiin kahdesta kohtaa. Kohteista Puk 1 sijaitsee joen latvoilla Hämeenkyrön alueella ja Puk 2 joen alajuoksulla Sastamalassa (kuva 11). Simpukoita ei havaittu kummassakaan kohteessa. 17
18 Kuva 11. Pukaranjoen tutkimusalat. Aurejoki Aurejoki sijaitsee Parkanon kunnan alueella. Jokea tutkittiin kohdassa, missä joki sivuaa Kurun kunnan rajaa (kuva 12). Tutkittu alue oli koskihabitaattia. Joen leveys oli noin 10 m ja pohja koostui kivistä, sorasta ja hiekasta. Veden syvyys oli keskimäärin 0,5 m. Vesisammalta oli kivien päällä melko runsaasti. Linjan yläosassa, missä koskihabitaatti muuttui virtahabitaatiksi, oli myös järvikaislaa, vesihernettä, palpakkoa ja ärviöitä. Aurejoen vesi oli melko kirkasta ja pohja puhdasta, millä perusteella ainakin tutkittu alue olisi voinut sopia jokihelmisimpukan elinpaikaksi. Jokihelmisimpukoita kuten muitakaan simpukkalajeja ei kuitenkaan havaittu. 18
19 Kuva 12. Aurejoen sukelluspaikka. 19
20 Muut kohteet Edellisten sukellettujen tai vesikiikarilla tarkastettujen kohteiden lisäksi kenttätyöjaksolla käytiin tarkastamassa muutama kohde rannalta käsin (kuva 1). Nämä olivat Prentinjoen toinen latvajoki Luojuunoja, Myllyoja Hämeenkyrön ja Parkanon rajalla sekä Vääräjoki Parkanossa. Mikään näistä kohteista ei antanut aihetta enempiin tutkimuksiin. Vääräjoessa havaittiin pikkujärvisimpukoita, muissa kohteissa ei havaittu simpukoita. Ylöjärven alueella kävimme myös katsomassa Ruonanjokeen laskevaa Hanhijokea ja Karhijokea sekä Ruonanjoen latvajärveen Karhejärveen Kolmlopista laskevaa jokea. Kaikki nämä joet olivat joko kokonaan tai lähestulkoon kuivuneet, eivätkä siten antaneet aihetta lisätutkimuksiin. Kirjallisuus Koskinen, Y Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä. Linkki kirjan nettiversioon: st%c3%a4 Helsingissä Panu Oulasvirta, Alleco Oy 20
21 Liite 1. Linjojen sijaintitiedot. Simpukkalajisto: Aa = Pikkujärvisimpukka (Anodonta anatina), Ut = sysijokisimpukka (Unio tumidus), Up = soukkojokisimpukka (Unio pictorum), Pc = litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata). Alku Alku Loppu Loppu Pvm Joki Linjakoodi LAT LON LAT LON Simpukkalajisto Pappilanjoki Pap Aa, Ut, Up Pappilanjoki Pap Aa, Ut, Up Pappilanjoki Pap Aa, Ut, Up Pappilanjoki Pap Aa Lavajoki Lav Ut, Aa Lavajoki Lav Ut, Aa Lavajoki Lav Ut, Aa Lavajoki Lav Ut, Aa Lavajoki Lav Ut, Aa, Pc* Lavajoki Lav Ut, Aa Lavajoki Lav Ut, Aa Lavajoki Lav Palonjoki Pal Palonjoki Pal Prentinjoki Pre Pukaranjoki Puk Pukaranjoki Puk Aurejoki Aur *Varmistamaton havainto 21
Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013
ALLECO RAPORTTI N:O 6/2013 Simojoen jokihelmisimpukkakartoitus 2013 Panu Oulasvirta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300
LisätiedotSipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni
LisätiedotSuursimpukkaselvitys Kaartjoella 2018
ALLECO RAPORTTI N:O 7/2018 Suursimpukkaselvitys Kaartjoella 2018 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)45 679 0300 OTSIKKO:
LisätiedotJokihelmisimpukkaselvitys Kemijoella lokakuussa 2017
ALLECO RAPORTTI N:O 13b/2017 Jokihelmisimpukkaselvitys Kemijoella lokakuussa 2017 Juha Syväranta, Panu Oulasvirta ja Rami Laaksonen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210
LisätiedotJokihelmisimpukkakartoitus Kemijoella ja Koluojalla 2018
ALLECO RAPORTTI N:O 14/2018 Jokihelmisimpukkakartoitus Kemijoella ja Koluojalla 2018 Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki,
LisätiedotMäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014
Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014 Rami Laaksonen 29.7.2014 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotSuursimpukkaselvitys Vanhankaupunginkosken itähaarassa 2017
ALLECO RAPORTTI N:O 15/2017 Suursimpukkaselvitys Vanhankaupunginkosken itähaarassa 2017 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel.
LisätiedotOHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotVuollejokisimpukan esiintyminen Kokemäenjoen tulvasuojelun rakennuskohteissa 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 10/2015 Vuollejokisimpukan esiintyminen Kokemäenjoen tulvasuojelun rakennuskohteissa 2015 Jouni Leinikki Niclas Perander Jenni Westerlund MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotUudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 11/2015 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotKADONNEEN HELMEN METSÄSTYS HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Sabrina Nykänen, hankekoordinaattori
KADONNEEN HELMEN METSÄSTYS HANKKEEN LOPPURAPORTTI Sabrina Nykänen, hankekoordinaattori SISÄLLYSLUETTELO Sisä llys Hankkeen tausta ja tavoitteet... 1 Hankkeen toteutus... 2 Toimenpiteet... 2 Kartoitettavien
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotKunnostusten vaikutus vuollejokisimpukan
Uusimaa Kunnostusten vaikutus vuollejokisimpukan elinympäristöön Koskenkylänjoella Vuoden 2009 sukellustutkimukset sekä yhteenveto vuosien 2007 2009 tuloksista 25/2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja
LisätiedotKuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).
LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotVuollejokisimpukan esiintyminen voimakkaasti rakennetussa Taasianjoessa
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 19 2008 Vuollejokisimpukan esiintyminen voimakkaasti rakennetussa Taasianjoessa Sanna Saari Reetta Ljungberg Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotFRESHABIT LIFE IP -HANKKEEN LOUNAIS-SUOMEN JOKIEN KOHDEALUEEN RAPORTTI Freshabit Life IP (LIFE 14/IPE/FI/023)
Jokihelmisimpukan ja vuollejokisimpukan nykytilan selvitykseen sekä raakkujen siirtoon liittyvät työt Kiskonjoella ja Karvianjoella vuosina 2016 ja 2017 Suppea raportti FRESHABIT LIFE IP -HANKKEEN LOUNAIS-SUOMEN
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotParkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012
1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO
LisätiedotAkaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Valvonta... 4 Tulos... 7 Lähteet... 7 Kansikuva: Valvonnassa
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotKyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010. Anna-Maria Koivisto. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja
Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus 2010 Anna-Maria Koivisto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2011 Kyrönjoen vesistön tekojärvien kasvillisuuskartoitus
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotMuhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotTammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013
1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotSodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapin Vesitutkimus Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotUrjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011
1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
LisätiedotALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015
1 ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Tulos... 4 Kansikuva: Suunnitteilla
LisätiedotParkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotIisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotVesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen
Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin
LisätiedotRaakkukartoitus Turkimusojan alaosalla 2016
ALLECO RAPORTTI N:O 4b/2017 Raakkukartoitus Turkimusojan alaosalla 2016 Panu Oulasvirta Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel.
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotRuovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Mustajärven vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
LisätiedotSaarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila
1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotUURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004
1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotPälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg
1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...
LisätiedotLEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
LisätiedotMetsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille
Metsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille Selvityksen suorittaja: Suojelubiologi, Tri Mats Westerbom Kohde: Kallahdenharjun Natura alueen neljän kohteen inventointi.
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotKlamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus
Klamilanlahden uposvesikasvi- ja pohjanlaatukartoitus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA METELMÄT 1 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 1 VIITTEET 5 LIITTEET Liite
LisätiedotYlöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotAkaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa
1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotEURAJOEN KASVILLISUUSSELVITYS 2009-2010
EURAJOEN KASVILLISUUSSELVITYS 2009-2010 Kuva: Lehtopalsami kukkii keltaisin kukin Teija Kirkkala Henna Ryömä EURAJOEN KASVILLISUUSSELVITYS 2009-2010 Teija Kirkkala Henna Ryömä Julkaisu on vapaasti ladattavissa
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Tornion kaupunki, puistotoimi, Verkkotehtaankatu
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
Lisätiedot