1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 8 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 9
|
|
- Jussi Jyrki Salo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 SISÄLLYS 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 8 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 9 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN TULOSTAVOITTEET TUNNUSLUKUINA LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 19
2 2 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleistä Ilmatieteen laitos (IL) on lisännyt turvallisuustoimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta laajentamalla palvelujensa kirjoa, saatavuutta ja laatua. Näin on kyetty vastaamaan myös uusiin, äkillisiin haasteisiin. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi tulivuorituhkan leviämislaskelmat sekä luonnononnettomuuksiin, maanjäristyksiin, päästöjen leviämiseen, ankariin jäätalviin, helleaaltoihin ja myrskyihin liittyvät palvelut. Uusista palveluista hyötyvät niin kansalaiset, julkisen sektorin toimijat kuin elinkeinoelämäkin. IL:n data-aineistojen vapauttaminen maksuttomaan käyttöön on lisännyt toiminnan vaikuttavuutta entisestään. IL:n tuottama hyöty muun muassa liikenne- ja meriturvallisuudelle on lisääntynyt. Edelleen on odotettavissa sää- ja merituotteisiin pohjautuvaa uutta liiketoimintaa sekä innovatiivisia uusia palveluja, osin yhteistyössä IL:n kanssa. Vapaa datapolitiikka on selkeyttänyt myös IL:n suhteita asiakkaisiinsa. Datan vapauttaminen aloitettiin vuonna 2013 ja laajennettiin kattamaan kaiken IL:n omistaman datan 2014 alkaen. Lokakuussa 2014 IL:n avoimen datan rekisteröityneitä käyttäjiä oli yli Ilmastonmuutoksen ja arktisen alueen asiantuntemukselle on voimakasta kysyntää. Kansainvälisten hiilidioksidipäästöjen rajoitustoimien epäonnistuttua painopiste on siirtynyt yhä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä muun muassa arktisen alueen muutoksesta hyötymiseen. Kansainvälisissä päästöjen rajoitusneuvotteluissa (UNFCC) huomiota ollaan kiinnittämässä myös mustan hiilen (noki), metaanin ja otsonin ilmastovaikutuksiin ja näihin liittyviin päästörajoituksiin. Ilmatieteen laitos tuottaa yksityisen ja julkisen sektorin tiedon tarvitsijoille laadukasta tutkimustietoa Suomen, arktisen alueen ja koko maailman ilmastokehityksestä tähän mennessä ja tulevaisuudessa. Laitos on myös saanut yhdessä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa johtovastuun Euroopan hiilen kiertokulun pitkäaikaisseurannassa. Satelliiteista tapahtuva ilmakehän ja maan havainnointi on osoittautunut menestykselliseksi tutkimustiedon ja laadukkaiden palveluiden tuottamisessa. Sodankylän uusi satelliittikeskus palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita datan vastaanotossa, prosessoinnissa, arkistoinnissa ja tuotteiden kehittämisessä. Sodankylän toiminnot ovat laajenemassa kattamaan muun muassa tutkasatelliittien vastaanottoa ja näihin liittyvää palvelutuotantoa. Suomen energiahuolto ja mobiiliviestintä ovat herkkiä sääilmiöille. Lähes kaikki sähkön jakeluhäiriöt johtuvat säästä. IL on yhteistyössä energia-alan kanssa kehittämässä nykyistä tehokkaampia menetelmiä sähkökatkosten pituuden lyhentämiseksi. Lisäksi kehitetään uuden tyyppisiä palveluja Pohjois-Euroopan energiavarojen hallintaan ja ennakointiin. IL tukee energiasektoria eri energiamuotojen päästökysymyksissä sekä uusiutuvan energian hyödyntämisen suunnittelussa.
3 3 Tuottavuuden kasvattaminen ja resurssien entistä tehokkaampi käyttö on julkisen sektorin jatkuva haaste. Ilmatieteen laitos on 2000-luvulla yli kaksinkertaistanut tuottavuutensa automaation, keskittämisen ja työvoiman käytön optimoinnin avulla. Resurssien yhteiskäyttö ja osaamiskeskittymien synnyttäminen yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja muiden palvelu- ja tutkimuslaitosten kanssa ovat lisänneet tuottavuutta ja toiminnan kansainvälistä menestystä. Laitos osallistuu aktiivisesti kustannustehokkaampien toimintamallien kehittämiseen ja toteuttamiseen LVM:n hallinnonalalla ja sen ulkopuolella. Tällaisia ovat muun muassa säähavainnointiin ja IT-toimintoihin liittyvät kustannustehokkuutta parantavat ratkaisut ja 24/7 tulvapalvelujen kehittämistyö. IL on kehittämässä yhteistä palvelukonseptia Liikenneviraston kanssa liikennettä haittaavien sääilmiöiden aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Valtionhallinnossa ollaan ottamassa käyttöön useita keskitettyjä järjestelmiä ja toimintamalleja. IL:n kannalta mm. hallinnon järjestelmien sekä ict-toimintojen keskittäminen ovat johtamassa tilanteeseen, jossa laitoksen kustannukset nousevat ao. järjestelyjen vaatimien palvelumaksujen vuoksi, mutta samaan aikaan IL:n perusrahoitukseen kohdistetaan yhä uusia säästötoimenpiteitä. Erityisesti Valtori-hankkeen osalta IL:n tuotantojärjestelmään liittyvän toimialariippuvan laitteiston ja sitä käyttävän henkilöstön pysyminen IL:n omassa välittömässä päätösvallassa on ehdoton edellytys koko laitoksen turvallisuus- ja muiden palvelujen tuotantokyvylle kaikissa olosuhteissa. Laitoksen rahoituksen pitämien tasapainossa tulee vaatimaan merkittäviä toimenpiteitä kaikkien menolajien osalta sekä menestymistä ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa muuttuvassa toimintaympäristössä. IL tulee toiminnassaan harjoittamaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa pitäen tärkeänä laitoksen korkean toimintakyvyn varmistamista tulevaisuudessa. Ilmatieteen laitoksen menestyksen kulmakiviä ovat korkeatasoinen substanssiosaaminen ja teknologia, joiden pohjalta suomalainen yhteiskunta saa käyttöönsä taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä tuottavia palveluja. Laitoksen T & K toiminnan hyöty näkyy kansainvälisesti korkeatasoisten palvelujen kautta ja suomalaista yhteiskuntaa palvelevina tutkimustuloksina. Tuloskeskeinen, asiantuntemustaan uudistava ja työstään innostunut henkilöstö on toiminnan ydin. Seuraavassa esitetään, mikä on Ilmatieteen laitoksen panos hallitusohjelman toteuttamiseksi ja arvioidaan hallitusohjelmakauden muita haasteita. Älyliikenteen olosuhdepalvelut sekä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Suomen kaikki liikennemuodot kärsivät sääilmiöiden ja Suomen ilmaston aiheuttamista haasteista. Ongelmia voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti hyödyntämällä sää- ja olosuhdepalveluja nykyistä tehokkaammin. Lumi- ja jääpalvelut tie- ja raideliikenteelle sekä jääpalvelut haastavissa meriolosuhteissa ovat esimerkkejä tällaisista palveluista. Uuden sukupolven satelliitit ja tutkamenetelmien hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia jääpalvelujen parantamiseen. Jäätämistilanteissa, lumi-, jää-, myrsky- ja tulvatuhotilanteissa IL:n sää- ja olosuhdepalvelut vähentävät ongelmia tieliikenteessä. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan edelleen edistää mobiiliviestinnällä, myrsky- ja tykkylumitilanteisiin liittyvillä ennakointipalveluilla sekä varoittamalla kansalaisia ennakkoon
4 4 kännykkäviestipalvelulla. Lisäksi IL on mukana Liikenteen tilannekeskuksen kehittämistyössä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Datapolitiikan vapauttamisella voidaan liikenne- ja meriturvallisuudessa saavuttaa jopa monikymmenkertainen taloushyöty verrattuna IL:n tulojen menetykseen. Suomen arktisen strategian toteutus Ilmatieteen laitos kehittää sää-, meri- ja jääpalveluja arktisten toimijoiden käyttöön. Suomalaista elinkeinoelämää ja julkista sektoria tuetaan myös arktisen alueen tieteellisen osaamisen avulla. Arktisen alueen viestintä-, sää- ja ilmastosatelliittiohjelmien kehitystyötä tehdään yhdessä suomalaisten yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. Arktisen alueen ilmasto-jäämeritutkimus edistää myös arktisen strategian toteuttamista. IL toimii myös Suomen ulkopolitiikan tukena muun muassa Kanadan, USA:n, Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa toteutettavissa yhteisissä T & K hankkeissa. Yhteistyö kattaa muun muassa arktisen alueen satelliittiohjelmat, jää-sää-meripalvelujen kehitystyön sekä yhteiset mittausasemat. Alueellinen tutkimus ja kehittämistoiminta Ilmatieteen laitoksessa alueellisen kehityksen painopisteet ovat pääkaupunkiseutu, Itä-Suomi ja Lappi, joissa tuetaan kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä yhdessä korkeatasoisten tutkimusalan, turvallisuusalan ja elinkeinoelämän kumppanien kanssa. Lapin ilmatieteellistä tutkimuskeskusta kehitetään edelleen kansainvälisenä ja kansallisena satelliittien vastaanotto-, prosessointi- ja arkistointikeskuksena. Ilmatieteen laitoksen Itä-Suomen Ilmatieteellistä Tutkimuskeskusta kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja sääpalveluasiakkaiden kanssa. Pallaksen tutkimusasemaa kehitetään kansainvälisesti keskeisenä mittauspisteenä. Ilmatieteen laitos on synnyttänyt kymmeniä korkean osaamistason työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ilmastokysymykset, vihreä talous ja ilmastopaneeli Ilmatieteen laitos on ilmakehän ja merien ilmastonmuutoskysymysten johtava asiantuntija Suomessa ja tuottaa tarvittavaa tietoa koko suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Suomi on saanut Euroopan johtavan roolin hiilen kiertokulun monitoroinnissa Integrated Carbon Observing System (ICOS) päämajan myötä. Tämä edellyttää hallituksen pitkäaikaista sitoumusta. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tuottaman uuden raportin pohjalta Ilmatieteen laitos jalostaa tietoja Suomen ilmastonmuutoksen sopeutumisen tarpeisiin mukaan lukien arktinen alue. IL:n asiantuntemusta hyödynnetään mm. tuuli-, aurinko-, vesi- ja bioenergian lisärakentamisessa sekä uusien ja olemassa olevien ydinvoimaloiden leviämis- ja olosuhdeturvallisuuden varmistamisessa. IL osallistuu myös Suomen kansallisen ilmastopaneelin työhön. Lennonvarmistuspalvelujen uudelleenjärjestely Euroopassa Euroopan komissio edistää Single European Sky -hankkeen kautta nykyistä suurempien ilmatilalohkojen luomista. Tämä vaikuttaa lentosää- ja lennonvarmistuspalvelujen
5 5 järjestämiseen. Euroopan ilmatieteen laitokset ovat sopineet keskenään lentosääpalvelujen tuottamisesta maiden välisenä yhteistyönä nykyistä laajemmille alueille. Suomi, Norja, Viro ja Latvia ovat alustavasti sopineet ilmatieteen laitosten välisestä yhteistyöstä lentosääpalvelujen tuottamiseksi Pohjois-Euroopan ilmatilalohkolle allekirjoittamalla yhteisen Kööpenhaminan deklaraation. Myös Ruotsin ja Tanskan ilmatieteen laitokset ovat allekirjoittajina. Pohjois-Euroopan alueen ilmatilalohkon sääpalvelujen koordinaatiota tehdään IL:n toimesta. On tärkeää, että LVM edustaa Suomea aktiivisesti SES-neuvotteluissa siten, että Suomen siviili- ja sotilasilmailun palvelut voidaan tuottaa jatkossakin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Kansallisten lennonvarmistus- ja sääpalvelujen säilyminen on Suomen edun mukaista. Julkisen tiedon maksuttomuus Ilmatieteen laitoksen tuottama hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle kasvoi merkittävästi, kun sen tuottamia aineistoja alettiin jakaa kansalaisille maksutta. Hallitus päätti vapauttaa IL:n säädataa julkiseen käyttöön alkaen vuodesta Data vapautettiin asteittain niin, että vuonna 2014 kaikki IL:n omistama data on maksutonta. Vapauttamisella saavutettava kustannushyöty on jopa monikymmenkertainen tulokompensaatioon verrattuna. Ilmatieteen laitos tuottaa maksuttomia turvallisuussääpalveluja, julkisoikeudellisia palveluja sekä kaupallisia palveluja. Suoritteiden maksullisuutta säätelevät valtion maksuperustelainsäädäntö ja liikenne- ja viestintäministeriön maksuasetus. Vaarallisista sääilmiöistä tiedottavien alueellisten mobiiliviestien lähettäminen edistäisi yleistä turvallisuutta. Esimerkiksi Tanskassa, Sveitsissä ja Kiinassa järjestelmä on jo toiminnassa ja saadut kokemukset ovat hyviä. IL kehittää valmiuksia ottaa mobiili varoittaminen käyttöön. Mikäli asiassa ei edetä julkisen sektorin alalla, eräänä mahdollisuutena on toteuttaa pilottihankkeita esimerkiksi vakuutusyhtiöiden yhteistyönä. Merentutkimuksen osaamiskeskittymä IL:n merentutkimus palvelee erityisesti Itämeren ja kasvavassa määrin myös Arktisen alueen meriliikenteen ja merellisten toimijoiden tarpeita. IL ja SYKE tekevät merentutkimuksen alalla saumatonta yhteistyötä SYKEn fokuksen ollessa ympäristökysymyksissä. Data-aineistot, alukset ja mallit ovat yhteiskäytössä. IL on luonut Kumpulan toimitaloonsa fysikaalisen meritieteen osaamiskeskittymän yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tavoitteena on lisätä edelleen kansallista yhteistyötä ja pyrkiä saavuttamaan Suomen Akatemian huippuyksikön status suomalaiselle merentutkimukselle. Tutkimusinfrastruktuurit Ilmatieteen laitos ylläpitää kansallisesti merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja alallaan. Erityisen suuri arvo on infrastruktuurilla, jonka tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös välittömissä turvallisuuspalveluissa kansalaisille. Näitä ovat Ilmatieteen laitoksella sääpalvelun tarvitsema
6 6 havaintotoiminta, ilmanlaadun mittaustoiminta ja satelliittidatan vastaanotto- ja prosessointitoiminnot. Ne siis palvelevat myös laitoksen operatiivista toimintaa. Ilmatieteen laitos on myös saamassa johtovastuun koko Euroopan kattavasta hiilen kiertokulun mittausinfrastruktuurisista, jolla on maailmanlaajuista merkitystä (ICOS). Toiminta edellyttää kansallista pitkäaikaista panostusta jäsenmaista, myös Suomesta. Tutkimusinfrastruktuurien suhteen on pyritty mahdollisimman suureen yhteiskäyttöön muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa kustannustehokkuuden takaamiseksi. Laitoksen supertietokone on myös osa koko valtionhallinnon suurteholaskentajärjestelmää. IL osallistuu mielellään uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnitteluun ja hankintaan yhteistyökumppaniensa kanssa. Tutkimuslaitoksen rahoituksen muutos Tällä hetkellä ilmakehätieteissä ja fysikaalisessa merentutkimuksessa vallitsee kansallisesti ja kansainvälisesti erinomainen yhteistyön tila Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston, Itä- Suomen yliopiston, Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston ja alan yritysten kesken. Näin on saavutettu kansainvälisesti erittäin menestyksekäs osaamisen kokonaisuus, joka tuottaa erinomaisia turvallisuuspalveluja, tutkimusosaamista julkisen sektorin ja yritysten käyttöön sekä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja opetusta. Valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa 2013 tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen. Sen mukaan perustetaan strategisen tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus asteittain vuoteen 2017 mennessä. IL.n budjetista rahoitusta siirretään 4,3 milj. euroa vuodessa. Muutos asettaa suuria haasteita IL:n tulevien vuosien tutkimustoiminnan rahoitukselle. Kaiken kaikkiaan rahoitusmallin uudistus johtaa tutkimuslaitosten suoran budjettirahoituksen pienenemiseen. Lisäksi vaarana on tällä hetkellä erinomaisten yliopistosuhteiden heikentyminen keskinäisen kilpailun vuoksi. Toisaalta IL on toistaiseksi ollut dynaaminen ja kilpailukykyinen ulkopuolisesta rahoituksesta kilpailtaessa. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteenliittymät muodostavat ketjun yhteiskunnan palvelemisesta soveltavaan tutkimukseen ja lopulta perustutkimukseen ja koulutukseen. Yliopistot edustavat jälkimmäisiä ja tutkimuslaitokset edellisiä. Voimavarat yhdistämällä saavutetaan paras yhteiskunnallinen hyöty sekä yliopistoissa että yhteiskuntaa palvelevissa tutkimuslaitoksissa. Tutkimuslaitokset palvelevat yhteiskunnan tiedontarpeita pitkäjänteisesti ja ylläpitävät kansallisesti tärkeitä tietoaineistoja ja infrastruktuureja. Yliopistoilla puolestaan vallitsee ns. tieteen vapaus. Tieteellinen suunta valitaan professorien omien mieltymysten mukaisesti, ja ne vaihtuvat usein professorien vaihtumisen myötä. Ilmatieteen laitos on edistänyt kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä. Näin on houkuteltu alalle kansainvälisesti korkeatasoisia osaajia sekä lahjakkaita suomalaisia asiantuntijoita. Lisäksi osaamiskeskittymät ovat tuottaneet hyötyä yrityksille. Esimerkiksi
7 7 Kumpulan kampuksella IL:n, HY:n ja Vaisalan yhdessä kehittämästä säätutkasta on tullut menestystuote maailmanmarkkinoilla. Kehitysyhteistyö ja kansainvälinen konsultointi Ilmatieteen laitos on yhdessä suomalaisten yritysten kanssa toteuttanut kehitys- ja konsultointiprojekteja noin sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Tällä hetkellä IL toimii noin 50 maassa. Hankkeissa kehitetään maiden kykyä tuottaa ennakkovaroituksia tuhoa aiheuttavista sääilmiöistä sekä liikenteen ja maatalouden sääpalveluja ja edistetään maiden varautumista ilmastonmuutokseen. Hankkeet edistävät Suomen kehitysyhteistyön, ilmastopolitiikan ja kauppapolitiikan tavoitteita. Niitä rahoittavat ulkoasianministeriö, Euroopan unioni, Maailmanpankki ja itse maat. IL on valmis jatkamaan edellisen hallituskauden kaltaista yhteistyötä UM:n kanssa ja edistämään edelleen Suomen tavoitteiden toteutumista. IT- toimintojen keskittäminen Ilmatieteen laitoksen ympärivuorokautinen tuotantojärjestelmä edellyttää erityisesti suurteholaskentaa, massiivista tallennuskapasiteettia sekä nopeita kansainvälisiä verkkoyhteyksiä. 24/7-toiminta vaatii järjestelmiltä korkeaa käytettävyysastetta ja poikkeusoloihin soveltuvaa häiriönsietokykyä. IL:n itse kehitetty operatiivinen IT-järjestelmä on erittäin kustannustehokas ja toimintavarma. Valtion IT-toimintojen rationalisointi on hyvä tavoite, ja mahdollista toteuttaa esimerkiksi sähköpostien, PC-laitteiden hankinnan ja ylläpidon aloilla. Sen sijaan toimialaspesifisten ITinfrastruktuurien siirto keskitettyyn organisaatioon ei ole mielekästä. IL:n sää- ja meripalvelujen tuotantojärjestelmä on kokonaisuus, missä tietoteknisiä ratkaisuja ja toimintoja ei voida erottaa muusta operatiivisesta ja T & K toiminnasta ilman että laitoksen 24/7 operatiivinen kyky kärsii. Samoin IL:n poikkeusolojen toimintakyky mm. säteilyonnettomuustilanteessa tai muussa kriisissä edellyttää omaa IT-infraa tiloineen. Tällaisten toimintojen kustannustehokkuutta on lisätty useiden valtion organisaatioiden yhteisellä infrastruktuurilla. Laitoksen supertietokonejärjestely on toteutettu tiiviissä yhteistyössä CSC:n kanssa kustannusten säästämiseksi ja toiminnallisuuden optimoimiseksi. IL:n koneratkaisu tukee myös valmiutta ja varautumista ja on optimoitu LVM:n hallinnonalan sisällä. IL edustaa IT-toimintojen raskasta sarjaa, ja esimerkiksi laitoksen www-sivuilla on enemmän kävijöitä kuin koko muussa valtionhallinnossa yhteensä (yli 2 miljoonaa kävijää/viikko, jopa 50 miljoonaa latausta/kk). Kone- ja tietojärjestelmiä valvotaan ja ylläpidetään 24/7-periaatteella. Laitos on edelleen valmis tarjoamaan IT-palvelujaan laajemmin LVM:n ja valtionhallinnon toimijoille kustannusten säästämiseksi. IL on harmonisoinut laitekantansa kustannusten säästämiseksi ja ylläpidon rationalisoimiseksi. Tuottavuus IL:n tuottavuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Julkaisujen määrä kansainvälisissä sarjoissa on lähes kolminkertaistunut. Palvelutuotteiden määrää ja valikoimaa on voitu lisätä
8 8 automaatiolla ja menetelmiä kehittämällä. Kustannussäästöjä on etsitty kaikista toiminnoista. Myös hallintoa on tehostettu koko ajan, ja prosessihyödyt on saavutettu. Hallintohenkilöstön vähentämisestä syntyvät säästöt eivät kuitenkaan kata Palkeiden kasvavia maksuja. Kiekujärjestelmän käyttöönotto syksyllä 2015 lisää hallinnollisia kustannuksia, koska järjestelmässä joudutaan ylläpitämään huomattava määrä konsernitason tietoa, joka ei hyödytä Ilmatieteen laitosta eikä sen asiakkaita. Valtion yhteistä järjestelmää suunniteltaessa ei ole riittävästi otettu huomioon kansainvälisen tutkimuslaitoksen tarpeita. IL joutunee säilyttämään osan nykyisistä järjestelmistään Kieku-järjestelmän lisäksi, jotta mm. erilaisten rahoittajien ja asiakkaiden vaatimukset pystytään toteuttamaan. Tämä tietysti lisää kustannuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut kokonaistuottavuuden kasvutavoitteeksi keskimäärin 2 % vuodessa. Ilmatieteen laitos on kyennyt nostamaan ulkopuolista rahoitustasoaan huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Tällä rahoituksella ei kuitenkaan voida kattaa laitoksen yleiseen turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen liittyviä ydintoimintoja. VTT:n vuonna 2007 tekemän arvion mukaan sääpalveluihin sijoitetut varat saadaan takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä vähintään 5 6-kertaisesti. Toimintoja leikkaamalla tämä hyöty vastaavasti pienenee. Vuoden 2014 alussa käynnistynyt IL:n ja SYKEn yhteinen tulvakeskus on uusi toiminta-alue, jolla voidaan saavuttaa lisää yhteiskunnallisia taloushyötyjä. LVM on päättänyt säähavaintotoimintansa keskittämisestä Ilmatieteen laitoksen yhteyteen. Näin odotetaan syntyvän kustannussäästöjä ja toiminnan rationalisointia. Lentosäähavaintojen osalta siirto onkin jo toteutettu. IL on valmis tarjoamaan myös satelliittipalveluja Sodankylässä koko valtionhallinnon tarpeisiin, mikä säästää kustannuksia valtiokonsernin tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan älystrategia IL on kehittämässä uusia liikenteen palvelukonsepteja yhteistyössä Liikenneviraston, VR:n, Destian, Arctia Shippingin ja kuntien kanssa. Yhteisen Liikenteen tilannekuvajärjestelmän kehittäminen on käynnissä LiVin ja muiden viranomaisten kanssa. Ilmatieteen laitos on panostanut erityisesti avoimen datan toteuttamiseen, johon investoiminen on jo alkanut. Muita teemoja toteutetaan kaikessa toiminnassa. Vihreä ICT on ollut vahvasti mukana mm. siten, että supertietokoneen tuottamaa hukkalämpöä on hyödynnetty laitoksen toimitilan energiankäytössä. 2. ARVOT JA VISIO Arvot osaaminen rohkeus rehti meininki
9 9 Visio Ilmatieteen laitos on ilmakehä- ja meriosaamisen kansainvälinen edelläkävijä, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden ja menestymisen takaamiseksi. Vision toteutuminen edellyttää panostusta asiakastarpeiden ymmärtämiseen, tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn voimavarojen tehokasta käyttöä ja oikeaa suuntaamista osaavan henkilöstön jatkuvaa kehittymistä, huippututkimusta sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen turvaamista. 3. TOIMINTA-AJATUS Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi ottaen huomioon varautumistarpeet. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä havainnoi Itämeren ja arktisen merialueen fysikaalista tilaa tuottaa laadukasta tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta tekee korkeatasoista tutkimusta ja kehitystyötä meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja kaukokartoituksen alueilla harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja lähiavaruuteen liittyvistä asioista päätöksentekijöille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Ilmatieteen laitos on määritellyt toiminnan painopistealueet, joilla vastataan yhteiskunnan haasteisiin. Ne ovat:
10 10 Sää ja turvallisuus o Tärkeä panos yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen haastavissa sää- ja meriolosuhteissa o 24/7-perusteiset sää-, vesi-, ilmasto- ja meripalvelut o Turvallisuusviranomaistoiminta, varautuminen ja valmius o Tuhkan, savujen ja vaarallisten aineiden leviämisen valvonta Ilmastonmuutos ja yhteiskunta o Johtava ilmakehän ja merien fysiikan osaaja Suomessa, päätöksenteon tuki o Ilmastonmuutoksen uhkatekijät ja mahdollisuudet Suomelle o Sään ja ilmaston talousvaikutukset o Ilmastokeskus Itämeri ja arktiset alueet o Meriturvallisuus (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) o Itämeren ja arktisen alueen muutokset ja turvallisuuspalvelut o Ilmaston ja merien vuorovaikutukset o Laivaliikenteen päästöt Liikenne ja energia o Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus osana älyliikennettä o Päästöjen ilmanlaatu- ja ilmastovaikutukset o Uusiutuva ja vähäpäästöinen energia o Energian toimitusvarmuus ja energiavarojen hallinta. 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN 5.1 Sää- ja turvallisuus Muutossignaali Yhteiskunnan sääherkkyys kasvaa infrastruktuurien kehittymisen myötä ja ilmastonmuutoksen kasvattaessa ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä. Tavoitteet Toimenpiteet Yhteiskunnan toimivuutta tuetaan haastavissa sää- ja meriolosuhteissa Seurataan tiiviisti sää- ja ilmastoherkkyyden muutoksia eri sektoreilla ja
11 11 Varoitusten kehittäminen ajallisesti, paikallisesti ja kohderyhmittäin Ääri-ilmiöiden parempi ymmärtäminen Hyvien mediasuhteiden ylläpito Kaupallisten mahdollisuuksien realisointi sopeutetaan varoitusjärjestelmää vastaavasti. Hyödynnetään tutkimustuloksia sekä menetelmäosaamista paremmin yli ryhmä- ja yksikkörajojen. Riskit Varoitetaan liikaa tai liian vähän. Kommentoidaan äärisäiden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä asiantuntemattomasti. Operatiivisen tuotantojärjestelmän häiriöt. Mahdollisuudet Vahvistetaan laitoksen roolia turvallisuusviranomaisena. Muutossignaali IL:n säädatat on vapautettu julkiseen käyttöön. IL lisää yleistä turvallisuutta ja kansalaisten palvelua korkealaatuisilla maksuttomilla tuotteilla. Tavoitteet Toimenpiteet Suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan uusi palvelukonsepti laajasti onnistuneeksi. Uusi datapolitiikka tuottaa uusia syvälliseen osaamiseen liittyviä asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Uudet datan hyödyntäjät tuottavat innovaatioita, joiden kautta IL:n yhteiskunnallinen hyöty kasvaa entisestään. Myös kansainvälisten organisaatioiden tuottamia aineistoja vapautetaan harkitusti säädatan hyödyn lisäämiseksi. Nowcasting-tuotteiden edistäminen => loppupalvelu-tuotevalikoima ja tuotantotapa muuttuvat. Lisensointipolitiikan ja datan käyttäjäkonseptien luominen sekä datan käyttäjien konsultointi Varaudutaan kaupallisten tuotteiden mahdolliseen kysynnän vähenemiseen. Dataan perustuvia tilastotieteellisesti päteviä julkaisuja (suomen lämpötilat, sateet, itämeren lämpötila) tehdään nopeasti. Hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet myös yksityisen sektorin kanssa Selkeytetään sidosryhmäviestintää laitoksen roolista sekä turvallisuusviranomaisena että kaupallisena toimijana.
12 12 Riskit Mahdollisuudet IL menettää asemaansa turvallisuusviranomaisena ja sääosaamisen huippuosaajana. Menetetään maksavia asiakkaita. IL:n datan mahdolliset virheet tuottavat kielteistä julkisuutta. Dataa käytetään vihamielisiin tarkoituksiin (ilmastokieltäjät). Avattu data tuottaa pettymyksen IL:n toimintoihin sijoitetuista resursseista saavutetaan nykyistä suurempi yhteiskunnallinen hyöty. Uusi politiikka lisää turvallisuutta ja synnyttää uutta taloudellista toimintaa. IL:lle syntyy tilaisuus solmia uusia asiakkuus- ja kumppanuussuhteita, joiden kautta saavutetaan taloudellista hyötyä ja uusia innovatiivisia palvelukonsepteja. Uusia kansainvälisiä käyttäjätahoja (HIRLAM/Baltia, Venäjä). IL:n datan laatu kehittyy asiakastarpeiden ja lisääntyneen käytön myötä ja IL:n imago paranee. 5.2 Ilmastonmuutos Muutossignaali Arktinen ilmastonmuutos etenee nopeasti, merireitit avautuvat, luonnonvarojen hyödyntäminen käynnistyy. Arktiselle alueelle kohdistuu maailmanlaajuinen tieteellinen ja taloudellinen mielenkiinto. Tavoitteet Toimenpiteet IL on Suomen johtava toimija arktisen ilmaston ja olosuhteiden alalla. IL:n osaaminen ja palvelut tuottavat merkittävää lisäarvoa yrityksille ja ulkopoliittiselle johdolle Suomen aseman parantamiseksi alueella. Sodankylän satelliittikeskukselle saadaan uusia kansainvälisiä ja kansallisia asiakkaita. IL hyötyy taloudellisesti alueelle tuotetuista palveluista. IL:lla on keskeinen rooli ulkopuolisesti rahoitetuissa Arktisen alueen T & K toiminnoissa. Suunnataan T & K voimavaroja arktisten palvelujen kehittämiseen. Lisätään arktista ilmasto- ja meriolosuhdetutkimusta osin ulkopuolisella rahoituksella. Luodaan rohkeasti uusia asiakas- ja kumppanuussuhteita Suomessa ja kansainvälisesti. Lisätään vuorovaikutusta yritysten ja ulkopoliittisen johdon kanssa. Panostetaan IL:n ja Sodankylän osaamisen markkinointiin.
13 13 IL tekee aktiivista yhteistyötä mm. Venäjän, Kanadan, USA:n ja Pohjoismaiden T & K hankkeissa ja tukee osaltaan Suomen kauppa- ja ulkopolitiikkaa. Riskit Suomi/IL ei ole tarpeeksi aktiivinen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Mahdollisuudet Muutos tarjoaa Suomelle taloudellisia ja tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Sää- ja jääpalvelujen sekä satelliittipalvelujen tarve kasvaa (polaarisatelliitit ja niiden maasegmentit). Toimintojen ympäristöturvallisuus korostuu. Tutkimustiedon tarve kasvaa: jääolojen lyhyt- ja pitkäaikaismuutokset, ilmastoon vaikuttavat tekijät (metaani, musta hiili, albedo) sekä öljy- ja ilmapäästöjen leviäminen. 5.3 Itämeri ja arktiset alueet Muutossignaali Ympäristöriskit lisääntyvät Itämerellä ja Arktisten alueiden merentutkimuksen tarve kasvaa. Tavoitteet Toimenpiteet Meriliikenteen kasvu Itämerellä ja Suomenlahdella lisää öljy- ja kemikaali-haverien ympäristöriskejä, minkä vuoksi meripalveluja kehitetään osana laitoksen tuotantojärjestelmää sekä luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää. Laitoksen rooli Arktisten alueiden osaajana kasvaa Euroopassa Kehitetään meriturvallisuuspalveluja (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) Selvitetään Itämeren ja Arktisten alueiden muutoksia Tutkitaan merien ja ilmaston vuorovaikutusta. Tutkitaan laivaliikenteen päästöjä ja niiden leviämistä.
14 14 Riskit Mahdollisuudet Riittävätkö taloudelliset ja henkilöresurssit. Mahdolliset häiriöt operatiivisessa tuotantojärjestelmässä. Meriturvallisuus paranee. Ympäristöriskit havaitaan ja niihin reagoidaan ajoissa. Laitoksen rooli vahvistuu Euroopassa 5.4 Liikenne ja energia Muutossignaali Älykäs sää- ja kelitieto hyödyttää kaikkia liikennemuotoja ja tuottaa turvallisia liikenneratkaisuja, lisää kustannustehokkuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä parantaa liikenteen ympäristöturvallisuutta. Tavoitteet Toimenpiteet IL on Suomen johtava toimija älyliikenteen palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Reaaliaikaiset ja ennakoivat olosuhdetiedot ja palvelut ovat keskeinen osa liikennejärjestelmän tilannekuvaa ja tähän liittyvää toiminnan suunnittelua. Kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa uusia palveluja ja lisätään sää-, keli- ja liikennetietojen yhteiskäyttöisyyttä kaikkien liikennemuotojen alalla. Erityishuomiota kiinnitetään IL-LiVi- TraFi-yhteistyöhön ja viranomaisten yhteisten vaikuttavuustavoitteiden määrittämiseen. Tavoitteena on perustaa yhteistyölle oma projekti ja ohjausryhmä sekä suunnata yhteisiä T & K voimavaroja palvelujen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään myös suomalaisten alan kaupallisten toimijoiden kanssa. Riskit Mahdollisuudet Kehittyykö uudenlaisten palvelujen synnyttämisen edellyttämää poikkihallinnollista ajattelua ja uudenlaisia yhteistyömuotoja eri viranomaisten ja palvelujen tarjoajien välille. Sää/keli on kaikkein yleisin häiriötä aiheuttava tekijä liikennemuodosta tai - Uuden liikennepoliittisen selonteon ja hallinnonalalla valmisteilla olevien eri liikennemuotojen strategioiden jalkauttamiseen liittyy älykkäiden sää-, keli- ja olosuhdepalveluiden toteuttaminen. Sää- ja kelitiedon nykyistä paremmalla
15 15 järjestelmistä riippumatta. Liikenteen turvallisuudelle on riski, jos viranomaisten yhteistyö ei ole saumatonta häiriötilanteiden ennakoinnissa ja tilanteiden aikana. hyödyntämisellä, eri toimijoiden yhteistyön tehostamisella ja avautuvan datan luomien uusien mahdollisuuksien avulla voidaan luoda kokonaan uusia liikenteen ja logistiikan turvallisuutta, kustannustehokkuutta, sujuvuutta sekä ympäristöystävällisyyttä parantavia palveluita ja palvelumuotoja. Muutossignaali Suomen energiapolitiikka on muutosvaiheessa. Panostukset vähäpäästöiseen ja uusiutuvaan energiaan kasvavat. Turpeen ja hiilen käyttö on muutostilassa. IL:n osaamiselle tarjoutuu uusia mahdollisuuksia yritysten ja julkisen sektorin palvelujen ja osaamisen tuottajana. Tavoitteet Toimenpiteet Riskit IL saavuttaa nykyistä merkittävämmän aseman kaupallisten energiapalvelujen tuottajana ja alan T & K toiminnoissa. IL tukee suomalaisia yrityksiä ja eri julkisen sektorin toimijoita energiaratkaisujen tekemisessä ja energialähteiden hyötykäytössä. Aktiivinen panostus alan yksityisen ja julkisen sektorin asiakkuuksiin Mahdollisuudet IL ei ole riittävän dynaaminen voittaakseen asiakkaita. IL ei osaa tuotteistaa osaamistaan. Energiakonsultoinnin ja - palvelujen tarve kasvaa. Tällaisia ovat mm. Kaakkois-Euroopan energiamarkkinoiden hallintaan liittyvät palvelut, aurinkoenergiaan liittyvät palvelut sekä tuulienergian hallintaan ja mitoitukseen liittyvät toiminnot. Myös eri energiamuotojen (mm. turve, bioenergia ja jätteiden energiakäyttö) päästöihin liittyvä tutkimus ja konsultointi ovat IL:n mahdollisuuksia. Musta hiili, metaani ja otsoni ovat nousemassa päästökysymykseksi. Aihe on myös keskeinen kansainvälisessä konsultoinnissa ja kehitysyhteistyössä.
16 Lisäpanostus ilmasto-, meri ja säämallitukseen Muutossignaali Kyky kehittää ja hallita malleja on yhä tärkeämpää IL:n palvelukyvyn ja tieteellisen tason kannalta. Sää-, ilmasto- ja meritiedolle on entistä suurempaa kysyntää yhteiskunnan eri sektoreilla. Kansainvälisesti panostetaan merkittävästi ns. seamless-ennustamiseen, joka kattaa skaalan lyhyistä ennusteista vuodenaikoihin ja vuosikymmenten skaalaan. IL:n operatiivisen ja tieteellisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää pysyä tällaisen kehityksen eturintamassa. Tavoitteet Toimenpiteet Nostetaan alan tasoa entisestään. Laaditaan IL:n mallistrategia, joka sisältää osaamisen tavoitetilan. Panostetaan lisäresursseja alalle strategian toteuttamiseksi. Valitaan strategiset kansainväliset kumppanit Riskit Mahdollisuudet IL ei kykene tyydyttämään alan asiakastarpeita; palvelut hankitaan muista lähteistä. IL:n tieteellinen kilpailukyky heikkenee. Valitaan huonosti toimiva mallinnuskonsortio. Lisäpanostus mahdollistaa alalla olevien asiakastarpeiden tyydyttämisen nykyistä paremmin. Eri toimijat tarvitsevat ratkaisujensa tueksi mm. pitkiä ennusteita, lähivuosikymmenten ilmastoskenaarioita ja todennäköisyysennusteita. 5.6 Henkisten voimavarojen hallinta Muutossignaali Laitoksen toiminnan ydin on haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tuloskeskeinen, asiantuntemustaan uudistava ja työstään innostunut henkilöstö. IL panostaa hyvään henkilöstöpolitiikkaan, jolla taataan laitoksen suorituskyky myös henkilöstömäärän vähentyessä.
17 17 Tavoitteet Toimenpiteet Il on hyvin johdettu työyhteisö, jossa on hyvä työilmapiiri ja motivoitunut henkilöstö. Osaamista uudistetaan aktiivisesti ja sen taso kasvaa entisestään. Säilytetään hyvä työtyytyväisyyskehitys. Säilytetään IL:n hyvä työnantajakuva. Varmistetaan kriittisten toimintojen osaamisen pysyminen IL:ssa Panostetaan uuden osaamisen kehittämiseen proaktiivisesti. Tuetaan henkilöstökiertoa ja - vaihtuvuutta. Panostetaan ikäjohtamiseen ja lopputyöuran yksilölliseen suunnitteluun. Edistetään huippuosaamista rekrytoimalla strategisille alueille ja tukemalla kansainvälistä vaihtoa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja työuran päättäminen tehdään hallitusti hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Uusille esimiehille järjestetään valmennusta ja tuetaan keskinäisten verkostojen syntymistä. Riskit Mahdollisuudet IL ei kykene säilyttämään nykyistä korkeaa osaamistasoa. Henkilömäärän liiallinen supistaminen heikentää laitoksen toimintakykyä. Epäonnistutaan eri ikäisten henkilöiden osaamisalueiden hyödyntämisessä. Valtion keskitetyt järjestelmät hidastavat toimintaa ja synnyttävät tyytymättömyyttä henkilöstössä. IL on osaava ja innovatiivinen työyhteisö, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin ja edustaa alansa kansainvälistä kärkitasoa. IL on hyvin johdettu työyhteisö, jossa toiminnan tehokkuus yhdistyy eri ikäisten henkilöiden yhteistyöhön, kehittymiseen, uusiutumiseen ja työtyytyväisyyteen. 5. TULOSTAVOITTEET TUNNUSLUKUINA Seuraavassa taulukossa on esitetty alustavat tulostavoitteet, jotka tarkistetaan vuosittain Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa.
18 18 Ennusteiden osuvuus Tavoite 2016 Tavoite 2017 Tavoite 2018 Tavoite 2019 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk, % Lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk, % 71,5 71,5 71,5 71,5 Sateen ennustettavuus etukäteen, tuntia Tuulivaroitusten osuvuus, % Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % Palvelujen toimitusvarmuus Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuus, % Asiakastyytyväisyys Sidosryhmien tyytyväisyys (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 Asiakastyytyväisyys (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 Tutkimus Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm Ulkopuolinen tutkimusrahoitus, euroa Toiminnallinen tehokkuus Työn tuottavuuden vuosimuutos, % Kokonaistuottavuuden vuosimuutos, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Lisäksi laitos seuraa sisäisesti alla olevien mittareiden toteutumista. Henkisten voimavarojen hallinta Ennuste 2016 Ennuste 2017 Ennuste 2018 Ennuste 2019 Budjettirahoitetun henkilöstön määrä, htv Ulkopuolisella rahoituksella palkattujen määrä, htv Laitoksen henkilöstön määrä, htv Henkilöstön työtyytyväisyys, indeksi (1-5) 3,6 3,6 3,6 3,6
19 19 Ennuste 2016 Ennuste 2017 Ennuste 2018 Ennuste 2019 Ennusteiden osuvuus Lämpötilaennusteiden osuvuus 1-5vrk, % 73, Luova-tiedotteiden osuvuus, % 73,5 73,5 73,5 73,5 Luova-tiedote ennustettavuus, tuntia Palvelujen toimitusvarmuus Sääennusteiden toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 99,5 99,5 Asiakastyytyväisyys Viranomaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,0 4,0 4,0 Kansalaisten asiakastyytyväisyys (1-5) 3,9 4,0 4,0 4,0 Tutkimus Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS Menot (1000 euroa) Palkat Kulutusmenot Investoinnit Menot yhteensä Tulot (1000 euroa) Maksullinen palvelu Ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulot yhteensä Rahoitus (1000 euroa) Tulorahoitus Nettomääräraha Rahoitus yhteensä Henkilöstö (htv) Tuloilla rahoitetut Talousarviosta rahoitetut Henkilöstö yhteensä henkilömuutos/v
20 20 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus perustuvat nettobudjetointiin. Lähtötilanteena on esitetty TTS-kautta edeltävä vuosi Voimavarasuunnitelmassa on otettu huomioon tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta johtuvat nettomäärärahan vähennykset sekä uudet määrärahaleikkaukset. Suunnitelma on tehty olettaen, että nettomäärärahasta tehdyt vähennykset saadaan vain osittain tutkimustuloina takaisin. Tämän takia henkilömäärän arvioidaan vähenevän suunnittelukaudella 110 henkilötyövuotta. Datan avautumisen johdosta tulorahoitettua henkilöstöä siirtyi talousarviorahoitukseen. Tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus taas siirtää ennen talousarviosta rahoitettuja henkilöitä kilpailtuun tulorahoitukseen. TTS-kauden kulutusmenot on arvioitu kauden alussa yli vuosittaisen kehyksen olettaen, että käytettävissä on edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja. Tilanne tasoitetaan vuonna 2015 aloitettavilla sopeuttamistoimenpiteillä. Lukuihin ei sisälly seuraavat priorisoidut välttämättömät hankkeet, joiden osalta määrärahatarpeet on esitetty kehittämisehdotuksena: 1. kansainvälisten jäsenmaksujen noususta aiheutuva määrärahatarve 2. suurteholaskentakapasiteetin uusiminen kahden säätutkan hankkiminen verkoston täydentämiseksi.
1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 9 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 10
1 SISÄLLYS. 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 9 3. TOIMINTA-AJATUS 9 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 10 5. MUUTOSSIGNAALEISTA JOHDETUT TAVOITTEET PAINOPISTEALUEITTAIN
LisätiedotILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025
ILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025 JOHDANTO Ilmatieteen laitoksen strategiakokonaisuuteen kuuluu visio, toimintaajatus, arvot, toiminnan kulmakivet sekä niihin liittyvät tavoitteet. Strategisiin tavoitteisiin
Lisätiedot1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 8 3 TOIMINTA-AJATUS 8 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 9
1 SISÄLLYS. 1. HALLITUSOHJELMA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 8 3 TOIMINTA-AJATUS 8 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 9 5. TULOSTAVOITTEET TTS-KAUDELLA 9 5.1. Tavoitteet 10 5.2. Riskienhallinta
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotILMATIETEEN LAITOS Yleisesittely. Marko Viljanen
ILMATIETEEN LAITOS Yleisesittely Marko Viljanen P. Taalas 2 PALVELUJA & YHTEISKUNTAA PALVELEVAA TUTKIMUSTA 10 htv 300 htv 370 htv 2014 budjetti 76 M, 37 % ulkopuolista (tutkimuksesta 63 %) 693 htv, 66
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotSäätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä
Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotHallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi
Hallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi Liikenne- ja viestintävaliokunta Toimialajohtaja Rami Metsäpelto 12.4.2018 Liikenneviraston
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotÄlyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotHE 61/2018 vp: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 9.5.
HE 61/2018 vp: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 9.5.2018 Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio
LisätiedotMiksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotMillaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotValtorin strategia. Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa
Valtorin strategia Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa 26.10.2017 TORI Töissä valtiolla sujuvammin Valtorin strategia Visio Luotettu ja toiminnan kaikissa tilanteissa turvaava Tuotamme valtionhallinnon
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotSäähavaintopalvelu (SHAPE)
Säähavaintopalvelu (SHAPE) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan säähavaintopalvelu Tiesääpäivät 3.6.2013, Jani Poutiainen Tausta projektille Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Ensimmäisenä
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotSelonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Liikenne- ja viestintävaliokunta Osastopäällikkö Tomi Harju
Selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Osastopäällikkö Tomi Harju Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Selonteko julkisen talouden
LisätiedotValtorin strategia Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti
Valtorin strategia Valtorin strategia Visio, toimintaajatus ja arvot Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti Tuotamme valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut sekä korkean varautumisen ja
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotInnovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT
Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja
LisätiedotEGLO ohjelman loppuseminaari
EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotHallituksen esitys (6/2018 vp) eduskunnalle laiksi Ilmatieteen laitoksesta. Liikenne- ja viestintävaliokunta klo 12
Hallituksen esitys (6/2018 vp) eduskunnalle laiksi Ilmatieteen laitoksesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.3.2018 klo 12 Tommi Nieppola, LVM, erityisasiantuntija 1 Nykytilan arviointi Arvoisa puheenjohtaja,
LisätiedotArktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes
Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous
LisätiedotMistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?
Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotHyvinvointi uhattuna!
Uusien hyvinvointipalvelujen kehittämisen eturintamassa Agora Päivä 23.10.2013 Antti Hautamäki Johtaja Tutkimusprofessori Agora Center 2 Hyvinvointi uhattuna! Hyvinvointivaltiota uhkaa palvelujen rapautuminen
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotLiikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä
Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä Päivi Nuutinen, Liikennevirasto 8.5.2018 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston strategia 2016-2020 LUOTETTAVAT DIGITAALISET PALVELUT
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotRUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014
RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset
LisätiedotSääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita
Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotTiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.
Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotBitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotFintrip mahdollistajana ja vaikuttajana
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip mahdollistajana ja vaikuttajana Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013 Pekka Plathan, LVM Etunimi.sukunimi@lvm.fi
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotEspoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotJäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?
Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotSuomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus Osastopäällikkö Ilona Lundström 17.3.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotValtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016
Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
Lisätiedot