RUMA LEPPÄKERTTU. Kokemukseni saduttamisesta esikouluikäisten lasten kanssa
|
|
- Kirsi Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RUMA LEPPÄKERTTU Kokemukseni saduttamisesta esikouluikäisten lasten kanssa Piritta Mantere Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö
2 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto, Sosionomi (AMK) Piritta Mantere Järvenpää sivua, 2 liitettä Ruma leppäkerttu Kokemukseni saduttamisesta esikouluikäisten lasten kanssa Opinnäytetyön tarkoituksena on saduttamis-menetelmän teoriaan nojautuen rakentaa pohja sadutuskokemukselleni, sekä tuoda esille ja dokumentoida lasten omaa kulttuuria. Työn aineisto perustuu omiin havaintoihini ja kokemuksiini saduttamishetkistä sekä lasten piirustuksiin ja satuihin. Menetelmän teoreettinen materiaali perustuu kirjallisuusja internet-lähteisiin. Opinnäytetyön prosessi lähtee liikkeelle saduttamisen teoriasta, joka luo perustan omalle saduttamiskokemukselleni, sen käynnistämiselle ja johtopäätöksille. Loppuun on liitetty myös kokemukseni tuotos; lasten oman satukirjan käsikirjoitus. Saduttaminen on menetelmänä hyvin yksinkertainen, sillä se ei vaadi kuin aikaa, kynän, paperia, halua kertoa toiselle ja halua kuunnella toista. Saduttamisen viehätys onkin sen helppoudessa, mutta toisaalta sen vaikeudessa. Ei ole aina helppoa olla avoimena ajatuksille, sekin vaatii harjoittelua. Asiasanat: Säilytyspaikka: Lasten omat kertomukset, lasten oma kulttuuri, sadutus, esiopetus Diakonia-ammattikorkeakoulu/Järvenpään yksikkö/ Seurakuntaopiston kirjasto
3 DIACONIA POLYTECHNIC JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT ABSTRACT Piritta Mantere Järvenpää, Autumn pages, 2 appendices Ugly Ladybird - Experiences in Storycrafting with Preschool Children The purpose of this final thesis is to present a storycrafting method, its theory and to present and document children s own culture. One purpose is also to deepen my knowledge and experiences about the method. The material of this story is based on my own observations and experiences about storycrafting situations and children s drawings and stories. The theoretical material in this thesis is based on literature and internet sources. The process of this final thesis starts from the theory of storycrafting. It creates the basis for my own storycrafting experiences and conclusion. The manuscript of a children s story collection book, the result of my practical work, is included as an appendix to this thesis. Storycrafting is a very simple method. All you need is time, a piece of paper, a pen, a will to tell a story and a will to listen. The attraction of storycrafting is in its easiness, but also in its difficulty. It is not always easy to be open to one s thoughts, it needs practice, too. Keywords: Deposited: Children s own stories, children s culture, storycrafting method, early education Diaconia Polytechnic/The Library of Järvenpää Training Unit
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO SADUTTAMINEN Saduttamisen synty Sadutus-menetelmän teoreettinen tausta Sadutuksen mahdollisuudet Sadutus dokumentoinnin välineenä Sadutus dysfaattisten lasten työvälineenä Sadutus lastensuojelutyössä SADUTUS-MENETELMÄN VAIHEET HYPPYNI SATUJEN MAAILMAAN Tavoitteeni Toteutusympäristö Toteutus Kirjallisuuteen perehtyminen Alkuvalmistelut Saduttaminen päiväkodeissa Hansin päiväkoti Hirsimäen päiväkoti Valmiit sadut AJATUKSIA SATUMATKASTANI Kertomusten kirjaaminen Mistä kaikki aiheet? Saan näyttää satuni muillekin ja nähdä myös muiden sadut Saduttaminen lastenkulttuurin dokumentoijana Pojat ja tytöt Arat ja vilkkaat lapset...18
5 II 5.7. Lasten itsetunto Haluan kertoa Muutos omaan työskentelyyn Oma kehittyminen saduttajana SADUTTAMINEN TYÖSSÄNI ESIKOULUNOPETTAJANA Ryhmäyttäminen Dokumentointi Miten saduttaminen näkyy joka päiväisessä toiminnassa? LOPUKSI LÄHTEET...26 LIITTEET
6 1. JOHDANTO Kun puhumme lasten kulttuurista, puhummeko silloin aikuisen tekemästä teatterista, kirjoista tai sävellyksistä, vai puhummeko lasten itse tekemästä kulttuurista? Pääsääntöisesti kaikki lasten kulttuurimme on aikuisten tekemää, tai ainakin dokumentoitu aineistomme. Lapset kyllä tuottavat omaa kulttuuria; piirrustuksina, majoina, leikkeinä jne. mutta dokumentoidaanko niitä mitenkään? Yleensä esimerkiksi piirrustukset tms. tarhassa tehdään vietäväksi kotiin ja dokumentoitaviksi siellä. (Karlsson 1999, ) Ajatellessamme lastenkulttuuria se voitaisiin myös käsittää aikuisen ja lapsen yhdessä tuottamaksi. Tällaisesta kulttuurin tuottamis-ajatuksesta lähti liikkeelle Satukeikkaprojekti, joka toteutettiin saduttamis-menetelmällä. (Karlsson 1999, ) Mielenkiintoni saduttamis-menetelmän käyttöön heräsi jo vuonna 1998 lastenohjaajakoulutukseni aikana. Olin päiväkotiharjoittelussa Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvenpään yhdistyksen ylläpitämässä esikouluryhmässä ja siellä pääsin ohjaajani avustuksella kokeilemaan saduttamista lasten kanssa. Tämän jälkeen olen käyttänyt saduttamista työmenetelmänä sekä harjoitteluissani että työtehtävissäni. Kiinnostukseni aiheseen on pysynyt yllä sen vaativuuden, opettavaisuuden ja lapsen arvostamisen takia. Menetelmän käyttö vaatii aikuiselta paperia, kynän, aikaa ja herkät korvat. Periaatteessa tätä voi tehdä jokainen aikuinen jokaisen lapsen kanssa (Karlsson 1999, 171), mutta käytännössä se vaatii, että sinulla on halua kuunnella lasta ja haluat herkistää korvasi heidän ajatuksilleen. Opettavaisuudesta puhuttaessa tarkoitan sillä aikuisen oppimista kuuntelemaan lasta ja löytämään näistä saduista informaatiota, jota lapset eivät muuten kerro. Minulle tärkeää kaikessa omassa työskentelyssäni on lapsilähtöisyys ja sitä kautta tietenkin lapsen arvostaminen (tekemisen, mielipiteiden, tunteiden jne.). Tällä menetelmällä voidaan konkreettisesti näyttää lapselle, että sinä osaat ja minä arvostan sinua. Kuten yksi työntekijä, joka osallistui lasten saduttamiseen Satukeikka-projektissa, sanoo: Ainutlaatuista oppia uusi pedagoginen menetelmä, joka
7 2 on niin lapsilähtöinen ja opettaa aikuisia kaiken aikaa ymmärtämään yhä enemmän (Karlsson 1999, 164). Opinnäytetyössäni syvennänkin tietämystäni ja kokemustani saduttamis-menetelmästä. Tämä siksi, että haluan harjaannuttaa omaa korvaani kuulemaan lapsia ja heidän ajatuksiaan paremmin. Toisekseen haluan myös oppia tämän menetelmän käyttöä enemmän käytännössä, koska opiskeluaikana siihen ei montaa mahdollisuutta tarjoudu. Kolmantena lähtökohtana työlleni on se, että haluan tuoda esille ja dokumentoida lasten aivan itse tekemää kulttuuria. Niinpä lähdin saduttamaan lapsia päiväkoteihin ja kokosin heidän satunsa satukirjan käsikirjoitukseksi. Opinnäytetyössäni käsittelen saduttamisen teoriaa, omaa prosessiani ja kirjani käsikirjoitukseen liittyviä asioita. Liitteenä on myös satukirjan käsikirjoitus, koska haluan tarjota mahdollisuuden muillekin nauttia näistä tarinoista ja samalla tuoda esille lasten omaa kulttuuria
8 3 2. SADUTTAMINEN 2.1. Saduttamisen synty Saduttamis-menetelmä sai alkunsa jo 1970-luvun loppupuolella, kun Monika Riihelä alkoi kehitellä tätä menetelmää koulupsykologin työssään. Hän sai innostuksen kehittelyyn, kun hän huomasi, että lasten omat ajatukset jäivät psykologisia testejä ja ammattimaisia kysymyksiä käytettäessä taka-allalle. Näillä perinteisillä menetelmillä ei lasten omaa ajatusmaailmaa saatu esille. (Karlsson 2000, 90.) Ensimmäinen kehittelyn aste syntyi psykologien käyttämästä Draw-a-personpiirrostestistä, jota Riihelä muutti siten, että piirokseen lisättiin lapsen oma tarina luvun alussa menetelmä sai kehitykselleen jatkoa ja syntyi haastattelumenetelmä lasten aikakortit. Näitä ajan kulumista kuuvavia kortteja käytettiin selvittämään lasten käsityksiä aikaan liittyvistä ilmiöistä ja niiden syy- ja seuraussuhteista. Tämän menetelmän lähtökohtana oli siis selvitellä mitä ja miten lapsi ajattelee, sekä miten hän perustelee johtopäätöksensä. Tämä oli jo esiaste varsinaisesta saduttamismenetelmästä, sillä tehtävälle esitehtävänä toimi lapsen piirrustuksestaan kertoma tarina. (Karlsson 2000, ) ja 1990-lukujen taitteessa tätä lasten kertomusten kirjaamista kokeiltiin jo useissa koulutuksissa ja kehittämishankkeissa. Menetelmää kehitettiin edelleen ja sen ensimmäinen laajempi soveltaminen tapahtui vuosina Satukeikkaprojektissa. (Karlsson 2000, 91.) Satukeikka-projekti alkoi vuonna 1995 Suomesta 23 paikkakunnalta ja laajentui vuoden 1996 vuoden aikana kaikki Pohjoismaat käsittäväksi tutkimus- ja kehittämishankkeeksi (Karlsson 1999, 77, 81). Satukeikka-projektissa haluttiin antaa lapsille puheenvuoro heidän omien kertomusten välityksellä. Nämä kertomukset postitettiin toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan, jossa ne luettiin esimerkiksi toisen päiväkodin lapsille. Lukemisen jälkeen he vastasivat taas vuorostaan omalla satukirjeellään. Satukeikkailussa ei ollut tarkoitus selvittää lasten kertomusten kautta ammattilaisten mielessä olevaa kysymystä, johon odotetaan tietynlaista vastausta, vaan kiinnostuksen kohteena olivat kertomus ja sen sisältö.
9 4 (Karlsson 2000, )(Kemppainen & Riihelä 2000, 90.) Saduiksi projektissa tulkittiin kaikki, minkä lapsi itse määritteli saduksi (Karlsson 1999, 87). Satukeikka-projektin tavoitteena olivat: - nauttia lasten omasta kulttuurista; - tarjota lasten omalle ajatustenvaihdon verkostolle toimintaedellytykset; - tehdä lasten oma kulttuuri näkyväksi ja arvostetuksi osaksi heidän arkeaan; - tallentaa tarinankerrontaperinnettä ja antaa tilaa ilmaisulle; - saada eri kielet ja tavat puhua käyttöön ja talteen; - houkutella aikuiset lapsiammattilaiset hyviksi kuuntelijoiksi ja - ottaa pedagogisen työn pohjaksi lasten ajatukset ja heiltä opitut asiat. (Karlsson 1999, 83.) 2.2. Sadutus-menetelmän teoreettinen tausta Sadutus-menetelmässä tiedonkäsitys on lasta arvostava eikä vuorovaikutustapahtuma toimi perinteisen mallin mukaan. Menetelmää käytetään myös dokumentoinnin ja havannoinin välineenä, mutta ei vain palvelemaan aikuisen tiedon tarvetta. Saduttamalla aikuisten asenteen ovat muuttuneet lapsilähtöisempään suuntaan. Saduttamis-menetelmän dynaaminen ja suhteellinen tiedonkäsitys näkyy siinä, että lasten ajatukset kirjataan sellaisenaan ilman arviointia ja tulkintaa. Tässä menetelmässä ei ole edes mahdollista tehdä arviointia, koska ei ole olemassa oikeita eikä vääriä vastauksia. Mielenkiinto on ainoastaan siinä, mitä lapsi ajattelee ja miten ajatuksensa kertoo. Kerrontaa ei johdatella aikuisen kysymyksillä tai aiheenvalinnalla. (Karlsson 2000, 92.) Myös perinteinen vuorovaikutustapahtuma on kokenut muutoksen tämän menetelmän kohdalla. Ei pitäydytä perinteisessä aikuinen puhuu ja lapsi kuuntelee - mallissa, vaan roolit ovat vaihtaneet paikkaa. On siirrytty kyselevästä ja arvioivasta vuorovaikutuksesta demokraattiseen ja kuuntelevaan vuorovaikutuskulttuuriin. Näin saadaan toiminnasta myös ammattilaiselle haasteellinen; hän joutuu nyt opettelemaan uuden toimintamallin ja arvioimaan omaa työskentelyään. (Karlsson 2000, 92.)
10 5 Sadutus-menetelmällä pyritään lapset saamaan myös eroon ns. aikuinen tietää oikean vastauksen, mutta kysyy minulta silti - tavasta. Eli lapselta kysytään jotain, johon aikuisella on oikea vastaus ja lapsi vastaa niin kuin hänen oletetaan vastaavan. Saduttamisessa tästä pyritään eroon sanatarkalla kirjaamisella, jolla osoitetaan lapselle, että ajatuksesi ovat mielenkiintoisia ja kirjaamisen arvoisia. Tällöin lähtökohtana ja sisältönä toiminnalle ovat lasten tiedot, taidot, kyvyt ja kokemukset. (Karlsson 2000, 93.) Sadutusta käytetään myös dokumentoinnin ja havainnoinnin välineenä, mutta tässäkin on eroa perinteiseen tapaan. Normaalisti dokumentointia ja havainnointia käytetään, kun aikuinen haluaa jotakin nimenomaista tietoa lapsesta tai tämän toiminnasta. Sadutuksessa sitä käytetään säilyttämään lapselle tärkeitä asioita. Erona on myös se, että tämä sadutuksen yhteydessä tapahtuva dokumentointi tehdään julkista käyttöä varten, ei ainoastaan dokumentoijan omaan käyttöön. (Karlsson 2000, 93.) Myös yksilökeskeisyys häviää käytettäessä saduttamis-menetelmää, sillä nyt toiminnassa on keskeisintä se, mitä tapahtuu toimijoiden välillä. Kertomatilannehan on tietynasteinen vuoropuhelu. Ollaan siis päästy yhteisölliselle tasolle. Yhteinen tilanne ja ilmapiiri synnytävät tarinan. Näin sillä on merkitystä niin lapselle kuin aikuisellekin ja molemmat osapuolet voivat löytää siitä omat mielenkiintonsa kohteet. (Karlsson 2000, 93.) Oleellista menetelmän käytössä on myös aikuisten ja ammattilaisten ajatusten muuttuminen lapsikeskeisempään suuntaan ja näin herkistää heidän korvansa lasten aloitteille. Tätä varten ammattilaisten ja aikuisten reflektoivat tapaamiset ovat erittäin tärkeitä, sillä ne auttavat heitä oppimaan ja ymmärtämään tätä herkkää lasten kuuntelun lajia. (Karlsson 2000, 93.)
11 Sadutuksen mahdollisuudet Sadutusta on myös käytetty muihin tarkoituksiin kuin pelkästään säilyttämään ja julkistamaan lasten kulttuuria. Sitä on käytetty dokumentoinnin välineenä projekteissa ja tutkimuksissa, työmenetelmänä erityislasten kanssa sekä lastensuojelussa Sadutus dokumentoinnin välineenä Dokumentoinnin välineenä saduttamista on käytetty lasten LUMA-projektissa sekä tutkimuksessa siitä, millaista tietoa lapsilla on käsitteestä perhe. Pienten lasten LUMA oli Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) koordinoima hanke, jossa kuunneltiin lasten matematiikkaan ja luontoilmiöihin liittyviä ajatuksia ja toteutettiin projekteja yhdessä lasten kanssa (Rutanen & Riihelä (toim.) 2000, 7). LUMA-projektissa saduttaminen todettiin tärkeäksi dokumentoinnin välineeksi, sillä näin saatiin selville, mitä lapset tekivät omille kysymyksilleen. Jotta lasten pohdinnat saatiin esille, oli aikuisen hiljennyttävä omien tilaa vievien kysymystensä kanssa ja annettava tilaa lapsille ja tähän saduttaminen tarjosi mahdollisuuden. (Rutanen & Riihelä (toim.) 2000, 58.) Tutkimuksessa Lapsi on lapsi niin kauan että äiti ja isä kuolivat perhe lasten sanoin lähdettiin tutkimaan mitä lapset ajattelevat perheestään ja miten he kuvaavat perheenjäseniään ja heidän tekemisiään. Tutkijat etsivät tietoisesti aineistonkeruu menetelmikseen ei-kyseleviä menetelmiä ja saduttaminen oli yhtenä menetelmänä mukana. Tutkijoiden mielestä lasten omaama tieto tulee esille kuuntelemalla lasten käsityksiä ja ajatuksia sekä tallentamalla ja analysoimalla heidän leikkejään. (Riihelä, Karimäki, Karlsson, Kemppainen & Rutanen 2001, www-dokumentti.)
12 Sadutus dysfaattisten lasten työvälineenä Saduttamista on käytetty mm. dysfaattisten lasten kanssa. Kielellisesti heikomalla olevat lapset ovat satuja ja tarinoita kertoessaan usein ensimmäisiä kertoja kohdanneet ymmärrystä omalla kielellään eli sillä kielellä, jota asiantuntijat nimittävät puutteelliseksi ja virheelliseksi. Puheesta puuttuvat äänteet on jätetty pois myös satua kirjoitettaessa ja luettaessa, ellei lapsi itse ole halunnut tekstin korjaamista. (Riihelä 2001, www-dokumentti.) Saduttaminen on nähty tekijänä, joka tuo esille niitä asioita, joiden varassa kielellisesti heikon lapsen itsetunto kasvaa. Saduttamisessa lähdetään liikkeelle lapsen osaamisesta, aktiivisuutta ja luovuutta hänen omassa kerronnassaan ja tarinoissaan sen sijaan, että lasta määriteltäisiin hänen ongelmiensa kautta. Samalla dokumentoidaan lasten kertomuksia, joiden kautta voidaan seurata heidän kielellistä kehittymistään. (Riihelä 2001, www-dokumentti.) Erään dysfaattisen lapsen kokemus saduttamisesta ja satukeikkailusta: helsinkiläinen puhumisen vaikeuksista kärsivä tyttö huudahti ilahtuneena kuultuaan kotkalaisen tytön sadun: Toihan puhuu samalla tavalla kuin minä! (Riihelä 2000, ) Sadutus lastensuojelutyössä Sadutusta on ryhdytty käyttämään myös lastensuojelutyössä. Epäilykset menetelmää kohtaan ovat vielä suuret, sillä ajan ei katsota riittävän saduttamiseen. (Riihelä 2001, www-dokumentti.) Tästä johtuen tutkittua tietoa aiheesta on vielä hyvin vähän. Muutama esimerkki löytyy kuitenkin sijoitettujen tai sijaishoidossa olevien lasten kohdalta. Lastensuojelutyössä sadutuksen tavoitteet ovat hieman erilaiset. Tärkeimmiksi tavoitteiksi tällä hetkellä ovat nousseet lapsen kuunteleminen, tiedon saaminen hoitavalle henkilökunnalle ja tiedon välittäminen vanhemmille. Tärkeintä on tietenkin lapsen kuunteleminen ja tällä tavalla hänen äänensä esille tuominen. Joissain
13 8 lastensuojelun yksiköissä on jopa hyödynnetty tätä menetelmää hoitosuunnitelmapalavereissa. (Alanko 1999, www-dokumentti.) Tässä esimerkkinä erään sijoitetun tytön kertoma satu, jossa hän kertoo haluavansa takaisin kotiin. Tätä satua käytettiin kyseisen tytön huostaanottoa käsittelevässä neuvottelussa. (Riihelä ym. 2001, www-dokumentti.) Eskimo-satu Kaukana pohjoisessa oli pieni kylä ja kesä oli mennyt ja tuli talvi. Eräänä päivänä he lähtivät kalastamaan ja eskimo-tyttö olisi halunnut mukaan. Sitten he lähtivät kalastamaan. Ja eskimo-tyttö puki päälleen turkin ja nahkaiset housut ja myös nahkaiset lapaset. Sitten eskimo-tyttö puki valjaat koiralleen. Sitten he lähtivät matkaan ja tuli jäätikölle. Hän oli eksynyt kodistaan. Siältä reiästä tuli höyryä ja sitten näkyi mursun viikset. Ja Sitten näkyi mursun pää. Eskimo-tyttö säikähti. Sitten eskimo-tyttö sano vähän peloissaan: Kuka sinä olet? Minä olen mursu. Saat toivoa yhen toivomuksen, sen toteutan. Eskimo-tyttö sanoi: Haluan kotiin. Mursu sanoi: Selvä seuraa vain noita revontulia. Eskimo-tyttö lähti matkaan ja pääsi perille. Äiti- ja isä-eskimo halasivat häntä kun hän tuli kotiin. Sitten eskimo-tyttö sanoi äidilleen: En enää koskaan karkaa kotoa. Loppu. (Kemppainen & Riihelä 2000, 24.) 3. SADUTUS-MENETELMÄN VAIHEET Sadutuksen perusidea on hyvin yksinkertainen ja sadutustapahtuma etenee vaiheittain. Paikalla ovat kertoja tai kertojat sekä kirjaaja, välineiksi ei tarvita muuta kuin kynä ja paperia. Paikalla voi olla myös kuuntelijoita. (Karlsson 2000, 94.) Lapsi saattaa myös kieltäytyä kertomisesta, eikä siihen voida pakottaakaan. Toisten on helpompi aloittaa satuilu vasta kun on esimerkiksi kuullut toisten satuja. (Karlsson 1999, 91.)
14 9 Saduttaminen lähtee liikkeelle kirjaajan kehoituksesta: Kerro minulle satu tai tarina. Kirjoitan sen muistiin juuri niin kuin sen minulle kerrot. Sen jälkeen luen kertomuksen sinulle ja voit muuttaa sitä, jos haluat. (Karlsson 2000, 94.) Saduttamisen aloittaminen ja miten sen tekee, sekä asian selittäminen lapselle tai lapsille, jotka eivät ole ennen tällaista tehneet, on erittäin tärkeää. On tärkeä viestittää lapselle olevansa kiinnostonut hänen ajatuksistaan niiden vuoksi eikä vain esimerkiksi jonkun aikuisen tehtävän vuoksi. Lapset aistivat pian, mikäli et ole aidosti kiinnostunut heidän ajatuksistaan ja kertomuksen kertominen saattaa jäädä tekemättä. (Karlsson 2000, 173.) Jo tuttuna toiminnanmuotona sadutus voi innostaa myös lapset tekemään oman aloitteen tarinan kertomiseen. Lapsen aloitteenteko voi olla vain yksikertainen lause: Nyt se tulee! tai vaihtoehtoisesti ammattilaisella tai aikuisella tulee olla herkkyyttä huomata sadun syntymistilanne, etenkin aivan pienempien lasten kanssa. (Karlsson 2000, 126.) Toisessa vaiheessa ammattilainen tai aikuinen kirjaa tarinan tai kertomuksen sanatarkasti siinä muodossa kuin lapsi tai lapset sen kertovat. Kielioppivirheitä tai puhekielisyyttä ei korjata aikuisten luomien sääntöjen mukaisesti, näin haluttaan osoittaa lapselle, että hänellä on täysi pääntäntävalta omaan kertomukseensa. Aikuinen toimii siis tilanteessa vain apurina eli kertomuksen kirjurina. Jos kirjuri ei saa selvää lapsen puheesta, tulee hänen kysyä, mitä lapsi tarkoittaa, eikä olettaa asioita. Myös tällä tavoin lapselle välittyy tunne, että on todellakin kyse hänen tarinastaan. (Karlsson 1999, 93.) Se miksi tarina tai kertomus kirjoitetaan paperille eikä esimerkiksi nauhoiteta nauhurille johtuu siitä, että tarkoituksena on näyttää lapselle kirjoitetun kielen ja puhutun kielen väliset erot ja yhtenäisyydet. Sekä osoittaa kuinka lapsen puhuma kieli muuttuu tekstiksi ja siitä taas puheeksi. (Karlsson 1999, 93.) Lapsi voi myös kirjoittaa itse tarinansa. Kirjoitustaidon juuri oppineille se saattakin olla hauska tapa esitellä omaa osaamistaan, mutta valitettavan usein suurin osa energiasta menee oikeinkirjoitukseen ja käsialan tarkailuun, ja tällöin tarinan sisältö jää
15 10 pienemmälle huomiolle. Siksi myös kouluikäisten saduttaminen on toimiva menetelmä. (Karlsson 1999, 99.) Kolmannessa vaiheessa lapsen ilmoittaessa tarinan olevan valmis, aikuinen lukee sen hänelle. Kun kertomus on luettu, tarinan kertojalla on mahdollisuus korjata tai muuttaa tarinaansa haluamaansa muotoon. (Karlsson 1999, 99.) 4. HYPPYNI SATUJEN MAAILMAAN 4.1. Tavoitteeni Opinnäytetyöni tavoitteena oli syventää tietoani ja osaamistani saduttamismenetelmästä. Halusin myös dokumentoida ja tuoda esille lasten aivan itse tekemää kulttuuria. Lähdin tekemään sadutusta kahteen päiväkotiin ja kokosin sadut ja tarinat satukirjan käsikirjoitukseksi. Ja jotta nämä sadut todellakin jäisivät myös lapsille dokumenteiksi, annan molempiin päiväkoteihin omat kappaleet tästä satukirjan käsikirjoituksesta Toteutusympäristö Valitsin sadutusten kohderyhmäksi esikouluikäiset lapset eli 6-7-vuotiaat. Tämä siksi, että uskon sen tukevan omaa suuntautumistani esi- ja alkuopetukseen ja uskon sen hyödyttävän minua, kun opiskelen esi- ja alkuopetuspätevyyttä. Halusin myös, että saduttaminen oli täysin vieras menetelmä kohderyhmän lapsille, joten näin pääsin myös tarjoamaan näille lapsille uuden tavan ilmaista ajatuksiaan. Päiväkodit, joiden kanssa tein yhteistyötä, valitsin minulla jo olemassa olevien kontaktien perusteella. Sadutukset aloitin Vantaalta Hansin ympärivuorokautisesta päiväkodista ja toisen sadutuksen tein Hämeenlinnassa Hirsimäen päiväkodissa.
16 11 Esikouluryhmiä molemmissa päiväkodeissa on yksi ja lapsia ryhmissä on Vantaalla 21 ja Hämeenlinnassa 26. Tosin en tavoittanut kaikkia lapsia näistä ryhmistä, Vantaalla ympärivuorokautisuuden ja Hämeenlinnassa sairasteluiden takia Toteutus Kirjallisuuteen perehtyminen Ennen varsinaista saduttamis-tapahtumaa oli oleellista perehtyä kirjallisuuteen. Tämä siksi, että näistä teoksista sain ohjeita toimintani käynnistämiseen ja se antoi minulle varmuutta omaan toimintaani. Pääasiallisesti käytin kahta lähdeteosta oman toimintani tukemiseen: Liisa Karlssonin Saduttamalla lasten kulttuuriin Verkostotyön tuloksia Kuperkeikkakyydissä ja Liisa Karlssonin lapsille puheenvuoro Ammattikäytännön perinteet murroksessa. Näitä siksi, että näissä tutkimuksissa oli aiheena saduttaminen, joten toimintatavat olivat lähellä omaani. Teoksesta Saduttamalla lasten kulttuuriin Verkostotyön tuloksia Kuperkeikkakyydissä sain neuvot siihen, mikä on oleellista tällaisen toiminnan käynnistämisessä niin toiminnan tasolla kuin suunnittelun tasolla. Esimerkkeinä lupalaput lasten vanhemmille ja se, miten selittää lapsille miksi teen tällaista heidän kanssaan. Lupalappujen saaminen vanhemmilta antaa satujen täyden käyttöoikeuden, joten niiden tekeminen oli erittäin tärkeää. Etenkin tapauksessa, jossa aiotaan käyttää satuja julkisesti esim. kirjaan, toimittajalla on hyvä olla olemassa dokumentti käyttöoikeudesta. Ilman kirjan tietoa aiheesta en varmaankaan olisi osannut ajatella tätä asiaa. Tärkeä tieto oli myös se, miten kerron lapsille saduttamisesta ja siitä miksi teemme sitä. Selityksellä oli suora yhteys motivaatioon. Saduttamisen perusideahan on tehdä sitä lasten takia ja tästä neuvottiin lähtemään liikkeelle. Kirjassa todettiin myös, että lapsille
17 12 pitää kertoa rehellisesti saduttajan omat motiivit, koska tällöin ei jää kenellekään mitään epäselvää asian suhteen. Omaan toimintaani teoria toi varmuutta, sillä vaikka menetelmä on sinänsä yksinkertainen, ei se käytännön tasolla ole välttämättä niin yksinkertaista. Kun olin Liisa Karlssonin teoksesta Lapsille puheenvuoro Ammattikäytännön perinteet murroksessa lukenut muiden ammattilaisten kokemuksista tästä menetelmästä ja siinä onnistumisista ja epäonnistumisista, antoi se liikkumavaraa itselle. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi ei halua kertoa sinulle tarinaa oli helppo antaa periksi, eikä vain väkisin vaatia lapselta kertomusta. Joillekin lapsille pitää antaa enemmän aikaa sisäistää tällainen menetelmä kuin toisille. Karlssonin tutkimuksessa oli mm. todettu, että toiset lapset pystyivät aloittamaan satuilun vasta kuultuaan toisten lasten satuja Alkuvalmistelut Ensimmäisenä minun piti ottaa yhteys näihin kahteen päiväkotiin, selittää heille työni tarkoitus ja miten se tapahtuu, sekä kysyä heidän innostustaan olla mukana toteutuksessa. Molemmat päiväkodit lähtivät mukaan ja innostuivat ideasta, että voisivat näin käynnistää tällaisen työskentelymenetelmän myös päiväkodeissaan. Minun työskentelyssäni oli tosin se ero pelkkään saduttamiseen, että halusin lasten kertovan tarinansa piirtämänsä kuvan perusteella. Varasin molempia päiväkoteja varten ensin kolme päivää aikaa, mutta sovimme elävämme tarpeen mukaan. Eli jos tarvitsen lisää aikaa, niin sitä sovitaan lisää tai sitten jos en tarvitse, niin jätetään päiviä käyttämättä Ensimmäinen päivä oli tarkoitettu tutustumista varten ja seuraavat päivät saduttamiseen. Tässä vaiheessa tuli oleelliseksi myös suunnitella lupalaput lasten vanhemmille. Lapusta kävi ilmi kuka olen, mitä teen ja miksi sekä pyysin luvan saduttaa lasta, käyttää lapsen satuja opinnäytetyössäni ja mahdollisesti julkaistavassa satukirjassa. Hämeenlinnaan mennessäni korjasin Vantaalla tekemäni virheen lupalapun suhteen eli ymmärsin lisätä tähän lappuun, mihin mennessä haluaisin sen takaisin. (Liite1)
18 Saduttaminen päiväkodeissa Käytännössä saduttaminen tapahtui niin, että jokainen lapsi tuli vuorollaan luokseni sadutettavaksi. Yritin tehdä sadutukset niin, että se häiritsisi mahdollisimman vähän päiväkodin normaalia arkea. Jokaisen lapsen oli tarkoitus tulla luokseni yksin, mutta joissakin tilanteissa tein poikkeuksia ja tilassa olikin kaksi lasta kerralla. Lapset siis kertoivat minulle piirtämästään kuvasta, mikä on poikkeuksellista normaaliin saduttamiseen nähden, jossa sadut yleensä kuvitetaan vasta kertomisen jälkeen. Saduttamisen aloittamiseksi sanoin lapselle: Kerrotko minulle tarinan tuosta kuvasta tai siitä mitä siinä tapahtuu. Minä kirjaan sen ylös. Ja kun se on sinun mielestäsi valmis, minä luen sen sinulle. Jos haluat muuttaa tarinastasi jotain, niin teemme niin. Mutta jos et halua muuttaa, niin hyvä niin. Jouduin myös tekemään myönnytyksiä siinä, että autoin lapsia tarinan alkuun, jos he eivät millään keksineet mitään. Olin alun perin päättänyt etten johdattele minkäänlaisilla kysymyksillä lapsia. Käytin esimerkiksi kysymyksiä: Mikäs on tämän tytön lempi harrastus tai mitä hän tykkää tehdä muuten vaan? Onkos hänellä kavereita ja mitäs he tekevät kavereiden kanssa? Tällaisilla apukysymyksillä yleensä saatiin tarina alkuun Hansin päiväkoti Aloitin saduttamiset Vantaalta Hansin päiväkodista. Vantaalle mennessäni olin pyytänyt päiväkodin henkilökuntaa piirrättämään lapsilla etukäteen piirrustuksia. Lapset eivät tienneet, mitä varten he piirrustuksensa tekivät. Useimmilla lapsilla piirrustuksia olikin monta, mutta toisilla ei ollenkaan. Lapset saivat itse valita näistä piirrustuksistaan sen, josta halusivat kertoa minulle tarinan. Niiden lasten kohdalla, joilla ei ollut piirrustusta, päädyin kuitenkin saduttamaan heidät, vaikka en varsinaisesti voi niitä sadutuksia käyttää satukirjani toteutuksessa. Hansin päiväkodissa olin kolme päivää. Ensimmäisen päivän olin vain tutustumassa ja mukana heidän arjessaan, jotta tulisin lapsille tutuksi ja heidän olisi helpompi kertoa minulle tarinoitaan. Tosin tässä tuli ongelma vastaan, koska kyseessä oli
19 14 ympärivuorokautinen päiväkoti ja lapset ovat enemmän tai vähemmän epäsäännöllisesti paikalla. Tämän esikouluryhmän 21:stä lapsesta tavoitin Hirsimäen päiväkoti Hämeenlinnaan mennessäni muutin menetelmääni sen verran, että lapset piirsivät piirroksensa vasta minun ollessani paikalla. Piirtämisen aikana keskustelin lasten kanssa kaikenlaisista asioista, mistä he halusivat keskustella. Tässäkään tapauksessa lapset eivät tienneet piirtävänsä piirustusta tarinaa varten. Hirsimäen päiväkodissa olin kaksi päivää. Siellä aloitin sadutukset heti, koska muutin lapsiin tutustumistaktiikkani toisenlaiseksi. Kävin alkuun kertomassa kaikille lapsille yhteisesti kuka olen ja mitä teen heidän kanssaan, ja tämän jälkeen aloitin sadutukset Valmiit sadut Sadutettuani lapset kirjoitin heidän satunsa heti puhtaaksi satukirjan käsikirjoitusta varten. Fontiksi valitsin ns. tikkukirjaimet, jotta nämä kohta lukemaan oppivat lapset voisivat itse lukea näitä tarinoitaan. Alun perin ajattelin, että valitsen jollakin perusteella sadut, jotka tulevat satukirjaan, mutta totesin sen mahdottomaksi. Näissä saduissa ei ole olemassa kriteereitä, millä toinen satu olisi parempi kuin toinen. Päädyin ottamaan satukirjaan kaikki sadut, joihin vanhemmat antavat käyttöoikeuden, joten nyt tämä satukirjan käsikirjoitus koostuu piirustuksista ja niihin liittyvistä kertomuksista.
20 15 5. AJATUKSIA SATUMATKASTANI 5.1. Kertomusten kirjaaminen Karlsson mainitsee, kuinka aikuisen on osattava toimia vain kirjurina ja muistiinmerkitsijänä, ja kuinka tärkeää se on huomioida esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa lapsella on puhevika. Aikuisen on kysyttävä lapselta mitä hän tarkoittaa, eikä vain oletettava mitä lapsi on sanonut. (emt. 1999, 93.) Minulle oli aluksi suunnattoman vaikeaa aina keskeyttää lapsi ja kysyä, että mitä sinä tarkoitat? Tuli itselle sellainen olo, että aiheuttaa lapsen itsetunnolle ongelmia, kun joutuu koko ajan tarkentamaan hänen sanomisiaan. Piti aina vain miettiä mielessään, että sinä osoitat lapselle, että arvostat hänen ajatuksiaan juuri sellaisena kuin hän ne on sinulle sanonut. Toinen kirjaamiseeni liittyvä huomio oli se, että olin aivan auttamattoman hidas kirjuri. Jouduin aina sanomaan lapselle, että odotatko hetken, että saan kirjoitettua lauseesi loppuun, niin sen jälkeen voit jatkaa. En kuitenkaan huomannut tämän kuin kerran haittaavan lapsen kertomusta. Tällöin jouduin lukemaan kertomuksen melkein jokaisen lauseen jälkeen uudelleen. Muulloin huomasin lasten katselevan kirjoittamistani tai miettivän, miten tarina jatkuu. Joskus he jopa ihastelivat sitä, kuinka nopea olen kirjoittaamaan Mistä kaikki aiheet? Kun menin toiseen näistä päiväkodeista ja kerroin mitä teemme, yksi tyttö kysyi minulta, että mistäs ne tarinat pitää keksiä? Johon vastasin, että omasta päästä. Tyttö oli hetken ihan hiljaa ja kysyi minulta uudestaan, että ihan oikeastikko ne saa keksiä omasta päästä? Mihin vastasin, että sieltä ne juuri tulee tullakin. Kertomusten aiheina olivat niin prinsessat kuin vampyyritkin. Tarinoissa kerrottiin erilaisuudesta, ystävyydestä ja olipa seassa kauhujuttujakin. Joskus tarinat olivat jopa
21 16 niin jännittäviä, että kertojaakin alkoi pelottaa kesken tarinan kerronnan. Joskus kertomuksissa oli sotkettuna jokin tuttu satu, mutta silti silläkin sadulla oli nyt aivan uusi muoto ja juoni. Ihmettelin, mistä lapset keräävät nämä kaikki tarinoidensa aiheet ja kuinka paljon he tietävät erilaisista asioista. Mainitsemisen arvoista oli myös se, kuinka tuon ikäiset lapset pystyivät kertomaan jo aivan loogisia tarinoita. Joissakin tarinoissa oli aivan selkeä alku, keskivaihe ja loppu. Joskus nämä pienet tarinan kertojat yllättivät minut myös sanavarastollaan. Oli sanoja, joita ei luulisi tuon ikäisen ihmisen vielä ymmärtävän, mutta ilmeisesti he ne ymmärsivät, koska sanoja käytettiin aivan oikeissa asiayhteyksissä Saan näyttää satuni muillekin ja nähdä myös muiden sadut Tehdessäni sadutukset kahdessa eri päiväkodissa mahdollistan nyt lapsille vuoropuhelun heidän välillään tässä satukirjan käsikirjoituksessa, koska kokoan kaikki sadut samaan kirjaan ja toimitan sen molempiin päiväkoteihin. Sain huomata, että tämä näkökulma oli todella tärkeä myös lapsille. He nimenomaan tulivat kysymään minulta, että saavatko he varmasti myös sen toisen päiväkodin lasten sadut omaan kirjaansa. Eikä pelkästään tämä satukirja ollut heille tärkeä, vaan he halusivat myös nähdä muiden lasten valmiit sadut, kun olin lopettanut saduttamisen. Näitä satuja ei tarvinut edes lukea heille vaan riitti, että he näkivät paperit, niissä tekstin ja kuulivat tarinoiden nimet Saduttaminen lastenkulttuurin dokumentoijana Lasten itse tekemää kulttuuria on dokumentoitu todella vähän. Sen sijaan aikuisten tekemää kulttuuria tallennetaan koko ajan. Lapsilla ilmaisu tapahtuu sellaisella tavalla, joka harvoin tavoittaa meidän aikuisten mielenkiinnon. Siinä vaiheessa kun lapsi alkaa itse kirjoittaa, eli saavuttaa kirjoitustaidon, on hänellä mahdollisuus tallentaa omaa kulttuuriaan. Kirjoitustaidottomien lasten kohdalla se on äärimmäisen hankalaa.
22 17 Satukeikka-projektin tuotoksena saatiin muutamia lasten omia satukirjoja. (Karlsson 2000, ) Lasten omaa kulttuuria on tuotu näkyville näin vähän, joten yksi tällainen satukirja on oiva lisä dokumentoimassa tätä kulttuurin lajia ja tarjoamassa lapsille mahdollisuutta nauttia omasta kulttuuristaan. Siksi koin tarpeelliseksi lähteä toteuttamaan tällaista hanketta opinnäytetyössäni Pojat ja tytöt Lähtiessäni saduttamaan minulla oli ennakkoajatus siitä, millaisia satuja tytöt kertovat ja millaisia pojat kertovat. Kaikki tytöthän kertovat prinsessa satuja ja kaikki pojat kauhukertomuksia. Onneksi jouduin tässä kohdassa toteamaan olevani väärässä ennakko-oletuksineni. Jälkeen päin mietin, mistä johtui tämä ennakko-oletukseni, koska olen kuitenkin tehnyt saduttamista ennekin, eikä jakauma ole ollut ennenkään sellainen. Toinen ennakko-oletukseni liittyen poikiin ja tyttöihin oli, että tytöt ovat varmastikin paljon vilkkaampia kertomaan tarinoita kuin pojat. Suurimmalta osaltaan tämä olikin toisin päin. Tai paremminkin kyse oli siitä, kuinka nopeasti he pääsivät tarinankertomisen alkuun, pojilta se kävi nopeammin kuin tytöiltä. Tämä sama asia tuli myös ilmi Liisa Karlssonin tutkimuksessa Saduttamalla lasten kulttuuriin Verkostotyön tuloksia Kuperkeikkakyydissä. Pojat olivat olleet paljon vilkkaampia tarinankertojia, kun normaalisti vilkkaammat tytöt pysyttelivät taka-alalla poikien kertoessa tarinoitaan. Muutenkin pojat olivat olleet paljon innokkaammin saduttamisessa mukana kuin tytöt. (emt. 1999, 91.)
23 Arat ja vilkkaat lapset Ennen sadutusta mietin minkälaisia lapsia saan sadutettavaksi. Mietin sitä miten heissä näkyy kuka on arka tai ujo, ja kuka on vilkas ja sosiaalinen. Vantaalla tämä oli aistittavissa, mutta Hämeenlinnassa, paria poikkeusta lukuun ottamatta, minun olisi ollut mahdottomuus sanoa kuka on arka ja kuka vilkas. Vantaalla huomasi selkeästi ne lapset, jotka olivat ujompia ja arempia. Heihin oli vaikea saada vieraana ihmisenä kontaktia ja tarinan kertomisen alkuun pääsy vaati huomattavasti enemmän aikaa kuin vilkkaammilta lapsilta. Tosin uskon, että jos olisin käyttänyt myös Vantaalla samaa taktiikkaa kuin Hämeenlinnassa, ei ero olisi ollut niin suuri. Saduttaminen voi kääntää vilkkaan ja ujon roolit ihan toisin päin. Näin kävi toisessa näistä päiväkodeista, jossa henkilökunta sanoi minulle parista lapsesta, että nämä kyllä satuilevat sinulle pitkät tarinat. Todellisuudessa nämä lapset eivät pystyneet satuilemaan juuri ollenkaan. Toisista lapsista he olivat positiivisesti hyvin yllätyneitä millaisia tarinoita he kertoivat Lasten itsetunto Oli aivan upeaa seurata, kuinka lasten kasvoille nousi iloisia ja ylpeitä ilmeitä kun luin heille heidän kertomuksiaan. Tai silloin kun luin tarinaa ja lapsi nauraa omille vitseilleen. Erityisesti on jäänyt mieleen yhden pojan lausahdus, kun tarina oli luettu: Onko tuo todella minun tarina ja noin pitkäkin. Saanhan mennä näyttämään sitä eskarin opelle? Enemmän tietoa lasten itsetunnon kohennuksesta tuli henkilökunnalta, joka kyseli lapsilta sadutuksen jälkeen tapahtuneesta. Lapset kertoivat ylpeinä siitä kuinka vaikeaa oli tarinaa kertoa, mutta kuinka oli sitten lopulta saannut sen kerrottua. Ja toiset taas kuinka he kertoivat kaksikin tarinaa tai jopa vitsejä, jotka nekin kirjattiin ylös.
24 Haluan kertoa Lasten innostuneisuus ja toisaalta taas innostumattomuus yllättivät minut. Tässäkin oli eroavaisuutta näiden kahden päiväkodin välillä. Toisessa päiväkodissa lapset kyselivät koko ajan, koska on minun vuoroni ja saanhan minäkin varmasti kertoa oman tarinani. Toisessa päiväkodissa taas henkilökunnan oli sanottava, että kaikkien tulee tehdä tämä tai ainakin yrittää. Innostumattomuudesta huolimatta lapset kyllä kertoivat tarinoita, kunhan vain pääsivät alkuun. Toiset lapset olisivat halunneet tulla kertomaan uuden tarinan, kun saduttaminen oli lopetettu, kun taas toisille yhdenkin sadun kertominen oli välttämätön paha. Lasten innokkuudessa näkyi selkeä ero päiväkotien välillä. En tiedä, jos olisin keksinyt käyttää täysin samaa menetelmää molemmissa päiväkodeissa, olisiko lopputulos ollut erilainen Muutos omaan työskentelyyn Hämeenlinnaan mennessä muutin siis taktiikkaani hieman toisenlaiseksi kuin mitä käytin Vantaalla. Eli lapsi piirsi piirrustuksensa minun läsnäollessani ja juttelimme kaikenlaisista asioista hänen piirätessään. Näin jälkeen päin toivon, että olisin oivaltanut tuon asian jo ennen kuin lähdin saduttaamaan Vantaalle, sillä koen että sillä oli suuri merkitys kerrontatilanteeseen. Aikaa yhden lapsen kanssa tällä jälkimmäisellä metodilla meni huomattavasti kauemmin, ainakin puolet enemmän, mutta lopputulos oli, ainakin näiden lasten kohdalla, aikansa arvoinen. Kun lapsi sai ensin kertoa ja keskustella hänelle tutuista ja mielenkiintoisista asioista, hän rentoutui aivan silmissä. Ja kun lapsi sai aloittaa kanssakäymisen kanssasi vain vaikka piirtelemällä, eikä tarvinut heti ottaa suoraa kontaktia minuun, oli se selkeästi helpotus monelle lapselle. Tuntui, että näin heillä oli tilaa hengittää eikä heidän täytynyt heti olla minun kysyvän katseeni alla.
25 20 Myös se, että annoin heille aikaa miettiä piirtämistä ja tarinan aloittamista, niin että tein jotain muuta kuin tuijotin heidän piirtämistään tai odottaen tarinan aloittamista, oli vapauttava tekijä. Sanoin lapsille, että kertokaa minulle kun piirustus on valmis ja haluatte aloittaa, sen jälkeen keskityn pelkästään teihin. Tällä muutoksellani huomasin kuinka suuri merkitys omalla toiminnallani näissä tilanteissa oli, eli minulle vieraiden lasten kanssa työskentelyn aloittaminen olisi vaatinut alun perin vielä enemmän pohdintaa Oma kehittyminen saduttajana Uskon kyllä, että suuri merkitys myös lasten vapautumisen kannalta oli oma kehittymiseni saduttajana ja samalla oma vapautumiseni tilanteessa. Kun lapset huomasivat minun olevan luonnollinen, eikä minulla ollut kiire mihinkään, hekin rentoutuivat ja kiire loppui siihen. Joskus jopa niin, että aikakin tuntui pysähtyvän siihen. Esimerkiksi eräällä tytöllä oli niin paljon muuta asiaa kerrottavana, että häneltä meinasi piirtäminen ja tarinan kertominen unohtua kokonaan. Oma kehittymiseni antoi minulle tilaa ja varmuutta antaa tilaa lapselle ja hänen tarinalleen. En enää vaivautunut hiljaisuudesta ja lapsen miettimisajasta, vaan annoin heille vapauden tehdä sen aivan rauhassa. 6. SADUTTAMINEN TYÖSSÄNI ESIKOULUNOPETTAJANA Tällä hetkellä tarkastelen saduttamista uudesta näkökulmasta ja mietin sen soveltamista pidempiaikaisena menetelmänä esikouluryhmälle, sillä toimin esikoulunopettajana puolipäiväryhmässä. Olen pyrkinyt soveltamaan sitä erinäisissä muodoissa eri opetustilanteisiin.
26 Ryhmäyttäminen Saduttaminen on hyvä väline ryhmäyttämiseen. Saduttaminen ihan omassa muodossaan niin, että kerromme lapsiryhmän kanssa yhteisen sadun, jolloin he joutuvat toimimaan yhdessä ja tekemään kompromisseja tarinasta. Jo tarinan nimen keksiminen yhdessä voi tuottaa suuria ongelmia. Myös ryhmäyttämistä päiväkodin sisällä voidaan kokeilla saduttamalla; lisäämällä siihen satukeikkailu. Eli lähetämme yhdessä tehdyt sadut toiselle esikouluryhmälle ja odotamme niihin vastausta. Näin on luotu kontakti toiseen ryhmään ja samalla omaa verkostoa päiväkodin sisällä. Tämä palvelee myös sitä, että lapset tuntisivat toisten esikouluryhmien lapsia ennen kouluun menoaan, kun he ovat kuitenkin menossa samaan kouluun. Ryhmäyttäminen ei tarkoita pelkästään lasten ryhmäyttämistä, vaan myös aikuisten täytyy päästä jollain tavalla ryhmään mukaan. Tässä lasten saduttaminen auttaa luomaan avoimuutta ja luottamusta aikuisten ja lasten välille Dokumentointi Saduttamisesta opittu ajatus, että jokainen lapsen ajatus on tärkeä, on tuottanut minulle tavan dokumentoida asiat kirjoittamalla. Esikoulutuokioissa käydyt keskustelut kirjataan kaikki ylös sellaisenaan kuin ne sillä hetkellä käydään. Tämän jälkeen ne kirjoitetaan puhtaaksi ja siirretään lasten kasvunkansioihin. Dokumentointi tällä tavalla ei rajoitu pelkästään keskusteluihin, vaan sitä tehdään lasten leikeistä ja heidän välisistä keskusteluista. Myös nämä dokumentoinnit siirtyvät lasten kansioihin, mistä myös vanhemmilla on mahdollisuus nähdä ne. Tarkoituksena olisi kerätä lapsille oma satukirja, joka tulisi osaksi kasvunkansiota. Näin voisimme käyttää näitä satuja myös tarkastellessamme lasten kehitystä. Kirja olisi muisto esikouluvuodesta ja tällä tavoin toivoisin myös vanhempien innostuvan tämän menetelmän käytöstä lastensa kanssa.
27 Miten saduttaminen näkyy joka päiväisessä toiminnassa? Saduttaminen ja sen soveltaminen näkyy työssäni joka päiväisessä toiminnassa. Lapsilla on mahdollisuus joka päivä kertoa omat asiansa aamupiirissä, jokaisella on oma puheenvuoro toisten kuunnellessa. Aikaa löytyy myös niille lapsille, jotka eivät halua puhua kaikkien kuullen. Silloin voi tulla keskustelemaan kahden kesken, kunhan pyytää sitä aamupiirissä. Kaikesta mitä teemme (piirustukset, askartelut, esikoulutehtävät, yms.) saa kertoa, jos niin haluaa. Olen piirrättänyt lapsilla ihan saduttamistarkoitukseen piirustuksia, mutta sadun voi kertoa myös ilman sitä. 7. LOPUKSI Mitä sadutus siis on? Se on halua kertoa ajatuksiaan toiselle. Se on halua kuunnella toisen ajatuksia. Se on toisen ajatusten arvostamista. Se on ajatusten, huumorin, ihmettelyn ja jännityksen yhdessä jakamista. Se on yhdessäolosta nauttimista. Se on kertojan ajatusten, tarinan kirjaamista. Se on kertojan ajatusten, tarinan ääneen lukemista. Se on kertojan ajatusten, tarinan säilyttämistä. Se on uuden kertomakulttuurin synnyttämistä ja taltiointia. (Karlsson 2001, www-dokumentti.) Parhaimmillaan saduttaminen on siis kaikkea tätä. Tällaiseen tilanteeseen pääseminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Vaikka menetelmä onkin yksinkertainen, ei aikuisten ole aina helppoa kuunnella ja olla avoimena lapsen ajatuksille. Itselläni huomasin saduttamisen sujuvan vasta toisessa päiväkodissa tällä tavalla, eli minullakin se vaati aikansa ennen kuin pääsin tällaiseen tulokseen, vaikka olinkin käyttänyt menetelmää jo aikaisemminkin moneen otteeseen vuosien aikana.
28 23 Menetelmän käyttöön vaikuttaa myös se, ovatko lapset sinulle tuttuja vai eivät. Tilanne ei ollut vaikea pelkästään lapselle, kun saduttajana oli vieras ihminen, vaan se oli sitä aluksi myös minulle. Omalla käyttäytymiselläni teen saduttamis-tilanteen ja vaikutan myös lopputulokseen. Oli vaikuttavaa huomata kuinka lapset imevät tilanteen ilmapiirin minusta. Tämän huomattuani kiinnitin vielä enemmän huomiota siihen, että käyttäydyn itse mahdollisimman neutraalisti ja luonnollisesti. Menetelmänä saduttaminen tarjoaa sekä lapselle että aikuiselle paljon. Lapselle se on hänen ajatustensa kunnioittamista ja niiden huomioon ottamista sekä ajatustenvaihtoa muiden lasten kanssa. Aikuiselle se tarjoaa uudenlaisen haasteen kehittää itseään ja työskentelyään. Lasten kohdalla tämä menetelmä antaa mahdollisuuden itsetunnon kohottamiseen, kun minä osaan, minä teen ja minut huomioidaan yksilönä. Menetelmällä lapselle myös näytetään, että aikuisella on aikaa hänen ajatuksilleen ja ne ovat tärkeitä. Se, että lapset saivat itse kertoa omia tarinoitaan ihan omasta päästä oli selkeästikin yllättävää monelle lapselle. Ensin alkuun toiset lapset olivat sitä mieltä, että he eivät osaa kertoa omaa satua tai tarinaa. Mutta kun heille kertoi, ettei ole väliä onko tarina pitkä vai lyhyt tai, onko se kokonaan omasta päästä keksitty vai vain osittain, niin sai nämäkin lapset kertomaan tarinansa. Tärkeää oli myös korostaa sitä, että tarinoita ei kukaan arvostele ja, että kaikki tarinat ovat aivan yhtä hyviä. Kirjoitetun tekstin ja siitä taas uudelleen tarinaksi muovautumisen hetket olivat mieleenpainuvimpia. Ylpeys ja ilo omasta tarinasta, ja toisaalta joillakin yritykset lukea kirjoitettua tekstiä, olivat paras palkinto tästä kaikesta. Tosin toivon, että pääsen vielä paikalle päiväkoteihin, kun kaikki tarinat luetaan lapsille. Olisi ilo myös nähdä, miten muut lapset reagoivat toistensa tarinoihin. Korostan edelleen sitä, että vaikka menetelmä on yksinkertainen, kun et tarvitse kuin aikaa, kynän, paperia ja halun kuunnella lasta, ei se silti ole helppoa. Koska jos et ole aidosti kiinnostunut asiastasi eli et tee sitä lasten ajatusten kuuntelemiseksi, se tuskin tuottaa tarkoituksenmukaista hedelmää. Se, miten selität lapselle mitä teet ja miksi, on erittäin tärkeää, jotta hänen motivaationsa pysyy yllä. Itse korostin, että olen keräämässä
29 24 lasten satuja heidän omaan satukirjaansa ja siinä sivussa mainitsin, että se liittyy minun koulutehtävääni. Ja selkeästikin lapsille jäi päällimmäiseksi ajatukseksi heidän oma satukirjansa. Omalla vireystilalla on myös suuri merkitys, koska saduttamistilanne on hyvin intensiivinen. Saduttamisen aikana ei voi hetkeksi poistua omiin ajatuksiin, sillä sinun on koko ajan keskityttävä siihen, mitä lapsi sanoo. Vaikka päiviä saduttamiselle ei kertynyt montaa, niin tunteja kylläkin. Näin intensiivisen toiminnan tekeminen koko päivän vain pienillä tauoilla on suhteellisen uuvuttavaa. Päivien lopussa viimeisiä sadutuksia tehdessä huomasi, että nyt on pakko lopettaa tällä erää, koska jouduin keskeyttämään lapsen liian usein. Keskittymiskyky ei enää riittänyt edes säilyttämään kokonaista lausetta mielessä. Liian väsyneenä minulta katosi yksi saduttamisen perusideoista, eli herkät korvat lapsen kuuntelemiseen. Molempien päiväkotien henkilökunnan panos oli erittäin tärkeä kannustuksessa ja palautteen saamisessa. Oli erittäin kiitollista huomata, kuinka henkilökunta oli yhtä innostunut asiastani kuin minä itse. Kaikissa mahdollisissa tilanteissa he tulivat kyselemään aiheesta ja antoivat minulle palautetta, jonka olivat lapsilta saanneet. Käytännön järjestelyt sujuivat myös erinomaisesti henkilökuntien kanssa. Minusta tuntui, että joskus häiritsin heidän arkeaan olemalla paikalla, mutta kun mainitsi asiasta, sain vastaukseksi, että käytä niin paljon aikaa kuin vain tarvitset. Myös kaikki käytännön asiat he halusivat järjestää niin kuin minulle oli parasta, esimerkiksi saduttamistilat. Suuri kiitos kaikille työni valmistumiseen vaikuttaneille henkilöille. Etenkin haluan kiittää päiväkotien henkilökuntaa heidän innostuneisuudestaan ja kärsivällisyydestään minun ollessani sotkemassa heidän arkeaan. Ja suurin kiitos kuuluu tietysti työni päähenkilöille eli päiväkotien lapsille; kiitos hienoista piirustuksista ja tarinoista!
30 25 Tule minun kanssani satuun Tule minun kanssani satuun, on niin kylmä: kaduilla viimakin kulkee kumarassa. Tule mennään satuun, suureen kukkivaan kirjaan. Ensin sen kanteen, sitten kansien väliin. Tehdään pesä itkulle, maailman kaikille kyynelille. Ole sinä Puhdas niin minä olen Kirkas, ole sinä Lohdutus ja koko maailma lohtu. Kuun veitsi uppoaa jo pilvien huohottavaan rintaan ja kipu riisuu tähden alas, tähän. Sadun talo vihreä ja pieni niin vihreässä metsässä, Jumalan vihreän kämmenen alla. Ja yöt niin pyhät, kirkkaat, väsyneitten päiviemme ympärillä. (Sirkka Turkka, Marja-Leena Mäkelän kirjasta Satuseikkailu kirjastossa)
31 26 8. LÄHTEET Alanko, K. Julkaistu , päivitetty Sadutus lasten kuulemisen menetelmänä sijaishuollossa. Jyväskylän yliopisto, varhaikasvatuksen laitos. [wwwdokumentti]. Stakes < Saatavilla tulostettuna opinnäytetyön tekijältä Karlsson, L Saduttamalla lasten kulttuuriin Verkostotyön tuloksia Kuperkeikkakyydissä. Stakes raportteja 241. Saarijärvi: Gummerrus Kirjapaino Oy. Karlsson, L Lapsille puheenvuoro Ammattikäytännön peirnteet murroksessa. Helsinki: Oy Edita Ab. Karlsson, L. Julkaistu , päivitetty sadutuksen ohje. [wwwdokumentti]. Stakes < saduttaminen/sadutusohje.htm> Saatavilla tulostettuna opinnäytetyön tekijältä Kemppainen, K. & Riihelä, M. (toim.) Voitko olla? E du me mej? Vil varæ med meg? Er du med meg? Viltu vera me mm? Helsinki: Oy Edita Ab. Mäkelä, M-L Satuseikkailu kirjastossa. Saarijärvi: Gummerrus Kirjapaino Oy. Riihelä, M Leikkivät tutkijat. Helsinki: Oy Edita Ab. Riihelä, M Sadutus on aitoa kuuntelemista. Dialogi 5/2001. [www-dokumentti]. Stakes <
32 27 Riihelä, M., Karimäki, R., Karlsson, L., Kemppainen, K. & Rutanen, N. Julkaistu , päivitetty Lapsi oli lapsi niin kauan että äiti ja isä kuolivat perhe lasten sanoin. [www-dokumentti]. Stakes < palvelujen_laatu/lapset/julkaisut/tutkimusreferaatteja/perhelapsensanoinartikkeli_paa.h tm> Saatavilla tulostettuna opinnäytetyön tekijältä Rutanen, N. & Riihelä, M. (toim.) Kivi ois muurahaiselle vuori Pienten lasten käsityksiä matematiikasta ja luontoilmiöistä. Helsinki: Oy Edita Ab.
33 Liite 1 Olen Piritta Mantere ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Teen tällä hetkellä opinnäytetyötäni, jonka aiheena on lasten oma satukirja saduttamismenetelmällä. Pyydänkin nyt lupaa teiltä saada saduttaa lastanne ja käyttää hänen satuaan/satujaan opinnäytetyössäni, ja ehkä myös myöhemmin julkaistavassa satukirjassa. Annan luvan saduttaa lastani ja käyttää hänen satua/satujaan kyseissä opinnäytetyössä ja mahdollisesti julkaistavassa kirjassa. / 2002 (Aika) (Paikka) (Allekirjoitus ja nimenselvennys) Mikäli haluatte lisätietoja aiheesta yhteystietoni ovat: Piritta Mantere Tiirasaarentie 10 B Helsinki Puh piritta.mantere@welho.com
Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
LisätiedotKÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN
KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta
LisätiedotSuomalaiset lapset Espoossa kertoivat siitä, millainen on heidän hyvä päivänsä:
KUTSU Helsingissä 20.3.2013 Tule kertomaan mukavasta ja kurjasta päivästä! Maaliskuun 20. päivä vietetään maailman tarinankerronta ja sadutuspäivää. Se on lähtölaukaus lasten tarinoiden keruulle, jossa
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMiten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria
Kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa: Kuuntele ja opi lapsilta ja nuorilta Ke 20.9.2017 13.40-14 Helsinki, Kansallisumuseo Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Professori Liisa
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotAjatuksia kiusaamisesta-kirja. Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja
Ajatuksia kiusaamisesta-kirja Tiia Linden 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu Lohja Sisällys: Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen Kuvien maalaus Sadutus Lähteet Ryhmän valinta ja aiheeseen tutustuminen
LisätiedotOSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot
OSAII Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot Tukimateriaalin rakenne OSA I Johdanto pedagogiseen dokumentointiin Videoluento 1: Johdanto, Kirsi Tarkka OSA
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotMitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Piia Roos (LTO, KT )
Mitä kuuluu? Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa Piia Roos (LTO, KT ) www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Kuva: Kristiina Louhi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotPepén tie uuteen päiväkotiin
Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
LisätiedotMiten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja
Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 1
Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ
ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN
LisätiedotTarkoituksenani oli pitää varhaiskasvatuskerholaisten kanssa kieliviikko. Olin suunnitellut toimintaa kolmelle kerho kerralle, mutta
Kehittämistehtävä: Kieliviikko varhaiskasvatuskerhossa Tarkoituksenani oli pitää varhaiskasvatuskerholaisten kanssa kieliviikko. Olin suunnitellut toimintaa kolmelle kerho kerralle, mutta Sitten tuli mutkia
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotMärsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä
Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotKutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotOMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.
OMAN VUORON ODOTTAMINEN Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus www.viitotturakkaus.fi Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.com OMAN VUORON ODOTTAMINEN OMAN VUORON ODOTTAMINEN Oman vuoron odottaminen
LisätiedotLapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
LisätiedotTervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.
Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotKertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö
Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotPelastuspartio Aurinkoiset! Aurinkoiset 1-3-vuotiaat Lehmuslinnan päiväkoti, Sipoo Pihapiirin Lapset ry esittää
Pelastuspartio Aurinkoiset! Aurinkoiset 1-3-vuotiaat Lehmuslinnan päiväkoti, Sipoo Pihapiirin Lapset ry esittää Tervetuloa Pelastuspartio Aurinkoisten matkaan! Tämä tarina on esimerkki lapsilähtöisestä
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotLasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin
Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotLähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus
Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotSISÄLLYS. Esipuhe...14 Johdanto...17. I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti...24
SISÄLLYS Esipuhe...14 Johdanto...17 I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti....24 Sadutuksen aloittaminen...26 Kertomus syntyy useaan kertaan sadutustapahtumassa...27 Aikuinen saduttajana....29 Mitä
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotHarjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen
LisätiedotTURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama
TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
Lisätiedot1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )
ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF
MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
Lisätiedot