Lähivuosien työllisyyspolitiikka*
|
|
- Anna-Leena Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 2/2007 Lähivuosien työllisyyspolitiikka* Jaakko Pehkonen professori jyväskylän yliopisto Perusnäkemys n äkemykseni on, että lähivuosien työllisyyspolitiikan painopisteen tulee olla työttömyyden, erityisesti rakenteellisen työttömyyden alentamisessa. perustavoitteen voi muotoilla myös seuraavasti: vuodesta 1995 asti jatkunut työttömyydenlasku ei saa pysähtyä. tämän pitäisi olla työllisyyspolitiikan kiistaton ykköstavoite ja siten määrittää käytettävät politiikkatoimet. näkemykseni perustuu ensiksi siihen, että rakenteellisen työttömyyden alarajaa ei ole vielä saavutettu ja työmarkkinoilla on yhä käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. siten työttömyyttä voidaan yhä alentaa ilman, että siitä aiheutuu merkittäviä inflaatiopaineita. toiseksi työttömyyteen liittyvien kielteisten tarjonta ja kysyntävaikutusten takia työttömyyden lasku tukee julkisen sektorin pidemmän aikavälin tasapainotavoitteita. lähivuosina lisääntyvää työvoimapulaa voidaan parhaiten torjua siten, että nykyinentyövoimareservi saadaan kansantalouden käyttöön mahdollisimman laajasti. * Valtiovarainministeriön p tämä lausunto. jokainen työllistyvä työtön ei lisää ainoastaan tämän hetken kansantalouden voimavaroja, vaan myös tulevien vuosien osaamispääomaa ja tuotantopotentiaalia. näkemykseni on, että työttömyysastetta voidaan laskea ja työllisyysastetta nostaa rakennetyöttömyyden tasoa alentavilla politiikkatoimenpiteillä sekä työvoiman tarjontaa ja kysyntää lisäävällä ja kilpailukykyä ylläpitävällä veropolitiikalla. Valtiotaloudessa oleva liikkumavara pitää kohdentaa politiikkatoimiin, jotka vaikuttavat ensisijaisesti työntekijöiden työllistymiseen ja yritysten työllistämiseen liittyviin kannusteisiin. Muuten julkisen sektorin menopolitiikassa on syytä olla maltillinen ja varautua tulevien vuosien menopaineisiin. Tausta työttömyys on laskenut vuositasolla yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. työllisyysaste on noussut noin yhdeksän prosenttiyksikköä, 60 prosentista noin 69 prosenttiin ja työvoiman tarjonta onlisääntynyt lähes 200 tuhannella 139
2 KAK 2/2007 henkilöllä. Viimeisten kahden vuoden aikana työllisten määrä on lisääntynyt nopeasti, liki hengellä. työttömyyden alentuminen on nopeutunut ja työttömyysaste on parissa vuodessa laskenut yli kaksi prosenttiyksikköä nykyiseen noin seitsemään prosenttiin. näitä saavutuksia voi pitää erinomaisina. koettu työpaikkakasvu vetää vertoja aiemmille nopean kasvun kausille ja saavutusten arvoa nostaa se, että ne on saatu aikaan entistä rajoitetummalla keinovalikoimalla. kun aiemmin talouskurimuksista noustiin devalvaatioilla, niin euroaikana työllisyyttä on hoidettu, ja sitä voi jatkossakin hoitaa, vain finanssi ja tulo ja työvoimapolitiikan keinoin. 1 Viime vuosien saavutuksia työllisyydessä himmentää lähinnä vain se, että monet uudet työpaikat ovat osa aikaisia ja että suurin osa niistä on syntynyt matalapalkka aloille, lähinnä yksityisiin palveluihin. lisäksi työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi vain maakuntien kasvukeskuksissa ja niiden ympäristökunnissa. yksinomaan pääkaupunkiseudun osuus työpaikkojen lisäyksestä on ollut noin 40 prosenttia. suomesta löytyy vielä noin 180 kuntaa, joissa työpaikkojen määrä ei ole vielä noussut viime vuosikymmenen pohjaa, eli vuoden 1994 tasoa, korkeammalle. työpaikkakasvun keskittyminen palvelualoille viittaa siihen, että ainakin osa uusista työpaikoista on tulosta talouskasvua tukevasta 1 Vuosien välillä t öpaikat lisäänt ivät kolmen vuoden ajanjaksolla li sadalla tuhannella hengellä vain viisi kertaa. Vuosina t öllisten määrä nousi noin hengellä. Vuosina kasvu oli ja noin t öpaikkaa luvulla koettiin kaksi peräkkäistä nopean kasvun kautta. Vuosina t öpaikkoja s nt i liki ja vuosina noin kappaletta. politiikasta mukaan lukien maltilliseen palkkapolitiikkaan kytketystä veropolitiikasta. harjoitetun veropolitiikan linja on, ainakin palkkaverotuksen osalta, säilynyt pääpiirteiltään samanlaisena kolmen viimeisen hallituskauden aikana. tuloverotusta on kevennetty noin kuudella miljardilla eurolla ja keskituloisen palkansaajan veroaste on laskenut vuoden 1995 noin 37 prosentista noin 30 prosenttiin. Työllisyyspolitiikan painopisteet näkemykseni on, että lähivuosien työllisyyspolitiikassa pitää tavoitella kansantalouden potentiaalisten työvoimaresurssien täyskäyttöä. politiikkatoimilla pitää vaikuttaa työntekijöiden työllistämiseen ja työllistymiseen liittyviin kannusteisiin ja esteisiin. oma näkemykseni on, että työttömyysastetta voidaan laskea vielä 2 3 prosenttiyksikköä ilman merkittäviä palkkapaineita. on tärkeää, että viime vuosien positiivista kierrettä voidaan ylläpitää. Rakenteellisen työttömyyden alentaminen työttömyys on alentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. tämä on näkynyt myös pitkäaikaistyöttömyydessä. yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olevien lukumäärä on laskenut vuoden 1995 noin 140 tuhannesta nykyiseen noin 60 tuhanteen. yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttöminä olevien määrä on puolittunut samana aikana noin 60 tuhannesta alle 30 tuhanteen. pitkäaikaistyöttömyyden lasku on hidastunut samalla kun avointen työpaikkojen lukumäärä on noussut voimakkaasti, erityisesti vuonna tätä on tulkittu siten, että nykyinen työttömyys olisi luonteeltaan rakenteellista eikä enää suhdanneperusteista, puutteellisesta 140
3 Jaakko pehkonen työvoiman kysynnästä johtuvaa. tälle näkemykselle on saatu tukea avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaantoa mittaavan ns. uv käyrän siirtymistä sekä yrityksille suunnatuista kyselyistä, joissa on raportoitu lisääntyneistä rekrytointiongelmista. arviot rakenteellisen työttömyyden tasosta ovat kuitenkin epätarkkoja ja on myös ilmeistä, että rakennetyöttömyyttä voidaan ehkäistä työvoiman kysyntää lisäävällä politiikalla. työministeriön vuoden 2006 tilastojen mukaan ns. laajan rakennetyöttömyyden taso on noin 140 tuhatta henkilöä. siten rakennetyöttömyys olisi alentunut noin 20 tuhannella vuodesta oecd arvioiden mukaan rakennetyöttömien määrä oli 1990 luvun lopulla vielä noin 250 tuhatta. noista ajoista rakennetyöttömyys olisi siten alentunut peräti 50 prosentilla. tämä osoittaa rakennetyöttömyyden tasoon liittyvän epävarmuuden. on realistista olettaa, että myös nykyiseen, hiljalleen rakennetyöttömyydeksi muuttuvaan työttömyyteen, voidaan vaikuttaa rakennepolitiikan lisäksi myös työvoiman kysyntää lisäävillä toimilla. potentiaalia työttömyyden alentamiseksi on monessa suhteessa. ensinnäkin päättyneiden työttömyysjaksojen kesto on vielä noin 3 4 viikkoa korkeampi kuin 1990 luvun korkeasuhdanteessa. toiseksi keskimääräinen käynnissä olevien työttömyysjaksojen kesto on alentunut vuoden 1998 jälkeen vain noin kuudella viikolla, noin 46 viikkoon. päättyneiden ja käynnissä olevien työttömyysjaksojen keston välisen eron kasvu heijastaa yhtäältä korkeana pysynyttä pitkäaikaistyöttömyyttä ja toisaalta lyhytkestoisten työttömyyskausien yleistymistä. näkemykseni on, että molempien ryhmien osalta on mahdollisuus parempaan: pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan alentaa työvoiman kysyntää ja työvoimapoliittisia toimia lisäämällä. Vastaavasti lyhytkestoisia työttömyysjaksoja voidaan lyhentää työnvälitystä tehostamalla ja tukemalla työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. esimerkiksi työttömyyden keston lasku nykyisestä noin 16 viikosta noin 13 viikkoon merkitsisi noin puolentoista prosenttiyksikön laskua kokonaistyöttömyysasteessa. jo pelkästään uusimaa, joka onsuomen monipuolisin ja nopeimmin kasvava työmarkkina alue, tarjoaa mittavia mahdollisuuksia sekä pitkäaikaistyöttömyyden että lyhytkestoisen työttömyyden kannalta. Maakunnan työllisyysaste on yhä noin kaksi prosenttiyksikköä matalampi ja työttömyysaste yli prosenttiyksikön korkeampi kuin 1990 luvun korkeasuhdanteessa. nopeampi vakanssien täyttyminen (vakanssi työttömyys suhde maan keskiarvossa) vähentäisi työttömyyttä noin kymmenellä tuhannella hengellä. 2 alueen pitkäaikaistyöttömyyden saaminen koko maan keskiarvotasolle, eli keston lyhentyminen noin neljällä viikolla, vähentäisi työttömien määrää noin neljällä tuhannella. nämä kaksi muutosta yhdessä laskisivat koko maan työttömyysastetta noin puolella prosenttiyksiköllä. työttömyyden kestoa voidaan lyhentää lisäämällä työvoiman kysyntää samalla kun vaikeasti työllistettäviin työnhakijoihin kohdistetaan laaja alaisia aktivointitoimia ja työvoimatoimistojen toimintaa tehostetaan lyhytkestoisten työttömyysjaksojen päättymisen nopeuttamiseksi. toisin kuin vielä 2000 luvun alussa, pitkäaikais ja toistuvaistyöttömien absoluuttinen lukumäärä on jo sillä tasolla, että heihin voidaan kohdistaa varhaisempia ja yksilöityjä 2 Tammikuussa 2007 noin 22 prosenttia (noin ) kaikista Suomen t öttömistä ja noin 40 prosenttia (noin ) koko maan avoimista t öpaikoista oli Uudenmaan maakunnan alueella. 141
4 KAK 2/2007 työllistymistä nopeuttavia toimia. työttömien työnhakijoiden työllistymistä voidaan nopeuttaa tehostamalla työvoimatoimistojen ja palvelukeskusten työnvälitystoimintaa ja hyviä käytänteitä laajemmin soveltamalla. 3 Työvoiman tarjonnan lisääminen palkkaverotusta keventämällä 3 T öministeriön selvit kset ja akateemiset tutkimukset viittaavat siihen, että t övoimatoimistojen t önvälit ksen tehokkuuserot voivat olla varsin mittavia (H nninen, Kangasharju ja pehkonen 200 ). Aktivointitoimien kärkeen listaisin oppisopimus ja t öllis skoulutuksen sekä erilaiset starttirahajärjestelmät. 4 Honkasen, Jäntin ja pirttilän (2007) laskelmat t öllist misveroista palkkatasoittain. kolmen edellisen hallituskauden finanssi ja veropolitiikan peruslinjaukset ovat olleet talouskasvua tukevia. Vaikka myös kansainvälinen suhdanne on ollut myönteinen, harjoitetun politiikan saavutuksia ei pidä vähätellä. koordinoitu vero palkkapolitiikka on pitänyt palkkakilpailukyvyn erinomaisena samalla kun se on pakottanut yrityksiä kohentamaan tuottavuuttaan. palkkaverotuksen keventyminen on lisännyt työvoiman tarjontaa, palkansaajien ostovoimaa ja työllisyyttä. talouskasvu on tuonut lisääjaettavaa. tosiasia, että julkiset hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa vain korkeilla verokertymillä, ei korkeilla veroasteilla, on tiedostettu aiempaa paremmin. palkkaverotuksessa tehdyt ratkaisut ovat olleet oikeansuuntaisia työmarkkinoiden rakenneongelmien näkökulmasta, sillä työn kevyempi verotus on vähentänyt työn tarjontaan liittyviä kannustinongelmia. 4 näkemykseni on, että palkkaverotuksen keventämistä kannattaa edelleen jatkaa. työn tarjontaa voidaan lisätä ja työttömyyttä laskea nostamalla työnteosta saatavaa nettokorvausta suhteessa ei työllisyyteen. kannustinloukkujen purkamista on syytä jatkaasiten, että työn tekeminen ja työllistyminen tulevat kaikissa tilanteissa kannattaviksi. palkkaverotuksen keventäminen on syytä kohdentaa erityisesti pienituloisille, sillä matalien palkkatulojen rajaveroasteet ovat kaikkein korkeimmat. kevennykset on syytä mitoittaa mahdollisimman suureksi. käsitykseni on, että nykyistä valtiontalouden liikkumavaraa kannattaa käyttää tältä osin varsin rohkeasti. pienillä panostuksilla saadaan aikaan vain pieniä parannuksia. palkkaverotuksen alentaminen on perusteltua myös tuottavuuden näkökulmasta. työn verotuksen on kannustettava kouluttautumiseen ja osaamiseen ja siten korkeampaan tuottavuuteen. siten palkkaverotusta on syytä alentaa myös palkkajakauman yläpäässä. haluan kuitenkin korostaa, että painopisteen on syytä olla pientuloistenverotuksessa,sillä siellä efektiiviset rajaveroasteet ovat kaikkein korkeimmat ja siten verotuksen kielteiset vaikutukset työvoiman tarjontaan (osallistumispäätöksen muodossa) ovat kaikkein voimakkaimmat. työllisyyspoliittisilla toimilla on lisättävä yritysten ja palkansaajien halua ja mahdollisuuksia luoda taloudellista kasvua. on hyvä tunnustaa ja tunnistaa, että mitä heikommin riskinottaminen ja työn tekeminen kannattavat, sitä vähemmän talouskasvua syntyy. oleellista on, että politiikkatoimet ohjaavat taloutta ja taloudenpitäjiä työllisyyttä ja tuottavuutta parantavaan suuntaan. toimien tulee lisätä työn kysyntää, työn tuottavuutta sekä kannustaa yrittämiseen ja riskinottoon. tuloverotuksen kokonaistason japalkkatulojen rajaveroasteiden alennuksilla voidaan yhtä aikaa tavoitella kaikkia näitä asioita: lisätä kotimaista ostovoimaa, alentaa työvoimakustannusten nousupai 142
5 Jaakko pehkonen neita, lisätä työvoiman tarjontaa ja työllistymistä sekä lisätä koulutuksen tuottoa. kaikkia uudistuksia, jotka vähentäisivät yritysten ja kotitalouksien kannusteita luoda taloudellista kasvua, on vältettävä. Lopuksi näkemykseni on, että työllisyysastetta voidaan yhä nostaa ja työttömyysastetta laskea rakennetyöttömyyttä alentavilla politiikkatoimilla yhdessä työvoiman tarjontaa ja kysyntää lisäävällä veropolitiikalla. uhkakuvat työvoiman ikääntymisestä ja odotukset tuottavuuden kasvun hidastumisesta eivät saa tarpeettomasti rajoittaa lähivuosien työllisyyspolitiikkaa. perustelen tätä näkemystä kahdella seikalla. ensiksikin aktiivinen työttömyyden alentamiseen tähtäävä politiikka on järkevää myös pidemmän aikavälin tasapainotavoitteiden kannalta: työvoima ja veropolitiikka, joka lisää kansantalouden tämän hetken tuotanto ja osaamispotentiaalia, lisää julkisen sektorin liikkumavaraa myös tulevaisuudessa. Mittavatkaan palkkaverotuksen kevennykset eivät vaaranna julkisen sektorin tasapainotavoitteita, jos aktiivista rakennepolitiikkaa tuetaan tiukalla menokurilla. Valintaa voi perustella myös riskinäkökulmasta. julkisia menoja on vaikea leikata, mutta palkkaverotusta voidaan kiristää suhteellisen vaivattomasti tulevaisuudessa, jos siihen jostakin syystä on tarvetta. toiseksi sekä tuottavuutta että työpanosta voidaan lisätä politiikkatoimin. Viime vuosien uudistukset ovat jo lisänneet ikääntyneiden työvoiman tarjontaa ja työssä pysymistä. nuorten työurat eivät kuitenkaan ole aikaistuneet ja siten opiskeluaikojenlyhentämiseen on jatkossa syytä pyrkiä voimakkain politiikkauudistuksin. tuottavuutta voidaan nostaa kilpailun esteitä purkamalla ja kannustamalla uuden teknologian käyttöönottoon. lobaali maailma, jossa pääomapanoksia on rajattomasti ja potentiaali uuden teknologian leviämiseen on rajaton, tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. tuottavuuden nousu voi olla odotuksia nopeampaa, jos kannusteet innovaatioiden ja tietotekniikan käyttöönottoon ja soveltamiseen ovat kunnossa. pitkän aikavälin valtiontalouden kestävyyteen liittyvät teemat ovat tärkeitä, mutta nykyisen työmarkkinatilanteen kannalta toissijaisia. näkemykseni on, että ne eivät saa rajoittaa tuotantopotentiaalia lisäävää työllisyys ja veropolitiikkaa. rakenteellisen työttömyyden alentamiseen pitää pyrkiä entistä voimakkaimmin keinoin. Valtiontalouden liikkumavara kannattaa kohdistaa erityisesti pienituloisten palkkaverotuksen keventämiseen.muutoin valtiontaloudessa on syytä noudattaa tiukkaa menokuria. Kirjallisuus honkanen, p.,jäntti, M. ja pirttilä, j. (2007), työn tarjonnan kannustimet suomessa , teoksessa Rekr tointiongelmat, t övoiman tarjonta ja liikkuvuus,valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2007, helsinki: hynninen, s. M., kangasharju, a. ja pehkonen, j. (2006), regional matching frictions and aggregate unemployment, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, keskustelualoitteita nro
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotLyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Marraskuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotTyömarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen
Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008
LisätiedotTyömarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI
Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino
LisätiedotPitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella
Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010
LisätiedotYleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki
Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena johtaja Tatu Rauhamäki Työllisyys Hyvinvoinnin lisäämiseksi parasta politiikkaa on yritysten toimintaympäristön
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotVauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille
EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotKuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015
Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista
LisätiedotKommentti budjettiesitelmään 1
Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 4/1998 Kommentti budjettiesitelmään 1 PASI HOLM Tutkimusjohtaja, dosentti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ministeri Skinnarin esityksessä korostettiin,
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden
LisätiedotLausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus
Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset
LisätiedotAnsiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä
Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotIäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki
Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän
LisätiedotHallituksen budjettiesitys 2019
Hallituksen budjettiesitys 2019 29.8.2018 Valtiovarainministeri Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Julkinen talous Hallitus on saavuttamassa keskeiset talouspolitiikan tavoitteensa Työllisyysaste
LisätiedotVälkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen
LisätiedotTYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA
TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotLuentorunko 6: Työmarkkinat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Työn tarjonta Työn tarjonta. Vapaa-aika vs. kulutus. Tulo- ja substituutiovaikutus. Verotus, työntarjonta ja hyvinvointi. Työn
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotProlainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille
Prolainen vaihtoehto Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille Osaamisen päivittäminen on avain työn kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen Työttömien koulutukseen panostaminen
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.7.2013 Tilannekatsaus 28.6.2013 Työttömyys kasvoi TE-toimiston alueella oli kesäkuun 2013 tilannekatsauspäivänä 31724 työtöntä työnhakijaa. Pirkanmaan työttömyys
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus II/2006 - kehitys jatkuu myönteisenä lähes kaikissa
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotPauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA
Pauli Mero 22.10.2019 ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA Työttömyysaste alenee ja työttömien määrä vähenee Lahdessa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Lahdessa kuitenkin
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotLiite 1. Suomen kilpailukyky. Lauri Lyly Talousneuvosto
Liite 1 Suomen kilpailukyky Lauri Lyly Talousneuvosto 21.8.2012 21.8.2012 1 Palkat ovat nousseet Suomessa keskimääräistä nopeammin Lähde: Euroopan komissio 21.8.2012 2 Myös tuottavuus on noussut Suomessa
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2
LisätiedotTAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä
LisätiedotTyömarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?
LisätiedotPauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA
Pauli Mero 24.9.2019 TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA Työttömien kokonaismäärä samoin nuorisotyöttömien sekä pitkäaikaistyöttömien määrät vähenevät Lahdessa ripeästi. Myös työttömyysaste
LisätiedotTyöttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun
LisätiedotSatakunnan työllisyyden ja talouden kehitys
Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Eero Siljander Diplomi-insinööri ja arkkitehtikunnan työllisyys on kasvanut ja työttömyys vähentynyt 0,2
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Joulukuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-12/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 12,2 2018 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotTulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus
LisätiedotOECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,1 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.3.2013 Tilannekatsaus 28.2.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli helmikuun 2013 tilannekatsauspäivänä
LisätiedotTE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS TE-hallinnon toimenpiteiden vaikutus Etelä-Savon työttömyysasteeseen on yli 5 prosenttiyksikköä Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2012 24.4.2012 klo 9:00 Työttömät
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueelliset (kuntavetoiset) kokeilut TYÖLLISYYDEN ALUEELLISILLA KOKEILUILLA KOHTI 2021
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliset (kuntavetoiset) kokeilut TYÖLLSYYDEN ALUEELLSLLA KOKELULLA KOHT 2021 12.9.2018 Kuntamarkkinat Kokeilujen koordinaatiohanke, Mikko Kesä 2 Tampereen seudun kokeilu
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)
LisätiedotEK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä
EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0159/2. Tarkistus
6.3.2019 A8-0159/2 2 3 a kohta (uusi) 3 a. toteaa, että terveydenhoitopalvelut ovat ylikuormittuneita kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden laatu heikkenee jatkuvasti, mikä koskee varsinkin huollettaville
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotTyöttömyys kääntyi laskuun helmikuussa
1 (9) Julkistettavissa 23.3. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys kääntyi laskuun kuussa Työvoimapolitiikan aktiivitoimet alentavat Kainuun korkeaa työttömyyttä Vuoden lopulla korkealle kivunnut
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015
LisätiedotInvestointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO
Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotRIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA?
RIITTÄÄKÖ DIGITAALISESSA TALOUDESSA TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA? Ville-Veikko Pulkka ville-veikko.pulkka@helsinki.fi 09/05/2017 1 ALUSTUKSEN SISÄLTÖ 1) vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot 2) maltillinen skenaario
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-9/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotVerot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotEsitykset kehysriiheen
Esitykset kehysriiheen 2018 4.4.2018 I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen: Osaavan työvoiman puute uhkaa muodostua talouskasvun esteeksi
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä
VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää
LisätiedotTYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA
TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
LisätiedotKainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015
NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
Lisätiedot