Lämpöyrittäjänä Kainuussa Nina Leinonen järjestösihteeri Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpöyrittäjänä Kainuussa Nina Leinonen järjestösihteeri Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma"

Transkriptio

1 Kainuun bioenergia-alan toimijoiden tiedotuslehti Lämpöyrittäjänä Kainuussa Nina Leinonen järjestösihteeri Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma MTK-Kainuu Kainuussa toimii tällä hetkellä neljä lämpöyrittäjää. Yrittäjät hoitavat neljää hake- ja yhtä pellettilämpökeskusta. Kaksi lämpöyritystä myy kaiken tuottamansa lämmön ja toiset kaksi käyttävät osan lämmöstä itse ja myyvät lisäksi tuottamaansa lämpöä omien kiinteistöjensä ulkopuolelle. Veljekset Pääkkönen Ay on investoinut hakelämpökeskuksen Kalevalan kuntoutuskodille Kuhmossa ja pellettilämpökeskuksen Palvelukoti Kanervalle Jämäksessä. Ylä-Kainuussa Suomussalmen Puulämpö Oy tuottaa lämpöä Suomussalmen kunnan rakentamalla hakelämpökeskuksella kirkonkylän koulukeskukselle. Kuluntalahdessa Kajaanissa Fin-terpuu Oy lämmittää hakkeella omien konehalliensa lisäksi Kuluntalahden koulua. Korholanmäellä Sotkamossa Tmi S.J. Hyvönen tuottaa hakelämpöä omaan konepajaansa ja läheiseen entiseen kouluun ja siinä sijaitseviin asuntoihin. Lisäksi yritys harjoittaa haketusta ja hakkeen myyntiä. Veljekset Pääkkönen Ay ensimmäinen kainuulainen lämpöyritys Veljekset Pääkköstä voisi tituleerata Kainuun ensimmäiseksi varsinaiseksi lämpöyritykseksi: veljekset ovat toteuttaneet lämpökeskuksen perustuksista lämmön myyntiin itse. Yritystä pyörittävät veljekset Matti ja Mikko Pääkkönen. Toiminnassa on tiiviisti mukana myös veljesten isä Pekka Pääkkönen. Pääkköset aloittivat lämpökeskuksen rakentamisen heinäkuussa 2006, ja saman vuoden lokakuussa kuntoutuskodin lämmitysvastuu siirtyi heidän vastuulleen. Toinen laitos aloitti toimintansa kuluvan vuoden syyskuussa. Mikko Pääkkönen kertoo, että ennen ensimmäistä lämmöntoimitussopimusta ideaa oli mietitty ja pohjustettu lähdes kahden vuoden ajan. Kävimme muun muassa lämpöyrittäjäkurssit ja tutustuimme useaan lämpöyrittäjän hoitamaan laitokseen. Samoihin aikoihin Pääkköset investoivat maatilalleen hakelämmityksen ja saivat hyviä kokemuksia hakelämmityksen mahdollisuuksista ja haasteista. Maalaisjärkeä, osaamista, mielikuvitusta Pekka, Matti ja Mikko Pääkkönen lämpökeskuksen rakennustyömaalla syksyllä 2006 (kuva Nina Leinonen). Lämpöyrittäjyys Lämpöyrittäjä myy tuottamaansa lämpöä asiakkaille. Tyypillinen lämpöyrittäjäkohde on kunnan tai teollisuusyrityksen kiinteistö tai lämmönjakoverkosto, missä hakkeella tai pelletillä toimiva lämpölaitos on joko kiinteistön omistajan tai yrittäjän investoima. Kooltaan lämpölaitokset ovat kyläkoulukokoluokasta kunnan aluelämpölaitokseen. Suomessa lämpöyrittäjien hoitamia laitoksia oli 340 vuonna 2006, ja ne lisääntyvät kymmenillä vuosittain. Lämpöyrittäjäkursseja järjestetään säännöllisin väliajoin. Mikko Pääkkönen suosittelee tällaista kurssia lämpöyrittäjäksi aikovalle. Lisäksi tarvitaan maalaisjärkeä, kannattavan liiketoiminnan suunnittelua ja kokonaisvaltaista kiinnostusta asiaan. -Lämpöyrittäjät ottavat yleensä vieraita tutustumaan laitoksiinsa, ja heitä haastattelemalla todennäköisesti vältät monet ongelmat muun muassa laitehankintoja tehtäessä, neuvoo Mikko Pääkkönen. Pääkköset pitävät lämpöyrittäjyyttä mielenkiintoisena liiketoimintana. -Työstä saa palkkansa mutta äkkirikastumisen toivossa tähän ei kannata lähteä, naurahtaa Mikko Pääkkönen ja lisää, että mielikuvitusta saa ja täytyy käyttää, valmista mallia lämpöyrittäjälle ei ole. Lämpöä metsähakkeesta ja pelleteistä Kalevalan kuntoutuskodilla on 500 kilowatin haketta käyttävä kattila. Siilotilaa hakkeelle on noin 120 kuutiota. Lämpöä laitoksessa tuotetaan hieman yli 1000 megawattituntia vuodessa noin 1800 hakekuutiolla. Jämäksessä on puolestaan 360 kilowatin pellettikattila, jossa voidaan polttaa myös viljaa. Jämäksen laitos tuottaa lämpöä megawattituntia vuodessa noin 200 tonnilla pellettiä. Ensimmäisen talven Pääkköset polttivat pääasiassa Kuhmo Oy:n sahalta tulevaa tasauspätkää. Raaka-aineen he ostivat Vapolta murskattuna ja siiloon toimitettuna. Nyt Pääkköset ovat siirtyneet metsähakkeeseen lähes kokonaan. Raaka-aine tulee sekä omista metsistä että muilta ostettuna. Pääkköset hyödyntävät jo olemassa olevaa traktorikalustoa. Hakkurin ja kuljetuskaluston hankinta on parhaillaan vireillä. Pellettilaitoksessa Pääkköset ovat polttaneet Vapon ja Jannpuun pellettiä. Pelletti ostetaan suursäkkeinä ja ne puretaan tarpeen mukaan siiloon. Jatkossa pelletti tulee Kuhmosta. Varajärjestelmät kannattaa tehdä Pääkkösillä on molemmissa laitoksissa entiset öljykattilat kytkettyinä verkkoon ja toimintakunnossa. Hakkeen loppuessa öljykattilat lähtevät automaattisesti päälle. Öljykattilat voivat olla myös hakekattilan apuna yhtä aikaa tuottamassa huippukuormia. Öljykattilat toimivat varalämmöntuottajina biokattilan rikkoutuessa tai huoltokatkojen aikana. Pääkköset pyrkivät maksimoimaan lämmöntoimituksen varmuuden. Mikko Pääkkönen heittääkin pohdittavaksi, että kuinka monella yksityisellä on kattilahuoneessa varalämmitysjärjestelmä! Hän kuitenkin lisää, että koneet eivät ole ikuisia ja varajärjestelmäkin voi rikkoutua. Onkin tärkeää, että vakuutukset ovat kunnossa. Vielä 1980-luvulla hakelämmityksellä oli huono maine. Nykyisin hakelaitteet toimivat automatiikan ohjaamina moitteettomasti. Pääkkösillä molemmissa laitoksissa on hälytysjärjestelmä. Vikatilan ilmaantuessa järjestelmä lähettää tiedon puhelimeen. Paloturvallisuudesta huolehtii automaattinen sammutusjärjestelmä, joka toimii myös sähkökatkojen aikana. Pääkkösillä hälytyksiä on tullut vuoden aikana noin 10. Lähes kaikki hälytykset ovat johtuneet hakkeen laadusta. Onkin erityisen tärkeää, että polttoaine eli hake on tasalaatuista. Polttoaineen laadun lisäksi oleellista on, että kattilakoko on mitoitettu oikein. Automaatioteknologia kuuluu nykypäivän laitoksiin. Poltto tapahtuu lukuisten antureiden ja mittareiden valvomana, kattila säätää itse tehoaan tarpeen mukaan. Kattiloihin on saatavilla myös automaattinuohous. Nykyisin hakelämmitys on kaiken kaikkiaan suhteellisen vaivatonta. Kahdeksan rekkalastia puuenergiaa joka päivä Puupelletistä valtaosa vientiin Sivu 2 Sivu 4 Puolen Suomen polttopuut halkoliiterissä Sivu 4 Lämmitysmuotoja mietittävä tarkasti Ruokohelpi menestyy Kainuussa Sivu 5 Sivu 6 Keittiöjätteistä biokaasua Sivu 7

2 2 Lähienergia PÄÄKIRJOITUS Puu on pääasia Suomi on uusiutuvan energian käytössä yksi maailman kärkimaista. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan peräti 24 prosenttia kokonaisenergiasta. Tärkein bioenergian lähde Suomessa on puu eri muodoissaan. Puuperäisten polttoaineiden lisäksi uusiutuvalla energialla tarkoitetaan aurinko- ja tuulienergiaa, vesivoimaa, maalämpöä, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoavaa osaa. Uusiutuvaksi energiaksi lasketaan myös puujalostusteollisuuden kuten sellutehtaiden mustalipeä, joka parantaa Suomen tilannetta vertailussa. Biokaasun, aurinkoenergian ja tuulienergian hyödyntämisessä olemme kuitenkin muita jäljessä. Liikennepolttoaineiden tuotanto on meillä vähäistä. Kainuussa on jo pitkään ollut oiva mahdollisuus käyttää lähienergiaa aluelämpölaitosten polttoaineena, sillä jokaisessa kunnassa on vähintään yksi biopolttoainetta polttoaineenaan käyttävä aluelämpölaitos. Uusia suurempia lähienergian käyttökohteita syntyy nyt harvakseltaan. Merkittävin lähienergian käyttökohde voisi olla Talvivaaran kaivoksen voimalaitos. Teemaohjelma tulossa Kainuussa on päätetty käynnistää bioenergian teemaohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä maakunnassa. Ohjelmassa on mukana useita alahankkeita bioenergiaan liittyen. Kainuun metsäkeskus keskittyy lähinnä metsäenergian käytön edistämiseen, Kainuun Etu Oy vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä, MTT Sotkamon toiminta liittyy peltoenergian ja biokaasun tuotannon kehittämiseen. PS. Kädessäsi on nyt ensimmäistä kertaa ilmestyvä Lähienergia-lehti. Se on Kainuun bioenergia-alan toimijoiden yhteinen tiedotuslehti, ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehdessä nostetaan esille ajankohtaisia paikallisia energiaasioita. Energiansäästö on otettava tosissaan Markus Tykkyläinen Riskienhallinta- ja ympäristöpäällikkö Kainuun Energia Oy Tämän alkutalven aikana raakaöljyn ja kivihiilen hinnat ovat nousseet rajusti. Energian hinnassa näkyy myös nouseva pitkän aikavälin kehitys, joka liittyy maailman talouden kasvuun ja energiavarojen riittämättömyyteen. Sähkön hinnan pelätään nousevan talvipakkasilla ennätyskorkealle. Suomessa huolestumisen taustalla on kasvanut riippuvuus naapurimaista tuodusta sähköenergiasta. Lisäksi energiankulutus kasvaa nopeammin kuin uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan. Viime vuosina sähkön korkeimpien hintojen perusteiksi ovat Pohjoismaissa nousseet päästökaupan aiheuttamat lisäkustannukset sekä pitkät kuivat jaksot. Koko maailmaa koskeva kaikkien energiahintojen nouseva suunta näyttää ilmeiseltä ensi vuosikymmenelle mentäessä. Muutoksesta puhutaan ja sitä halutaan. Suomessa yli 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu energian kulutuksesta. Siksi energia-ala on keskeinen toimiala ilmastonmuutoksen hillitsemisestä puhuttaessa. Energiatodistus rakennuksille Kodinkoneissa energiatehokkuusmerkinnät ovat jo tuttuja, ja nyt vastaava merkintä viedään myös rakennuksiin. Vuoden 2008 alusta merkintävaatimus koskee uusia rakennuksia. Vuoden 2009 alusta lähtien todistus tulee pakolliseksi lähes kaikkien rakennusten ja asuntojen kaupan tai vuokraamisen yhteydessä. Viime vuonna hyväksyttiin EU:n energiapalveludirektiivi, joka pakottaa jäsenmaita lisäämään energiatehokkuutta vuoteen 2016 mennessä noin 9 prosenttia. Teollisuuden, palveluiden ja koko yritystoiminnan osalta direktiivin täytäntöönpanolle on luotu jämäkät tavoitteet ja ohjeet, mutta kuluttajien osalta luotetaan valistamisen voimaan. Rakennusten energiatehokkuuden lisääminen kannattaa aloittaa jo nyt. Peruskorjausten ja remonttien yhteydessä harkitaan lisäeristyksiä, ikkunoiden lämmöneristyskyvyn parantamista sekä ilmanvaihtojärjestelmissä lämmön talteenottoa. Seuraa omaa kulutusta Mitä yksittäinen kuluttaja tai yrittäjä voi tehdä? Kainuun Energia Oy tarjoaa asiakkailleen "Omat sivut" -internetpalvelua, jossa voi seurata omaa sähkön käyttöään sekä laskutustietojaan. Palvelun kautta voi hoitaa myös monia sähkön käyttöön liittyviä käytännön asioita. Lisäksi Kainuun Energia Oy:n palvelutoimistoista voi lainata kodinkoneiden sähkönkulutuksen tarkkaan seurantaan Wattivahti-mittareita, sekä lämpöpistooleita rakennusten lämpövuotojen kartoittamiseen ja rakennusten eristysten parannuskohtien etsimiseen. Eri lämmitysmuodoista bioenergian hyödyntäminen sekä kaukolämpö ovat sopusoinnussa vallitsevien tavoitteiden kanssa. Kainuussa on hyvä mahdollisuus lisätä puun polttoa kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa. Sähkölämmitystäkään ei kannata unohtaa: on tutkimustuloksia, joissa sähkölämmitys yhdistettynä matalaenergiarakentamiseen on antanut hyviä tuloksia. Maailma muuttuu. Ensi vuosikymmenellä käsityksemme energiankulutuksesta lienee hyvin erilainen kuin tällä hetkellä. Kahdeksan rekallista puuenergiaa Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Kainuussa suurin biopotentiaali on puuenergiassa. Joka päivä kainuulaisilla aluelämpölaitoksilla poltetaan keskimäärin 8 rekallista metsähaketta tai sahojen sahanpurua ja kuorta. Lisäksi päälle tulee tuhansien pientalojen käyttämä pilke, joka hankitaan joko omatoimisesti tai ostetaan pilkeyrittäjiltä. Kainuussa onkin hyödynnetty polttokelpoista jätettä energiantuotannossa Kainuun Voimalla. Lähinnä tämän ref-polttoaineen hyötykäytön vuoksi Kainuussa jätteen hyötykäyttöaste on maan korkein. Suomessa turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi erotuksena varsinaisista uusiutuvista bioenergiapolttoaineista. Turve on kuitenkin hyvin tärkeä polttoaine työllistäjänä ja Energiapuun haketusta rekkaan (kuva Pekka Moilanen). polttoainehuollon turvaajana maakunnassamme. Isojen turpeen käyttäjien kannalta on ongelmallista, että turve lasketaan päästökaupan piiriin. Tämä osaltaan nostaa turpeen hintaa. Turpeen käytössä Suomi on yksi kärkimaista. Aurinko lämmittää Kainuussakin Vaikka asumme pohjoisessa, voi myös aurinkoenergiaa hyödyntää rakennusten lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa. Omakotitalo pärjää hyvin viitisen kuukautta vuodessa pelkällä aurinkoenergialla. Aurinkokeräimien hinnan laskiessa ja fossiillisten polttoaineiden hinnan noustessa aurinkoenergia yleistyy myös Kainuussa. Keski-Euroopassa on jo kova mielenkiinto aurinkoenergiaa kohtaan. Etelä- Suomen auringon säteilyteho on noin 950 kilowattituntia neliömetrille, mikä vastaa täysin tilannetta vaikkapa Saksassa. Pohjoiseen mentäessä säteilyteho laskee ollen Kainuun korkeudella 850 kwh/m2. Tuulienergiaa ei Kainuussa vielä hyödynnetä. Biokaasua hyödynnetään toistaiseksi vain Majasaarenkankaan kaatopaikalla. On kuitenkin havaittavissa, että biokaasurintamalla Kainuussakin tapahtuu aivan lähivuosina. Sähkön syöttötariffi saattaa olla päänavaus biokaasun hyödyntämisessä. Nykyisin maalämpö ja ilmalämmitys ovat lisänneet suosiotaan lähinnä niiden helppokäyttöisyytensä vuoksi.

3 Lähienergia OK-Yhtiöt Oy -Uusi tulokas bioenergiamarkkinoilla 3 Martti Blomberg Projektipäällikkö Kainuun Etu Oy Koneyrittäjien omistama OK-Yhtiöt Oy on tuonut uuden toimintamallin bioenergia-alalle. Yrityksen taustalla on pitkä koneyrittäjien verkostoitumisprosessi, jolla tavoitellaan alalle vetovoimaa ja toimintaan tehokkuutta. OK-Yhtiöt Oy:n kantavana voimana onkin koneyrittäjien verkostoitumisen myötä saavutettavat mittakaava- ja synergiaedut. Yhtiön tavoitteena on olla merkittävä bioenergian toimittaja Kainuussa sekä ympäröivissä maakunnissa. Visioista toimintaan Kainuun raskaskonealan uudet liiketoimintamahdollisuudet -kehittämishanke on tukenut koneyrittäjien verkostoitumista ja sen mahdollistamien liiketoimintamallien suunnittelua. Hanke on kartoittanut ja käynnistänyt uutta liiketoimintaa ympäristöurakointi- ja bioenergia-aloilta koneyrittäjien näkökulmista. Kainuun Etu Oy:n hallinnoima hanke käynnistyi huhtikuussa 2006 kestää vuoden 2007 loppuun. Verkostoituminen tarvitsee aina asiaan uskovat veturit, joiden rooli korostui myös OK-Yhtiöt Oy:n käynnistämisessä. Prosessin läpiviemiseen tarvittiin koordinointia ja sisällöntuottamista sekä yrittäjien käytäntöön asti viemää toimintaa. Ravakan alun myötä metsäenergian koetoimituksiin päästiin jo vuoden 2006 syksyllä, jolloin saatiin tarvittavia käytännön kokemuksia metsäenergian kokonaisvaltaisesta tuottamispalvelusta metsästä voimalaitokselle. Ponnistelut konkretisoituivat toukokuussa 2007 OK-Yhtiöt Oy:n perustamiskokouksessa, jolloin yhdeksän kainuulaista raskaskonealan yritystä lähti osakkaiksi uuteen yhtiöön. OK-Yhtiöt Oy koordinoi metsäenergiajakeiden tuotantoa ja toimituksia verkostossa, jossa suorittavan työn toteuttavat yrittäjät. Tärkeimpiä tehtäviä on myös vastata verkoston liiketoimintojen edelleen kehittämisestä. Asiakkaina metsänomistajat ja voimalaitokset Avainasemassa OK-Yhtiöt Oy:n perustamiselle ja toiminnan käynnistymiselle olivat asiakkaat sekä metsä- että voimalaitospäässä. Yhteistyö metsänhoitoyhdistysten kanssa on toiminut linkkinä OK-Yhtiöt Oy:n ja metsänomistajien välillä. Yhteistyön kautta metsänhoitoyhdistys pystyy tarjoamaan metsänomistajille kokonaisvaltaista palvelua, johon kuuluu myös energiapuukauppa. Vastaavasti OK-Yhtiöt Oy pääsee mukaan kilpailuun energiapuukohteista. OK-yhtiöt Oy on kiinnostunut ostamaan latvusmassankorjuukohteita, kannonnostokohteita ja nuoren metsän energiapuukohteita. Myös voimalaitospään asiakkaat ovat kiinnostuneista uudesta maakunnallisesta toimijasta, joka on tuonut mukanaan uudenlaisen tavan toimia sekä säpinää energiapuumarkkinoille. Kysyntää OK-Yhtiöt Oy:n tuotteita kohtaan on tullut myös oman maakunnan ulkopuolelta. OK-Yhtiöt Oy:n kannonnostokohde Kajaanin eteläpuolella (kuva Martti Blomberg). OK-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Alpo Salmela (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Asko Piirainen latvusmassan korjuukohteella. Välivarastohaketusjärjestelmä Hakkuutähde Valoisat tulevaisuudennäkymät Bioenergian jalostuksen parissa toimiville tahoille alan tulevaisuus näyttää hyvältä. Vuonna 2008 alkavan päästökauppakauden myötä bioenergian kysyntä tulee kasvamaan. Odotettavissa onkin eri metsäenergiajakeiden OK-Yhtiöt Oy liiketoiminta pähkinänkuoressa EIJA ALAKANGAS/VTT Kuvassa on välivarastohaketusketju - hakkuutähde ajetaan metsästä tienvarteen metsäkoneella. Haketus tehdään tienvarressa suoraan kuorma-autoon, jolla se viedään käyttöpaikalle (kuva Eija Alakangas, VTT). tuotannon kannattavuuden parantuminen, mikä on elintärkeää alan toimijoille ja kehittymiselle. Verkostoitunut toimintamalli ja koneyrittäjien yhteisyritykset on otettu innolla vastaan myös muissa maakunnissa. Useita samaan perusideaan pohjautuvaa yhteisyrityksiä onkin liiketoimintojen käynnistysvaiheessa ympäri Suomea. Bioenergian korjuuseen, logistiikan hallintaan ja toimituksiin räätälöidyt ratkaisut ovat tällä hetkellä kysyttyjä kotimaan lisäksi myös ulkomailla. Venäjän puutullit, kasvavat hakkuumahdollisuudet sekä lisääntyvä energiapuunkorjuu lisäävät tuntuvasti koneyrittäjien osaamisen kysyntää. Osaaminen on OK-Yhtiöt Oy:n verkoston ydin! Lisätietoja OK-Yhtiöt Oy:stä antavat: Toimitusjohtaja Alpo Salmela, OK-Yhtiöt Oy, gsm Hallituksen puheenjohtaja Asko Piirainen, OK-Yhtiöt Oy, gsm

4 4 Lähienergia Puupelletti tekee tuloaan Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Puupellettien valmistus Suomessa kasvaa nopeasti ja uusia tuotantolaitoksia valmistuu eri puolille Suomea. Kotimaan kysyntä etenee hitaasti ja valtaosa pelletistä viedään voimakkaammin kasvaville Ruotsin ja Keski-Euroopan markkinoille. Kainuussa astuttiin vuonna 2003 uuteen aikakauteen, kun maakuntaan perustettiin ensimmäinen puupellettiä valmistava tuotantolaitos. Kyseessä oleva yritys oli Jannpellet Oy, joka aloitti tuotantonsa Paltamossa. Yritys siirsi tuotantonsa viime syyskuussa emoyhtiönsä Jannpuun Oy:n yhteyteen Kajaaniin. Jannpuu Oy on kainuulainen perheyritys. Se toimii sopimusvalmistajana huonekaluteollisuudelle sekä valmistaa lopputuotteina erilaisia sisustusratkaisuja rakennusteollisuudelle. Jannpelletin puupelletin raaka-aine tulee pääosin juuri Jannpuu Oy:n tuotannon sivutuotteena. Raakaaine on hyvin pitkälle hienoa ja kuivaa hiontapölyä. Tällöin myös pelletinkin laatu on hyvä ja energiasisältö korkea. Kainuuseen on rakenteilla myös toinen pelletin tuotantolaitos, sillä kuhmolainen M-Pelletti Oy aloittaa tuotannon vuoden vaihteessa. Tuotannosta vastaa Mikko Heikkinen. Raakaaine saadaan kuhmolaisilta puunjalostajilta. Kumpikin yritys valmistaa pellettinsä kuivasta raa- Pelletin ominaisuudet: ka-aineesta. Näiden investointien jälkeen puuta jalostavien kainuulaisten yritysten kuiva sivutuote jalostetaan lähes kokonaisuudessaan korkealuokkaiseksi polttoaineeksi. Montako laitosta Kainuuseen? Jos pellettituotantoa Kainuussa edelleen aiotaan lisätä, on raaka-aineena käytettävä märkää sahan purua. Puru on ensin kuivattava, mikä nostaa reippaasti tuotantokustannusta. Kuivauksessa ei kannata käyttää primäärienergiaa. Ehdottomasti tulisi hyödyntää hukkalämpöä, mutta sitä ei näillä näkymin liiemmin Kainuussa ole. Näyttää siis siltä, että kahden tuotantolaitoksen jälkeen lisäkapasiteettia Kainuuseen ei olisi ainakaan heti tulossa. Siitä voimme olla iloisia, että nyt kainuulaisten puufirmojen sivutuotteet jalostetaan korkealuokkaiseksi polttoaineeksi omassa maakunnassa. Tästä hyötyvät niin yritykset kuin kuluttajatkin. Pienkäyttäjän kannalta paikallinen tuotanto on todella hyvä asia. Useampi pelletin tarjoaja pitää pelletin hinnan maakunnassa kurissa. Puupelletillä on taipumus seurailla öljyn ja sähkön hintaa. Puupelletin hinta on nyt noin puolet öljyn hinnasta. Pelletin hinnassa tapahtui viime talvena hinnan nousua. Tätä ennen pelletin hintakehitys oli ollut pitkään hyvin maltillinen. Esimerkiksi Ruotsissa pelletistä saa paremman hinnan kuin Suomessa. Hyvälaatuinen puupelletti valmistetaan kutterinlastusta, sahanpurusta ja hiontapölystä. Puupelletti on hyvin kuivaa polttoainetta, sillä sen kosteus on alle 10 prosenttiyksikköä. Tuhkaa muodostuu poltossa hyvin vähän ja vuoden tuhkat sopii pariin sankolliseen. Kuutio pellettiä painaa noin 600 kiloa, joka energiamäärältään vastaa 300 litraa kevyttä polttoöljyä. Ominaisuus Raaka-aine Halkaisija (d) Pituus (l) Arvot kutteri, sahanpuru, hiontapöly 6-12 mm max 5 x d Puupelletit ovat sahanpurusta ja kutterinlastusta valmistettua korkealuokkaista polttoainetta (kuva Pekka Moilanen). Halkoliiteri kattaa jo puoli Suomea Pekka Moilanen Bioenergianeuvoja Kainuun metsäkeskus Kainuun metsäkeskus perusti sivuston polttopuiden markkinapaikaksi. Sivusto tehtiin vuonna 2003 yhdessä 20 kainuulaisen polttopuuyrittäjän kanssa. Halkoliiterissä polttopuuyrittäjät voivat markkinoida tuotteitaan eli polttopuita. Suomessa on yli kaksi miljoonaa tulisijaa, joissa käytettävästä polttopuusta hankitaan ostamalla noin 15 prosenttia. Työtehoseuran mukaan polttopuu aiotaan hankkia yhä enenevässä määrin ostamalla. Asiakas voi etsiä :sta valitsemansa alueen polttopuutarjonnan, hinnat ja yrittäjien yhteystiedot. Lisäksi sivustolla on tietoa puulla lämmittämisestä ja energialaskuri. Puolen Suomen alueella Halkoliiteriin liittyi jo perustamisvuonna Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskuksen alue. Yrittäjien määrä kolminkertaistui ja kasvava Oulun ympäristö toi suuren markkina-alueen. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan metsäkeskusten alueet liittyivät mukaan vuonna 2005 ja yrittäjien määrä kolminkertaistui jälleen. Nyt Halkoliiterialueeseen tuli lisää isoja asutuskeskuksia kuten Tampere, Turku ja Seinäjoki. Keski-Suomen ja ruotsinkielisen rannikon alueen metsäkeskukset tulivat mukaan viime vuonna. Yrittäjiä Halkoliiterissä on nyt noin 250. Pilkkeet tehdään nykyisin pääasiassa koneellisesti (kuva Timo Vanhala, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus). Tehdyn kyselyn mukaan yrittäjät pitävät sivustoa hyödyllisenä markkinointikanavana. Monet yritykset ovat lisänneet myyntiään kymmeniä prosentteja. Muutamat yrittäjät ovat siirtyneet polttopuun keinokuivaukseen, jolloin laatu ja toimitusvarmuus paranevat. Jotkut yrittäjät vievät pilkettä myös ulkomaille. Tässä on mahdollisuus pienemmillekin polttopuuyrittäjille lisätä myyntiään yhteistyön kautta. Paljonko pilkemotissa on energiaa? Motti kuivaa koivupilkettä sisältää enemmän energiaa kuin mäntymotti. Sehän on vanhastaan tuttu totuus. Paljonko? Se selviää Halkoliiterin energialaskurilla. Sekapuun käyttö saattaa olla kannattavampaa kuin koivun polttaminen. Oikein käytettynä kaikki puulajit toimivat useimmissa tulisijoissa. Omakotitaloissa on usein lisälämmönlähteenä tulisija. Erityisesti kovien pakkasten aikaan kannattaa käyttää tulisijoja. Sähkö on markkinoilla kalleimmillaan juuri huippukulutuksen aikaan. On sekä sähkön ostajan että myyjän kannalta etu, jos kallista sähköä ei tarvitsisi hankkia. Halkoliiterin puuinfosta saa lisätietoa lämmityksestä. Muutamia tuhansia kuutioita pilkkeitä kuivumassa Tyrnävällä (kuva Timo Vanhala).

5 Lähienergia 5 Omakotitalon lämmitysmuoto kannattaa miettiä tarkasti Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus Kiinteistöihin tehdyt lämmitysratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Valintoja kannattaa miettiä huolellisesti, olipa kyseessä vanhan lämmitysjärjestelmän saneeraus tai uuden rakentaminen. Lämmitysmuotoa valittaessa tavoitteeksi pitää asettaa se, että asukas selviytyy lämmityksen hoitamisesta. Lämmitysjärjestelmät vaativat eri lailla huolenpitoa. Pilke ei käy kaikille, vaikka se on halvin lämmitystapa. Ylläpidon kannalta helpoimpia lämmitysmuotoja ovat sähkö, kaukolämpö ja maalämpö. Lämmitysmuodon edullisuuden ratkaisee lopputuotteen eli lämmön hinta. Pelkästään investoinnin suuruus tai polttoaineen Tyypillisen omakotitalon lämmöntuotantokustannukset eri lämmitysvaihtoehdoilla. Polttoaineiden hinnat syyskuussa hinta ei yksin ole ratkaiseva. Kainuussa on noin 4000 öljylämmitystaloa, jotka tuskailevat korkean lämmitysöljyn hinnan kanssa. Näissä järjestelmissä puupelletti on usein taloudellisempi ratkaisu. Teknisesti saneeraus yleensä onnistuu kattilan ja polttimen vaihdolla. Pellettivaraston sijoitus on aiheuttanut joskus päänvaivaa, mutta lähes kaikissa tapauksissa ratkaisu tähänkin on löytynyt. Puupellettiä käytetään Kainuussa 150 kohteessa ja sen kokonaiskäyttö yli tonnia vuodessa. Uusi piakkoin käynnistyvä käyttökohde on Transtec'in vaunutehdas, jossa vuotuinen pelletin käyttömäärä on peräti 1300 tonnia. Puu pitää pintansa Puun käyttömahdollisuus kannattaa aina ottaa huomioon mikäli mahdollista. Näin voidaan itse vaikuttaa lämmityskuluihin, jos halutaan omatoimisesti hankkia polttopuuta. Esimerkiksi sähkölämmityksessä kannattaisi kovina pakkaskausina polttaa myös puuta. Sähkön käytön kulutushuippuja voidaan näin järkevästi leikata. Pilke pärjää hyvin lämmitysvertailuissa, vaikka puu ostettaisiinkin pilkeurakoitsijoilta. Omatoimisella polttopuun hankinnalla lämmön hintaa voidaan vielä edelleen laskea. Lämmitystyöstä aiheutuvaa kustannusta ei ole huomioitu laskelmissa. Kaukolämpö voi tulla kyseeseen taajamien alueella. Kaukolämmön osalta laskelmiin on otettu huomioon myös liittymismaksu. Sähkölämmön osalta perusmaksuja ei ole laskettu mukaan lämmön osuuteen. Laitehankintaan tukea Pientaloille voidaan myöntää tukea lämmitysjärjestelmän rakentamiseen, kun se perustuu puulämmitykseen tai kaukolämpöön siirtymiseen. Myös maalämpöinvestointi tai aurinkolämpökerääjän liittäminen lämmitysjärjestelmään on tuen piirissä. Valtion asuntorahaston avustus haetaan aina keväisin kuntien kautta. Tuen suuruus on maksimissaan 15 prosentin laitehankinnasta. Kainuun Voima on kaikkiruokainen Tapio Kakko Toimitusjohtaja Kainuun Voima Oy Kainuun Voima Oy:n polttoaineet ovat ympäristöystävällisiä ja kotimaisia. Voimalassa poltetaan täydellä teholla ajettaessa noin 470 kuutiota polttoainetta tunnissa. Tästä määrästä prosenttia on kotimaista alkuperää. Kainuun Voiman kiertopetikattila on polttoainekäytöltään joustava. Siinä poltetaan turvetta ja puuta eri muodoissaan, syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä, ratapölkkyhaketta, hiiltä, jäteöljyä sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Kainuun Voima Oy on UPM-Kymmene Oyj:n ja Kajaanin kaupungin puoliksi omistama voimayhtiö. Siihen kuuluvat lämpövoimalaitos ja kolme vesivoimalaitosta. Voimalaitos tuottaa sähköä, kaukolämpöä sekä tehdashöyryä. Vuosikymmen jätteen hyötykäyttöä Kainuussa jätteen hyötykäyttö on yksi valtakunnan parhaita. Yli 60 prosenttia maakunnassa syntyvästä jätteestä on käytetty hyödyksi. Kainuun Voima on käyttänyt syntypaikkalajiteltua jätettä polttoaineena yli kymmenen vuotta. Laitoksen päästömittauksien mukaan jätteiden rinnakkaispoltto ei lisää päästöjä tavallisten polttoaineiden käyttöön verrattuna. Risutukkeja murskataan Kainuun Voiman polttoainekentällä (kuva Kainuun Voima). Biopolttoaineet kasvussa Valtiovalta avustaa metsäenergian käyttäjää: voimalaitos saa metsäenergialla tuotetusta sähkömegawattitunnista tukea 6,9 euroa. Biopolttoaineella tuotetusta lämmöstä voimalaitoksen ei tarvitse maksaa niin sanottua haittaveroa. Merkittävä taloudellinen vaikutus biopolttoaineen käytölle on päästökaupan yhteydessä syntyneellä hiilidioksiditonnin hinnalla. Biopolttoaineiden poltosta vapautuva hiilidioksidi ei kuulu päästökaupan piiriin. Alkuajan tukien maksuvaiheen aikana uuden polttoaineen on kyettävä hankkimaan itselleen niin tehokas jalansija polttoainemarkkinoilla, että tukien aikanaan pienentyessä tai poistuessa kokonaan hyvä hanke ei häviä kokonaan. Kainuun Voima teki jo 1990-luvulla määrätietoista työtä kotimaisten biopolttoaineiden käyttöosuuden nostamiseksi. Laatu kohdalleen Jos biopolttoaine on kuivaa, puhdasta, palakooltaan oikeaa ja vielä energiahinnaltaan kilpailukykyistä, se on valmis haastamaan minkä tahansa kilpakumppanin niin sanottujen perinteisten polttoaineiden joukossa. Pelkkää ruusuilla tanssimista metsäenergian käyttö ei kuitenkaan ole. Sen saantiin vaikuttavat ainespuun korjuun määrä ja hakkuupaikan etäisyys voimalaitoksesta. Kastunut polttoaine sisältää vähemmän energiaa kuin kuiva, ja tuottaja saa siitä alhaisemman hinnan. Vihreä osa metsähakkeesta (neulaset) sisältää klooria kaksinkertaisen määrän muuhun puuainekseen verrattuna. Puuperäisissä polttoaineissa on runsaasti alkalimetalleja kuten natriumia ja kaliumia. Näiden muodostavat yhdisteet aiheuttavat polttokattilan pintojen syöpymistä. Myös ruokohelpi soveltuu laitoksen polttoaineeksi. Murskattua ruokohelpeä sekoitetaan jyrsinturpeeseen noin 10 prosenttia. Ruokohelven käytön haasteita ovat sen alhainen energiatiheys ja alkaliominaisuudet. Turve ja puu sopivat yhteen Biopolttoaineiden syövyttävyyttä voidaan vähentää käyttämällä yhtä aikaa niiden kanssa turvetta tai hiiltä. Puu ja turve tukevat toisiaan eivätkä ne ole polttoteknisesti kilpailevia polttoaineita. Turpeen kilpailukykyä on poliittisin päätöksin heikennetty suhteessa ulkomaisiin polttoaineisiin. Turpeen merkitys etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa on vielä kiistaton ja lisäksi sen asema kriisiajan polttoaineena on huomattava. Kainuun Voiman pääpolttoaine on ollut turve, jonka asemaa puupolttoaine on nyt alkanut haastaa tosissaan. Biopolttoaineet ovat tämän hetken näkemyksen mukaan voimakkaimmin kasvava polttoainelaji. Suurimmat kasvun odotukset kohdistuvat metsäenergiaan ja energiakasveihin, lähinnä ruokohelpeen ja jossain määrässä energiapajuun. Poltetaan Kainuun Voiman höyryvoimalaitoksessa sitten puuta tai turvetta, nämä tuovat tärkeitä elinkeinomahdollisuuksia Kainuuseen ja sen lähialueille.

6 6 Lähienergia Lakoontunut ja kuiva ruokohelpikasvusto on keväällä haasteellinen niitettävä. Kuva Haapavedeltä (kuva Elina Virkkunen). Energiaheinän sato kypsyy keväällä Elina Virkkunen Tutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sotkamo Ruokohelpi on lyönyt itsensä läpi suomalaisena viljelykasvina. Tämä kookas heinäkasvi menestyy hyvin pohjoisessa ilmastossa, myös Kainuussa. Laadultaan paras energiasato saadaan, kun ruokohelpi korjataan keväällä. Ruokohelven viljelypinta-ala on kasvanut vauhdilla. Tänä vuonna viljelyksiä on koko maassa noin hehtaaria ja suunta on jatkuvasti ylöspäin. Kainuussa ruokohelpeä viljellään vajaalla 600 hehtaarilla. Tällä hetkellä viljeltävistä peltoenergiakasveista ruokohelpi sopii Kainuuseen parhaiten. Öljykasvit eivät täällä menesty eikä olkea juurikaan riitä poltettavaksi. Vilja-alat ovat pieniä, eikä olkisatoa saada joka vuosi kerättyä. Lokakuussa kasvissa on vielä lehtivihreätä, eikä se sovellu polttoon (kuva Elina Virkkunen). Ruokohelpi poltetaan tällä hetkellä suurissa voimalaitoksissa seospolttona turpeen tai puun kanssa.. Helpi sopii mainiosti poltettavaksi Tanskassa kehitetyissä olkikattiloissa. Tällöin ruokohelpi lämmittäisi ainoana polttoaineena pienempiäkin kohteita. Tehokas energian tuottaja Ruokohelven tuottamasta energiasta vain kuusi prosenttia kuluu tuotantoon ja kuljetukseen. Lannoitusta tarvitaan vähän ja samasta kasvustosta saadaan satoa jopa 15 vuotta. Uusiutuva energia korvaa hiiliperäisiä polttoaineita ja vähentää siten kasvihuonekaasupäästöjä. Poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu seuraavan vuoden satoon. Ruokohelvellä on vahva juuristo, joka kuohkeuttaa maata ja tuottaa humusta. Se sitoo tehokkaasti ravinteita ja estää niiden huuhtoutumista vesistöihin. Vapo Oy viljelee ruokohelpeä turvetuotannosta poistuneilla soilla. Yksityisviljelijöiden pelloilla ruokohelpi on yleensä sopimustuotantokasvi. Sopimuskumppanina Kainuussa on Vapo. Vähätöinen viljeltävä Vähän työtä vaativana kasvina ruokohelpi on kiinnostanut etenkin karjasta luopuvia ja sivutoimisia viljelijöitä. Viljelijän saama tu- Ruokohelven vahva juuristo parantaa maan rakennetta ja estää ravinteiden huuhtoutumista (kuva Elina Virkkunen). lo on samansuuruinen kuin viljanviljelyssä. Ruokohelpiviljelmän perustaminen on kuitenkin huolellista puuhaa. Pelto tasataan ja siemen kylvetään riittävän matalaan. Hitaasti orastuvan kasvin rikkaruohontorjunnasta on huolehdittava. Myöhempinä vuosia pääseekin sitten helpommalla. Vuosittaisia viljelytoimia ovat keväinen sadonkorjuu ja lannoitus. Ensimmäinen sato korjataan kahden vuoden kuluttua kylvöstä. Kasvin sisältämät ravinteet vetäytyvät talveksi juuristoon. Keväällä korjatun sadon laatu on hyvä ja kosteus alle 15 prosenttia. Syksyllä niitetty kasvi sisältää poltossa haitallisia alkuaineita. Korjuun haasteena on lakoontuneen ja murenevan kasvuston niitto ja paalaus. Tappiot saattavat nousta 50 prosenttiin. Yleensä sato korjataan tavallisilla rehunkorjuukoneilla. Heinäkasvi tuottaa runsaasti siitepölyä ja saattaa aiheuttaa allergiareaktioita. Tämä kannattaa muistaa ruokohelpipellon paikkaa suunniteltaessa.

7 Sari Komulainen Neuvoja-tiedottaja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Majasaaren jätekeskuksessa on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien kaatopaikkakaasun keräys-ja käsittelyjärjestelmä. Osa kaasusta hyödynnetään kattilassa, jolloin kaasun sisältämä energia voidaan käyttää hyödyksi jätekeskuksen toiminnoissa. Valtaosa kaatopaikkakaasuista imetään jätetäyttöön asetetun putken avulla soihtupolttimelle, jossa kerätty metaani ja muut hiilivedyt palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tarkoituksena on näin vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena omavaraisuus energiantuotannossa Jätekeskuksen kaasunkeräysverkosto kattaa entisen käytöstä poistuneen yhdyskuntajätteen kaatopaikka-alueen. Täyttöalueella on kuusi kaasunkeräyskaivoa. Kaasu imetään alipaineella pumppausyksikköön, jossa kaasu kuivataan ja paineistetaan. Osa kaasusta johdetaan lämpökeskukseen, jossa sitä käytetään hyödyksi lämpöenergian tuotannossa. Kaasun kokonaisenergiasta hyödynnetään nyt noin 10 %: vastaanottorakennus, öljyisten jätteiden vastaanottohalli sekä öljyisten jätteiden kompostointialue lämpenevät omalla energialla. Loppu kaasusta poltetaan soihtupolttimessa. Tällä hetkellä biokaasua poltetaan soihtupolttimella noin 500 kilowatin teholla. Polttoaineteho vastaa noin 175 omakotitalon lämmitykseen käytettävää vuotuista energiamäärää. Keskimääräinen kaasuvirtaama on noin kuu-tiometriä tunnissa kaa- Lähienergia Eko-kymppi hyödyntää kaatopaikkakaasua Majasaaren jätekeskuksessa Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Biokaasun käyttö liikenteen polttoaineena on Suomessa vielä vähäistä. Helsingin 80 maakaasubussia on vähän verrattuna siihen, että Ruotsissa kaasuautoja on lähes ja maailmassa kaiken kaikkiaan yli kolme miljoonaa. sun metaanipitoisuuden ollessa noin prosenttia. Uudella loppusijoitusalueella kaasun keräämisen varaudutaan rakentamalla jätetäyttöön salaojia louheesta tai muulla vastaavalla painaumia kestävällä rakenteella. Ensimmäiset salaojat rakennetaan, kun olosuhteet täyttöalueella ovat riittävät kaasun muodostumiselle. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä pyrkii tulevaisuudessa täydelliseen omavaraisuuteen jätekeskuksen energiantuotannossa. Kenties myös biodieseliä jäterasvoista valmistettua voidaan tarjota jätehuoltourakoitsijoille. Suomessa jo muutama Bi-fuel -auto Biokaasun lähteitä on jokaisessa kodissa (kuva Tatu Turunen). Keittiön jätteissä piilee biokaasuvarantoa Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus Eloperäisten jätteiden energiaa voidaan hyödyntää biokaasu- ja kompostointilaitoksissa tai kerätä talteen kaatopaikkojen jätepenkoista. Keittiön biojätteet päätyvätkin entistä useammin biokaasu- tai kompostointilaitosten raaka-aineiksi. Kasvit yhteyttävät hiilidioksidista ja vedestä auringonvalon avulla kemiallista energiaa, joka siirtyy ravintoketjussa eteenpäin eläimille tai suoraan ihmisille. Tätä elämän kasvun energiaa on eloperäisissä jätteissä, kuten ruoan tähteissä, juuresten kuorissa, vanhentuneissa elintarvikkeissa, puutarhajätteissä, karjanlannassa sekä perkuu- ja teurasjätteissä. Jäte-energiaa vapautuu, kun esim. pihakompostori alkaa tuottaa lämpöä tai tyhjentämättä jäänyt keittiön biojäteastia alkaa haista. Jos maksalaatikko jätetään viikoksi huoneenlämpöön, sille kehittyy alkeellinen hermosto, ja se alkaa liikkua. Nämä luonnonilmiöt kertovat jätteiden valloilleen päässeestä bioenergiapotentiaalista. Luonnon hajoamisprosessit tuottavat lämpöä ja hajoamisen kaasuja kompostoinnissa hiilidioksidia ja mädätyksessä lisäksi metaania. 7 Biokaasu ajoneuvojen polttoaineena Gasum Oy:n maakaasun jakeluasema Kouvolassa (kuva Gasum Oy). Biokaasu on puhtaimpia tunnettuja polttoaineita. Sen käyttö liikenteen polttoaineena parantaisi selvästi kaupunkien ja taajamien ilmanlaatua. Biokaasu ei kuulu fossiilisiin polttoaineisiin, eikä siitä muodostu kasvihuonekaasupäästöjä. Biokaasun typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat alhaisempia kuin bensiinin tai dieselin. Sekä biokaasun tuotantoa että sen käyttöä liikenteen polttoaineena on mahdollista lisätä. Biokaasua tuotetaan mädättämällä eloperäisiä jätteitä, kuten keittiö- tai teurasjätteitä, lantaa ja lietteitä sekä energiakasveja. Biokaasuvaranto on ehtymätön toisin kuin fossiilisilla polttoaineilla. Muodostuuhan esimerkiksi lantaa niin pitkään kuin karjataloutta harjoitetaan. Biokaasu kuuluu biopolttoaineisiin, joita ovat myös mm. bioetanoli ja biodiesel. Biokaasu eroaa maakaasusta siten, että biokaasu tuotetaan jätteistä ja maakaasu tuodaan putkilla Suomeen Venäjältä. Molemmissa energiaa tuottava aine on metaani, CH4. Puhdistettuna biokaasu soveltuu samoihin ajoneuvoihin kuin maakaasu. Biokaasuauto kuluttaa sadalla kilometrillä kaasua kuudesta kymmeneen kuutiometriä. Kaasu tankataan autoon paineistettuna. Kaasun loputtua bi-fuel - autot siirtyvät huomaamattomasti käyttämään bensiiniä. Ajettavuus ei eroa käyttipä auto sitten bensiiniä tai kaasua. Jakeluasemia harvassa Maakaasun liikennekäyttö alkoi Suomessa vuonna 1996, jolloin Helsinkiin valmistui ensimmäinen maakaasubussien tankkausasema. Suomessa Gasum Oy:llä on viisi julkista maakaasun jakeluasemaa: Helsingissä Malmilla ja Sörnäisissä, Kouvolassa, Karhulassa ja Tampereella. Lisäksi Haminassa on Haminan Energian ja ST1:n yhteinen maakaasun jakeluasema. Karhulan jakeluasema on Suomen ensimmäinen ABC-liikennemyymälän yhteydessä sijaitseva ajoneuvokaasun myyntipiste. Erkki Kalmarin tilalla Laukaassa toimii tiettävästi Suomen ainoa biokaasun tankkausasema. Gasum Oy:n arvion mukaan vuonna 2010 Suomessa olisi noin 30 kaasun jakeluasemaa. Vaikka maakaasuverkosto ei ulotu Tampereen seutua pohjoisemmaksi, bio- tai maakaasun tankkausasemien rakentaminen esimerkiksi Kainuuseen on mahdollista. Maakaasu voitaisiin tuoda paikalle rekkakuljetuksella, kun se normaalisti liikkuu putkessa maan alla, tai maakaasun tilalla voitaisiin käyttää Kajaanin Majasaarenkankaan kaatopaikalta tai muulta jätteiden biokaasulaitokselta saatavaa bio-kaasua. Jätteiden biokaasu riittäisi Kainuussa sadoille henkilöautoille Kajaanin kaatopaikan biokaasu riittäisi noin 250 henkilöauton vuotuiseen ( km/vuosi) polttoainekäyttöön. Kainuun jätevedenpuhdistamoiden lietteistä mädättämällä saatava biokaasu riittäisi noin 150 henkilöauton vuotuiseen kulutukseen. Jyväskylän yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan yhden hehtaarin alalla kasvatetulla heinäsadolla voidaan puolestaan ajaa biokaasuautolla yli km. Bi-fuel autoja liikenteessä Tunnetuin maakaasuauton omistaja on jyväskyläläinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jolla on käytössä Volvo S60 Bi-fuel. Ajopeli voi käyttää sekä biokaasua että bensiiniä. Suomen ensimmäinen biokaasuauton hankki laukaalainen biokaasufarmari Erkki Kalmari, joka tuottaa polttoaineen mädättämällä oman tilansa nautaeläinten lietelantaa. Kainuussa hyödynnetään kaatopaikkojen biokaasuvarantoja Metaanin ja hiilidioksidin seosta kutsutaan biokaasuksi. Aine vastaa maakaasua muutoin paitsi biokaasun metaanipitoisuus on alhaisempi. Biokaasua, paikallista maakaasua, voitaisiin tuottaa Kainuussa eloperäisistä jätteistä. Toistaiseksi biokaasua ei Kainuussa tuoteta, mutta sitä kerätään talteen kaatopaikoilta. Kuntien kaatopaikkojen jätepenkat tuottavat biokaasua vielä vuosikymmeniä. Viime vuosina lakkautetuilta kuntien kaatopaikoilta biokaasu johdetaan kaasunkeräyskanavien kautta biosuotimiin, joissa kaasu muuttuu vaarattomaan muotoon. Biokaasua kerätään lisäksi koneellisesti Kajaanin Majasaarenkankaan ja UPM:n Parkinmäen kaatopaikoilta. Majasaarenkankaalla biokaasulla lämmitetään jätekeskuksen rakennuksia ja sitä hyödynnetään myös öljyisten maiden kompostoinnissa. Biokaasulla laajempia tuottomahdollisuuksia Kainuussa muodostuu biokaasulaitoksiin soveltuvia jätteitä. Jätevedenpuhdistamoiden lietteitä muodostuu Kainuussa noin tonnia vuodessa. Haja-asutuksen saostuskaivo- ja umpisäiliöjätevesiä otetaan puhdistamoille vastaan noin tonnia vuodessa. Kauppaliikkeistä ja kotitalouksista kerätään elintarvike- ja ruokajätettä noin tonnia vuodessa. Näiden biokaasun tuotto olisi noin miljoona kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa noin 500 kuutiometriä polttoöljyä. Tämä energiamäärä voitaisiin tuottaa keskitetyssä biokaasulaitoksessa. Biokaasua voidaan tuottaa myös maatilan yhteydessä olevalla lantaa käsittelevässä biokaasulaitoksessa. Tuolloin maatilayrittäjä voisi ottaa vastaan tilan ulkopuolisia jätteitä ja saada niistä sivutuloa jätteen vastaanottomaksun ja lisääntyvän biokaasuntuoton kautta. Tällaisia maatilalaitoksia toimii Suomessa noin kymmenkunta.

8 8 Lähienergia Kainuun Bioenergiaseminaari Maanantai , Kainuun opisto, Paltamo Seminaari on Kainuussa meneillään olevien bioenergiahankkeiden päätösseminaari, jossa käydään läpi päättyvien hankkeiden tuloksia ja selvitetään Kainuun bioenergiaalan toimintaa jatkossa. Seminaarin aikana esitellään myös Kainuun opiston 500 kw:n pellettilämmitysjärjestelmä. OHJELMA 8:30 Tulokahvit Aamupäivä Puheenjohtaja Jorma Tolonen, Kainuun metsäkeskus 9:00 Seminaarin avaus (Kansanedustaja Timo Korhonen) 9:10 Kainuun Tulipasilli-hanke (Pekka Moilanen, Kainuun metsäkeskus) 9:30 Lämpöyrittäjyys (Veli-Matti Alanen, Jyväskylän Tiedepuisto Oy) 10:00 Lämpöyrittäjän puheenvuoro (Mikko Pääkkönen, Veljekset Pääkkönen Ay) 10:20 Tauko 10:30 Pellettituotanto Kuhmossa (Mikko Heikkinen, M-Pelletti Oy) 10:45 Raskaskonealan uudet liiketoimintamahdollisuudet- hanke (Martti Blomberg, Kainuun Etu Oy) 11:00 Koneyrittäjävetoinen bioenergian hankintaketju (Asko Piirainen, Metsäkoneurakointi Piirainen Oy) 11:15 Lounas Iltapäivä Puheenjohtaja Nina Leinonen, MTK- Kainuu 12:00 Peltoenergia Kainuussa -hanke (Elina Virkkunen, MTT Sotkamo) 12:15 Ruokohelpin käyttö polttoaineena (Olli Reinikainen, Vapo Oy) 12:45 Ruokohelven tuotanto viljelijän näkökulmasta (Jari Korhonen, Sotkamo) 13:00 Biokaasun kannattavuus (Esa Aro-Heinilä, MTT) 13:30 Maatilan biokaasuratkaisut (Timo Heusala, ELBio Oy) 13:50 Kahvi 14:10 Eloperäiset jätteet (Unto Ritvanen, Kainuun ympäristökeskus) 14:25 Rahoittajan näkökulma (Keijo Kunnari, Kainuun TE-keskus) 14:40 Päästökauppa ja sen merkitys Kainuulle (Markus Tykkyläinen, Kainuun Energia Oy) 15:00 Bioenergian tulevaisuus Kainuussa (Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus) 15:20 Keskustelu 15:30 Tutustuminen Kainuun Opiston pellettilämmitysjärjestelmään Lähienergia-lehden toimituskunta Päätoimittaja: Timo Karjalainen kehityspäällikkö, Kajaanin yliopistokeskus Lönnrot-instituutti, p Martti Blomberg projektipäällikkö Kainuun raskaskonealan uudet liiketoimintamahdollisuudet - kehittämishanke Kainuun Etu Oy, p Nina Leinonen järjestösihteeri, projektipäällikkö Kainuun maaseutuelinkeino-ohjelma, MTK-Kainuu ry, p Pekka Moilanen bioenergianeuvoja Kainuun metsäkeskus, p , Tatu Turunen suunnittelija Kainuun ympäristökeskus, p Elina Virkkunen tutkija, projektipäällikkö Peltoenergia Kainuussa - hanke MTT Sotkamo, p Sivunvalmistus: Kainuun Sanomat / Juha Neuvonen. Painopaikka: Pyhäjokiseudun kirjapaino Oy, Kajaani.

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Toimintaympäristö Metsäenergia Hake, puru, kuori, kutterinlastu, polttopuu Turve Hitaasti uusiutuva, nostoa tai käyttöä ei tueta Mukana bioenergiaohjelmassa siksi, että

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot