SISÄASIAINMINISTERIÖ Ylitarkastaja Elina Rydman SISÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKKUMIS- JA OLESKELURAJOITUKSISTA. Johdanto

Transkriptio

1 SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Elina Rydman SISÄMINISTERIÖN ASETUS LIIKKUMIS- JA OLESKELURAJOITUKSISTA Johdanto Poliisilain (493/1995) 52 :n mukaan sisäasiainministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi taikka kieltää turvallisuutta vaarantavien esineiden tai aineiden tuonti kohteeseen. Säännös sisältää myös rangaistussäännöksen. Ennen vuonna 2001 voimaan tullutta poliisilain muutosta (315/2001) liikkumista tai oleskelua voitiin rajoittaa sisäasiainministeriön antamalla poliisimääräyksellä. Lääninhallituksilla oli puolestaan vuoden 1966 poliisilain nojalla toimivalta sisäasiainministeriön ohella antaa tarpeelliseksi katsomiaan poliisimääräyksiä voimassaolevan poliisilain voimaantuloon saakka (1 päivänä lokakuuta 1995). Poliisilain 52 :n nojalla on annettu useita sisäasiainministeriön asetuksia ja poliisimääräyksiä, joilla on rajoitettu liikkumista ja oleskelua esimerkiksi vankiloiden, eräiden kaivos- ja tehdasalueiden, ydinvoimaloiden ja lentopaikkojen sekä tasavallan presidentin kesäasunnon alueilla. Tällä hetkellä voimassaolevia asetuksia ja poliisimääräyksiä on 23, joista osaa on osittain muutettu kohteita lisäämällä tai poistamalla. Voimassa oleva poliisilaki on kumottu uudella poliisilailla (872/2011), joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Uuteen lakiin sisältyy voimassa olevaa 52 :ää vastaava säännös. Uuden poliisilain 9 luvun 8 :n mukaan erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi voidaan sisäasiainministeriön asetuksella rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi taikka kieltää turvallisuutta vaarantavien esineiden tai aineiden tuonti sinne. Kiellon tai rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon, jos teosta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Vanhan poliisilain kumoamisen myötä sen nojalla annetut alemmantasoiset säädökset ja määräykset kumoutuvat, joten liikkumis- ja oleskelurajoituksista on tarpeen antaa uusi sisäasiainministeriön asetus. Asetuksen antaminen on tarpeellista myös sisäasiainministeriölle tehtyjen uusien liikkumis- ja oleskelurajoitusesitysten vuoksi. Annettavaan asetukseen koottaisiin yhteen voimassa olevissa asetuksissa ja poliisimääräyksissä olevat liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet sekä uudet esitetyt kohteet. Näin liikkumis- ja oleskelurajoitukset kävisivät selkeästi ilmi yhdestä asetuksesta. Asetuksen säännökset vastaisivat pääosin asiasisällöltään voimassa olevia asetuksia ja poliisimääräyksiä.

2 2 Poliisilain nojalla annettavan asetuksen lisäksi liikkumista ja oleskelua koskevista rajoituksista ja kielloista sekä niiden merkitsemisestä säädetään puolustusvoimien käytössä olevan alueen tai kohteen osalta puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 15 :ssä ja puolustusministeriön asetuksessa oleskelu- ja vierailuluvista, kieltotauluista, vartio- ja päivystystehtävää suorittavan virkamiehen koulutuksesta sekä ammattisotilaan perustaidoista ja kunnosta (1253/2007). Rajavartiolaitoksen kohteiden tai harjoitusten osalta rajoituksista säädetään rajavartiolain (578/2005) 71 ja 84 :ssä sekä sisäasiainministeriön asetuksessa Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista (1323/2011). Ilmailulain (1194/2009) 104 :ssä puolestaan säädetään yleisestä liikkumisrajoituksesta lentoaseman eräillä alueilla. Sisäasiainministeriölle tehdyt esitykset liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamiseksi Sisäasiainministeriölle on tehty esityksiä uusien liikkumis- ja oleskelurajoitusesitysten asettamiseksi. Tasavallan presidentin kanslia on esittänyt liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista Helsingin kaupungin Mäntyniemessä sijaitsevan presidentin virkaasunnon alueelle tasavallan presidentin ja muun valtionjohdon turvallisuuden varmistamiseksi. Liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista ovat esittäneet myös Talvivaara Sotkamo Oy Sotkamossa sijaitsevalle kaivosalueelle, PVO-Vesivoima Oy Keminmaan kunnassa sijaitsevan Isohaaran voimalaitoksen alueelle ja Forssan Seudun Ilmailuyhdistus ry Forssan lentopaikan (EFFO) alueelle. Lisäksi Teollisuuden Voima Oyj on esittänyt Olkiluodon ydinvoimalaitoksen aluetta koskevan liikkumis- ja oleskelurajoituksen laajentamista. Sisäasiainministeriölle tehdyt esitykset on käsitelty asetusvalmistelun yhteydessä. Uudet liikkumis- ja oleskelurajoitukset ja voimassaolevien rajoitusten muutokset on sisällytetty annettavaan asetukseen. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten suhde liikkumisvapauteen ja julkisrauhan suojaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on perustuslain 9 :n 1 momentissa turvattu vapaus liikkua maassa. Perustuslakivaliokunta on katsonut poliisilain muuttamista koskevassa lausunnossaan (PeVL 11/2001 vp) poliisilain 52 :n olevan riittävän täsmällisesti rajattu. Valiokunta on viitannut myös aiempaan lausuntokäytäntöönsä, jonka mukaan viranomaiselle voidaan lailla antaa toimivalta liikkumis- ja oleskelukieltojen asettamiseen maantieteellisesti rajatuilla alueilla (esim. PeVL 21/1997 vp). Uutta poliisilakia koskevassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 67/2010 vp) ei ole käsitelty liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevaa poliisilain 9 luvun 8 :ää. Perusteet, joiden nojalla liikkumista ja oleskelua voidaan rajoittaa tietyllä alueella, ilmenevät poliisilain 9 luvun 8 :n säännöksestä. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten tarkoituksena on turvata rajoituksen alaisella alueella tapahtuvaa toimintaa tai siellä sijaitsevaa omaisuutta tai suojata joko alueella oleskelevia tai alueella tapahtuvaan toimintaan nähden ulkopuolisia ihmisiä joko kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi. Asetuksella on tarkoitus rajoittaa ulkopuolisten liikkumista ja oleskelua alueilla. Toiminnanharjoittaja eli esimerkiksi maanomistaja tai aluetta muutoin hallin-

3 3 noiva voisi asianmukaisen luvan myöntämällä oikeuttaa liikkumisen ja oleskelun alueella. Liikkumis- ja oleskelurajoitukset koskevat esimerkiksi erinäisiä turvallisuuden kannalta vaarallisia kohteita ja niiden ympäristöä. Kohteet ovat usein luonteeltaan sellaisia, että muiden kuin asianmukaisen luvan omaavien ja kohteen perusteellisesti tuntevien henkilöiden liikkuminen tai oleskelu alueella olisi turvallisuusriski sekä ulkopuolisten henkilöiden itsensä kannalta että alueella harjoitettavan toiminnan osalta. Liikkumis- ja oleskelurajoitus asetetaan perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ainoastaan, jos se on välttämätöntä poliisilain säännöksessä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi. Osa liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisista kohteista on myös kokonaan tai osittain julkisrauhan suojaamia. Rikoslain 24 luvun 3 :n 1 kohdan mukaan julkisrauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka oikeudettomasti tunkeutuu tai menee salaa tai toista harhauttaen esimerkiksi virastoon, liikehuoneistoon, tuotantolaitokseen, tai muuhun vastaavaan rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle. Esimerkiksi tuotantolaitokset mainitaan nimenomaisesti rikoslain säännöksessä, mutta toisaalta eräitä liikkumisrajoitusten kohteena olevia alueita, kuten kaivos- tai teollisuusalueita ei sisälly luetteloon. Liikkumis- ja oleskelurajoitukset voivat koskea suhteellisen laajojakin alueita, jotka eivät välttämättä rajoitu esimerkiksi tuotantolaitoksen välittömässä läheisyydessä oleviin alueisiin. Julkisrauhan rikkomista koskevan säännöksen hallituksen esityksen (HE 184/1999 vp) mukaan piha-alueella tarkoitetaan suhteellisen rajattua rakennukseen välittömästi liittyvää aidattua aluetta. Säännöksen soveltamisalaa ei voi aitaamalla laajentaa piha-alueen ulkopuolelle. Hallituksen esityksessäkin todetaan julkisrauhan suojaaman alueen rajoittuvan joissakin tilanteissa suppeammalle alueelle kuin poliisilain nojalla säädetyt liikkumis- ja oleskelurajoitukset. Hallituksen esityksen mukaan luvaton liikkuminen ja oleskelu laajemmallakin alueella kuten esimerkiksi teollisuusalueella voidaan tarvittaessa kieltää sisäasiainministeriön poliisilain 52 :n nojalla antamalla poliisimääräyksellä (sittemmin sisäasiainministeriön asetuksella). Poliisilain nojalla säädettävillä liikkumis- ja oleskelurajoituksilla suojataan siis jossain määrin laajempia alueita kuin mitä julkisrauha suojaa ja toisaalta myös sellaisia kohteita, jotka eivät kuulu julkisrauhan piiriin. Poliisilain mukaisen liikkumis- ja oleskelurajoituksen rikkomisesta seuraa sakkorangaistus, kun taas julkisrauhan rikkomisesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta vähintään puoli vuotta ja törkeästä julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Ehdotettavassa asetuksessa säädettäisiin 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaantulevan poliisilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitetuista liikkumis- ja oleskelurajoituksista. Uuden poliisilain säännös vastaa voimassaolevaa poliisilakia.

4 4 Rajoituksen asettamisen edellytyksenä on, että kohteesta aiheutuu tai siihen kohdistuu vaara. Rajoitusten tarkoituksena on puolestaan turvata kohteessa tai sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa tai siellä olevaa omaisuutta. Rajoitus voidaan asettaa myös suojaamaan niin sivullisia kuin esimerkiksi kohteessa työskenteleviä ihmisiä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisista kohteista, jotka lueteltaisiin momentin 1-5 kohdissa tarkoitetuissa liitteissä. Pykälän 2 momentin mukaan luvan liikkumiseen tai oleskeluun voisi antaa liitteissä mainitut tahot. Näistä luvan antavista tahoista käytettäisiin yhteisenä nimityksenä käsitettä toiminnanharjoittaja tätä asetusta sovellettaessa. Kyseessä voisi olla esimerkiksi maanomistaja, aluetta vuokrasuhteen perusteella hallinnoiva tai joku muu toimintaa alueella harjoittava tai siitä vastaava taho. Toiminnanharjoittajia voisi olla yhdellä alueella useampia tai myös muita kuin liitteissä mainittuja, joista viimeksi mainituilla ei olisi oikeutta antaa lupaa alueella liikkumiseen. Asetuksessa ei säädettäisi muutoin luvan antamisesta, vaan käytännössä noudatettava menettely jäisi kunkin toiminnanharjoittajan päätettäväksi. Asetuksella ei myöskään ole tarkoitus muuttaa mahdollisia olemassa olevia liikkumista ja oleskelua koskevia järjestelyjä toiminnanharjoittajien ja muiden osapuolten kesken. 1 :n 1 momentin 1 kohta ja 4 momentti (lentopaikat ja suoja-alueet): Liitteessä 1 lueteltaisiin liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset lentopaikat ja niiden suoja-alueet. Lentopaikalla tarkoitetaan ilmailulain 2 :n 16 kohdan mukaan määrättyä maa- tai vesialuetta tai rakennelman päällä olevaa aluetta, joka on kokonaan tai osittain järjestetty ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Lentoasemalla puolestaan tarkoitetaan lentopaikkoja ja maalaitteita koskevassa ilmailulain 9 luvussa lentoasemalla lentopaikkaa, jossa lentotiedotuspalvelu, hälytyspalvelu, ilmaliikenteen neuvontapalvelu ja lennonjohtopalvelu on pysyvästi järjestetty. Siviili-ilmailun turvaamista koskevassa ilmailulain 11 luvussa lentoasemalla tarkoitetaan puolestaan aluetta, jolla harjoitetaan kaupallista lentoliikennetoimintaa. Momentin 1 kohdassa tarkoitettaisiin valvomattomia lentopaikkoja eli niin sanottuja pienlentokenttiä, joita ei luokitella lentoasemiksi. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten tavoitteena olisi turvata lentopaikoilla ja niiden suoja-alueilla tapahtuvaa ilmailutoimintaa ja niillä olevaa omaisuutta, kuten paikoitettuja ilma-aluksia. Lisäksi rajoituksilla suojattaisiin ulkopuolisia henkilöitä, koska alueella oleskeleminen ilmailutoiminnan käynnissä ollessa voisi aiheuttaa merkittäviä vaaratilanteita. Liitteessä tarkoitetuista lentopaikoista on tällä hetkellä voimassa liikkumis- ja oleskelurajoitus lukuun ottamatta Forssan lentopaikkaa, jota koskien Forssan Seudun Ilmailuyhdistys ry on esittänyt liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista. Yhdistyksen mukaan liikkuminen lentopaikalla aiheuttaa vaaraa niin ulkopuolisille kuin lentotoimintaa harjoittaville. Lentopaikan maa-alueen omistaa Forssan kaupunki, jolta Forssan Seudun Ilmailuyhdistys ry on vuokrannut sen. Kanta-Hämeen poliisilaitos on puoltanut rajoituksen asettamista ja todennut, että laitoksen käsityksen mukaan esitys ei ole ristiriidassa liikkumisvapauden kanssa. Välttämätön asiallinen ja muu omaisuuden hoitoon liittyvä toiminta tulee kuitenkin sallia. Forssan kaupungin näkemyksen mukaan lentopaikalla on erityisesti henkilöturvallisuuteen vedoten syytä rajoittaa asia-

5 5 tonta liikkumista ja oleskelua. Kaupunki kuitenkin muistuttaa, että lentopaikan kiitoradan itäpuolella olevien kaupungin omistamien maiden viljelyyn ja muuhun vastaavaan hoitoon liittyvä kulku tulee sallia kiitoradan yli jatkossakin. Luetteloon tehtäisiin myös tekninen korjaus Hangon osalta (poliisimääräys 496:1998). Kohteessa on kyse lentopaikasta eikä lentoasemasta. Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemien lentokenttäalueille, joilla liikkumista ja oleskelua on rajoitettu voimassaolevilla asetuksilla (1251/2003 ja 374/2004) ei olisi enää tarpeellista asettaa poliisilain rajoituksia. Ne ovat lentoasemiksi luokiteltavia lentopaikkoja, joita koskevista rajoituksista säädetään ilmailulain 104 :ssä. Selvyyden vuoksi pykälän 4 momenttiin sisällytettäisiin viittaus ilmailulain 104 :ään. Sen mukaan liikkuminen ja oleskelu ilman lentoaseman pitäjän lupaa on kielletty lentoaseman asematasolla ja liikennealueella sekä alueisiin välittömästi liittyvissä rakennuksissa siltä osin kuin pääsy alueille ja rakennuksiin on aidalla tai muutoin rakenteellisesti estetty ja liikkumis- ja oleskelurajoitukset selkeästi merkitty. Lentoasemia koskevista yleisestä liikkumisrajoituksesta ei siis säädettäisi poliisilain nojalla annettavassa asetuksessa. 1 :n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti (vankilat): Voimassa olevalla sisäasiainministeriön asetuksella eräistä liikkumis- ja oleskelukielloista (1250/2003) sekä poliisimääräyksillä (440/1999, 481/2000 ja 482/2000) on rajoitettu vankiloiden alueilla tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua. Voimassa olevat vankiloita koskevat rajoitukset siirretään annettavaan asetukseen siltä osin, kuin vankilat ovat edelleen käytössä. Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusministeriön näkemyksen mukaan liikkumis- ja oleskelurajoitukset on tarpeen asettaa kaikkien vankiloiden alueelle. Asetuksen liitteeseen 2 koottaisiin luettelo rikosseuraamusalueittain lueteltuna tällä hetkellä käytössä olevat vankilat Suomenlinnan vankilaa lukuun ottamatta. Uusina rajoituksen alaisina kohteina olisivat Turun, Mikkelin, Vaasan ja Ylitornion vankilat sekä Vanajan vankilan Ojoisten osasto. Suomenlinnan vankilan osalta liikkumis- ja oleskelurajoituksen tarpeellisuus selvitettäisiin myöhemmin. Vankilakiinteistöt ovat valtiovarainministeriön alaisen liikelaitoksen Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa. Liikkumis- ja oleskelurajoitukset koskisivat vankiloiden ydinalueita ja niiden välitöntä läheisyyttä. Useiden vankiloiden alueet ovat kokonaan aidattuja, mutta kaikkien avolaitosten alueilla aitausta ei ole. Vankiloiden osalta luvan liikkumiseen ja oleskeluun voisi antaa asianomainen vankila. Lisäksi 3 momentissa säädettäisiin, että luvan voisi antaa myös rikosseuraamusalue, johon vankila kuuluu, tai sen yksikkö. Rikosseuraamusalueen yksikkö ei voisi kuitenkaan antaa lupaa toisen yksikön alueella liikkumiseen ja oleskeluun, ellei se liity kyseisen yksikön toimintaan. Pykälän 3 momentin mukaan vankiloiden alueelle ei saisi tuoda turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Vastaava säännös sisältyy esimerkiksi voimassa olevaan Vantaan vankilaa koskevaan asetukseen (1250/2003).

6 6 1 :n 1 momentin 3 kohta (Fingrid Oyj:n kantaverkon muuntoasemat ja varavoimalaitokset): Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädettäisiin kantaverkon muuntoasemia ja varavoimalaitoksia koskevista liikkumis- ja oleskelurajoituksista. Kohteet lueteltaisiin asetuksen liitteessä 3. Kyseessä on Fingrid Oyj:n hallitseman kantaverkon 400 ja 220 kilovoltin jännitteisiä muuntamoita koskevat alueet, joita on tällä hetkellä useita kymmeniä eri puolilla maata. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty. Muuntoasemat ovat olleet liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisia aiemminkin eräistä liikkumis- ja oleskelukielloista annetun sisäasiainministeriön asetuksen (262/2005) mukaisesti. Muuntoasemien alueilla liikkuminen ja oleskelu voi olla hengenvaarallista. Lisäksi asemat ovat erittäin keskeisiä sähköntuotannon kannalta, minkä vuoksi niiden häiriötön toiminta on pyrittävä varmistamaan. Asetukseen liitettäisiin päivitetty lista rajoitusten alaisista kantaverkon muuntoasemista ja varavoimalaitoksista. Uusia kohteita olisivat Forssan varavoimalaitos sekä Isoniemen, Kontiolahden, Kopulan, Kristinestadin, Luukkalan, Melon, Pernoonkosken, Petäjäskosken, Pirttikosken, Rihtniemen, Vajukosken, Valajaskosken ja Virkkalan muuntoasemat. Muuntoasemien ja varavoimalaitosten osalta Fingrid Oyj on joko maanomistaja tai se hallinnoi aluetta esimerkiksi vuokrasuhteen perusteella. Kaikki alueet ovat jo ennestään aidattuja johtuen muun muassa sähköturvallisuuslaissa (410/1996) säädetyistä velvoitteista. 1 :n 1 momentin 4 kohta (voimalaitos-, teollisuus- ja kaivosalueet): Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin voimalaitos-, teollisuus- ja kaivosalueita koskevista liikkumis- ja rajoituksista. Kohteet lueteltaisiin asetuksen liitteessä 4. Useat liitteessä tarkoitetut kohteet ovat keskeisiä eri toimialojen laitoksia, joiden osalta on olennaisen tärkeää turvata alueella tapahtuvaa toimintaa ja omaisuutta ja toisaalta sivullisia henkilöitä mahdollisilta turvallisuusriskeiltä. Suurin osa rajoituksen alaisista alueista on sellaisia, joita on koskenut aiemmin joko sisäasiainministeriön asetus tai poliisimääräys liikkumisen ja oleskelun rajoittamisesta. Kaikkia voimassaolevia rajoituksia ei asetettaisi enää uudestaan, koska toiminta alueella on loppunut tai rajoitusta ei pidetä enää muusta syystä tarpeellisena. Monilla liikkumis- ja oleskelurajoituksen alaisilla alueilla toimintaa harjoittavilla on kyseistä toimialaa koskevan lainsäädännön nojalla vastuu huolehtia asiattomien henkilöiden pääsyn estämisestä alueelle tai alueen turvallisuudesta. Esimerkiksi kaivoslakiin (621/2011) ja vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin (390/2005) sisältyy säännös toiminnanharjoittajan velvollisuudesta huolehtia rakenteellisin toimenpitein tai toiminnan luonteeseen nähden riittävän tehokkaalla muulla tavalla asiattomien pääsyn estämisestä alueelle. Lisäksi ydinenergialain (990/1987) 9 :n mukaan ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltijan velvollisuutena on huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta. Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia sellaisista turva- ja valmiusjärjestelyistä ja muista ydinvahinkojen rajoittamiseksi tarpeellisista järjestelyistä, jotka eivät kuulu viranomaisille.

7 7 Sisäasiainministeriölle tehtyjen esitysten myötä voimalaitos-, teollisuus- ja kaivosalueita koskevaan luetteloon lisättäisiin joitakin uusia kohteita. Näitä olisivat Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivosalue ja Kemissä sijaitseva Isohaaran voimalaitos. Lisäksi Olkiluodon ydinvoimalalaitosta koskevaa liikkumis- ja oleskelurajoituksen alaista aluetta laajennettaisiin aiemmasta. Talvivaaran kaivoksen alueelle on esitetty uuden liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista. Talvivaara Sotkamo Oy:n mukaan kaivoksella harjoitetaan kemikaalien ja räjähteiden laajamittaista teollista käsittelyä ja varasointia. Lisäksi alueella on merkittävä määrä hihnakuljettimia malmi siirtämiseksi ja alueella on jatkuvasti käynnissä erilaisia pumppausprosesseja kaivoksen vesitaseen hallitsemiseksi. Alueella on myös kaksi kaivoksen sisäisessä käytössä olevaa polttonesteen jakelupistettä. Kaivoksen toiminnasta aiheutuu sen alueella oleskeleville ulkopuolisille henkilöille merkittäviä vaaroja ja turvallisuusriskejä esimerkiksi räjäytystöistä, kemikaalien ja räjähteiden käsittelystä, liuotusaltaista sekä rakennustöistä. Alueelle saapuvat ulkopuoliset henkilöt eivät ole saaneet välttämätöntä turvallisuuskoulutusta eivätkä ole tietoisia alueella kulloinkin käynnissä olevista töistä. Ulkopuolisten oleskelusta aiheutuu myös kaivosyhtiölle ja sen tuotannolle haittaa. Yhtiön tulisi olla mahdollisten vaaratilanteiden varalta tietoinen alueella oleskelevista henkilöistä. Yhtiön esittämän rajoitusalueen sisälle jäisivät käytännössä kaikki Talvivaaran tällä hetkellä aktiivisessa käytössä olevat rakennetut alueet, sivukivialueet sekä muut kaivannais- tai prosessijätteen läjitysalueet ja kaatopaikat. Lisäksi rajoitusalueeseen kuuluisivat muun muassa malminkäsittelylinja kaivosvarikko, primääri- ja sekundääriliuotuskasat kasaimineen ja purkulaitteineen, kaikki kalvotetut liuos- ja vesialtaat sekä eteläisen jälkikäsittelyalueen turvapadot. Osa alueesta on jo nyt aidattu ja yhtiö suunnittelee uusien aitalinjojen rakentamista. Koko alueen eristäminen aitaamalla ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, koska kyseessä on laaja alue. Pieni osa rajoituksen alaisesta alueesta on muun kuin kaivosyhtiön omistuksessa, mutta yhtiöllä on niihin kaivoslain mukainen käyttöoikeus. Niille kiinteistönomistajille, joiden omistamaa maa-aluetta rajoitus osittain koskisi, on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä. Sisäasiainministeriölle ei ole toimitettu lausuntoja heidän osaltaan. Lausuntoa on lisäksi pyydetty Kainuun poliisilaitokselta ja Sotkamon kunnalta. Poliisilaitoksen mukaan liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettaminen on perusteltua. Rajoitus selkeyttäisi nykyistä tilannetta, jossa kaivoksen asettamat puomit ja eristysnauhat eivät ole riittäneet estämään luvatonta liikkumista ja oleskelua laajalla kaivosalueella. Sotkamon kunta on lausunnossaan todennut, ettei se näe estettä rajoituksen asettamisesta alueelle. Liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamiselle on poliisilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitetut perusteet. Asiassa saadun selvityksen perusteella kohteesta aiheutuu vaaraa. Rajoituksen asettaminen on välttämätöntä kaivoksen alueella tapahtuvan toiminnan ja omaisuuden turvaamiseksi sekä ihmisten suojaamiseksi. Asian valmistelun yhteydessä ei myöskään ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella rajoitusta ei tulisi asettaa yhtiön esittämässä laajuudessa. Näin ollen liikkumis- ja oleskelurajoitus asetetaan Talvivaaran kaivoksen alueelle esitetyn mukaisena.

8 8 Isohaaran voimalaitoksen alueelle on esitetty liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista sähköntuotannon ja jakelun turvaamiseksi sekä henkilöiden ja omaisuuden suojaamiseksi. Alueella sijaitsee kytkinlaitos ja siellä liikkumisesta aiheutuu merkittävä turvallisuusriski. Rajoituksella voitaisiin myös estää alueella tapahtuvaa laitonta kalastusta ja turvata kalatien häiriötön toiminta. Rajoituksen alainen alue on pientä osaa lukuun ottamatta PVO-Vesivoima Oy:n omistuksessa. Osa alueesta sijaitsee Suomen valtion omistamalla ja Liikenneviraston hallinnoimalla kiinteistöllä, PVO- Vesivoima Oy:llä on pysyvä käyttöoikeus. Esityksestä on pyydetty lausuntoa Peräpohjolan poliisilaitokselta, Keminmaan kunnalta ja Perämeren kalastusalueelta. Keminmaan kunnalla ei ollut huomauttamista PVO- Vesivoima Oy:n esitykseen. Myös poliisilaitoksen mukaan rajoitus on perusteltu. Liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista on puoltanut lisäksi Perämeren kalastusalue. Alueen edustalla oleva vesialue on Perämeren kalastusalueen päätöksellä määrätty kokonaan kalastuslain (286/1982) 26 :n mukaiseksi kalastuskieltoalueeksi, joten liikkumis- ja oleskelurajoitus ei rajoittaisi kalastusmahdollisuuksia alueella. Esityksen kohteena oleva alue on jo ennestään aidattu eikä ulkopuolisilla tahoilla ole pääsyä alueelle. Alueella on Keminmaan kunnan ylläpitämä kalatie, jonka hoitamiseksi hoitohenkilökunnalle on annettu alueelle kulkulupa. Liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamiselle on poliisilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitetut perusteet. Kohteesta aiheutuu vaaraa ja rajoitus on välttämätön toiminnan ja omaisuuden turvaamiseksi sekä ihmisten suojaamiseksi. Myös annetuissa lausunnoissa on puollettu rajoituksen asettamista. Näin ollen liikkumis- ja oleskelurajoitus asetetaan Isohaaran voimalaitoksen alueelle esitetyn mukaisena. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen alueella on tällä hetkellä voimassa oleva liikkumis- ja oleskelurajoitus (sisäasiainministeriön asetus 709/2003). Teollisuuden Voima Oyj (TVO Oyj) on esittänyt rajoitusalueen laajentamista, koska ydinvoimalaitoksen toiminta on laajentunut nykyisellä voimalaitosalueella. Rajoitusalueen laajentaminen on yhtiön mukaan tarpeen turvallisen ydinenergiatuotannon turvaamiseksi. Ydinergialain 9 :n mukaan ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltijan velvollisuutena on huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta. Tarkemmin turvallisuusvaatimuksista säädetään lain nojalla annetuissa asetuksissa. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen antamissa ohjeissa asetetaan ydinvoimalaitoksille turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. TVO Oyj omistaa suuren osan esitetystä rajoitusalueesta. Metsähallitus ja Fingrid Oyj ovat antaneet suostumuksensa rajoituksen asettamiseen siltä osin, kuin se koskisi niiden omistuksessa olevia maa-alueita. Osa esitettyä rajoitusaluetta koskevista vesialueista on Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunnan sekä Munakarin yhteisalueen osakaskunnan omistuksessa. Esityksestä on pyydetty lausuntoa Olkiluodon ja Orjasaaren osakaskunnalta, Munakarin yhteisalueen osakaskunnalta, Satakunnan poliisilaitokselta, Eurajoen kunnalta ja Raumanmeren kalastusalueelta. Eurajoen kunnanhallituksella ei ollut huomauttamista TVO Oyj:n esitykseen. Mainitut osakaskunnat yhdessä Sorkan osakaskunnan kanssa ovat antamissaan lausunnoissaan vastustaneet rajoitusalueen laajentamista TVO Oyj:n esittämällä tavalla. Osakaskunnat ovat todenneet, että rajoitusta ei tule asettaa lainkaan

9 9 niille osille, jotka ovat osakaskuntien omistuksessa ja määräysvallassa olevia vesi- ja saarialueita. Osakaskunnilla tulee olla täysi perustuslaillinen omaisuudensuoja ja määräysvalta omaisuuteensa. Osakaskuntien näkemyksen mukaan myöskään erityisellä säännöksellä osakaskuntien vesialueiden käytöstä, jonkalainen sisältyy tällä hetkellä Kultarantaa koskevaan asetukseen (441/2003), ei voitaisi turvata lukuisten osakkaiden omistaman vesialueen vapaata käyttöä. Myös Raumanmeren kalastusalue on todennut, että vesialueiden omistajat ja käyttäjät tulisi huomioida. Satakunnan poliisilaitos on puoltanut rajoituksen asettamista ja pitää asetuksen antamista tärkeänä. Ydinlaitoksen turvaorganisaation ja poliisin tehtävien hoidon kannalta olennaista on, että turvallisuusjärjestelyt on toteutettu asianmukaisella tavalla. Niitä tukee liikkumis- ja oleskelukieltoalue, joka on määritelty riittävän laajaksi. Poliisilaitos toteaa lisäksi, että oleskelu- ja liikkumiskieltoon sisällytettäneen alueen omistajia ja viranomaisia koskevat poikkeavat rajaukset. Osakaskuntien lausuntoon antamassaan vastineessa TVO Oyj toteaa olevansa eräiden vesialueiden suurimpia osakkaita, mikä tulisi huomioida rajoitusta asetettaessa. Yhtiön mukaan liikkumis- ja oleskelurajoitus tulisi asettaa sille alueelle, jolla yhtiöllä on toimintavastuu. Jos rajoitus asetettaisiin suppeammalle alueelle, valmius- ja turvallisuusjärjestelyiden toteuttaminen ei olisi yhtä tehokasta. Yhtiön näkemyksen mukaan liikkumis- ja oleskelurajoituksesta huolimatta kalastusta voitaisiin edelleen harjoittaa. Muiden osakkaiden vesialueiden käyttöoikeus ja niiden saarikiinteistöjen omistajien, joilla ei ole osuutta yhteisiin vesialueisiin, kiinteistöjen kulku- ja käyttöoikeus voitaisiin turvata asetukseen otettavilla erityisillä säännöksillä. Yleensä alueet ovat liikkumis- ja oleskelurajoitusta esittäneen toiminnanharjoittajan omistuksessa tai hallinnassa. Jos rajoitus ulottuu muun tahon omistamalle alueelle, omistajalta tulee saada rajoituksen asettamiseen suostumus, vaikka poliisilain 9 luvun 8 :ssä ei ole nimenomaisesti säädettykään suostumuksesta rajoituksen edellytyksenä. Perustuslain 15 :n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu ja omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Poliisilain nojalla annettavalla sisäministeriön asetuksella ei voida poiketa perustuslaissa turvatusta omaisuudensuojasta. Ottaen huomioon Olkiluodon ja Orjasaaren, Munakarin yhteisalueen sekä Sorkan osakaskuntien näkemykset liikkumis- ja oleskelurajoituksen laajentamisesta sekä osapuolten eriävät näkemykset vesialueiden vapaan käytön jatkumisesta rajoitus voidaan asettaa ainoastaan niille alueille, jotka ovat yhtiön omistuksessa ja joiden osalta muu maanomistaja on antanut suostumuksensa. Liikkumis- ja oleskelurajoituksen alaista aluetta Olkiluodon ydinvoimalaitoksen alueella laajennetaan siis nykyisin voimassaolevasta, mutta rajoituksen alainen alue on kuitenkin suppeampi kuin TVO Oyj:n alun perin esittämä. 1 :n 1 momentin 5 kohta (muut kohteet): Pykälän 1 momentin 5 kohdassa säädettäisiin liikkumis- ja oleskelurajoituksista muissa kuin pykälän aiemmissa kohdissa tarkoitetuista kohteista. Kohteet lueteltaisiin asetuksen liitteessä 5. Kohteisiin kuuluisivat Kemissä sijaitseva Ajoksen sataman alue ja Muoniossa sijaitsevan North European Invest Oy:n (entinen Wintertestcenter Oy) tes-

10 10 tiradat ja niiden suoja-alueet. Molemmissa on nykyisinkin voimassa liikkumis- ja oleskelurajoitus. Ajoksen sataman osalta liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta tarkistettaisiin aiemmasta, koska satama-alueelle on vahvistettu asemakaava. Alue on Kemin Satama Oy:n omistuksessa lukuun ottamatta pientä osaa alueesta, jota hallinnoi Huoltovarmuuskeskus. Rajoitus koskisi asemakaavan mukaan satama-alueeksi katsottava aluetta, jonka maanomistaja on Kemin Satama Oy, ja Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoaluetta. 2 Valtion ylimpään johtoon kuuluvien ja kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen Voimassa olevassa sisäasiainministeriön asetuksessa eräästä liikkumis- ja oleskelurajoituksesta (441/2003) säädetään liikkumis- ja oleskelurajoituksista Suomen valtion omistamalla Naantalin kaupungin Kultarannassa sijaitsevalla tasavallan presidentin kesävirka-asunnon alueella. Liikkuminen ja oleskelu on kielletty ilman tasavallan presidentin kanslian antamaa lupaa. Rajoitusten perusteena on tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja muiden valtion ylimpään johtoon kuuluvien sekä kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen. Myös uudessa asetuksessa on tarpeen säätää Kultarantaa koskevasta liikkumis- ja oleskelurajoituksesta. Kultarannan aluetta koskevaa liikkumis- ja oleskelurajoitusta tarkistettaisiin siten, että rajoitus ulottuisi ainoastaan nykyisin aidatulle alueelle eikä kokonaisuudessaan Suomen valtion omistaman ja tasavallan presidentin kanslian hallinnoiman kiinteistön alueelle. Lisäksi uutta liikkumis- ja oleskelurajoitusta on esitetty asetettavaksi samalla perusteella myös tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen alueelle. Mäntyniemen alue on aidattu kiinteistön rajojen mukaisesti lukuun ottamatta rantaviivaa, joka on aitaamaton. Molemmissa kohteissa on tasavallan presidentin kanslian mukaan pystyttävä turvaamaan tasavallan presidentin, valtionjohdon ja kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden turvallisuus sekä kiinteistöissä järjestettävien tilaisuuksien häiriötön kulku. Helsingin poliisilaitos ja liikkuva poliisi ovat puoltaneet liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista myös Mäntyniemen alueelle suojattavien henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi. Helsingin kaupungilla ei ollut huomautettavaa rajoituksen asettamisesta. Tasavallan presidentin kanslia voisi antaa liikkumiseen ja oleskeluun oikeuttavan luvan Kultarannan ja Mäntyniemen alueelle. Kuten voimassaolevassa asetuksessa säädetään, liikkumis- ja oleskelurajoitukset eivät koskisi yleisölle suunnattuja vierailuja sitä tarkoitusta varten varattuina aikoina eivätkä Kultarannan osalta osakaskunnan yhteisen vesialueen osakkaiden vesialueen käyttöä osakaskunnan sääntöjen edellyttämällä tavalla. 3 Liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisten alueiden kartat Liikkumisrajoitusten alaisten kohteiden kartat vahvistettaisiin asetuksen karttaliitteissä. Karttaliitteet numeroitaisiin vastaavasti kuin kohdeluettelot sisältävät liitteet, jol-

11 11 loin esimerkiksi liitteen 1 kohteita koskevat kartat olisivat karttaliitteessä 1. Kartat olisivat myös saatavissa sisäasiainministeriön kirjaamossa ja kunkin alueen osalta toiminnanharjoittajalla, joka olisi nimetty 1 ja 2 :ssä tarkoitetuissa liitteissä. 4 Viranomaistoimintaa koskeva poikkeus Liikkumis- ja oleskelurajoitusten tarkoituksena on rajoittaa sivullisten henkilöiden oleskelua kohteissa. Rajoitusten alaisista kohteista monet ovat sellaisia, että viranomaisilla saattaa syntyä tarve tehtäviään hoitaessaan liikkua kyseisillä alueilla esimerkiksi erilaisissa vaaratilanteissa. Jotta viranomaisten tehtävien hoitaminen ei vaarantuisi, asetuksessa säädettäisiin, etteivät rajoitukset koskisi viranomaisten säädettyjen tehtäviensä vuoksi tarpeellista liikkumista tai oleskelua alueella. Vastaava säännös on myös voimassa olevissa asetuksissa ja poliisimääräyksissä. Viranomaisten tehtävien hoitamisen kannalta on tärkeää, että esimerkiksi onnettomuustilanteissa viranomainen pääsee alueelle joutuisasti ja esteettömästi. Lisäksi viranomaisen voi olla tarpeen saada opastusta kohteessa, koska alueella saattaa olla turvallisuutta vaarantavia paikkoja. Tämän vuoksi asetuksessa säädettäisiin, että viranomaiselle olisi mahdollistettava viivytyksetön ja esteetön kulku rajoituksen alaiselle alueelle ja että alueella toimintaa harjoittavan on tarvittaessa huolehdittava viranomaisten asianmukaisesta opastamisesta kohteessa. Esimerkiksi kaivoslaissa on vastaava säännös (116 :n 2 momentti), joka velvoittaa kaivostoiminnan harjoittajan huolehtimaan pelastustoimintaa johtavan pelastusviranomaisen ja alueen pelastustoimen yksiköiden pääsystä kaivokseen ja kaivosalueelle onnettomuuden tapahduttua tai sellaisen uhatessa sekä alueen pelastustoimen yksiköiden asianmukaisesta opastamisesta kohteessa. 5 Liikkumis- ja oleskelurajoituksen merkitseminen Koska poliisilain nojalla säädettävillä liikkumis- ja oleskelurajoituksilla rajoitetaan eri kohteissa muiden kuin asianmukaisen luvan omaavien tahojen liikkumisvapautta ja rajoituksen rikkominen on rangaistavaa poliisilain nojalla, on erittäin tärkeää, että rajoitukset on merkitty asianmukaisesti. Tämän vuoksi asetuksen 5 :ssä säädettäisiin, että rajoituksen alainen alue on varustettava rajoitusta ja sen rikkomisesta säädettyä sakkorangaistusta osoittavin selkeästi havaittavien tauluin tai merkein. Lisäksi alueella johtavat väylät olisi tarvittaessa merkittävä. Sisääntuloreittien merkitseminen olisi tarpeen esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa alueelle voi tahattomasti kulkeutua. Jos rajoituksen alainen alue rajoittuu mereen tai on muutoin vesialueella, tulisi mereen rajoittuville alueille ja vesialueen ulkorajalle asettaa edellä mainituin merkinnöin varustetut selkeästi havaittavat taulut tai muut merkit. Vesialueiden läheisyydessä olevia kohteita ovat esimerkiksi Kultaranta ja Mäntyniemi sekä Olkiluodon ydinvoimala, Isohaaran voimalaitos ja Ajoksen satama. Asetuksessa säädettäisiin myös, että alueen käyttötarkoituksen kannalta keskeisimmät alueet olisi tarvittaessa aidattava. Aitaamalla ainakin keskeiset osat voidaan paremmin varmistaa toiminnan turvaaminen ja toisaalta sivullisten henkilöiden turvallisuus.

12 12 6 Merkitsemiskielet Rajoituksen merkitsemistä ja aitaamista koskevat säännökset sisältyvät myös voimassaoleviin asetuksiin ja poliisimääräyksiin. Velvoitteiden asettamista toiminnanharjoittajille voidaan pitää kohtuullisena ottaen huomioon, että liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettaminen ei ole ministeriöaloitteista, vaan rajoitus asetetaan toiminnanharjoittajan esityksestä. Lisäksi useat kohteet ovat aidattuja jo ennestään voimassaolevan liikkumis- ja oleskelurajoituksen tai muun lainsäädännön vuoksi tai koska se on muutoin katsottu välttämättömäksi. Puolustusministeriön asetuksessa (1253/2007) säädetään puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevien maa-alueiden merkitsemisestä. Asetuksen 10 :n mukaan alueet on merkittävä keltapohjaisin kieltotauluin, joissa kielletään pääsy alueelle ja ilmoitetaan kiellon rikkomisen rangaistavuudesta. Ehdotettavassa asetuksessa ei säädettäisi tarkemmin tauluista ja merkeistä. Poliisilain nojalla asetettavia rajoituksia koskevien taulujen tai merkkien ei tarvitsisi olla yhdenmukaisia, koska kohteet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Taulujen ja merkkien tulisi kuitenkin olla 1 momentin mukaisesti selkeästi havaittavia ja niistä tulisi selkeästi ilmetä sekä liikkumista ja oleskelua koskeva rajoitus että sen rikkomisesta säädetty sakkorangaistus. Asetuksen 6 :ssä säädettäisiin 5 :ssä tarkoitettujen tauluissa ja muissa merkeissä käytettävistä kielistä. Siltä osin, kuin kyseessä on viranomaisen asettamat taulut tai merkit, sovelletaan kielilain (423/2003) 33 :ää, jonka mukaan viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä tai tarvittaessa muilla kielillä. Muiden kuin viranomaisten asettamien taulujen ja merkkien olisi oltava vähintään suomeksi ja ruotsiksi ja tarvittaessa muilla kielillä. Muiden kuin suomen ja ruotsin kielien osalta kielivalinta riippuisi muun muassa siitä, missä päin maata kohde sijaitsee. 7 Liikkumis- ja oleskelurajoituksen voimassaolo ja päättyminen Asetuksen 7 :n mukaan liikkumis- ja oleskelurajoitukset olisivat lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi. Rajoituksen alaisen alueen käyttötarkoitus voi kuitenkin muuttua esimerkiksi toiminnan lopettamisen johdosta, jolloin liikkumis- ja oleskelurajoitus ei ole enää tarpeellinen. Toiminnanharjoittajan tulisi tällöin poistaa rajoitusta osoittavat taulut ja merkit sekä ilmoittaa muutoksesta viipymättä sisäasiainministeriölle. Nämäkin säännökset vastaisivat asiasisällöltään voimassa olevia asetuksia ja poliisimääräyksiä. Joissakin tilanteissa rajoituksen alainen alue saattaa edelleen olla turvallisuudelle vaarallinen toiminnan päättymisen jälkeenkin. Jos rajoituksen alaisesta alueesta saattaa käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen edelleen aiheutua vaaraa sivullisille henkilöille, olisi alue varustettava sen vaarallisuudesta osoittavin merkein. Esimerkiksi sisäasiainministeriön poliisimääräyksessä (130/2000) on säädetty vastaavasta velvollisuudesta huolehtia varotoimenpiteenä asianmukaisista merkinnöistä kaivostoiminnan päättymisen jälkeen.

13 13 8 Liikkumis- ja oleskelurajoituksen rikkominen 9 Voimaantulo Asian valmistelu Pykälässä viitattaisiin poliisilain rangaistussäännökseen. Asetuksen mukaisen rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita poliisilain 9 luvun 8 :n nojalla sakkoon, jos teosta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Asetus on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti uuden poliisilain kanssa eli 1 päivänä tammikuuta Uudessa asetuksessa säädettäisiin liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevista merkinnöistä tarkemmin kuin joissakin voimassa olevissa asetuksissa ja poliisimääräyksissä. Asetuksen antamisen myötä osa toiminnanharjoittajista joutuu muuttamaan tai hankkimaan uudet taulut tai muut merkit. Tämän vuoksi asetuksen 5 :ssä tarkoitettujen merkintöjen osalta asetukseen sisältyisi siirtymäsäännös, jonka mukaan merkinnät olisi otettava käyttöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta Liikkumis- ja oleskelurajoitusta osoittavat taulut tai muut merkit olisi kuitenkin siirtymäsäännöksestä huolimatta syytä ottaa käyttöön mahdollisimman pian asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetusluonnos on valmisteltu sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Valmistelun aikana on kuultu muun muassa oikeusministeriötä. Lausuntoja on valmistelun aiemmissa vaiheissa pyydetty muun muassa Poliisihallitukselta, poliisilaitoksilta, oikeusministeriöltä, tasavallan presidentin kanslialta ja valtioneuvoston kanslialta. Sisäasiainministeriö lähetti asetusluonnoksesta lausuntopyynnön tasavallan presidentin kansliaan, valtioneuvoston kansliaan, ulkoasiainministeriöön, oikeusministeriöön, puolustusministeriöön, valtiovarainministeriöön, maa- ja metsätalousministeriöön, liikenne- ja viestintäministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, ympäristöministeriöön, sisäasiainministeriön rajavartio-osastolle ja pelastusosastolle, oikeuskanslerinvirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Poliisihallitukseen. Ministeriöitä ja Poliisihallitusta pyydettiin toimittamaan lausuntopyyntö alaiselleen hallinnolle siinä laajuudessa kuin katsotaan tarpeelliseksi. Lausuntoaika oli oikeusministeriön ohjeista poiketen neljä viikkoa, koska asetus on suppea ja se vastaa pääosin sisällöltään voimassaolevia asetuksia ja poliisimääräyksiä. Kyse on lisäksi hyvin pitkälti teknisistä muutoksista, jotka johtuvat uuden poliisilain voimaantulosta. Tavallista lyhyempää lausuntoaikaa puolsi myös asian kiireellisyys, koska asetus on saatettava voimaan tammikuun 2014 alussa nykyisin voimassaolevien liikkumis- ja oleskelurajoitusten kumoutuessa uuden poliisilain voimaantulon myötä. Lausunnon antoivat tasavallan presidentin kanslia, valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriön rajavartio-osasto ja Poliisihallitus. Oikeuskanslerinvirastolla, eduskunnan oike-

14 14 usasiamiehen kanslialla, puolustusministeriöllä, liikenne- ja viestintäministeriöllä ja sisäasiainministeriön pelastusosastolla ei ollut asetusluonnoksesta huomautettavaa tai lausuttavaa. Annetuissa lausunnoissa kannatettiin asetusluonnosta ja liikkumis- ja oleskelurajoitusten kokoamista yhteen sisäministeriön asetukseen. Asetukseen ja perustelumuistioon ehdotettiin joitakin täsmennyksiä. Oikeusministeriö huomautti lausunnossaan asetuksessa yksittäiselle toiminnanharjoittajalle asetettavista velvollisuuksista suhteessa poliisilain valtuutussäännökseen. Uusia liikkumis- ja oleskelurajoituksia tai voimassaolevien rajoitusten muuttamista koskevista esityksistä on pyydetty paikallisen poliisilaitoksen ja kohteen sijaintikunnan lausunto sekä lausunto mahdollisilta asianosaisilta, kuten esimerkiksi maanomistajilta, joiden omistamaa aluetta rajoitus koskisi. Lausunnot on otettu huomioon rajoituksia asetettaessa. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä ja siihen on tehty yksikön ehdottamat muutokset.