SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS LIIKKUMIS- JA OLESKELURAJOITUKSISTA

Transkriptio

1 SISÄASIAINMINISTERIÖ Ylitarkastaja Elina Setälä Muistio XX.X.2013 LUONNOS SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS LIIKKUMIS- JA OLESKELURAJOITUKSISTA Johdanto Poliisilain (493/1995) 52 :n mukaan sisäasiainministeriön asetuksella voidaan rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi taikka kieltää turvallisuutta vaarantavien esineiden tai aineiden tuonti kohteeseen. Säännös sisältää myös rangaistussäännöksen. Ennen vuonna 2001 voimaan tullutta poliisilain muutosta (315/2001) liikkumista tai oleskelua voitiin rajoittaa sisäasiainministeriön antamalla poliisimääräyksellä. Poliisilain 52 :n nojalla on annettu useita sisäasiainministeriön asetuksia ja poliisimääräyksiä, joilla on rajoitettu liikkumista ja oleskelua esimerkiksi vankiloiden, eräiden kaivos- ja tehdasalueiden, ydinvoimaloiden ja lentopaikkojen sekä tasavallan presidentin kesäasunnon alueilla. Voimassa oleva poliisilaki on kumottu uudella poliisilailla (872/2011), joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Uuteen lakiin sisältyy 52 :ää vastaava säännös. Uuden poliisilain 9 luvun 8 :n mukaan erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi voidaan sisäasiainministeriön asetuksella rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi taikka kieltää turvallisuutta vaarantavien esineiden tai aineiden tuonti sinne. Kiellon tai rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon, jos teosta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Vanhan poliisilain kumoamisen myötä sen nojalla annetut alemmantasoiset säädökset ja määräykset kumoutuvat, joten liikkumis- ja oleskelurajoituksista on tarpeen antaa uusi sisäasiainministeriön asetus. Asetuksen antaminen on tarpeellista myös sisäasiainministeriölle tehtyjen uusien liikkumis- ja oleskelurajoitusesitysten vuoksi. Annettavaan asetukseen koottaisiin yhteen voimassa olevissa asetuksissa ja poliisimääräyksissä tarkoitetut kohteena olevat liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset sekä uudet esitetyt alueet. Näin rajoitukset kävisivät selkeästi ilmi yhdestä sisäasiainministeriön asetuksesta. Asetuksen säännökset vastaisivat pääosin asiasisällöltään voimassa olevia asetuksia ja poliisimääräyksiä. Poliisilain nojalla annettavan asetuksen lisäksi liikkumista ja oleskelua koskevista rajoituksista ja kielloista sekä niiden merkitsemisestä säädetään puolustusvoimien käytössä olevan alueen tai kohteen osalta puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 15 :ssä ja puolustusministeriön asetuksessa oleskelu- ja vierailuluvista, kieltotauluista, vartio- ja päivystystehtävää suorittavan virkamiehen koulutuksesta sekä ammattisotilaan perustaidoista ja kunnosta (1253/2007). Rajavartiolaitoksen kohteiden tai harjoitusten osalta rajoituksista säädetään rajavartiolain (578/2005) 71 ja 84 :ssä sekä sisä-

2 2 asiainministeriön asetuksessa Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista (1323/2011). Ilmailulain (1194/2009) 104 :ssä puolestaan säädetään lentoasemia koskevista liikkumis- ja oleskelurajoituksista. Sisäasiainministeriölle tehdyt esitykset liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamiseksi Sisäasiainministeriölle on tehty esityksiä uusien liikkumis- ja oleskelurajoitusesitysten asettamiseksi. Tasavallan presidentin kanslia on esittänyt liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista Helsingin kaupungin Mäntyniemessä sijaitsevan presidentin virkaasunnon alueelle tasavallan presidentin ja muun valtionjohdon turvallisuuden varmistamiseksi. Valtioneuvoston kanslia puolestaan on esittänyt rajoituksia pääministerin virka-asunnon Kesärannan ja valtiovierailuihin käytettävän Valtion vierastalon alueelle. Liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamista ovat esittäneet myös Talvivaara Sotkamo Oy Sotkamossa sijaitsevalle kaivosalueelle, PVO-Vesivoima Oy Keminmaan kunnassa sijaitsevan Isohaaran voimalaitoksen alueelle ja Forssan Seudun Ilmailuyhdistus ry Forssan lentopaikan (EFFO) alueelle. Lisäksi Teollisuuden Voima Oy on esittänyt Olkiluodon ydinvoimalaitoksen aluetta koskevan liikkumis- ja oleskelurajoituksen laajentamista ja Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitosta koskevan liikkumis- ja oleskelurajoituksen päivittämistä yhtiön nimenmuutoksen vuoksi. Sisäasiainministeriö käsittelee tehdyt esitykset siten, että mahdolliset uudet liikkumisja oleskelurajoitukset sisällytetään uuteen asetukseen. Esityksistä pyydetään ennen asian ratkaisemista lausunnot muun muassa paikalliselta poliisilaitokselta ja mahdollisilta asianosaisilta, kuten esimerkiksi maanomistajilta, joiden omistamaa aluetta rajoitus koskisi sekä muilta tarvittavilta tahoilta. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten suhde liikkumisvapauteen ja julkisrauhan suojaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on perustuslain 9 :n 1 momentissa turvattu vapaus liikkua maassa. Perustuslakivaliokunta ei ole poliisilain muuttamista koskevassa lausunnossaan (PeVL 11/2001 vp) pitänyt voimassa olevan poliisilain 52 :n säännöstä liikkumis- ja oleskelurajoituksista ongelmallisena perustuslain kannalta, vaan on katsonut säännöksen olevan riittävän täsmällisesti rajattu. Valiokunta on viitannut myös aiempaan lausuntokäytäntöönsä, jonka mukaan viranomaiselle voidaan lailla antaa toimivalta liikkumis- ja oleskelukieltojen asettamiseen maantieteellisesti rajatuilla alueilla (esim. PeVL 21/1997 vp). Uutta poliisilakia koskevassa perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 67/2010 vp) ei ole käsitelty liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevaa poliisilain 9 luvun 8 :ää. Perusteet, joiden nojalla liikkumista ja oleskelua voidaan rajoittaa tietyllä alueella, ilmenevät poliisilain 9 luvun 8 :n säännöksestä. Liikkumis- ja oleskelurajoitusten tarkoituksena on turvata rajoituksen alaisella alueella tapahtuvaa toimintaa tai siellä sijaitsevaa omaisuutta tai suojata joko alueella oleskelevia tai alueella tapahtuvaan toimintaan nähden ulkopuolisia ihmisiä joko kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi. Asetuksella rajoitetaan ainoastaan asiatonta liikkumista ja oleskelua alueilla. Esimerkiksi maanomistaja tai alueella toimintaa harjoittava voisi asianmukaisen luvan myöntämällä oikeuttaa liikkumisen ja oleskelun alueella. Liikkumis- ja

3 3 oleskelurajoitukset koskevat esimerkiksi erinäisiä turvallisuuden kannalta vaarallisia kohteita ja niiden ympäristöä. Kohteet ovat usein luonteeltaan sellaisia, että muiden kuin asianmukaisen luvan omaavien henkilöiden liikkuminen tai oleskelu alueella olisi turvallisuusriski sekä ulkopuolisten henkilöiden itsensä kannalta että alueella harjoitettavan toiminnan osalta. Liikkumis- ja oleskelurajoitukset asetetaan perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ainoastaan, jos se on välttämätöntä poliisilain säännöksessä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi. Osa liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisista kohteista on myös kokonaan tai osittain julkisrauhan suojaamia. Rikoslain 24 luvun 3 :n 1 kohdan mukaan julkisrauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka oikeudettomasti tunkeutuu tai menee salaa tai toista harhauttaen esimerkiksi virastoon, liikehuoneistoon, tuotantolaitokseen, tai muuhun vastaavaan rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle. Esimerkiksi tuotantolaitokset mainitaan nimenomaisesti rikoslain säännöksessä, mutta toisaalta eräitä liikkumisrajoitusten kohteena olevia alueita, kuten kaivos- tai teollisuusalueita ei sisälly luetteloon. Liikkumis- ja oleskelurajoitukset voivat koskea suhteellisen laajojakin alueita, jotka eivät välttämättä rajoitu esimerkiksi tuotantolaitoksen välittömässä läheisyydessä oleviin alueisiin. Julkisrauhan rikkomista koskevan säännöksen hallituksen esityksen (HE 184/1999 vp) mukaan piha-alueella tarkoitetaan suhteellisen rajattua rakennukseen välittömästi liittyvää aidattua aluetta. Säännöksen soveltamisalaa ei voi aitaamalla laajentaa piha-alueen ulkopuolelle. Hallituksen esityksessäkin todetaan julkisrauhan suojaaman alueen rajoittuvan joissakin tilanteissa suppeammalle alueelle kuin poliisilain nojalla säädetyt liikkumis- ja oleskelurajoitukset. Hallituksen esityksen mukaan luvaton liikkuminen ja oleskelu laajemmallakin alueella kuten esimerkiksi teollisuusalueella voidaan tarvittaessa kieltää sisäasiainministeriön poliisilain 52 :n nojalla antamalla poliisimääräyksellä (sittemmin sisäasiainministeriön asetuksella). Poliisilain nojalla säädettävillä liikkumis- ja oleskelurajoituksilla suojataan siis jossain määrin laajempia alueita kuin mitä julkisrauha suojaa ja toisaalta myös sellaisia kohteita, jotka eivät kuulu julkisrauhan piiriin. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Ehdotettavassa asetuksessa säädettäisiin poliisilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitetuista liikkumis- ja oleskelurajoituksista. Kyseisen poliisilain säännöksen mukaan sisäasiainministeriön asetuksella voidaan erittäin tärkeän toiminnan tai omaisuuden turvaamiseksi taikka ihmisten suojaamiseksi rajoittaa liikkumista tai oleskelua turvattavassa tai suojattavassa kohteessa tai sen ympäristössä kohteesta aiheutuvan tai siihen kohdistuvan vaaran vuoksi tai kieltää turvallisuutta vaarantavien esineiden tai aineiden tuonti sinne. Uuden poliisilain säännös vastaa voimassaolevaa poliisilakia. Voimassaolevan poliisilain nojalla on annettu noin 20 asetusta ja poliisimääräystä. Ehdotettavan asetuksen myötä liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet koottaisiin yhteen sisäasiainministeriön asetukseen.

4 4 2 Liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisista kohteista. Poliisilain mukaisen liikkumis- ja oleskelurajoituksen asettamisen edellytyksenä on, että kohteesta aiheutuu tai siihen kohdistuu vaara. Rajoitusten tarkoituksena on puolestaan turvata kohteessa tai sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa tai siellä olevaa omaisuutta. Rajoitus voidaan asettaa myös suojaamaan niin sivullisia kuin esimerkiksi kohteessa työskenteleviä ihmisiä. Pykälän 1 momentin 1-5 kohdassa viitattaisiin asetuksen liitteisiin, joissa rajoitusten alaiset kohteet lueteltaisiin. Liitteiden tarkoittamissa kohteissa ei saisi liikkua tai oleskella ilman asianomaisen, liitteissä mainitun toiminnanharjoittajan lupaa. Toiminnanharjoittaja voisi olla esimerkiksi maanomistaja, aluetta vuokrasuhteen perusteella hallinnoiva tai joku muu toiminnasta vastaava taho. 2 :n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti (lentopaikat ja suoja-alueet): Liitteessä 1 lueteltaisiin liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset lentopaikat ja niiden suoja-alueet. Lentopaikalla tarkoitetaan ilmailulain 2 :n 16 kohdan mukaan määrättyä maa- tai vesialuetta tai rakennelman päällä olevaa aluetta, joka on kokonaan tai osittain järjestetty ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Rajoitusten tavoitteena olisi turvata lentopaikoilla ja niiden suoja-alueilla tapahtuvaa toimintaa ja niillä olevaa omaisuutta sekä suojata ulkopuolisia henkilöitä. Liitteessä tarkoitetuista lentopaikoista on tällä hetkellä voimassa liikkumis- ja oleskelurajoitus lukuun ottamatta Forssan lentopaikkaa, jota koskien on tehty esitys rajoitusten asettamiseksi. Luetteloon tehtäisiin myös tekninen korjaus Hangon osalta (poliisimääräys 496:1998). Kohteessa on kyse lentopaikasta eikä lentoasemasta. Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemien lentokenttäalueille, joilla liikkumista ja oleskelua on rajoitettu voimassaolevilla asetuksilla (1251/2003 ja 374/2004) ei olisi enää tarpeellista asettaa poliisilain rajoituksia. Ne ovat lentoasemia, joita koskevista rajoituksista säädetään ilmailulain 104 :ssä. Selvyyden vuoksi pykälän 3 momenttiin sisällytettäisiin viittaus ilmailulain kyseiseen pykälään. Siviili-ilmailun turvaamista koskevassa ilmailulain 11 luvussa lentoasemalla tarkoitetaan aluetta, jolla harjoitetaan kaupallista lentoliikennetoimintaa. Niitä koskevista rajoituksista säädettäisiin siis ilmailulaissa eikä poliisilain nojalla annettavassa asetuksessa. 2 :n 1 momentin 2 kohta ja 3 momentti (vankilat): Voimassa olevalla sisäasiainministeriön asetuksella eräistä liikkumis- ja oleskelukielloista (1250/2003) sekä poliisimääräyksillä 440/1999, 481/2000 ja 482/2000 on rajoitettu vankiloiden alueilla tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua. Osa voimassa olevien rajoitusten kohteena olevista vankiloista ei ole enää käytössä, kuten esimerkiksi Konnunsuon ja Haminan vankilat. Asetuksen liitteeseen 3 koottaisiin luettelo rikosseuraamusalueittain tällä hetkellä käytössä olevat vankilat, joiden alueilla ei saisi liikkua tai oleskella ilman asianomaisen vankilan lupaa. Uusina rajoituksen alaisina kohteina olisivat Suomenlinnan, Turun, Mikkelin ja Vaasan vankilat.

5 5 Ehdotetun 2 pykälän 2 momentin mukaan vankiloiden alueelle ei myöskään saisi tuoda turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Vastaava säännös sisältyy esimerkiksi voimassa olevaan Vantaan vankilaa koskevaan asetukseen (1250/2003). Lisäksi 2 momentissa säädettäisiin, että luvan vankiloiden alueella liikkumiseen ja oleskeluun voisi antaa asianomaisen vankilan lisäksi myös Rikosseuraamuslaitos, joka vastaa vapausrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. 2 :n 1 momentin 3 kohta (Fingrid Oyj:n kantaverkon muuntamoalueet): Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädettäisiin kantaverkon muuntamoalueita koskevista liikkumis- ja oleskelurajoituksista. Kohteet lueteltaisiin asetuksen liitteessä 3. Kyseessä on Fingrid Oyj:n hallitseman kantaverkon (400 kilovatin) muuntamoita koskevat alueet, joita on tällä hetkellä noin useita kymmeniä eri puolilla maata. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty. Muuntamoalueilla liikkuminen ja oleskelu voi olla hengenvaarallista. Lisäksi alueet ovat sähköntuotannon kannalta erittäin keskeisiä ja niiden häiriötön toiminta on pyrittävä varmistamaan. Muuntamoalueet ovat olleet liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaisia aiemminkin eräistä liikkumis- ja oleskelukielloista annetun sisäasiainministeriön asetuksen (262/2005) mukaisesti. Uuteen asetukseen liitettäisiin päivitetty lista rajoitusten alaisista kantaverkon muuntamoalueista. (Huom. asetusluonnosta lausunnolle lähetettäessä listaa ei ole vielä päivitetty). 2 :n 1 momentin 4 kohta (voimalaitos-, teollisuus- ja kaivosalueet): Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin voimalaitos-, teollisuus- ja kaivosalueita koskevista liikkumis- ja rajoituksista. Kohteet lueteltaisiin asetuksen liitteessä 4. Useat liitteessä tarkoitetut kohteet ovat keskeisiä eri toimialojen tuotantolaitoksia, joiden osalta on olennaisen tärkeää turvata alueella tapahtuvaa toimintaa ja omaisuutta ja toisaalta sivullisia henkilöitä mahdollisilta turvallisuusriskeiltä. Suurin osa rajoituksen alaisista alueista on sellaisia, joita on koskenut aiemmin joko sisäasiainministeriön asetus tai poliisimääräys liikkumisen ja oleskelun rajoittamisesta. Kaikkia voimassaolevia rajoituksia ei olisi tarpeen asettaa enää uudestaan, koska toiminta alueella on loppunut (esimerkiksi Keräyskuitu Oy:n Sunilan tuotantolaitos ja Haverin kaivosalue). Myös joidenkin toiminnanharjoittajien nimi on saattanut muuttua, mikä huomioitaisiin annettavassa asetuksessa. Sisäasiainministeriölle tehtyjen esitysten myötä voimalaitos-, teollisuus- ja kaivosalueita koskevaan luetteloon lisättäisiin mahdollisesti myös joitakin uusia kohteita, kuten esimerkiksi Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivosalue ja Kemissä sijaitseva Isohaaran voimalaitos. Lisäksi Olkiluodon ydinvoimalalaitosta koskevaa liikkumis- ja oleskelurajoituksen alaista aluetta mahdollisesti laajennettaisiin aiemmasta. (Huom. asetusluonnosta lausuntokierrokselle lähetettäessä edellä mainittuja esityksiä ei ole käsitelty lopullisesti, vaan asiat ratkaistaan asianosaisten kuulemisen jälkeen asetuksen antamisen yhteydessä). Monilla liikkumis- ja oleskelurajoituksen alaisilla alueilla toimintaa harjoittavilla on kyseistä toimialaa koskevan lainsäädännön nojalla vastuu huolehtia asiattomien henki-

6 6 löiden pääsyn estämisestä alueelle tai alueen turvallisuudesta. Esimerkiksi kaivoslakiin (621/2011) ja vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin (390/2005) sisältyy säännös toiminnanharjoittajan velvollisuudesta huolehtia rakenteellisin toimenpitein tai toiminnan luonteeseen nähden riittävän tehokkaalla muulla tavalla asiattomien pääsyn estämisestä alueelle. Lisäksi ydinenergialain (990/1987) 9 :n mukaan ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltijan velvollisuutena on huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta. Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia sellaisista turva- ja valmiusjärjestelyistä ja muista ydinvahinkojen rajoittamiseksi tarpeellisista järjestelyistä, jotka eivät kuulu viranomaisille. 2 :n 1 momentin 5 kohta (muut kohteet): Pykälän 1 momentin 5 kohdassa säädettäisiin liikkumis- ja oleskelurajoituksista muissa kuin pykälän aiemmissa kohdissa tarkoitetuista kohteista. Kohteet lueteltaisiin asetuksen liitteessä 5. Kohteisiin kuuluisivat Kemin sataman alue ja Muoniossa sijaitsevan Wintertestcenter Oy:n testiradat ja niiden suoja-alueet. Molemmissa on nykyisinkin voimassa liikkumis- ja oleskelurajoitus. 3 Valtion ylimpään johtoon kuuluvien ja kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen Voimassa olevassa sisäasiainministeriön asetuksessa eräästä liikkumis- ja oleskelurajoituksesta (441/2003) säädetään liikkumis- ja oleskelurajoituksista Suomen valtion omistamalla Naantalin kaupungin Kultarannassa sijaitsevalla alueella. Liikkuminen ja oleskelu on kielletty alueella ilman tasavallan presidentin kanslian antamaa lupaa. Rajoitusten perusteena on tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja muiden valtion ylimpään johtoon kuuluvien sekä kansainvälistä erityissuojelua nauttivien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen. Myös uudessa asetuksessa on tarpeen säätää tasavallan presidentin kesäasuntona toimivaa Kultarantaa koskevasta liikkumis- ja oleskelurajoituksesta. Lisäksi uusia liikkumis- ja oleskelurajoituksia on esitetty asetettavaksi samalla perusteella myös tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen, pääministerin virka-asunnon Kesärannan ja valtiovieraita majoittavan Valtion vierastalojen alueille. Tasavallan presidentin kanslia voisi antaa liikkumiseen ja oleskeluun oikeuttavan luvan Kultarannan alueella ja myös Mäntyniemen alueelle, jos jälkimmäiseen kohdistuvasta rajoituksesta säädetään uudessa asetuksessa. Valtioneuvoston kanslia puolestaan voisi antaa luvan Kesärannan ja Valtion vierastalojen alueille. Liikkumis- ja oleskelurajoitukset eivät koskisi yleisölle suunnattuja vierailuja sitä tarkoitusta varten varattuina aikoina eivätkä Kultarannan osalta osakaskunnan yhteisen vesialueen osakkaiden vesialueen käyttöä osakaskunnan sääntöjen edellyttämällä tavalla. 4 Liikkumisrajoitusten alaisten kohteiden kartat Liikkumisrajoitusten alaisten kohteiden kartat vahvistettaisiin asetuksen karttaliitteissä (karttaliitteet 1-6). Kartat olisivat myös saatavissa sisäasiainministeriön kirjaamossa ja kunkin alueen osalta toiminnanharjoittajalla, joka olisi nimetty 2 ja 3 :ssä tarkoitetuissa liitteissä. Liikkumis- ja oleskelurajoitus asetettaisiin

7 7 (Huom. lähetettäessä asetusluonnosta lausuntokierrokselle rajoitusten alaisten alueiden karttoja ei ole liitetty mukaan, koska niiden osalta on parhaillaan käynnissä selvitys karttojen saattamisesta sähköiseen muotoon. Jos sähköiseen muotoon saattaminen on mahdollista, karttaliitteet on suunniteltu toteutettavan vastaavalla tavalla kuin sisäasiainministeriön asetuksessa Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista (1323/2011). Jos karttojen osalta on tarve lisätiedoille, lausunnonantajia pyydetään olemaan yhteydessä sisäasiainministeriön poliisiosastoon). 5 Viranomaistoimintaa koskeva poikkeus Liikkumis- ja oleskelurajoitusten tarkoituksena on rajoittaa sivullisten henkilöiden asiatonta oleskelua kohteissa. Rajoitusten alaisista kohteista monet ovat sellaisia, että viranomaisilla saattaa syntyä tarve tehtäviään hoitaessaan liikkua kyseisillä alueilla esimerkiksi erilaisissa vaaratilanteissa. Jotta viranomaisten tehtävien hoitaminen ei vaarantuisi, asetuksessa säädettäisiin, etteivät rajoitukset koskisi viranomaisten säädettyjen tehtäviensä vuoksi tarpeellista liikkumista tai oleskelua alueella. Vastaava säännös on myös voimassa olevissa asetuksissa ja poliisimääräyksissä. Viranomaisten tehtävien hoitamisen kannalta on tärkeää, että esimerkiksi onnettomuustilanteissa viranomainen pääsee alueelle joutuisasti ja esteettömästi. Lisäksi viranomaisen voi olla tarpeen saada opastusta kohteessa, koska alueella saattaa olla turvallisuutta vaarantavia paikkoja. Tämän vuoksi asetuksessa säädettäisiin, että viranomaiselle olisi mahdollistettava viivytyksetön ja esteetön kulku rajoituksen alaiselle alueelle ja että alueella toimintaa harjoittavan on tarvittaessa huolehdittava viranomaisten asianmukaisesta opastamisesta kohteessa. Esimerkiksi kaivoslaissa on vastaava säännös (116 :n 2 momentti), joka velvoittaa kaivostoiminnan harjoittajan huolehtimaan pelastustoimintaa johtavan pelastusviranomaisen ja alueen pelastustoimen yksiköiden pääsystä kaivokseen ja kaivosalueelle onnettomuuden tapahduttua tai sellaisen uhatessa sekä alueen pelastustoimen yksiköiden asianmukaisesta opastamisesta kohteessa. 6 Liikkumis- ja oleskelurajoituksen merkitseminen Koska poliisilain nojalla säädettävillä liikkumis- ja oleskelurajoituksilla rajoitetaan eri kohteissa muiden kuin asianmukaisen luvan omaavien tahojen liikkumisvapautta, on erittäin tärkeää, että rajoitukset on merkitty asianmukaisesti. Tämän vuoksi asetuksen 6 :ssä säädettäisiin, että rajoituksen alainen alue ja sinne johtavat sisääntuloväylät on varustettava rajoitusta ja sen rikkomisesta säädettyä sakkorangaistusta osoittavin selkeästi havaittavien tauluin tai merkein. Jos rajoituksen alainen alue rajoittuu mereen tai on muutoin vesialueella, tulisi mereen rajoittuville alueille ja vesialueen ulkorajalle asettaa edellä mainituin merkinnöin varustetut selkeästi havaittavat taulut. Osa kohteista tulisi myös aidata, jotta voidaan paremmin varmistaa toiminnan turvaaminen ja toisaalta sivullisten henkilöiden turvallisuus. Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että alueen käyttötarkoituksen kannalta keskeisimmät alueet olisi tarvittaessa aidattava. Rajoituksen merkitsemistä ja aitaamista koskevat vastaavat säännökset sisältyvät myös voimassaoleviin asetuksiin ja poliisimääräyksiin.

8 8 Siltä osin, kuin kyseessä on viranomaisen asettamat taulut tai merkit, sovelletaan kielilain (423/2003) 33 :ää, jonka mukaan viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä tai tarvittaessa muilla kielillä. Muiden kuin viranomaisten asettamien taulujen ja merkkien olisi oltava vähintään suomeksi ja ruotsiksi ja tarvittaessa muilla kielillä. Puolustusministeriön asetuksessa (1253/2007) säädetään puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevien maa-alueiden merkitsemisestä. Asetuksen 10 :n mukaan alueet on merkittävä keltapohjaisin kieltotauluin, joissa kielletään pääsy alueelle ja ilmoitetaan kiellon rikkomisen rangaistavuudesta. Ehdotettavassa asetuksessa ei säädettäisi tarkemmin tauluista ja merkeistä. Poliisilain nojalla asetettavia rajoituksia koskevien taulujen tai merkkien ei tarvitsisi olla yhdenmukaisia, koska kohteet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Taulujen ja merkkien tulisi kuitenkin olla 1 momentin mukaisesti selkeästi havaittavia ja niistä tulisi selkeästi ilmetä sekä liikkumista ja oleskelua koskeva rajoitus että sen rikkomisesta säädetty sakkorangaistus. 7 Liikkumis- ja oleskelurajoituksen voimassaolo ja päättyminen Asetuksen 7 :n mukaan liikkumis- ja oleskelurajoitukset olisivat lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi. Rajoituksen alaisen alueen käyttötarkoitus voi kuitenkin muuttua esimerkiksi toiminnan lopettamisen johdosta, jolloin liikkumis- ja oleskelurajoitus ei ole enää tarpeellinen. Toiminnanharjoittajan tulisi tällöin poistaa rajoitusta osoittavat taulut ja merkit sekä ilmoittaa muutoksesta viipymättä sisäasiainministeriölle. Tämäkin säännös vastaisi asiasisällöltään voimassa olevia asetuksia ja poliisimääräyksiä. Joissakin tilanteissa rajoituksen alainen alue saattaa edelleen olla turvallisuudelle vaarallinen toiminnan päättymisen jälkeenkin. Jos rajoituksen alaisesta alueesta saattaa käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen edelleen aiheutua vaaraa sivullisille henkilöille, olisi alue varustettava sen vaarallisuudesta osoittavin merkein. Esimerkiksi sisäasiainministeriön poliisimääräyksessä (130/2000) on säädetty vastaavasta velvollisuudesta huolehtia varotoimenpiteenä asianmukaisista merkinnöistä kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. 8 Liikkumis- ja oleskelurajoituksen rikkominen 9 Voimaantulo Pykälässä viitattaisiin poliisilain rangaistussäännökseen. Asetuksen mukaisen rajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita poliisilain 9 luvun 8 :n nojalla sakkoon, jos teosta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Asetus on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti uuden poliisilain kanssa eli 1 päivänä tammikuuta Uudessa asetuksessa säädettäisiin liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevista merkinnöistä tarkemmin kuin joissakin voimassa olevissa asetuksissa ja poliisimääräyksissä. Tämän vuoksi asetuksen 6 :ssä tarkoitettujen merkintöjen osalta asetukseen sisältyisi siirtymäsäännös, jonka mukaan merkinnät olisi otettava käyttöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

9 9 Asian valmistelu Asetusluonnos on valmisteltu sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Valmistelun aikana on kuultu muun muassa oikeusministeriötä. Lausuntoja on valmistelun aiemmissa vaiheissa pyydetty muun muassa Poliisihallitukselta, poliisilaitoksilta, oikeusministeriöltä, tasavallan presidentin kanslialta ja valtioneuvoston kanslialta. Lisäksi uusia liikkumis- ja oleskelurajoituksia koskevista esityksistä on pyydetty tai tullaan pyytämään paikallisen poliisilaitoksen ja mahdollisten asianosaisten, kuten esimerkiksi maanomistajien tai muiden asiaan liittyvien tahojen lausunnot. Lausuntopyyntövaiheessa asetusluonnoksen liitteisiin on sisällytetty esitetyt uudet liikkumis- ja oleskelurajoitusten alaiset kohteet, mutta lopullisesti asiat ratkaistaan asetuksen antamisen yhteydessä kuulemisten pohjalta. Lausuntoaika on oikeusministeriön ohjeista poiketen neljä viikkoa, koska ehdotettava asetus on suppea ja se vastaa pääosin sisällöltään voimassaolevia asetuksia ja poliisimääräyksiä. Kyse on lisäksi hyvin pitkälti teknisestä muutoksesta, joka johtuu uuden poliisilain voimaantulosta. Tavallista lyhyempää lausuntoaikaa puoltaa myös asian kiireellisyys, koska asetus on saatettava voimaan tammikuun 2014 alussa nykyisin voimassaolevien liikkumis- ja oleskelurajoitusten kumoutuessa uuden poliisilain voimaantulon myötä.