Toiminnan tarkoitus Toteuttaa perusopetuslain mukaan opetussuunnitelman asettamia tavoitteita ja sisältöjä.

Transkriptio

1 HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUT Hyvinvointi- ja sivistyslautakunta Perusopetus ja lukio Tilivelvollinen: Rehtori Toiminta-ajatus Toteutetaan opetussuunnitelman mukaista opetusta tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti ottaen huomioon oppilaiden fyysiset, psyykkiset ja kielelliset erityistarpeet oppimisen tuen osalta. Kiinnitetään huomiota fyysisen ja psyykkisen oppimisympäristön turvallisuuteen kaikenikäisillä oppijoilla. Perusopetus Toteuttaa perusopetuslain mukaan opetussuunnitelman asettamia tavoitteita ja sisältöjä. Perusopetusta annetaan Kirjolan koulussa 1 9 luokilla ja Saaren koulussa 1 6 luokilla. Kirjolan koulussa toimivat erityisopetuksen pienryhmät sekä alakoulussa että yläkoulussa ja lisäksi alakoulun ja yläkoulun yhteinen tukiluokka. Pienryhmissä opetusta annetaan vaihtelevin oppilasmäärin ja kokoonpanoin eri aineissa ilmenevien tarpeiden mukaan. Lukuvuonna oppilaita on Kirjolassa 1 9 luokilla 255 ja Saarella 1 6 luokilla 56. Kirjolan alakoulun oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Kirjolan yläkoulun tuen tarpeeseen vastataan osa-aikaisen erityisopetuksen avulla (tsemppi 1). Lisäksi koulussa on tukiluokka, erityisopetuksen pienryhmä, ala- ja yläkoulun oppilaiden tueksi. Tukiluokan oppilailla on mahdollisuus räätälöityihin oppimiskokonaisuuksiin ja integroitumiseen yleisopetuksen ryhmiin. Saaren koulun oppilaiden tuen tarpeeseen vastataan osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä sekä vuosiluokkiin sitomatonta opetusta on kehitetty joustavin ryhmäjaoin sekä Kirjolan että Saaren kouluissa. Toimintamuotoja toteutetaan ja kehitetään edelleen. Valtion erityisavustusten avulla kehitetään esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä sekä koulun kerhotoimintaa. Lisäksi osallistumme Taidetestaajat kulttuurihankkeeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön vaativan erityisen tuen hankkeen avulla luodaan ja kehitetään varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lisäopetuksen opetuksellisia rakenteita, toimintamuotoja ja -menetelmiä, jotka jatkumona takaavat laadukkaan ja oikea-aikaisen tuen oppilaalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kirjolan koulun peruskorjauksen/uudisrakennuksen suunnittelu on aloitettu ja suunnittelua sekä toteuttamista jatketaan yhteistyössä käyttäjien kanssa.

2 Parikkalan lukio Toiminnan painopistealueet Perusopetuksen laatua tarkkaillaan ja kehitetään opetusministeriön laatimien laatukriteerien pohjalta. Laatukyselyt tehdään henkilöstölle, huoltajille ja oppilaille vuosittain. KiVa Koulu ohjelman toteuttamista jatketaan Kirjolan ja Saaren kouluissa. Huoltajien osallisuutta koulutyössä kehitetään yhdessä huoltajien kanssa, tässä linkkinä toimii vanhempaintoimikunta. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia koulutyön järjestämiseen kehitetään, tässä linkkinä toimii oppilaskunta. Kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja eri toimijoiden kanssa. Päihdekasvatusta tehostetaan päihdekasvatussuunnitelman avulla: pidetään kunnan huoltajille eri luennoitsijoiden avustuksella päihdetietoutta kasvattava vanhempainilta, pidetään päihdekasvatuksen teemaviikko joka sisältää oppitunteja aiheesta, EKSOTE:n kanssa yhteistyössä toteutetaan arvo- ja terveyskasvatusohjelma sekä nuuskainfo. Positiivisen pedagogiikan toimintamuodot ja työkalut otetaan käyttöön perusopetuksessa aloittaen alakoulusta ja henkilöstöstä. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydennetään koulukohtaisilla vuosisuunnitelmilla, joissa määritellään opetuksen vuosittaiset painopistealueet. Oppilaiden tueksi tarkoitettuja erityisopetuksen ratkaisuja kehitetään ja muokataan vuosittain tarvetta vastaaviksi (samanaikaisopetus, pienryhmäopetus, vuosiluokkiin sitomaton esi- ja alkuopetus, tukiluokan käyttö ja integraatio). Perusopetuksessa käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä monipuolistamaan opetusta ja oppimista. Oppilaiden välituntiliikuntaa tehostetaan Liikkuva koulu -ohjelman mukaisesti pitämällä pitkiä liikunnallisia välitunteja/liikuntakerhoja koulupäivän keskellä sekä monipuolistamalla oppitunteja toiminnalliseen suuntaan. Koulukuljetusten sujuvuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja kehitetään. Opettajien pedagogisia yleisiä taitoja kehitetään täydennyskoulutuksen avulla. Lukuvuoden painopistealueena on kestävä kehitys, johon on opetussuunnitelmassa laadittu oma kestävän kehityksen osio ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tiimi on laatinut lisäksi toimenpiteet vuosisuunnitelmaan kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Toinen painopistealue on hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden lisääminen, johon myös toimenpiteet laadittu vuosisuunnitelmaan. Toisen asteen tutkinnon ja / tai ylioppilastutkinnon suorittaminen Hyvä jatko-opintokelpoisuus Lukiossa tarjotaan kaikki lukion pakolliset kurssit vuosittain ja valtakunnalliset syventävät / koulukohtaiset kurssit pääsääntöisesti vuosittain ja / tai vuorovuosin. Video-opetusyhteistyömahdollisuudet kartoitetaan vuosittain ja yhteistyötä toteutetaan tarvittaessa. Opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja ISOverstaassa, mikäli oman lukion kurssien aikataulutus/tarjonta eivät vastaa opiskelijan tarpeita.

3 Parikkalan lukio on mukana Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n urheilijakoulutuksessa. Parikkalan lukiossa on vuosiluokilla 1 4 yhteensä 51 opiskelijaa lukuvuonna Hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja materiaaleja. Jokaisella lukiolaisella on käytössään henkilökohtainen kannettava tietokone lukio-opintojen ajaksi koulun puolesta. Lukiolaisia perehdytetään sähköisten kokeiden tekemiseen ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Kaikki oppiaineet ovat sähköisesti kirjoitettavia v keväällä. Toiminnan painopistealueet Opettajien uuden opetusteknologian käyttötaitoja kehitetään digitaalisten pedagogisten käytänteiden hyödyntämisessä. Opettajien pedagogisia yleisiä taitoja kehitetään täydennyskoulutuksen avulla. Lukuvuoden painopistealueena on kestävä kehitys, johon on opetussuunnitelmassa laadittu oma kestävän kehityksen osio ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tiimi on laatinut lisäksi toimenpiteet vuosisuunnitelmaan kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Toinen painopistealue on hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden lisääminen, johon myös toimenpiteet laadittu vuosisuunnitelmaan. Perusopetus ja lukio tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Jokainen 9. luokan oppilas saa Perusopetuksen 100% päättötodistuksen päättötodistus Jokainen peruskoulun päättötodistuksen saanut sijoittuu toisen asteen oppilaitokseen Tehostetun päihdekasvatussuunnitelman toteutuminen Kaikki lukiolaiset saavat lukion päättötodistuksen Kaikki ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat saavat hyväksytyn arvosanan Yhteishaun tulokset 100% Päihdekasvatussuunnitelma 100% Lukion päättötodistukset 100 % Yo-tutkintotodistus 100% Talouden tunnusluvut 40 Perusopetus ja lukio Tp 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

4 Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Saari 1-6 lk Kirjola, perusopetus 7-9 lk Kirjola, perusopetus 1-6 lk opp. yht Menot /oppilas Parikkala lukion oppilasmäärä Menot, /oppilas Vapaa sivistystyö Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Toiminta-ajatus Vapaan sivistystyön tulosalueen tehtävänä on ennaltaehkäisevä hyvinvointityö, jolla ylläpidetään ja edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Tulosalueen palvelut tukevat yhteisöllisyyden muodostumista ja luovat edellytyksiä monipuoliselle kansalaistoiminnalle, sekä antavat mahdollisuuksia omaehtoiseen ja elinikäiseen oppimiseen, tiedon saantiin ja osaamisen kehittämiseen. Kansalaisopisto Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Kirjastopalvelut Kansalaisopisto on merkittävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjä, joka tarjoaa kunnan alueella mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja harrastamiselle. Opiskelu kansalaisopistossa on tutkintoon johtamatonta ja tähtää opiskelijan monipuoliseen kehittymiseen, elinikäiseen oppimiseen, hyvinvointiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tunti- ja opiskelijamäärät on saatu vakiinnutettua. Opiston kaikki opettajat ovat tuntiopettajia. Opistosihteeri (60 %) hoitaa opetusjärjestelyt, tiedottamisen ja asiakaspalvelun. Kulttuuripäällikkö opiston rehtorina vastaa opetuksen suunnittelusta ja hallinnosta. Kansalaisopiston toiminnan varmistamiseksi ja kehittämiseksi on suunnitteilla yhdistyminen Rautjärven kansalaisopiston kanssa. Toiminnan painopistealueet Painopiste opetuksessa on koko työvuoden kestävät kurssit. Kurssitarjonta painottuu liikuntakasvatukseen, kädentaitoihin ja kieliin.

5 Tilivelvollinen: Kirjastonjohtaja Kirjastopalvelut tukevat kuntalaisten, vapaa-ajan asukkaiden ja muiden kirjastonkäyttäjien tiedonsaantia, osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Asiakkaiden käyttöön hankitaan ajantasaista ja monipuolista aineistoa. Parikkalassa on pääkirjasto sekä Saaren ja Uukuniemen lähikirjastot. Henkilöstöä on 4,7 henkilötyövuotta. Kävijämäärät ja asukaskohtaiset lainausmäärät ovat lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Heili-kimpan maksuton varausjärjestelmä toimii hyvin ja mahdollistaa laajemman aineistotarjonnan asiakkaille. Lasten- ja nuortenkirjastotyö jatkuu säännöllisesti: varhaiskasvatuksessa oleville lapsille järjestetään satutuokioita ja jokaiselle luokka-asteelle järjestetään kirjavinkkausta. Yhteistyönä Parikkalan, Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden kirjastojen kanssa toteutettu PIRRe pelastaa pulasta hanke, jonka tarkoituksena oli järjestää ikääntyneille kirjastonkäyttäjille opastusta sähköisessä asioinnissa, jatkuu edelleen, nyt koko Etelä-Karjalan laajuisena hankkeena Koko kimpan PIRRe. Hankkeen aikana Parikkalan kirjastossa käy asiantuntija opastamassa kirjastonkäyttäjiä muutamana päivänä. Maakuntakirjastouudistus tuli voimaan vuoden 2018 alusta, ja nyt alueellista kehittämistehtävää Etelä-Karjalan osalta hoitaa Lahden kaupunginkirjasto. Syksyn 2018 aikana Uukuniemen kirjasto muutti uusiin tiloihin entiseen kunnan palvelutaloon. Toiminnan painopistealueet Toiminnan keskeisenä tavoitteena on palveluiden laadullinen kehittäminen, kuten omien kokoelmien riittävyys, ajantasaisuus ja monipuolisuus. Lasten ja nuorten lukuharrastusta tuetaan yhdessä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa. Alueellisessa yhteistyössä keskitytään Heili-kimpan toimivuuden ja kehittämisen seurantaan. Vapaa-aikapalvelut Tilivelvollinen: Kulttuuripäällikkö Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia luomalla edellytyksiä myös monipuoliselle ja omaehtoiselle kansalaistoiminnalle. Vapaa-aikapalvelut järjestää liikunta, -nuoriso- ja kulttuuripalveluja kuntalaisille. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kerhotyöllä, päiväleiritoiminnalla, taiteen perusopetuksella sekä lasten kulttuuriin erikseen varatulla määrärahalla (Metku). Nuorten vaikuttajaelimenä toimii Parikkalan Nuorten Toimikunta, PNTK. Etsivän nuorisotyön palvelu ostetaan Laptuotteelta työpajatoimintaan yhdistettynä. Liikuntapalvelut tarjoaa ohjattuja ryhmiä aikuisille. Kunta tukee paikallisia liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaa järjestäviä yhdistyksiä jakamalla avustuksia.

6 Uukuniemen vapaa-aikatalon käyttöönotto ja toiminnan kehittäminen. Talousarvioon varataan määräraha Uukuniemen historian 2.painatukseen. Toiminnan painopistealueet Liikuntapalvelut: Aikuisten terveys- ja kuntoliikuntapalvelujen järjestäminen. Hyvinvointityön koordinoinnin kehittäminen kaikissa ikäluokissa. Nuorisotyö: Nuorisotila- ja kerhotoiminta tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen ja kolmannen sektorin kanssa. Nuorten kannustaminen osallistumaan talotoimikuntiin ja PNTK:n toimintaan. Etsivän nuorisotyön palvelut hankitaan Laptuotteelta osana nuorten työpajapalveluihin liittyvää kokonaisuutta. Vapaa sivistystyö tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2018 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistäminen Kirjavinkkaukset Yksi vinkkaus / varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ohjatut liikuntaryhmät: liikuntapalvelut, kansalaisopisto lukion opetusryhmä Ohjattujen ryhmien määrä vuoden 2018 tasolla (11+16). Talouden tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 kulttuuritilaisuudet nuorisotilaisuudet liikuntatilaisuudet kansalaisopiston opetustunnit kansalaisopiston oppilasmäärä netto /opetustunnit 65,50 67,71 71,71 71,71 71,71 - netto /opiskelija 257,10 295,47 342,94 342,94 342,94 kirjaston lainausmäärä/as. 10,9 10,5 11,0 11,0 11,0 Varhaiskasvatus Tilivelvollinen: Varhaiskasvatuspäällikkö Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

7 Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Päiväkodit voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki nostaa lapsen edun keskiöön, lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä Paikalliset suunnitelmat velvoittavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain sekä perusteiden arvoperustan, tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan. Varhaiskasvatusta ohjaavat lisäksi paikallinen laatukäsikirja, esiopetussuunnitelma ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma sekä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Tulosalueeseen kuuluvat lakisääteinen lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Lain mukaan jokaiselle varhaiskasvatukseen osallistuvalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa. Kunnallinen perhepäivähoito päättyi alkaen. Päiväkoti Kuperkeikka toimii Saarella, päiväkoti Laulujoutsen Kiipolassa ja päiväkoti Satakieli Kangaskylässä alkaen kunnan yhden lastentarhanopettajan nimike muutettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi. Varhaiskasvatuslain mukaisesti kunnassa tulee tarjota tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Uuden varhaiskasvatuslain mukaan otetaan käyttöön uudet tehtävänimikkeet ja henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten arvioitu määrä. Laissa säädetään päiväkodissa työskentelevän henkilöstön kelpoisuusvaatimukset varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ja päiväkodin johtajan tehtäviin. Koulutustason nostamiselle on laissa pitkä siirtymäaika. Vuodesta 2030 lähtien päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto. Varhaiskasvatuslaissa määrätään myös kansallisesta varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta, joka kerää varhaiskasvatuksen tiedot valtakunnallisesti yhteen paikkaan vuoden 2019 alusta lähtien. Opetushallitus päivittää valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet varhaiskasvatuslain mukaisesti. Päivityksen tavoitteena on täsmentää perusteasiakirjan käsitteet, sisältö sekä lähdeviitteet vastaamaan uutta lakia. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tulee arvioida ja päivittää uusien perusteiden mukaan mennessä. Hankitaan varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin ja asiakirjojen tallentamisen, tuntiperusteisen laskutuksen, tietovarannon keräämisen sekä tukee toiminnan pedagogista arviointia.

8 Lasten kotihoidon kuntakohtaisen kuntalisän maksaminen päättyy Toiminnan painopistealueet Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja arvioinnin vuosikellon päivittäminen uusien valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Varhaiskasvatussuunnitelman arvioinnin ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi sekä kehittämiseksi jatketaan toimivien ja mitattavien toimintatapojen kehittämistä huomioiden lasten ja perheiden osallisuus sekä moniammatillinen yhteistyö. Tarkistetaan ja otetaan käyttöön kiusaamisen ehkäisyohjelma sekä ratkaisukeskeinen ja ryhmähallintamenetelmän toimintamallit. Päivitetään kestävän kehityksen ohjeet ja painotetaan niitä toiminnassa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäväkuvan painottaminen tuen oikea-aikaiseen tunnistamiseen ja riittävään tuen järjestämiseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön. Tiimikehityskeskustelussa painotetaan eri ammattiryhmien erilaisen osaamisen hyödyntämistä ja työntekijöiden vahvuuksien tunnistamista. Tiimin toiminnan kehittämiseksi otetaan käyttöön ulkopuolinen havainnointi, jonka avulla tunnistetaan tiimin vahvuuksia sekä nostetaan esiin pedagogiset kehittämiskohteet. Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien yhteistyö jatkuu järjestämällä yhteisiä koulutuksia ja pedagogisia kahviloita sekä esimiesten tapaamisia. Tavoitteena hyvien käytänteiden jakaminen ja toimivien toimintamallien kehittäminen. Osallistutaan seudullisen ratkaisun suunnitteluun yhteisestä kasvatus- ja opetustoimen johtamisesta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE päättyy 2018 vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena ollut lapsi- ja perhepalveluiden oikea-aikaisen saatavuuden parantaminen, ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen sekä perhekeskusmallin kehittäminen jatkuu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja opetustoimen, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen, seurakunnan sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työhön on suunniteltu valtakunnallista sekä maakunnallista tukea ja ohjausta toimintamallien jalkauttamiseksi. Kunnan hyvinvointityöryhmässä jatketaan paikallista työtä ja eri viranhaltijat osallistuvat maakunnallisiin kehittämisryhmiin. Suunnitellaan miten paikallisesti toteutetaan ja koordinoidaan hyvinvointityö. Lapsivaikutusten arviointia tehdään palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä päätöksenteossa. Parikkalan kunta on mukana Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy hakemassa VALO Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen hankkeessa Hankkeessa etsitään keinoja syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden osallisuuden vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteet tukevat LAPE-hankkeen tavoitteiden toteutumisen jatkamista. Kunnan omarahoitusosuus on 608 koko hankkeen ajalta. Esiopetus

9 Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetusta järjestetään lapsille pääsääntöisesti oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja sen tavoitteena on osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa vahvistaa lasten oppimisen ja kehityksen edellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta. Esiopetus ei ole osa oppivelvollisuutta eikä kunnalla ole valvontavelvollisuutta. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetusta annetaan varhaiskasvatuksen toimintana päiväkoti Laulujoutsenessa sekä Saaren ja Kirjolan koulujen esiopetusryhmissä. Koulun erityisopettajat antavat erityisopetusta esioppilaille ja esiopetusryhmässä oleville pidennetyn oppivelvollisuuden tai valmistavan opetuksen piirissä oleville oppilaille. Saaren esiopetusryhmässä ja Laulujoutsenen päiväkodissa esioppilaiden kanssa on myös viisivuotiaita ja toiminnassa tehdään joustavia ratkaisuja huomioiden lapsen yksilöllinen oppimispolku. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii tiiviissä yhteistyössä esiopettajien ja koulun erityisopettajien kanssa kehittäen paikallisia toimintamalleja. Toiminnan painopistealueet Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä jatketaan yhdessä sovittujen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kodin ja esiopetuksen tiedonvälitykseen sekä perusopetukseen tiedonsiirtokanavana sekä esioppilaan pedagogisten asiakirjojen tallentamiseen ja toiminnan arvioimiseen kehitetään Wilma-ohjelman käyttöä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Toiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Kunta saa toimintaan valtionosuutta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa luokan oppilaille järjestetään Saaren ja Kirjolan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaryhmissä. Ryhmät toimivat samoissa tiloissa kuin esiopetusryhmät. Ei muutoksia. Toiminnan painopistealueet Lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, lapsen kasvun ja kehityksen sekä koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukorttien toteuttaminen.

10 Varhaiskasvatus tulosalueen sitovat tavoitteet 2019 Sitovat tavoitteet 2019 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Varhaiskasvatuksen riittävyys Lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen lain asettamassa 4 kk:n (tarve ennakoitavissa) tai 2 viikon (työllistyminen, opiskelu tai 100 % Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman arviointi ja päivitys Laadun arvioinnin toteutuminen koulutus) ajassa, % hakijoista. Valmis Vuosikelloon kirjattujen asioiden toteuttaminen. 100 % Talouden tunnusluvut Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Ts 2020 Ts 2021 Hoitopaikat kpl Läsnäolopäivät kpl lapsia hoidossa joista erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia (* % 9% 10% 10% 10% 10% Menot / läsnäolopäivä(** 74,21 94,85 94,32 94,32 94,32 Käyttöaste % - päiväkodit koululaisten ap- ja ip-toiminta Lasten kotihoidontuki, lapsia (* erityisen tuen tarve: lastensuojelun tarve, vamma tai pitkäaikainen sairaus, kielellinen kehitys ja kommunikaatio, tarkkaavaisuus, kognitiivinen alue, tunne-elämä tai sosiaalinen kasvu (** luku sisältää myös lasten kotihoidontuen ja lasten kotihoidontuen kuntalisän menot (kuntalisä )