Kuntakysely vuoden 2019 tiedoista Osa I: Vammaispalvelut

Transkriptio

1 1(21) Kuntakysely vuoden 2019 tiedoista Osa I: Vammaispalvelut Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää THL:n kuntien sosiaalipalvelujen toimintatilastoon kerättäviä tietoa ja sen aiheina ovat vammaisten palvelut, sosiaalinen luototus, lasten päivähoito ja kuntouttava työtoiminta. Selvitys on aikaisemmin tehty koskien vuosia 2007, 2010, 2013 ja Tämä kirje ja kyselylomake ovat ennakkotietoa siitä, mitä tietoja tullaan keräämään vuoden 2020 alussa koskien vuoden 2019 tilannetta. Tämä kysely koskee aihealuetta 1 eli vammaisten henkilöiden palveluiden järjestämistä kunnassanne vuonna Kysely koskee vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollon perusteella sekä osittain myös muun lainsäädännön (laki omaishoidosta) perusteella vammaisille henkilöille järjestettäviä palveluja. Kerättävät tiedot koskevat vuotta 2019 ja siksi käytetään sen vuoden kuntajakoa. Kuntakyselyn tiedot tulee antaa edelleen kunnittain, vaikka koko sosiaali- ja terveystoimi olisi annettu toisen kunnan tai kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntakohtainen tieto on maakunnallisten arviointien perustana jatkossakin. Tämän kyselyn tarkoituksena on tuottaa tietoa ja parantaa kokonaisnäkemystä vammaispalvelujen tilanteesta, palvelutarpeesta sekä resurssoinnista. Tilanteen selvittäminen on erityisen tärkeää nyt, kun lainsäädäntöön on tulossa lähivuosina suuria muutoksia. Kysely tuottaa myös tietoa vammaisten ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden seurantaan. Vammaispalveluja koskevia kysymyksiä on yhteensä 20. Kyselyyn on lisätty joitain kysymyksiä ja vastaavasti kyselystä on poistettu muutamia kysymyksiä. Vuoden 2016 tiedonkeruuseen verrattuna olemme lisänneet tiettyihin kysymyskohtiin arviotieto- ja lisätietokohdan. Toivomme, että lisätietokohdassa kerrotte esimerkiksi jos teillä on ollut vaikeuksia saada kysyttyjä tietoja luotettavasti asiakastietojärjestelmistänne. Lisätietoihin toivomme myös sanallisia kuvauksia koskien kysyttyjen vammaisten henkilöiden palveluiden tilannetta. Tekstit analysoidaan yhteistyössä THL:n vammaispalvelutiimin kanssa ja tietoja tullaan hyödyntämään kehittämistyössä. Jos ette pysty tuottamaan tietoja suoraan tietojärjestelmistä, niin pyydämme teitä toimittavaan arvion, ja merkitsemään kyselyyn, että ilmoitettu lukumäärätieto perustuu arvioon. Halutessanne voitte antaa myös lisätietoja kysymykseen tai vastaukseen. 1. Kunta 2. Vastaajan nimi: 3. Vastaajan nimike: 4. Vastaajan organisaatio: 5. Käytössä oleva(t) tietojärjestelmä(t) 6. Vastaajan sähköpostiosoite: 7. Vastaajan puhelinnumero:

2 2(21) I. VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 8. Arvioikaa, oliko kunnallanne vaikeuksia järjestää seuraavia vammaispalveluja riittävästi vuonna 2019? Määritelmä tässä kysymyksessä: Kohdassa 1-3 kysytään vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Kohdassa 4 kysytään kehitysvammalain mukaisia palveluja. Kohta 5 voi sisältää päällekkäisiä tietoja kohtien 1-4 kanssa. Vaikeuksia Jonkin Ei verran Huomattavasti Kuljetuspalvelut (vpl) ( ) ( ) ( ) Henkilökohtainen apu (vpl) ( ) ( ) ( ) Palveluasuminen (vpl) ( ) ( ) ( ) Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut ( ) ( ) ( ) Vammaisten lasten tarvitsemat palvelut ( ) ( ) ( ) Jos kunnallanne oli huomattavia tai jonkin verran vaikeuksia järjestää riittävästi vammaispalveluja, niin millaisia vaikeudet olivat? 9. Kuljetuspalvelut (vpl): 10. Henkilökohtainen apu (vpl): 11. Palveluasuminen (vpl): 12. Kehitysvammalain mukaiset asumispalvelut: 13. Vammaisten lasten tarvitsemat palvelut:

3 3(21) II. MÄÄRÄAIKOJEN NOUDATTAMINEN 14. Oliko kunnallanne vaikeuksia aloittaa vammaispalvelulain 3 a 1 momentin mukainen palvelutarpeen selvittäminen annetussa määräajassa (7 arkipäivää) vuonna 2019? ( ) Ei tuottanut vaikeuksia ( ) Jonkin verran vaikeuksia ( ) Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia Lisätietoja: 15. Oliko kunnallanne vaikeuksia laatia vammaispalvelulain 3a 2 momentin mukainen palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä vuonna 2019? ( ) Ei tuottanut vaikeuksia ( ) Jonkin verran vaikeuksia ( ) Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia Lisätietoja: 16. Oliko kunnallanne vaikeuksia vammaispalvelulain 3a 3 momentin mukaiseen asian viivytyksettömään käsittelyyn (päätöksen tekeminen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä) vuonna 2019? ( ) Ei tuottanut vaikeuksia ( ) Jonkin verran vaikeuksia ( ) Kyllä, oli huomattavia vaikeuksia Lisätietoja: 17. Jos kunnallanne oli huomattavia tai jonkin verran vaikeuksia noudattaa lakisääteisiä määräaikoja, niin millaisia vaikeudet olivat ja mistä ne johtuivat? 18. Seuraatteko kunnassanne vammaispalvelulain mukaisia määräaikoja? ( ) Kyllä ( )Ei ( ) Osittain

4 4(21) 19. Jos seuraatte, niin mikä on keskimääräinen käsittelyaika vammaispalvelulain mukaisissa päätöksissä vuonna 2019: keskimääräinen käsittelyaika vrk Lisätietoja: III. PÄÄTÖKSET JA PALVELUSUUNNITELMAT 20. Kuinka paljon vuonna 2019 tehtiin päätöksiä vammaispalvelulain ja lain kehitysvammaisten erityishuollosta mukaan? Määritelmä tässä kysymyksessä: Kohtaan poimitaan päätöksien lukumäärä. Jos samalla asiakkaalla on useampi päätös vammaispalveluista niin kaikki päätökset lasketaan tähän kohtaan mukaan. 21. Kuinka monta palvelusuunnitelmaa laadittiin vuonna 2019? Lukumäärä: tieto perustuu arvioon Lisätietoja osioon päätöksiä ja palvelusuunnitelmia koskevaan osioon III: IV: VAMMAISPALVELUJEN ASIAKKAAT 22. Kuinka paljon kunnassanne oli vuonna 2019 vammaispalvelujen asiakkaita (sisältäen sekä VpL:n, että kehitysvammalain perusteella palveluja saaneet henkilöt) yhteensä Määritelmät tässä kysymyksessä: Vammaispalvelujen asiakas: kohtaan lasketaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaan palveluja vuoden 2019 aikana saaneet henkilöt, joilla on ollut vuonna 2019 voimassa oleva myönteinen päätös. Asiakas lasketaan mukaan vain kertaalleen vaikka hän olisi saanut useampaa palvelua vuoden aikana. Erityistä tukea tarvitseva asiakas: henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ja jonka tuen tarve ei liity korkeaan ikään siten kuin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 3 :ssä säädetään. (SHL 3 ) Erityistä tukea tarvitseva lapsi: lapsi, jonka kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä

5 5(21) tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai joka on erityisen tuen tarpeessa sosiaalihuoltolain 3 3 kohdassa mainituista syistä. Lukumäärä Vammaispalvelujen asiakkaat yhteensä joista erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä tai lapsia (Sosiaalihuoltolaki 3 ) joista omaishoidon tuen asiakkaita (Laki omaishoidon tuesta 2 ) osa tiedoista / tieto perustuu arvioon Lisätietoja osioon vammaispalvelujen asiakkaita koskevaan osioon IV: V. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN HENKILÖKOHTAINEN APU 23. Kuinka moni henkilö sai vuoden 2019 aikana kunnassanne vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ja kuinka monta tuntia he saivat henkilökohtaista apua keskimäärin viikossa? Tarkennus määritelmään: mikäli henkilökohtaisen avun tuntimäärä on vaihtunut vuoden aikana, vastatkaa viimeisimmän päätöksen tuntimäärän mukaan. Alle 10 tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko tuntia/viikko Vähintään 70 tuntia/viikko Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä tieto perustuu arvioon

6 6(21) 24. Kuinka moni henkilö sai vuoden 2019 aikana vammaispalvelulain 8c mukaista henkilökohtaista apua ja millä tavalla henkilökohtainen apu järjestettiin? Määritelmä tässä kyselyssä: Mikäli henkilökohtaisen avun järjestämistapa on vaihtunut vuoden aikana, vastatkaa viimeisimmän päätöksen mukaan. *Kyselyssä aiemmin käytetty termi Asiakas työnantajana. Tämä termi on korvattu tässä kyselyssä termillä Työnantajamalli. Työnantajamalli kattaa tilanteet, joissa vanhempi tai edunvalvoja toimii työnantajana henkilön puolesta. Henkilöitä yhteensä Työnantajamalli*? Palveluseteli Kunta hankki avustajapalveluja ostopalveluna Kunta järjesti palvelun itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa Useamman järjestämistavan yhdistelmänä Yhteensä tieto perustuu arvioon Lisätietoja vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun osioon VI: VII. PÄIVÄTOIMINTA 25. Kuinka moni henkilö sai kunnassanne vammaispalvelulain 8b mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2019? Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä Alle 18- vuotiaista vuotiaista vuotiaista 65 vuotta täyttäneistä Yhteensä

7 7(21) 26. Kuinka moni henkilö sai kunnassanne kehitysvammalain 2 mukaista/tarkoittamaa päivätoimintaa vuonna 2019? Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä Alle 18- vuotiaista vuotiaista vuotiaista 65 vuotta täyttäneistä Yhteensä Lisätietoja päivätoimintaa koskevaan osioon VII: VIII: ARVIO VAMMAISUUDEN PERUSTEELLA MYÖNNETISTÄ PALVELUISTA 27. Onko kunnassanne myönnetty vammaisuuden perusteella seuraavia palveluja vuonna 2019? Tukea ja valmennusta erilaisten toimintojen harjoitteluun ja taitojen edistämiseen Ei lainkaan Satunnaisesti Jonkin verran Yleisesti käytössä En osaa sanoa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Muuttovalmennusta ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Asumiskokeilua ja valmennus ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Lisätietoja vammaisuuden perusteella myönnettyjen palvelujen osioon VIII:

8 8(21) Kuntakysely vuoden 2019 tiedoista Osa II: Sosiaalinen luototus 1. Kunta: 2. Vastaajan nimi: 3. Tehtävänimike: 4. Organisaatio: 5. Vastaajan sähköpostiosoite: 6. Vastaajan puhelinnumero: 7. Oliko kunnassanne käytössä sosiaalinen luototus vuonna 2019? (Täsmennä tarkemmin tulevaisuuden suunnitelmia seuraavan kahden vuoden osalta kysymyksessä 18) ( ) Kyllä ( ) Ei ( ) Ei, tulossa/suunnitteilla ( ) Ei tarvetta 8. Mikä oli sosiaalisten luottojen kokonaissumma (pääoma) kunnassanne (kunnan taseen mukaan) ja paljonko siitä oli vuonna 2019 myönnettyjä luottoja? Kokonaissumma siitä vuonna 2019 myönnettyjä Euroa

9 9(21) 9. Kuinka monelle henkilölle myönnettiin sosiaalista luottoa vuonna 2019? (Jos on myönnetty kotitaloudessa useammalle henkilölle, lasketaan heidät erikseen.) vuotiaille vuotiaille vuotiaille vuotiaille 55 vuotta täyttäneille Miehet Naiset Yhteensä 10. Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen kotitaloustyyppi (lukumäärinä miehet ja naiset erikseen)? Miehet Naiset Yksinasuva Avio/avopari, ei alaikäisiä lapsia Avio/avopari, alaikäisiä lapsia Yksinhuoltaja Muu Yhteensä

10 10(21) 11. Mikä oli näiden henkilöiden pääasiallinen elämäntilanne (lukumäärinä miehet ja naiset erikseen)? Miehet Naiset Palkansaaja Yrittäjä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Yhteensä 12. Moniko sosiaalisen luototuksen päätöksen saaneista henkilöistä Määritelmä: Sosiaalista luototusta koskevan lain (1133/2002) perustelumuistion (HE 142/2002) mukaan sosiaalityön sekä talous- ja velkaneuvojien välistä yhteistyötä tulisi kehittää, mutta luototuspäätöksiä ei esteellisyysmahdollisuuden vuoksi voi antaa talous- ja velkaneuvojille. kävi läpi kunnan virallisen talous- ja velkaneuvontaprosessin sai päätöksen ilman talous- ja velkaneuvontaprosessia 13. Kuinka monta sosiaalisen luototuksen päätöstä kuntanne teki vuonna 2019? Määritelmä. Lain mukaan takaisin perinnän syynä voivat olla olennainen maksun viivästys tai sopimusrikkomus. Kysymys koskee koko luottoa (tai jäännössaatavaa), ei yksittäisiä maksueriä. Myönnettyjä luottoja Hylättyjä hakemuksia Takaisin perittyjä luottoja Kpl

11 11(21) 14. Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle enimmäismäärä henkilöä/kotitaloutta kohden vuonna 2019? Kyllä, henkilöä kohden Kyllä, kotitaloutta kohden Ei Euroa 15. Oliko kunnassanne määritelty sosiaaliselle luotolle kiinteä takaisinmaksuaika? Kyllä: Ei, vaihtelee välillä: Vuotta 16. Mitkä olivat myönnettyjen sosiaalisten luottojen yleisimmät syyt/myöntämiskohteet kunnassanne? Valitse kolme yleisintä. [ ] Opintolainan sijasta, kun hakija ei voi saada valtiontakausta ja opintolainaa [ ] Henkilön tai kotitalouden talouden hallintaan saattaminen [ ] Kulutusluottovelat [ ] Ulosottovelat [ ] Asumisen turvaaminen tai häädön estäminen [ ] Kodin hankinnat [ ] Kuntoutumisen edistäminen [ ] Työllistymisen edistäminen [ ] Sosiaalisen kriisin ylittäminen [ ] Jokin muu, mikä 17. Paljonko kunnallenne aiheutui luottotappiota sosiaalisesta luototuksesta vuonna 2019? Luottotappioita 2019 Euroa 18. Lisätietoja

12 12(21) Kuntakysely vuoden 2019 tiedoista Osa III: Kuntouttava työtoiminta 1. Kunta: 2. Vastaajan nimi: 3. Tehtävänimike: 4. Organisaatio: 5. Vastaajan sähköpostiosoite: 6. Vastaajan puhelinnumero: 7. Kuinka paljon aktivointisuunnitelmia kunnassanne tehtiin vuonna 2019? Aktivointisuunnitelmien määrä Kuntouttavaa työtoimintaa sisältävien aktivointisuunnitelmien määrä Alle 25-vuotiaat 25-vuotiaat ja vanhemmat 8. Kuntouttavaan työtoimintaan vuonna 2019 osallistuneiden määrä? Miehet Naiset Yhteensä Alle 25-vuotiaat 25-vuotiaat ja vanhemmat

13 13(21) 9. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen tapa Henkilöt Toimintapäivät Kunnan omana toimintana Ostopalvelutoimintana Palvelusetelitoimintana 10. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuminen (valitse kaksi: yleisin=1, 2) Työttömyysturva keston perusteella Toimeentulotukiasiakkuuden perusteella 11. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuminen palvelutarpeen mukaan (valitse kaksi: yleisin =1, 2) Henkilön tarpeen mukaista työtä tai julkisia työvoimapalveluja ei ole tarjolla Henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi kykenee osallistumaan työhön tai julkisiin työvoimapalveluihin Sellaisia erityislakien mukaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutus-palveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä ei ole saatavilla

14 14(21) 12. Kuntouttavan työtoiminnan toimintatavat (valitse kaksi: yleisin=1, 2) Työtoimintaa työllistämisyksikössä (esim. työpajat) Työtoimintaa tavallisissa työyhteisöissä Työhön valmennusta Ryhmätoimintaa Yksilöohjausta Muuta, mitä 13. Kuntouttavan työtoiminnan päätöksessä esitetty työtoiminnan jakson tyypillinen pituus (valitse kaksi, yleisin=1, 2) 3 kuukautta tai alle 4 6 kuukautta 7 12 kuukautta kuukautta 14. Ovatko asiakkaat tyypillisesti kuntouttavassa työtoiminnassa (valitse 2, yleisin=1, 2) Kerran Kaksi kertaa Kolme jaksoa tai useammin 15. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyneiden henkilöiden määrä Alle 25-vuotiaat 25-vuotiaat ja vanhemmat Kieltäytyneet

15 15(21) 16. Mitkä syyt vaikuttivat kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiseen? Valitse 2-4 syytä: 1=yleisin, 2,3,4) Perhetilanne (esim. lastenhoidon järjestäminen) Taloudelliset syyt (esim. työmatkat) Tarjottu työtoiminta ei vastaa aktivointisuunnitelmaa Siirtyminen palkkatyöhön/työkokeiluun/koulutukseen Siirtyminen toiseen palveluun (esim. kuntoutus) Päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvät syyt Muut terveydelliset syyt Elämänhallintaan liittyvät (sosiaaliset) syyt Motivaation puute (esim. palkattomaan työhön) Jokin muu syy, mikä 17. Kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäneiden henkilöiden määrä? Alle 25-vuotiaat 25-vuotiaat ja vanhemmat Keskeyttäneet

16 16(21) 18. Mitkä syyt vaikuttivat kuntouttavasta työtoiminnan keskeyttämiseen? Valitse 2-4 syytä: 1=yleisin, 2,3,4) Perhetilanne (esim. lastenhoidon järjestäminen) Taloudelliset syyt (esim. työmatkat) Työtoiminta ei vastaa aktivointisuunnitelmaa Siirtyminen palkkatyöhön/työkokeiluun Siirtyminen koulutukseen/opintojen pariin Siirtyminen toiseen palveluun (esim. kuntoutus) Työtoimintapaikka ei sopiva työntekijän toimintakyvylle Työtoiminnan järjestäjän sopimusrikkeet Päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvät syyt Muut terveydelliset syyt Elämänhallintaan liittyvät (sosiaaliset) syyt Jokin muu syy, mikä

17 17(21) 19. Mihin henkilöt siirtyivät kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen? Valitse 2-4 vaihtoehtoa: 1=yleisin, 2,3,4) Uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle Palkkatyöhön Palkkatuettuun työhön Työkokeiluun Koulutukseen tai opintojen pariin Työvoimapoliittiseen koulutukseen Työkyvyn arviointiin tai ammatilliseen kuntoutukseen Sairausetuuden piiriin Eläkkeelle/eläkeselvittelyyn Työttömäksi työnhakijaksi Toimeentulotuen varaan Toisen palvelun asiakkaaksi, mihin 20. Lisätietoja

18 18(21) Kuntakysely vuoden 2019 tiedoista Osa IV: Kasvatus- ja perheneuvonta 2019 Kysely lähetetään kaikkiin kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tiedot koskevat vuotta 2019 ja ne pyydetään antamaan kuntakohtaisesti. 1. Tiedot antaneen organisaation nimi Vastaajan/yhteyshenkilön tiedot Nimi Puhelin Sähköpostiosoite 2. Kunta, jonka asukkaita tiedot koskevat 3. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakastyötä tekevän henkilöstön lukumäärä (lkm) Johtajaa/esimiestä, joka tekee kokoaikaista hallinnollista työtä, ei kirjata tähän tilastoon. Mikäli johtaja/esimies tekee myös asiakastyötä niin, hänet kirjataan tilastoon osa-aikaisena. a) Psykologi kokoaikaisia osa-aikaisia b) Sosiaalityöntekijä kokoaikaisia osa-aikaisia c) Lääkäri kokoaikaisia osa-aikaisia d) Muu, mikä kokoaikaisia osa-aikaisia 4. Tuotetaanko kunnassanne kasvatus- ja perheneuvolassa myös seuraavia palveluita Perheasioiden sovittelu (Avioliitolaki 5. luku, Sosiaalihuoltolaki 14 ) Huom. Katso myös kysymys 5. Oppilashuoltopalvelua (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013) Erikoissairaanhoitoa, kuten lastenpsykiatriaa tai nuorisopsykiatriaa Perusterveydenhuoltopalvelua kuten esim. puheterapiaa Muuta, mitä Kyllä Ei

19 19(21) 5. Perheasioiden sovittelu Avioliitolaki 5. luku, Sosiaalihuoltolaki 14 Kyllä, kunta itse tarjoaa perheasioiden sovittelua Jokin muu (mikä?) taho tarjoaa perheasioiden sovittelua Perheiden lukumäärä Käyntien lukumäärä 6. Palveluun pääsy Huom. Palveluun pääsy tietoa käytetään tilastoinnin lisäksi myös maakuntien arvioinnin ja ohjauksen perustana. Kuinka kauan asiakas joutui keskimäärin odottamaan ensikäyntiä? Jonotusaika lasketaan päivinä yhteydenotosta ensimmäiseen asiakastapaamiseen arkipäivää/ (lkm) 7. Asiakkaat Asiakas on henkilö, joka on kirjattu kasvatus- ja perheneuvolassa palvelun saajaksi. Yksi asiakas lasketaan vain kerran vuoden aikana. Ikä vuoden lopun tilanteessa.

20 20(21) 7.4. Palvelua saaneet asiakasperheet Asiakasperheeksi lasketaan palvelua käyttänyt perhe. Perheellä tarkoitetaan samassa osoitteessa asuvia henkilöitä. Yksi perhe lasketaan vain kerran vuoden aikana. Palvelua saaneiden asiakasperheiden lukumäärä vuoden aikana: 8. Perheiden asiakkaaksi hakeutumisen pääsyy Ensisijainen syy tai huolen aihe jonka vuoksi perhe on hakeutunut asioimaan kasvatus- ja perheneuvolaan. Ilmoitetaan vain yksi syy perhettä kohden. Perheongelmat *vaikeudet, jotka liittyvät koko perheeseen kuten vuorovaikutusongelmat, perheväkivalta, ero, perhekriisi tai äkillinen traumaattinen tapahtuma Vanhemmuuteen liittyvät ongelmat *vaikeudet tai kysymykset, jotka liittyvät vanhemmuuteen ja kasvatukseen kuten vanhempana jaksaminen tai mielenterveys- ja päihdeongelmien vaikutus vanhemmuuteen Parisuhteen ongelmat *vaikeudet, jotka liittyvät ensisijaisesti kahden henkilön yhteiselämään kuten ristiriidat, riitely, uskottomuus, seksuaaliongelmat tai erokriisi Huom. Ei koske perheasioiden sovittelua. Lapsen ongelmat *vaikeudet, jotka liittyvät ensisijaisesti lapseen kuten tunneelämään liittyvät ongelmat, sopeutumisvaikeudet, käytösongelmat, psykosomaattiset ongelmat tai oppimiseen ja kehitykseen liittyvät ongelmat Muu syy, mikä *muut kuin perheen, vanhemmuuden, parisuhteen tai lapsen ongelmiin liittyvät asiat kuten lausuntopyynnöt HUOM! Puheterapia ei ole kasvatus- ja perheneuvontaa. Lukumäärä:

21 21(21) 9. Työskentelymuoto (aiemmin kysyimme Asiakastyö käynteinä) Kantavana ajatuksena on mitä tehtiin. Kasvatus- ja perheneuvonta on verkostomaista moniammatillista yhteistyötä, työtä tehdään yhdessä. Laki antaa raamit, työn toteutumistavat vaihtelevat kunnissa. Käynniksi lasketaan asiakkaan tapaamiskerta riippumatta sen ajallisesta pituudesta. Käyntien lukumäärällä tarkoitetaan asiakkaina olevien henkilöiden käyntien määrää. Luokittele käynti sen mukaan millaista työmuotoa käynti toteuttaa. Työmuotoon (asiakaskäynteihin) ei lasketa mukaan perheasioiden sovittelua. Perheasioiden sovittelusta kysytään erikseen (kysymys 4 ja kysymys 5). Käyntien lukumäärä Palvelutarpeen arviointi *työskentelymuoto, jossa arvioidaan henkilön mahdollista tuen tarvetta ja sen luonnetta - Huom. Palvelutarpeen arviointi perustuu SHL:n 36 :ään. Ohjaus ja neuvonta *työskentelymuoto, jossa asiakasta tai asiakkaita tuetaan keskustelujen avulla ja esimerkiksi opastetaan konkreettisesti tai tarjotaan toimintamalleja Huom. Hoidollinen prosessiluonteinen työskentely kirjataan luokkaan hoidollinen työ. Tutkimus *työskentelymuoto, jossa lapsen, vanhempien ja perheen tilanteesta tehdään tutkimuksellinen kokonaisvaltainen arviointi ja, jonka perusteella voidaan laatia asiakassuunnitelma Hoidollinen työ *työskelymuoto, jossa suunnitelmallisesti työskennellään hyvinvointimuutoksen aikaansaamiseksi lapsen ja perheen arjessa. Huom. Työskentelymuoto on luonteeltaan hoidollinen tai terapeuttinen. Muu asiakastyö *työskentelymuoto, jossa hoidetaan asiakkaan asiaa välillisesti Huom. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi lausunnon tai lähetteen laatiminen. Voi olla myös lapsen hyväksi tehtävää valmennusta/ohjausta lapsen arkiympäristössä kuten esim. päiväkodissa Lisätietoja: