ITÄMEREN RATKAISUJA HYVÄKSI YHTEISTYÖLLÄ ITÄMERI PUHDISTUU NOPEAMMIN. BSAS 2010 TEKI HISTORIAA. MEREN HÄLYTYSKELLOT SOIVAT sivu 15. sivut 8 9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄMEREN RATKAISUJA HYVÄKSI YHTEISTYÖLLÄ ITÄMERI PUHDISTUU NOPEAMMIN. BSAS 2010 TEKI HISTORIAA. MEREN HÄLYTYSKELLOT SOIVAT sivu 15. sivut 8 9."

Transkriptio

1 RATKAISUJA ITÄMEREN BSAG Baltic Sea Action Group HYVÄKSI juhlajulkaisu HUIPPU- KOKOUS PITÄÄ ITÄMEREN TILAN PÄÄTTÄJIEN MIELISSÄ. SIVU 6 YHTEISTYÖLLÄ ITÄMERI PUHDISTUU NOPEAMMIN. Tarja Halonen, tasavallan presidentti sivut 8 9 sivu 12 BSAS 2010 TEKI HISTORIAA sivu 2 MEREN HÄLYTYSKELLOT SOIVAT sivu 15 Kuva: Janne Gröning HEINI LEHTO JA NOORA KUNTTU PANIVAT HYVÄN KIERTÄMÄÄN sivut 4 5 Julkaistaan Kauppalehden ilmoitusliitteenä INPRESS

2 P Ä Ä K I R J O IT U S Pieni tai suuri teko ITÄMERI KIITTÄÄ L Yrityksille sitoumuksen tekeminen ja osallistuminen Pietarin BSAS:n on loistava tilaisuus esitellä osaamistaan Itämeren vaikutusvaltaisimmalle yleisölle. Ilkka Herlin Yritykset, jotka ovat ymmärtäneet kestävän kehityksen mahdollisuudet ja kehittäneet ennakkoluulottomasti liiketoimintaansa sen arvoja kunnioittaen kuuluvat voittajiin, kirjoittaa Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. Kuvat: Janne Gröning & Kati Leinonen ähes päivälleen kaksi vuotta sitten Helsingissä tehtiin historiaa. Finlandia-talolla järjestettiin ainutlaatuinen huippukokous, johon osallistui valtioiden ja hallitusten päämiehiä ja ministereitä 11 Itämeren ympärysmaasta sekä noin 400 tieteen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajaa. Historialliseksi ja erilaiseksi huippukokousta ei tehnyt ainoastaan innostunut ja välitön tunnelma tai osallistujien laaja kirjo yhteiskunnan joka sektorilta. Historiallisen huippukokouksesta teki se, että jokainen osallistuva taho sitoutui konkreettisiin tekoihin Itämeren tilan parantamiseksi. Jokainen muotoili tekonsa julkisiksi sitoumuksiksi, joiden toteutumista Baltic Sea Action Group (BSAG) seuraa. Sitoumukset vaikuttavat Itämeren tilaan suorasti tai epäsuorasti ja ne ovat kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia Helsingin huippukokous kantoi nimeä Baltic Sea Action Summit (BSAS) ja sen kutsui kokoon harvinainen yhdistelmä: presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen sekä sitoutumaton säätiö, BSAG. Tulevana syksynä teemme historiaa jo toisen kerran kun BSAS pidetään Pietarissa. Pääministeri Vladimir Putinin toiveesta Pietarissa jatketaan Helsingin tapaan. Jokainen osallistuja pääsee tekemään julkisen lupauksen Itämerelle hyväksi tehtävästä työstä. Yrityksille sitoumuksen tekeminen ja Pietarin BSAS:n osallistuminen on loistava mahdollisuus esitellä osaamistaan Itämeren alueen vaikutusvaltaisimmalle yleisölle. Olemme onnistuneet keräämään yhteen ja ketjuttamaan suuren joukon Itämeren tilasta huolestuneita tahoja, niin valtioita, pörssiyhtiöitä kuin yksittäisiä ihmisiä. Tähän mennessä olemme yhdessä sitoumuksen tekijöiden kanssa ideoineet lähes kaksi sataa erilaista yksilöllistä tapaa auttaa Itämerta. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua sitoumuksen tekijöiden kanssa. Tehdyistä sitoumuksista noin kolmasosa on tehty ja auki olevista suurin osa etenee suunnitellusti. Lupaamme tästä eteenpäinkin kehittää jokaiselle mukaan lähtevälle toimijalle sopivan tavan osallistua Itämeri-talkoisiin. Tähän olemme myös kehittäneet työkaluja, jossa haetaan tartuntapintoja yrityksille Itämeren ongelmien ratkaisuun. Elegantein ratkaisu on sellainen, jossa molemmat sekä Itämeri että yritys hyötyvät merkittävästi. Tässä lehdessä mielenkiintoisten artikkeleiden lisäksi edelläkävijäyritykset esittelevät omia ratkaisujaan; miten ne yhdistävät ja kehittävät liiketoimintaansa kestävän kehityksen arvoja kunnioittaen. Haluan kiittää kaikkia sitoumuksen tehneitä ja tämän julkaisun tekoon osallistuneita. Kutsun mukaan kaikki edelläkävijät toimimaan Itämeren puolesta tavalla joka hyödyttää sinua ja yhteistä mertamme. Antoisia lukuhetkiä! Ilkka Herlin Ilkka Herlin on Cargotec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi BSAG:n perustajäsenistä. BALTIC SEA ACTION GROUP (BSAG) toimii koko Itämeren alueella. BSAG on sitoutumaton säätiö, joka tekee konkreettista työtä Itämeren, pelastamiseksi ja auttamiseksi. Toiminnan yksi keskeinen muoto on sitoumusten kerääminen yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä ihmisiltä. Sitoumukset ovat suoraan tai epäsuoraan Itämeren tilaan vaikuttavia tekoja. Kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia sitoumuksia on tehty lähes 200. Lisätietoja julkaisusta antaa: Anna Kotsalo-Mustonen Älykästä tiedonvälitystä jo vuodesta 1984 lähtien. InPress on Conny Unéusin perustama lehtialan yritys, joka on jo vuodesta 1984 lähtien tuottanut ilmoitusliitteitä valtakunnallisiin lehtiin Pohjoismaissa. Projektipäällikkö: Janne Rögård. Toimituspäällikkötyö: Pasi Salmela/Nystig Oy. Graafi nen ulkoasu: Sara Norkvist. Repro: InPress. Paino: Alma Manu Oy, Tampere Lisätietoja ilmoitusliiteistä Kauppalehdessä: Janne Rögård, , 2 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi

3 Wärtsilä puhdistaa laivojen pakokaasut Meriliikenne on uuden edessä, kun pakokaasujen rikkipitoisuuksia pitää vähentää merkittävästi lähivuosina. Wärtsilän kehittämä rikkipesuri on varteenotettava päästöjen suitsija. Suurin osa maailman merillä seilaavista aluksista liikkuu raskaan polttoöljyn voimalla. Varustamoille se on hyvä polttoaine alhaisen hintansa takia, mutta ympäristön kannalta haastava polttoaineen sisältämän rikin vuoksi. Polttoaineessa runsas rikki on haitallista siksi, että palaessaan moottorissa se hapettuu oksideiksi, jotka maahan laskeutuessaan aiheuttavat maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Wärtsilän kehittämä pakokaasujen puhdistusteknologia on Wärtsilän ympäristöpalvelujen päällikön Britt-Mari Kullas-Nymanin mukaan kustannustehokas tapa vähentää meriliikenteen päästöjä. Rikkipesurit vähentävät tehokkaasti pakokaasupäästöjä, kuten rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Wärtsilän makeavesipesurin toiminta perustuu siihen, että pakokaasuun ruiskutetaan pesuvettä, minkä seurauksena rikkiyhdisteet ja muut epäpuhtaudet siirtyvät pakokaasusta pesuveteen. Pesuvettä kierrätetään pesurissa, ja lopuksi tämä vesi puhdistetaan ja puhdistettu vesi johdetaan mereen. Satamassa oloaikana puhdistettu vesi voidaan myös varastoida laivan säiliöihin. Rikkipesurit vähentävät tehokkaasti rikkioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Laivojen päästöjä voidaan toki vähentää muillakin keinoilla, esimerkiksi vaihtamalla raskas polttoöljy puhtaampaan dieselöljyyn tai siirtymällä nesteytetyn maakaasun, LNG:n, käyttöön. Dieselöljyn ongelma on Kullas-Nymanin mukaan sen kalleus verrattuna raskaaseen polttoöljyyn. LNG:n käytön haasteena on puolestaan erityisesti kaasun saatavuus satamissa. LNG on kuitenkin ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, Kullas-Nyman Viimeistelemme parhaillaan rikkipesurin jälkiasennusta Containerships VII -laivan päämoottorin yhteyteen, Britt-Mari Kullas-Nyman Laivan omistava suomalainen perheyritys Containerships aloitti ensimmäisenä varustamona konttikuljetukset Itämerellä jo 60-luvulla. Juuri 45 vuotta täyttänyt Containerships tarjoaa säännöllistä konttiliikennettä Itämeren, Pohjanmeren sekä Välimeren alueella. Itämeri on SECA-alue Varustamot ja laivanrakentajat ovat joka tapauksessa uuden edessä, sillä kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n asettamat uudet rikkirajat astuvat voimaan rikkipäästöjen kontrollialueilla, joihin Itämerikin kuuluu, vuonna Tällöin laivojen käyttämässä polttoaineessa saa olla rikkiä korkeintaan 0,1 prosenttia nykyisen yhden prosentin sijaan. Itämeren lisäksi vastaavanlainen SECA-alue on tulossa Yhdysvaltojen ja Kanadan rannikoille jo tämän vuoden aikana. Päästörajoitukset, jotka koskevat maantieteellisesti rajattua aluetta, on varustamoille suuri haaste. Muutos on kuitenkin väistämätön, ja näillä näkymin vuonna 2020 rajoitukset tulevat koskemaan kaikkia merialueita, vaikkakin hieman lievempinä, Kullas-Nyman Päästörajoitukset koskevat niin uusia kuin vanhojakin laivoja, joten mistään pikkumuutoksesta ei ole kyse. Pesuri päämoottoriin Wärtsilä on valmistautunut jo pitkään meriliikenteen rikkipäästöjen alentamiseen, ja rikkipesuri on testattu ja tyyppihyväksytty ja valmis massatuotantoon. Yhtiön tavoitteena on tarjota asiakkailleen johtavaa teknologiaa pakokaasujen puhdistukseen ja siten ympäristökuormituksen vähentämiseen. Parhaillaan Wärtsilä viimeistelee ensimmäistä rikkipesurin jälkiasennustaan aluksen päämoottorin yhteyteen. Asensimme kokonaistoimituksena makeavesipesurin suomalaiseen Containerships VII -laivaan, Kullas-Nyman Vaikka kysymyksessä on ensimmäinen asennus laivaan, perusteknologia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä dieselvoimalaitosten rikkipesureissa. Laivan omistavalle suomalaiselle perheyritykselle asennus taas oli merkittävä askel, koska Containerships haluaa olla edelläkävijä ympäristöystävällisyydessä Itämerellä. Wärtsilän BSAG-sitoumus Wärtsilä tukee Baltic Sea Action Groupin Itämeren pelastusohjelmaa. Yritys on tehnyt kolme ympäristölupausta, joiden mukaan Wärtsilä: Lahjoittaa viiteen Itämerellä jatkuvasti liikennöivään alukseen potkuriakselin öljyn vuotamisen estävän tiivisteen Wärtsilän rikinpoistopesurin asennuksen yhteydessä. Näillä voidaan estää tuhansien öljylitrojen pääsy meriveteen. Kehittää konsulttipalvelukonseptin, jonka tavoitteena on lisätä laivayhtiöiden, varustamojen, luokituslaitosten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien ympäristötietoisuutta. Lisäksi palvelun tavoitteena on tarjota mitattavia menetelmiä, joiden avulla laivaliikenteen aiheuttamia päästöjä Itämereen voidaan vähentää. Sisällyttää laajan ympäristökoulutuksen Land and Sea Academy koulutuskeskustensa kurssiohjelmiin. Ympäristötietoisuutta lisäävien kurssien kohderyhmiä ovat laivayhtiöt, merenkulun palveluyritykset ja laivojen henkilökunta. Wärtsilä lahjoittaa varusteita öljyntorjuntakonttiin Wärtsilä osallistuu Muuttopalvelu Niemi Oy:n ja WWF:n yhteiseen BSAG:n sitoumukseen Itämeren öljyntorjuntavalmiuden nostamiseksi lahjoittamalla öljyntorjuntavälineitä Oilbusters-öljyntorjuntakonttiin. Lahjoituksellaan, joka sisältää puhdistusvälineitä, suojavarusteita, aggregaatin ja teltan, Wärtsilä on varmistanut kontin riittävän varustetason öljytuhojen ehkäisemiseksi. BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi 3

4 Tiesitkö että VIERESSÄ OLEVA VEIJARI KUULUU mainoistoimisto Taivaan Helsingissä 2010 järjestettyä BSAS-huippukokousta varten suunnittelemaan graafiseen ilmeeseen. Taivaan työ voitti Cannesin kultaisen leijonan Taivas tukee Itämerityötä lahjoittamalla osaamistaan BSAG:n käyttöön.... RAKKOLEVÄ ON pohjoisen Itämeren ainoa iso ruskolevä. Eteläisellä Itämerellä ruskoleviä on kuitenkin useita eri lajeja KRUUNUNPRINSESSA Victoria ja prinssi Daniel ovat Guardian of the Baltic Sea -korun ja -kalvosinnappien nro 3 onnelliset omistajat. H Y V Ä Ä Meren suojelijat auttavat myös SISUSTUSKRIISIS JÄRKYTTÄVÄ SUKELLUSKOKEMUS mustassa ja pimeässä Itämeressä avasi Noora Kuntun ja Heini Lehdon silmät. He tajusivat, että jotain on tehtävä. Ja mieluummin heti. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Kehrä Interior Luonnon puhtaus ja kauneus ovat meille hyvin tärkeitä. Ne ovat mukana kaikissa töissämme, niin materiaalivalinnoissa kuin työtavoissamme. Heini Lehto ja Noora Kunttu E mme yksinkertaisesti voineet jäädä odottamaan ja voivottelemaan, vaan päätimme ryhtyä toimeen meriluonnon pelastamiseksi, Heini Lehto Niinpä Lehdon ja Noora Kuntun suun nittelutoimisto Kehrä Interior otti ja suunnitteli hyväntekeväisyyskorun Guardian of the Baltic Sea. Eikä hyvän tekemiselle asetettu liian alhaisia tavoitteita. Teimme Baltic Sea Action Groupille sitoumuksen kerätä euroa Itämeren rehevöitymisen ehkäisyyn, Noora Kunttu kertoo. Ja hyvin on mennyt, sillä marraskuussa 2011 puoliväli oli saavutettu ja Kehrä luovutti euroa BSAG:lle. Olihan se aikamoinen yllätys, että korut saivat niin hyvän vastaanoton. Olemme siitä hyvin ylpeitä ja iloisia. Halusimme laittaa hyvän kiertämään, ja siinä mielessä tavoite on jo saavutettu, Lehto Korut on numeroitu ja valmistettu kierrätyshopeasta. Tasavallan presidentti Tarja Halosella on numero 1, Keskustan puheenjohtajalla Mari Kiviniemellä on nro 2. Numerot kolme ovat Ruotsissa kruununprinsessa Victorialla ja prinssi Danielilla. Heini Lehto ja Noora Kunttu laittoivat hyvän kiertämään suunnittelemalla hyväntekeväisyyskorun. Eivätkä valita, vaikka hyvä työ on tuonut lisää asiakkaita ja työtä. Superasiakaspalvelijat laittavat viininkin kaappiin Vaikka korusuunnittelu ei ole Kehrä Interiorin ydintoiminta-aluetta, sopivat GBS-korut hyvin yrityksen arvomaailmaan. Luonnon puhtaus ja kauneus ovat Kuntulle ja Lehdolle hyvin tärkeitä. Luontoarvot ovat mukana kaikissa töissämme, niin materiaalivalinnoissa kuin työtavoissamme, Noora Kunttu kertoo. Sisustusarkkitehti Lehdon ja kaluste- ja sisustussuunnittelija Kuntun tiivis yhteistyö alkoi vuonna Kehrä Interiorin he perustivat kolmisen vuotta sitten. Kehrä suunnittelee ja tekee sisustuksia sekä toimisto-, ravintola- ja liiketiloihin että koteja koteihin. Olemme käyttäneet paljon aikaa ja energiaa palvelujemme tuotteistamiseen, jotta asiakas saa heti projektin alussa käsityksen työn laajuudesta ja kustannuksista. Emme myöskään halua tuottaa yllätyksiä television sisustusohjelmien tapaan. Asiakkaan kuunteleminen ja ymmärtäminen on onnistuneen työn perusta, Lehto Olemme sanoneet, että tehtävämme on auttaa sisustuskriisin iskiessä, Kunttu täydentää. Kuten GBS-korun kohdalla Kehrä ei pelkästään suunnittele sisustuksia ja konsepteja, vaan myös toteuttaa suunnitelmat. Laajimmillaan työ sisältää projektinjohdon, aikatauluttamisen, uuden liiketilan etsimisen, piirustukset, suun- Uusia näkökulmia Helsinkiläinen Munkkiniemen yhteiskoulu, kööpenhaminalainen Ingrid Jespersen Gymnasium sekä tukholmalainen Enskilda Gymnasiet tekivät yhteisen Itämeri-sitoumuksen. Koulut järjestävät yhteisiä tiedeprojekteja Itämeren ongelmista ja pitävät kerran vuodessa Itämeri-teemapäivän, jolloin oppi-pilaat ja opettajat jalkautuvat siivoamaan rantoja ja kuulemaan asiantuntijoita Itämeren tilasta. Tiedon välittämistä Suomen Soroptimist Internationalin tavoitteena on välittää Itämeren tilaa koskevaa tietoa eteenpäin ja kannustaa erityisesti naisia ja lapsia toimimaan Itämerta ja muita vesistöjä säästävällä tavalla. Tavoitteena on myös saada päättäjät ryhtymään toimenpiteisiin jokien ja järvien puhtaana pitämiseksi, mikä koituu myös Itämeren hyväksi. Soroptimistit ovat laatineet organisaatioille jaettavan listan vähemmän saastuttavista kotitalouskemikaaleista. Käytännön vesisuojelutyötä Pyhäjärvi-instituutti johtaa käytännön vesisuojelutyötä Eurajoen ja Lapinjoen valuma-alueilla sekä Selkämeren rannikkoalueilla Satakunnassa. Suojelutyö sisältää mm. monipuolisen Säkylän Pyhäjärven suojeluprojektin, missä paikalliset kunnat ja yritykset ovat sitoutuneet rahoittamaan tätä työtä pitkällä tähtäimellä. Pyhäjärvi-instituutti tarjoaaa asiantuntijapalveluita (2 työviikkoa) erityisesti Baltic Sea Action Groupille. Palveluiden sisältö on BSAG:n valittavissa. 4 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi

5 BSAG toimii EU-tasolla maatalouden ympäristösuojelua edistävän Baltic Compass-projektin partnerina ja johtamalla Baltic Impulse projektiyhteistyötä. SÄ Sameer Datye kehittää Tiedolla digitaalista työkalua, jonka avulla yhteiskuntavastuullisuus ja hyvien asioiden edistäminen jatkossa helpottuvat. IT edistää hyviä tavoitteita Tietotekniikan palveluyhtiö Tieto on sitoutunut Baltic See Action Groupin toimintaan. Pian käyttöön saadaan sovellus, joka motivoi kehittämään yritysvastuullisuutta. On vaikea kuvailla, kuinka hyvältä tuntuu tehdä hyvää ja onnistua jossakin näin tärkeässä asiassa. Siitä saa voimaa pitkäksi aikaa. nitelmat, remonttimiesten järjestämisen ja heidän työnsä valvonnan, kalusteiden ja tarvikkeiden tilaamisen. Projektit viedään loppuun asti, niin että asiakas saa halutessaan tulla valmiiksi sisustettuun tilaan ja ottaa vaikkapa suosikkiviininsä jääkaapista nautittavaksi. Kutsumme sitä superasiakaspalveluksi, Lehto Hyvän tekijät ja kierrättäjät Superasiakaspalveluun pyrkimisellä on hintansa. Yrittäjän tunnit kun eivät ole sen pitempiä kuin muidenkaan. GBSkorujen suunnittelu ja toteutus tehtiin Heini Lehto kovan työpaineen ja kiireen alla. Heini Lehto ja Noora Kunttu korostavat kuitenkin, että hyvän tekemisestä se oli pieni hinta. On vaikea kuvailla kuinka hyvältä tuntuu tehdä hyvää ja onnistua jossain näin tärkeässä asiassa. Siitä saa voimaa pitkäksi aikaa, Lehto Hyväntekeväisyyden lisäksi koruprojekti on tuonut Kehrälle näkyvyyttä ja asiakkaita. Totta kai olemme hyötyneet itsekin, mutta niin on Itämerikin. Joten kummallakaan ei ole valittamista, Kunttu Itämeri- tietoutta lapsille Kirkkonummen Långvikissa sijaitseva päiväkoti Björnenin vanhempainyhdistys sitoutui nostamaan esille Itämeren suojelun. Vanhempainyhdistys järjesti yhdessä päiväko- din kanssa tuhdin ohjelman Itämeri-tietoutta ja luontokokemuksia lapsille. Projekti oli onnistunut, ja sen sisältöä on jo neuvottu muihinkin päiväkoteihin. Projektille suunnitellaan jatkoa ja laajennusta aktiivisten vanhempien ja päiväkodin toimesta. Kukapa ei haluaisi toimia vastuullisesti ja edistää hyviä asioita? Yrityksissä työ kaatuu valitettavan usein käytännön pulmiin, kuten strategisesti sopi vien kohteiden löytämiseen. Yrityksen pitää löytää omasta osaamisestaan kytkös edistettävään asiaan, johtaja Sameer Datye Tiedosta kuvaa. Tiedon kehittämän ireach-sovelluksen avulla yritykset voivat helpommin oivaltaa tällaisia omaan toimintaansa liittyviä kytköksiä ja toisaalta apua tarvitsevat tahot löytävät itselleen tukijoita. Esimerkiksi Baltic Sea Action Group käyttää ireachia sitoumusten ja niiden edistymisen viestintään. Vastuullisuus edellyttää strategisia valintoja Lähikuukausina aukeava ireach edistää yritysten yhteiskuntavastuullisuutta helpottamalla strategisesti järkevien valintojen tekemisessä. Sovellus ei pakota ketään toimimaan, mutta se lisää ymmärrystä ja sitä kautta auttaa tekemään loogisia valintoja. Sen avulla yrityksen on helpompi löytää katvealueita, joissa kukaan ei vielä tee mitään tai ottaa esimerkkiä muiden yritysten sitoumuksista. Sovellus myös motivoi pitämään kiinni lupauksista, kun tieto on kaikkien nähtävillä, Datye kuvaa. Yhteistyö BSAG:n kanssa on osa Tiedon omaa yritysvastuullisuutta ja varsin luontevaa Itämeren alueella toimivalle yritykselle. Tietotekniikka auttaa suojelemaan ympäristöä ennalta ehkäisevästi, kun resurssien käyttö tehostuu ja esimerkiksi matkustustarve vähenee. ireachin lisäksi Tieto tarjoaa BSAG:ssa tietoteknistä osaamista ja ilmaisia IT-sovelluksia. Digitaaliset työkalut helpottavat työtä, joka tuo yhteisen tavoitteen toteutumista lähemmäksi. Tiedon sitoumukset BSAG:ssa ireach. Verkkosovellus auttaa yrityksiä löytämään strategisesti sopivia avustuskohteita ja tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden seurata annettujen lupausten lunastamista. Yksilölliset pilvipalvelut tarvittaessa BSAG:n Itämeri-käyttöön. Sitoumuksen tekijät voivat Tiedon kehittämällä Kestävän kehityksen älytyökalulla monitoroida omasta toiminnastaan aiheutuvan hiilijalanjäljen sekä arvioida päästöjen vähentämiseksi tähtäävien toimien vaikutuksia. BSAG saa tarvittaessa Tiedolta tukea ja konsultaatiota Itämeren suojeluun liittyvissä IT-pulmissaan. BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi 5

6 Tiesitkö että ahdinparta on yksi yleisimmistä rantojemme viherlevistä?... KUMPUAMISESSA RANNIKON läheinen vesi kylmenee nopeasti. Kumpuamisen aiheuttaa usein useamman päivän kestävä tuuli, joka vie rannan läheisen pintaveden ulapalle tehden tilaa syvemmältä nousevalle kylmälle vedelle.... MURTOVETTÄ SUOLAISEMPI vesi vajoaa kylmetessään, ja siksi merialueet eivät yleensä jäädy. S U M M I T Korkean tason huippukokous pitää Itämeren tilan poliittisella agendalla. Samalla Itämeri-talkoisiin lähteneet tahot voivat oppia toisiltaan ja verkottua. Pietarista haetaan positiivisia RATKAISUJA Mathias Bergman A JÄRJESTYKSESSÄ TOINEN Baltic Sea Action Summit, BSAS, järjestetään ensi syksynä Pietarissa. Julkilausumien sijaan kokouksessa haetaan konkreettisia tekoja Itämeren hyväksi -aivan kuten Helsingissä kaksi vuotta sitten. loite Pietarin huippukokouksen järjestämiseen tuli korkealta ja vaikutusvaltaiselta taholta. Venäjän pääministeri Vladimir Putin ilmoitti vuosi sitten helmikuussa ensimmäisen BSAS:n vuosipäivänä pidetyssä Followup-tilaisuudessa presidentti Tarja Halosen välityksellä, että Venäjä on kiinnostunut järjestämään seuraavan Baltic Sea Action Summit -huippukokouksen. Tartuimme tietenkin tarjoukseen, ja nyt järjestelyt ovat täydessä vauhdissa, Baltic Sea Action Groupin asiamies Mathias Bergman kertoo. Konkretia pääsylippuna Vuonna 2010 Helsingissä järjestetty BSAS-huippukokous oli trion presidentti Halonen, pääministeri Matti Vanhanen ja BSAG:n aloite. Ja kuten kaksi vuotta sitten, Pietarin huippukokoukseen osallistumisen vaatimuksena on, että jokainen osallistuja valtionpäämiehestä yritysjohtajaan tuo mukanaan oman konkreettisen sitoumuksensa Itämeren hyväksi. Sitoumuksien täytyy olla uusia, Itämeren tilaan suoraan tai epäsuorasti Teksti: Pasi Salmela Kuva: Petri Krook positiivisesti vaikuttavia tekoja. Itse asiassa Pietarissa jatketaan Baltic Sea Action Summit -prosessia, jossa BSAG kerää ja seuraa sitoumuksia. Niitä tehneet tahot tekevät työtään Itämeren hyväksi ennen ja jälkeen huippukokouksen, Mathias Bergman muistuttaa. Vaikka huippukokoukset edustavatkin toiminnassa vain jäävuoren huippua, ne ovat Bergmanin mielestä hyvin tärkeitä. Korkean tason huippukokous pitää Itämeren kriittisen tilan poliittisella agendalla. Se on myös yrityksille erinomainen estradi esitellä omaa osaamistaan ja kertoa, mitä ne tekevät Itämeren hyväksi. Samalla Itämeritalkoisiin lähteneet tahot voivat oppia toistensa työstä ja verkostoitua. Isoja ja pieniä tekoja Kaksi vuotta sitten helmikuiseen Helsinkiin saapui valtioiden ja hallitusten päämiehiä ja ministereitä 11 Itämeren ympärysmaasta sekä edelläkävijäyritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia sitoumuksia tehtiin yli 140, joista kolmasosa on jo toteutettu. Pääministeri Putin puhumassa kaksi vuotta sitten Helsingissä pidetyssä BSAShuippukouksessa. Tulevana syksynä BSAS järjestetään Pietarissa. BSAG ajaa Pietarin Summitiin kolmea tärkeää asiakokonaisuutta: Karjalan kannaksen eläinlannan käyttöä energiana ja lannoitteena, saman alueen vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden käsittelyjärjestelmän kehittämistä sekä turvallisten ja puhtaiden meriliikenneratkaisujen tehostamista. Haemme meren kaikkiin haasteisiin ratkaisuja, joista hyötyvät sekä meri että sitoumuksen tekijät. Kaikki voivat osallistua tähän työhön. Itämeri tarvitsee niin isoja kuin pieniäkin tekoja, Mathias Bergman 6 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi

7 Kemira panostaa voimakkaasti prosesseihin, jotka tukevat sen asiakkaita resurssien kierrätyksessä. Kemira tutkii myös haitta-aineiden, kuten lää-äkeaineiden, huonosti biohajoavien torjunta-aineiden ja kosmetiikka-aineiden, poistamista käsittelyn jälkeen vesistöön johdettavista jätevesistä. Kemira mukana Itämeren pelastusoperaatiossa Suomessa on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi ympäristöliiketoiminnan lisääminen. Ilmastonmuutos ja huoli käyttökelpoisen puhtaan veden saatavuudesta kasvattavat globaalisti ympäristöliiketoimintoja suhteessa moniin muihin liiketoimiin. Onnistuneet ympäristöratkaisut avaavat huikeita vientimahdollisuuksia. Kilpailu niukkenevista resursseista luo kysyntää ja kilpailukykyä kierrätysratkaisulle. Kierrätys on usein paikallista toimintaa, joka vähentää Suomen riippu vuutta tuonnista ja lisää alueellista työllisyyttä. Kemira on omassa liiketoiminnassaan vakiintunut kierrätysraaka-aineiden hyödyntäjä ja panostaa tällä hetkellä voimakkaasti prosesseihin, jotka tukevat Kemiran asiakkaita heidän resurssiensa kierrätyksessä. Sen lisäksi, että orgaaniset jätteemme ovat bioenergian lähde, niissä on monipuolisesti lähes kaikki kasvien tuotantoon tarvittavat ravinteet ja biokaasutuksen jälkeen jopa konsentroituneena jäljelle jäävässä hajoamattomassa jakeessa. Fosforivarojen rajallisuus on tunnettua, mutta lietteistä ja biojätteestä saadaan talteen fosforin lisäksi myös kasvinviljelyssä tarvittavia kaliumia, typpeä ja rikkiä. Kemira on vakiin tunut kierrätysraaka-aineiden hyödyntäjä. Typpi talteen Suomen valtio asetti omassa BSAG:lle tehdyssä sitoumuksessaan tavoitteekseen tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaan. Kierrätykseen liittyvillä säädöksillä on varmistettu kierrätyksen turvallisuus ja haitattomuus ympäristölle. Peltoon saa Suomessa levittää vain laatukriteerit täyttäviä tyyppihyväksyttyjä orgaanisia lannoitteita. Laatukriteerit ovat tiukimmasta päästä EU-alueella. Suomessa Kemiran KemiCond-menetelmällä käsiteltyä hygienisoitua yhdyskuntalietettä on käytetty orgaanisena lannoitteena jo useita vuosia. Käsittelyn jälkeen raudalla saostettu fosfori sekä myös orgaanisessa aineessa oleva typpi ovat kasveille käyttökelpoisia, ja käyttäjät ovat vähentäneet merkittävästi keinolannoitteiden käyttöä. Kemira jatkaa edelleen kierrätysravinteiden käyttökelpoisuustutkimuksia yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n kanssa. Fosfori saadaan konsentroitua saostamalla kiintoainesjakeeseen, mutta suurin osa typestä jää vesijakeeseen biokaasutuksen jälkeen. Olemme kehittäneet ratkaisuja, jotka helpottavat myös typen talteenottoa. Etenkin biojätettä hajottavissa laitoksissa korkeat typpipitoisuudet ovat vesiensuojelun kannalta valtava haaste, mutta myös mahdollisuus, kertoo Kemiran Municipal & Industrial segmentin Suomen ja Baltian liiketoiminnoista vastaava Aija Jantunen. Talteen otettu typpijae sekoitettuna lietteeseen parantaa lietteen lannoitearvoa, mutta jätevesilaitokselle biokaasutuksessa nestejakeeseen rikastuneet ravinteet heikentävät jäteveden puhdistamojen toimintaa. Haitta-aineet pois Viemäriin liittyviltä teollisuuslaitoksilta edellytetään nykyään jätevesien esikäsittelyä, mikäli on odotettavissa, että poikkeavat jätevedet heikentävät jätevesien käsittelyä tai lietteen laatua. Kemira on mukana lukuisissa teollisuusvesien esikäsittelyratkaisuissa; myös tällä hetkellä kovasti pinnalla olevissa lääkeaineita sisältävien jätevesien esikäsittelyissä. Tutkimme myös haitta-aineiden, kuten lääkeaineiden, huonosti biohajoavien torjunta-aineiden ja kosmetiikkaaineiden, poistamista käsittelyn jälkeen vesistöön johdettavista jätevesistä. Ihmisen aineenvaihdunnan läpi menneet aineet ovat useimmiten vesiliukoisia ja heikosti hajoavia, joten normaalit käsittelyprosessit eivät niihin pure, sanoo Jantunen. Kemiran BSAG-sitoumukset Kemiran kaksi Itämeren suojeluun liittyvää BSAG:lle tekemää sitoumusta koskevat kierrätystä. Ensimmäisessä sitoumuksessaan Kemira on lupautunut edesauttamaan ja tekemään tutkimusta yhdyskuntajätevesien ravinteiden turvallisesta kierrätyksestä. Toinen sitoumus liittyy haitallisten aineiden, mm. lääkeainejäämien ja patogeenien, poistamiseen tavallisin menetelmin käsitellystä jätevedestä ja sitä kautta mahdollistavat jäteveden kierrätyksen. Molemmat sitoumukset tavoittelevat parempaa tulevaisuutta Itämerelle, mutta myös koko ihmiskunnalle. BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi 7

8 Tiesitkö että TURSKA EI VOI LISÄÄNTYÄ LIIAN makeassa vedessä. Jos meriveden suolapitoisuus on alle 10 promillea, mätimunat vajoavat pohjaan eikä lisääntyminen onnistu.... Itämeren keskisyvyys on 59 metriä, Välimeren metriä.... JÄÄN PEITTÄMÄN alueen laajuus vaihtuu vuosittain sään mukaan. Kovina jäätalvina melkein koko Itämeri voi jäätyä. Leutoina talvina jäätä voi olla vain Perämerellä ja Suomenlahdella lahtien perukoissa. P U H E E N V U O R O Hyviä ihmisiä on KAIKKIALLA ITÄMERTA EI PELASTETA YKSIN valtioiden välisillä sopimuksilla. Siihen tarvitaan myös yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja aktiivisia kansalaisia. Onneksi maailma on muuttunut niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus kantaa vastuumme, sanoo presidentti Tarja Halonen. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Irmeli Jung & Janne Gröning Presidentti Tarja Halosen toinen ja viimeinen kausi kestää enää kolmisen viikkoa. Itämeri ja sen pelastaminen nousi korkealle presidentin toisen kauden asialistalla. Helsinkiläisenä meri on minulle luonnollinen asia. Ja kuvataideharrastukseni ansiosta olen ollut useana kesänä Seilin saarella maalauskurssilla. Siellä Saaristomeren tutkimuskeskuksen ihmiset ovat pitäneet huolta meistä ja vahvistaneet vakaata uskoamme, että Itämerta pitää suojella, presidentti Halonen hymyilee. Presidentti Halosen Itämeri- CV onkin melkoisen vaikuttavaa luettavaa. Hän on nostanut Itämeren esille puheissa, valtiovierailuilla, huippukokouksissa ja tapahtumissa. Yksi merkittävistä ponnistuksista on vuoden 2010 Helsingissä järjestetty Baltic Sea Action Summit -huippukokous (BSAS). Presidentti Halonen esitteli idean Itämeren huippukokouksesta presidenttifoorumissa huhtikuussa Ensimmäiset kontaktit oli otettu Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen Itämeren rantavaltioiden päämiehille lähettämässä uuden vuoden tervehdyksessä, jossa he toivoivat yhteistyön tiivistämistä Itämeren tilan parantamiseksi. Palaute oli rohkaiseva, ja monien vaiheiden jälkeen löytyi oiva tapa yhdistää valtioiden, yrityksien ja kansalaisyhteiskunnan voimat. Presidentti Halonen, pääministeri Vanhanen ja BSAG kutsuivat koolle BSAS:n. Ei mikään läpihuutojuttu Itämeren alueen maitten korkeimpien poliittisten päättäjien houkutteleminen Helsinkiin ei Halosen mukaan ollut läpihuutojuttu. BSAS-prosessin pyrkimys konkreettisiin tuloksiin oli varmasti yksi tärkeä tekijä siihen, että saimme niin merkittävän joukon kasaan. Huippukokoukset ovat näkyvä osa prosessia, mutta suurin osa työtä tehdään niiden välillä. Sitoumuksia pitää kerätä ja seurata, ja siinä BSAG tekee hyvää työtä, presidentti Halonen BSAS:n ensimmäisenä vuosipäivänä koettiin iloinen yllätys kun Venäjän pääministeri Vladimir Putin esitti Halosen kautta kutsun järjestää seuraava huippukokous Pietarissa. BSAG otti haasteen vastaan, ja järjestelyt ensi syksyn kokousta ovat käynnissä. Otin asian esille tammikuussa vieraillessani Moskovassa sekä presidentti Medvedevin että Putinin kanssa. Korkean tason huippukokous on erinomainen asia niin Itämerelle kuin Venäjällekin. Hyvä asiat etenevät yhteistyöllä Kahden vuoden takaisessa Helsingin huippukokouksessa osallistumisen edellytys oli Itämeren tilaan konkreettisesti vaikuttavan sitoumuksen tekeminen. Pietarissa jatketaan samaa käytäntöä. Halosen mukaan Helsingin BSAS oli merkittävä myös siksi, että se kokosi yhteen Itämeren alueen valtion ja hallitusten päämiehiä sekä yritysten, tieteen ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Maapallon resurssien rajallisuuden tultua ilmi ol uutta painoarvoa. Huomasimme, että kysymykses Nykyaikaisessa maailmassa hyvät asiat etenevät, kun eri tahot ovat aikaisempaa luonnollisemmin ja tiiviimmin vuorovaikutuksessa. Ennen ajateltiin, että viisaat ihmiset tekevät päätöksiä, ja hyvä sade valuu alaspäin. Nyt ollaan tajuttu, että asiat kehittyvät myös kulkiessaan alhaalta ylös. Jotta ideat saadaan kulkemaan väärään suuntaan, tarvitaan aktiivisia ja rohkeita ihmisiä niin poliittisten päättäjien kuin yritysjohtajien joukossa. Presidentti Halonen korostaa kansalaisjärjestöjen aktiivista roolia sateen suunnan muutoksessa. Kansalaisjärjestöjen toiminta on vaikuttanut yrityksiin, ja ne ovat nähneet aivan oikein, että kestävässä kehityksessä on suuria kasvumahdollisuuksia. Yritykset ovat ymmärtäneet, että vihreä ja sininen talous ei merkit- Vesitietoa koululaisille Tiedekeskus Heureka on toteuttanut kouluikäisille Vaikuta vesistöön -laboratorio-ohjelman, jonka tarkoituksena on saada koululaiset kiinnostumaan vedenlaadusta ja vesistöjen tilasta. Käytännön työssä oppilaat testaavat astianpesuaineiden, pyykinpesuaineiden ja shampoiden fosforipitoisuuksia. Ohjelma tukee koulujen Itämeriaiheista opetusta. Ohjelma aktivoi nuorten tietoisuutta Itämeren tilasta ja rehevöitymisen taustatekijöistä. Ympäristöystävällisiä asusteitata Haltin sitoumuksen tavoitteena on käyttää Itämeren kannalta ympäristöystävällisiä materiaaleja ja välttää tuotannosta syntyvää jätettä. ä. Yritys haluaa toimia ja lisätä tietoisuutta kestävän kehityksen ja Itämeren puolesta. Tekstiiliteollisuudessa käytetään erilaisia, myös vaarallisia, kemikaaleja. Viimeaikaiset tutkimukset on osoittaneet, että merkittävä osa ympäristöön joutuneista vaarallisista aineista ovat peräisin kuluttajatuotteista. Esimerkiksi kankaan vedenpitäväksi tekevistä fluoratuista yhdisteistä. Halti on kehittänyt ulkoiluvarusteita, joissa vettä hylkivät ominaisuudet on saatu aikaan 100 % biohajoavalla pintakäsittelyaineella, joka ei sisällä haitallisia aineita. 8 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi

9 ... ITÄMEREN VESI ON AJOITTAIN varsin sameaa ja näkösyvyys on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Tiesitkö, että näkösyvyys vaihtelee kuitenkin vuodenajan ja säätilanteen vaikutuksesta muutamista kymmenistä senteistä jopa kymmeneen metriin. emme ymmärtäneet olevamme osa kokonaisuutta. Se on antanut ympäristöasioille aivan sä on koko planeetta ei tuo järvi tai tuo joki, presidentti Halonen se köyhyyden jakamista, vaan kulutuksen uudelleen suuntaamista ja uusia innovaatioita. Muutos vaati tietysti myös aktiivisia kansalaisia, koska vuorovaikutus syntyy esimerkiksi kuluttamisen ja äänestämisen kautta. Meillä kaikilla on oma vastuumme, mutta uskon että hyviä ihmisiä on kaikkialla. Presidentti Halonen on ollut varsin vaitonainen tulevaisuuden suunnitelmistaan presidenttikauden jälkeen. Sen verran hän raottaa salaisuuden verhoa, että aikoo jatkaa toimintaansa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Jatkan Itämeri-asioissa aktiivisena kansalaisena ja YK:n kestävän kehityksen korkean tason paneelin puheenjohtajuuteni tukee sitä työtä. Oikealla lähestymisellä ja tarjoamalla yhteistyötä saamme puhtaamman Itämeren nopeammin. Rangaistukset vain hidastavat kehitystä. Laiduntamista ilman lannoitteita Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys kampanjoi viestinnällisin keinoin Itämeren hyväksi. Toimittajille esitellään vuosittain keväällä, koulujen päättymisviikolla, laiduneläinten laitumelle laskua jossakin päin Varsinais-Suomea. Toiminta aloitettiin kesällä 2010 yhdistyksen Itämerisitoumuksena. Laitumia ei lannoiteta ja karjan laiduntamalta alu eelta valumavedet haittaavat vesistöjä selvästi vähemmän kuin mitä tapahtuisi ilman laidunnusta. Lisäksi laiduntaminen avaa maisemaa ja siten edesauttaa perinnemaisemien säilymistä alueella. Toimintatapa on hyväksi Itämeren rantavyöhykkeen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi 9

10 BSAG-sitoumus etenee vauhdilla Nord Streamin perustama ympäristötietosäätiö jakaa hankkeen aikana kerätyn tutkimustiedon Itämeren ympäristöstä sen tilan parantamiseksi. Nord Stream on Itämeren halki kulkeva merenalainen maakaasuputkilinja. Se yhdistää Venäjän maakaasuvarannot Euroopan unionin käyttöön seuraaviksi 50 vuodeksi parantaen siten merkittävästi EU:n pitkän aikavälin energiatoimitusvarmuutta. Putkilinja koostuu kahdesta 1224 km pituisesta maakaasuputkesta. Näistä ensimmäinen otettiin käyttöön marraskuussa 2011, ja toinen putkilinja on määrä ottaa käyttöön vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Toisen putken käyttöönoton jälkeen putkilinjojen vuosittainen siirtokapasiteetti on noin 55 miljardia kuutiometriä maakaasua, mikä tarkoittaa, että Nord Stream toimittaa kaasua noin 26 miljoonalle eurooppalaiselle kotitaloudelle, selventää Nord Stream AG:n Suomen projektiviestintäpäällikkö Minna Sundelin. Nord Stream AG on kansainvälinen yhteisyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Sveitsissä. Laajat ympäristötutkimukset Nord Stream on kerännyt suunnitteluvaiheessa usean vuoden ajan tietoa Itämeren ympäristöstä minimoidakseen hankkeen ympäristövaikutukset putkilinjojen rakennus- ja käyttövaiheissa. Olemme toteuttaneet erittäin kattavat Itämeren ympäristötutkimukset ja keränneet paljon tietoa, jota ei ole aiemmin ollut käytettävissä. Ympäristötutkimuksiin on investoitu noin 100 miljoonaa euroa, Sundelin kertoo. Yritys toteuttaa kansallisesti kaikissa viidessä putkilinjan kauttakulkumaassa putkien rakentamisen ja käytön yhteydessä ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailuohjelmaa. Ympäristötarkkailun tulokset raportoidaan kansallisille viranomaisille. Ympäristötietosäätiö kerää yhteen ja muokkaa erilaista tietoa sellaiseen muotoon, että sitä voidaan hyödyntää muun muassa HELCOMin Baltic Sea Action Planin hankkeissa. Putkilinjan reitiltä kerätään tietoa 16 eri tarkkailukohteesta, muun muassa vedenlaadusta, nisäkäspopulaatioista ja merenpohjan muodosta. Vuoden 2010 ympäristötarkkailutulokset osoittavat, että ensimmäisen putken rakentamisella ei ollut merkittävää vaikutusta ympäristöön. Todelliset ympäristövaikutukset olivat ympäristövaikutusten arviointien mukaisia tai arvioitua vähäisempiä. Helmikuussa 2010 Nord Stream teki Baltic Sea Action Summit -huippukokouksessa sitoumuksen, jonka mukaan se lupautui perustamaan ympäristötietosäätiön. Tarkoituksena on jakaa kattava tutkimustieto ja ympäristön tarkkailusta saatu tieto Itämeren tulevaisuuden hyväksi. Tällä hetkellä tätä tietoa kerätään ja jalostetaan tietopankkiin. Paljon tietoa on jo olemassa ja sitä tallennetaan sellaiseen muotoon, että esimerkiksi yliopistojen tutkijat voivat tulevaisuudessa hyödyntää sitä ympäristöhankkeissaan. Lisäksi varustamme säätiön sekä teknisillä että henkilöresursseilla, jotka turvaavat sen toiminnan. Toivomme, että ympäristötietosäätiöön kerätyt tiedot auttavat ympäristötutkimusyhteisöjä tekemään jatkoselvityksiä ja luomaan uusia ratkaisuja Itämeren tilan parantamiseksi, Sundelin painottaa. 10 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi

11 K O L U M NI ITÄMERI ON Mitä Itämeri merkitsee minulle? Mikael Aminoff Senior Advisor, BSAG BSAG:n ilmoitusliite WONDERWATER WONDERWATER ON SARJA näyttelyitä ja tapahtumia, joiden tavoitteena on lisätä puhtaan veden arvostusta. Kuraattorit Jane Withers ja Kari Korkman valottavat hankkeiden kautta veden kulutusta, sen alkuperää ja yritysten ja yhteisöjen työtä vedensaannin turvaamiseksi. Wonderwater pyrkii valamaan uskoa Itämeren tulevaisuuteen. Dashilarin kaupunginosassa Pekingissä on Tian Hai niminen ravintola. Pekingin designviikolla syksyllä 2011 ravintolan nimeen lisättiin Wonderwater Cafe. Ravintolan ruokalista haastoi vieraat kysymyksellä Kuinka paljon vettä sinä syöt? ja auttoi vastauksissa esittelemällä suosituimpien ruokaannosten vesijalanjäljen. Esimerkiksi Pekingin ankan kasvattamiseen ja lihottamiseen käytetään hankkeessa mukana olleen Aalto Yliopiston laskelmien mukaan litraa vettä. Kuluvan helmikuun aikana muotoilijat ja kaupunkilaiset uudistavat jäälyhtyperinnettä Helsingin Senaatintorilla järjestettävässä Wonderwater Frozen Lights työpajassa ja näyttelyssä. Työstettävät 150-litraiset jääkuutiot hahmottavat konkreettisella tavalla kuinka ison määrän talousvettä me jokainen valutamme päivittäin. Molemmat sekä ravintolamenu että jäälyhdyt kuvaavat Wonderwater näyttelyiden ja tapahtumien keinoja visualisoida dataa. Wonderwater on Baltic Sea -näyttely avautuu Helsingissä elokuussa Se perustuu Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaamaan 16 steps closer -näyttelyyn, jonka kuratoin viime vuonna. Näyttely on ollut esillä Riikassa ja Vilnassa. Näyttelyn idea on velkaa Baltic Sea Action Groupille, joka muutama vuosi sitten haastoi Itämeren ympärysvaltioiden päämiehet antamaan sitoumuksensa Itämeren tilaa pysyvästi kohentaviksi toimenpiteiksi. Itämeren kurimus lika ja sameus, kalakannan hupeneminen, joka kesäiset sinilevälautat tekee erityisen kipeää jos ehti viettää lapsuutensa kesät kirkasvetisen ja kalaisan saariston suojissa. Saavatko omat lapsemme ja tulevat sukupolvet nauttia Itämerestä vai tuleeko Kari Korkman heidän paeta muualle virkistäytymään? Mitä muotoilijat voisivat asian eteen tehdä? Meren puhdistaminen vaatii valtiotason toimenpiteitä, mutta ehkä muotoilijat voisivat valaa uskoa tulevaisuuteen ja osoittaa, että elämään Itämeren äärellä kannattaa jatkossakin panostaa? Annoin 16:lle suunnittelijalle Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Islannista, Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Suomesta tehtäväksi suunnitella uusi tuote meren rannalla asuville ihmisille. Sen tuli liittyy rantaelämään, kalastukseen, mökkeilyyn, veneilyyn eli elämäntapaan, johon me Itämeren ympärillä asuvat ihmiset olemme tottuneet. Näyttelyfilosofia ponnistaa käsityksestä, että positiivinen ajattelu motivoi ihmisiä uhkakuvia paremmin. Uusi tuote on aina investointi ja näyttelyssä kävijöille tuli syntyä käsitys muotoilijoiden tulevaisuuden uskosta. Muotoilijat voivat valaa uskoa tulevaisuuteen ja osoittaa, että elämään Itämeren äärellä kannattaa jatkossakin panostaa. Itämeri voidaan vielä pelastaa ja jälkeläisemme sen rannalla pääsevät käyttämään muotoilijoiden heille suunnittelemiaan esineitä. Pohjoismaat ja Baltia elävät Itämerestä. Kontaktoimme muotoilijoita eri maissa ja jokaisella oli voimakkaita omakohtaisia kokemuksia merestä ja halu kontribuoida. Arkkitehtien lähtökohtana oli useimmiten ranta, saaret ja rakennettu ympäristö. Peteris Bajars hyödyntäisi Latvian matalaan rantamaisemaan kuuluvia pitkiä laitureita, jotka rakennettiin hiekkadyyneiltä kauas merelle. Neuvostoliiton aikaiset rakennelmat ovat pääosin hajonneet, mutta Bajars kunnostaisi niistä rantapaviljonkeja ja uimakoppeja. Ruotsalainen huippumuotoilija Björn Dahlström teki keksinnön purjeveneen, jonka köli taittuu vähentämään veneen kallistumista. Virolainen huonekalusuunnittelija Martin Pärn löysi ratkaisun nuotiojälkiin, jotka arpeuttavat rantakalliot. Suomalainen teollinen muotoilija Hannu Kähönen loi palvelumallin, jossa veneitä voi vuokrata omistamisen sijasta kuin kaupunkipyöriä. Tulevan kevään ja kesän aikana muotoilijat jatkokehittelevät ideoitaan näyttelyyn, joka avautuu elokuussa 2012 Katajanokan Tulli- ja Pakkahuoneella osana World Design Capital ohjelmistoa. Kirjoittaja on Luovi Oy:n toimitusjohtaja, Helsinki Design Weekin perustaja ja johtaja sekä Wonderwater -projektin kuraattori yhdessä Jane Withersin kanssa. Itämerellä on minulle valtava merkitys. Olen purjehtinut koko ikäni ja huomannut sen tilan heikkenemisen konkreettisesti. Ei siitä ole niinkään kauan, kun esimerkiksi Uudenkaupungin edustalla vesi oli niin kirkasta, että pohja näkyi 5-6 metrin syvyydestä. Nyt vesi on rehevöitynyt ja sameaa. Toinen esimerkki on kampelan ja monen muun kalalajin katoaminen. Elän kuitenkin toivossa, että kehitys voidaan pysäyttää. Itämeri on liian arvokas tuhottavaksi ja aion tehdä työtä sen eteen niin kauan kuin jaksan. Toivoisin, että kaikki Itämeren rantavaltiot heräisivät Suomen ja Ruotsin tavoin Itämeren pelastamiseksi. Marina Poutanen Baltian maiden koordinaattori. BSAG Puhdas Itämeri on minulle hyvin tärkeä, sillä olen alun perin kotoisin Latviasta ja kasvanut Riianlahdella kalastajakylässä. Olen nähnyt lapsuudessani, kuinka ihmisten teot vaikuttavat meriympäristöön ja kuinka ihmisten välinpitämättömyys merta kohtaan vaikuttaa veden laatuun, meren elämään ja rannikon ihmisiin lyhyelläkin aikavälillä. Sitoumukseni ja koulutukseni ympäristöinsinöörinä tukevat haluani osallistua Itämeren suojelutyöhön. Koen itseni hyödylliseksi tiedotustyössä, joka kannustaa ihmisiä tekemään puhdasta Itämerta edistäviä päätöksiä. Iiro Rantala, muusikko Ilmoittauduin vuosi sitten Baltic Sea Action Groupiin ja halusin sitoutua sen toimintaan. Asun meren rannan lähellä Sipoossa ja olen kauhunsekaisin tuntein seurannut Itämeren tilaa jo vuosia. Jos pystyisin omalla toiminnallani ja BSAG:tä tukien vaikuttamaan edes hitusen verran siihen, ettei Itämeri kuolisi kokonaan, olisin enemmän kuin tyytyväinen. Merethän voivat puhdistua myrkyistä, niinkuin ihmisetkin. Voi olla, että Itämeren pohja on kuollutta aluetta ikiajoiksi, mutta sitä ei kannata murehtia liikaa. Pääasia että vesistö kokonaisuudessaan saadaan pelastettua. BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi 11

12 Puhdas polttoaine puhtaampi meri Gasum Oy on sitoutunut edistämään vähäpäästöisen nesteytetyn maakaasun, LNG, käyttöä meriliikenteen polttoaineena. Rikkidirektiivi on Euroopan parlamentin käsittelyssä, ja päätökseen päästään kenties ensi kesän aikana. Suomessa direktiiviä on vastustettu, koska sen pelätään heikentävän vientiteollisuuden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Gasum Oy on ottanut toisen kannan ja puoltaa direktiivin tavoitteita. Yhtiön mukaan rikkipäästöjen lisäksi typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjä alentava LNG (Liquefied Natural Gas) on jo lyhyellä aikavälillä realistinen vaihtoehto raskaalle polttoöljylle. LNG:n päästöt verrattuna raskaaseen polttoöljyyn Päästöarvot (%) NO X SO X CO 2 Hiukkaset Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus 1 % Nesteytetty maakaasu, LNG Muinaistulien yö poiki ekolupauksia BSAG-sitoumuksessaan Turku säätiö lupautui toimimaan sen hyväksi, että tavalliset ihmiset, perheet, koulut, kylät ja kaupungit antaisivat lupauksia Itämeren suojelun puolesta. Sitoumus toteutettiin , jolloin Itämeren rannoilla vietettiin Muinaistulien yötä. Elokuun viimeisenä lauantaina saaristossa on perinteisesti sytytetty tulet ja hyvästelty mennyt kesä. Turun ja Tallinnan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 merkeissä Muinaistulien yön perinnettä laajennettiin viime kesänä, kun Turku säätiö haastoi Itämeren asukkaat ja kaupungit mukaan antamaan oman konkreettisen lupauksensa Itämeren hyväksi. Muinaistulien yönä ihmiset eri Itämeren maiden rannikoilla kokoontuivat samanaikaisesti yhteen tulien ääreen ja antoivat konkreettisia, yksilötason lupauksia Itämeren suojelemiseksi, kertoo toimitusjohtaja Cay Sevón Turku säätiöstä. Tapahtumasta muodostui yhteinen tulien ja lupausten ketju, joka symboloi huolta meren hyvinvoinnista ja antaa Muinaistulien yölle uuden, syvällisemmän ulottuvuuden: Itämeren pelastamisen. Ihmiset saivat laittaa omasta tulestaan merkin virtuaaliseen karttaan, josta pystyi seuraamaan tuliketjun etenemistä. Suomessa tulia merkittiin yli 160 Meillä on valmius kehittää meriliikenteen tarpeita palveleva jakelulogistiikka siten, että LNGtä on saatavilla Suomen suurimmissa satamissa, Gasumin LNG liiketoimintayksikön päällikkö Tommy Mattila Gasum voi jo nyt toimittaa LNGtä pientonniston, kuten esimerkiksi yhteys lauttojen tai vartioalusten käyttöön rekkakuljetuksilla Porvoossa sijaitsevalta maakaasun nesteytyslaitokseltaan. Teknologiakaan ei ole esteenä uuden polttoaineen käyttöönottoon, sillä LNGtä on hyödynnetty Norjan rannikolla jo vuosien ajan. Suomalaisista varustamoista Viking Line on tilannut LNGkäyttöisen aluksen. Lisäksi Rajavartiolaitos teki joulukuussa sopimuksen LNG:tä ja dieselöljyä polttoaineena käyttävästä ulkovartioaluksesta. Nesteytetty maakaasu on hinnaltaan kilpailukykyinen. Ja pitää myös muistaa, että esimerkiksi onnettomuudesta johtuvasta vuodosta vapautunut kaasu höyrystyy välittömästi. Se ei myöskään räjähdä, Mattila muistuttaa. Toimitusjohtaja Cay Sevón Turku säätiöstä. ja Virossa jopa 450. Latvian pääkaupunki Riika kehotti maan rannikkokuntia mukaan, mikä myös toteutui. Kaiken kaikkiaan merkintöjä oli yhteensä liki tuhat eri puolilla Itämerta. Jotkut lisäksi ilmoittivat edustavansa satoja tulien sytyttäjiä. Keskeistä tapahtumassa oli, että se toteutui laajasti ja hyvin. Saimme tapahtumapaikassamme Turussa yhteensä yli sata yksilötason ekolupausta. Yhteensä lupauksia saatiin eri maissa satoja, Sevón sanoo tyytyväisenä. T U TK I M US Tulosta ei synny hinnalla MILLÄ H MONI KANSALAISJÄRJESTÖ ON vaihtanut vastuuttomasti toimivien yritysten häpäisijän ja ripittäjän roolin ratkaisujen etsijän viittaan. Yritykset puolestaan punnitsevat miten vastuullisuus ja kestävä kehitys saadaan tuottamaan tulosta. Tekstit: Pasi Salmela Kuvat: Matti Immonen Yleisen käsityksen mukaan yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Ajatukselle antaa tukea Nobelpalkitun Milton Friedmanin toteamus vuodelta Hänen mukaansa yrityksellä on vain yksi sosiaalinen vastuu, voiton tuottaminen sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Yritysten ja järjestöjen uusista yhteistyömalleista Georgia State Universityssä Atlantassa väitellyt Susanna Perko ei kumoa Friedmanin sanoja, mutta sanoo, että pelikenttä ja säännöt ovat muuttuneet 50 vuodessa. Väestönkasvun, ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen aikakautena yrityksiä syytetään usein siitä, että ne aiheuttavat taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia. Yritykset eivät voi enää jättää näitä syytöksiä huo-mioimatta, ilman että se heikentää niiden imagoa ja vaikuttaa samalla negatiivisesti tulokseen ja esimerkiksi osakkeiden arvoon, Perko Yritykset eivät voi jättää syytöksiä epäeettisestä toiminnasta huomioimatta, ilman että se heikentää niiden imagoa, Susanna Perko Perkon mukaan aktivistien ja kansalaisjärjestöjen rooli on ollut keskeinen tässä muutoksessa. Ne ovat onnistuneet vaikuttamaan esimerkiksi sellaisten monikansallisten jättiläisten kuin Coca-Colan, Timberlandin, Chiquitan ja Stora Enson toimintaan. Kaikissa näissä tapauksissa muutos sai alkunsa kampanjamaisesta painostuksesta. Joissain jopa avoimesta konfliktista, jolla yritys pyrittiin esittämään huonossa valossa, ja siten pakottaa yritys korjaamaan esille nostetut epäkohdat. Tulos-panos-suhde muutoksen motivaattorina Miksi yritykset sitten antoivat periksi ja muuttivat toimintatapojaan? Perkon mukaan ne arvioivat, että pitkittynyt konflikti olisi ollut haitallisempi kuin mukautuminen asetettuihin vaatimuksiin. Niinpä ne ryhtyivät yhteistyöhön kritisoijiensa kanssa. Markkinoilla on omat keinonsa rangaista niitä yrityksiä, jotka sivuuttavat ulkoa päin tulevat vaikutusyritykset ja jatkavat niistä huolimatta epäeettisesti arvioitua toimintaa. Yritykset siis tekivät rationaalisen ratkaisun, jolla ne turvasivat osakkeenomistajien omaisuutta. Väitöksessään Perko esittääkin, että yritykset arvioivat sosiaalisten- ja ympäristökysymysten painoarvoa suhteessa omiin taloudellisiin tavoitteisiin- Matka huipulle alkaa Base Camp on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) työpaja, jossa yritykset pääsevät etsimään linkkiä oman toimintansa ja Itämeren pelastamisen väliltä. Nostamme Itämeren ongelmat esille mahdollisuuksina, joihin yritykset voivat tarttua hyödyntämällä ydinosaamistaan. Näin sekä yritys että Itämeri hyötyvät, Anna Kotsalo-Mustonen Kotsalo-Mustonen on yksi BSAGn kolmesta perustajasta ja hän lupaa liike-elämässä kertyneen monipuolisen kokemuksensa tuomalla uskottavuu- 12 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi

13 YVÄNSÄ Kysymys on yhä enemmän vaihdon ja tasapainon etsimisestä. Sanelun sijaan neuvottelusta sa ja haavoittuvuuteensa ja sopeuttavat vastuullisuuteen liittyvät norminsa sen mukaan. Näin ollen tulos-panos-suhde on määrittelemässä yritysten motivaatiota sitoutua kansalaisjärjestöjen tavoitteisiin. Samaan neuvottelupöytään Useista järjestöistä on viime vuosikymmenien aikana kehittynyt merkittäviä ja uskottavia mielipidevaikuttajia. Ei voi myöskään unohtaa, että niillä on suuret resurssit ja laajat verkostot muutosten aikaansaamiseksi. Kansalaisjärjestöt ovat myös yritysten tapaan rationaalisesti toimivia agentteja, jotka pyrkivät tavoitteisiinsa käyttämällä samoja markkinoiden mekanismeja. Perkon mukaan kansalaisjärjestöjen kasvanut rooli on seurausta niiden muuttuneesta taktiikasta. Vaikka edellä mainituissa esimerkeissä ja lukuisissa muissa tapauksissa järjestöt ovat pyrkineet tavoitteisiinsa painostuksen ja jopa häirinnän avulla, voidaan niitä nykyään useissa tapauksissa kutsua häpäisijän sijaan fasilitaattoreiksi, edistäjiksi. Järjestöt ovat ottaneet agendakseen yritysten toiminnan kehittämisen. Ne korostavat, että tekemällä yhteistyötä juuri heidän kanssaan yritykset voivat parantaa imagoaan ja pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. Kysymys on yhä enemmän vaihdosta ja tasapainon etsimisessä. Sanelun sijaan neuvottelemisesta, niin että molemmat toimijat voivat saavuttaa omat tavoitteensa tyydyttävällä tavalla. Perko, Susanna, The whole is greater than the sum of its parts. NGO-business partnerships in international cooperation (2011). Political Science Dissertations. KESTÄVÄ KEHITYS TARVITSEE JOHTAJUUTTA Baltic Sea Action Groupin laajaan yhteistyöhön perustuva toimintatapa Itämeren pelastamiseksi on Susanna Perkon mielestä monella tapaa mielenkiintoinen ja toimiva. BSAG ei määritelmällisesti täysin sovi hänen tutkimukseensa yritysten ja järjestöjen uusista yhteistyömalleista, mutta se valaisee vuosituhannen vaihteen jälkeen syntynyttä liike-elämän ja yhteiskunnan uutta suhdetta. BSAG yhdistää julkisen, yksityisen ja kansalaissektorin voimavarat yhteiselle foorumille, jossa ne voivat toimia Itämeren suojelemiseksi. BSAG edustaakin Perkon mukaan kestävän kehityksen tarvitsemaa johtajuutta. Muutos ei synny ilman johtajuutta eli niitä, joihin ihmiset voivat samaistua ja joiden mukaan he voivat heittäytyä. BSAG on onnistunut ketjuttamaan tahot, joilla on halu ja valmiudet suojella Itämerta. Perkon mielestä yritykset eivät useinkaan lähde kantamaan vastuuta vain vastuun vuoksi, vaan taustalla on lähes aina myös taloudellinen näkökulma. Yritykset lähtevät siitä, että esimerkiksi ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdyt investoinnit tulevat takaisin lisääntyneenä liiketoimintana. BSAG:n toimintatapa aloitteentekijänä uusien käytännön ratkaisujen löytämiseksi on erinomainen esimerkki kolmannen sektorin ja liike-elämän uudesta suhteesta. Faktaa Susanna Perko Toimitusjohtaja, Kausaali Oy Yli kymmenen vuoden kokemus ympäristökysymyksistä, yhteiskuntavastuusta ja kestävästä kehityksestä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Väitellyt yritysten ja järjestöjen uusista yhteistyömalleista Georgia State Universityssä Atlantassa. perusleiriltä lähde mukaan della, että jokaisella yrityksellä on jotain annettavaa Itämerelle. Haaste on vain löytää se. Tarvitaan vain ennakkoluulotonta mieltä ja tuloksena voi olla sitoumus, jossa yrityksen toiminta voi linkittyä Itämereen täysin odottamattomalla tavalla. Sitoumus voi liittyä tuotekehitykseen, oman toiminnan virtaviivaistamiseen tai uusiin markkinoihin. Mainehyöty, jota usein ajatellaan pääasialliseksi ajuriksi on kuitenkin vain lisäbonus silloin kun asiat loksahtavat kohdalleen. Kaikki sitoumuksen tehneet saavat kutsun syksyllä Pietarissa järjestettävään Baltic Sea Action Summitiin. Vielä ehtii mukaan Base Campissä osallistujille avataan Itämeren tilan kipukohtia. Sen jälkeen he miettivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa miten heidän edustamansa yrityksen osaamista voidaan hyödyntää meren kivun lievittämiseksi. Ja samalla kehittää omaa toimintaansa ja liiketoimintaansa, Kotsalo-Mustonen täydentää. Seuraavat Base Campit ovat suunnitteilla keväälle Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomessa huhtikuun jälkipuoliskolla pidettävän Base Campin järjestävät yhdessä BSAGn kanssa Kausaali, Dazzle ja FiBS. Lähetämme yrityksille kutsut, mutta kiinnostuneen kannattaanyt jo ilmoittautua BSAGlle, Anna Kotsalo-Mustonen Edelliseen Base Campiin osallistui yritysten liiketoimintajohtoa, joista useimmat veivät idean sitoumuksesta mukanaan. Sitoumukset liittyivät Itämeren rehevöitymisen vähentämiseen, vaarallisten aineiden poistamiseen merestä sekä Itämeritietoisuuden lisäämiseen. BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi 13

14 SET Group saavuttanut Itämeren suojelun välitavoitteensa Itämeren suojelulla on keskeinen asema SET Groupin liikestrategioissa. Vuonna 2010 yhtiö teki sitoumuksen Baltic Sea Action Groupin kanssa. Sitoumus on nyt lunastettu ja öljyntorjuntamurtaja-aluksen rakentaminen aloitettu. Suomalaiseen SET Group -ryhmään kuuluvat Southeast Trading, SET Engineering ja SET Petrochemicals Oy, joka on Venäjällä tuotettujen öljy- ja kaasutuotteiden merkittävä jakeluyhtiö Pohjoismaissa ja Baltian alueella. Vuonna 2010 SET Groupin liikevaihto nousi 192 miljoonaan euroon. SET Groupin toimitusjohtaja Kai Paanasella on 25 vuoden kokemus idänkaupasta ja erinomaiset suhteet yhteistyökumppaneihinsa, venäläisiin öljy- ja kaasuteollisuuden päättäjiin. Keväällä 2009 Paananen aloitti keskustelut venäläisen ja suomalaisen öljyntorjuntakaluston tasosta itäisellä Suomenlahdella. Öljyn laivauksia oltiin siirtämässä Virosta itäisen Suomenlahden pohjukkaan rakennettavaan uuteen Venäjän öljysatamaan, mikä lisää merkittävästi öljyhaverin riskiä erityisesti Suomen puolella. Teettämämme selvityksen mukaan Suomenlahden pohjukan öljyntorjuntakalusto oli täysin riittämätön. Syntyi tarve jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntaaluksen kehittämisestä, Paananen kertoo. Selvityksen tulokset toimitettiin venäläisille korkean tason päättäjille, ja kesällä 2009 sovimme öljyntorjunta-alusidean kehittämisestä. SET Group on vuosien aikana toiminut keskeisessä roolissa suomalaisten ja venäläisten alan päättäjien välisissä keskusteluissa, mikä on meidän panoksemme tähän projektiin. Asia otettiin esille myös pääministeritasolla Lappeenrannan EU-Russia Innovation Forum -tapahtumassa toukokuussa 2010, jolloin molempien maiden pääministereiden läsnä ollessa allekirjoitettiin öljyntorjunta-alusta koskeva aiesopimus. Sopimuksen osapuolina ovat Rosmorport, Sovcomflot, STX Finland, Aker Arctic ja SET Group. Sopijapuolet allekirjoittivat varsinaisen sopimuksen aluksen rakentamisesta marraskuussa SET Group lupautui helmikuussa 2010 Öljyntorjunta-alusta koskeva aiesopimus allekirjoitettiin Lappeenrannan EU-Russia Innovation Forum -tapahtumassa toukokuussa Itämeren tärkeään BSAG-suojeluhankkeeseen. Sitoumuksen mukainen merkittävä välitavoite on nyt saavutettu. Mullistava vinomurtaja Vuonna 2013 valmistuva, Venäjän valtion omistama monitoimialus toimii sekä jäänmurtajana että öljyntorjunta-aluksena. Alus rakennetaan yhteistyössä Arctech Helsingin ja USC:n Kaliningradin telakalla. Alus on siinä mielessä uraauurtava ja mullistava, että se on maailman ensimmäinen vinomurtaja. Alus pystyy murtamaan jäätä kyljittäin ja keräämään vedessä olevaa öljyä erittäin tehokkaasti. Monitoimialus parantaa merkittävästi Suomenlahden öljyntorjuntakapasiteettia ja -mahdollisuuksia. On ilo havaita, että myös Venäjän kuljetus- ja energiasektorilla on ympäristöarvoja painottavia toimijoita. Venäläisen öljyn pitää olla vihreämpää kuin aikaisemmin, lukuisia neuvotteluja korkeimmalla poliittisella tasolla käynyt Kai Paananen Mynälahti Itämeren suuri suomalainen ympäristöhaaste Vuonna 2009 käynnistynyt Mynälahti-hanke on ennakkoluuloton, aktiivisesta kansalaistoiminnasta alkunsa saanut ympäristöprojekti, joka kokoaa Varsinais-Suomen asukkaita, päättäjiä ja yrityksiä Saaristomeren suojelutyöhön. 14 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi MYNÄLAHTI on kuin Itämeri pienoiskoossa. Molempia vaivaavat samat ongelmat, joita ovat ennen kaikkea valuma-alueen suuret ravinnemäärät ja rehevöityminen. Maskun, Mynämäen, Naan talin, Taivassalon ja Vehmaan kuntien alueella sijaitseva Mynälahti on Suomen ravinnerikkain merenlahti, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Mynälahteen laskee suurin osa vilja-suomen ravinnekertymistä, ja siksi se on vesiensuojelun näkökulmasta haastava kohde. Näin ollen lahden kunnostamisella on suuri merkitys koko Saaristomeren tilaan. Yhdessä Saaristomeren suojelurahaston ja Koneen säätiön kanssa Biovakka Suomi Oy, Eurofacts Oy ja Turun ammattikorkeakoulu perustivat Mynälahti-hankkeen, jonka strategisiksi kumppaneiksi liittyivät Varsinais-Suomesta MTK, ELY-keskus, maakuntaliitto ja Mynälahden valuma- alueen kunnat sekä Sybimar Oy, Meriaura Group ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hanke käynnistyi Varsinais-Suomen Liiton kehitysrahan avulla. HANKKEEN TÄRKEIMPINÄ tavoitteina ovat Mynälahden ja valuma-alueen ravinnepäästöjen merkittävä vähentäminen, ravinteiden kierrätys, ruo on energiahyödyntäminen sekä luonto- ja virkistyskäyttöarvojen parantaminen. Käytännössä hankkeen puitteissa pyritään edistämään alueen maa- ja karjatalouden uusien ympäristöystävällisempien tuotantomuotojen käyttöönottoa, kosteikkorakentamista, vähäarvoisten kalojen poistokalastusta ja ruovikoiden leikkuuta. REHEVÖITYNEIDEN alueiden ravinnerikkaita ruokoja tullaan hankkeen yhteydessä käsittelemään paikallisesti Biovakan Vehmaan tuotantolaitoksessa maatalou- Auta Saaristomerta ja liity kasvavaan joukkoomme osoitteessa: den ravinteiksi sekä uusiutuvaksi energiaksi. Näin ollen edistämällä biomassojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja kierrättämistä syntyy uutta liiketoimintaa, teknisiä innovaatioita ja työpaikkoja. Samalla parannetaan myös Itämeren tilaa, kansalaisten hyvinvointia sekä energia- ja ravinneomavaraisuutta. Mynälahti-hankkeen paikallistason yhteistyöhön ja innovatiiviseen yritystoimintaan sekä kansalaisvaikuttamiseen perustuva toimintamalli tarjoaa uusia ratkaisuja koko Itämeren tilan parantamiseksi. Mynälahti-hanke on yksi Baltic Sea Action Groupin Itämeri-sitoumuksista.

15 Tiesitkö että... Itämeren suolaisemmissa osissa (Ruotsin länsirannikolla) on koralleja. ovat löytäneet ahvenista jäämiä 23 erilaisesta lääkeaineesta. 23TUTKIJAT BSAG:n ilmoitusliite... SUORIEN teollisuusjätevesipäästöjen merkitys Itämeren alueella on vähentynyt verrattuna kuluttajatuotteista peräisin olevien vaarallisten aineiden päästöihin. H ÄL Y T Y S Kaikki mereen joutuvat vaaralliset aineet eivät näy tai haise, ja niiden pitoisuudet voivat olla äärimmäisen pieniä. Yhtä kaikki ne ovat silti nimensä mukaisesti äärimmäisen vaarallisia meren lajistolle ja myös ihmisille. Teksti: Pasi Salmela Kuva: Colourbox Lääkeaineiden ainoa oikea hävitystapa on jättää ne apteekkiin. Etsintäkuulutus: VAARALLISIA AINEITA VESILLÄ Itämeressä useiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat jopa 20-kertaisia verrattuna koilliseen Atlantiin, Marja Koljonen Itämeri on maailman saastunein meri. Mutta tiedämmekö, kuinka saastunut se on ja mitä kaikkea meriluonnolle ja ihmiselle vaarallista meri kätkee sisäänsä? Tiedot vaarallisten aineiden lähteistä ja päästöistä sekä niiden esiintymisestä ja vaikutuksista meriympäristössä ovat puutteellisia. Mutta kyllä niistä niin paljon tiedetään, että syytä vakavaan huoleen on, BSAG:n ohjelmajohtaja Marja Koljonen Vaarallisista aineista tiedetään mm., että ne aiheuttavat merien eläinlajistolle kehitys- ja käyttäytymishäiriöitä sekä vaikuttavat niiden lisääntymiseen ja immuunijärjestelmään. Myös se tiedetään, että Itämeri on erityisen haavoittuvainen mataluuden, alhaisen suolapitoisuuden ja veden hitaan vaihtuvuuden vuoksi. Lisäksi matala biodiversiteetti ja lyhyet ravintoketjut ovat Itämeren ominaisuuksia. Juuri tällaisissa olosuhteissa organismit ovat erityisen herkkiä. Ja vielä kun Itämeressä useiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat jopa 20-kertaisia verrattuna koilliseen Atlanttiin, niin ei pitäisi olla vaikea ymmärtää minkälaisesta uhasta on kysymys. Ahvenissa lääkeainejäämiä Meren lajistolle vaaralliset aineet eivät läheskään aina ole vaarallisia ihmisille. Esimerkiksi ruotsalaisen MistraPharma -säätiön tutkimuksen mukaan tietyt ehkäisypillereissä käytetyt hormonit heikentävät sammakoiden kykyä lisääntyä Itämerestä mitatuissa pitoisuuksissa. Hälytyskellojen soittoon yhtyvät myös ruotsalaistutkijat, jotka ovat löytäneet ahvenista 23 erilaista lääkeainejäämää. Jätevedet kulkevat puhdistamoiden kautta, mutta ne eivät nykyisellään pysty poistamaan lääkeainejäämiä. Lääkkeitä ei tietenkään saa hävittää wc:n kautta, vaan niiden ainoa oikea hävitystapa on palautus apteekkiin. Mutta koska lääkeainejäämiä kulkee mereen myös elimistön kautta, jätevesipuhdistamoita tulisi kehittää niin, että ne poistavat myös pysyviä orgaanisia yhdisteitä, Koljonen Lääkeainejäämien meriluonnolle aiheuttamiin vaaroihin on kiinnitetty huo miota vasta suhteellisen lyhyen ajan, luultavasti mm. vaikean analytiikan vuoksi. Toinen suhteellisen vasta löydetty aineryhmä on tekstiilien ja nahan kosteutta sekä likaa hylkivien ominaisuuksien aikaan saamiseksi käytetyt aineet. Nämä ominaisuudet saadaan usein aikaan käsittelemällä materiaalit perfluoratuilla, niin sanotuilla PFOS-yhdisteillä. Perfluorattujen yhdisteiden tunnusmerkkeinä ovat kosteuden, lian ja öljyn hylkimisen lisäksi erittäin hidas hajoaminen ja tehokas tarttuminen eliöihin. PFOS-yhdisteiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti mm. aineenvaihduntaan ja lisääntymisterveyteen. Ne ovat myös hyvin leviäviä, sillä niiden jättämiä jälkiä on löytynyt niin Kalifornian delfiineistä, Pohjoisnavan jääkarhuista kuin Itämeren hylkeistä. EU:N ja Helsinki komission (HEL- COM) vesiympäristölle erityistä huolta aiheuttaviksi vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja yhdisteitä käytetään mm. veneiden pohjamaaleissa, muoveissa, palonestoaineena ja kosmetiikassa. Vaikka EU ja muutamat muut teollistuneet maat ovat ryhtyneet rajoittamaan perfluorattujen kemikaalien käyttöä, tuotanto ja käyttö jatkuu laajalti. Kolmansista maista EU:hun tuotavat kemikaalituotteet ja esineet, jotka sisältävät kiellettyjä yhdisteitä muodostavat suuren ongelman. Täytyy myös muistaa, että vaarallisia aineita joutuu mereen koko se elinkaaren ajan valmistuksesta, käytöstä aina hävittämiseen asti, Marja Koljonen Tuore amerikkalaistutkimus (Philippe Grandjean, Harvard School of Public Health in Boston) osoittaa, että ihmisen vereen kertyneet perfluoratut yhdisteet voivat heikentää rokotusten, muun muassa jäykkäkouristusrokotuksen, tehoa. Tämä saattaa olla merkki siitä, että yhdisteet vahingoittavat elimistön puolustusjärjestelmää vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Vastaava vaikutus on aiemmin todettu PCByhdisteillä. Tutkimuksen mukaan perfluorattujen yhdisteiden vaikutus oli paljon PCB-yhdisteiden vaikutusta voimakkaampi. We also move attitudes. Uudessa matkustajalaivassa yhdistyvät upea muotoilu ja vihreät arvot As part of our environmental programmes and, in particular, to safeguard the Baltic Sea, a number of special Niemi containers are readily standing by, fully equipped for eliminating damages caused by oil leaked into water. BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi 15

16 Cargotec tehostaa tavaravirtojen kulkua niin maalla kuin merelläkin kaikkialla, missä tavara liikkuu. Cargotecin tytärbrändit Hiab, Kalmar ja MacGregor tunnetaan kuorman- ja lastinkäsittelyalan johtavina brändeinä ympäri maailmaa. Cargotec edistää Vastuullisen toiminnan täytyy näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa, Matti Sommarberg ympäristöystävällisempää lastinkäsittelyä Voivatko kestävän kehityksen mukaiset arvot ja taloudellisen tuloksen tekeminen käydä käsi kädessä? Cargotecin teknologiajohtaja Matti Sommarbergin mielestä voivat. Cargotecissa uskotaankin, että ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen edistää liiketoimintaa. Harvalla koneenrakentajalla on yhtä ratkaiseva osa globaalille taloudelle kuin Cargotecilla. Yrityksen lastinkäsittelyyn kehitettyihin ratkaisuihin voi törmätä melkein missä tahansa maailman tavaraliikenteen solmukohdassa, kuten satamissa, terminaaleissa tai jakelukeskuksissa. Päätehtävämme on auttaa asiakkaitamme pitämään tavaravirrat liikkeessä ja varmistaa, että maailmanlaajuinen kuljetusketju ei pysähdy, Matti Sommarberg Cargotecin ratkaisut koostuvat ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteista, satamien kontinkäsittelylaitteista, raskaan teollisuuden käyttämistä materiaalinkäsittelylaitteista sekä laivojen lastinkäsittely- ja offshore-lastinkäsittelyratkaisuista. Cargotec on jo vuosien ajan panostanut voimakkaasti kestävän kehityksen arvojen mukaisten energiatehokkaiden, turvallisten ja älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen. Tietysti otamme kestävän kehityksen huomioon myös omassa toiminnassamme, mutta merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät tuotteitamme, Matti Sommarberg Suuria säästöjä ja pieniä päästöjä Yritys ei kuitenkaan voi toimia pelkästään kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Sen on otettava huomioon myös taloudelliset näkökulmat. Sommarberg ei näe ristiriitaa näiden kahden välillä, vaan kehitystyönsä ansiosta Cargotec voi sekä parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä että kantaa vastuunsa ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista, ja menestyä samalla itsekin. Merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät, kun asiakkaat käyttävät tuotteitamme. Tuloksemme ja kilpailukykymme ovat tietysti riippuvaisia kyvystämme auttaa asiakkaita menestymään. Uskomme, että parhaiten teemme sen kehittämällä kustannus- ja energiatehokkaita ratkaisuja heidän käytettäväkseen. Samalla tuemme kestävää kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Cargotecin kehittämät Pro Future -tunnuksella varustetut ratkaisut ovat oiva esimerkki ympäristöarvojen ja kilpailukyvyn kohtaamisesta. Pro Future on tunnus laitteille, joiden avulla voidaan sekä laskea polttoainekustannuksia että säästää luontoa. Tunnuksen on saanut mm. maailman ensimmäinen hybriditeknologiaa hyödyntävä konttilukki, jonka alhainen polttoaineenkulutus vähentää hiilidioksidipäästöjä vuositasolla jopa 50 tonnia. Eurojen tai dollareiden säästö riippuu sitten polttoaineen hinnasta, joka ei viime vuosina ole ollut laskusuunnassa. Toinen esimerkki ympäristön ja rahan onnistuneesta kohtaamisesta ovat Cargotecin kehittämät älykkäät, pitkälle automatisoidut logistiset ratkaisut kuten automatisoidut satamat. Ne pienentävät toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä parantavat käyttöturvallisuutta ja vähentävät operoinnissa käytettävien resurssien tarvetta. Ympäristövaikutusten pienentäminen yhdistyy laitteiden elinkaaren kokonaistaloudellisuuteen myös Cargotecin kasvavalla liiketoiminta-alueella huolto- ja koulutuspalveluissa. Tuotteiden eliniän kattavan huoltosopimuksen lisäksi järjestämme asiakaskoulutusta mm. taloudellisessa ajossa, jonka avulla kuljettajat oppivat vähentämään polttoaineen kulutusta merkittävästi. Samalla päästöt vähenevät. Säästöä tulee myös huoltokustannuksissa ja laitteet kestävät kauemmin, Matti Sommarberg Cargotecin BSAG-sitoumus Cargotec on asettanut useita ympäristötavoitteita, joilla se pyrkii lisäämään tietoisuutta Itämeren suojeluun ja ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Toimitusketjun eri vaiheille on määritetty omat tavoitteensa, ostotoiminnasta ja komponenttien logistiikasta aina itse tuotteisiin ja niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön asiakkaan toiminnassa. Cargotecin tavoitteena on aloittaa ja pitää yllä keskustelua toimenpiteistä yrityksen vaikutusalueella. Esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä: 1. Energiatehokas tuotanto Pyrimme löytämään kaikilla toimipaikoillamme energiatehokkaita ratkaisuja mm. lämmityksessä, valaistuksessa ja kierrätyksessä. Esimerkiksi Puolassa sijaitsevalla uudella kokoonpanotehtaalla on otettu käyttöön uudenaikaiset jätteenkäsittely- ja kierrätysmenetelmät. 2. Kestäviä tuotteita ja kunnossapitoa Itämeren alueen tuotantolaitoksissa valmistettavien tai suunniteltavien tuotteiden tärkeitä ominaisuuksia ovat polttoainetaloudellisuus, turvallisuus, entistä parempi huollettavuus ja pienemmät ympäristövaikutukset. Tämä vastaa myös markkinoiden kysyntää. Merenkulun alalla tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi Cargotecin sähköiset nosturit ja lastiluukut, jotka vähentävät öljyvuotojen riskiä. 3. Tuotteiden ympäristöystävällistä käyttöä koskeva koulutus ja tiedotus Cargotec neuvoo ja opastaa asiakkaitaan nykyisten ja uusien, innovatiivisten laitteiden turvallisemmassa ja ympäristöystävällisemmässä käytössä. Näin pyritään vähentämään lastin- ja kuormankäsittelyn aiheuttamia ympäristöongelmia Itämeren alueella. 16 BSAG Ratkaisuja Itämeren hyväksi

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Itämerihaaste Baltic Sea Challenge Lotta Ruokanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus 7.12.2009 1 Helsingin ja Turun julkilausuma Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Itämerihaaste simpukankuoressa

Itämerihaaste simpukankuoressa Itämerihaaste Itämerihaaste simpukankuoressa Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta kesäkuussa 2007 liikkeelle lähtenyt prosessi Tavoitteena parantaa Itämeren tilaa lakisääteisten toimien lisäksi

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

- KASVAVA MAHDOLLISUUS - KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot