Suomen Judoliitto ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

Transkriptio

1 Suomen Judoliitto ry Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Hallituksen esitys kevätliittokokoukselle

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Hallinto Valmennusvaliokunnan alainen toiminta... 5 Aikuisten valmennus... 5 Olympiaryhmän leiritys... 6 Valmennuksen tukitoimet... 7 Nuorten valmennus... 8 SM-kilpailut Veteraanijudo Katakilpailut Harrastejudovaliokunnan alainen toiminta Aluetoiminta Lasten ja nuorten judo Koulutus Kuntojudo Dan-kollegio Sovelletun judon toiminta (erityisryhmien judotoiminta) Hallintovaliokunnan alainen toiminta Tuomaritoiminta Kansainvälinen toiminta Kansainväliset kilpailut Suomessa Tiedotus ja markkinointi Tuplaturvavakuutus Teosto ja Gramex Judoliiton jäsenyydet muissa yhteisöissä Yhteistoiminta opiskelija- ja koululaisliikuntajärjestöjen kanssa Talous Ansiomerkit Vuoden parhaiden nimeämiset Judoliiton jäsenseurat Tilinpäätös Toimintakertomuksen kuvat: Jouni Ranta, paitsi sivujen 11 ja 14 kuvat Marita Kokkonen. 2

3 1. Esipuhe Judoliiton päivitetty Judo hyvässä seurassa -strategia hyväksyttiin kevätkokouksessa Strategian päälinjaukset ja painotukset vuoteen 2012 ovat tiivistettynä seuraavat: Seurajohtaminen Ammattimaistuminen. Päätoimisia seurajohtajia ja valmentajia. Välineitä ja tukea seurajohtajille. Päätoimisten palkkatuki (OKM). Huippujudo Arvokisamitali vuosittain. Olympiamitali. Paralympiamitali. Harrastejudo Harrastajamäärän kasvattaminen. Turvaa resurssit. Judoliiton ja seurojen aatteellinen perustehtävä sääntöjen mukaan. Judoliiton strategian linjauksien mukaan toimintaa suunnattiin vuonna 2011 huippu-urheiluun. Judoliitto oli mukana Olympiakomitean kehitysprosessissa. Mukana ollut työryhmä sai linjattua viisi kehityssuuntaa seuraavalle strategiakaudelle sekä prosessin tuotoksena syntyi Huipulle tähtäävän nuoren judokan urapolku. Kansainvälisen arvokisamitalitason menestystä haettiin Olympiakomitean järjestelmätuen turvin. Kilpaurheilullisia kohokohtia Jaana Sundbergin Grand Prix -pronssi Abu Dhabista sekä Sotilaiden maailmanmestaruuskilpailujen pronssi. Sundberg sijoittui jälleen viidenneksi EM-kilpailuissa. Hän sai kutsun kovatasoiseen Masters -turnaukseen. Johanna Ylinen otti sarjavoiton - 63 kg:ssa World Cupissa Minskissä. Valtteri Jokinen taisteli itselleen pronssia Grand Prixissä Bakussa. Nuorissa Anni Ikälä oli viides alle 23 - vuotiaiden EM:issä. Päivi Tolppanen sai näkövammaisten EM kilpailuissa pronssia. Harrastajamäärän kasvattamiseksi judoseuroille tarjottiin erilaisia ideoita jäsen hankintaan. Your Move suurtapahtuma 2011 tarjosi uuden tekniikkakilpailun Ganbaru Cupin tavallisen shiai -muotoisen kilpailun lisäksi. Nuorten laadukkaaseen valmennukseen tarjottiin Terve Urheilija -koulutuksia. Ohjaaja- ja valmentajakoulutusta järjestettiin judokoiden opetustason lisäämiseksi. Aikuisten harrastajien innostamiseksi seuroille mallinnettiin Talvisia jännitysnäytelmiä kampanjan julkisuuden myötä erilasisia infotilaisuuksia ja pystyssä pysymisen kursseja. Dan-kollegio on panostanut katatoiminnan laajentamiseen. Tiukan olympiakarsintaturnausvuoden 2011 sekä toimiston vajaan henkilöstötilanteen vuoksi taloudellinen tulos jäi budjetin tavoitellusta ylijäämästä. Valmennukseen käytettiin rahaa suunniteltua enemmän. Tilikauden tulos painui 7,5 t miinukselle. 3

4 2. Hallinto Vuoden 2011 aikana pidettiin kaksi sääntömääräistä liittokokousta, joissa osanottajia oli seuraavasti: Kevätkokous Varalan Urheiluopistolla Tampereella: läsnä 5 seuraa, joilla 48 ääntä. Puheenjohtajana toimi Jouko Rantanen. Syyskokous Monitoimikeskus Lumossa, Vantaalla: läsnä 15 seuraa, joilla 126 ääntä. Puheenjohtajana toimi Harri Hagman. Hallituksella oli vuoden 2011 aikana yhteensä 13 kokousta, joista neljä pidettiin sähköpostitse. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Puheenjohtaja Tapio Mäki (9+4) 13/13 Varapuheenjohtaja Henry Lipponen (7+4) 11/13 Varapuheenjohtaja Harry Halttu (2+2) 4/13 Varapuheenjohtaja Esa Niemi (7+4) 11/13 Ismo Seppänen (6+3) 9/13 Nina Klinga (7+4) 11/13 Esa Kakko (6+3) 9/13 Marko Malinen (6+4) 10 /13 Juhani Tanayama (7+4) 11/13 Heikki Hiilamo (7+4) 11/13 Hallituksen alaisuudessa toimivat hallituksen nimeämät valiokunnat, työryhmät ja toimikunnat. Hallituksen varapuheenjohtajat toimivat puheenjohtajina kolmessa päätöksentekoa valmistelevassa valiokunnassa, jotka ovat valmennusvaliokunta, harrastejudovaliokunta ja hallintovaliokunta. Judoliiton henkilöstö vuonna 2011 Marita Kokkonen toiminnanjohtaja, sijainen sekä koulutus- ja nuorisopäällikkö, vakituinen. Hanne Vilpponen toimistosihteeri, vakituinen. Markus Pekkola nuorten olympiavalmentaja, vakituinen. Mika Mukkula päävalmentaja, määräaikainen, työsuhdetta jatkettiin Riia Turpela Your Move koordinaattori, koulutusassistentti Pekka Lehdes toiminnanjohtaja, opintovapaalla Judoliiton toimisto Judoliitolla on toimisto Helsingissä osoitteessa Radiokatu 20, 3. kerros. Postiosoite on Suomen Judoliitto, Radiokatu 20, SLU. 4

5 3. Valmennusvaliokunnan alainen toiminta Valmennusvaliokunnan puheenjohtajana jatkoi Harry Halttu ja jäseninä, Henry Lipponen, Petteri Pohja, Jaana Sundberg, päävalmentajana Mika Mukkula ja nuorten olympiavalmentajana Markus Pekkola. Jaakko Saari toimi aikuisten oto-valmentajana päävalmentajan apuna. A -nuorten oto -valmentajana toimi Sanna Laitinen. B -nuorten valmentajina oman toimen ohessa ovat toimineet Petteri Pohja ja Teija Meling. Toiminnan tavoitteena on jatkaa liittojohtoista valmennusta, jolla haetaan Lontoon olympialaisiin 2-3 urheilijaa ja yhtä mitalia. Aikuisten valmennus Arvokisamitali asetettiin tavoitteeksi, mutta se jäi saavuttamatta. Kilpailullinen päätavoite oli MM - kilpailuissa Pariisissa. Kevään välitavoitteena olivat EM -kilpailut Turkissa. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin olympiakarsintaturnauksissa menestyminen, sillä olympiapisteiden kerääminen. Olympiakarsintajakso kestää 24 kuukautta alkaen toukokuussa 2010 ja päättyen huhtikuun lopussa Ensimmäisten 12 kuukauden pisteistä lasketaan lopulliseen pistelaskuun 50 % saavutetuista viidestä parhaasta turnauksesta. Viimeisen 12 kuukauden pisteistä mukaan lasketaan 100 % viidestä parhaasta turnauksesta. Vuosisuunnittelussa harjoittelun rytmitys rakennettiin niin, että pääkilpailujaksot tulevat niin lähelle huhtikuun EM- sekä elokuun MMturnauksia kuin mahdollista. Tärkeiden karsintaturnausten sijoittaminen myös arvokilpailujen väliin lisäsi haasteita harjoittelun kokonaisuuden suunnitteluun. Kalenterin suunnittelussa ja toteutuksessa on olympiaryhmän osalta pyritty mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon urheilijoiden ja heidän valmentajiensa yksilölliset toiveet, urheilijoiden terveydentila sekä pyritty hyödyntämään ensimmäisen karsintavuoden aikana saatuja kokemuksia turnausten sekä leirityksen osalta. Vuosi on sisältänyt poikkeuksellisen pitkiä kilpailujaksoja. Pitkät leirijaksot sijoitettiin maaliskuulle ennen kevään pääkilpailukautta. Kilpailukausien väliin sijoitettiin lyhyet harjoitusjaksot lähinnä palauttavaa sekä ominaisuuksia ylläpitävää harjoittelua varten. Judon olympiaryhmä 2011: -52 kg Jaana Sundberg, Riihimäen Judoseura -60 kg Valtteri Jokinen, Riihimäen Judoseura -63 kg Johanna Ylinen, Holjutai, Hollola -66 kg Niko-Tapio Niemelä, Lahden Judoseura -81 kg Antti Virta, Oulun Judokerho Syyskuussa Pariisin MM -kilpailuissa Valtteri Jokinen ja Niko-Tapio Niemelä voittivat yhden ottelun, mutta muiden oli tyytyminen avaustappioihin. MM -kilpailut olivat jälleen osallistujamäärältään kaikkien aikojen suurimmat ja kovatasoisimmat. Mailla oli mahdollisuus asettaa kaksi urheilijaa kuhunkin painoluokkaan. 5

6 EM -joukkueeseen parhaaseen suoritukseen ylsi Jaana Sundberg kolmella otteluvoitollaan ja viidennellä sijallaan. Muut suomalaiset karsiutuivat avausotteluistaan. Olympiaryhmän parhaita sijoituksia vuoden 2011 ajalta: 52 kg Jaana Sundberg Riihimäen Judoseura: EM 5,GP Abu Dhabi 3,Baku GP 5, Minsk World cup 5.,Sotilaiden MM kg Johanna Ylinen Holjutai, Hollola: Minsk World cup 1. Praha World cup 5., Saksan avoin 3. (EC Hampuri) 60 kg Valtteri Jokinen Riihimäen Judoseura: Baku GP 3., Tallinna World cup 5., Rio de Janeiro GS kg Niko-Tapio Niemelä Lahden Judoseura: World cup Tallinna 5., Rio de Janeiro GS kg Antti Virta Oulun Judokerho Kärsinyt loukkaantumisista vuoden aikana. Toipuminen kestää kevääseen Olympiaryhmän urheilijoiden sijoitus IJF:n Olympia- ja World rankinglistalla Judoka IJF World ranking Olympiaranking Jaana Sundberg Johanna Ylinen Valtteri Jokinen Niko Tapio Niemelä Antti Virta 78 - Näkövammaisten judossa Päivi Tolppanen voitti pronssia näkövammaisten EM-kilpailuissa Jani Kallungin sijoittuessa viidenneksi. Molemmat urheilijat onnistuivat varmistamaan paikkansa Lontoon Paralympialaisiin. Kansainvälisen kilpajudon toimintaa värittivät suuret sääntömuutokset ja -tulkinnat. Etenkin judopukusääntöjen ja tulkintojen muutokset haittasivat jonkin verran toimintaa. Olympiaryhmän leiritys Vuoden 2011 pääkilpailujaksot sijoittuivat kevääseen sekä syksyyn. Kansainvälisten leirien pääpaino sijoittui alkuvuoteen sekä keskikesään. Leirityksessä pyrittiin hyödyntämään edellisvuosien kokemuksia niin leiriolosuhteiden kuin paikkojenkin osalta. Kansainväliset harjoittelujaksot toteutettiin alkuvuodesta Euroopassa. Tammikuussa lajiharjoittelukausi avattiin Itävallassa kv. leirillä, jossa oli myös uusien sääntötulkintojen koulutustilaisuus urheilijoille ja val- 6

7 mentajille edellisvuoden tapaan. Helmikuussa ranskassa käytiin helmikuussa GS - tason olympiakarsinta turnaus. Turnausta seurasi neljän päivän leiritys Ranskan judoinstituutissa. Antti Virran takareiteen tuli repeämä leirillä, jonka kuntoutus kesti aina toukokuulle saakka. johon tuli Kahden viikon yhtämittainen leirijakso toteutettiin maaliskuussa Tsekeissä ja Unkarissa. Brasilian kilpailu- ja leirijaksolla kesäkuun lopulla haettiin olympiakarsinta pisteitä myös pienemmistä World cup turnauksista. Turnauksissa päivitettiin vastustajatietokantaa kyseisen maanosan vastustajilla. Valmistautumista elokuun MM-kilpailuihin Pariisiin jäi hyvin lyhyeksi, koska olympiakarsintaturnauksia oli sijoitettu myös kesä-heinäkuulle. Valmistautumisaika Pariisin lyhyt, vain parin kuukauden mittainen ja se sisälsi yhteensä kolme leiriä Espanjassa, Saksassa ja Virossa. MM- viimeistely toteutettiin Pohjois- ja Baltian maiden yhteisleirillä Viron Tartossa. MM-kilpailujen jälkeen loppuvuoden karsintaturnauksiin valmistautuminen aloitettiin Roomassa järjestetyllä Olympic training campillä, joka pidettiin Italian olympiavalmennuskeskuksessa. Paikalla oli joukkueita lähinnä Euroopasta. Kotimaan leiritystä tehostettiin jatkamalla viisipäiväistä kotimaan leiritystä. Maaliskuun leirillä oli mukana myös Viron, Ruotsin, Latvian sekä Norjan maajoukkueen judokoita sekä satunnaisia urheilijoita muista pohjoismaista. Testileiri pidettiin ennen peruskuntokauden avausta syyskuussa Pajulahden valmennuskeskuksessa. Judoliiton järjestämät kansainväliset leirivuorokaudet 2011: n.70 vrk Judoliiton järjestämät kansalliset leirivuorokaudet 2011: n. 35 vrk Toteutuneet määrät urheilijakohtaisia. Leirivuorokausien määrät olivat vuoden 2010 tasoa. Valmennuksen tukitoimet Olympiaryhmän vastuulääkärinä jatkoi Harri Selänne Likes Mehiläisestä. Terveyden seuranta sekä hoitoon pääsyä pyrittiin nopeuttamaan entisestään. Lääkärin ja fysioterapeutin välinen yhteydenpito on ollut tiivistä. Kotimaan- sekä kansainvälisissä leiritapahtumissa oli paikalla joko fysioterapeutti tai hieroja. EM-kilpiluissa mukana oli fysioterapeutti ja MMkilpailuissa lääkäri. Fysioterapeuttina toimi Sari Räsänen puolustusvoimien urheilukoulusta. Urheilijoille tehtiin heidän toimestaan lihastasapainokartoitukset sekä heillä oli 7

8 jatkuva hoitovalmius vamman sattuessa. Urheilijoiden ja fysioterapeutin yhteydenpito on ollut jatkuvaa. Ravintoanalyysit urheilijoille teki Harri Hakkarainen loppuvuodesta Analyysien perusteella tehtyjä toimenpiteitä ravinnon osalta jatkettiin. KIHU:n asiantuntijoiden kanssa jatkettiin vastustajatietokannan kehittämistä. Tietokannan tarkoituksena on kehittää turnaustilanteissa mahdollisimman hyvin hyödynnettävää nettipohjaista vastustaja-analyysi järjestelmää. Kansainvälisissä turnauksissa on kuvattu materiaalia vastustajista mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. Materiaali on toimitettu urheilijoille ja heidän valmentajilleen mahdollisimman pienellä viiveellä analysointia varten. Mahdollisimman laajan ja tuoreen vastustajatietokannan täydentämiseksi on tärkeimmistä arvoturnauksissa ollut kuvaaja KIHU:n toimesta. Toimintaan käytettiin OK:n myöntämää valmennuksen kehittämismäärärahaa. Tavoitteena on saada luotua mahdollisimman laaja vastustajatietokanta kevääseen Tietokantaa hyödynnetään jokaisessa turnauksessa sekä vastustajien analysoinnissa olympialaisissa. Olympiaryhmän fyysisten ominaisuuksien testaus suoritetaan toisen pääkilpailujakson jälkeen syyskuussa. Pajulahden testauksen asiantuntijoiden kanssa on yhteistyössä kehitetty testauspatteri viitearvoineen. Testejä on pyritty kehittämään entistä lajispesifisemmiksi. Testipaketti sisältää nopeuden, voiman ja kestävyyden laboratorio- ja kenttätestejä sekä tekniikka-analyysin lempitekniikoista. Nuorten valmennus Nuorten valmennusryhmien toimintaa tarkennettiin ja tehostettiin nimeämällä ikäryhmän virallinen maajoukkue vuodesta 2011 alkaen valmennusryhmään kuuluvista urheilijoista. Joukkueeseen nimeämiset tapahtuivat pääasiassa kansainvälisten näyttöjen perusteella. Yleisesti ottaen kilpailut jaettiin kolmeen ryhmään tasonsa ja niihin osallistuvien urheilijoiden mukaan. 1. EJU Junior European Cup 2. Pohjoismaisen tason kilpailut 3. SM-kilpailut, kansalliset kilpailut 8

9 Edustusoikeus EJU turnauksiin oli nimetyillä maajoukkueurheilijoilla. EJU- turnauksiin ja arvokilpailuihin valinta edellytti kuulumista U20 maajoukkueeseen sekä osallistumista valmennusleireille sekä valikoidusti oman valmentautumissuunnitelman mukaisesti ikäryhmän valmennussuunnitelmassa nimettyihin tapahtumiin. Maajoukkueen nimeämisen tavoitteena on tukea nuorten valmennusryhmän parhaiden ja lahjakkaimpien urheilijoiden harjoittelua ja kilpailuihin valmistautumista sekä taata nuorelle urheilijalle suunnitelmallinen ja turvallinen valmentautumisympäristö. Nuorten valmennusryhmien urheilijoita ohjattiin ja kannustettiin valitsemaan opiskelupaikkansa paikkakunnilta, joissa on urheilupainotteisia oppilaitoksia ja niissä judovalmennusta saatavilla. Kotimaisten valmennusleirien yhdistämistä aikuisten kanssa jatkettiin. Alle 20-vuotiaiden kansainvälisiin kilpailu- ja leiritapahtumiin osallistuttiin Pohjoismaissa, Baltiassa sekä useissa Euroopan maissa. Kesälle suunniteltu usean viikon harjoittelumatka Japaniin peruttiin. Korvaavana ohjelmana joukkue matkasi Puolaan kilpailu- ja harjoitusleirille. Ikäryhmän valmennusohjelma sisälsi kaikkiaan 15 kansainvälistä turnausta, 10 kansainvälistä leiriä ja 8 kansallista valmennusleiriä. U20 ikäluokan EM-kilpailut oteltiin Belgian Lommelissa syyskuuta. EM-kilpailut olivat ikäluokan tähän astisista suurimmat yli 450 ottelijan edustuksella. Suomalaiset jäivät arvokilpailuissa ilman otteluvoittoja. Muissa Eurooppa cup turnauksissa suomalaiset saavuttivat yhteensä 5 mitalia ja 4 pistesijaa. Turnausten tulostaso jäi odotettua heikommaksi. Syynä saattoi olla vaihdokset ikäluokan maajoukkueessa ja siten maajoukkueurheilijoiden nuorehko ikä ja kokemattomuus. Pohjoismaisen tason kilpailuissa osanotto oli runsasta ja menestys täytti pääosin odotukset. Varsinkin nuoremman ikäluokan ottelijat nousivat hienosti esiin syksyn kilpailuissa, jossa pystyivät jo haastamaan ikäluokkaa vanhemmat ottelijat mitaliotteluissa. Alle 17-vuotiaiden nuorten liittovalmennusryhmän toimintaa jatkettiin edellisen vuoden tapaan pyrkien yhä paremmin vastaamaan nuorten huppu-urheilun vaatimuksia sekä nuorten valmennuksen tavoitteita kotimaassa ja kansainvälisesti. Maajoukkue nimettiin tammikuussa. Maajoukkueen nimeämisen tavoitteena on tukea nuorten valmennusryhmän parhaiden ja lahjakkaimpien urheilijoiden harjoittelua ja kilpailuihin valmistautumista sekä taata nuorelle urheilijalle suunnitelmallinen ja turvallinen valmentautumisympäristö kohti aikuisten huippu-urheilua. Vuonna 2011 jatkettiin myös kattavan lihastasapainokartoituksen pitämistä b-nuorille, sekä rakennettiin yhteistyössä Pajulahden urheiluopiston testauspäällikön Marko Haverisen kanssa b-nuorten testipaketti, joka on sopivin osin yhtenevä judoliiton muun testauksen kanssa. Edustusvalmennusleirejä pidettiin vuonna 2011 viisi kappaletta, kolme Varalan urheiluopistolla ja kaksi Pajulahden urheiluopistolla. Edustusvalmennusleireille kutsuttavien määrä oli vuoden alussa n. 40 poikaa ja 10 tyttöä. Vuoden aikana ryhmää kasvatettiin uusilla tulokkailla poikien osalta 25 ja tyttöjen osalta 10 nuorella. Edustusvalmennusryhmä toteutti ryhmän vuosisuunnitelmaa. Maajoukkue osallistui lisäksi keväällä kahteen kv. kilpailuun ja leiriin. Ensimmäinen turnaus oli maaliskuussa International Masters Bremen, Saksassa ja toinen huhtikuussa EJU cadets tournament Ploiestissa, Romaniassa. Lisäksi tehtiin edustusvalmennettavien ryhmämatkat Budo Nord Cupiin/ Lugi Campiin Lundissa, Nuorten SWOPiin Tukholmassa ja Keerak Memorial Tartossa sekä Borås kv. leirille Ruotsissa. EYOF-joukkeeseen Turkin Trabzoniin valittiin Eetu Laaksonen ja Aatu Laamanen sekä Heidi Saren. Paras EYOF-kisa saavutus oli Heidi Sarenin 9. sija sarjassa alle 57 kg. Pohjoismaisen tason kilpailuissa osanotto oli runsasta ja menestys täytti odotukset. SM-kilpailut 2011 Miesten ja naisten SM -kilpailut 2.4. Porvoo 111 ottelijaa 35 seurasta Sovelletun judon SM -kilpailut 3.4. Porvoo 39 ottelijaa 9 seurasta Nuorten SM -kilpailut Tampere 176 ottelijaa 45 seurasta Miesten ja naisten joukkue SM -kilpailut 3.4. Porvoo 6 joukkuetta Katan SM -kilpailut Järvenpää 33 kilpailijaa 11 seurasta 9

10 Veteraanijudo Veteraanijudokat osallistuivat kansainvälisiin kilpailuihin ahkerasti ja menestyksekkäästi. Jukka Laitinen saavutti sarjassaan historiallisen MM -pronssin. Veteraanijudokoiden kansainväliset turnaukset ja sijoitukset: Kilpailu Tulos Judoka Eurometropole masters EC Veterans Katakilpailut Jukka Laitinen M5/90kg Maamara Bouzada M4/73kg Jan Kouhia M4/81 kg Jukka Laitinen M5/90kg Maamara Bouzada M4/73kg MM-kisat, Saksassa osallistui 6 paria, ei finaalikierroksille selvinneitä. Avoimet PM-kilpailut Maarianhamina, 23 paria osallistui: Suomi oli ehdottomasti paras maa voittaen 4 kataa 5:destä mahdollisesta. Katame no katassa tuli kolmoisvoitto. EM-kisoissa Prahassa tuli kaksi neljättä sijaa. Katan 7. EM-kisoihin Prahassa osallistui 19 maata ja kokonaisosallistujamäärä oli 250. Suomea edustivat parit nage no katassa, katame no katassa, ju no katassa ja kaksi paria Kodokan goshinjutsussa. Viime vuoden mitalistiparimme katamenokatassa, Mikko Tuominen ja Samu Laitinen, ei aikatauluesteiden vuoksi päässyt puolustamaan mitalisijaansa. Mikko Tuominen toimi joukkueenjohtajana. Pasi Oinas ja Miki Salsoila sijoittuivat nage no katassa neljänsiksi. Juha Turunen ja Paavo Häkkinen sijoittuivat neljänsiksi katame no katassa. Ju no katassa kilpailivat olympiakävijämme Maarit Kallion ja Annikka Mutasen hyvä suoritus nosti heidät heti ensimmäisissä EM-kisoissaan seitsemänsiksi. 10

11 4. Harrastejudovaliokunnan alainen toiminta Harrastejudovaliokuntaan kuuluvat aluetoiminta, koulutus-, lasten ja nuorten judon-, sovelletun judon-, kuntojudon työryhmät sekä Dan-kollegion yhteistyö. Harrastejudovaliokunnan puheenjohtajana toimi Henry Lipponen. Harrastejudovaliokunnan työryhmistä Sovelletun judon työryhmä piti kokouksia leirien yhteydessä, sähköpostitse ja erikseen toimintasuunnitelmaa ja budjettia 2012 koskevan kokouksen Pajalahdessa. Lasten ja nuorten judosta nuorisoryhmä kokoontui Tekniikkakilpailuleirien yhteydessä Varalassa ja 9.4. sekä syksyllä Tampereella. Koulutustyöryhmä kokoontui Lahdessa Kokkonen, Lipponen ja puhelimitse Mäkelä sekä Tampereella opiskelijoiden SM:ien yhteydessä Tampereella Lipponen, Mäkelä ja puhelimitse Kokkonen. Aluetoiminta Aluetoiminnan työryhmän puheenjohtajana toimi Marko Malinen. Varsinaista työryhmää ei nimetty, mutta Marko Malinen oli aluetoimintaan liittyvissä kysymyksissä aktiivisesti yhteydessä aluepäälliköihin. Jaakko Saari Jyväskylän alueleirillä. 11

12 Aluepäälliköt: Lounais-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Suomi Aulis Pihlajamäki Juha Murtomäki Jari Metso Jari Kuokka Sanna Laitinen Jari Hirvi Alueilla oli omat toimintasuunnitelmat, jonka mukaan toimintaa toteutettiin. Alueilla 1. tason peruskoulutukset toimivat. Alueleirejä on järjestetty yksin omana alueena tai yhteistyössä muiden alueiden kanssa. Nuorten tehotiimejä toimi Etelä-Suomen alueella, Kaakkois-Suomen alueella sekä Länsi-Suomen alueella. Dan-kollegio järjesti yhteistyössä lähes jokaisen alueen kanssa useita kata-koulutuksia. Aluegraduointeja pidettiin kaikilla alueilla. Lasten ja nuorten judo Työryhmään kuuluivat Pekka Pöyhönen (Helsinki), Maija Roine (Kuopio), Rami Reinikainen (Mikkeli) sekä harrastejudovaliokunnan puheenjohtaja Henry Lipponen ja koulutus- ja nuorisopäällikkö Marita Kokkonen. Lasten judon toiminnan pääpaino oli Muksujudo koulutuksissa. Muksujudo 1. ohjaajakoulutuksen lisäksi järjestettiin Muksujudon työpaja sekä Lasten liikunnan seminaari, joka pureutui kehonhallinnan erilaisiin harjoitteisiin sekä erityistä tukea tarvitsevan lapsen huomioimiseen lasten judon perusryhmissä. Nuorten judon vuoden 2011 kohokohta oli Your Move 2011 suurtapahtuma Helsingissä. Judon järjestelyistä vastasi Judoliittoon palkattu hankekoordinaattori Riia Turpela. Kamppailulajien yhteisen Fight Zonen järjestelyjen puheenjohtajan toimi Riia Turpela. Your Movessa oli Sport - viikonloppuleiri lajinuorille, jolloin judossa oli ensimmäinen virallinen Ganbaru Cup eli tekniikkakilpailu. Viikolla Your Move jatkui Action -päivinä, jotka oli suunnattu koululasille ja muulle yleisölle. Judoviikonloppuun osallistui 50 judonuorta ympäri Suomea. Your Moven aikana vapaaehtoisina työntekijöinä toimivat Tikkurilan Judokoista Hanna Kokkonen, Anni Nykänen, Essi Holopainen sekä Nikolai Huttunen, Jyväskylän Jigotain Laura Syrjälä ja Porvoon Shirokawan Marko Kosonen. Canbaru Cupin tuomareina toimivat Sanna Ranki, Maija Mustonen ja Marita Kokkonen sekä judon lajiharjoituksia valmensi B-nuorten valmentaja Teija Meling. Ennen Your Move 2011 suurtapahtumaa järjestettiin Nuoren Suomen hankerahalla kaksi leiri- ja koulutustilaisuutta, joihin osallistui 34 judonuorta. Your Move 2011 valtakunnallisiin suunnittelutapahtumiin osallistuivat judonuorten ydinryhmä Essi Holopainen, Veikko Korhonen, Marko Kosonen, Anni Nykänen ja Anni Westerberg. 12

13 Nuori Suomen lajiliittojen nuorisovastaavin kuukausikokouksiin osallistui alkuvuodesta Riia Turpela ja loppuvuodesta Marita Kokkonen. Judoliitossa oli Sinettiseuroja 16 vuonna Kuluneen vuoden aikana koulutus- ja nuorisopäällikkö teki kolme auditointikäyntiä. Nuori Suomi kokosi Sinettikriteerien päivitystä varten työryhmän, johon Marita Kokkonen kuului lajiliittojen edustajana. Kokkonen kutsuttiin Helsingissä järjestettyyn valtakunnalliseen Sinettiseuraseminaarin esittelemään uudistuksen vaikutusta seuroille. Judon Sinettiseuroista 14 (20 henkilöä) osallistui valtakunnalliseen Sinettiseminaariin. Seminaarin aikana judolla oli oma tapaaminen sekä budolajien yhteinen infotilaisuus Your Moven jatkoleiristä 2012, Terve Urheilija-koulutuksesta sekä seurakehittämiskoulutuksesta. Judon omassa Sinettiseuratapaamisessa tammikuussa Joensuussa oli 9 seuraa 15 yhteensä judokaa. Pohjoismaisen Judon Nuorisokomitean jäsenet olivat yhteydessä sähköpostitse. Islantiin suunniteltu tapaaminen ei toteutunut. Marita Kokkonen ja Teija Meling osallistuivat Nuoren Suomen kutsumina Norjan Lillehammerissa syyskussa pidettyyn Pohjoismaiseen Nuorisourheilun seminaariin, joka aiheena oli nuorten valmennus ja valmentajakoulutus. Judokoiden osuudessa jokainen maa esitteli koulutusjärjestelmänsä ja sekä jotain mitä erityisesti on tehty nuorten harjoitteluin tukemiseksi. Suomen tuliaisina Teija Meling esitteli Terve Urheilija - koulutuksen. Nuori Suomi myönsi Judoliitolle hankerahaa Harjoittelukulttuurin kehittämishakkeeseen. Tuen turvin Judoliittoon palkattiin puolipäiväiseksi hankekoordinaattoriksi Miikka Neuvonen. Nuorten opiskelun ja judoharjoittelun yhteensovittaminen on toteutunut hyvin. Judovalmennusta tarjoavissa urheiluakatemioissa opiskelee yhteensä 65 judokaa; pääkaupunkiseudulla 26, Tampereella 19, Päijät- Hämeessä 15 ja Joensuussa viisi. Koulutus Koulutustyöryhmässä oli Henry Lipponen, Marita Kokkonen, Jari Mäkelä (Pori). Koulutustyöryhmä piti yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse sekä kokoontui kahdesti. Koulutuksen volyymi on pysynyt ennallaan, vaikka Judoliiton 2. tason koulutuksia jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Erilasia koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 61 ja niihin osallistui 1243 henkilöä. Terve Urheilija -koulutukset lisäsivät suosioita: seitsemään tilaisuuteen osallistui 213 henkilöä. Myös Katakoulutkset kiinnostivat: yhdeksässä tapahtumassa oli 233 osallistujaa. Judoliitto oli kolmannen kerran yhteistyökumppanina Invalidiliiton järjestämässä Talvisia jännitysnäytelmiä -kampanjassa. Judoliitto vastasi judoseurayhteistyöstä sekä infotilaisuuksien liikuntaosuudesta ja Invalidiliitto kampanjan tiedotuksesta. Infotilaisuuksia järjestettiin 14:llä paikkakunnalla ja niissä tavoitettiin yli 350 henkilöä. Judoliitossa on kouluttajilla käytössä kouluttajalisenssi, jonka edellytyksenä on kouluttajan säännöllinen kouluttajatehtävä toimintavuoden aikana sekä osallistuminen vuosittaiseen kouluttajakoulutukseen. Aluekouluttajat: Etelä Suomen alue Lounais-Suomen alue Kaakkois-Suomen alue Länsi-Suomen alue Itä-Suomen alue Pohjois-Suomen alue Katri Maijala, Taavi Forssell, Jukka Bäckström Mikko Välimäki, Kati Kajander Jukka Pekkala, Pasi Blom Harri Niemenmaa, Erkki Kivioja Päivi Ronkanen, Jarmo Kinnunen, Heikki Kovalainen, Jari Hämäläinen Jari Metso, Jani Suokanerva, Petteri Pohja 13

14 Terve Urheilija kouluttajat: Etelä-Suomi Etelä-Suomi Lounais-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Pasi Lind Teija Meling Kati Kajander Nina Luukkainen Taru Romppanen Anu Mäkinen Liittokouluttajat: Judoliiton 2. tason koulutuksissa pääkouluttajina ovat toimineet: Paavo Häkkinen, Erkki Kokkonen, Marita Kokkonen, Pasi Lind, Henry Lipponen, Teija Meling. Judoliiton 2. tason koulutuksissa asiantuntijaluennoitsijoina ovat toimineet: Susanna Haarala, Jyri Lamminmäki, Monica Limnell, Susanna Miettunen, Pirjo Oksanen, Samuli Rasila ja Kari Sunnela. Vuoden kouluttajaksi valittiin Pohjois-Suomen aluekouluttaja Jani Suokanerva. Yhteistyö SLU:n, SLU alueiden, Varalan Urheiluopiston ja Liikuntakeskus Pajulahden kanssa sujui hyvin koulutusten suhteen. Jürgen Klinger kouluttaa Pajulahdessa judovalmentajia. 14

15 Koulutukset lukuina vuonna 2011 Koulutus aika yht. paikka osallistujamäärä 1. tason koulutukset Judon perusteet 7 alueet 135 Oppimisen opettamisen perustaidot 9 alueet 214 Muu koulutus 1 alueet 20 Terve Urheilija koulutus 1/2011 1/2011 3/2011 1/2011 9/ / / Tampere Joensuu Jyväskylä Helsinki Masku Helsinki Porvoo 1. taso YHTEENSÄ tason koulutukset Muksujudo 1. 2/ Tampere 18 Kouluttajakoulutus 8/ Tampere 10 Kuntojudo 1. 3/ Tampere 18 Seurajohtaja- ja toimijakoulutus 2/ Tampere 17 Muksujudotyöpaja 10/ Tampere 12 Lasten liikunnan seminaari 10/ Tampere 20 Tuomariperuskoulutukset 2 alueet,dan-kollegio 10 Tuomarijatkokoulutukset 7 tuomarikomissio 101 Katakoulutukset 9 Dan-kollegio 233 Graduoijakoulutus 2 alueet taso YHTEENSÄ Lisäkoulutukset Sinettiseurojen tapaaminen 1/ Joensuu 15 ADT-koulutus 12/ Tampere 75 Lisäkoulutus YHTEENSÄ 2 90 Muu koulutus Valtakunnallinen sinetti 10/ Helsinki 20 Team JuKo tekniikkakilpailukoulutusleiri 1/2011 4/ Tampere Tampere Muu YHTEENSÄ tason koulutukset 3. tason judovalmentajakoulutus, lajiosuus 3. tason judovalmentajakoulutus, yhteinen 3. tason judovalmentajakoulutus, yhteinen 3. tason judovalmentajakoulutus, yhteinen 1/2011 5/2011 8/2011 9/ Varala Pajulahti Pajulahti Varala taso YHTEENSÄ tason koulutukset Valmentajan ammattitutkinto (VAT) 1 1 Pajulahti Vierumäki taso YHTEENSÄ 2 3 Kaikki yhteensä

16 Eri sektoreiden koulutustoiminta vuonna 2011 Koulutuksen pääjärjestäjä Koulutustapahtumien lukumäärä Koulutusten osallistujamäärät Etelä-Suomi Kaakkois-Suomi 2 62 Itä-Suomi 2 35 Pohjois-Suomi 2 24 Lounais-Suomi 4 67 Länsi-Suomi 3 55 Judoliitto Tuomarikoulutus (jatko) Dan-kollegio Muu 3 23 YHTEESÄ Koulutustoiminnan kokonaismäärät vuosina Vuosi Koulutustapahtumien luku- määrä Koulutusten osallistumiskerrat Luvuissa on tuomarikoulutukset mukana. Kuntojudo Kuntojudoryhmiä toimi useissa judoseuroissa ympäri Suomea. Ikärakenne ryhmissä oli vuotta. Kuntojudo 1. ohjaajakoulutus toteutui Varalassa lokakuussa. Kouluttajina olivat Paavo Häkkinen ja Erkki Kokkonen. Talvisia jännitysnäytelmiä -kampanjan puitteissa tuotettuja koulutuksia ja materiaalia on markkinoitu aikuisten kuntojudon lisäideoina. Teeman mukaisia infotilaisuuksia järjestettiin 14:llä eri paikkakunnalla, joissa oli mukana paikalliset judoseurat. Dan-kollegio Dan-kollegion sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Porvoossa. Suomen Dan-kollegion hallitus kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Hallituksen kokoonpano vuonna 2011: Mikko Tuominen Jaakko Hannula Arttu Laitinen Staffan Lindgren Heikki Lähteenkorva Veijo Saarinen Hiro Tanayama Esa Vakkilainen Hannu Mustonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen 16

17 Dan-kollegion toiminnassa keskityttiin graduointitoimintaan, katakoulutukseen ja katakilpailutoimintaan. Dan-graduointeja suoritettiin yhteensä 62 kpl. Perinteiset liittograduoinnit pidettiin 3.9. ja Budosportin salilla. Dan-kolleegio järjesti huikean määrän katakoulutusta vuoden aikana. Graduoijakoulutuksia järjestettiin kaksi, katakoulutuksia yhdeksän. Lisäksi kataa opeteltiin kesäleireillä Turussa sekä Pajulahdessa. Sovelletun judon toiminta (erityisryhmien judotoiminta) Sovelletun judon toimintaa oli tarjolla 20 paikkakunnalla: Kuusankoski, Mikkeli, Lahti, Vantaa, Lappeenranta, Oulu, Loviisa, Kotka, Siuntio, Kantvik, Tampere, Kuopio, Pori, Helsinki, Kajaani, Hyvinkää, Keuruu, Jyväskylä, Hollola ja Masku. Useimpien em. paikkakuntien judoseuroilla on oma/omia sovelletun judonryhmä/ryhmiä, jotka kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa. Joissakin seuroissa erityistä tukea tarvitsevia judokoita on integroitu ikäryhmänsä mukaisiin harjoituksiin. Sovelletun judon harrastajia on seuroissa yhteensä noin 300, joista alle 19-vuotiaita noin 200 ja yli 19-vuotiaita noin 100. SM -kilpailuja lukuun ottamatta tapahtumat on tarkoitettu kaikille ikäryhmille. SM -kilpailuissa ikäraja on 16 vuotta. Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Porvoossa aikuisten SM -kilpailujen yhteydessä. Kotimaassa järjestettiin yksi kansallinen kilpailu Vantaalla. Sovelletussa judossa järjestettiin kaksi valtakunnallista leiriä sekä Special Olympics -ryhmällä oli kaksi koko Suomen joukkueen yhteistä leiriä sekä yksi vain judokoille suunnattu tehostamisleiri. Sovelletussa judossa on yksi valmennusryhmä, johon kuuluu 16 kansainväliseen menestykseen tähtäävää judokaa. Ryhmästä valittiin 13 judokaa edustamaan Suomea Special Olympics maailmankisoihin Ateenaan. Joukkue ja sijoitukset: Nimi Seura Sijoitus Petri Kuusisto Lahden Judoseura 1. Kirsi Komppa Mikkelin Judo 1. Merja Eskelinen Kuopion Sakura 2. Mikko Niskanen Kuopioin Sakura 3. Teemu Heikkinen Kuopion Sakura 3. Eetu Kakkonen Lappeenrannan Kamiza 3. Toni Pylkkänen Lappeenrannan Kamiza 3. Linda Nauman Hontai Judo 3. Pirjo Komppa Mikkelin Judo Piia Komppa Mikkelin Judo Olli Virta Hontai Judo Teemu Partanen Lappeenrannan Kamiza Jutta Kukkonen Lappeenrannan Kamiza Joukkueen päävalmentajana toimi Ilkka Valtasaari, valmentajina Eija Ihalainen, Jukka Tarkiainen ja Hanna Kokkonen. Toimenpiteet sovelletun judon tunnetuksi tekemiseksi Sovellettu judo on ollut esillä paikallislehdissä erilaisten tapahtumien yhteydessä. Sovelletun judon ryhmät olivat hyvin esillä paikkakuntien erityisryhmien liikunnan tiedotteissa. Paikkakunnilla järjestettiin judonäytöksiä erityiskouluilla sekä seurojen judosaleilla. Kokemäen PitkisSport - kesäleirillä judo on vakiintunut laji. Seurojen kotisivuilla on esittelyjä sovelletun judon toiminnasta, leireistä ja kilpailuista. 17

18 5. Hallintovaliokunnan alainen toiminta Tuomaritoiminta Tuomarikomission toimihenkilöt olivat vuonna 2011: Veli-Matti Karinkanta Kari Neuvonen Juhani Sammallahti Ismo Seppänen Juha Vuorela Timo Lehtonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri jäsen jäsen jäsen Tuomarikomissio piti kuusi kokousta. Vuoden judotuomariksi valittiin Juhani Sammallahti. Tiedotus Judoliiton www-sivujen Tuomarit palstaa ylläpidettiin. Palstalla ovat mm. sääntömuutostiedotukset, tuomariraportit, lista lisenssin omaavista tuomareista, tuomarikomission kokouksien päätökset, sääntöopetus ja Usein kysytyt kysymykset. Facebookiin perustettiin opetustarkoituksessa Tuomio -palsta otteluvideoleikkeiden julkaisemiseksi ja analysoimiseksi. YahooGroupsin Judotuomarit - postituslistaa käytettiin sääntötiedotusten ja tuomariraporttien julkaisemiseen. Koulutukset Jatkokoulutukset Tilaisuus Paikka Kouluttaja Aika Osallistujia Jatkokoulutus Kuopio Kari Neuvonen tammikuu Jatkokoulutus Rovaniemi Matti Tieksola Jatkokoulutus Kerava Juha Vuorela Jatkokoulutus Masku Merja Hakamäki Jatkokoulutus Iisalmi Matti Tieksola Jatkokoulutus Lahti Juha Vuorela Pääkoulutus Helsinki Frank De Moor Mittersillin tuomaritapaamiseen tammikuussa osallistui Matti Tieksola. Kroatiassa pidettyyn EJU:n tuomariseminaariin osallistui Kari Neuvonen. Tuomarilisenssien määrä Vuoden lopulla oli Suomessa kaikkiaan 133 judotuomaria. Tuomarilisenssi Määrä Kansallinen D - lisenssi 12 Kansallinen C lisenssi 29 Kansallinen B lisenssi 27 Kansallinen A - lisenssi 29 Kansainvälinen Continental-tuomari 5 Kansainvälinen International-tuomari 1 Erityisjudotuomarivastaavana toimi Kimmo Töttölä vastaten myös koulutuksesta tällä alueella. 18

19 Aluetuomarit: Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjois-Suomi Lounais-Suomi Jari Hirvi Jukka Peltomäki Ismo Seppänen Pentti Sirkiä Jani Suokanerva Merja Hakamäki Kansainväliset kilpailut Kilpailu Paikka Tuomari Grand Prix Qinqdao Kari Neuvonen Grand Prix Saksa Kari Neuvonen World Cup Bulgaria Matti Tieksola World Cup Itävalta Veli-Matti Karinkanta Euroopan Cup Iso-Britannia Merja Hakamäki ja Mika Korpelainen World Cup Viro Veli-Matti Karinkanta Euroopan Cup Turkki Juha Vuorela World Cup Italia Matti Tieksola Grand Prix Japani Kari Neuvonen Kansainväliset tuomarit tuomitsivat mestaruuskilpailuissa seuraavasti: Kilpailu Paikka Tuomari EM U17 Malta Veli-Matti Karinkanta MM U17 Ukraina Kari Neuvonen EYOF Turkki Veli-Matti Karinkanta EMU20 Belgia Kari Neuvonen EM Turkki Kari Neuvonen EM Veteraanit Itävalta Merja Hakamäki MM veteraanit Saksa Mika Korpelainen IBSA EM Iso-Britannia Matti Tieksola Poliisien EM Ranska Veli-Matti Karinkanta Edellisten lisäksi tuomitsivat kv. - ja kansalliset tuomarit mm. seuraavissa kilpailuissa ulkomailla: EJU U17 -turnaus Saksa Juhani Sammallahti JSWOP Ruotsi Sanna Ranki, Kaj-Peter Pesonen ja Veli-Matti Karinkanta SWOP Ruotsi Juha Vuorela PM kilpailut Norja Kaj-Peter Pesonen XIII Kaimu Keerak Viro Juhani Sammallahti,, Samuli Kipronen ja Jani Tuomaala ICJD Tallinn Judo Cup Viro Atte Kolehmainen, Hannu Juselius, Juhani Sammallahti, Matti Hautoniemi, Risto Karvonen, Kari Helin, Lasse Vekama, Maarit Kaalio, Martti Tulimaa. Kansainvälinen toiminta Suomen Judoliitto on jäsenenä Kansainvälisessä Judoliitossa (IJF) ja Euroopan Judoliitossa (EJU). 19

20 Kansainvälisellä Judoliiton IJF:n sekä Euroopan Judo Unionin (EJU) sääntömääräiset kongressit pidettiin Pariisissa MM kilpailujen yhteydessä sekä samaan aikaan pidettiin IJF:n 60- vuotisjuhalat. Kokouksiin ja juhlaan osallistui puheenjohtaja Tapio Mäki. Lisäksi hän osallistui IJF:n kutsumana Lontoon Olympialaisten järjestelyihin ja informaatio tilaisuuteen Lontoossa Puheenjohtaja Tapio Mäki toimi EJU:n urheilukomission jäsenenä ja EJU -turnausten tarkkailijana. Lauri Malinen jatkoi EJU:n lääketieteellisen komission jäsenenä. Kansainväliset kilpailut Suomessa Olympiakamppailutapahtuma Perinteinen Finnish Open järjestettiin tänä vuonna osana viiden olympiakamppailulajin yhteistä tapahtumaa Vantaan Energia Areenalla Judossa käytyihin kilpailuihin osallistui kaikkiaan 101 ottelijaa 10 maasta. Koko olympiakamppailutapahtuman järjestelyistä vastasi Tikkurilan Judokat. Tapahtumaa tuki Suomen Olympiakomitea. Nuorten Finnish Open Alle 20- ja 17-vuotiaiden Finnish Open oteltiin Kouvolassa. Turnaukseen osallistui kaikkiaan 293 ottelijaa viidestä maasta. Kisajärjestelyistä vastasi Kouvolan Judoseura. Tiedotus ja markkinointi Liiton ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä markkinoinnista on vastannut tiedotus- ja markkinointivaliokunta, johon ovat kuuluneet Jouko Marttila pj sekä Esa Niemi, Matti Tieksola, Jyrki Kettunen, Heikki Hiilamo, Marko Malinen ja Marita Kokkonen. Viestinnän käytännön toteutuksesta on vastannut toiminnanjohtaja yhdessä valiokuntien ja työryhmien puheenjohtajien kanssa. Tiedotus- ja markkinointivaliokunta on laatinut vuoteen 2012 saakka kestävän tiedotusstrategian, jonka kärkenä on vuosikokouksen hyväksymä liiton strategia. Ulkoinen viestintä: - huippujudo: Menestyvin kamppailulaji olympiastatus, laaja rintama, reilu valmennusjärjestelmä: jokaisella on mahdollisuus - harrastejudo: Harrastetuin kamppailulaji jokainen voi harrastaa, jokainen voi saada mustan vyön, kasvu ihmisenä Sisäinen viestintä: - seurajohtaminen - liiton palvelut Juoksevan tiedottamisen lisäksi etsittiin uusia valtakunnallisesti kiinnostavia tiedotusnäkökulmia. Judoliiton tärkeimmät viestintäkanavat ovat Judolehti, seuraposti, internet -kotisivut sekä Facebook -sivut. 20