Strategia Olympiakulta. Liittovalmennus. Alueellinen yhteistyö. Seurat. Yhteinen hyvä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Strategia 2013-2020. Olympiakulta. Liittovalmennus. Alueellinen yhteistyö. Seurat. Yhteinen hyvä"

Merja Tamminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Olympiakulta Strategia Liittovalmennus Alueellinen yhteistyö Seurat Yhteinen hyvä

2 Painopisteenä lasten ja nuorten hyvä harjoittelu Lapsen perusliikuntataidot ja -ominaisuudet kehittyvät suurelta osin jokapäiväisessä leikissä ja vapaassa liikunnassa. Iso osa lapsista liikkuu nykyisin niin vähän, että mahdollisuus urheilijaksi kehittymiseen sulkeutuu suurelta joukolta jo ennen nuoruusvuosia. Paraskaan urheiluseura ei pysty liikuttamaan lasta harjoituksissaan niin paljon, että se riittää perustaksi huippu-urheilijalle. Alle kymmenvuotiaiden lasten judoharjoittelun ensisijainen tehtävä on vahvistaa perustaitoja ja -ominaisuuksia sekä innostaa lasta liikkumaan lisää myös arjessa ja muissa urheilulajeissa. Lajitaitojen ja -ominaisuuksien rakentamisessa vuotiaiden hyvä harjoittelu on avainasemassa. Sitä pyritään tarjoamaan mahdollisimman suurelle joukolle. Nuoria ei eriytetä kunto- ja kisaryhmiin tavalla, joka estää myöhemmin syttyviä kehittymästä kisaajiksi ja urheilijoiksi. Monenlaiset nuoret judokat mahtuvat kasvamaan samassa ryhmässä ja ottamaan kehitysharppauksia eri tahdissa. Paljon ja monipuolisesti urheillut nuori pystyy hyppäämään judokan urapolulle vielä varhaisteini-iässä. Judoseuroissa on matala kynnys vuotiaille urheilullisille aloittajille ja päälajin vaihtajille. Myös heillä on mahdollisuus päästä mielekkäästi kisaamisen alkuun. Kun nuoren harjoitusmäärät ja tavoitteellisuus kasvavat, tarvitaan riittävien harjoitusmahdollisuuksien takaamiseksi yhteistyötä sekä seuran valmentajien kesken että lähiseurojen välillä. parhaat valmentajat junioriryhmille tehdään yhteistyötä muiden lajiseurojen kanssa tarjotaan judoa aktiivisesti myös sivulajiksi. Usein sivulaji = tuleva päälaji lisää markkinointia yli 11-vuotiaille, harrastuksensa itse valitseville lapsille ja nuorille. kilpailujärjestelmä, jossa aloittelija pääsee helpommin mukaan 4.2 Alueellinen yhteistyö Judoliiton perinteistä aluetoimintaa uudistetaan. Liiton ja alueiden välistä hallintoa kevennetään. Näin syntyy tilaa omaehtoisille, ja alueellisista tarpeista nouseville toimintamuodoille. Tulevaisuuden alueellinen yhteistyö rakentuu urheiluakatemioiden ja aktiivisten seurojen ympärille. Alueellisen yhteistyön tärkein veturi on seurojen ja alueen aloitteellisuus ja keskinäinen viestintä. Seurat järjestävät vuorotellen tai yhteisvoimin viikoittaisia lähialueen randoriharjoituksia, alueleirejä ja muita tapahtumia, jotka antavat alueen judokoille mahdollisuuden nostaa harjoittelun tehoa ja laatua. Judoliitto koordinoi viestinnällään ja päätöksenteollaan alueellista yhteistoimintaa. liittojohtoinen kiertue, jossa alueiden seurajohtajat ja -valmentajat kootaan yhteen sopimaan viikoittaisista yhteisharjoituksista vyövaatimuksiin kannusteita alueleireihin osallistumiseen ja kotisalin ulkopuolelle uskaltautumiseen. 4.3 Keskittyvä liittovalmennus Liittovalmennuksen tavoitteena on kasvattaa judokoita, jotka kykenevät saavuttamaan arvokisamitaleita aikuisten sarjoissa ja onnistuessaan voittamaan olympiakultaa. Samalla valmennustoiminta tuottaa korkealaatuista valmennusta ja opetusta, joka hyödyttää kaikkia judokoita. Liittojohtoinen valmennus keskitetään pääkaupunkiseudun, Päijät-Hämeen ja Tampereen urheiluakatemioihin. Urheiluakatemioille annetaan yksilöityjä tehtäviä osana Judoliiton valmennusjärjestelmää. Valmennuskeskuksissa ja urheiluakatemioissa työskentelevät valmentajakoulutuksen saaneet nuorten olympiavalmentajat ja akatemiavalmentajat. Tavoitteena on 2016 jälkeen yksi valtakunnallinen valmennuskeskus, johon huippujen valmennus on keskitetty. Lisäksi urheiluakatemioita on tarkoituksenmukainen ja resurssit huomioiva määrä. Tehokkaan harjoittelun mahdollistamiseksi voimavaroja keskitetään kaikilla tasoilla. Liittotason keskittäminen toteutetaan valmennuskeskuksessa ja urheiluakatemioissa. Aluetason keskittäminen toteutetaan urheiluakatemioissa ja seurojen välisenä yhteistyönä. Valmennustoiminta on suunniteltava niin, että sitä voidaan joustavasti muuttaa rahoituksen tai muiden olosuhteiden muuttuessa. Suomen judon strategia vuoteen 2020 Suomen judon strategia vuoteen 2020

3 4.4 Arvostava vuorovaikutus Vuorovaikutus on nostettu yhdeksi strategian päähaaraksi, jotta oppisimme ymmärtämään toisiamme entistä paremmin ja viestimään lajimme hienoudesta myös muille. Yhteinen into, tahto ja usko on onnistumisemme edellytys. Keskinäinen viestintämme on avointa ja toinen toistaan arvostavaa. Annamme arvoa omille ja kilpakumppanien onnistumisille. Uskomme omiin ja toistemme mahdollisuuksiin. Judo on vaativa ja näyttävä kamppailulaji, joka kiinnostaa suurta yleisöä urheiluna ja nauttii arvostusta kasvatuksen välineenä. Judoliitto tiedottaa valmisteilla olevista päätöksistä ja avaa ne keskusteltaviksi seurat toimivat samoin omissa linjanvedoissaan judokat osallistuvat keskusteluun rakentavasti ja rohkeasti tiedotusvälineitä palvellaan niiden tarpeita ymmärtäen viestintäopas judotoimijoille judoväki viestii keskenään ideoistaan ja parhaista käytännöistään käytössä myös sosiaalinen media uudenlaiset vapaamuotoiset markkinointi-iskut ja -aineistot esimerkin voima Strategiatyöryhmään ovat osallistuneet Juhani Tanayama Esa Niemi Henry Lipponen Esa Kakko Marko Malinen Tero Rönkkö Annikka Mutanen Pekka Lehdes Marita Kokkonen Markus Pekkola Matti Ahvenainen Teija Meling Petteri Pohja Suomen judon strategia vuoteen 2020 Suomen judon strategia vuoteen 2020

Samankaltaiset tiedostot

Suomen Judoliitto Strategia 2013-2020

Suomen Judoliitto Strategia 2013-2020 Hallituksen esitys syyskokoukselle 24.11.2012 1 Suomen judon strategia vuoteen 2020 1. Periaatteet pysyvät 2. Visiona olympiakulta 3. Tikapuuna judopolku 4. Strategian