Kouvolan kaupungin lausunto Iitin kunnan esityksestä maakuntajaon muuttamiseksi

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki 1 (5) Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/2013/ /2011 Kouvolan kaupungin lausunto Iitin kunnan esityksestä maakuntajaon muuttamiseksi Iitin kunta on esittänyt valtioneuvostolle, että kunta siirretään Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan lukien. Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallintoosasto pyytää Kouvolan kaupungin lausuntoa Iitin kunnan mahdollisesta siirtämisestä Päijät- Hämeen maakuntaan. Valtionvarainministeriö haluaa kiinnittää lausunnon antajien huomiota lisäksi siihen, että kunnallishallinnon rakennetyöryhmä valmistelee samanaikaisesti kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen linjausten mukaisesti. Lainsäädännöllinen perusta Maakuntajako ja maakuntajaon perusteet on määritelty maakuntalaissa (1159/1997). Maakunta on alue, johon kuuluvat kunnat muodostavat toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä alueen suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Maakunnan alueen määräämisessä käytettävät keskeiset kriteerit ovat asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäyntiliikenne, kuntien yhteistoiminta, laaja-alaisiin kuntayhtymiin kuuluminen, elinkeinoelämän yhteydet, yhdistystoiminta-alueet sekä kulttuuri- ja historialliset perinteet. Maakuntajakoa käytetään perustana alueiden kehittämisessä ja alueiden käytön suunnittelussa. Lisäksi valtion aluehallintoviranomaisten toiminta-alueiden tulee perustua kuntajakoon. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä valmistelee kuntarakennetta koskevaa esitystä. Esitys lähtee lausuntokierrokselle helmikuussa. Sen jälkeen hallitus linjaa uudistuksen edellyttämät lainsäädännön uudistamistarpeet. Työssäkäynti, asiointi ja palvelut Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta muodostavat Kouvolan seutukunnan, jonka asukasmäärä oli vuoden 2010 lopussa Seutukunta muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen.

2 Kouvolan kaupunki 2 (5) Kouvolan seutukunnalla on selkeä perusta alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaisesti. Seutukunta muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen, jonka rakennetta, liikennejärjestelmää, elinkeinopolitiikkaa ja ammatillista koulutusta on kehitetty alueen kuntien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Kouvolan seutukunnalla on lisäksi vahva historiallinen ja maantieteellinen perusta. Seutukunta sijaitsee Salpausselkäakselilla, joka on ollut kansallisesti erittäin vahva perusteollisuuden keskittymä ja liikennekäytävä. Alueen sisäiset ja ulkoiset liikenneyhteydet tukeutuvat Salpausselän kehityskäytävän rataverkkoon ja valtakunnan merkittävimpään poikittaisväylään valtatiehen 12. Kouvola ja Iitti muodostavat yhtenäisen työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alueen. Seutukunnan alueella on työpaikkoja yhteensä n , joista sijaitsee Kouvolassa noin ja Iitissä noin Kouvolan-Iitin työssäkäyntialueella on 992 pendelöijää em. kuntien välillä, joista noin 574 asuu Iitissä ja Kouvolassa 418. Iitin pendelöinnistä 46 % suuntautuu Kouvolaan ja muualle Kymenlaaksoon n. 2 %. Päijät-Hämeeseen suuntautuvan pendelöinnin osuus on 38 % (vuoden 2009 työssäkäyntitilasto). Kouvolan työpaikkaomavaraisuus on 98,5 % ja Iitin 77 %. Iitti tarjoaa työpaikan noin oman kunnan asukkaalle mikä on 55 % kunnassa asuvien työpaikoista. Kuntien välinen muuttoliike kuvastaa alueellista yhtenäisyyttä asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Iitin muuttoliikkeestä valtaosa on suuntautunut Kouvolaan. Vuosina Iitistä Kouvolaan on muuttanut henkeä ja vastaavasti Kouvolasta Iittiin henkeä. Kouvola on merkittävin muuttokohde Iitin kunnasta katsottuna. Vuonna 2010 muuttoliike Kouvolaan edusti noin 33 % Iitin sekä lähtö- että tulomuutosta. Vastaavasti Iitin muuttoliike Lahteen ja Nastolaan oli 19 % lähtömuutosta ja 17 % tulomuutosta. Elinkeinorakenteen uudistuessa palvelujen osuus työpaikoista kasvaa. Yksityiset ja julkisen hallinnon palvelusektorin työpaikat keskittyvät seutukeskuksiin. Kouvola muodostaa selkeän pääsuunnan kauppaan kohdistuvassa asioinnissa. Iitin ostovoimasiirtymä oli vuonna 2010 noin 27 milj. euroa, mistä Kouvolaan kohdistui noin kaksi kolmasosaa. Kouvolan keskustan uudet liiketilat ja rakenteilla oleva Tervaskankaan uusi kauppakeskus sekä jo toteutunut Prisman laajennus kaksinkertaistavat liiketilan määrän Kouvolassa kaupan ydinalueilla. Tämä vahvistaa Kouvolan asemaa suhteessa lähikaupunkeihin erityisesti erikoistavarakaupassa. Pohjois-Kymenlaakson valtionhallinnon palvelut sijaitsevat Kouvolassa: - Kaakkois-Suomen ELY-keskus - Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto - Hovi- ja hallinto-oikeudet - Kaakkois-Suomen maanmittauspiiri - Kymenlaakson ulosottovirasto - Kymenlaakson verotoimisto - Metsäkeskus Kaakkois-Suomi - Salpausselän syyttäjänvirasto - Kelan Kymenlaakson vakuutuspiiri - Kymenlaakson maistraatti - Kymenlaakson poliisilaitos - Kaakkois-Suomen hätäkeskus

3 Kouvolan kaupunki 3 (5) - Kouvolan varuskunta ja sen alaiset yksiköt - Itä-Suomen huoltorykmentti Valtion hallinnon palvelut ovat jatkuvassa muutostilassa, mistä osoituksena mm. oikeushallinnon ja hätäkeskuslaitosten vireillä olevat organisaatiomuutokset. Iitti kuuluu, kuten Kouvolakin, Mikkelin hiippakuntaan ja muodostaa yhdessä Kouvolan alueen viiden seurakunnan kanssa Kouvolan rovastikunnan. Vaalipiirijako perustuu maakuntajakoon, joten Iitti ja Kouvola kuuluvat Kymen vaalipiiriin ja Päijät-Hämeen kunnat Hämeen vaalipiiriin. Kansanedustajapaikkojen lukumäärä perustuu vaalipiirin asukaslukuun. Mikäli Hämeen ja Kymen vaalipiirien asukasluvut jatkavat viimeaikaista kehitystään ja Iitti siirtyy Hämeen vaalipiiriin, merkitsee tämä sitä, että seuraavissa edustakuntavaaleissa Kymen vaalipiiri menettää yhden kansanedustajanpaikan Hämeen vaalipiirille. Maakuntajaon muuttamisella voi olla olennainen merkitys valtionhallinnon palvelujen säilymiseen ja kehittymiseen Kouvolassa. Iitin irtautuminen Kymenlaakson maakunnasta vaarantaisi valtionhallinnon palvelujen säilymisen Kouvolassa. Tästä näkökulmasta kysymys ei siis ole pelkästään Iitin kunnan ratkaisusta, vaan päätöksestä, jolla ohjataan hallinnon järjestämistä ja aluerakenteen kehittämistä koko maakunnassa. Iitin hakemuksessa esitetyt tilastotiedot poikkeavat eräitä osin Tilastokeskuksen tiedoista (liite). Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2010 vaihteessa. Kouvola on integroimassa perusterveydenhuollon, perustason erikoissairaanhoidon sekä eräitä sosiaalipalveluja kansallisen lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. Kuusankosken aluesairaala (nykyisin Pohjois-Kymen sairaala, POKS) siirtyi kaupungin organisaatioon v alussa. Kouvolan kaupunginvaltuusto teki vuoden 2011 lopussa päätöksen integraatiota käytännössä toteuttavan Ratamo-keskuksen suunnittelun käynnistämisestä. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuoden 2014 aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä Iitti tukeutuu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään, jolta se kuntayhtymän jäsenenä ostaa erikoissairaanhoidon palvelut yhdessä 13 muun kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut sekä keskitetyt palvelut Iitti ostaa peruspalvelukeskus Aavalta, joka tuottaa ko. palveluja Iitin ohella Hartolalle, Myrskylälle, Nastolalle, Orimattilalle, Pukkilalle ja Sysmälle. Toimintamallin tulevaisuus tulee arvioitavaksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Vuoden 2011 aikana 44 iittiläistä on käyttänyt Kouvolan omistaman Pohjois-Kymen sairaalan palveluita. Voimassa olevan terveydenhuoltolain säädös sallii potilaan valita erikoissairaanhoidon yksikön oman erityisvastuualueen yksiköistä. Päijät-Häme kuuluu Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueeseen. Hoitopaikan valinta lähimmästä sairaalasta ei ole voimassa olevin säädösten mukaan mahdollista. Päijät-Hämeen sote-kuntayhtymä ei anna maksusitoumuksia Pohjois-Kymen sairaalaan.

4 Kouvolan kaupunki 4 (5) Kouvola, Iitti ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto ovat muodostaneet yhteisen työvoiman palvelukeskuksen Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle talous- ja velkaneuvontapalveluja ja em. soteyhtymä ostaa sosiaalipäivystyksen palvelut Kouvolan kaupungilta. Kuntarakenteella ja kunnan väestöpohjalla on suora vaikutus sote-palvelujen järjestämisen edellytyksiin. Kouvolan ja Iitin yhteenlaskettu väestöpohjalla olisi hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti nykyistä paremmat edellytykset vastata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Käytännössä laajempi väestöpohja mahdollistaisi nykyistä parempien ja monipuolisempien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Liikenneverkko ja yhdyskuntarakenne Kouvolan ja Kausalan välinen etäisyys on noin 18 km (Kausala Lahti n. 40 km) ja niitä yhdistävä valtatie 12 on yksi vilkkaimmista Etelä-Suomen pääväylistä. Kouvolan ja Kausalan yhteysvälillä keskivuorokausiliikenteen määrä arkisin oli v n ajoneuvoa vuorokaudessa. Kausalan ja Nastolan välillä vastaava liikennemäärä oli n ajoneuvoa eli n ajoneuvoa vähemmän. Liikennemäärissä todettavat erot, tiedot työmatkoista ja asioinnista osoittavat, että Kausalan ja Kouvolan välillä tehdään päivittäin suuruusluokaltaan noin asiointi- ja/tai työmatkaa. Kouvolalla ja Iitillä on yhteinen joukkoliikenteen seutulippu. Yhteenveto Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne, johon myös kansallinen maakunta- ja seutukuntajako tukeutuu. Valtioneuvosto on linjannut uudistyötä tukeutumalla palvelujen osalta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja työssäkäyntialueiden muodostamaan perustaan. Uudistustyön keskeinen osa-alue ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joissa väestön ikääntyminen aiheuttaa suurimman toimintojen tehostamisvaatimuksen. Kouvolan seudulla erityisen haasteen asettaa seudun elinkeinorakenteen muutos. Voimakkaan rakennemuutoksen ja työpaikkamenetysten takia Kouvolan seutukunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Elinkeinopolitiikassa ELY- keskukset, maakunnat ja seudut muodostavat julkiseen rahoitukseen tukeutuvan kehitystyön ydinperustan, missä seutujen keskuskaupungeilla on hyvin keskeinen vastuu ja asema. Yksittäisten kuntien tahtotilaan vaikuttaa kuntien välinen kilpailutilanne, mihin sisältyy tulevien kansallisten haasteiden näkökulmasta myös ristiriitaisia tavoitteita. Muutosta tulee ohjata ensisijaisesti kansallisten realiteettien, ei yksittäisten kuntien välisen kilpailun näkökulmasta. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Iitti ja Kouvola ovat kehittyneet Salpausselkäakseliin ja erityisesti sen liikenneverkkoon tukeutuen. Kouvolan kaupunki ja Iitin kunta ovat toteuttaneet yhteistä aluerakenteen kehitystyötään tähän perustaan tukeutuen. Viimeisenä esimerkkinä on liikennepoliittisen selonteon taustaselvityksiin sisältyvä kuntien aloitteesta toteutettava vt 12 pilottihanke. Salpausselkäakselin työpaikat ohjaavat myös iittiläisten työssäkäyntiä ja Kouvolan seudun palvelut päivittäistä asiointia. Asiointivirrat Kouvolan suuntaan ovat kaksinkertaiset Lahden suuntaan verrattuna. Käytännössä kaikki valtion hallinnon palve-

5 Kouvolan kaupunki 5 (5) lut, kuten elinkeinotoimen ja työvoimahallinnon toimipisteet sijaitsevat Kouvolassa. Kansalaisten jokapäiväisen toimintaympäristön sekä elinkeinoelämän näkökulmasta Iitti on olennainen osa Kouvolan seutukuntaa. Iitin kunta ostaa terveydenhuollon palvelut maakunnan ulkopuolelta, mikä on selkein poikkeus palvelurakenteessa. Ratkaisu on osoittautunut omistajaohjauksen ja kustannusten hallinnan näkökulmasta ongelmalliseksi. Kouvolan kaupunki toteaa, että Jyrki Kataisen hallituksen esille nostama vaatimus kuntarakenteen uudistamisesta ja siihen liittyvästä maakuntajaosta sekä maakuntien tehtävistä on kansallinen kysymys. Sen lähtökohtana eivät ole kuntien, seutukuntien tai maakuntien välisen kilpailun asiakohdat, mihin Iitin kunnan esitys keskeisiltä osin perustuu. Kouvolan kaupunki tukee hallitusohjelmassa esille nostettuja pyrkimyksiä hallintorakenteiden tehostamiseksi ja katsoo, että lainsäädäntöperusta, hallituksen tavoitteet tai väestön työssäkäyntiin, asiointiin ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät näkökohdat eivät puolla Iitin hakemusta maakuntajaon muuttamiseksi. Näillä perusteilla Kouvolan kaupunki ei puolla Iitin kunnan hakemusta maakuntajaon muuttamisesta. Kouvolassa Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Liite Tilastotietoa