Luotaus sivistystoimen tulevaisuuteen

Transkriptio

1 Luotaus sivistystoimen tulevaisuuteen Päijät-Hämeessä

2 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Päivähoito Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan siihen asti, kunnes lapsi siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan kouluun.

3 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Esi- ja perusopetus Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne muulta opetuksen järjestäjältä. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti.

4 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Lainsäädäntö antaa kouluille mahdollisuuden järjestää opetus- ja kasvatustyönsä tukemiseksi kerhotoimintaa.

5 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Lukiokoulutus Kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta järjestää lukiokoulutusta alueellaan. Kunnat osallistuvat kuitenkin asukaskohtaisella osuudella koulutuksen rahoitukseen sen mukaan mihin oppilaitokseen kunnassa asuvat opiskelijat hakeutuvat lukio-opintoihin.

6 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ammatillinen koulutus Kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta järjestää ammatillista koulutusta. Kunnat osallistuvat kuitenkin asukaskohtaisella osuudella koulutuksen rahoitukseen. Maakunnan kaikki kunnat kuuluvat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kuntayhtymään ja ammatillista koulutusta järjestää koulutuskeskus Salpaus.

7 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Kirjastopalvelut Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisvastuu on kunnalla. Kunta voi järjestää palvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Laki velvoittaa kuitenkin kunnan vastaamaan siitä, että palvelut ovat kirjastolain mukaisia. Laskennallinen asukaskohtainen valtionosuus maksetaan kunnalle.

8 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Kulttuuripalvelut Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan kunnat saavat valtionosuutta asukasluvun mukaan.

9 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Liikuntapalvelut Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Kunnan tulee lisäksi tukea kansalaistoimintaa, tarjota liikuntapaikkoja sekä järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

10 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Nuorisotyö Nuorisotyö- ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön palveluja voidaan lain mukaan tuottaa myös alueellisesti ja kuntien yhteistyönä. Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvuja elinoloja.

11 Sivistystoimen palveluja OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Taiteen perusopetus Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelun julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä. Kunnalle myönnetään valtionosuutta taiteen perusopetuksen järjestämiseen asukasluvun mukaan.

12 Sivistystoimen yhteistyö Maakunnallinen kouluverkon rakennemalliselvitys Kouluverkon kehittämishaasteista keskeisimmät liittyivät oppilasmäärän supistumiseen ja kuntatalouden kiristymiseen väestön ikääntyessä. Rakenteellista ja hallinnollista yhteistyötä mm. Wellamo-opisto, ylikunnalliset liikuntareitistöt jne. Pitkät yhteistyönperinteet erityisopetuksen kehittämisen osalta

13 Sivistystoimen yhteistyö Esi- ja perusopetus: Yhteiset työ- ja loma-ajat Yhteiset avustajapalvelukriteerit Yhteiset koulukuljetusperiaatteet Yhteiset laskutusperiaatteet vieraassa kunnassa olevien laskutukseen Vaativan erityisopetuksen ETAPPIluokat Hollolassa

14 Sivistystoimen yhteistyö Toisen asteen koulutus: alueellinen etäopetus kurssit videoneuvottelulaitteiden avulla (mm. ranska, venäjä) verkko-opetuksen tarjonta (Werkko-Wellamo) rehtoreiden yhteistyö yhteiset oppituntien jaksotukset yhteiset työ- ja loma-ajat oppituntien pituuksien yhtenäistäminen kaksois- ja kolmoistutkinnot

15 Paras-hanke 2007 Miten kuntien järjestämisvastuulla olevia ja muita kuntien tarjoamia palveluita hoidetaan tulevaisuudessa enenevästi yhdessä. varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisotoimi lukio ja II-aste kulttuuripalvelut liikuntapalvelut kirjastopalvelut

16 VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA NUORISOPALVELUT USKONTOVÄHEMMISTÖJEN OPETUS LAHDEN SEUTUKUNTA HEINOLAN SEUTUKUNTA HENKILÖSTÖ KOULUVERKKO TARKASTELU REKRYTOINTI PAJAKOULU TIETO- HALLINTO RESURSSOINTI VAATIVA ERITYISOPETUS 10. LUOKAT ALUEREHTORI TALOUSHALLINTO R TUOTTAMINEN SUBSTANSSI TOIMINNAN JOHTAMINEN NUORTEN ERITYISTUKI OPETUS- SUUNNITELMAT PERUSOPETUS ERITYIS- LAPSI OPETUS NUORISOTILAT ALUE- JA VIRANOMAIS- YHTEISTYÖ OPPILASHUOLTO PÄIVÄHOITO ESIOPETUS RUOKA PALVELUT SIIVOUS LASTEN KOTI- HOIDON TUKI TUKIPALVELUT LASTEN YKSITYISEN HOIDON TUKI KOULU- PSYKOLOGIT HENKILÖSTÖ KOULUTUS LÄHIPALVELU HALLINNON JA TALOUDEN PÄÄ- LINJAUKSET YHTEIS- TOIMINTA ALUE MAAAKUNTA AVUSTUKSET HANKINNAT TUNTIJAKO NUORISOSIHTEERIT KOULUKURAATTORIT KULJETUKSET KEHITTÄMINEN JA SUUNNITTELU

17 LUKIO JA II-ASTE LAHDEN LUKIO-OPETUS SEUTUKUNTA HEINOLAN SEUTUKUNTA ARVIOINTI LUKION JA II-ASTEEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ERITYINEN TUKI, PUDOKKAAT KESÄOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT VIDEONEUVOTTELUOPETUKSEN KOORDINOINTI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN OPISKELIJA OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS VARASTOINTI OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMINEN REKRYTOINTIPALVELU JA SIJAISPANKKI KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT AMMATILLINEN TOINEN ASTE

18 KULTTUURIPALVELUT TYÖRYHMÄ HEINOLAN SEUTUKUNTA TAITEEN PERUSOPETUKSEN KOORDINOINTI SEUDULLINEN MARKKINOINTI TEATTERITOIMINTA NEUVOTTELUKUNTA, NEUVONTATEHTÄVÄT MESTARIKURSSITOIMINTA AVUSTUSTEN JAKO VARASTOINTI ASUKAS PALVELUSOPIMUKSET KEHITTÄMISEN KOORDINOINTI YHTEISTYÖSSÄ LASTEN, IKÄIHMISTEN JA ERITYISRYHMIEN PALVELUT TAITEEN PERUSOPETUS PAIKALLINEN MUSEOTOIMINTA, KOTISEUTUTYÖ, KULTTUURIPERINTÖ KULTTUURIPORTAALI, YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN PAIKALLISET TAPAHTUMAT PAIKALLISEN KULTTUURI- PERINTEEN TUKI AVUSTUKSET NUORTEN KESÄTYÖ PROJEKTI NÄYTTELYTOIMINTA LAHDEN SEUTUKUNTA MAAKUNNALLISET PALVELUT AMMATTIORKESTERIT MAAKUNTAMUSEO JA ALUETAIDEMUSEO TULEVAISUUDESSA: PROJEKTIKOHTAISET AVUSTUKSET SUURET, KANSALLISESTI MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT LASTEN JA NUORTEN MONIKULTTUURIKESKUS LÄHIPALVELUT

19 LÄHIPALVELUT YHTEISTOIMINTA ALUEET ULKOILUREITIT PIENKENTÄT KOULUJEN SALIT ERITYISLIIKUNTA OHJATUT LIIKUNTA- RYHMÄT URHEILUKESKUS KILPAJÄÄHALLI MÄKISTADION AREENA / MONITOIMIHALLI SUURET LIIKUNTAHALLIT SUUR- TAPAHTUMIEN KOULUJEN LIIKUNTA LIIKUNTAPALVELUT TYÖRYHMÄ AVUSTUKSET KESKITETYT HANKINNAT PROJEKTI- HEINOLAN SEUTUKUNTA ASIAKAS MAAKUNTA UIMAHALLIT HARJOITUSJÄÄHALLIT MONITOIMIALUEET PIENEMMÄT LIIKUNTAHALLIT YLIMAAKUNNALLISET REITISTÖT TAPAHTUMIEN JULKISEN TUEN KOORDINOINTI LÄHILIIKUNTAPAIKAT LIIKUNTA (EI OPETUS) PROJEKTI- HALLINTO TERVEYS- LIIKUNTA HANKKEIDEN KOORDINOINTI SUUREMPIEN INVESTOINTI- HANKKEIDEN KOORDINOINTI LAHDEN SEUTUKUNTA

20 KIRJASTOPALVELUT TYÖRYHMÄ HEINOLAN TIETOJÄRJESTELMÄ JA VERKKOKIRJASTO KEHITTÄMISEN KOORDINOINTI MAAKUNNALLINEN KIRJASTO- AUTOYHTEISTYÖ LAHDEN SEUTUKUNTA MAAKUNNALLISET PALVELUT SEUTUKUNTA OMAN KIRJASTON KOKOELMAT KOULUTUS KAMPANJAT LAATUTYÖ VERKKOYHTEYDET ASIAKKAILLE TIEDONHANKINTATAITOJEN OPETUS PAIKALLISAINEISTO LAINAUS VARASTOINTI ASUKAS TAPAHTUMAT TIETOPALVELU PAIKALLISEN KIRJASTON KOTISIVUT ERIKOISPALVELUT DIGITAALISET JULKAISUT KÄYTTÖSÄÄNNÖT JA MAKSUT VARASTOINTI AINEISTOVALINTA TYÖNJOHTO KIRJAVINKKAUS JA SATUTUNNIT YHTEISHANKINNAT KIRJOJEN MUOVITUS JA KORJAUS LÄHIPALVELUT LUETTELOINTI

21 Sivistystoimen kehittämisohjelma Vaiheistettu suunnitelma sivistystoimen palvelutuotannon kehittämiseksi: Päijät-Hämeen sivistystoimen palvelutuotannon yhteistyöprosessi v Paras-hanke: sivistystoimen teemaryhmän raportit Jatkoselvitykset: yhteisen strategian ja vision laatiminen yhteiset kehittämishankkeet maakunnallinen lukiotoimi sektorikohtaiset sekä talouden keh. ja valmisteluryhmät Siirtymävaihe: laatujärj. rakentaminen rakenteiden ja joht.järj. muutokset yhteistoimintaalueet maakunnalliset palvelut / hallinto Toteuttamis- vaihe uuden org. rakentaminen ja toiminnan vakiintuminen yhteinen päätöksenteko ja joht.järj. kuntien tahtotila muutoksille kuntien sitoutuminen yhteisen sivistystoimen valmisteluun palvelusopimukset (Päijät-Hämeen sivistystoimen teemaryhmän ohjausryhmän loppuraportti )

22 Lukioselvitys 2008 Miksi? Löytää keinoja lukiokoulutuksen ylläpitämiseksi tulevaisuudessa mahdollisimman laajalti koko maakunnan kattavana, laadukkaana palveluna Koulutuksen saatavuuden takaamiseksi lukiokoulutusta annetaan tulevaisuudessakin pääasiassa nykyisillä toimipaikoilla Päijät-Hämeessä.

23 Päijät-Hämeen lukiot SYSMÄ: kunnallinen lukio (70) PADASJOKI: kunnallinen lukio (80) ASIKKALA: kunnallinen lukio (150) HOLLOLA: kunnallinen lukio (270) KÄRKÖLÄ: kunnallinen lukio (80) HARTOLA: yksityinen lukio (70) HEINOLA: kunnallinen lukio (340) NASTOLA: P-H koulutuskonsernin lukio (210) LAHTI: 4 kunnallista lukiota(1770) 2 yksityistä lukiota (440) ORIMATTILA: kunnallinen lukio (250)

24 Lukioselvitys 2008 Vaihtoehtoisia malleja lukiokoulutuksen järjestämiseksi Tiivistyvä toiminnallinen verkostoitumisyhteistyö Lukiokoulutuksen järjestämisen kokonaisvaltainen vastuukunta Laajan toimintavapauden omaava kuntajärjestäjä, filiaalimalli Alueellinen toisen asteen koulutuksen järjestäjä

25 Avoimia kysymyksiä Lukioselvitys 2008 Yläkoulujen ja lukioiden yhteiset opettajat? Verkko-opetus vs. etäopetus? Opetuksen laatu ja tarjoaminen? Saavutettavuus vai hallinto? Järjestämisluvasta luopuminen? Valtionosuuden menettäminen? Kilpailu vai yhteistyö? Kunnan imago? Byrokratiaa?

26 Miksi? Terveysliikuntastrategia Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi toimia terveysliikunnan edelläkävijänä. Valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki sisältää ehdotuksen kuntien velvoitteesta laatia poikkihallinnollinen suunnitelma terveyttä edistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimista ja niiden toteutumisen seurannasta.

27 Terveysliikuntastrategia Terveysliikunnan neuvottelukunta -tukee ja ohjaa kuntia terveysliikunnan kehittämisessä Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa on terveysliikunnan toimenpidesuunnitelma -terveysliikunnan aseman vahvistaminen kunnissa Maakunnallinen liikuntaneuvonta -palvelut kuntalaisten lähellä Liikuntaolosuhteet ja palvelut -arjen ympäristö liikkumista suosivaksi Terveysliikunnan osaaminen ja koulutus

28 Kirjasto- ja tietopalvelustrategia 2008 Päijät-Hämeen kirjastojen visio 2015 Kirjasto on kaikille avoin lähipalvelu, joka toimii ajantasaisesti ja verkottuneesti koko maakunnan alueella. Kirjasto edistää yhteisössään aktiivisesti sivistystä, elämänlaatua ja hyvinvointia. Kirjastot kehittävät Päijät-Hämettä aktiivisesti kirjallisuuden ja lukemisen maakuntana yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

29 Kirjasto- ja tietopalvelustrategia 2008 Perustetaan kirjastoyhteistyön johtoryhmä Henkilöstön osaamisen lisääminen Kiireettömyyden ja elämänlaadun teema nostetaan voimakkaasti esiin maakunnan kirjastoissa Aloitetaan yhteisen tietojärjestelmän toteuttaminen Kirjastoille yhteiset käyttösäännöt ja taksat Kirjastoautojen maakunnallinen reittisuunnittelu Kulttuurin ja kirjastojen yhteistyön syventäminen

30 Taiteen perusopetuksen selvitys 2008 Miksi? Nykytilatietoa Päijät-Hämeen taiteen perusopetuksesta kokonaisuutena ei ole aiemmin kerätty. Yhteistyö on hajanaista ja koordinoimatonta Asukasperusteinen tpo-vos Päijät-Hämeen alueella euroa (2008)

31 Taiteen perusopetuksen selvitys 2008 Esitetyt yhteistyön mallit: Koordinoitu yhteistyö: varmistetaan resurssien tehokas käyttö ja ehkäistään negatiivisen päällekkäisen tarjonnan ja epäterveen kilpailun syntyminen Hallinnollinen yhteistyö: taiteen perusopetuksen järjestäjät kokoavat hallinnollisen työn ja resurssit yhteiseen hallinto- ja koordinaatioyksikköön. Osaaminen säilytetään erillisissä oppilaitoksissa. Yhteinen opetuksen järjestäjä: Kunnat määrittelevät yhdessä/erikseen palvelutarpeen ja tilaavat taiteen perusopetuksen palveluita yhdeltä koulutuksen järjestäjältä.

32 Perusopetus paremmaksi POP-kehittämishankkeet MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ KUNNASSA/ALUEELLA KUNTAKOORDINAATTORI Oppilashuolto Oppilaanohjaus KELPO OHJAUSRYHMÄ KOORDINAATTORITIIMI

33 Perusopetus paremmaksi POP-kehittämishankkeet Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen Maakunnallinen oppilashuollon strategia ohjaa oppilashuollollista toimintaa kaikissa kunnissa sisällytetty myös kouluterveydenhoitosuunnitelmiin sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueilla

34 Perusopetus paremmaksi POP-kehittämishankkeet Oppilaanohjauksen kehittäminen (2008 -) Yhtenäisen maakunnallisen ohjausstrategian luominen Ohjausosaamisen lisääminen Ohjauksen tehostaminen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen Ohjauksellisuuden saattaminen koskemaan koko työyhteisöä Erityistä tukea vaativien oppilaiden ohjaus Maahanmuuttajien opinto-ohjausohjaus Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välinen yhteistyö Nivelvaiheiden toimivien mallien juurruttaminen käytänteiksi Jatko-opintoihin opintoihin ohjaaminen sekä tutustuminen jatko-opintoihinopintoihin

35 Perusopetus paremmaksi POP-kehittämishankkeet KELPO-kehittämistoiminta (2008 -) Tehostetun tuen tarkoitus ja toimenpiteet kaikkien koulujen tietoon Konsultaatio- ja resurssikeskustoiminnan aloittaminen / toimijaverkoston käynnistäminen Vaikeasti opetettavien luokkien tukeminen tukitoimijaverkko opettajan ja koulunkäyntiavustajan rinnalle Vanhempainkoulu koko perhettä tukevaksi toiminnaksi uusia työmenetelmiä perhetyöhön ja tukemaan perheiden selviämistä Nivelvaiheiden seurantajärjestelmän juurruttaminen koulujen käytänteiksi Koulujen toimintakulttuurin muuttaminen myönteiseksi erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen järjestämisessä

36 Maakunnallinen arviointi Kunnallisten palvelujen vaikuttavuus Yhteinen arviointistrategia hyväksytty 2007 Yhteinen arviointiväline (EduZeF) hankittu 2007 Yhteinen ohjausryhmä perustettu 2006 Maakunnallinen perusopetuksen arviointi suoritettu 2007

37 Maakunnallinen perusopetuksen arviointi Maakunnalliset tulokset: Perusopetuksen vahvuudet osaavat, opetustyöhön motivoituneet opettajat ja henkilöstö moniammatillinen yhteistyö koulun tasolla Kehittämisen keskeisimmät painopisteet yksittäisen oppilaan tukeminen opettajien osaamisen kehittäminen

38 Maakunnallinen arviointi Maakunnan laajuinen sivistyspalvelujen arviointi tehdään internetissä viikolla 45. Kyselyssä ovat mukana kunnalliset päivähoitopalvelut, esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, nuorisopalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kirjastopalvelut ja kansalaisopistotoiminta. Tuloksia käytetään palvelutason parantamiseen ja pohjustamaan maakunnallista koulutus- ja kulttuuripoliittista keskustelua.

39 Yhteistoimintasopimus sivistystoimen kehittämiseksi Yhteistoimintasopimuksiin perustuva maakunnallinen sivistystoimen ohjausryhmä toimii asiantuntijaelimenä kunnallisen sivistystoimen hallinnon alaa koskevien PAKETTI projektin alaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja toteutuksessa. sivistystoimen ohjausryhmää tiedotetaan ja kuullaan kunnan sivistystoimen hallintoon kuuluvien asioiden käsittelyssä

40 Yhteistoimintasopimus sivistystoimen kehittämiseksi Yhteistyötä hankeasioissa, palveluprosessien sisältöjen kehittämisessä, arviointi- ja laatutyössä, palvelujen tuotteistamisessa sekä sivistystoimen palvelutuotannon tehostamisessa ja kehittämisessä. Yhdessä kehitetään ja suunnitellaan uusia yhteistoimintarakenteita, uudenlaisia yhteisiä toimintatapoja yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti.

41 Yhteistoimintasopimus sivistystoimen kehittämiseksi Yhteinen perusta OVTES:in TVA-järjestelmälle Maakunnallinen tvt-strategia Seudullinen kouluverkkotyö Yhteinen OPS-työ Yhteistyö yliopistojen kanssa ns. kummilaitosyhteistyö Yhteinen edustuksellisuus

42 Yhteistoimintasopimus sivistystoimen kehittämiseksi Toimijoiden keskinäinen luottamus Kumppanuus Yhteistyön avoimmuus ja läpinäkyvyys

43 Kiitos mielenkiinnostanne! Kyllä Herra airot antaa, itse täytyy soutaa. Pohjalainen sananlasku