Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2013"

Transkriptio

1 Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2013

2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Pitkän iän salaisuudet 5 Lisää fysioterapiaosaamista ryhmäkotien arkeen 7 Kokeneen kautta kokemusta Vanhustyön Trainee -ohjelma 8 Liisa Lindroos 100 vuotta Elämää lottana ja lehtorina 9 Tapahtumia 16 Kotipolun asukkaat arjessa mukana 18 Laadunhallinta on apuväline koko yhteisölle 20 Elämä opettaa - Kun hoitajasta tulee hoidettava 22 Kehoa tasapainottamalla avaimet hyvinvointiin ja terveyteen aikomuksista käytäntöön! 24 Gallup 26 Keittiönurkka: Silakka- ja smoothieherkkuja Päiväkummun tapaan Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Shillan Ahmadi, Sinikka Autere-Welling, Hanna Huttunen, Airi Järvinen, Henriikka Järvenperä, Henna Kastikainen, Patricia Kulpakko, Paula Malmberg, Laura Pasanen, Timo Pylkkönen, Sanna Repo, Mirja Saksa, Katja Sohlberg, Jaana Sulkava, Taimi Turunen, Hissu Vallila Etukansi Anna Dammert Takakansi Thinkstock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2013 ISSN Yhteystiedot Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, Helsinki, Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, Helsinki. Ryhmäkoti Ainola (09) Ryhmäkoti Vipula (09) Ryhmäkoti Kullervo (09) Ryhmäkoti Vanamo (09) Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar Ryhmäkoti Väinölä Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R , Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo (09) Ryhmäkoti Ahtiala Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, Helsinki, Keittiö Karpalo (09) Hoitokoti Päiväkumpu

3 Pääkirjoitus Kohtaamisen mahdollisuudet Teksti: Jaana Sulkava ts. toimitusjohtaja Hoitotyön vuorovaikutus on toisen ihmisen kohtaamista, heittäytymistä hetkeen ja aitoa läsnäoloa. Jokainen hetki sisältää ainutlaatuisia mahdollisuuksia kohdata toinen ihminen arvokkaasti, yksilöllisesti ja ennakkoluulottomasti. Löydämmekö kohtaamistilanteiden mahdollisuudet, muistammeko valinnanvapautemme ja valintojen seuraukset asukkaiden aamutoimissa, ruokailuhetkissä tai ulkoiluissa? Hoitotyön ammattilaisen kohtaamisen eettinen ydin perustuu myönteiseen asenteeseen sekä itseen että omaan työhön. Hoitokoti Päiväkumpu on monipuolistanut ja syventänyt kohtaamisen tasoja yhdessä Suomen Fysiogeriatrian ammattilaisten kanssa. Fysioterapeuttien ammattiosaamista hyödynnetään asiantuntijapalveluina ja asukkaiden teemaryhmissä. Asukkaiden yksilöfysioterapiaa toteuttavat tutut palveluntuottajat entiseen tapaan. STM ja Kuntaliitto ovat julkaisseet kolmannen iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen. Suosituksen periaatteena on iäkkäiden ihmisten osallisuuden turvaaminen, kokemuksellisuus ja tunne yhteenkuulumisesta sekä mahdollisuus vaikuttaa yhteisössä. Tavoitteena on myös parantaa iäkkäiden omatoimisuutta ja toimintakykyä sekä kuntoutumista edistävää toimintaa. Syksyllä 2013 otimme osaa nuorten ja vanhustyön kohtaamiseen ns. Vanhustyön Trainee -projektissa. Tulevaisuuttaan suunnittelevat nuoret saivat mahdollisuuden tutustua vanhustyöhön ja tehdä itselleen opiskelu- tai työllistymissuunnitelman. Ryhmäkodeissa hoitoalan eri vaiheen opiskelijat harjoittelevat käytännön taitoja ja yhdistävät teoriaa arjen tilanteisiin. Yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa on toteutettu asiakassuhde- ja henkilöstötutkimukset, joilla selvitettiin asiakastyytyväisyyttä palveluihin ja toimintaan. Kehitämme palvelujamme tulosten mukaisesti asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan mielipiteet huomioiden. Vuosittaisessa ISO sertifioinnin ulkoisessa auditoinnissa keskityttiin viestinnän ja tiedonkulun kehittämiseen. Auditoijan liiketoiminnan muutosten takia uudeksi yhteistyökumppaniksi on vaihtunut DNV (Det Norske Veritas). Hoitotyön laadun seurannassa siirryimme keväällä 2013 RAItietojärjestelmän käyttöön. RAI:n kautta saamme asukkaan päivittäisen hoidon kannalta systemaattista ja tarpeellista tietoa, jota hyödynnetään myös strategisessa johtamisessa. RAIjärjestelmän tietojen avulla toteutamme asukkaiden toimintakyvyn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin seurantaa. Elämänilon hoitofilosofian yksilötason kohtaaminen voi olla ilmeitä, eleitä, kosketuksia, puhetta tai hiljaisuutta. Alzheimer-yhdistyksen Muistiseminaarissa Minna Laine Ikäinstituutista muistutti kohtaamisen voimasta, juuri tämän hetken ja läsnäolon vastuusta sekä jokaisen korvaamattomuudesta tässä hetkessä, asiasta, jota ei voi delegoida. Kohtaamisen mahdollisuus syntyy hoitajan vapaudesta valita asennoitumisensa työhönsä ja mahdollisuudesta valita toimintatapansa, kohdata ihminen ihmisenä. Hoitokoti Päiväkumpu

4 Rautarouvat (vasemmalta) Kaisa sekä Ainot. Pitkän iän salaisuudet Teksti: Hissu Vallila Kuva: Anna Dammert Vuosaaren ryhmäkodin asukkaat Aino H, Aino M. sekä Karin (Kaisa) I. ovat kaikki yli 90-vuotiaita. Lisäksi Länsi-Pasilassa asuu syksyllä sata vuotta täyttänyt Liisa L. Halusimme kysellä heiltä heidän näkemyksiään pitkäikäisyytensä salaisuuksista. on tietysti kunkin oma kohtalo, mutta omalla kohdallani uskon runsaaseen ulkoi Pitkäikäisyys luun, näkee Aino M. Olen harrastanut paljon liikuntaa, talvella hiihtoa ja kesällä pesäpalloa. Olen myös pitänyt itseni hoikkana rajoittamalla välillä syömistäni. Myös nuorempia neuvoisin harrastamaan kaikenlaista liikuntaa. Kotona voi kyllä myös istuskella lukemassa, mutta yksin ei saa jäädä, eli pitää viettää aikaa kavereiden kanssa. Seuraa Aino on saanut muun muassa musiikin kautta, koska hän on soittanut viulua orkesterissa. Mitään salaisuuksia sinänsä ei Aino koe pitkäikäisyydessä olevan: Elämässä ei tarvita mitään erikoista, tavallinen elämä riittää. Olisi myös hyvä rajoittaa alkoholin käyttöä, hän pohtii. Aino H. kokee työn olleen elämässään hyvin tärkeä asia. Valokuvaajana toiminut Aino on kuitenkin sitä mieltä, että vaikka tekisi kovasti töitä, niin elämää ei silti saa ottaa raskaasti. Fyysisellä terveydellä on myös tärkeä osa elämässä, ja hänen vanhempansakin elivät 80-vuotiaiksi. Aino on samoilla linjoilla kuin kaimansakin edellä: Kaikki alkoholi ja huumausaineet pois. Kaisa I. pitää oman pitkäikäisyytensä salaisuutena perimää, sillä hänen äitinsäkin eli yli 90-vuotiaaksi. Kaisa on pysynyt terveenä, ja sitä hän arvostaa. Myös valoisa elämänasenne on tärkeä, eikä Kaisa valita tai murehdi pienestä. Fyysistä kuntoaan hän on pitänyt yllä voimistelemalla. Nuorempia hän neuvoo pitämään nautinnot kohtuullisina. Kunnioitettavan sadan vuoden iän syksyllä saavuttanut Liisa L. hämmästelee itsekin asiaa: Ikä lisääntyy ihan itsekseen, hän kertoo hymyillen ja jatkaa: Sitä se terveys tekee! Liisa kertoo olleensa aina terve, toisin kuin nuorena nukkunut sisarensa. Liisa uskoo myös hyvän ruuan olevan tärkeää, sekä mielelle että elimistölle. Lue Liisan haastattelu sivulta 8. 4 Hoitokoti Päiväkumpu

5 Suomen Fysiogeriatria ja Hoitokoti Päiväkumpu tiivistävät yhteistyötään Lisää fysioterapiaosaamista ryhmäkotien arkeen Teksti: Katja Sohlberg, toimitusjohtaja, Suomen Fysiogeriatria Oy Kuvat: Anna Dammert ja Thinkstock Suomen Fysiogeriatrialla on pitkät perinteet ikääntyneiden ja muistisairaiden kuntoutuksessa. Hoitokoti Päivä kummun kanssa yhteistyötä on tehty jo Vuosaaren yksikön alkuajoista lähtien, jolloin perustajamme Maija Käyhty alkoi kuntouttaa Päiväkummun asiakkaita Päiväkummun ensimmäisessä hoitokodissa 2000-luvun alussa. Suomen Fysiogeriatria on perheyritys, jonka juuret juontavat vuoteen Maija Käyhty perusti ensimmäisen yrityksen, jonka pääasiakasryhmäksi muodostui hyvin nopeasti ikääntyneet ja vuosien varrella muistisairaat. Kuntoutusfilosofiamme on vahvistunut kolmen vuosikymmenen aikana, haluamme lisätä elinvoimaa liikunnan avulla ja ylläpitää toimintakykyä olemassa olevia voimavaroja hyödyntäen. Kuntoutamme ikääntyneitä Espoon ja Helsingin toimipisteissämme, hoivakodeissa sekä asiakkaidemme kodeissa pääkaupunkiseudulla. Yksilölliset toiveet sekä tarpeet huomioivan kuntoutuksemme tuloksellisuus ja vaikuttavuus on todettu alan tutkimuksissa. Osaamisemme jatkuva kehittäminen sekä tiedon jakaminen alan ammattilaisille ja yhteistyökumppaneillemme on meille tärkeää. Olemme mukana Hoitokoti Päiväkumpu

6 kehittämässä geriatrista fysioterapiaa edelleen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Suomen Fysiogeriatrialle on myönnetty ISO 9001 laatusertifikaatti. Ennaltaehkäisevää ergonomiatyötä Yksi kuntoutujan tärkeimmistä voimavaroista on fysioterapeutti. Motivoitunut henkilöstömme kuntouttaa jokaista asiakastamme yksilöllisesti. Henkilökohtaisen fysioterapeutin lisäksi asiakkaan, omaisen ja hoitohenkilökunnan vointia edistää koko henkilöstömme geriatrinen fysioterapiaosaaminen. Jatkokoulutamme ja syvennämme osaamistamme säännöllisesti. Suomen Fysiogeriatrian ja Päiväkummun yhteinen tavoite kuntoutuskumppanuuden osalta on lisätä asukkaiden elinvoimaa ja ylläpitää toimintakykyä sekä tukea ja opastaa hoitohenkilökuntaa arjessa. Olemme aloittaneet yhteistyön Ergonomia-projekilla, jossa pitkään Päiväkummussa kuntouttanut Ergonomiakortti-kouluttaja Sari Ollila tekee yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa ennaltaehkäisevää ergonomiatyötä potilassiirtojen ja yleisergonomian osalta. Fysiogeriatrian fysioterapeutit kuntouttavat Päiväkummussa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Heidät tunnistaa turkooseista työvaatteista ja voitte aina olla yhteydessä heihin, mikäli teillä on kysyttävää kuntoutuksesta. Suomen Fysiogeriatria 22 kokenutta ja ikääntyneisiin erikoistunutta fysioterapeuttia 3 toimipistettä pääkaupunkiseudulla (Fysiogeriatria Tilkka, Fysiogeriatria MikevanHelmi ja Fysiogeriatria Lehtisaari) Yli 30 hoivakotia/palvelukeskusta, joissa kuntoutamme pääkaupunkiseudulla Koulutuksia ympäri Suomen; ergonomia, kuntouttava työtote, MUISKU-muistikuntoutusohjaajakoulutus jne. Fysiogeriatrian fysioterapeutit ovat tuttu näky myös Päiväkummun Vuosaaren yksikössä. Tässä kuntoaan ylläpitää Liisa ryhmäkoti Vellamosta. 6 Hoitokoti Päiväkumpu

7 Kokeneen kautta kokemusta Vanhustyön Trainee -ohjelma Teksti: Sanna Repo, työkokeilijana Päiväkummussa Kuva: Thinkstock Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry toteutti loppuvuodesta 2013 reilun neljän kuukauden mittaisen Vanhustyön Trainee -ohjelman. Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa kaksitoista vanhustyöstä kiinnostunutta nuorta tutustui vanhusten palvelukoteihin työkokeilujaksoillaan. Hoitokoti Päiväkumpu tarjosi työkokeilupaikan kolmelle alasta kiinnostuneelle nuorelle. Jokainen sai henkilökohtaisen mentorin eli kokeneen työntekijän, joka välitti nuorelle tietojaan, taitojaan ja vanhustyön arvoja. Ennen varsinaista hoivakotijaksoa nuoret osallistuvat ohjaukseen ja perehdytykseen, jossa he saivat tietoa vanhustyöstä sekä vanhuudesta elämänvaiheena. Yhdeksän viikon työkokeilujaksolla Länsi-Pasilassa työskenteli Kati, ja Vuosaaressa harjoittelivat Kaisa ja Osman. Trainee-ohjelman päättyessä nuorilla on opiskelu- ja työllistymissuunnitelma, jonka pohjalta he voivat halutessaan hakeutua joko vanhustyön opintoihin tai palkkatuettuun työhön vanhusalalle. Tätä kirjoitettaessa nuoret ovat olleet työkokeilujaksolla Päiväkummussa vajaa kolme viikkoa. Mietin hoiva-alalle suuntautumista, kertoo Kaisa, joka on aiemmalta koulutukseltaan merkonomi. Trainee-ohjelmasta hän kuuli TE-toimistossa. Olen ollut harjoittelijana lasten päiväkodissa, ja halusin tutustua myös vanhustyöhön. Hän haluaa myös oppia suhtautumaan omiin isovanhempiinsa paremmin ja ymmärtäväisemmin. En osannut odottaa kuinka fiksuja ikäihmiset voivat olla! Sosionomiksi keväällä valmistunut Kati kiinnostui vanhustyöstä opintojensa aikana. Trainee-ohjelman perehdytysjakson asiat olivat jo tutkinnosta tuttuja, ja hän olikin kiinnostunut ohjelman tarjoamasta työkokeilusta, koska se tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa työkokemusta. Ohjelman kautta tuleva mahdollisuus palkkatuettuun työhön saattaa olla yksi keino työllistyä ohjelman päätyttyä. Osman on suorittanut hoiva-avustajan tutkinnon pakolliset osuudet, ja halusi Traineeohjelman kautta oppia uutta, tavoitteenaan hoiva-avustajan pätevyys. Myös Osman sai tiedon harjoittelumahdollisuudesta TE-toimistossa. Osmanille on kertynyt alan työkokemusta aiempien harjoittelupaikkojen kautta, ja maansa tapojen mukaisesti hän on aina myös auttanut vanhempia sukulaisiaan. Päiväkummussa hän on viihtynyt erinomaisesti: Unelmatyöpaikka! Haluan ehdottomasti jatkaa vanhustyössä! Myös asukkaat ovat pitäneet Osmanin positiivisesta asenteesta. Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköiden vastaavan hoitajan Tytti Lahtisen mielestä on arvokasta olla mukana nuorisotyöllistymistä tukevassa hankkeessa. Hän näkee tällaisen mahdollisuuden tärkeänä myös nuorelle itselleen: Hoitotyön koulutusta harkitseva pääsee näkemään mitä työ pitää sisällään ja voi sen perusteella arvioida onko ala hänelle sopiva. Samalla hoitotyön tekijät saavat työkokeilijoilta uusia, tuoreita näkemyksiä ja ideoita omaan työhönsä. Myös asukkaat ovat ottaneet nuorten tuoman tuulahduksen ilolla vastaan. Ahtialan ryhmäkotivastaava Anneli Tuovinen-Vasarainen on pitänyt projektia hyvin organisoituna. Varsinkin infotilaisuudessa kerrotut asiat antoivat ensinnäkin työkokeilupaikan tarjoajalle hyvän käsityksen tavoitteista, ja lisäksi työharjoittelijoille hyvät eväät työelämään tutustumiseen, sekä realistisen kuvan harjoittelun mahdollisista hankalistakin tilanteista. Kiitokset Päiväkummun mentoreille, ja onnea nuorten tulevaisuuteen! Hoitokoti Päiväkumpu

8 Asukkaan kohtaaminen LIISA LINDROOS 100 VUOTTA Elämää lottana ja lehtorina Sataan vuoteen elämää mahtuu paljon. Vuonna 1913 maailmassa oli alle kaksi miljardia ihmistä, Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa ja mm. laskuvarjo ja ruostumaton teräs keksittiin. Nyt, sata vuotta myöhemmin vuonna 2013, laskuvarjolla on hypätty jo lähes avaruudesta ja maailmassa on yli seitsemän miljardia ihmisiä. Yksi seitsemästä miljardista on ryhmäkoti Väinölän asukas Liisa Lindroos, joka vietti 100-vuotispäiviään syyskuun alussa. Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ryhmäkoti Väinölä on edistynyt todella paljon sadassa vuodessa, Liisa toteaa. Kaikki Aika ennen sotaa ja sodan aikana oli hyvin yksinkertaista. Kaikesta tavarasta oli kauhea puute ja musta pörssi kukoisti. Melkeinpä kaikki, esimerkiksi sokeri, voi, jauhot ja leipä olivat kortilla. Maaseudulta käytiin usein hakemassa ja ostamassa perunoita, vihanneksia ja voita kaupunkiin. Ihmiset, jotka kuljeskelivat ulkomailla, toivat tavaroita Suomeen ja möivät niitä kalliilla, Liisa muistelee. Sodista huolimatta Liisa kertoo eläneensä hyvän lapsuuden ja nuoruuden. Hän muistelee ilolla partiota, jota harrasti nuorena. Se oli hyvä harrastus, ja teimme kauhean mukavia retkiä, usein polkupyörällä. Maanteillä oli vielä tuohon maailmanaikaan hiljaista, sai rauhassa ajella. Joskus yövyimme heinäladoissa. Alkeellistahan se oli, mutta kauhean hauskaa! hän kertoo hymyillen. Päiväkirjat ovat hyvässä tallessa. Lapset voivat lukea niitä joskus. Nainen monessa mukana Perhe on aina ollut Liisalle tärkeä. Hänellä on kolme tytärtä ja hänen miehensä työskenteli varatuomarina. Perhe muutti paljon miehen töiden perässä, ja he asuivat mm. Tampereella ja Vaasassa. Minulla oli ihana mies. Hän sai nuorena sairastetun tulirokon seurauksena sydänvian, mutta eli kuitenkin täysipainoisen elämän ja eli pidempään kuin lääkäri oli ennustanut, Liisa muistelee parikymmentä vuotta sitten edesmennyttä miestään. Liisan valmistuttua filosofian maisteriksi hän toimi ensin toimittajana mm. Aamulehdessä, mutta tytärten synnyttyä hän siirtyi ruotsin kielen opettajaksi oppikouluun, sillä opettajan ammattia oli Liisan mukaan 8 Hoitokoti Päiväkumpu

9 Tapahtumia helpompi harjoittaa pienten lasten kanssa, koska työajat olivat säännölliset. Töitä tehtiin paljon. Sota-aikana Liisa kertoo olleensa töissä lottana sairaalassa. Pesin ja ruokin potilaita ja tein kaikenlaista pientä. Lääkkeitäkin annettiin. Se oli hyvin tarkkaa työtä, Liisa kertoo. Kirjoittaminen ja lukeminen ovat edelleen Liisalle tärkeitä asioita. Toimittajavuosinaan hän kertoo kirjoittaneensa monenlaisista aiheista artikkeleita ja pakinoita sekä pari tyttöjen romaaniakin. Päiväkirjaa hän kertoo kirjoittavansa vielä nykypäivänäkin silloin tällöin. Olen pitänyt päiväkirjaa lähes koko elämäni ajan. Päiväkirjat ovat hyvässä tallessa. Lapset voivat lukea niitä joskus, hän hymyilee. Mikä sitten on Liisan mielestä hänen pitkän ikänsä salaisuus? Kaikki lähtee hänen mukaansa siitä, että hän on saanut lahjaksi terveen kropan. Meillä oli aina lapsuudessa ravitsevaa ruokaa, oli mikä aika hyvänsä. Olen ollut syntymästä asti hyvin terve, hän kuvailee. Positiivinen elämänasenne on myös kantanut pitkälle. Elämäni on aina luistanut mukavasti. Olen kauhean tyytyväinen, Liisa kertoo. Pikkuasioista ei saa tehdä numeroa ja isot asiat koitetaan selvittää, tämän olen pitänyt aina mielessäni, hän päättää. Kohti syvempää vuorovaikutusta tanssin keinon Tanssin portaat -työpajassa Teksti ja kuva: Paula Malmberg Joukko Päiväkummun työntekijöitä osallistui lokakuun lopussa Länsi-Pasilan yksikön viherhuoneessa tanssitaiteilija Elli Isokosken vetämään koulutustuokioon, jossa kerrottiin, miten tanssia voi käyttää hoitotyössä ja erityisesti muistisairaan kohtaamisessa. Koulutus oli näyte siitä, millaisia asioita Tanssin portaat -työpajoissa käydään läpi. Zodiak Uuden tanssin keskus toteutti vuosikymmenen vaihteessa Tanssin portaat -hankkeen, jossa kahdeksan tanssitaiteilijaa koulutettiin käyttämään tanssia ja liikettä vuorovaikutuksen välineenä hoitokodeissa ja ohjaamaan hoitajia käyttämään näitä taitoja osana hoitotyötä. Olin mukana koulutuksessa, jossa tanssahtelimme ja liikuimme pitkin viherhuonetta yksin, pareittain ja ryhmässä tehdessämme erilaisia vuorovaikutukseen ja liikkeeseen perustuvia harjoituksia. Oman nimen polvella ilmaan kirjoittaminen oli yllättävän monimutkaista, ja vastaantulijoiden käsien tunnustelu ryhmässä kirvoitti monet hymyt ja naurut puhumattakaan harjoituksesta, jossa ohjattiin silmät kiinni olevaa paria ympäri viherhuonetta ilman sanojen tuomaa apua. Etenemistyylit olivat kovin töpöttäviä, ja harjoituksessa tajusi nopeasti, miten tärkeää kosketus ja toiseen tukeutuminen ovat. Tanssin keinoin voi muistisairaan arkeen tuoda paljon iloa ja virkistystä. Eikä haittaa, vaikka liikkeelle ei enää pääsisi tai kunto olisi muuten heikko pelkällä etusormellakin voi tanssia, ja kyky tajuta musiikkia ja liikettä säilyy loppuun saakka. Liikkumisen on todettu hidastavan Alzheimerin tautia, ja liikkeen tai parin tanssiaskeleen avulla voi monesta hankalasta tilanteesta, esim. pukeutumisesta, saada helpomman. Ja mikä tärkeintä: tanssissa ei ole hoitajaa tai hoidettavaa, vaan kaksi tasavertaista ihmistä. Lähde: sekä Tanssin portaat -esittely-dvd Hoitokoti Päiväkumpu

10 Tapahtumia Elämäniloa Vanamossa Teksti: Taimi Turunen Kuva: Anna Dammert Vanamon viriketoiminta on saanut uutta syksyistä potkua. Torstaisin jokainen hoitaja vuorollaan järjestää mukavaa toimintaa asukkaille. Vitsikahveja on järjestetty pariinkin kertaan. Iltapäiväkahvit juotiin kuunnellen ja lukien vitsejä ja naurettiin makeasti yhdessä. Nauruhan pidentää ikää! Mielikuvajumppa musiikin ja tarinoiden tahdissa saa innostuneita mukaan kohottamaan kuntoa ja kartuttamaan hyvää mieltä. Sään salliessa on ulkoiltu joukolla. On pidetty tietokilpailuja: elokuvatähdet Suomi-filmin ajoilta tunnetaan tarkasti ja valkokankaan Robert Taylor aiheuttaa edelleenkin väristyksiä. Kilpailusta on saatu palkinnoksi mm. hartiahierontaa. Vuodeasukkaita on piristetty juttu- ja musiikkihetkillä omassa huoneessa. Lintujen touhuja talipallojen kanssa kiirehditään jo aamusta seuraamaan, ja tietoisku varpusista ja talitiaisista herätteli todellisia lintuasiantuntijoita. Espanjassa käynyt hoitaja on pitänyt Espanja-iltapäivän espanjalaisen tarjottavan kanssa ja kielen alkeitakin on opeteltu. Hola, como esta? Vanhoja naistenlehtiä vuosikymmenten takaa on myös luettu ja bongattu julkkiksia vuosien varrelta. Pullanpaisto sai suuren suosion. Keittiö Karpalo toimitti taikinan ja jauhopeukalot leipoivat tuoksuvat pullat, jotka nautittiin kylmän maidon kera. Omaisetkin ihastelivat pullantuoksuista Vanamoa. Olipa onnistumisen kokemuksia, kun lämpimät itse tehdyt pullat vedettiin uunista! Vanamo haastaa muutkin ryhmäkodit touhuun ja toimintaan karkottamaan talviväsymystä! 10 Hoitokoti Päiväkumpu

11 Tapahtumia Vapaaehtoistyössä Vuosaaressa Kuva ja teksti: Patricia Kulpakko ja Henriikka Järvenperä Haastattelimme Einari Kalliota Ahtialan ryhmäkodissa ennen hänen 166.:tta keikkaansa. Lauluharrastuksen Einari aloitti vuonna 2006 laulamalla kolme vuotta kuorossa. Sitten hän huomasi voivansa esiintyä ihmisten iloksi myös yksin, ja hän onkin käynyt laulamassa yli 30 hoitokodissa. Einari laulaa tunnettuja kappaleita CD:ltä tulevan musiikin säestyksellä. Einari viettää eläkepäiviä Vuosaaren Aurinkolahdessa. Vuosaaren yksikön Einari löysi lenkkipolkunsa varrelta: Asuin Merikorttitiellä 28 vuotta, ja yhtenä päivänä huomasin Päiväkummun kyltin. Etsin puhelinnumeron Internetistä ja otin yhteyttä. Sain kutsun esiintymään molempiin Vuosaaren yksikön ryhmäkoteihin. Taustastaan Einari paljastaa sen verran, että hän on ollut puusepän opissa ja osallistunut Linnanmäen vuoristoradankin tekoon. Hän on toiminut myös yrittäjänä. Asiakaspalvelu on ollut Einarilla lähellä sydäntä koko hänen elämänsä ajan. Hän suositteleekin lämpimästi vapaaehtoistoimintaa: Esiintyessäni huomaan, kuinka huonokuntoistenkin asukkaiden jalat alkavat tutista tutun musiikin tahtiin ja silmät aukeavat. Asukkaiden reaktioita hän pitääkin koko asian ytimenä, mikä innoittaa jatkamaan ja ilahduttamaan asukkaita yhä uudelleen. Vapaaehtoistyöntekijä Einari Kallio laulamassa syyskuussa Ahtialan ryhmä kodissa. Jos olet kiinnostunut tekemään vapaaehtoistyötä Hoitokoti Päiväkummussa, voit olla yhteydessä yksiköidemme vastaaviin hoitajiin. Itä-Pasilan yksikkö: Sanna Kylliö, puh ja Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksikkö: Tytti Lahtinen, puh Retki Silakkamarkkinoille Maarit teki kaupat komeasta suolakurkkupurkista. Jokavuotinen Silakkamarkkinat järjestettiin lokakuun alussa Kauppatorilla. Tiettävästi tapahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran jo vuonna Tapahtuma oli välillä unohdettuna, mutta 1980-luvulla se herätettiin eloon, ja siitä on tullut hyvin suosittu. Vanhusten viikon kunniaksi Vuosaaresta lähti retkikunta Kauppatorille. Ahtialasta mukana olivat Heikki, Jaakko, Maarit ja Ritva, ja Vellamosta Helena. Sateenharmaa päivä ei menoa haitannut, kun lähdimme leppoisalle kävelylle markkinahumuun. Muutamat retkeläiset olivat aikanaan asuneet Helsingissä, ja osa jopa aivan keskustassa. Esimerkiksi Heikille Kauppatori ja Silakkamarkkinat olivat tuttuja entuudestaan. Hän vitsaili haluavansa kapteeniksi satamassa olleeseen TallinkSiljan suureen matkustajalaivaan. Itse on tullut risteltyä ainakin Ruotsiin. Markkinoilla myytiin muutakin kuin kalatuotteita: Jaakko tarvitsi ja löysi itselleen uuden nahkavyön, ja Maaret osti komean purkillisen valkosipulisuolakurkkuja. Juuri ennen lähtöämme näkemämme kalakukkokoju kirvoitti Jaakon mieleen muistoja äidin ja siskon paistamista erilaisista kukoista. Takasin Vuosaaressa olimme lounasaikaan, ja mikäs sen mukavampaa kuin nauttia markkinaviikon kunniaksi merelliseksi muokatun ruokalistan herkuista. Teksti ja kuva: Sanna Repo Hoitokoti Päiväkumpu

12 Tapahtumia Ahtialan syksyinen kävelyretki Kaunis, ihana kesä meni ulkoilun merkeissä, kukkia kerätessä ja eväsretkellä. Sorsatkin saivat osansa eväistä. Värikäs, lämmin syksy oli mukavaa jatkoa aurinkoiselle kesälle, ja olemme saaneet nauttia ruskan väreistä pitkään. Väreistä nautitaan myös sisätiloissa mm. kauneudenhoitotuokioiden muodossa. Tässä väriä saavat kynnet. Terveisiä Ainolan iloisilta asukkailta ja hoitajilta! Teksti: Shillan Ahmadi Kuva: Anna Dammert Kauniina syysaamuna pakkasimme Jaffapullot mukaan, puimme lämmintä päälle ja lähdimme ulos neljän asukkaan ja neljän hoitajan kanssa. Vuosaaren ryhmäkodin vieressä on pieni tie, joka johtaa erään asukkaan entiselle kotitalolle. Otimme hänen entisen postilaatikkonsa kääntöpaikaksemme, ja lähdimme kävelemään aurinkoisessa syyssäässä. Kauniit ruskaiset puut koristivat tien reunoja ja aurinko lämmitti hieman. Ainot sekä Maaret ja Tuulikki olivat mukana matkassamme ja nämä asukkaat olivatkin oikein mielissään syysretkestä. Toinen Aino totesi, että kirpeä ilma tuntuu poskissa asti ja toinen Aino ihasteli kaunista ruskaa ja kertoi, että tällainen retki piristää kummasti mieltä. Jaffa maistui asukkaille taukopaikalla, jossa hoitajamme Hissu lauloi asukkaiden kanssa muutaman syyslaulun. Teksti: Henriikka Järvenperä Kuva: Hissu Vallila Tanssin taikaa Teksti: Sanna Repo Kuva: Monika Hartl Tanssiryhmä Zodiakin tanssijat kävivät esiintymässä lokakuussa Länsi-Pasilan yksikön asukkaille. Esityksensä lomassa, rauhallisen musiikin tahdissa, tanssijat ottivat yleisön mukaan huivitanssiin, jossa esiintyjä antoi huivinsa toisen pään istuvan asukkaan käteen, ja tanssi itse huivin toisessa päässä. Ne, jotka eivät kyenneet huiviin tarttumaan, vietiin musiikkiin hellillä käsikosketuksilla. Rauhoittava musiikki, tanssijoiden lämpöä ja empatiaa huokuva liikekieli sekä yleisön halu osallistua tekivät kokonaisuudesta kauniin ja liikuttavan. Liikuntarajoitteisimmatkin asukkaat osallistuivat esitykseen - hymyillään. Liikutumme joka kerta itsekin esiintyessämme, kertoo Gabriella Aldana-Kekoni, jonka ohjaama senioritanssiryhmä kiertää hoiva- ja palvelukodeissa. 12 Hoitokoti Päiväkumpu

13 Tapahtumia Vuosaaren yksikön ryhmäkoti Vellamon asukkaalla Millalla (Milda) on tärkeä osa ryhmäkodin päivittäisissä rutiineissa. Hän on ottanut tehtäväkseen puhtaitten astioitten laittamisen paikoilleen astiakaappiin. Milla tarkkailee milloin keittiöstä on tullut puhtaita astioita kuljetusvaunuun, kuljettaa kärryn kaapille ja tietää tarkalleen astioitten oikean paikan. Hän kokee askareensa hyvin tärkeäksi, ja saattaa pahoittaa mielensä, mikäli joku on epähuomiossa jo tehnyt asian! Teksti ja kuva: Sanna Repo Aurinkoinen sää suosi tänä kesänä, ja Vipulankin kesäretki suuntautui meren rannalle upeisiin maisemiin. Kuva ja teksti: Vipula Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen. Ilmattaresta tehtiin kesällä retki aurinkoiseen Aurinkolahteen Vuosaareen. Reissussa oltiin suurella porukalla, kuvassa osa retkiväestä. Rantabulevardin maisemien ihastelun jälkeen maistui herkullinen kalakeitto Kahvila Kampelassa ja jälkiruuaksi nautittiin muhevat pannukakut. Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ilmatar Hyödynnä kotitalousvähennys! Kysy palveluistamme lisää puh tai käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi Kotisairaanhoito Lääkäripalvelut Kotihoiva Kotihoidon tukipalvelut Omaishoitajan lomitus Lapsiperheiden kotipalvelu Hoitokoti Päiväkumpu

14 Tapahtumia Ahtialan kesäretki Villa Ullakseen Teksti ja kuva: Henriikka Järvenperä Lähdimme Ahtialan ryhmäkodin kanssa kesäretkelle kahvila Villa Ullakseen. Retken idea lähti meillä asukkaille lauluryhmää pitävältä Anneli Kammoselta, joka myös itse osallistui retkelle. Villa Ullas on idyllinen kahvila, joka sijaitsee Vuosaaressa kauniissa Ullaksen puistossa Kallahden uimarannan kupeessa. Kahvila on 1700-luvulla rakennettu kalastajamökki, joka toimii nuorten työharjoit telupaikkana. Nuoret ovat osallistuneet itse peruskorjaukseen ja työskentelevät kahvilassa. Rakennus on museoviraston suojelema. Lyhyt menomatka sujui kahdella taksilla viiden asukkaan ja kolmen hoitajan kanssa. Perille tultuamme ihastelimme ensin kauniita merimaisemia ja kävelimme läheiselle laiturille nauttimaan kesätuulesta. Kahvilassa istuimme kauniille ulkoterassille ja teimme pullatilauksen. Ihanat vastaleivotut korvapuustit ja Ullaspulla-nimellä kulkevat rahkapullat maistuivat kahvin kanssa taivaallisilta. Makeanhammasta jäi vielä kolottamaan ja haimme jokaiselle asukkaalle jäätelötötteröt. Tuulinen sää teki meille kuitenkin tepposet, kun yhtäkkiä tuuli tempaisi päivänvarjon kahvilan katolle. Rohkea hoitajamme lupautui hakemaan päivänvarjon katolta, mutta kahvilan henkilökunta ehti ensin kiipeämään katolle. Olisimme mielellämme kuvanneet myös hoitajamme urotyön. Retkestä jäi jokaiselle osallistujalle oikein hyvä mieli. Anneli Kammonen (toinen oik.) kainalossaan Ahtialan iloiset kesäretkeilijät Vanamosta tehtiin kesällä retki Cafe Ursulaan, jossa ihasteltiin merimaisemia ja nautittiin kahvilan herkuista. Toinen retki suuntautui Kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa nautittiin mm. upeista kasveista. Kuvat: Vapaaehtoistyöntekijä Ritva 14 Hoitokoti Päiväkumpu

15 Tapahtumia Länsi-Pasilan yksikön ryhmäkoti Ilmattaressa oli syksyllä jo kevät mielessä. Kävimme parin asukkaan kanssa kaupungilla ostamassa kukkasipuleita, ja asukkaat saivat istuttaa sipulit ruukkuihin. Mikäli kylvöt onnistuivat, saamme keväällä ihastella muun muassa tulppaaneita! Teksti ja kuva: Sanna Repo Vuosaaren keväinen risteily Vuosaaren ryhmäkodit Ahtiala ja Vellamo tekivät jo perinteeksi muodostuneen yhteisen kevätretken. Matka sujui ensin tunnelmallisesti yhteistakseilla Hakaniemeen. Toinen takseista oli karaoketaksi, ja laulu raikui koko matkan. Hakaniemessä astuimme Norsö-laivaan. Laivalla maistui makkara ja salaatti kauniita maisemia katsellessa. Jälkiruoaksi oli hyvät pullakahvit ja mansikoita. Elävää musiikkia saimme nauttia, kun Ahtialan asukas Matti soitti haitaria ja Vellamon asukas Markku esitti itse tekemiään lauluja. Risteily päättyi Aurinkolahden rantaan. Risteilyllä tunnelma oli lämmin ja iloinen ja asukkaat, omaiset ja hoitajat pitivät retkeä hyvin onnistuneena. Teksti: Patricia Kulpakko Kuva: Ahtiala Tanssia ja taikatemppuja Kullervossa Kullervossa vietettiin ikimuistoiset Ilkkaasukkaan 50-vuotisjuhlat Päivänsankarille pidettiin kaunis puhe ja sen jälkeen juhlat jatkuivat tanssien merkeissä heleääänisen naissolistin, Aino Wikstenin, säestyksellä. Juhlaväkeä oli kokoontunut Itä-Pasilan yksikön eri kerroksista toivottamaan onnea päivänsankarille. Ilkan omaisiakin oli saapunut paikalle päivänsankaria ilahduttamaan ja onnittelemaan. Lahjaksi Ilkka sai toivomansa CDsoittimen ja mieleistä musiikkia, jota voi kuunnella omassa huoneessaan. Tarjoilut olivat kaikkien mieleen: täytekakkua, piirakkaa ja kahvia omasta keittiö Karpalosta. Juhlat jatkuivat vielä viikon päästä , kun Ilkan ystävä järjesti Kullervoon taikashow n. Taikuri Toni Hellström saapui hauskuuttamaan mm. kortti- ja narutempuillaan Itä-Pasilan yksikön asukkaita. Taikuri Toni sai asukkaat ja henkilökunnan vaistot koetuksille ja tuotti huikaisevia taikaelämyksiä esityksellään. Ilkkakin pääsi mukaan avustajaksi esitykseen. Noin tunnin mittainen esitys päättyi raikuviin aplodeihin. Teksti: Timo Pylkkönen Kuva: Tuija Suomalainen Hoitokoti Päiväkumpu

16 Kotipolun asukkaat arjessa mukana Teksti: Laura Pasanen Kuvat: Kotipolun ryhmäkoti Kotipolun ryhmäkodin asukkaat ovat kehitysvammaisia. He ovat aktiivisesti mukana lähes kaikissa ryhmäkodin arjen toimissa. Kukin siivoaa oman huoneensa itse kerran viikossa ja pesee ja ripustaa kuivumaan omat pyykkinsä nimettynä pyykkipäivänä. Ohjaaja on tarvittaessa mukana neuvomassa. Ryhmäkodin yläkerrassa on kolmella asukkaalla oma huoneisto. He huolehtivat oman huoneensa siivouksen lisäksi itse myös huoneiston yleisten tilojen siisteydestä. Omatoimisuuden tukemista henkilökohtaisilla tavoitteilla Yksi tärkeimpiä tavoitteita Kotipolulla on asukkaiden omatoimisuuden tukeminen. Tarvittaessa uusia asioita opetellaan kädestä pitäen niin kauan, kunnes asukas osaa tehdä ne itse lähtien maitopurkin avaamisesta aina pyykinpesukoneen käyttöön asti. Kun yksi asia on opittu, lähdetään opettelemaan uutta asiaa. Jokaisella asukkaalla on omat henkilökohtaiset tavoitteet ja jokainen tarvitsee tukea omalla tavallaan. Asioiden tekeminen itse ja uusien asioiden opettelu ovat tärkeitä asioita Kotipolulla. Ruokalistaa suunnitellaan yhdessä Jokaisella asukkaalla on vuoroviikoin keittiövuoro ryhmäkodissa. Keittiövuorossa oleva asukas avustaa ohjaajaa kattamalla pöydän, keittämällä kahvit, tyhjentämällä tiskikoneen, viemällä roskat ulos sekä laittamalla aamu- ja iltapalan valmiiksi pöytään. Ruoka tehdään Kotipolulla itse ja ruuanlaitosta kiinnostuneet asukkaat ovat silloin tällöin avustamassa ruuanlaitossa. Sirkka Saarni haluaa usein olla mukana perunankuorimisessa. Asukkaat osallistuvat myös välillä ruokalistan suunnitteluun. Ohjaaja kysyy tällöin jokaiselta asukkaalta, mitä hän toivoisi ruuaksi ja toiveruuat laitetaan listaan. Kestosuosikkeja ovat uunimakkara ja muusi, makaronilaatikko, hernekeitto sekä maksalaatikko. Pesosen Arin mielestä keittiövuorossa parasta on pöydän kattaminen, Allan Rosbäck pitää erityisesti ruuanlaitosta. Saunomista ja Salattuja elämiä Omat hetket ohjaajan kanssa ovat tärkeitä asukkaille. Tällöin voi rauhassa kertoa niin päivän iloiset ja polttavat puheenaiheet kuin murheetkin. Osa asukkaista pitää kovasti saunomisesta. Ohjaajakin on välillä mukana löylyä heittämässä ja saunomassa. Kotipolulla on hyvä ja vahva yhteishenki, ja yhdessä ollaan paljon. Yhdessä pidetään mm. elokuvailtoja eli katsotaan asukkaiden valitsemia elokuvia ja juodaan mehua ja herkutellaan poppareilla. Myös television katsominen ja erityisesti Salatut elämät ja Tartu mikkiin ovat huipputärkeitä. Kuvassa vas. ylh. Jussi Ratia, oik. ylh. Timo Jäppinen ja viereisellä sivulla Sirkka Saarni. 16 Hoitokoti Päiväkumpu

17 Tapahtumia Facebookkailua Kotipolulla Tietotekniikka ei ole vieras asia Kotipolun ryhmäkodin asukkaiden keskuudessa, ja erityisesti Facebook on suosittu. Jussi ja Allan ovat innokkaita Facebookin käyttäjiä. Allanilla on ollut Facebook-profiili jo pitkään ja hän kertoo käyvänsä siellä päivittäin. Hän pitää Facebookin avulla yhteyttä kavereihinsa ja serkkuihinsa, joita muuten tapaa harvemmin. Jussi kertoo löytäneensä Facebookin vähän aikaa sitten ja tehneensä oman profiilinsa Allanin avustuksella. Hän kertoo käyvänsä Facebookissa muutaman kerran viikossa. Kiva käydä katsomassa, onko tullut uusia kaveripyyntöjä, Jussi kertoo. Salattujen elämien Facebook-sivut ovat tutut molemmille. Teksti: Airi Järvinen Ahtialan Halloween-naamiaiset Ahtiala koristeltiin Halloween-teeman mukaisesti järjestettyihin naamiaisiin. Yökkömme kaiversi oikean kurpitsan koristeeksi, ja tunnelmaa toivat erilaiset koristeet, tummat verhot ja lyhdyt. Tarjolla oli paljon herkkuja ja musiikki soi tauotta. Tarjolla oli vihreää boolia, makeisia, juustosnackseja sekä hoitajan tekemiä Halloween-muffinsseja. Suurin osa asukkaista oli pukeutunut jollain tavalla naamiaisiin. Pirskeissä nähtiin mm. Prinsessa Ruusunen, Lumikuningatar, lisko, Punahilkka, Rouva Kurpitsa ja pikkuprinsessa, ja ryhmäkotivastaavamme ihastutti koko päivän vanhanaikaisessa sairaanhoitaja-asussa ja korkokengissä. Tunnelma oli iloinen ja kotoisa. Osa asukkaista ei ollut kuullutkaan Halloween-juhlista, mutta he ottivat juhlat vastaan avoimin mielin. Teksti: Patricia Kulpakko ja Henriikka Järvenperä Kuva: Ahtiala Vuosaaren yksikköön saatiin syksyllä esiintyjävieras Kotipolun ryhmäkodista, kun Jussi-asukas kävi musisoimassa asukkaille ja paikalla olleille omaisille. Kiitos Jussi mukavasta esityksestä! Teksti: Paula Malmberg Kuva: Ahtiala Hoitokoti Päiväkumpu

18 Yhtenä osana syksyn 2013 ulkoista auditointia oli johtoryhmän auditointi. Kuvassa osa Hoitokoti Päiväkummun johtoryhmää sekä auditoija Sinikka Autere-Welling (3. vas.). Laadunhallinta on apuväline koko yhteisölle Onko työpaikalla sovitut, selkeät toimintaperiaatteet ja pelisäännöt sekä systemaattiset menettelykuvaukset, joita kaikki työntekijät noudattavat ja joiden paikkansapitävyyden he voivat tarkistaa tarvittaessa? Teksti: Sinikka Autere-Welling, Contract Auditor, DNV ja Osmo Flink, Sales and Marketing Manager, DNV Kuva: Paula Malmberg Laadunhallintajärjestelmän, varsinkin laatupolitiikan, vastuiden ja valtuuksien sekä prosessien kuvausten avulla organisaation johto hallitsee toiminnan kokonaisuuden ja osoittaa työntekijöiden toiminnalle suunnan ja tarkoituksen. Systemaattisen, toimintajärjestelmään perustuvan toiminnan avulla henkilökunnan työpäivä sujuu ilman informaatiokatkoksia ja virheiden korjailua tai päällekkäisiä työtehtäviä. Työ ei perustu pelkästään rutiineihin ja reagointiin ongelmatilanteissa. Kun laadunhallintajärjestelmä ohjaa sekä johdon, esimiesten että kaikkien työntekijöiden toimintaa, varmistetaan sillä asiakastyytyväisyys, se auttaa uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, luo vankan perustan kehittämistoiminnalle, työntekijöiden innostus oman työn kehittämiseen lisääntyy, organisaation imago nousee, kilpailukyky lisääntyy ja tuottavuus paranee. Arviointi selkeyttää tavoitteita Laadun kehittämiseen organisaatiolla on mahdollisuus valita viitekehys erilaisten laatutyökalujen joukosta. Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ISO 9001:2008 standardin vaatimusten mukaan luo kivijalan tulevien vuosien laadun jatkuvalle parantamiselle. Kun organisaatio on dokumentoinut toimintajärjestelmän, se soveltaa sitä käytännön toiminnassaan. Monet organisaatiot jäävät tähän kehitysvaiheeseen taloudellisista säästöistä johtuen varsinkin, kun paineita maksavien asiakkaiden ja yhteiskunnan taholta kolmannen osapuolen arviointiin tai kirjalliseen todistukseen laadun tasosta ei saa. Ulkoisen arvioinnin avulla organisaatiossa usein huomataan, että ei ollakaan vielä aivan valmiita laadun kehittämisessä. Ulkopuolisen toimittaman arvioinnin merkitys organisaatiolle on löytää kehittämiskohteita käytännön toiminnalle hyvässä yhteistyössä heidän kanssaan. Tavoitteena on jokaisen 18 Hoitokoti Päiväkumpu

19 Vuoden 2013 uudelleensertifiointiarviointi Osaavaa ja sitoutunutta työskentelyä asukkaiden parhaaksi Hoitokoti Päiväkummun toiminta on sertifioitu ISO 9001:2008 standardin mukaisesti, ja vuosittaisessa ulkoisessa auditoinnissa, joka tehtiin tänä vuonna lokakuussa, oli standardin vaatimustenmukaisuuden lisäksi painopistealueena viestinnän ja tiedonkulun kehittäminen. Auditoijan liiketoiminnan muutosten myötä uudeksi yhteistyökumppaniksi vaihtui DNV (Det Norske Veritas) ja pääarvioijana toimi kokenut auditoija ja hoitoalan monipuolinen osaaja Sinikka Autere- Welling. Toiminnan sertifiointi on osoitus asiakkaille, henkilökunnalle ja sidosryhmille pitkäjänteisestä jatkuvasta kehittämistyöstä. Käytämme sähköistä toiminnanohjausjärjestelmää palveluidemme ydin- ja tukiprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja edelleen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä johtamiseen asukkaidemme parhaaksi. DNV:n ulkoisessa auditoinnissa todettiin viisi lievää poikkeamaa ja kolme parannusehdotusta. Auditoinnin yhteenvedon positiivisissa havainnoissa mainitaan mm. sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, prosessien systemaattinen ja perusteellinen kuvaus sisältäen vuorovaikutussuhteet sekä Elämänilon hoitofilosofian näkyminen arjessa. Henkilökunnan käytössä oleva Sisu - sisäinen auditointijärjestelmä, johon kirjataan päivittäiset (esim. lääkepoikkeamat), kuukausittaiset ja vuosittaiset auditoinnit, sai myös kiitosta ja huomion mm. läheltä piti -tilanteiden kirjaamisen mahdollisuudesta. Johtoryhmän auditoinnin lisäksi kohteena oli Itä-Pasilan yksikkö, jonka henkilökunnan ja esimiesten todettiin työskentelevän sitoutuneesti asukkaiden parhaaksi. Hoitotyön kirjaaminen ja hoitosuunnitelmat toteutuivat Elämisen toiminnot -hoitotyömallin mukaisesti. Henkilökunta käytti osaavasti hyväksi tietotekniikkaa ja sähköistä toiminnanohjausjärjestelmäämme. Ulkoisen auditoinnin lievät poikkeamat sisältävät tarkistuksia asiakirjahallinnan dokumentointiin, johdon katselmuksiin ja vuosittaisen sisäisen auditoinnin käytäntöihin. Laatutyön ydinasia on muistaa, että emme tule koskaan valmiiksi, vaan aina tarvitaan systemaattista tavoitteiden, mittareiden ja toimintatapojen uudelleenarviointia sekä toimintaohjeiden ja kuvausten päivittämistä. Toiminnan laatu syntyy jokaisen työntekijän osuudesta, ja kokonaisuus muodostaa asukkaille Elämänilon hoitofilosofian mukaiset palvelut. Teksti: Jaana Sulkava ulkoisen arvioinnin jälkeen olla lähempänä organisaation keskeisiä strategisia ja operatiivisia tavoitteita. Sertifioinnilla painopiste haltuun DNV Certification on Det Norske Veritas säätiön täysin omistama tytäryhtiö. DNV:n tavoitteena on elämän, omaisuuden ja ympäristön turvaaminen. Tähän tavoitteeseen perustuen DNV toimii monilla toimialoilla puolueettomana ja riippumattomana kolmantena osapuolena. DNV:n toimialoihin kuuluvat laivaliiketoiminta (etupäässä luokitus), energiatoimiala ja sertifiointitoiminta. Sertifiointitoiminnassa DNV on eräs maailman johtavista sertifiointilaitoksista ja on myöntänyt globaalisti noin sertifikaattia. Myös Suomessa DNV on markkinajohtaja. DNV:n sertifiointitoiminnassa halutaan ottaa huomioon asiakas ja asiakkaan liiketoiminta. Tästä syystä DNV on kehittänyt Risk Based Certification -menettelyn. Menettelyn tarkoituksena on antaa asiakkaalle mahdollisuus vaikuttaa sertifioinnin sisältöön niin, että vaatimustenmukaisuuden lisäksi arvioinnin aikana kiinnitetään huomiota asiakkaan kanssa yhdessä sovittuun painopisteeseen. Tavoitteena on ensin yhdessä asiakkaan kanssa sopia, mikä on arvioinnille sopiva painopiste. Painopiste on hyvä valita niin, että sitä pystyy arvioimaan mahdollisimman monessa prosessin osassa/ toiminnossa. Arvioinnin aikana tehtyjen havaintojen perusteella pääarvioija tekee johtopäätelmät painopisteen hallinnasta. Tuloksena asiakas saa vaatimustenmukaisuuden lisäksi tietoa yhdessä sovitun painopisteen hallinnasta. Aikaa uudistuksille Myös standardit muuttuvat ja kehittyvät. ISO 9001 on päivittymässä todennäköisesti vuoden 2015 aikana. Uudistettu standardi tulee noudattamaan ISO:n HLS (High Level Structure) rakennetta. Standardiin tulee huomattava määrä muutoksia, joista huomattavimmat liittyvät organisaation toimintaan yhteiskunnassa. Organisaation tulee mm. tunnistaa konteksti, jossa se toimii, toiminnan tarkoitus ja olennaisten sidosryhmien vaatimukset. Koska muutokset tulevat voimaan uuden standardin julkaisun aikaan, sekä lisäksi standardin käyttöönotolle tulee siirtymäaika (todennäköisesti kolme vuotta), antaa se asiakkaalle mahdollisuuden uudistaa järjestelmänsä vastaamaan uutta standardia riittävän pitkällä aikajänteellä. DNV on aloittanut auditoijiensa koulutuksen uuden standardin vaatimuksiin ja lisäksi järjestämme avoimia koulutuksia mm standardimuutoksiin liittyen. Olemme myös uudistamassa Risk Based Certification -menettelymme (lisätietoja New Risk Based Certification) niin, että se tulee entistä enemmän tukemaan uudistuvia standardeja ja enenevässä määrin nousevia vaatimuksia entistä vastuullisemman toiminnan puolesta. Hoitokoti Päiväkumpu

20 Elämä opettaa Kun hoitajasta tulee hoidettava Olen aina ihaillut ihmiselle annettua elämän lahjaa, kehon kykyä korjata itseään, mahdollisuuttani toimia normaalissa arjessa ja olen arvostanut montaa itsestään selvää toimintoa. Siihen on vaikuttanut työskentelyni sairaanhoitajana 14 vuoden ajan. Hoitajan ammatissa kun kohtaa monia ihmisen terveydelle tulevia esteitä vauvasta vaariin. Teksti: Henna Kastikainen Kuvat: Henna Kastikaisen kotialbumi Työskentelen Hoitokoti Päiväkummussa ryhmäkotivastaavana ryhmäkoti Väinölässä, josta olen hoitovapaalla hoitamassa 1,5-vuotiasta poikaani Eemeliä. Viime elokuussa sairastuin vakavasti. Oireet alkoivat dramaattisesti voimakkaalla jalkasäryllä, joka viikossa muuttui jalkojen tunnottomuudeksi ja eteni ratsupaikkahalvaukseksi. Töölön päivystyksessä otetuissa magneettikuvissa löytyi myeliitti eli tulehdusta selkänikamien alueella. Tutkimukset jatkuivat Meilahden neurologisella osastolla, jossa kuntoni romahti entisestään. Kahdessa viikossa olin keskivartalosta alapäin halvaantunut vuodepotilas, jolla oli lisäksi käsien toiminnan heikkoutta sekä kasvohermohalvaus. Neurologisten sairauksien diagnosointi on vaativaa ja hidasta. Tulehduksen aiheuttaja olisi voinut olla jokin bakteeri, virus tai autoimmuunisairaus, ja laboratoriovastausten odottaminen tuntui tuskastuttavan pitkältä, kun samalla mielessäni punnitsin erilaisia vaihtoehtoja. Maailma tuntui kaatuvan päivänä, jolloin varmuuden vuoksi aloitettu antibiootti- ja viruslääketiputus lopetettiin ja ymmärsin kyseessä olevan autoimmuunisairauden. Kuulin sairastavani harvinaista neurosarkoidoosia, johon Suomessa vuosittain sairastuu ihmistä. Sarkoidoosissa elimistö muodostaa tuntemattomasta syystä tulehdussolukertymiä eli granuloomia johonkin elimeen. Minulla löytyi granuloomia keskushermostossa selkäytimestä, aivokalvoilta ja aivohermojuurista. Lääkitykseksi aloitettiin kortisoni ja oireet alkoivat hitaasti lievittyä ja pääsin kuntoutusjaksolle Laakson sairaalaan. Pelottavat ensiaskeleet Uuteen rooliin siirtyminen ei ollut minulle helppoa; auttajasta autettavaksi, hoitajasta hoidettavaksi. Potilaan roolissa kohtasin monenlaisia pelkoja, joita en terveenä olisi osannut kuvitellakaan. Alkuvaiheen epätietoisuus omasta sairaudesta oli varmasti pelottavinta. Vaikka kahden viikon tutkimusten jälkeen sain tietää sairastavani neurosarkoidoosia, oli helpottavaa kuulla oireiden aiheuttajalle syy siitäkin huolimatta, että sairaus tulee olemaan elimistössäni lopun elämää. Pystyin aloittamaan ajatuksen työstämistä itsestäni sairaana ja sain kuulla tietoa sairaudesta, johon en ollut työurallani törmännyt. Kun lääkehoitona aloitettu kortisoni alkoi lievittää oireita, kuntoutumisessa tuli uusia pelkoja. Yllättävän pelottavaa oli luopua vuoteesta ja lähteä liikkeelle pyörätuolilla ihmisten ilmoille. Oli pelottavaa nousta seisomaan ja aloittaa kävelyharjoitukset Eva-telineellä, kun alavartalossani oli laajoja tuntopuutoksia ja heikkoutta eikä käsky aivoista liikutettavaan rajaan kulkeutunut. Totesin usein fysioterapeutille kuinka ihanaa olisi ottaa edes yksi askel ilman valtavaa keskittymistä ja ponnistelua. Potilaan roolissa kohtasin monenlaisia pelkoja, joita en terveenä olisi osannut kuvitellakaan. 20 Hoitokoti Päiväkumpu

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hyvällä mielellä kotona. Päiväkummun Kotihoito

Hyvällä mielellä kotona. Päiväkummun Kotihoito Hyvällä mielellä kotona Päiväkummun Kotihoito Päiväkummun Kotihoito Tarjoamme pääkaupunkiseudun koteihin lyhyt- ja pitkäaikaisia palveluja ikääntyneille, pitkäaikaissairaille, omaishoitajille, vammautuneille,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016. Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Digiloikka -työryhmä Seinäjoki 2.6.2016 Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja Fysiogeriatria Johtava geriatrisen fysioterapian ja kokonaisvaltaisen kuntoutuksen asiantuntija yli 35 vuoden kokemuksella. VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot