gasumin vuosi 2014 PUHTAASTI LUONNONKAASULLA GASUM.FI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "gasumin vuosi 2014 PUHTAASTI LUONNONKAASULLA GASUM.FI"

Transkriptio

1 Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiö kehittää suomalaista ja pohjoismaista energiainfrastruktuuria panostamalla nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintaan, biokaasuliiketoimintaan ja liikennepalveluihin. Gasum on johtava biokaasun tarjoaja Suomessa. Yhtiö syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta. Yhtiö osti enemmistöomistajuuden norjalaisen Skangassin LNGliiketoiminnasta toukokuussa Skangass jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden hyödyntämistä entistä laajemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasumissa työskentelee reilut 300 henkeä. Liikevaihto vuonna 2014 oli 1,1 mrd. euroa. PUHTAASTI LUONNONKAASULLA GASUM.FI gasumin vuosi 2014

2 SISÄLLYS 6 Muutosta tukee uusi strategiamme GASUMIN TOIMIPISTEET 1 2 ESPOO Gasum Oy Pääkonttori PL 21 Miestentie Espoo Asiakaspalvelu HELSINKI SKANGASSIN TOIMIPISTEET 1 2 TANANGER Skangass AS Kontinentalvegen 31 N-4056 Tananger Norja Asiakaspalvelu ESPOO Julkaisutiedot 3 Gasum lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Gasum vuonna Vuoden merkittävimmät tapahtumat 10 Strategia 12 Liiketoiminta-alueet 14 Energiakauppa Gasum osti enemmistön Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta 14 Gasumin liiketoiminnot HYVINKÄÄ IMATRA KOTKA KOUVOLA LOHJA MÄNTSÄLÄ TAMPERE GÖTEBORG, RUOTSI LYSEKIL, RUOTSI ØRA, NORJA RUOTSI SUOMI Biokaasu- ja liikenneratkaisut 18 LNG 20 Energiapalvelut 24 Siirtopalvelut 26 Yritysvastuu 28 Innovaatiot ja tulevaisuus 30 Toimijana yhteiskunnassa 32 Vastuullinen työnantaja 34 Toimitusvarmuus ja turvallisuus 36 Arvoketju ja ympäristö Edistämme kestävää kehitystä 32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallis tumme energia politiikkaan 1 NORJA Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto 40 Toimipisteet ja luonnonkaasu Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014

3 JULKAISUTIEDOT SISÄLLYS Julkaisutiedot 3 Gasum lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Gasum vuonna Vuoden merkittävimmät tapahtumat 10 Strategia 12 Liiketoiminta-alueet 14 Energiakauppa 15 Biokaasu- ja liikenneratkaisut 18 LNG 20 Energiapalvelut 24 Siirtopalvelut 26 Yritysvastuu 28 Innovaatiot ja tulevaisuus 30 Toimijana yhteiskunnassa 32 Vastuullinen työnantaja 34 Toimitusvarmuus ja turvallisuus 36 Arvoketju ja ympäristö Gasum osti enemmistön Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta 28 6 Muutosta tukee uusi strategiamme 14 Gasumin liiketoiminnot Edistämme kestävää kehitystä 32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallis tumme energiapolitiikkaan GASUMIN VUOSI 2014 Julkaisija Gasum Oy PL 21, Miestentie Espoo Päätoimittaja Anna Ailio Toimitus ja taitto Miltton Oy Kuvat Tomi Parkkonen Petteri Vilkki Gasum Oy Getty Images Gorilla istockphoto Shutterstock MCI Press Painos kpl Painopaikka Lönnberg, Helsinki Paperi Kansi Cocoon Offset 300 g/m 2 Sisäsivut Cocoon Offset 120 g/m 2 Osoitelähde Gasumin asiakasja sidosryhmärekisteri Maakaasua 40 vuotta Suomeen Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sai käyttöönsä uuden energian lähteen, maakaasun. Sitä käytetään nykyään kotitalouksien, teollisuuden, sähkön- ja lämmöntuotannon lähteenä sekä maa- ja meriliikenteen poltto aineena. Nestey tetty maakaasu (LNG) voidaan toimittaa myös kaasuverkoston ulkopuo lelle. LNG:n odotetaankin avaavan uusia mahdolli suuksia Suomen kaasu markkinoiden kehittämiselle. Maakaasun 40-vuotisen historian lisäksi vuonna 2014 on juhlittu 20-vuotiasta Gasumia. Aikoinaan Nesteen maakaasuyksiköksi syntynyt Gasum on nykyään 75-prosentti sesti valtion omistama yhtiö. Maakaasun lisäksi Suomen kaasuputkistossa kulkee nyt myös kotimainen ja uusiutuva biokaasu. Julkaisusta löydät myös muut Gasumin vuoden 2014 merkittävät tapahtumat. Vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi sekä yhtiön verkkosivuilta että painotuotteena. Tilinpäätös ja yritysvastuu raporttimme löytyvät verkosta suomeksi ja englanniksi. Siirryimme talous raportoinnissamme noudattamaan IFRS-standardeja, ja yritysvastuuraportissa otettiin käyttöön Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeisto. Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto 40 Toimipisteet ja luonnonkaasu Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014 LUE LISÄÄ GASUMIN VUOSI

4 GASUM LYHYESTI GASUM LYHYESTI Gasum Puhtaasti luonnonkaasulla Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiöllä on kaasuputkiverkosto, biokaasulaitoksia ja LNG-tuotantolaitoksia sekä LNG-terminaalihankkeita ja terminaaleja Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhtiössä työskentelee noin 300 henkeä. Liiketoiminnot Suomen valtio nousi Gasumin enemmistöomistajaksi ostamalla Fortum Oyj:n 31 prosentin ja E.ONin 20 prosentin omistusosuudet yhtiöstä. Suomen valtion omistusosuus Gasumissa ennen osakekauppojen toteutumista oli 24 prosenttia. Valtioneuvoston kanslia siirsi omistuksessaan olevat osakkeet omistus järjestelyn toteuttamista varten perustettuun valtion omistamaan Gasonia Oy:hyn. Järjestelyn jälkeen Suomen valtio omistaa 75 prosenttia, joista Gasonia omistaa 48,5 prosenttia ja Huoltovarmuuskeskus 26,5 prosenttia. OAO Gaz prom omistaa Gasumista 25 prosenttia. "Kehitämme aktiivisesti LNG- ja biokaasuinfrastruktuuria sekä -tuotantoa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jolloin pystymme tarjoamaan entistä kilpailukykyisempää energiaa asiakkaidemme tarpeisiin", sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Suomen valtio enemmistöomistajaksi 75 % Suomen valtio GASUMIN OMISTUS 25 % OAO Gazprom Omistajat ovat sitoutuneet Gasumin strategiaan ja yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen. ENERGIA KAUPPA LNG ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT GASUM-KONSERNIN ORGANISAATIO LIIKEVAIHTO 2014 Toimitusketju Kunnossapito Jarko Alanko Projektipalvelut, HSEQ Ari Suomilammi milj. eur TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI Kaasuinfrastruktuurin moni puolistaminen ja aktiivinen kehittäminen sekä kilpailukykyinen kaasun tarjonta. SIIRTO JA JAKELU Kaasun siirto ja jakelu toimitus varmasti ja turvallisesti asiakas huomioiden. Päästöjä vähentävät ratkaisut. KÄYTTÖ Monipuolinen maa- ja biokaasun käyttö energian tuotannossa, teollisuudessa, kotitalouksissa sekä maa- ja meriliikenteessä. Strategia, yhteiskuntasuhteet Sari Siitonen Viestintä, markkinointi Olga Väisänen Lakiasiat, HR Kristiina Vuori Talous Jussi Teijonsalo ENERGIA KAUPPA Aleksei Novitsky LNG Tor Morten Osmundsen TOIMITUSJOHTAJA Johanna Lamminen ENERGIA PALVELUT Jarko Alanko SIIRTO PALVELUT Ari Suomilammi Kaasupörssi Pekka Karinen LIIKEVOITTO ,1 milj. eur 4 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS MUUTOS JATKUU UUDELLA VAIHTEELLA Yhtiömme merkittävät panostukset ja nopeasti etenevät LNG-investoinnit kaasuputkiverkoston ulkopuolisille markkinoille toimivat uuden kasvun ajureina vuonna Vaikka maakaasun käyttö viime vuonna väheni merkittävästi, LNG:n ja biokaasun volyymit kasvoivat. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme kilpailu kykyisen energian ja teemme töitä sen eteen jatkuvasti. Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kohtuuhintaista energiaa, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Maakaasun hiilidioksidi- ja lähipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaja ilmastotiekartassa 2050 maakaasulla on merkittävä rooli. Kaasun hintakilpailukyky on ollut viime vuosina heikko muihin polttoaineisiin, kuten kivihiileen nähden. Tähän ovat vaikuttaneet useat eri tekijät kuten verotus sekä alhainen päästöjen ja sähkön hinta. Lämmöntuotannon polttoaineiden veromuutos heikensi maakaasun kilpailukykyä suhteessa muihin polttoaineisiin vuonna Veronkorotus toteutettiin portaittain vuosina 2011, 2013 ja Veronkorotuksen yhteydessä valtioneuvosto lupasi seurata maakaasun kilpailuasetelman kehittymistä ja verouudistuksen vaikutuksia. Tänä aikana kaasun kulutus on laskenut suurissa kaupungeissa lähes 8 TWh. Toisaalta kiinteiden polttoaineiden kulutus on noussut 6 TWh, jonka seurauksena muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Lahden energian tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2014 noin miljoona tonnia (n. 20 %) korke ammat kuin vuonna Määrä vastaa noin 2,7 prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hintakilpailukyvyn palauttaminen on välttämätöntä, jotta kaasun kulutus kasvaisi ja kaasu saataisiin takaisin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon suositumpien polttoaineiden joukkoon. Olemme käynnistäneet hankintasopimuksen mukaisesti hintaneuvottelut Gazprom Exportin kanssa. LNG-liiketoiminnassa etenimme isoin askelin Skangass-yrityskaupan myötä kehitämme Pohjoismaista LNG-markkinaa palvelemaan alueen teollisuutta, merenkulkua ja raskasta liikennettä. Gasumin perinteisen markkina-alueen laajentaminen takaa suuremman hankinnan ja toimivamman logistiikan, jolloin voimme toimittaa energiaa tehokkaammin asiakkaillemme. Skangassin Etelä-Ruotsissa sijaitseva Lysekilin LNG-terminaali aloitti toimintansa. Myös Porin LNG-terminaalin rakentaminen aloitettiin heti investointipäätöksen jälkeen. Sinetöimme myös toisen investointipäätöksen Tornion Manga LNG-terminaalin rakentamisesta yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Lisäksi LNG:n saatavuutta erityisesti maa- ja meriliikenteen käyttöön Etelä- Suomessa tulee parantaa. Selvitämme edellytyksiä Etelä-Suomen LNG-terminaalihankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että se on liiketaloudellisesti kannattava, kaasumarkkinat kehittyvät Itämeren alueella ja hankkeelle varmistetaan riittävä taloudellinen tuki. Suomen ja Viron kaasumarkkinat yhdistävän Balticconnector-kaasuputkihankkeen suunnittelu jatkuu myös. Etelä-Suomen terminaalihankkeen toteutuminen ja merkittävien kaasuinfrastruktuurihankkeiden eteneminen Baltian alueella ovat edellytyksiä Balticconnectorin toteuttamiselle. Vuonna 2015 kehitämme biokaasu- ja liikenneratkaisuja Kolmas biokaasulaitoksemme käynnistettiin loppuvuonna Lahdessa. Näemme biokaasun tulevaisuuden mahdollisuutena kaikille vastuullisille yrityksille sekä kotitalouksille. Panostammekin biokaasu- ja liikenneratkaisuihimme, varmistamme biokaasukapasiteetin lisäämisen sekä kehitämme tapoja saada ympäristöystävälliset kaasuajoneuvot liikenteeseen. Uudistimme strategiamme Kehityshankkeidemme ajurina toimii vuoden 2015 alussa uudistettu strategiamme: tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisiä ja älykkäitä kaasuratkaisuja sekä hyödyntää tehokkaasti olemassa ja rakenteilla olevaa kaasuinfrastruktuuria. Haluan kiittää asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä. Jatkamme aktiivista keskustelua kaasun roolista tulevaisuuden energiaportfolios sa varmistaaksemme asiakkaillemme kilpailukyisen ja puhtaamman energian. Viime vuodesta kuuluu myös iso kiitos henkilöstöllemme siitä, että olemme saaneet muutoshankkeemme hyvin käyntiin. JOHANNA LAMMINEN toimitusjohtaja 6 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

6 GASUM VUONNA 2014 GASUM VUONNA ,3 TWh MWh 3,9 TWh MAAKAASUN MYYNTI SUOMESSA (2013: 33,2) BIOKAASUN VERKKOON SYÖTETTY MÄÄRÄ SUOMESSA (2013: ) LNG:N MYYNTI POHJOISMAISSA (2013: 2,6) GASUM Vertailuhinnat bensiinille BIOKAASU 0,928 /l (2014: 0,963) MAAKAASU 0,851 /l (2014: 0,899) LIIKEVOITTO (%) LIIKEVAIHTO (MEUR) Avainluvut Milj. euroa 5,1 Milj. euroa LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO Milj. euroa 40,5 Milj. euroa TASEEN LOPPUSUMMA Milj. euroa 823 Milj. euroa VUONNA 2014 Muutosten vuosi kaasumarkkinoilla 51,5 Milj. euroa INVESTOINNIT 21,6 Milj. euroa CO 2 -PÄÄSTÖKERTOIMIA (T/TJ) MAAKAASU 55,0 LNG 55,8 BIOKAASU* 56,1 MOOTTORIBENSIINI 69,0 KIVIHIILI 93,3 TURVE 105, * biopolttoaine, jonka hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään eikä huomioida päästökaupassa Maakaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta keskeytyksettä. Vaikka maakaasun myyntivolyymit ja sen myötä konsernin liikevaihto laskivat edellisvuoteen verrattuna, kehitimme vuoden 2014 aikana toimintaamme ja käynnistimme merkittävän määrän kehityshankkeita. LNG-liiketoimintamme merkitys kasvoi Skangass-yrityskaupan myötä ja bio kaasuliiketoimnta sai useita uusia asiakkuuksia. Konsernin tulos oli heikko. Vuoden aikana kirjasimme alas taseemme keskeneräisistä eristä kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa euroa hankintoja. Lue lisää luvuista erillisestä tilinpäätöksestämme: 307 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (2013: 273) MEDIAOSUMAT (2013: 805) OMAVARAISUUSASTE 28,4 prosenttia 51,8 prosenttia HENKILÖSTÖMÄÄRÄ MAKSETUT VEROT 4,2 Milj. euroa 7,0 Milj. euroa 8 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

7 VUODEN MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 2014 VUODEN MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 2014 Vuoden merkittävimmät tapahtumat Syyskuu Tammikuu Kaasuvuoden huippukulutus (185 GWh/vrk). Maaliskuu Uusi toimitusjohtaja Johanna Lamminen aloittaa tehtävässään SIVU 6 Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin sijoituspaikaksi valitaan Porin Tahkoluoto. SIVU 22 Toukokuu Gasum ja LYSE-konserni saattavat päätökseen Skangass-yritys kaupan Skangass täydentää Gasumin LNG-tarjonnan ja mahdollistaa LNG-infrastruktuurin nopean kehityksen. SIVU tutkijalle ja opiskelijalle myönnetään kaasurahaston apurahoja yhteensä lähes euron arvosta. Heinäkuu LNG-hankkeet ovat esillä Porin SuomiAreenalla, muun muassa LNG-terminaalihanke ja Rajavartiolaitoksen uusi LNG:llä kulkeva TURVA-alus. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antaa myöntävän investointitukipäätöksen Porin LNG-tuontiterminaalille. Skangass tekee investointipäätöksen ja aloittaa Porin LNG-terminaalin ja maakaasun logistiikkaketjun rakennustyöt. SIVU 22 Gasum liittyy suomalaisten kärkiyritysten perustamaan Climate Leadership Counciliin. Helsinkiläisten kaasuliedet toimivat kuukauden maakaasun sijaan biokaasulla. Hiilidioksidipäästö vähennys kuukauden aikana on yli kiloa. Tampereen Lielahteen avataan bio- ja maakaasutankkausasema. Marraskuu Suomen valtio ostaa Fortumin ja E.ONin osuudet Gasumista, nostaen omistusosuutensa 75 prosenttiin. Turkuun suunnitellun maakaasuputken (Länsi laajennuksen) lunastusluvasta luovutaan. Suomi ja Viro saavuttavat yhteis ymmärryksen LNG-terminaalien sijoitus paikoista. Skangass tekee LNG:n toimitus sopimuksen italialaisen energiayhtiö Enin kanssa. Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu Gasum ostaa enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Yhtiöstä tulee Pohjoismaiden suurin LNG-toimija. Gasum ja Huntsman solmivat sopimuksen maakaasun toimituksesta. Kaasun toimitusta varten Gasum rakentaa 12 kilometrin mittaisen yhdysputken Porin LNG-terminaalista. Juha Rantanen valitaan Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva TURVA aloittaa liikennöinnin Suomen meriliikenteessä. Skangass toimittaa LNG:tä TURVAn polttoaineeksi neljän vuoden sopimuksella. Gasum liittyy Inspired in Finland -yhteistyöohjelmaan, Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämään kulttuurin ja liiketoiminnan yhteenliittymään. Gasumin Biokaasu liikenteen poltto aineeksi -konsepti valitaan ehdolle Tekniikka & Talous -lehden Vuoden energiateko -tunnustuksen saajaksi. Gasum myy Viron paikallis jakeluyhtiönsä Alexela Energialle. Järjestely on osa Gasumin strategiaa keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen Suomessa ja Pohjoismaissa. Ruotsin hallitus myöntää Skangassille luvan rakentaa Gävlen satamaan LNG-terminaalin. SIVU 22 Gasum lanseeraaa Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun puhtaamman maantieliikenteen puolesta. SIVU 30 Skangass avaa LNG-terminaalin Ruotsin Lysekilissä, ja samalla Pohjoismaiden LNG-infra struktuuri vahvistuu. SIVU 22 Manga LNG Oy:n tytäryhtiö Manga Terminal Oy tekee investointipäätöksen Tornion LNG-terminaalista. Hankkeessa ovat mukana Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass. Skangass ja North European Oil Trade (NEOT) solmivat sopimuksen LNG:n toimittamisesta yhtiön käyttöön tuleviin aikarahdattuihin aluksiin. Markkinointikampanja Bensaa biokaasun hinnalla voittaa European Excellence Awards -kilpailussa energia kategorian ainoana suomalaisena yhtiönä. 10 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

8 STRATEGIA STRATEGIA KESTÄVÄSTI KOHTI POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ Toimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Skangass-yrityskaupan myötä Gasumista on tullut ja tulossa entistä merkittävämpi kaasualan toimija Pohjoismaissa. Jatkamme muutostyötämme uudella strategialla, jonka keskiössä on tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Uuden strategian tarkoituksena on edistää liiketoimintojen kasvua, vahvistaa yhtiön tuloksentekokykyä ja arvon kehittymistä sekä parantaa kannattavuutta. Missio ja visio kirkastettiin Pystyäksemme vastaamaan toimintaympäristöömme vaikuttavien megatrendien kuten resurssiviisauden, kuluttajan vallan ja digimurroksen muu tokseen, muotoilimme Gasumin mission ja vision uudelleen sekä uudistimme strategiamme. Uusi strategiamme esiteltiin henkilöstölle tammikuussa Missiomme on Puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla ja visiomme Pohjoismainen kaasuekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä. Pohjoismainen kaasuekosysteemi muodostuu kaasun ympärillä tapahtuvasta toiminnasta Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ekosysteemin keskiössä on Gasum, mutta mukana on myös toimijoita, jotka yhdessä tekemällä saavat aikaan enemmän kuin kukaan yksin. Ekosysteemi muuttuu ajan kuluessa ja synnyttää uusia mahdollisuuksia siinä mukana oleville toimijoille. Strategiamme koostuu neljästä osa-alueesta Visioomme pohjoismaisesta kaasuekosysteemistä tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Meidän on onnistuttava neljällä osaalueella, jotta strategiamme toteutuisi käytännössä: 1. Edistämme kestävää kehitystä 2. Tarjoamme kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja 3. Kehitämme älykästä kaasujärjestelmää 4. Rakennamme uutta Gasumia Osa-alueet keskittyvät Gasumin vaikuttamiseen, asiakastyöhön, kaasujärjestelmän rakentamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä oman osaa misemme ja hyvinvointimme kehittämiseen. Arvot määriteltiin yhdessä henkilöstön kanssa Uudistimme myös arvomme, jotka muodostavat vahvan perustan strategian toteuttamiselle uudessa toimintaympäristössä. Uudet arvot muotoiltiin koko henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella yhteen arvo lauseeseen: Määrätietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia mahdollisuuksia. Pohjoismaisen kaasuekosysteemin aikaansaaminen edellyttää uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoisuutta mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden. Gasumin tahtotilana on olla esimerkillinen toimija niin taloudel lisista, sosiaalisista kuin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdistakin katsoen. Yhtiössämme jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti. Jokainen gasumlainen myös toimii omassa työssään vastuullisesti suhteessa asiakkaisiin, työkavereihin ja muihin sidosryhmiimme. MEGATRENDIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Gasumin toimintaympäristön muuttumista kuvaavat parhaiten seuraavat kolme megatrendiä: Resurssiviisaus Väestönkasvu ja ilmaston muutos edellyttävät entistä tehokkaampaa resurssien käyttöä. Energiatehokkuuden parantaminen ja kiertotalous nousevat keskeiseen rooliin. Kuluttajan valta Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt haluavat ja voivat itse kuluttajina päättää omasta energiantuotantomuodostaan ja ohjata energiankulutustaan, mikä johtaa energiateknologioiden määrän lisääntymiseen ja energian tuotannon hajautumiseen. Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Digimurros Mobiiliteknologia ja digi taalisten palveluiden lisääntyminen muuttavat energia-alaa. 12 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

9 GASUMIN LIIKETOIMINNOT ENERGIAKAUPPA Gasumin liiketoiminnot Gasum toimi vuonna 2014 neljällä liiketoimintaalueella, jotka edistivät luonnonkaasuratkaisujen myyntiä eri asiakassegmenteissä. ENERGIAKAUPPA PALVELEE Luonnonkaasuvuosi 2014: Lämmin sää, edullinen pörssisähkö, halpa kivihiili ja päästöoikeudet vähensivät kaasun käyttöä. ENERGIA KAUPPA Luonnonkaasun hankinta ja myynti Biokaasu- ja liikenneratkaisut Kaupankäynnin palvelut Energiakauppa hankkii ja myy luonnon kaasua sekä tarjoaa kaupankäynnin palveluita tukkuasiakkaille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös biokaasu- ja liikenneratkaisut. SIVU 15 ENERGIAPALVELUT Luonnonkaasun myynti ja kaasuratkaisut Laitteiden myynti Energiapalvelut tarjoaa maa- ja biokaasua sekä kaasuratkaisuja kotitalouksille, ravintoloille ja yrityksille lämmitykseen ja ruoanlaittoon sekä myy kaasulaitteita. LNG Hankinta ja myynti Varastointi Jakelu LNG-liiketoiminta eli Gasumin tytäryhtiö Skangass hankkii, varastoi, myy ja jakelee nesteytettyä maakaasua. SIVU 20 SIIRTOPALVELUT Kaasuverkon kehitys ja ylläpito Biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille siirtoverkostossa, verkoston kehittämisestä ja ylläpidosta sekä verkoston turvallisuudesta. Liiketoimintaan kuuluu myös biokaasun jalostus sekä Finngulf- ja Balticconnector-hankkeet. Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna 2014 oli 29,3 TWh, joka oli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (33,2 TWh). Vuosi 2014 oli ilmastollisesti Suomen mittaus historian toiseksi lämpimin, mikä osaltaan vaikutti merkittävästi maakaasun kulutukseen. Gasum tekee aktiivisesti töitä maakaasun kilpailukyvyn parantamiseksi. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli varsin edullinen vähentäen maakaasuun perustuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Samaan aikaan myös päästöoikeuksien ja kivihiilen alhaiset maailmanmarkkinahinnat sekä viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut maakaasuverotuksen moninkertaistuminen ovat heikentäneet maakaasun kilpailukykyä tällä maakaasun perinteisellä käyttösegmentillä. Maakaasu on kuitenkin edelleen tärkeä kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon polttoaine Suomessa 22 prosentin markkinaosuudella. Maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat vuoden 2013 syksyllä käynnisty neet monivaiheiset maakaasun hankintasopimusneuvottelut, kotimainen sääntely ja verotus. Maakaasun hintakehitys kääntyi laskuun syksyllä Maakaasun hinta on sidottu raskaan polttoöljyn ja maahantuodun kivihiilen hintaan sekä koti markkinoiden energiahintaindeksiin. Voimakkaimmin maakaasun hintakehitystä ohjaa raskaan poltto öljyn hinta. Viime kesänä käynnistynyt raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan merkittävä lasku näkyi loppuvuoden aikana myös maakaasun hinnassa. Tammikuussa 2015 maakaasun energiamaksu oli jo 12 prosenttia vuodentakaista matalammalla tasolla. Yhtiön ennusteen mukaan maakaasun energiamaksu jatkaa selkeää laskua vielä koko vuoden 2015 alkupuoliskon ajan. VUOSI 2014 Maakaasun 40 vuotta Suomessa juhlittiin asiakkaiden kanssa helmikuussa. Vuoden 2014 loppuun mennessä Suomeen tuodun maakaasun kokonaismäärä oli 109,5 miljardia kuutiometriä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä alkoi valmistella maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista. Maakaasun kokonaiskäyttö oli 29,3 TWh, noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 (33,2 TWh). Biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi, ja verkkoon syötettiin 33,9 GWh biokaasua. SIVU 24 SIVU GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

10 ENERGIAKAUPPA ENERGIAKAUPPA Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Maakaasun kuukausikäyttö (TWh) (Yhteensä 33,2 TWh) 2014 (Yhteensä 29,3 TWh) Lähde: Gasum 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) Kaukolämpö ja sähköntuotanto Teollisuus Lähde: Gasum Laskeva hintakehitys on saanut myös entistä useamman maakaasuasiakkaan pohtimaan tilanteen hyödyntämistä ja tulevan maakaasuhankintansa hinnan suojaamista Gasumin tähän tarkoitukseen sovel tuvilla hintasuojaus tuotteilla. Vuoden 2014 aikana käytiinkin erityisen aktiivisesti suojauskauppaa tuleville vuosille. Moni maakaasuasiakas on ottanut myös käyttöönsä Gasumin oman Raporttipalvelun, josta löytyy ajankohtaista tietoa maakaasun hintaan vaikuttavista tekijöistä markkina-analyysien ja hintaennusteiden muodossa. Gasumin toiminnan keihäänkärkenä kaasumarkkinan kehittäminen Lokakuussa julkistetun energia- ja ilmasto tiekartta 2050:n esityksessä linjattiin, että maakaasun käyttöä puoltaa infrastruktuurin säilyttäminen muun muassa biokaasun siirtämistä varten. Myös biopolttoaineiden MAAKAASU OSANA BIOPOLTTOAINEIDEN VALMISTUSKETJUA Perinteisemmän maakaasun energiakäytön rinnalle on kehittynyt merkittä vää maakaasun raaka-ainekäyttöä. Maakaasusta tuotetaan vetyä neljällä paikka kunnalla Suomessa. Näissä tuotantoprosesseissa käytetään maakaasua vuosittain noin 4 TWh, ja tämän kaasunkäyttösegmentin odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan. Vedyn kysyntää on lisännyt erityisesti korkealaatuisten liikennepolttoaineiden valmistus. Tästä uusimpana esimerkkinä on UPM-Kymmenen biojalostamo Lappeenrannassa, jossa biodieselin valmistus käynnistyi loppuvuodesta Bio dieselin raaka-aineena käytetään selluntuotannon yhteydessä syntyvää raakamäntyöljyä. tuotannossa tarvitaan maakaasusta valmistettavaa vetyä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista kilpailulle. Gasum on aktiivisesti mukana vaikuttamassa uuden maakaasumarkkinalain valmisteluun. Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa Gasum teetti syksyllä laajan asiakassuhde tutkimuksen. Yhtiön toimin- nassa arvostetaan luotettavuutta, yhteistyön helppoutta ja henkilöstön ammattitaitoa. Kiitosta saivat ajankohtainen tiedottaminen ja asiakassuhteen hoito. Kriittisinä tekijöinä tulivat esiin maakaasun korkea hinta sekä moninkertaiseksi kiristynyt maakaasun energia verotus. Asiakkaat pitävät tärkeänä yhtiön panostusta LNG- ja biokaasumarkkinan kehittämiseksi ja toivovat yhtiön jatkavan aktiivista tiedottamista näistä asioista Sähköntuotanto energialähteittäin 2014 Maakaasu 8 % (2013: 10 %) Ydinvoima 35 % (33 %) Vesivoima 20 % (19 %) Biomassa 17 % (17 %) Kivihiili 13 % (15 %) Turve 5 % (5 %) Tuulivoima 2 % (1 %) Jäte 1 % (1 %) Lähde: Energiateollisuus 1999 Kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2014 Maakaasu 22 % (2013: 26 %) Puu ja muu bio 31 % (29 %) Kivihiili 24 % (26 %) Turve 13 % (13 %) Sekundäärilämpö 3 % (2 %) Öljy 3 % (2 %) Muut 4 % (4 %) Lähde: Energiateollisuus Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2014* Vuosi- ja kuukausituote 89 % Pienkulutustariffi sis. Gasumin oman kulutuksen 1 % Gasum Plussa ja jälkimarkkinakauppa 6 % Avoin toimitus 4 % *Raportointimuutoksen vuoksi vuoden 2013 vertailudataa ei ole saatavilla Lähde: Gasum 16 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

11 ENERGIAKAUPPA: BIOKAASU- JA LIIKENNERATKAISUT ENERGIAKAUPPA: BIOKAASU- JA LIIKENNERATKAISUT Kivijalka on tehty nyt muurataan ylöspäin Biokaasu kasvuvauhdissa Biokaasu tekee tuloaan maanteille. Biokaasun osuus Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta oli jo 40 prosenttia vuonna Samaan aikaan biokaasuratkaisut yleistyvät lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Sain tarttua syksyllä 2014 hienoon haasteeseen: vastaan Gasumilla biokaasu- ja liikenneratkaisuista. Tehtävä ei voisi olla mieleisempi. Bio- ja liikennekaasun kasvulle on luotu aiempina vuosina tukeva kivijalka, nyt on aika muurata vauhdilla ylöspäin. Kuluttaja on liiketoimintamme ydin. Biokaasuratkaisujen tulee olla ympäristöystävällisiä, monipuolisia, helppoja ja kustannustehokkaita. Tämän tulee toteutua sekä maantieliikenteessä, teollisuudessa että kotitalouksissa. Osin olemme jo onnistuneetkin: monissa tapauksissa kuluttaja ei huomaa muutosta maakaasusta biokaasuun siirryttäessä ei edes laskusta. Gasum on sitoutunut kaasuautoilun pitkäjänteiseen kehittämiseen. Yhä useammista henkilöautomalleista on tullut markkinoille kaasuversio, eikä hinta-eroa bensaja kaasuautojen välillä enää juurikaan ole. Lisäksi Gasumin julkisilla tankkausasemilla yksityisautoihin tankatun kaasun määrä kasvoi 20 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. JUKKA METSÄLÄ liiketoimintayksikön päällikkö, Biokaasu- ja liikenneratkaisut Biokaasu saavutti monta merkkipaalua vuonna Vuoden aikana biokaasu tuli osaksi jokaisen 24 kaasutankkausaseman valikoimaa Suomessa. Biokaasun volyymi Gasumin asemilla kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta jo kaksi viidesosaa Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä liikennekaasusta oli biokaasua Suunnitelmissa on 35 uutta tankkausasemaa liikenteellisesti keskeisille paikoille. Biokaasua on nyt mahdollista hyödyntää erilaisissa teollisuuden prosesseissa, kiinteistöjen lämmityksessä ja kotitalouskäytössä kaasuliesissä. Muutos näkyy myös yhtiön sisällä. Biokaasu- ja liikenneratkaisut yhdistyivät yhdeksi liiketoimintayksiköksi syksyllä Kuluttajien syventynyt ympäristötietoisuus ja tiukkenevat päästötavoitteet kasvattavat kiinnostusta kustannustehokkaita biokaasuratkaisuja kohtaan. Syyskuun ajaksi Gasum vaihtoi kaikki helsinkiläiset kaasuliedet biokaasulle. Kampanjasta saatu palaute oli erittäin positiivista. Tuotantokapasiteetti kasvaa Loppuvuodesta Gasum-biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi merkittävästi, kun Lahden Kujalassa avattiin Gasumin ja LABIO Oy:n uusi biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. Kujalan vuotuinen 50 gigawattitunnin tuotantopotentiaali on huomattava lisäys, sillä Gasumin verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2014 oli yhteensä noin 34 gigawattituntia. Kujalan lisäksi Gasum tuottaa biokaasua Kouvolan Mäkikylässä ja Espoon Suomenojalla, missä tehtiin biokaasun tuotantoennätys Biokaasumarkkinoiden kehittyminen avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusien tuotantotapojen käyttöönotolle. Biohajoavien jätteiden lisäksi biokaasua on mahdollista tuottaa esimerkiksi kesantopellolla kasvavasta nurmesta tai metsäteollisuuden sivuvirroista kertyvästä puusta. Gasumilla on suunnitelmat kesantonurmea raaka-aineena käyttävälle laitokselle, jonka vuosituotanto olisi noin kaksinkertainen Lahden Kujalaan verrattuna. Gasum on myös selvittänyt puupohjaista biokaasua eli bio-sng:tä valmistavan biojalostamon rakentamista Joutse noon yhdessä Helenin ja Metsä Fibren kanssa. Valmistettua bio-sng:tä olisi mahdollista siirtää kaasuverkossa esimerkiksi Helenin Vuosaaren voimalaitokselle. Biojalostamon vuotuiseksi kapasiteetiksi on kaavailtu gigawattituntia. GASUM PANOSTAA TANKKAUS ASEMA VERKOSTOON Tankkausasemaverkoston kehit täminen on yksi Gasumin keskeisistä tavoitteista. Vuonna 2014 Tampere sai toisen tankkausaseman Lielahteen alkusyksystä. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 24 kaasutankkausasemaa, joista 18 on Gasumin omistamia. Loppuvuodesta asemien maksujärjestelmä uudistui. Nyt yhtiön tankkausasemilla on mahdollista maksaa GasCardin lisäksi kotimaisilla pankki- ja Visa Electron -korteilla sekä Mastercard- ja Visa-luotto korteilla. Gasumin tavoitteena on laajentaa verkostoa merkittävästi tulevina vuosina: suunnitteilla on tiekartta 35 uudelle tankkausasemalle, jotka sijaitsevat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla Suomessa. Biokaasun ja tulevaisuudessa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n infrastruktuuri ratkaisut auttavat tankkausasemaverkoston kasvattamista kaasu verkon ulkopuolella. Tätä kehitystä tukee myös tavoite biokaasun yleistymisestä kaupunkien joukkoliikenteen käyttövoimana. KAASUAUTOJEN TANKKAUSASEMAT Gasumin tankkausasema (kpl) Muun toimijan tankkausasema Suunnitteilla/rakenteilla muun toimijan tankkausasema GASUMIN BIOKAASUPROJEKTIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 1. KSS Energia ja Kymen Bioenergia 2. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) 3. LABIO Biovakka Suomi 6. Joutsan Ekokaasu 7. MetsäFibre ja Helen 8. KSS Energia Toiminnassa olevat laitokset Suunnitteluvaiheessa VAASA 5. VEHMAA 4. TURKU LIMINKA PIETARSAARI JEPUA 6. 2 TAMPERE LEMPÄÄLÄ LAHTI 3. SUOMI LEPPÄVESI JOUTSA KOUVOLA RIIHIMÄKI FORSSA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ HAMINA KOTKA PORVOO LOHJA PÄÄKAUPUNKISEUTU JOUTSENO LAPPEENRANTA 7. IMATRA KITEE 18 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

12 LNG LNG SKANGASS LNG-KEHITYKSEN KÄRKEEN VUOSI 2014 Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG-markkinaa. Gasum osti enemmistön norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta keväällä LNG mahdollistaa merkittävät päästövähennykset kustannustehokkaasti. Gasumin tytäryhtiö Skangass tarjoaa kilpailukykyistä ja ympäristöystävällistä LNG:tä meriliikenteen, teollisuuden ja raskaan maantieliikenteen tarpeisiin. Skangassin toimitusjohtajana toimii Tor Morten Osmundsen ja hallituksen puheenjohtajana Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Yhtiö työllisti 44 henkilöä. Skangass toimitti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä tonnia (eli 3,9 TWh), 35 prosenttia enemmän kuin vuonna Gasum jatkoi pitkäjänteistä nesteytetyn maakaasun strategiaansa ostamalla 51 prosentin osuuden Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta norjalaiselta Lyse-konsernilta. Energia-, infrastruktuuri- ja tietoliikennealoilla toimiva Lyse jäi Skangassin osakkaaksi 49 prosentin osuudella. Gasumilla ja Skangassilla on vankka kokemus LNG:n markkinoista. Gasum on ollut mukana LNG-liiketoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2007 perustettu Skangass käynnisti LNG-toimintansa vuonna Kaupan myötä Gasumin LNG-liiketoiminnot, kuten Porvoon tuotantolaitos siirtyi Skangassille. Skangassin tuotantolaitos Norjan Risavikassa on Lysen omistuksessa, mutta Skangassilla on pitkäaikainen toimitussopimus laitoksen käytöstä. Yhtiön Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsin Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyivät uuteen yhtiöön. Lisäksi Skangassilla on rakenteilla LNG-terminaali Porin Tahkoluotoon. Tämän lisäksi yhtiöllä on rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke Tornion Röytässä yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Yhteispohjoismainen markkina Yrityskauppa yhdisti maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNGinfra struktuuria, ja yhtenäinen mark kina-alue edistää hankintaja jakelupalve luiden kehittämistä, parantaa logistiikkaketjun tehokkuutta ja lisää LNG:n kokonaisvarastointikapasiteettia. Muun muassa Itä- ja Pohjan merellä tammikuussa 2015 kiristyneet päästörajoitukset parantavat LNG:n kokonaiskilpailukykyä. LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen poltto öljyyn verrattuna. LNG ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja, eikä sen käytöstä synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Energianlähteen vaihto perinteisistä polttoaineista LNG:hen avaa myös mahdollisuuden tuleville kehitysaskelille: nesteytettyä biokaasua LBG:tä voidaan käyttää LNG:tä vastaavalla tavalla. TOR MORTEN OSMUNDSEN toimitusjohtaja, Skangass AS LNG tarjoaa vaihtoehdon puhtaampaan meriliikenteeseen Skangass on johtava toimija Pohjoismaiden LNG-markkinoilla. Yhtiö toimittaa LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan maaliikenteen tarpeisiin. Autamme asiakkaitamme vastaamaan ympäristöön liittyviin ja operatiivisiin tavoitteisiin tarjoamalla tehokkaita ja vakaita LNG-toimituksia. LNG:tä käyttämällä teollisuudessa ja liikenteessä saavutetaan huomattavia hiilidioksidi-, rikki-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähennyksiä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Pyrimme johdonmukaisesti parantamaan nesteytetyn maakaasun houkuttelevuutta kehittämällä aktiivisesti Pohjoismaiden LNG-infrastruktuuriamme. LNG on tapa ulottaa kaasun ympäristöedut myös kaasuputkiverkoston ulkopuolelle, ja investoimmekin tulevina vuosina SKANGASS TOIMITTAA LNG:TÄ TURVALLISESTI Skangass toimittaa LNG:tä merenkulun asiakkailleen joko rekasta laivaan, terminaalista laivaan tai laivasta laivaan riippuen siitä, mikä toimitustavoista on asiakkaalle sujuvin ja paras ratkaisu. Skangassilla on nyt charter-sopimukset kolmeen LNG-tankkeriin. Lisäksi yhtiöllä on käytössään yli 20 LNG-säiliöautoa, ja kalustoa lisätään tarpeen mukaan. Tankkeri voi bunkrata eli tankata LNG:tä suoraan toiseen alukseen merellä. Bunkrausalus Coralius tulee käyttöön vuonna Bunkraus alukset helpottavat LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähentävät laivojen käyntejä satamassa. Laivasta laivaan -toimitusmahdollisuus on olennainen osa LNG:n jakeluinfrastruktuurin kehitystä. Skangassin käytössä olevat alukset toimittavat LNG:tä asiakkaille merellä joustavasti ja turvallisesti. voimakkaasti LNG-terminaaliverkoston ja saumattomien LNG-toimitusratkaisujen kehittämiseen Pohjoismaissa. Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä. Lisäksi uskomme vahvasti siihen, että ympäristönäkökulmat nostavat päätään myös raskaan maantieliikenteen polttoainevalinnoissa. Useat kuorma-auto valmistajat ovat jo reagoineet uuteen markkinatilanteeseen tuomalla markkinoille kaasukäyttöistä raskasta kalustoa. LNG:tä käyttämällä yritys tekee valinnan, josta on hyötyä heti ja myös tulevaisudessa, sillä kaasualan seuraava mullistus, nesteytet ty biokaasu eli LBG, on jo nurkan takana. 20 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

13 LNG-INFRASTRUKTUURI LNG-INFRASTRUKTUURI Skangassilla vireillä useita terminaali hankkeita Pohjoismaissa Skangass kehittää aktiivisesti Pohjoismaiden ja Suomen LNG-infrastruktuuria. Porin Tahkoluodon LNG-terminaali on jo Skangassin kolmas terminaali Pohjoismaissa. Vastaavan kokoinen Lysekilin terminaali avattiin Ruotsissa Skangass toimittaa maakaasua suoraan asiakkaalle Lysekilin terminaalista yhdysputken kautta. Terminaalista toimitetaan LNG:tä myös lähialueella toimivalle teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Skangass on investoinut terminaaliin reilut 85 miljoonaa euroa. Øran LNG-terminaali Norjassa Etelä-Norjassa sijaitseva Øran terminaali on varastointikapasiteetiltaan kuutiota. Terminaali on suunniteltu noin tonnille LNG:tä vuosittain. Yhtiö jakelee suurimman osan kaasusta LNG-säiliö autoilla asiakkaille pisimmillään noin 350 kilometrin päähän. Kolmannes kaasusta jaellaan suoraan yhdysputken välityksellä lähialueen teollisuusasiakkaille. Gävleen suunnitteilla LNG-terminaali Skangass sai luvan Ruotsin hallitukselta (Taalainmaan lääninhallitus) elokuussa 2014 LNG-terminaalin rakentamiseen Gävleen. Suunniteltu terminaali on tärkeä osa LNG-infrastruktuurin laajentamista Ruotsissa. Investointi päätös tehdään näillä näkymin vuonna Terminaalia kehitetään yhteistyössä Gävlen sataman kanssa, joka investoi satama-alueen infrastruktuurin rakentamiseen. Tuotantolaitokset tehostavat yhtiön LNG-toimituksia Skangassilla on myös pitkäaikainen toimitussopimus Lysen kanssa Norjan Risa vikassa sijaitsevan LNG-tuotantolaitoksen käytöstä. Vuonna 2011 käynnistetyn laitoksen varastointikapasiteetti on kuutiota ja tuotantokapasitteetti 300 kilo tonnia. Lisäksi Skangassilla on vuonna 2010 käynnistetty 20 kilo tonnin LNG-tuotantolaitos Porvoossa, jonka varastointikapasiteetti on kuutiota. YHTEISHANKE TORNION MANGA LNG-TERMINAALI Manga Terminal Oy rakentaa Tornion Röyttään LNG tuontiterminaalin, jonka ympärille luodaan tehokas logistiikkaketju. Manga LNG Oy:n osakkaina ovat Outokumpu Oyj, SSAB Oy, Skangass Oy ja EPV Energia Oy. Valmistuessaan terminaali tarjoaa LNG:tä alueellisesti sekä Pohjois-Suomen että Pohjois-Ruotsin teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin moni puolistaen samalla Suomen kaasu- ja polttoainemarkkinoita myös Pohjois-Suomessa. Terminaalin säiliön koko on kuutiota ja kustannusarvio noin 100 miljoonaa euroa. Yhtiö on saanut työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea noin 33 miljoonaa euroa terminaalin rakentamiseen. Terminaalin toimittaa Wärtsilä Oyj. Rakennushankkeen arvioitu työllis tämis vaikutus on 260 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan SKANGASSIN LNG-INFRASTRUKTUURI POHJOISMAISSA RUOTSI TORNIO LNG-TERMINAALI Yhteishanke ManGa LNG Oy, Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass Varastointikapasiteetti m 3 Rakenteilla Tavoiteltu valmistumisajankohta 2018 SUOMI 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. Rakennamme Suomen ensimmäistä LNG-terminaalia Poriin Toimin projektipäällikkönä Suomen ensimmäisen teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri LNG-terminaalin rakennushankkeessa, markkina potentiaali Satakunnassa. Terminaa joka rakentuu kovaa vauhtia Satakuntaan, Polista käsin voidaan palvella koko Länsi-Suomen NORJA GÄVLE LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti m 3 Suunniteltu PORI LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti m 3 Rakenteilla Tavoiteltu valmistumis ajankohta 2016 rin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamaan. aluetta. Suomen ensimmäisen terminaalin arvi Samassa yhteydessä toteutamme tehokkaan logistiikkaketjun sekä maakaasun yhdysputken terminaalilta teollisuusalueelle. Yhdysputki palvelee sataman lähistöllä olevaa M20-teollisuusaluetta ja Skangassin asiakkaita. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinomi oitu valmistumisajankohta on syksy Skangassin Safety first -ajattelutapa on nostettu tärkeään rooliin projektin läpiviennissä. Turvallisuus on huomioitu suunnittelussa, eri rakennusvaiheiden työnsuunnittelussa ja huomioidaan rakennusvaiheessa, käyttöön otossa ja käytössä. Turvallisuusvaa RISAVIKA LNG-TUOTANTO LAITOS, LYSE-KONSERNIN OMISTUKSESSA Varastointikapasiteetti m kilotonnin tuotantokapasiteetti Käynnistetty 2011 ØRA LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti m 3 Käynnistetty 2011 PORVOO LNG-TUOTANTOLAITOS Varastointikapasiteetti m 3 20 kilotonnin tuotantokapasiteetti Käynnistetty 2010 STANISLAV LYSAK nisteriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa. Tuen avulla Skangass rakentaa terminaalin, jonka kautta saadaan laivaliikenteen ja teollisuuden käyttöön pääosin poltto öljyjä ja nestekaasua korvaavaa timukset ovat tiukat, ja tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Terminaali työmaalla työskentelee päivittäin noin henkeä. Terminaalin valmistuttua käyttöä ohjataan ja valvotaan keskusvalvomosta. LYSEKIL LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti m 3 Käynnistetty 2014 projektipäällikkö, ympäristö ystävällistä ja rikitöntä energiaa. Rakennushankkeen arvioitu työl listämis Porin LNG-terminaali Samalla Skangass luo vaihtoehtoisia hankin vaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmis taväyliä kaasua käyttävälle teollisuudelle. tuttuaan terminaali työllistää suoraan 10 LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. 22 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

14 ENERGIAPALVELUT ENERGIAPALVELUT EDISTYKSELLISIÄ ENERGIARATKAISUJA VUOSI 2014 Biokaasun jakelumyynti tuli mahdolliseksi kaikille jakelu verkkoon liitetyille asiakkaille. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta asiakasmäärät kasvoivat. Hybridiratkaisujen kehitystyö oli toiminnan keskiössä. Energiapalvelut oli mukana rakentamassa Kirkkonummen Sundsbergiin ekologista asuinaluetta. Energiapalvelut tarjoaa energiatehokkaita kaasuratkaisuja. Puhtaasti palava maakaasu, kotimainen biokaasu ja LNG mahdollistavat uudenlaisten teknisten konseptien kehityksen ja käyttöönoton päästötavoitteiden kiristyessä. Energiapalvelut tarjoaa kaasuratkaisuja eri tyyppisille yrityksille, teollisuudesta ravintoloihin, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Liiketoiminta-alueen rooli on muuttunut viime vuosina energiatehokkaiden ja resurssiviisaiden ratkaisujen kehittäjäksi ja tarjoajaksi. Kaasuputki verkostokaan ei enää rajoita liiketoimintaa: LNG avaa uusia mahdollisuuksia Länsi-Suomen energiasektorille, kun LNG-tuontiterminaali avataan Poriin Energialajin vaihto kaasuun, laitteiden asennus, huolto ja kunnossapito sekä uusien jakeluverkkojen rakentaminen ovat liiketoiminta-alueen vahvuuksia uudella markkina-alueella. Biokaasun jakelumyynti käyntiin Biokaasu mahdollistaa uusien markkinoiden kehittymisen. Vuonna 2014 biokaasun jakelumyynti tuli mahdolliseksi kaikille jakeluverkkoon liitetyille asiakkaille. Syksyllä toteutettiin biokaasukampanja, jonka aikana helsinkiläisliettä kokkasi puhtaasti biokaasulla. Taloyhtiöt voivat siirtyä käyttämään biokaasua taloyhtiökohtaisesti. Tällöin Gasum asentaa omalla kustannuksellaan etäluettavan taloyhtiö kohtaisen mittarin. Myöhemmin julkaistavassa verkkosovelluksessa taloyhtiö voi seurata kaasunkulutustaan lähes reaaliajassa. Asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2014 talouden taantumasta ja kaasulle epäsuotuisista veroratkaisuista huolimatta. Hybridiratkaisut markkinoille Liiketoiminta-alue kehittää aktiivisesti erilaisia lämmitysrakaisuja kuten hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiutuvat energiamuodot kaasuun. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi aurinkopaneeleista, -keräimistä tai lämpöpumpuista jotka toimivat ensisijaisena energianlähteenä. Kun uusiutuvaa energiaa ei ole tarpeeksi saatavilla, kaasu tuo järjestelmään tarvittavan lisäenergian. Hybridiratkaisut ovat luonteeltaan skaalautuvia ja sopivat myös teollisuuden energiantehostamistarpeisiin. Vuoden 2015 aikana tulee markkinoille uudentyyppinen, erilaisia lämmönlähteitä hyödyntävä ratkaisu, jonka avulla osto- ja hukkaenergian määrä saadaan minimoitua. Riippuen asiakkaan tarpeesta kaikki lämpöratkaisut ovat toteutettavissa myös lämpöpalveluna, jolloin asiakkaan ei tarvitse tehdä investointia itse ja kaikki lämmön tuotantoon liittyvät valvomopalvelut, huollot sekä kunnossapito hoituvat automaattisesti Gasumin toimesta. Esimerkkinä lämpöpalveluna toimitetusta hybridiratkaisusta on Kirkkonummen Sundsbergin rannan asuntoalueelle rakennettu kaukolämpökeskus, jossa on kaksi kaasukäyttöistä maalämpöpumppua ja kaasulla toimivia kondenssikattiloita. Mikäli maalämmön tuotanto jää talvella vajaaksi, lisälämpö tulee automaattisesti kaasusta. Asukkaat pääsevät nauttimaan energiatehokkaasta lämmitysratkaisusta vailla huolta kunnossapito- tai huoltotarpeista. Myös 24/7 valvomo- ja varallaolopalvelu kuuluvat tuotteen etuihin. Asiakkaidemme tarpeet monipuolistuvat niin myös tarjoamamme ratkaisut Viime vuosina asiakkaidemme tarpeet ovat monipuolistuneet selkeästi. Yksilölliset, tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkaisut ovat saapuneet myös energia-alalle. Teemme Gasumin Energiapalveluissa kaikkemme, jotta tarjoamme jatkossakin ennakkoluulottomia energiaratkaisuja niin teollisuuden, kiinteistöjen kuin kotitalouksienkin tarpeisiin. Panostamme asiakassuhteisiin entistä enemmän ja haemme yhdessä sopivat ratkaisut jokaiseen tarpeeseen. Tavoitteen tueksi muutimme toimintatapaamme 2014 ja toimme asiakasryhmäpäälliköt mukaan organisaatioon palvelumme terävöittämiseksi. Nyt pystymme keskittymään kaasun Juniorijalkapalloilijoiden talviharjoittelumahdollisuudet parantuivat kertaheitolla, kun Helsingin Töölöön pystytettiin uusi ylipainehalli keväällä Helsingin Jalkapalloklubin junioreille pyhitetty kuplahalli lämpenee energiatehokkaasti ja ympäristö ystävällisesti kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasu soveltuu hyvin ison hallin Kehitämme aktiivisesti hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiuvat energiamuodot kaasuun. käyttäjien toimintaympäristön ymmärtämiseen aiempaa paremmin. Uskon, että toimiva resepti muodostuu aktiivisesta kuuntelusta ja tuoreista ideoista. Haluamme kehittää tuotteita ja palveluratkaisuja, joita asiakkaamme tarvitsee ja arvostaa. Energiatehokkuus, toimitusvarmuus, skaalautuvuus ja vähäpäästöisyys ovat luonnonkaasuratkaisujen määreitä. Kotimainen biokaasu tuo puolestaan uusiutuvan ja resurssiviisaan vaihtoehdon energiapalettiimme. Kaasun varaan on kestävää rakentaa tulevaisuudessakin. PETRI NIKKANEN asiakkuus- ja myyntiyksikön päällikkö, Energiapalvelut BIOKAASU LÄMMITTÄÄ HJK-JUNIOREIDEN TREENIHALLIN lämmitykseen. Lämmitysjärjestelmä antaa mahdollisuuden nopeaan lämmönsäätelyyn ja kestää tarvittaessa myös pakkasta: tämä mahdollistaa hallin lämpö tilan laskemisen matalalle esimerkiksi öisin, mikä tarkoittaa säästöä energialaskussa. HJK:n juniorifutaajan lisäksi uudesta harjoittelutilasta pääsevät nautti maan HJK:n iltapäivätoiminnassa mukana olevat alakouluikäiset lapset sekä HJK:n jalkapallokoululaiset. Kuvassa on Valion Vantaan tehtaan höyrykeskus, joka tuottaa maakaasun voimalla energiaa megawattia vuodessa. 24 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

15 SIIRTOPALVELUT SIIRTOPALVELUT Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin ENERGIAA LIIKKEELLÄ Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille sekä kaasuverkoston ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Kehittämisen painopisteenä oli toiminnan tehokkuuden parantaminen. Biokaasun syöttöön liittyviä kehitystoimenpiteitä, kuten biokaasun tasehallintaa ja sertifikaattijärjestelmän ylläpitäjän tehtäviä kehitettiin. Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin vaiheittain kesällä mahdollisia vuotoja entistä tehokkaammin jäljittää kaasun laatu, valvoa verkoston Uusi järjestelmä tehostaa maakaasun sekä laskea siirtokapasiteetit. valvonnan ja siirtoliiketoiminnan toiminta- Keskusvalvomomme valvoo ja ohjaa edellytyksiä. Uusinnalla varmistetaan kaasuverkoston toimintaa keskeytyksettömästi ympäri vuorokauden. Valvomon kaasun siirron toimivuutta ja uusien tarpeiden toteuttamista, ja siten se tukee Gasumin strategisia tavoitteita. toimitusvarmasti ja turvallisesti. päätehtävänä on siirtää kaasua asiakkaille Järjestelmä oli kokonaisuudessaan käytössä lokakuussa. Otimme myös käyttöömme online-simuloinnin, jolla voidaan valvomopäällikkö, JANNE GRÖNLUND Siirtopalvelut KAASUN SIIRTOVERKOSTO SUOMESSA VUOSI 2014 Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin. Tampereella Santalahdessa toteutettiin kaasuputken siirtohanke ja Turkuun suunnitellun maakaasuputken lunastusluvasta luovuttiin. Maakaasun toimitusvarmuuteen liittyviä suunnitelmia päivitettiin ja mahdollisten kaasun toimitushäiriöiden vaikutuksia analysoitiin laajasti. Balticconnector-kaasuputken ja Etelä-Suomen LNG-terminaalin suunnittelu jatkui. Energiavirasto aloitti siirtoverkkotoiminnan sääntelyn valmistelun valvontajaksoille Gasum omistaa Suomen kaasun siirto putkiston ja on järjestelmävastuussa Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä. Putkisto on yhtiön suurin omaisuuserä, ja merkittävä osa henkilöstöstä työskentelee kunnossapitotehtävissä. Kaasuputkistoa huolletaan säännöllisesti Imatran ja Kouvolan vuonna 1997 rakennettujen kompressoriasemien automaatiojärjestelmän uusintaa selvitettiin vuoden 2014 aikana ja sen mahdollista toteutusta valmistellaan vuonna Biokaasun korkea laatu Kaasuverkostoon syötetään biokaasua kolmesta syöttöpisteestä, Kouvolasta, Espoosta ja Lahdesta. Verkossa voidaan siirtää vain biokaasua, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasun siirtoverkostoon syötettävän kaasun koostumisvaatimuksia. Biokaasun määrää ja laatua sekä biokaasutasetta seurataan tarkasti, jotta tarjolla olevan ja toimitetun biokaasun määrä on selvillä. Biosertifikaattijärjestelmä käyttöön Osana kaasumarkkinoiden kehitystoimintaa Gasum on kehittänyt markkinoille biokaasusertifikaattijärjestelmän. Yhtiö on ottanut käyttöön biokaasusertifikaattijärjestelmän maakaasuverkoston alueella Suomessa. Kaasunkäyttäjä voi hankkia sertifikaattijärjestelmästä biokaasusertifikaatteja, joiden avulla voidaan kohdistaa käytetty kaasu ympäristöystävälliseksi biokaasuksi. Turkuun suunnitellun maakaasuputken lunastusluvasta luovutaan Maakaasuputkihankkeesta Mäntsälästä Turun talousalueelle luovutaan. Maakaasuputken rakentamisen edellytyksenä olisi ollut riittävä maakaasun käyttö reitin varrella. Potentiaaliset asiakkaat ovat investoineet muihin energiamuotoihin tai tehneet muita tuotannollisia ratkaisuja. Alueiden mahdollinen kaasun tarve pk-teollisuudessa ja energian lämmöntuotannossa on mahdollista hoitaa tulevaisuuden LNG-ratkaisuilla. KAASUPÖRSSI Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy on verkossa toimiva markkinapaikka maakaasun jälkimarkkinoita ja yhtiön lyhyen kaupan tuotteita varten. Vuonna 2014 Kaasupörssin kaupankäynnin kokonaisvaihdoksi muodostui GWh (2013: GWh). Kaupan käyntivolyymi vastasi 6,4 prosentin osuutta koko maakaasun käytöstä Suomessa (2013: 6,1 %). Kauppoja syntyi (2013: kpl). Pääsyy vähentyneeseen kaupankäynnin volyymiin oli vuoden 2014 helmi- ja maaliskuussa vallinnut lauha sää. Gasumin osittain omistamassa liettualaisessa GET Baltic kaasupörssissä vuosivaihto oli GWh, 89 prosenttia enemmän kuin ensimmäisenä toiminta vuonna (2013: 536 GWh). Se vastasi 4,3 prosentin osuutta koko Liettuan kaasun käytöstä. GET Baltic kaasupörssissä on käytössä Kaasupörssin kehittämä liiketoimintamalli ja Suomessa asiakkaiden kanssa yhteistyössä kehitetty kaupankäyntijärjestelmä. Gasum omistaa Suomen kaasusiirtoputkiston ja vastaa kaasun siirrosta asiakkaille. Maakaasu siirretään maan alaisissa putkissa, jotka asennetaan 1 2 metrin syvyyteen. Verkostoon kuuluu putkiston lisäksi venttiili- ja kompressori asemia sekä maakaasun luovutus pisteissä sijaitsevia paineenvähennys asemia, joiden kautta kaasu luovutetaan asiakkaiden verkkoon. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta. SIIRTOPUTKISTO Pituus km Tilavuus m 3 JAKELUPUTKISTO Pituus 562 km TAMPERE LOHJA HYVINKÄÄ ESPOO KOMPRESSORIASEMAT Imatra, Kouvola ja Mäntsälä Kompressoriyksiköt 9 kpl HELSINKI SUOMI MÄNTSÄLÄ KOUVOLA KOTKA IMATRA GET Baltic kaasupörssin omistavat Gasum (34 %), Lietuvos Dujos (34 %) ja Amber Grid (32 %). VENÄJÄ TALLINNA NARVA 26 GASUMIN VUOSI 2014 VIRO GASUMIN VUOSI

16 YRITYSVASTUU YRITYSVASTUU Gasum kehittää älykkäitä ja kilpailukykyisiä energiaratkaisuja teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. Energiaratkaisut ovat tehokas keino liikenteen, teollisuuden tai lämmön ja voimantuotannon päästöjen vähentämiseksi ja auttavat ilmastonmuutoksen torjumisessa. Yhtiö pyrkii pienentämään jatkuvasti myös omasta toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yhtiön toiminnan Edistämme kestävää kehitystä Yritysvastuu ja kestävä kehitys kytkeytyvät tiiviisti Gasumin liiketoimintaan. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden. Luomme puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla. monipuolistuessa ja markkinoiden laajentuessa uusille Pohjoismaisille markkinoille yritys vastuu ja turvallisuus korostuvat. Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum on sitoutunut vastuullisuuteen taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja ympäristöön liittyvässä toiminnassaan. Yhtiössä uskomme, että teknologiainnovaatiot ovat yksi tapa edistää kestävää kehitystä. Gasumin tavoitteena on luoda yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa kumppanuuksia, joiden avulla uusia luonnonkaasuratkaisuja voidaan kehittää tehokkaasti. Yhtiön vastuullisuustyön painopistealueet on jaettu neljään eri avainalueeseen. Painopisteet määriteltiin ja tarkennettiin vuonna 2014 uudelleen. Metaanipäästöt siirretystä maakaasumäärästä (%) 0,020 Yritysvastuu Gasumilla Yritysvastuumme lähtee uudistetusta strategiastamme, jonka mukaan pyrimme koko yhtiömme toiminnassa edistämään kestävää kehitystä tehokkailla kaasuratkaisuilla. Yritysvastuu ja kestävä kehitys nähdään yhtiössämme kokonaisvaltaisena toimintana, joka on tiiviisti kytkettynä myös yhtiön liiketoimintastrategiaan. Vastuullisuusasiat siirtyivät vuoden alussa vastuulleni. Vastuullisuus ja kestävä kehitys linkittyvät vahvasti myös viestintään ja markkinointiin. Raportoimme yritysvastuustamme Global Reporting Initiativen (GRI) -raportointiohjeiston mukaisesti jo vuodesta 2010 lähtien. Määrittelimme viime vuonna yhtiömme yritysvastuun teemat uudelleen kuuntelemalla sidosryhmiämme: asiakkaitamme, poliittisia päättäjiä, opiskelijoita ja mediaa sekä henkilöstöä. Esittelemme yritysvastuumme teemat tiivistetysti vuosikertomukses samme, ja voit syventää tietojasi tutustumalla GRI G4-ohjeiston mukaan raportoi tuihin indikaattoreihin yritysvastuuraportissamme. Arvolauseemme mukaisesti: määrätietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia mahdollisuuksia. OLGA VÄISÄNEN johtaja, viestintä, markkinonti ja yritysvastuu Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin 2014* 0,015 Gasumin yritysvastuun painopisteet 0,010 0,005 Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 46 % (2013: 49 %) Innovaatiot ja tulevaisuus Kaasumarkkinan laajenta minen ja aktiivinen kehittäminen Kaasun infra struktuurin moni puolis taminen ja käytön laajentaminen Uudet liiketoimintamallit ja kumppanuudet Päästöjä vähentävät ratkaisut Toimijana yhteiskunnassa Avoimuus, läpinäkyvyys ja aktiivinen vuoropuhelu Investoinnit ja verojalanjälki Vastuullinen työnantaja Toimitusvarmuus ja turvallisuus Kaasun turvallinen käyttö Kaasun toimitusvarmuus ja valmius toimia poikkeus tilanteissa Henkilöstön ja kumppaneiden turvallisuus Arvoketju Teollisuuden kilpailukyky Toimitusketjun tehokkuus ja ympäristövaikutukset Toimittajien vastuullisuus 0,000 Lähde: Gasum Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuosi Kompressoriasemien CO2 -päästöt 19 % (19 %) Paineenvähennysasemien CO2 -päästöt 5 % (6 %) Maakaasun omakäyttö CO2 -päästöt 1 % (1 %) Lämpölaitosten CO2 -päästöt 28 % (25 %) * 2014: t (2013: ) Lähde: Gasum 28 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

17 INNOVAATIOT JA TULEVAISUUS INNOVAATIOT JA TULEVAISUUS TÄHTÄIMESSÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN tiin ehdolle Vuoden Energiateko -tunnustuksen saajaksi Tekniikka & Talous -lehden kilpailussa. Hyvän ilman lintu -innovaatio kilpailu Gasum käynnisti syksyllä 2014 toistamiseen Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun, jossa haastettiin kehittämään uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja luonnonkaasun liikennekäyttöön. Innovaatiokilpailun tavoitteena on löytää ja edistää uusia luonnonkaasuratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä ja kasvattaa kotimaisen ja uusiutuvan energian osuutta maantieliikenteessä. Kilpailussa haetaan uusia projekti-ideoita, jotka ovat toteutettavissa tulevien kahden vuoden aikana ja joilla on myös laajempaa liiketoimintapotentiaalia. Kilpailuun osallistuminen päättyi vuodenvaihteessa, ja määräaikaan mennessä saapui 130 ideaa luonnonkaasun liikennekäytön lisäämiseksi. Ideat ovat voineet liittyä esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin, palvelukonsepteihin tai markkinointiin, joilla voidaan lisätä luonnonkaasunkäyttöä tällä kertaa maantieliikenteessä. Kilpailun arviointiraatiin kuuluvat Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtaja, vuorineuvos Juha Rantanen, professori Petri Parvinen (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitos), professori Kalevi Ekman (Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu), Mighty Eagle Peter Vesterbacka (Rovio Entertainment), Dodo ry:n hallituksen jäsen Jaakko Lehtonen sekä Gasumin edustajina toimitusjohtaja Johanna Lamminen, strategia- ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Sari Siitonen ja liiketoiminnan kehitys päällikkö Biokaasu- ja liikenneratkaisuista vastaava Jussi Vainikka. Kilpailu jatkuu kevään 2015 aikana kahdella työpajalla, joissa jatkoon valittuja ideoita syvennetään arviointiraadin johdolla. Innovaatiokilpailun voittaja ratkeaa kesäkuussa 2015, jolloin voittajajoukkue voi saada jopa euron innovaatiopalkinnon. Arviointiraadin päätöksellä voitto voidaan myös jakaa useammalle joukkueelle. Gasumin tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkän tähtäimen tavoite on edesauttaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Tulevaisuudessa yhtiö on mukana ratkaisuissa, joilla on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näitä ovat vähähiilisiin polttoaineisiin siirtyminen, bio- ja jätepohjaisten polttoaineiden tuotanto sekä energiatehokkaiden ratkaisuiden tarjoaminen asiakkaille. Gasum on aktiivinen toimija monissa kansallisissa tutkimusverkostoissa. Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnan teemat voidaan jakaa kolmeen aihealueeseen: UUSIUTUVA KAASU Keskeisiä aiheita ovat mädättämällä tuotettava biokaasu, sen raaka-aineet ja esikäsittelyt sekä kaasuttamalla tuotettava puupohjainen biokaasu (bio-sng) ja lisäksi vetykaasutalous. ENERGIAJÄRJESTELMÄT JA KAASUN UUDET MAHDOLLISUUDET Keskeisiä aiheita ovat uusiutu van energian käytön vaatima joustavuus, kuten varastointikysymykset sekä energiajärjestelmien muutokset, kuten uuden tekniikan aiheuttama murros. KAASUN KÄYTTÖKOHTEET JA ENERGIATEHOKKUUS Keskeisiä aiheita ovat kaasun toimitusketjun energiatehokkuuskysymykset ja ympäristövaikutukset sekä energian loppukäytön energiatehokkuus. Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan Gasumin kaasurahastolla Gasum tukee vuosittain kansallista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa oman rahastonsa, Gasumin kaasurahaston kautta. Kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Vuonna 2014 rahastosta jaettiin kymmenen apurahaa, yhteisarvoltaan euroa. Tutkimusverkostot väylä kansainväliseen tutkimukseen Gasum osallistuu kansainväliseen tutkimustyöhön useiden järjestöjen kanssa. Vuonna 2014 yhtiö on ollut jäsenenä organisaatioissa: European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Research Group (EPRG). Yhtiö osallistuu lisäksi International Gas Unionin (IGU) työhön. Yliopistoyhteistyö ja tulevaisuuden kaasuosaajien koulutus Gasum kehittää suomalaista ja osin kansainvälistäkin kaasualan osaamista osallistumalla yliopisto-opetukseen. Yhtiö järjestää joka toinen vuosi englanninkielisen Natural Gas Engineering -kurssin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Syksyllä 2014 kurssi uudistettiin kattamaan koko kaasualan arvoverkosto ja toimitusketju. Kurssilla koulutetaan kansainvälisiä opiskelijoita kaasualan uudella osaamisella muun muassa liittyen nesteytetyn maakaasun ja biokaasun teknologioihin. Gasum tukee opinnäytetöitä ja teettää kaasualaan liittyviä opinnäytetöitä. Yhtiössä on vuosittain useita lopputyöntekijöitä määräaikaisissa työsuhteissa. Innovaatioilla tulevaisuuteen Gasum ylläpitää aktiivista innovaatiotoimintaa. Vuoden 2014 aikana talon sisällä ideoita kehitettiin neljässä laajassa innovaatio työ pajassa ja lisäksi kerättiin ja käsiteltiin useita sisäisiä innovaatio alotteita. Yhtiön pitkäjänteinen työ biokaasu liiketoiminnan kehittämisessä sai tunnustuksen, kun biokaasu konseptin kehittäminen valit- Innovaatioilla puhtaampaan tulevaisuuteen. 30 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

18 TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA YHTEISKUNTASUHTEET JA EDUNVALVONTA Gasum on mukana kehittämässä kotimaista energia sektoria ja osallistumme aktiivisesti keskusteluun suomalaisesta energiapolitiikasta. Edunvalvontatyömme tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, jotta yhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeät yksityiskohdat otetaan huomioon toimintaympäristöä kehitettäessä. Vuonna 2014 Gasum pyrki osallistumaan aktiivisesti TEM:n energiaja ilmasto tiekartan 2050 laadintaan. Tässä työssä onnistuttiin hyvin ja tiekartassa tode taankin kaasun roolista seuraavasti: Maakaasun käyttö tulee turvata siirtymäkaudella kohti vähäpäästöisempiä teknologioita. Maakaasun poltosta syntyy vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilen tai öljyn poltosta. Maakaasun käyttöä puoltaa sen soveltuminen moniin tarkoituksiin ja infrastruktuurin säilyttäminen biokaasun ja biopohjaisen synteettisen maakaasun siirrolle ja käytölle. Samalla tulee varmistaa, että maakaasun ja kaikkien muidenkin fossiilisten poltto aineiden koko elinkaaren aikainen päästötase on hyvä. Pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen mahdollisuudet tunnetaan. Hallitusohjelma vaikuttamisen pääviestit Syksyllä edunvalvonnan pääpaino oli valmistautumisessa hallitusohjelmavaikuttamiseen. Gasum määritteli hallitusohjelmavaikuttamisensa pääviesteikseen: 1. Verotuksen kautta on luotava kannustimet kaasun ja muiden vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön. 2. LNG- ja biokaasuinfrastruktuurin ja -markkinan kehittämistä on tuettava pitkäjänteisesti, jotta voidaan monipuolistaa energiajärjestelmää ja parantaa huoltovarmuutta. 3. Paikallisten ja kansallisten energiaja ilmastotavoitteiden yhteensopivuus tulee varmistaa kansallista koordinaatiota kehittämällä. 4. Kaasun potentiaali on otettava täysi määräisesti käyttöön liikenteessä. On luotava kaasun liikennekäyttöä edistävä kansallinen jakeluinfrastruktuuri. Ajoneuvoverotuksen tulee tukea vähäpäästöisiä polttoaineita. Yllämainittuja viestejä olemme nosta neet esille yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa käymissämme keskusteluissa. Tavoitteenamme on, että seuraava hallitusohjelma turvaisi kaasun aseman, sillä kaasulla ja kaasuinfrastruktuurilla on keskeinen rooli osana kansallista kestävää energia- ja liikenne politiikkaa sekä kilpailukykyä. Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa Maa- ja biokaasu sekä LNG ovat keskeisessä roolissa viime vuonna valmistuneessa EU:n vaihtoehtoisten liikennepoltto aineiden infrastruktuuridirektiivissä. Suomi on parhaillaan kehittämästä liikenteen polttoaineiden jakeluverkostoa direktiivin mukaisesti. Tukemalla tehokkain kansallisin toimin vähäpäästöisiä polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kysyntää sekä infrastruktuurin rakentamista, seuraava hallitus voi merkittävästi vähentää liikenteen hiilidioksidi- sekä erityisesti kaupunkiliikenteen kiusana olevia pienhiukkas- ja lähipäästöjä. Gasumin edunvalvonta on aktiivisesti osallistunut uuden maakaasumarkkinalain sekä sääntelykehyksen valmisteluun. Tämä vaikuttamistyö tulee jatkumaan aktiivisesti myös vuoden 2015 aikana. YHTEISKUNNALLISEN DIALOGIN YLLÄPITÄJÄT Energia-alan murros tarkoittaa sitä, että yhteiskunnallista keskustelua on käytävä aktiivisesti eri foorumeilla. Energian hinnalla on suora vaikutus suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn, mutta toisaalta tiukentuvat päästö tavoitteet asettavat haasteita kustannustehokkaalle energian tuotannolle. Miten tähän on tultu ja mikä on seuraava askel? Christer Paltschik: Edessä rakennemuutos kohti kestävää kehitystä Tutustuin kaasualaan jo opiskeluaikana, kun pääsin mukaan Suomen kaasuverkon suunnittelutyöhön. Olin mukana myös verkon laajennusvaiheessa 1980-luvulla. Vuosikymmenen lopulla siirryin Nesteen kaasuryhmään ja lopulta Gasumille, joka perustettiin Nesteen tytäryhtiöksi Vuosikymmenten mittaan ala on muuttunut hurjasti. Energia on politisoitunut täysin: ensin alkoi keskustelu energiapolitiikasta, ja myöhemmin rinnalle on tullut muun muassa ympäristöpoliittisia näkökulmia. Taustalla on lisääntynyt ympäristötietoisuus, jonka myötä on käynyt selväksi, että energiantuotannon rakennetta pitää muuttaa. Kaasun tulevaisuuden suhteen olen kuitenkin luottavainen: meillä on mahdollisuus lisätä biokaasun käyttöä. Tunnemme teknologian, mutta biokaasumarkkina ottaa vielä alkuaskeliaan. Lisäksi puhtaasti ja tehokkaasti palavalla maakaasulla on tärkeä rooli siirtymäkaudella kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaasuinfrastruktuurin hyödyntäminen on suuri mahdollisuus rakennemuutoksessa kohti uusiutuvia älykkäitä energiaratkaisuja. Vuosikymmeniä kaasualalla vaikuttanut ja Gasumissa yli 20 vuotta työskennellyt, viimeisimmäksi yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastannut Gasumin hallituksen vara puheenjohtaja Christer Paltschik jäi eläkkeelle keväällä Juha Ala-Huikku: Päästötavoitteet ja kilpailukyky sovitettavissa yhteen Kaasualan tilanne on mielenkiitoinen: kokonaisuutena katsottuna haasteita on useita, jotka kaikki ovat omalta osaltaan vaativia. Uskon, että energian politisoitumiskehitys tulee jatkumaan, mikä tarkoittaa lisääntyvää työsarkaa yhteiskuntasuhteissa. Ensimmäinen iso haaste on jo nurkan taka na: kevään 2015 eduskuntavaalit ja uuden hallituksen muodostaminen nostavat energiakysymykset tapetille. Esimerkiksi verotusta olisi uudistettava siten, että se ohjaisi nykyistä voimakkaammin vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön ilman, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky kärsii. Maakaasuratkaisut tarjoavat tähän yhtälöön monia mahdollisuuksia. Lisäksi LNG vähärikkisenä poltto aineena ja kotimainen biokaasu liikenteen käyttövoimana ovat esimerkkejä uusista vaihtoehdoista, jotka sovittavat yhteen kunnianhimoiset päästötavoitteet ja teollisuuden toimintaedellytykset. Juha Ala-Huikku on työskennellyt strategia- ja yhteiskuntasuhteet -yksikössä syksystä 2014 lähtien. Hän siirtyi yksikköön Siirto palveluista. 32 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

19 TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA TOIMIJANA YHTEISKUNNASSA Ikäjakauma (vakituiset, %) Kesätyöntekijöiden määrä (hlö) Vastuullinen työnantaja Gasum haluaa olla arvostettu ja haluttu työnantaja. Yhtiö on niin työympäristönä kuin liiketoiminnoidenkin osalta suurien muutosten keskellä. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön osaamista tulee kehittää jatkuvasti alle vuotiaat ja vanhemmat Vuoden 2014 merkittävimpiä asioita olivat toimitusjohtajan vaihdos, Skangass-yritysjärjestelyt sekä Gasum Tekniikan kehittämishanke. Vuoden alussa koko konsernissa otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä, jonka myötä saavutettiin muun muassa yhteisiä toimintatapoja tehostavia malleja eri arjen prosesseihin. Välittämistä ja vaikuttamista Henkilöstöjohtamisen tehtävänä on huolehtia, että yhtiössä on osaavaa, vastuullista ja aikaansaavaa henkilöstöä. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ennakoivalla työterveyshuollolla varmistetaan terveellinen ja turvallinen työympäristö ja -yhteisö sekä edistetään henkilöstön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti on hyvin matala, vain 2,9. Työhyvinvointia seurataan säännöllisesti tehtävällä työilmapiirikyselyllä. Yhtiö työllistää noin 300 henkeä sekä vuosittain huomattavan määrän kesätyöntekijöitä eri mittaisiin työsuhteisiin. Kesätöissä vuonna 2014 oli 35 henkilöä. Avoin viestintäkulttuuri Yhtiön johto viestii henkilöstölle avoimesti ja tiiviisti. Sisäiseen viestintään panostetaan paljon hyvällä esimiestyöllä, aktiivisella tiedottamisella laaja-alaisesti eri aiheista johdon blogeissa, uutiskirjeillä sekä tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Uusi toimitusjohtaja tapaa henkilöstöä aktiivisesti toimipistekäynneillä. Henkilöstöä kannustetaan ja haastetaan vuoropuheluun johdon kanssa. Intranet on vuorovaikutteinen viestinnän ja johtamisen työkalu, jossa jokainen voi kirjoittaa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä kommentoida blogeja ja uutisia. Osaamisen kehittäminen Gasum panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja oppimiseen pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten johdosta organisaation on toimittava entistä tehokkaammin ja henkilöstön osaaminen tulee varmistaa myös pitkällä aikavälillä. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan osaamistarpeita ja määritellään vuoden tavoitteet. Koko henkilöstölle järjestetään vuosittain yhteinen koulutustilaisuus. Koulutus keräsi vuonna 2014 lähes kaksi sataa gasumlaista yhteen, teemalla "Energisesti yhdessä". Henkilöstö käyttää kouluttautumisiin keskimäärin kolme päivää vuodessa. Suurin osa koulutuksista on sisäisiä koulutuksia ja työn ohella oppimista. VUODEN GASUMLAINEN "Gasum on vakavarainen ja pitkä jänteistä toimintaa harjoittava puhtaan energian moniosaaja, jossa tulevaisuuden haasteisiin on osattu panostaa ajoissa. Yhtiöllä on kyky hankkia palvelukseensa motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, jonka kanssa on mielekästä tehdä töitä." JORMA PITKÄNEN kompressoriaseman päällikkö kunnossapito- ja asennuspalvelut, Imatra Työssäolovuodet (vakituiset, %) Henkilöstön määrä alle vuotta ja enemmän Vastuu työhyvin voinnista sekä hyvästä työilmapiiristä kuuluu koko henkilöstölle. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Gasum Oy, emoyhtiö Gasum Energiapalvelut Oy Gasum Paikallisjakelu Oy Gasum Tekniikka Oy Skangass AS 38 Yhteensä 307 KAASUA ESIMIESTYÖHÖN Esimiestyön kehittämishanke toteutettiin Gasum Tekniikassa vuoden 2014 aikana. Hankkeen tavoitteet operatiivisen toiminnan tehostamiseksi olivat haastavia, koska esimiehille oli kertynyt vaihtelevasti esimieskokemusta. Lisäksi esimiehet ovat eri-ikäisiä ja toimivat erilaisilla vastuu alueilla kovilla tavoitteilla. Esimiehille räätälöitiin oma erityinen valmennus, jonka tavoitteena oli esimiestyön yhtenäistäminen sekä uusien yhteisten toimintatapojen luominen ja käyttöön ottaminen. "Valmennus onnistui hyvin tavoitteessaan, ja nyt esimiehillä on yhteiset tavoitteet, työkalut ja menetelmät, jotka tehostavat toimintaa. Esimiehiltä saadun palautteen mukaan valmennuksen parasta antia on ollut toimintatapojen lisäksi kokemusten jakaminen ja sparraus puolin ja toisin. Esimiesten yhteisiä työ pajoja tullaankin edelleen jatkamaan muutaman kerran vuodessa", kehityshankkeen projektipäällikkö Timo Kyllönen Gasum Tekniikasta kertoo. 34 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

20 TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS HYVÄ TOIMITUSVARMUUS JA TURVALLISUUS YHTEISTOIMINTAHARJOITUS Gasum pyrkii varmistamaan energiatoimitusten häiriöttömyyden jatkossakin ja varautuu säännöllisesti mahdollisiin poikkeustilanteisiin harjoittelemalla. Maakaasun toimitusvarmuus on aina ollut erittäin hyvä, kuten myös vuonna Gasumilla ei ollut siirto verkostossa yhtään suunnittelematonta toimituskatkoa. Merkittävät toimitusvarmuutta edistävät tekijät ovat hyvät ja toimivat suhteet maakaasun toimittajaan kaikilla tasoilla. Keskinäinen yhteistyömme luo pohjan toimitusvarmuuden korkean tason ylläpidolle. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttu. Maakaasuverkkoon syötetään Suomessa tuotettua biokaasua ja lisäksi maakaasuverkkoon tai sen osaan voidaan syöttää nesteytettyä maakaasua (LNG) siirrettävillä höyrystimillä LNG-rekasta. Vuonna 2014 toimittamatta jäänyt energia oli 0,00 GWh (2013: 0,88 GWh). Puhdasta ja kotimaista biokaasua syötetään kaasuverkkoon kolmesta eri pisteestä Kotimaisen biokaasun käyttö ja jakelu kaasuverkoston kautta parantaa toimitusvarmuuttamme ja vähentää maakaasun tuontiriippuvaisuutta. Biokaasu on turvallinen polttoaine ja ominaisuuksiltaan maakaasun veroinen. Kouvolan Mäkikylästä biokaasua on syötetty verkkoon vuodesta 2011 lähtien. Espoon Suomenojan biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö aloitettiin Viimeisin biokaasun tuottaja liitettiin kaasuverkostoon Lahdessa vuonna Kaikissa nykyisissä biokaasulaitoksissa biokaasu tuotetaan jätteistä. Etsimme jatkuvasti uusia ratkaisuja biokaasutarjonnan lisäämiseksi. LNG on vaihtoehtoinen ja logistinen ratkaisu LNG:n käyttö tuo vaihtoehtoisen logistisen ratkaisun ja toimituslähteen maakaasulle. LNG:tä voidaan varastoida ja käyttää meriliikenteessä tai kaasuverkoston ulkopuolisissa kohteissa. Lisäksi LNG on mahdollista syöttää höyrystimen avulla olemassa olevaan kaasuverkostoon ja hyödyntää perinteisen putkikaasun tapaan. Toimitusvarmuuden näkökulmasta LNG-hankkeet mahdollistavat maakaasun hankinnan monipuolistamisen. Polttoaineena LNG on turvallinen varastoida ja käyttää. Käyttöominaisuudet vastaavat maa- ja biokaasun ominaisuuksia. Työturvallisuustavoitteena nolla tapaturmaa Gasumin turvallisuustavoitteena on nolla tapaturmaa, putkivauriota, ympäristövahinkoa ja liikenneonnettomuutta. Yhtiö ei saavuttanut turvallisuustavoitteitaan. Työtapaturmia sattui 11, joista viisi johti yli yhden päivän poissaoloon. Turvallisuustavoitteet nostettiin jokaisen henkilön tulostavoitteisiin. Koko henkilöstö käyttää työturvallisuuden edistämiseksi hankittua TAVA-järjestelmää. Järjestelmään kirjattiin vuoden 2014 aikana 592. Vuonna 2015 yhtiö panostaa turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus liittyy yrityksemme turvallisuuteen, liiketoiminnan turvaamiseen ja kaasun toimitusvarmuuteen. Harjoittelemme säännöllisesti yhdessä sidosryhmien kanssa ja kehitämme yhteistoimintavalmiuksia. Yhteistoimintaharjoituksia on järjestetty yhtiön eri toimipisteissä eri teemojen ympärillä vuodesta 2008 lähtien. Tavoitteena yhteistoimintaharjoituksissa on syventää sidosryhmien tuntemusta kaasualasta sekä kehittää valmiuksia erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin ja niissä toimimiseen. Yksittäisen toimijan, kuten Gasumin, voimavarat ja resurssit ovat häiriötilanteessa rajalliset, mutta yhteistyöllä on saavutettavissa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Oikealla toiminnalla voidaan pienentää häiriöstä aiheutuvia seurauksia ja nopeuttaa toiminnan palauttamista normaalille tasolle. Monipuolinen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa Harjoituksissa toistuvat osa-alueet ovat yhteistoiminta, johtaminen ja viestintä onnettomuustilanteissa sekä toiminnan palautuminen normaalitilanteeseen. Vuoden 2014 harjoituksessa valittuna painopistealueena oli sisäinen ja ulkoinen viestintä. Harjoituksessa harjoiteltiin kuvitteellista vakavaa kaasuvuototilannetta, jossa putkirikko aiheutti kaasuvuodon ja samaan aikaan liikenneonnettomuuden junaradan ja ostoskeskuksen läheisyydessä. Onnettomuudessa sattui kuvitteellisesti myös henkilövahinkoja. Onnettomuuspaikka sijaitsi vilkkaasti liikennöidyn liikenneväylän ja junanradan risteyskohdassa sekä useiden ostoskeskusten ja liikehuoneistojen läheisyydessä. Todentuntuisella onnettomuuskuvauksella on harjoitusten onnistumisessa suuri osuus. Harjoituspäivään osallistui 50 henkilöä, ja edustettuina olivat yhtiön johdon lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitos, Kaakkois-Suomen poliisilaitos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, asiakasyritysten edustajia ja viestintätoimiston edustajia. Yhteistoimintaharjoitus osoitti, miten hyvin Gasumin keskusvalvomon ja pelastuslaitoksen yhteistyö toimii ja kuinka tärkeää harjoittelu jatkossakin on taitojen ylläpitämiseksi. Tulevaisuudessa häiriötilanteiden hallinta on entistäkin paremmalla tasolla säännöllisen harjoittelutoiminnan ansiosta. Onnistuneen yhteistoimintaharjoittelun taustalla on onnistunut sidosryhmäyhteistyö, jossa harjoittelun keinoin on mahdollista parantaa kaikkien osallistuvien osapuolten toimintaa. Vuosittainen yhteistoimintaharjoitus sidosryhmien kanssa kehittää valmiuksia toimia mahdollisissa poikkeustilanteissa. 36 GASUMIN VUOSI 2014 GASUMIN VUOSI

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2014 KESKEISTÄ Tarkastelujakson

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAKANA TULOKSEKAS VUOSI Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä Oma Säästöpankin markkina-asema jatkoi vahvistumistaan viime vuonna. Tahtotilamme jatkon suhteen on selkeä,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta 2016 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Kannattavuus parani Kalmarissa

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot