Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu?"

Transkriptio

1 Keskustelualoitteita nro 69 Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu? Pentti Vesterinen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansantalousosasto Tätä muistiota voi tilata osoitteesta Valtiovarainministeriö Kansantalousosasto PL VALTIONEUVOSTO Jakelu (09) Muistio löytyy Internetistä osoitteella: ISBN ISSN

2 Esipuhe Keskustelu maahanmuuttopolitiikan linjauksista ja tarvittavista toimenpiteistä on viriämässä myös Suomessa. Viime vuosikymmenellä maahanmuutto oli paljolti humanitaarista ja painottui pakolaisiin ja turvapaikkaa hakeviin. Tuolloin työllisyysnäkökohdat jäivät taka-alalle. Valtiovarainministeriön kansantalousosastolla valmistellun julkaisun tarkoituksena on osallistua keskusteluun nimenomaan työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi tilanteessa, jossa omat työvoimaresurssimme alkavat lähivuosina vähetä. Julkaisun on laatinut neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen laajaan ulko- ja kotimaiseen lähdeaineistoon tukeutuen. Helsingissä kesäkuussa 2002 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Martti Hetemäki

3 Sisällys sivu Johtopäätökset 1 Johdanto 2 Arvio omista työvoimaresursseistamme 2 Kansainvälinen väestö- ja siirtolaisuuskehitys 4 Maahanmuutto, epäluulot ja todellisuus 5 Suomi uusi vastaanottomaa 6 Maahanmuuttajien työmarkkinat Suomessa 8 Maahanmuutto Suomeen pitemmällä aikavälillä 9 Laiton maahanmuutto uhkana 12 Aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan 13 Lähteet 15

4 Johtopäätökset Osaava ulkomainen työvoima vaikuttaa myönteisesti vastaanottavan maan tuotantoelämään etenkin pitemmällä aikavälillä. Suomen ikärakenne ikääntyy nopeiten EU-maista, joten mm. eläkkeelle poistuvien korvaajiksi ja väestön elatussuhteen parantamiseksi tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Maamme siirtolaistyövoiman määrä pysyy myös tulevaisuudessa melko marginaalisena eikä ole uhka kantaväestön työllisyydelle edes lyhyellä aikavälillä. Maamme ei ole ensisijainen kohdemaa monellekaan osaavalle ulkomaiselle työntekijälle, ei vähiten kielellisten seikkojen vuoksi. Tarvittavan ulkomaisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on nopeasti luotava viranomaiskäytännöt, joilla edistetään työperusteista maahanmuuttoa. Tämä edellyttää esim. aktiivisia testaus- ja kotouttamistoimenpiteitä jo muuttajien lähtömaassa. On tarkasteltava verotus- ja etuuskysymyksiä myös maahanmuuttopolitiikan kannalta. 1

5 Johdanto Työvoiman saatavuus vaikeutuu vähitellen kaikkialla läntisessä Euroopassa, sillä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto on heikentynyt. Lisäksi ns. suuret ikäluokat tulevat lähivuosina eläkeikään eikä korvaavaa työvoimaa ole riittävästi omasta takaa. Suomessa eläkkeelle siirtyvien määrä lisääntyy tuntuvasti jo tällä vuosikymmenellä, muualla EU-maissa keskimäärin noin 15 vuotta meitä myöhemmin. Saatavuusongelman ratkaisemiseksi on tärkeintä hyödyntää kotimaiset työvoimaresurssit entistä paremmin. Täydennykseksi tarvitaan kuitenkin myös ulkomaista työvoimaa. On ennakoitavissa, että työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla helpottaa paljolti vain suurimpien ja rikkaampien jäsenmaiden työvoimaongelmaa. Syrjäinen Suomi ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto - ainakaan pitkäaikaisesti - monellekaan eurooppalaiselle muuttajalle. Maatamme uhkaa myös korkeakoulutettujen lisääntyvä aivovienti ulkomaille, mikä nakertaa työvoimavarantoamme; esim. v vähintään alimman korkeakoulututkinnon suorittaneita suomalaisia muutti ulkomaille (EU-alueelle 2300), mutta palasi takaisin vain (EU-alueelta 1 300). Näistä syistä meidän tulisikin kantaa erityistä huolta myös kolmansista maista, mm. lähinaapurimaista tulevien työperusteisten ja osaavien siirtolaisten joustavaan ja aktiiviseen rekrytoimiseen paikkaamaan uhkaavaa työvoimavajettamme. Olisi tehtävä pikaisesti valintoja siitä, mistä ja minkälaisia työperusteisia maahanmuuttajia 1) maamme erityisesti tarvitsee ja kuinka tarvittavat toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Olemme nopeaa vauhtia menettämässä etsikkoaikamme. Kun monet muut maat ovat ryhtyneet jo selkeästi sanoista tekoihin, meillä käydään vasta varovaista keskustelua mahdollisesta toimintalinjan aktivoittamistarpeesta työvoimaviranomaisten ja etujärjestöjen kesken. Maahanmuuttoa vastustavien kielteisessä suhtautumisessa ulkomaiseen työvoimaan on jäänyt taka-alalle se tosiasia, että tuotantoelämän kilpailukyky ja taloudellinen kasvu vaarantuu, jos osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi. Seurauksena voi olla vientiyritysten enenevä hakeutuminen ulkomaille, työvoiman kysynnän heikentyminen ja työttömyyden lisääntyminen etenkin välillisesti vientiteollisuuteen kytköksissä olevilla toimialoilla. Arvio omista työvoimaresursseistamme Tilastokeskuksen väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestön kokonaismäärä saavuttaa Suomessa huippunsa 2020-luvun alussa ja nousee runsaaseen 5,3 miljoonaan henkeen. Työvoimakehityksen kannalta arviointia helpottaa se, että kaikki 1) Tässä selvityksessä maahanmuuttoa on tarkasteltu lähinnä työmarkkinoiden ja talouskasvun kannalta. 2

6 2020-luvun alun työikäiset ovat jo syntyneet. Epävarmuutta aiheuttaa lähinnä vain työikäisen väestön maahan- ja maastamuutto. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa työikäisen väestön määrä vakiintuu, vaikka työikäinen väestö vielä kasvaakin. Vuosina työikäisestä väestöstä noin miljoona henkeä täyttää 65 vuotta. Seuraavien 20 vuoden aikana työmarkkinoille tuleva vuotiaiden ikäryhmä pienenee, vuotiaiden määrä pysyy liki ennallaan ja tätä vanhempi ikäryhmä kasvaa. Mahdollisuudet osaamisen uudistamiseen pelkästään nuorten työmarkkinoille tulon avulla jäävät vähäisiksi, vaikka työmarkkinoille tulevista nuorista yli 80 % on ammatillisesti koulutettuja ja työmarkkinoilta poistuvista ikäluokista vain noin kolmannes. Työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin sopeutuminen tuleekin toteuttaa enenevästi työvoimassa jo oleviin voimavaroihin tukeutuen. Tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä, kuten uudelleenkoulutusta, elinikäistä oppimista sekä työllistymistä tukevia toimenpiteitä. Työvoima 2020-väliraportissa työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän kuluvan vuosikymmenen puoliväliin saakka ja v työvoimaa on suunnilleen saman verran kuin v Tämän jälkeen työvoiman määrä alkaa vähentyä, arviolta henkeä vuosina Työvoiman kysynnästä, talouskasvusta ja tuottavuuden noususta riippuu, missä määrin työvoimaa tarvitaan. Kuvio Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos Työmarkkinoille tulevat (mediaani 20,5 vuotta) Työmarkkinoilta poistuvat (mediaani 58,5 vuotta) Poistumisikä kohoaa 61,5 vuoteen vuonna Lähde: Työvoima 2020-väliraportti, työministeriö

7 Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on keskeisintä, kuinka hyvin kotimaiset käyttämättömät työvoimaresurssit työttömät ja työvoiman ulkopuolella oleva työvoima saadaan käyttöön. Etenkin naisten ja vanhempien työntekijöiden työhön osallistumisessa olisi nousuvaraa. Myös nuorten aiempi tulo työelämään nostaisi työvoimaosuutta. Kotimaisen työvoimareservin arvioidaan olevan noin henkeä v. 2010, kun se v oli noin henkeä. Näin suuri työvoimareservi on merkittävässä määrin vain laskennallista, ja sen kohtaanto työvoiman kysyntään nähden on heikko. Yksin sen varaan ei työvoiman saatavuuden turvaamista voida jättää. Kansainvälinen väestö- ja siirtolaisuuskehitys Kaikissa teollistuneissa maissa, joissa syntyvyys on alhainen, yhä suurempi työvoimapoliittinen mielenkiinto kohdistuu ulkomaiseen työvoimaan. Maailmanlaajuinen väestöpotentiaali on suuri ja elintasoerot valtavia. Vuodesta 1900 vuoteen 2000 maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista henkilöstä 6,1 miljardiin henkilöön. Väestönlisäyksestä 85 % kohdistui Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Väestönkasvun hidastumisesta huolimatta maailman väkiluku kasvaa puolitoistakertaiseksi seuraavien viiden vuosikymmenen kuluessa; esimerkiksi Intiassa ja Latinalaisessa Amerikassa väestö kasvaa edelleen nopeasti. Vuoden 2000 keskiennusteessa YK arvioi maailman väkiluvun lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä 7,6 miljardiin ja vuoteen 2050 mennessä 9,3 miljardiin (UN Population Division, World Population Prospects: The 2000 Revision, Volume I). ILO:n (International Labour Organisation) arvion mukaan maailman työvoiman määrä lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana 500 miljoonaa henkeä, joista 97 % asuu kehitysmaissa. Samalla työttömien määrä voi nousta vuoden 2000 noin 160 miljoonasta hengestä lähes 200 miljoonaan työttömään v Nykyisistä työttömistä 110 miljoonaa asuu kehitysmaissa, joissa on lisäksi 530 miljoonaa vajaatyöllistettyä. Kehittyneissä maissa, etenkin Euroopassa ja Japanissa, väestö ikääntyy ja työvoiman määrä kääntyy viimeistään 2010-luvulla laskuun ilman suurta maahanmuuttoa. Yli 60-vuotiaiden osuus Euroopan väestöstä nousee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 23 prosentista 33 prosenttiin (UN Population Division, World Population Prospects: The 1998 Revision, Long-range World Population Projections). Väestön ikääntyminen on seurausta pidentyneestä eliniästä sekä alentuneesta syntyvyydestä. Lisäksi vanhusväestön kokoa kasvattavat 2010-luvulla toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Siirtolaisten määrä on jo 120 miljoonaa henkeä, kun v määrä oli vain 75 miljoonaa henkeä. Taloudellisesti aktiivisia muuttajia on eri arvioiden perusteella miljoonaa henkeä eli 1,4-1,6 % koko työvoimasta (2,6 miljardia henkeä). 4

8 Väliaikainen muutto on yleistymässä (jopa 42 miljoonaa eli noin puolet kaikista aktiivisista muuttajista; luku suurempi, jos pakolaiset ja turvapaikan hakijat sekä laittomasti muuttaneet lasketaan mukaan). Esimerkiksi Kanadassa väliaikaiset työluvat nelinkertaistuivat 1990-luvulla (2,5 kertaa enemmän kuin pysyviä muuttoja). Maahanmuutto, epäluulot ja todellisuus Kansainvälisen muuttoliikkeen keskeisinä selittäjinä ovat olleet maiden väliset tuloerot sekä työllistymismahdollisuudet niin lähtö- kuin tulomaassakin. Myös syntyvyys on osoittautunut tärkeäksi muuttoliikkeen selittäjäksi etenkin pitkällä aikavälillä. Kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla 2,1, jotta väestö uusiutuisi, eli että väestön määrä säilyisi ennallaan. Joissakin EU:n ehdokasmaissa syntyvyys on vain puolet uusiutumistasosta. Suomessa syntyvyys on tyydyttävän vakaa, Irlannin jälkeen toiseksi korkein EU-maista. Maahanmuuttajat voidaan jakaa työperusteisiin muuttajiin ja muihin muuttajiin (esim. paluumuuttajat, perhesyistä muuttavat sekä pakolaiset ja näihin verrattavat). Lähtökohdiltaan vanhojen siirtomaiden maahanmuuttopolitiikka on perustunut paljolti työvoiman saannin turvaamiseen lyhyellä aikavälillä. Muuttajia on haalittu ammateittain tarpeen mukaan ja muuttovirtaa on hillitty työvoiman kysynnän laimetessa. Esimerkiksi viime vuosikymmenellä muiden kuin työperusteisten muuttajien osuus oli kuitenkin varsin suuri EU-maissa. Muuttoliike on aina ollut riidanalainen asia. Monissa kehittyneissä maissa, esim. Kanadassa, tehdyissä kyselyissä on ilmennyt, että huomattava osa vastaajista epäilee muuttoliikkeen vievän työpaikat kantaväestöltä, johtavan työntekijöiden syrjäytymiseen, palkkojen alenemiseen työvoiman tarjonnan lisääntyessä, verojen nousuun sosiaalimenojen kasvaessa, kaupungistumiseen sekä kulttuurien ristiriitaan. Tosiasiat eivät kuitenkaan puolla esitettyjä kielteisiä väitteitä ainakaan työperusteisten muuttajien osalta. Useat tutkimukset (ks. esim. OECD/ECO/CPE/ WP1(2002)4: The Economic Impact of International Migration: A Framework for EDRC Country Reviews) osoittavat, että maahanmuutolla on vain vähäisiä negatiivisia vaikutuksia kantaväestön palkkoihin. Jos työmarkkinat toimivat hyvin ja taloudellinen kasvu jatkuu ripeänä, yllättäväkään väestölisäys ei ole työllisyyden kannalta haitallinen. Teollistuneissa maissa on yleisesti sitovat palkkajärjestelmät, ja toisaalta kantaväestö keskittyy toimialoille, joilla useimmiten on vähän ulkomaalaisia. Kotimainen syrjäytyminen onkin ollut vähäistä ja muuttajat maksavat monesti enemmän veroja kuin kuluttavat sosiaaliturvan kautta; tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että esim. Suomeen hakeutuisi työntekijöitä, joiden pääasiallinen tarkoitus olisi hyödyntää kattavaa työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmäämme. Harvoin myöskään tiedostetaan, että suosimalla työikäisten maahanmuuttoa säästetään erityisesti koulutus- mutta usein myös lastenhoitomenoissa. 5

9 Siirtolaisten avulla on lisätty yrittäjyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Monet ovatkin korostaneet, että muuttoliike parantaa kasvumahdollisuuksia, teknologista pohjaa, luovuutta, erikoistumista ja innovatiivisuutta. Muun muassa Ruotsi luvuilla ja Irlanti 1990-luvulla ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka osaavan ulkomaisen työvoiman ripeä lisääntyminen on vahvistanut vastaanottavan maan talouselämän toimintaedellytyksiä ja kasvua. Mitalin toinen puoli on se, että lähtömaiden tuotantopotentiaali heikentyy, kun osaava nuori väestö muuttaa pois. Muuttoliikkeen ei ole osoitettu aiheuttavan pysyvää työttömyyden kasvua, sillä rakenteellinen työttömyysaste määräytyy pitkällä aikavälillä paljolti palkansaajien palkkavaateista ja yritysten hintavaateista käsin. Ainoastaan, jos maahanmuuttajien määrä on äkillisesti huomattavan suuri kantaväestöön nähden eivätkä muuttajien ominaisuudet vastaa työmarkkinoiden vaateita, heistä voi aiheutua työttömyyttä lisäävä riski lähinnä lyhyellä aikavälillä; esim. rautaesiripun poistumisesta aiheutunut siirtolaistulva lisäsi Itävallan työttömyysjaksojen pituutta 1990-luvulla jossain määrin, mutta maan työttömyysaste pysyi silti varsin alhaisena. Maahanmuuttaneiden on todettu työllistävän itsensä hyvin jo noin viiden vuoden viiveellä. EU:n sopeutumista muuttoaaltoon helpottaa vielä väestön ikääntyminen. Suomi uusi vastaanottomaa Suomi oli pitkään lähtömuuttomaa. Yli miljoona ihmistä muutti maastamme luvun lopulta 1970-luvun loppuun mennessä ulkomaille (esim. Kanada, USA, Ruotsi). Pelkästään nettomaastamuutto Ruotsiin merkitsi vuosina noin 3 prosentin väestövähenemistä. Suurin syy Ruotsiin muuttoon oli maiden välinen tuloero (yli 30 %) ja Ruotsin hyvä työllisyystilanne. Kuvio Muuttoliike Suomesta ja Suomeen, henkeä Maastamuutto Maahanmuutto Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK 6

10 1980-luvulla muuttovirta Suomeen alkoi ylittää lähtövirran. Suurelta osin se oli Suomesta lähteneiden paluumuuttoa, suomenkielisten muuttoa tai pakolaisuutta eikä ollut riippuvaista Suomen työllisyystilanteesta. Muualta kuin Pohjoismaista ei ole aktiivisesti rekrytoitu työvoimaa, ja sieltäkin vain 1980-luvun lopun korkeasuhdanteessa. Ulkomaalainen väestömäärä kasvoi - matalan lähtötason johdosta - Suomessa vuodesta 1987 vuoteen 1994 suhteellisesti nopeimmin Euroopassa. Maahanmuuttajien kokonaismäärä on kuitenkin ollut kaiken aikaa alhaisin EU-maista. Suuri osa muuttajista on yhä Suomesta alunperin lähteneitä tai inkeriläisiä. Aktivoitunut maahanmuuttopolitiikkamme merkitsi aluksi pakolaisten ja turvapaikkaa hakevien ottamista, jolloin työllisyysnäkökohdat jäivät taka-alalle. On ymmärrettävää, että kyseisten maahanmuuttajien työmarkkinakelpoisuus ei ole yhtä hyvä kuin puhtaasti työvoimasyistä maahan hakeutuvilla. Pääkaupunkiseudulla asuu 60 % maahanmuuttajista. Muun muassa pakolaisina tulleet (usein työmarkkinoiden ulkopuolella tai työttöminä) ovat varsin lyhyessä ajassa hakeutuneet Helsingin alueelle samaan kansallisuuteen tai kulttuuriin kuuluvien lähettyville, vaikka olisivat alun perin olleet sijoitettuina muualle Suomeen. Tämä on osaltaan lisännyt pääkaupunkiseudun asunto-ongelmia, ja vaikeuttanut työperusteisten maahanmuuttajien tai kantaväestön sijoittumista alueelle. Kuvio Suomen ulkomaalaisväestö Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK 7

11 Maahanmuuttajien työmarkkinat Suomessa Vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin henkilöä eli alle 2 % koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti hyvin vähän. Vuonna 1998 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan työllisiä EU-maista ja kehittyneistä teollisuusmaista , kehitysmaista Suurin osa työllisistä toimii palvelualoilla, varsinkin kehitysmaista tulleet. Sisääntulotyöpaikat (pääosin ravintola- ja siivousaloilla) ovat tärkeitä. Tuetuista työelämäkontakteista hyötyvät eniten ne, joilla on riittävät perusvalmiudet kuten kieli- ja ammattitaito. Lisäksi ulkomaalaisen on osoitettava, että hän on oikea valinta ulkomaalaisuudestaan huolimatta. Taulukko 1. Maahanmuuttajien osuus työllisestä työvoimasta vuonna 1998, % Luxemburg 40,4 Itävalta 9,5 Saksa 7,9 Belgia 7,1 Ranska 5,4 EU 4,5 Ruotsi 3,8 Kreikka 3,7 Hollanti 3,2 Tanska 2,5 Portugali 1,3 Espanja 1,0 Italia 0,9 Suomi 0,7 Lähde: OECD Maahanmuuttajien työttömyysaste 1) oli Suomessa v keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna noin kolminkertainen ja kansainvälisestikin erittäin korkea. Joillakin kansalaisuuksilla työttömyysaste on erityisen korkea, esim. vietnamilaisilla 60 % ja somalialaisilla, iranilaisilla sekä irakilaisilla jopa tätä korkeampi. Maahanmuuttajien työllistymisen ongelmat kiteytyvät muihin kuin työperustein muuttaneisiin. Korkea työttömyys rasittaa erityisesti pakolaisina maahan tulleita.varsinkin kiintiöpakolaisissa on paljon eri tavoin vajaakuntoisia. Jopa suomalaisista akateemisista tutkinnoista huolimatta heillä voi olla vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Pakolaisväestön keskuudessa on myös paljon omassa maassaan akateemisen tai ammatillisen loppututkinnon suorittaneita. 1) Tilastoissa korostuu vastatulleiden muuttajien tilanne, sillä Suomessa on varsin liberaali kansalaistamiskäytäntö (3-5 vuoden oleskelu riittää kansalaisuuden saamiseksi). Pitempään maassa-asuneet, kansalaisuuden saaneet eivät ole mukana ulkomaalaisia kuvaavissa tilastoissa. Heidän työmarkkina-asemansa on maastamuuttaneita selvästi parempi. 8

12 Maahanmuuttajien työllistymisesteiksi on mainittu ennen kaikkea kielivaikeudet, ongelmat ammatillisen pätevyyden rinnastamisessa suomalaisiin tutkintoihin sekä mahdollisesti tarvittavien kompensoivien opintojen puute. Ehkä suurimpia esteitä lienevät kuitenkin työnantajien, työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet, sillä suomalaisilla työmarkkinoilla on vähäinen kokemus maahanmuuttajista. Etenkin nykyaikainen ryhmätyöskentely vaikeuttaa siirtolaisten työllistymistä, sillä ryhmätyössä ihmiset suosivat itsensä kaltaista seuraa. Epätoivottavaan sukupuoleen, ikään, kielelliseen tai etniseen taustaan liitetään helposti oletuksia puuttuvista ominaisuuksista. Ratkaisevaa maahanmuuttajien työllistymiselle on sosiaalinen kompetenssi (tietojen, taitojen, asenteen, persoonallisuuden ja muiden kulttuuriseen ympäristöön sidoksissa olevien ominaisuuksien yhdistelmä). Maahanmuutto Suomeen pitemmällä aikavälillä Tulevaisuudessa muuton volyymin määräytymisessä painottunee enemmän kysyntäpuoli, joten maahanmuuttajat työllistyvät aiempaa paremmin. Mikäli elintasoerot Suomen lähialueilla ja Euroopassa kaventuvat seuraavien 5-15 vuoden aikana, niin maahanmuuton tarjontapaine vähenee. Samalla kuitenkin väestön ikääntyminen Suomessa lisää kysyntää. Pysyvän oleskelun sijaan naapurimaasta toiseen työssäkäynti, pendelöinti, sekä lyhytaikainen oleskelu Suomessa yleistyvät. EU-tasolla muutto uusista jäsenmaista on tärkeä kysymys etenkin Keski-Euroopassa, mutta tämän ohella yhä keskeisempään asemaan nousee keskustelu kolmansista maista tapahtuvasta muutosta. Viimeisen 25 vuoden aikana muutto Suomeen on ollut keskimäärin henkeä ja muutto Suomesta Ulkomaalaisten osuus muutossa Suomeen on vähitellen lisääntynyt. Ulkomailla on Suomen kansalaisia pysyvästi noin henkeä, joista osa on potentiaalisia paluumuuttajia. Jos ei oteta huomioon kansalaisuuden muutosta, ulkomailla syntyneiden määrä nousee vuosittaisella hengen muuttovoitolla 1) noin henkeen v Suomessa työskentelevät maahanmuuttajat ovat näihin päiviin asti olleet koulutetumpia kuin paikallinen väestö keskimäärin. Nyt maahan on alkanut virrata myös heikommin koulutettuja. Maastamuutossa on samaan aikaan tapahtumassa päinvastainen kehityskulku. Muuttovirrat Suomesta painottuvat enenevästi nuoriin koulutettuihin henkilöihin, mikä vinouttaa väestö- ja koulutusrakennetta ellei vastaavaa nuorten maahanmuuttoa onnistuta aikaansaamaan. 1) Luku merkitsee vain 0,10 prosentin lisäystä väestöön. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosittaisia maahanmuuttajia oli 1990-luvun lopulla ilman laittomia maahanmuuttajiakin 0,35 % väestöstä. Layard et al. (1994) päätyvät arvioon, että ainakin 3 % siirtymätalouksien väestöstä olisi halukas muuttamaan Länsi- Eurooppaan 15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaisi 0,25 prosentin vuotuista vaikutusta EU:n väkimäärään suhteutettuna, mikä on varsin vähän esim. Länsi-Saksaan vuosina suuntautuneeseen muuttoon (vuosittain 0,93 %) verrattuna. 9

13 Kuvio 4. Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK Työvoiman muutto uusista EU:n jäsenmaista vapautuu vasta sovittavien siirtymäkausien jälkeen. Tehtyjen arvioiden mukaan suurimmat muuttopaineet kohdistuvat Saksaan ja Itävaltaan. Suomi ei ole ensisijainen muuttomaa juuri kenellekään kolmansista maista tulevalle. Kärjistetysti Suomi saa sellaisia henkilöitä, jotka eivät pääse EU:n suuriin teollisuusmaihin. Suomen näkökulmasta EU-laajenemista on hyödyllistä tarkastella myös pohjoisen ulottuvuuden kehittämisen kanssa. Molempien yhteydessä työmarkkina- ja työllisyysnäkökulman kehittäminen on tarpeen. 10

14 EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen -raportti, työministeriö 2001 (Osa 1: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa ja Suomi työryhmän raportti Osa 2: Kari Hietalan tutkimus EU:n itälaajentuminen ja maahanmuutto Suomeen) EU:n itälaajenemisesta aiheutuva muuttoliike on suurempaa kuin aikoinaan EU:n etelälaajentumisen yhteydessä. KIE-10-maista tulevien muuttajien määrä kasvaisi laajentumisen johdosta nykyisestä muutaman kymmenen tuhannen vuositasosta EU-alueella selvästi. Uusista jäsenmaista muuttaisi EU-maihin heti laajentumisen toteuduttua ensimmäisenä vuonna arviolta henkeä, joista työvoimaan kuuluvia noin 35 %. Muuttajien määrä vähenisi vuosikymmenen loppuun mennessä henkeen. Lukumääräisesti muuttopotentiaalia on eniten Puolasta, jopa 10 miljoonaa ihmistä. Todennäköisin pitkän aikavälin kehityssuunta on aivovaihto, ts. niin uusien kuin vanhojenkin jäsenmaiden koulutetun työvoiman erimuotoinen liikkuvuus. Muuttoliikkeestä Saksaan kohdistuisi arviolta 65 %, Itävaltaan 12 % ja Suomeen vain 1,5 %. Suhteellisesti suurin osa Suomeen muutosta tapahtunee Virosta, jonka väestöpotentiaali on kuitenkin pieni. KIE-10-maista Suomeen tulevien määräksi arvioidaan alkuvaiheessa henkeä vuodessa. Virta ehtyisi vuoden 2030 tienoilla. Massiivinen muuttoliike Suomeen ei ole todennäköistä, mutta Suomeen tapahtuva nettomaahanmuutto voi nousta joksikin aikaa 1990-luvun alun tasolle ( henkeä vuodessa). Hietalan (Työministeriö 2001) arvion mukaan EU:n laajeneminen lisäisi nettomaahanmuuttoa Suomeen niin, että ajanjaksolla keskimääräinen nettomaahanmuutto olisi noin henkilöä vuodessa, kun se Tilastokeskuksen väestöennusteessa on henkilöä. Tällöin nettomaahanmuutto vuoteen 2020 mennessä olisi henkilöä eli enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Tämä merkitsisi noin prosenttiyksikön lisäystä vuoden 2020 työvoiman määrään verrattuna Tilastokeskuksen ennusteeseen. 11

15 Taulukko 2. Maahanmuuttoennuste Vuosi Maahanmuutto, henkilöä vuodessa Muualla syntynyt väestö Virolaiset Muut maat Yhteensä brutto Yhteensä netto Lisäys vuodessa Muut hakijamaat Lukumäärä ajanjakson lopussa Osuus väestöstä, % , , , , , ,1 Lähde: Työministeriö (2001): EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen, Osa 2: Kari Hietalan tutkimus EU:n itälaajentuminen ja maahanmuutto Suomeen, Työhallinnon julkaisu 291. Kehitys EU:n ehdokasmaissa on alueellisesti epätasapainoista. Kehittyneimmät ehdokasmaat muuttunevat suhteellisen pian tulomuuttomaiksi, koska niiden syntyvyydet ovat olleet erittäin alhaisia, ja koska pääomaa virtaa sinne suorien investointien muodossa. Pääoman liikkuvuus vähentää ehdokasmaiden lähtömuuttoa kuitenkin vasta pitemmällä aikavälillä, ei välittömästi. Toisaalta mitä alkutuotantovaltaisemmasta maasta on kysymys sitä pienempi on maasta lähteneiden paluumuutto. Tämä tulisi ottaa huomioon vanhojen jäsenmaiden, myös Suomen siirtolaisuuspolitiikan suunnittelussa. Laiton maahanmuutto uhkana Tiukka maahanmuuttopolitiikka ja jäykkyydet työmarkkinoilla (verotus, työaikarajoitukset) johtavat helposti laittoman maahanmuuton lisääntymiseen. Esimerkiksi USA:ssa on laittomia maahanmuuttajia 4-5 miljoonaa henkeä eli 1½ % väestöstä, Kreikassa 3 % ja Italiassa ½ %. Laittomien maahanmuuttajien (pääosin nuoria alle 40-vuotiaita) työmarkkina-asema on haavoittuva, sillä periaatteessa heidän oikeutensa työmarkkinoilla ovat lähes olemattomat. Laiton muuttotyövoiman vuokraus lisääntyy erityisesti taantumakautena, kun työnantajat leikkaavat kustannuksiaan, tai silloin kun tarvitaan nopeasti työvoimaa eikä sitä ole laillisesti saatavissa. Välitysfirmat toimivat niin lähtö- kuin tulomaissakin ja kiertävät usein veroja tai sosiaaliturvamaksuja. On myös todettu, että työn ulkoistaminen lisää laittomien muuttajien käyttöä; mm. Ranska pyrkiikin tiukentamaan esim. aliurakoitsijoiden kontrollointia. Suomessa todennäköisimpiä aloja, joilla laiton maahanmuutto aiheuttaa ongelmia, ovat matkailu- ja ravitsemusala, rakennustyöt, puhtaanapito, ylipäätään pk-yritykset. 12

16 Aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan Työvoiman runsas ja pitkäkestoinen rekrytointi muista Pohjoismaista tai Euroopasta on pitkällä aikavälillä vaikeaa, sillä alueen oma työvoimapotentiaali on niukka ja kilpailu työvoimakuilun täyttämiseksi kovaa. Etenkin pitemmälle koulutetut ovat yhä enemmän liikkuvaisia, kärjistetysti sanoen maailman kansalaisia. YK:n raportissa vuoden 2001 maaliskuussa arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä EU-maat tarvitsevat yhteensä jopa lähes 80 miljoonaa maahanmuuttajaa säilyttääkseen työikäisen väestön nykytasollaan. Pysyvämpää muuttajatyövoimaa onkin lähdettävä hakemaan ns. kolmansista maista. EU pyrkii paraikaa selkeyttämään ja yhtenäistämään käsittelymenettelyään kolmansista maista tuleville työntekijöille ja yrittäjille. Jokainen EU-maa päättää toki vastaisuudessakin itsenäisesti, millaisia maahanmuuttajia ja kuinka paljon se ottaa muista maista, mutta hakemusjärjestelmät tehdään samankaltaisiksi. Tarkoitus on, että maahanmuuttoa harkitsevat voivat hakea useampaankin maahan muuttolupaa samanlaisilla lomakkeilla. Kolmansista maista muuttavien taustojen selvittäminen ja jonkinasteinen ennakkotestaaminen on mm. terroririskien lisääntymisen myötä entistä tärkeämpää, vaikka se nostaakin hallinnollisia kustannuksia. Työperusteisella maahanmuutolla on omat erityispiirteensä. Yleisesti käytössä olevia hyväksymiskriteerejä ovat mm.: hakijan ammatti, työkokemus, koulutus paikallinen kielitaito henkilökohtainen sopivuus työvoimatarve, jonka viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet vahvistavat konkreettinen työtarjous (yleensä kokopäiväinen työsuhde) olemassa palkka- ja työolosuhteet ovat työehtosopimusten mukaiset lyhytaikaisia työsuhteita varten kausityölupa. Työlupia myönnetään yleisimmin ammattiosaajille; esim. Norjassa ammattitaitovaatimuksia on kuitenkin hiljattain alennettu. Yrittäjät ja investoijat, jotka aikaansaavat työpaikkoja, eivät tule arvioiduiksi ammatillisin perustein. Itsensä työllistävien osalta painotetaan ensisijaisesti kykyä ja kokemusta työllistymiseen. Lisäpisteitä saa mm. Kanadassa, jos sukulaisia on jo muuttanut sinne. Maahanmuuton aiheuttamaan kantaväestön potentiaaliseen syrjäytymisriskiin voidaan varautua mm. palkkojen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä tai tilapäisillä maahanmuuttokiintiöillä. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa selvittänyt komitea (SOU 1997) painotti työmarkkinoiden säätelyn säilyttämistä, ja suhtautui epäillen palkkajoustavuuden lisäämiseen. 13

17 Työministeriön asettama kolmikantainen työryhmä pyrkii vuoden 2003 helmikuuhun mennessä selvittämään toimintamallin, jolla työperusteista maahanmuuttoa Suomeen voidaan toteuttaa nykyistä paremmin. Toimintamallin tulee luonnollisesti lähteä kansallisesta viitekehyksestämme, johon sovelletaan meitä kokeneempien vastaanottajamaiden käyttämiä perusteita ja hyviä käytäntöjä. Väestön ikääntymisen ja kansantalouden tasapainon kannalta nimenomaan osaavien nuorten ja parhaassa työiässä olevien laajempi Suomeen suuntautuva muuttoliike on toivottavaa, sillä se lisää työikäisen väestön määrää, tuotantoedellytyksiä sekä parantaa väestön elatussuhdetta. Harmaa talous ja sosiaaliturvan potentiaalinen väärinkäyttö on kuitenkin tiedostettava kustannuksia aiheuttavana potentiaalisena riskinä, kun maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Eräät maat ovat asettaneetkin maahanmuuttajien saamille hyvinvointipalveluille aikarajoitteita. Verotuksen mitoitus ja kohtaanto on tekijä, joka tulee ottaa huomioon myös maahanmuuttajien kannalta. Esimerkiksi Borjaksen tutkimukset (1991 ja 1997) antavat viitteitä, että siirtolaisiin valikoituu paljon korkeakoulutettuja, jos lähtömaa verottaa heitä ankarammin kuin kohdemaa ja tukee vähän koulutettuja enemmän kuin kohdemaa. Vastaavasti siirtolaisiin valikoituu runsaasti vähän koulutettuja, jos kohdemaa verottaa ankarasti hyvin koulutettuja ja tukee vähän koulutettuja. Esimerkiksi Ruotsissa on oltu huolestuneita siitä, että maan tasainen tulonjako ei houkuttele korkean osaamistason siirtolaisia. Sama huoli koskee myös meidän maatamme. Toisaalta mm. Oxfordin yliopiston professori Stephen Castles pitää pelkkänä toivekuvana ajatusta siitä, että Eurooppa tarvitsisi vain korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Näyttäisi pikemminkin siltä, että suuri työvoimavaje muodostuu pitemmällä aikavälillä nimenomaan matalapalkkatöihin, joita eurooppalaiset eivät halua tehdä. Joidenkin maiden laaja laiton maahanmuutto (kouluttamattomat) paljastaa kysyntää olevan. Ei ole hyvä, jos alhaisen koulutustason väkeä tulee vain pakolaisina tai laittomasti. Kun Suomi ei ole ensisijainen muuttomaa monellekaan muuttajalle, suomalaisten viranomaisten tulee tiedostaa kiristyvä kilpailu myös muista kuin huippuosaavista muuttajista. Julkisen työnvälityksen olisi lisättävä neuvontapalveluja työnantajille työvoiman rekrytoimiseksi paitsi Euroopan maista, myös muualtakin. Muun muassa kotouttamista voitaisiin aloittaa jo muuttajien lähtömaassa järjestetyillä Suomen kielen opetusohjelmilla. Se, että Suomi on liittynyt myöhään maahanmuuttajia vastaanottavien maiden joukkoon, antaa hyviä mahdollisuuksia ottaa opiksi muiden maiden kokemuksista ja virheistä. 14

18 Lähteet Borjas George J.: Economic Research on the Determinants of Immigration Lessons for the European Union, World Bank Technical Paper 438/1999. Boeri Tito and Brucker Herbert: The Impact of Eastern Enlargement on Employment and Labour Markets in the EU Member States, Coppel, Dumont and Visco: Trends in Immigration and Economic Consequences, Economics Department Working Papers 284/2001, OECD. DG ECFIN: The Economic Impact of Enlargement, Forssander Annika: Kenelle ovet aukeavat? Maahanmuuttajat ja työllistymisen ehdot, Työpoliittinen aikakauskirja 2/2001. Heikkilä Elli (toim.): Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa halutaanko niitä ohjata, Siirtolaisuusinstituutti, ILO: mm. World Migration tops 120 million, press release IMF: Immigration Flows and Regional Labor Market Dynamics, prepared by Dominique M. Gross, IMF: Three Million Foreigners, three Million Unemployed? Immigration and the French Labor Market, prepared by Dominique M. Gross, Kiander Jaakko ja Vartiainen Juhana: EU:n itälaajeneminen ja suomalaiset työmarkkinat, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2001. OECD/ECO/CPE/WP1(2002)4: The Economic Impact of International Migration: A Framework for EDRC Country Reviews OECD/DEELSA/ELSA/Working Party on Migration: useita muuttoliikettä tarkastelevia selvityksiä viime vuosilta. OECD Observer ( ): Illegal Immigrants and the Labour Market. Where do illegal Immigrants work? Vander Ploeg Casey: A History of Immigration Policy in Canada, a National Conference on Canadian Immigration Työministeriö, 2001: EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteenraportti. Työministeriö, 2002: Työvoima 2020-väliraportti. UN Population Division, World Population Prospects: The 2000 Revision, Volume I. UN Population Division, World Population Prospects: The 1998 Revision, Longrange World Population Projections. 15

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen

Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Työperäinen maahanmuutto ja sen vaikutus rakennusteollisuuteen Rakennusteollisuuden ajankohtaispäivä 20.9.2011 Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari Työperäinen maahanmuutto = Tullaan Suomeen tekemään töitä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1

Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 VÄITÖKSIÄ Tutkimuksia muuttoliikettä selittävistä tekijöistä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä 1 Mika Haapanen KTT, tutkija Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot