Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu?"

Transkriptio

1 Keskustelualoitteita nro 69 Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu? Pentti Vesterinen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansantalousosasto Tätä muistiota voi tilata osoitteesta Valtiovarainministeriö Kansantalousosasto PL VALTIONEUVOSTO Jakelu (09) Muistio löytyy Internetistä osoitteella: ISBN ISSN

2 Esipuhe Keskustelu maahanmuuttopolitiikan linjauksista ja tarvittavista toimenpiteistä on viriämässä myös Suomessa. Viime vuosikymmenellä maahanmuutto oli paljolti humanitaarista ja painottui pakolaisiin ja turvapaikkaa hakeviin. Tuolloin työllisyysnäkökohdat jäivät taka-alalle. Valtiovarainministeriön kansantalousosastolla valmistellun julkaisun tarkoituksena on osallistua keskusteluun nimenomaan työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi tilanteessa, jossa omat työvoimaresurssimme alkavat lähivuosina vähetä. Julkaisun on laatinut neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen laajaan ulko- ja kotimaiseen lähdeaineistoon tukeutuen. Helsingissä kesäkuussa 2002 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Martti Hetemäki

3 Sisällys sivu Johtopäätökset 1 Johdanto 2 Arvio omista työvoimaresursseistamme 2 Kansainvälinen väestö- ja siirtolaisuuskehitys 4 Maahanmuutto, epäluulot ja todellisuus 5 Suomi uusi vastaanottomaa 6 Maahanmuuttajien työmarkkinat Suomessa 8 Maahanmuutto Suomeen pitemmällä aikavälillä 9 Laiton maahanmuutto uhkana 12 Aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan 13 Lähteet 15

4 Johtopäätökset Osaava ulkomainen työvoima vaikuttaa myönteisesti vastaanottavan maan tuotantoelämään etenkin pitemmällä aikavälillä. Suomen ikärakenne ikääntyy nopeiten EU-maista, joten mm. eläkkeelle poistuvien korvaajiksi ja väestön elatussuhteen parantamiseksi tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Maamme siirtolaistyövoiman määrä pysyy myös tulevaisuudessa melko marginaalisena eikä ole uhka kantaväestön työllisyydelle edes lyhyellä aikavälillä. Maamme ei ole ensisijainen kohdemaa monellekaan osaavalle ulkomaiselle työntekijälle, ei vähiten kielellisten seikkojen vuoksi. Tarvittavan ulkomaisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on nopeasti luotava viranomaiskäytännöt, joilla edistetään työperusteista maahanmuuttoa. Tämä edellyttää esim. aktiivisia testaus- ja kotouttamistoimenpiteitä jo muuttajien lähtömaassa. On tarkasteltava verotus- ja etuuskysymyksiä myös maahanmuuttopolitiikan kannalta. 1

5 Johdanto Työvoiman saatavuus vaikeutuu vähitellen kaikkialla läntisessä Euroopassa, sillä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto on heikentynyt. Lisäksi ns. suuret ikäluokat tulevat lähivuosina eläkeikään eikä korvaavaa työvoimaa ole riittävästi omasta takaa. Suomessa eläkkeelle siirtyvien määrä lisääntyy tuntuvasti jo tällä vuosikymmenellä, muualla EU-maissa keskimäärin noin 15 vuotta meitä myöhemmin. Saatavuusongelman ratkaisemiseksi on tärkeintä hyödyntää kotimaiset työvoimaresurssit entistä paremmin. Täydennykseksi tarvitaan kuitenkin myös ulkomaista työvoimaa. On ennakoitavissa, että työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla helpottaa paljolti vain suurimpien ja rikkaampien jäsenmaiden työvoimaongelmaa. Syrjäinen Suomi ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto - ainakaan pitkäaikaisesti - monellekaan eurooppalaiselle muuttajalle. Maatamme uhkaa myös korkeakoulutettujen lisääntyvä aivovienti ulkomaille, mikä nakertaa työvoimavarantoamme; esim. v vähintään alimman korkeakoulututkinnon suorittaneita suomalaisia muutti ulkomaille (EU-alueelle 2300), mutta palasi takaisin vain (EU-alueelta 1 300). Näistä syistä meidän tulisikin kantaa erityistä huolta myös kolmansista maista, mm. lähinaapurimaista tulevien työperusteisten ja osaavien siirtolaisten joustavaan ja aktiiviseen rekrytoimiseen paikkaamaan uhkaavaa työvoimavajettamme. Olisi tehtävä pikaisesti valintoja siitä, mistä ja minkälaisia työperusteisia maahanmuuttajia 1) maamme erityisesti tarvitsee ja kuinka tarvittavat toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Olemme nopeaa vauhtia menettämässä etsikkoaikamme. Kun monet muut maat ovat ryhtyneet jo selkeästi sanoista tekoihin, meillä käydään vasta varovaista keskustelua mahdollisesta toimintalinjan aktivoittamistarpeesta työvoimaviranomaisten ja etujärjestöjen kesken. Maahanmuuttoa vastustavien kielteisessä suhtautumisessa ulkomaiseen työvoimaan on jäänyt taka-alalle se tosiasia, että tuotantoelämän kilpailukyky ja taloudellinen kasvu vaarantuu, jos osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi. Seurauksena voi olla vientiyritysten enenevä hakeutuminen ulkomaille, työvoiman kysynnän heikentyminen ja työttömyyden lisääntyminen etenkin välillisesti vientiteollisuuteen kytköksissä olevilla toimialoilla. Arvio omista työvoimaresursseistamme Tilastokeskuksen väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestön kokonaismäärä saavuttaa Suomessa huippunsa 2020-luvun alussa ja nousee runsaaseen 5,3 miljoonaan henkeen. Työvoimakehityksen kannalta arviointia helpottaa se, että kaikki 1) Tässä selvityksessä maahanmuuttoa on tarkasteltu lähinnä työmarkkinoiden ja talouskasvun kannalta. 2

6 2020-luvun alun työikäiset ovat jo syntyneet. Epävarmuutta aiheuttaa lähinnä vain työikäisen väestön maahan- ja maastamuutto. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa työikäisen väestön määrä vakiintuu, vaikka työikäinen väestö vielä kasvaakin. Vuosina työikäisestä väestöstä noin miljoona henkeä täyttää 65 vuotta. Seuraavien 20 vuoden aikana työmarkkinoille tuleva vuotiaiden ikäryhmä pienenee, vuotiaiden määrä pysyy liki ennallaan ja tätä vanhempi ikäryhmä kasvaa. Mahdollisuudet osaamisen uudistamiseen pelkästään nuorten työmarkkinoille tulon avulla jäävät vähäisiksi, vaikka työmarkkinoille tulevista nuorista yli 80 % on ammatillisesti koulutettuja ja työmarkkinoilta poistuvista ikäluokista vain noin kolmannes. Työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin sopeutuminen tuleekin toteuttaa enenevästi työvoimassa jo oleviin voimavaroihin tukeutuen. Tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä, kuten uudelleenkoulutusta, elinikäistä oppimista sekä työllistymistä tukevia toimenpiteitä. Työvoima 2020-väliraportissa työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän kuluvan vuosikymmenen puoliväliin saakka ja v työvoimaa on suunnilleen saman verran kuin v Tämän jälkeen työvoiman määrä alkaa vähentyä, arviolta henkeä vuosina Työvoiman kysynnästä, talouskasvusta ja tuottavuuden noususta riippuu, missä määrin työvoimaa tarvitaan. Kuvio Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos Työmarkkinoille tulevat (mediaani 20,5 vuotta) Työmarkkinoilta poistuvat (mediaani 58,5 vuotta) Poistumisikä kohoaa 61,5 vuoteen vuonna Lähde: Työvoima 2020-väliraportti, työministeriö

7 Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on keskeisintä, kuinka hyvin kotimaiset käyttämättömät työvoimaresurssit työttömät ja työvoiman ulkopuolella oleva työvoima saadaan käyttöön. Etenkin naisten ja vanhempien työntekijöiden työhön osallistumisessa olisi nousuvaraa. Myös nuorten aiempi tulo työelämään nostaisi työvoimaosuutta. Kotimaisen työvoimareservin arvioidaan olevan noin henkeä v. 2010, kun se v oli noin henkeä. Näin suuri työvoimareservi on merkittävässä määrin vain laskennallista, ja sen kohtaanto työvoiman kysyntään nähden on heikko. Yksin sen varaan ei työvoiman saatavuuden turvaamista voida jättää. Kansainvälinen väestö- ja siirtolaisuuskehitys Kaikissa teollistuneissa maissa, joissa syntyvyys on alhainen, yhä suurempi työvoimapoliittinen mielenkiinto kohdistuu ulkomaiseen työvoimaan. Maailmanlaajuinen väestöpotentiaali on suuri ja elintasoerot valtavia. Vuodesta 1900 vuoteen 2000 maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista henkilöstä 6,1 miljardiin henkilöön. Väestönlisäyksestä 85 % kohdistui Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Väestönkasvun hidastumisesta huolimatta maailman väkiluku kasvaa puolitoistakertaiseksi seuraavien viiden vuosikymmenen kuluessa; esimerkiksi Intiassa ja Latinalaisessa Amerikassa väestö kasvaa edelleen nopeasti. Vuoden 2000 keskiennusteessa YK arvioi maailman väkiluvun lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä 7,6 miljardiin ja vuoteen 2050 mennessä 9,3 miljardiin (UN Population Division, World Population Prospects: The 2000 Revision, Volume I). ILO:n (International Labour Organisation) arvion mukaan maailman työvoiman määrä lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana 500 miljoonaa henkeä, joista 97 % asuu kehitysmaissa. Samalla työttömien määrä voi nousta vuoden 2000 noin 160 miljoonasta hengestä lähes 200 miljoonaan työttömään v Nykyisistä työttömistä 110 miljoonaa asuu kehitysmaissa, joissa on lisäksi 530 miljoonaa vajaatyöllistettyä. Kehittyneissä maissa, etenkin Euroopassa ja Japanissa, väestö ikääntyy ja työvoiman määrä kääntyy viimeistään 2010-luvulla laskuun ilman suurta maahanmuuttoa. Yli 60-vuotiaiden osuus Euroopan väestöstä nousee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 23 prosentista 33 prosenttiin (UN Population Division, World Population Prospects: The 1998 Revision, Long-range World Population Projections). Väestön ikääntyminen on seurausta pidentyneestä eliniästä sekä alentuneesta syntyvyydestä. Lisäksi vanhusväestön kokoa kasvattavat 2010-luvulla toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Siirtolaisten määrä on jo 120 miljoonaa henkeä, kun v määrä oli vain 75 miljoonaa henkeä. Taloudellisesti aktiivisia muuttajia on eri arvioiden perusteella miljoonaa henkeä eli 1,4-1,6 % koko työvoimasta (2,6 miljardia henkeä). 4

8 Väliaikainen muutto on yleistymässä (jopa 42 miljoonaa eli noin puolet kaikista aktiivisista muuttajista; luku suurempi, jos pakolaiset ja turvapaikan hakijat sekä laittomasti muuttaneet lasketaan mukaan). Esimerkiksi Kanadassa väliaikaiset työluvat nelinkertaistuivat 1990-luvulla (2,5 kertaa enemmän kuin pysyviä muuttoja). Maahanmuutto, epäluulot ja todellisuus Kansainvälisen muuttoliikkeen keskeisinä selittäjinä ovat olleet maiden väliset tuloerot sekä työllistymismahdollisuudet niin lähtö- kuin tulomaassakin. Myös syntyvyys on osoittautunut tärkeäksi muuttoliikkeen selittäjäksi etenkin pitkällä aikavälillä. Kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla 2,1, jotta väestö uusiutuisi, eli että väestön määrä säilyisi ennallaan. Joissakin EU:n ehdokasmaissa syntyvyys on vain puolet uusiutumistasosta. Suomessa syntyvyys on tyydyttävän vakaa, Irlannin jälkeen toiseksi korkein EU-maista. Maahanmuuttajat voidaan jakaa työperusteisiin muuttajiin ja muihin muuttajiin (esim. paluumuuttajat, perhesyistä muuttavat sekä pakolaiset ja näihin verrattavat). Lähtökohdiltaan vanhojen siirtomaiden maahanmuuttopolitiikka on perustunut paljolti työvoiman saannin turvaamiseen lyhyellä aikavälillä. Muuttajia on haalittu ammateittain tarpeen mukaan ja muuttovirtaa on hillitty työvoiman kysynnän laimetessa. Esimerkiksi viime vuosikymmenellä muiden kuin työperusteisten muuttajien osuus oli kuitenkin varsin suuri EU-maissa. Muuttoliike on aina ollut riidanalainen asia. Monissa kehittyneissä maissa, esim. Kanadassa, tehdyissä kyselyissä on ilmennyt, että huomattava osa vastaajista epäilee muuttoliikkeen vievän työpaikat kantaväestöltä, johtavan työntekijöiden syrjäytymiseen, palkkojen alenemiseen työvoiman tarjonnan lisääntyessä, verojen nousuun sosiaalimenojen kasvaessa, kaupungistumiseen sekä kulttuurien ristiriitaan. Tosiasiat eivät kuitenkaan puolla esitettyjä kielteisiä väitteitä ainakaan työperusteisten muuttajien osalta. Useat tutkimukset (ks. esim. OECD/ECO/CPE/ WP1(2002)4: The Economic Impact of International Migration: A Framework for EDRC Country Reviews) osoittavat, että maahanmuutolla on vain vähäisiä negatiivisia vaikutuksia kantaväestön palkkoihin. Jos työmarkkinat toimivat hyvin ja taloudellinen kasvu jatkuu ripeänä, yllättäväkään väestölisäys ei ole työllisyyden kannalta haitallinen. Teollistuneissa maissa on yleisesti sitovat palkkajärjestelmät, ja toisaalta kantaväestö keskittyy toimialoille, joilla useimmiten on vähän ulkomaalaisia. Kotimainen syrjäytyminen onkin ollut vähäistä ja muuttajat maksavat monesti enemmän veroja kuin kuluttavat sosiaaliturvan kautta; tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että esim. Suomeen hakeutuisi työntekijöitä, joiden pääasiallinen tarkoitus olisi hyödyntää kattavaa työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmäämme. Harvoin myöskään tiedostetaan, että suosimalla työikäisten maahanmuuttoa säästetään erityisesti koulutus- mutta usein myös lastenhoitomenoissa. 5

9 Siirtolaisten avulla on lisätty yrittäjyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Monet ovatkin korostaneet, että muuttoliike parantaa kasvumahdollisuuksia, teknologista pohjaa, luovuutta, erikoistumista ja innovatiivisuutta. Muun muassa Ruotsi luvuilla ja Irlanti 1990-luvulla ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka osaavan ulkomaisen työvoiman ripeä lisääntyminen on vahvistanut vastaanottavan maan talouselämän toimintaedellytyksiä ja kasvua. Mitalin toinen puoli on se, että lähtömaiden tuotantopotentiaali heikentyy, kun osaava nuori väestö muuttaa pois. Muuttoliikkeen ei ole osoitettu aiheuttavan pysyvää työttömyyden kasvua, sillä rakenteellinen työttömyysaste määräytyy pitkällä aikavälillä paljolti palkansaajien palkkavaateista ja yritysten hintavaateista käsin. Ainoastaan, jos maahanmuuttajien määrä on äkillisesti huomattavan suuri kantaväestöön nähden eivätkä muuttajien ominaisuudet vastaa työmarkkinoiden vaateita, heistä voi aiheutua työttömyyttä lisäävä riski lähinnä lyhyellä aikavälillä; esim. rautaesiripun poistumisesta aiheutunut siirtolaistulva lisäsi Itävallan työttömyysjaksojen pituutta 1990-luvulla jossain määrin, mutta maan työttömyysaste pysyi silti varsin alhaisena. Maahanmuuttaneiden on todettu työllistävän itsensä hyvin jo noin viiden vuoden viiveellä. EU:n sopeutumista muuttoaaltoon helpottaa vielä väestön ikääntyminen. Suomi uusi vastaanottomaa Suomi oli pitkään lähtömuuttomaa. Yli miljoona ihmistä muutti maastamme luvun lopulta 1970-luvun loppuun mennessä ulkomaille (esim. Kanada, USA, Ruotsi). Pelkästään nettomaastamuutto Ruotsiin merkitsi vuosina noin 3 prosentin väestövähenemistä. Suurin syy Ruotsiin muuttoon oli maiden välinen tuloero (yli 30 %) ja Ruotsin hyvä työllisyystilanne. Kuvio Muuttoliike Suomesta ja Suomeen, henkeä Maastamuutto Maahanmuutto Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK 6

10 1980-luvulla muuttovirta Suomeen alkoi ylittää lähtövirran. Suurelta osin se oli Suomesta lähteneiden paluumuuttoa, suomenkielisten muuttoa tai pakolaisuutta eikä ollut riippuvaista Suomen työllisyystilanteesta. Muualta kuin Pohjoismaista ei ole aktiivisesti rekrytoitu työvoimaa, ja sieltäkin vain 1980-luvun lopun korkeasuhdanteessa. Ulkomaalainen väestömäärä kasvoi - matalan lähtötason johdosta - Suomessa vuodesta 1987 vuoteen 1994 suhteellisesti nopeimmin Euroopassa. Maahanmuuttajien kokonaismäärä on kuitenkin ollut kaiken aikaa alhaisin EU-maista. Suuri osa muuttajista on yhä Suomesta alunperin lähteneitä tai inkeriläisiä. Aktivoitunut maahanmuuttopolitiikkamme merkitsi aluksi pakolaisten ja turvapaikkaa hakevien ottamista, jolloin työllisyysnäkökohdat jäivät taka-alalle. On ymmärrettävää, että kyseisten maahanmuuttajien työmarkkinakelpoisuus ei ole yhtä hyvä kuin puhtaasti työvoimasyistä maahan hakeutuvilla. Pääkaupunkiseudulla asuu 60 % maahanmuuttajista. Muun muassa pakolaisina tulleet (usein työmarkkinoiden ulkopuolella tai työttöminä) ovat varsin lyhyessä ajassa hakeutuneet Helsingin alueelle samaan kansallisuuteen tai kulttuuriin kuuluvien lähettyville, vaikka olisivat alun perin olleet sijoitettuina muualle Suomeen. Tämä on osaltaan lisännyt pääkaupunkiseudun asunto-ongelmia, ja vaikeuttanut työperusteisten maahanmuuttajien tai kantaväestön sijoittumista alueelle. Kuvio Suomen ulkomaalaisväestö Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK 7

11 Maahanmuuttajien työmarkkinat Suomessa Vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin henkilöä eli alle 2 % koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti hyvin vähän. Vuonna 1998 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan työllisiä EU-maista ja kehittyneistä teollisuusmaista , kehitysmaista Suurin osa työllisistä toimii palvelualoilla, varsinkin kehitysmaista tulleet. Sisääntulotyöpaikat (pääosin ravintola- ja siivousaloilla) ovat tärkeitä. Tuetuista työelämäkontakteista hyötyvät eniten ne, joilla on riittävät perusvalmiudet kuten kieli- ja ammattitaito. Lisäksi ulkomaalaisen on osoitettava, että hän on oikea valinta ulkomaalaisuudestaan huolimatta. Taulukko 1. Maahanmuuttajien osuus työllisestä työvoimasta vuonna 1998, % Luxemburg 40,4 Itävalta 9,5 Saksa 7,9 Belgia 7,1 Ranska 5,4 EU 4,5 Ruotsi 3,8 Kreikka 3,7 Hollanti 3,2 Tanska 2,5 Portugali 1,3 Espanja 1,0 Italia 0,9 Suomi 0,7 Lähde: OECD Maahanmuuttajien työttömyysaste 1) oli Suomessa v keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna noin kolminkertainen ja kansainvälisestikin erittäin korkea. Joillakin kansalaisuuksilla työttömyysaste on erityisen korkea, esim. vietnamilaisilla 60 % ja somalialaisilla, iranilaisilla sekä irakilaisilla jopa tätä korkeampi. Maahanmuuttajien työllistymisen ongelmat kiteytyvät muihin kuin työperustein muuttaneisiin. Korkea työttömyys rasittaa erityisesti pakolaisina maahan tulleita.varsinkin kiintiöpakolaisissa on paljon eri tavoin vajaakuntoisia. Jopa suomalaisista akateemisista tutkinnoista huolimatta heillä voi olla vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Pakolaisväestön keskuudessa on myös paljon omassa maassaan akateemisen tai ammatillisen loppututkinnon suorittaneita. 1) Tilastoissa korostuu vastatulleiden muuttajien tilanne, sillä Suomessa on varsin liberaali kansalaistamiskäytäntö (3-5 vuoden oleskelu riittää kansalaisuuden saamiseksi). Pitempään maassa-asuneet, kansalaisuuden saaneet eivät ole mukana ulkomaalaisia kuvaavissa tilastoissa. Heidän työmarkkina-asemansa on maastamuuttaneita selvästi parempi. 8

12 Maahanmuuttajien työllistymisesteiksi on mainittu ennen kaikkea kielivaikeudet, ongelmat ammatillisen pätevyyden rinnastamisessa suomalaisiin tutkintoihin sekä mahdollisesti tarvittavien kompensoivien opintojen puute. Ehkä suurimpia esteitä lienevät kuitenkin työnantajien, työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet, sillä suomalaisilla työmarkkinoilla on vähäinen kokemus maahanmuuttajista. Etenkin nykyaikainen ryhmätyöskentely vaikeuttaa siirtolaisten työllistymistä, sillä ryhmätyössä ihmiset suosivat itsensä kaltaista seuraa. Epätoivottavaan sukupuoleen, ikään, kielelliseen tai etniseen taustaan liitetään helposti oletuksia puuttuvista ominaisuuksista. Ratkaisevaa maahanmuuttajien työllistymiselle on sosiaalinen kompetenssi (tietojen, taitojen, asenteen, persoonallisuuden ja muiden kulttuuriseen ympäristöön sidoksissa olevien ominaisuuksien yhdistelmä). Maahanmuutto Suomeen pitemmällä aikavälillä Tulevaisuudessa muuton volyymin määräytymisessä painottunee enemmän kysyntäpuoli, joten maahanmuuttajat työllistyvät aiempaa paremmin. Mikäli elintasoerot Suomen lähialueilla ja Euroopassa kaventuvat seuraavien 5-15 vuoden aikana, niin maahanmuuton tarjontapaine vähenee. Samalla kuitenkin väestön ikääntyminen Suomessa lisää kysyntää. Pysyvän oleskelun sijaan naapurimaasta toiseen työssäkäynti, pendelöinti, sekä lyhytaikainen oleskelu Suomessa yleistyvät. EU-tasolla muutto uusista jäsenmaista on tärkeä kysymys etenkin Keski-Euroopassa, mutta tämän ohella yhä keskeisempään asemaan nousee keskustelu kolmansista maista tapahtuvasta muutosta. Viimeisen 25 vuoden aikana muutto Suomeen on ollut keskimäärin henkeä ja muutto Suomesta Ulkomaalaisten osuus muutossa Suomeen on vähitellen lisääntynyt. Ulkomailla on Suomen kansalaisia pysyvästi noin henkeä, joista osa on potentiaalisia paluumuuttajia. Jos ei oteta huomioon kansalaisuuden muutosta, ulkomailla syntyneiden määrä nousee vuosittaisella hengen muuttovoitolla 1) noin henkeen v Suomessa työskentelevät maahanmuuttajat ovat näihin päiviin asti olleet koulutetumpia kuin paikallinen väestö keskimäärin. Nyt maahan on alkanut virrata myös heikommin koulutettuja. Maastamuutossa on samaan aikaan tapahtumassa päinvastainen kehityskulku. Muuttovirrat Suomesta painottuvat enenevästi nuoriin koulutettuihin henkilöihin, mikä vinouttaa väestö- ja koulutusrakennetta ellei vastaavaa nuorten maahanmuuttoa onnistuta aikaansaamaan. 1) Luku merkitsee vain 0,10 prosentin lisäystä väestöön. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosittaisia maahanmuuttajia oli 1990-luvun lopulla ilman laittomia maahanmuuttajiakin 0,35 % väestöstä. Layard et al. (1994) päätyvät arvioon, että ainakin 3 % siirtymätalouksien väestöstä olisi halukas muuttamaan Länsi- Eurooppaan 15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaisi 0,25 prosentin vuotuista vaikutusta EU:n väkimäärään suhteutettuna, mikä on varsin vähän esim. Länsi-Saksaan vuosina suuntautuneeseen muuttoon (vuosittain 0,93 %) verrattuna. 9

13 Kuvio 4. Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK Työvoiman muutto uusista EU:n jäsenmaista vapautuu vasta sovittavien siirtymäkausien jälkeen. Tehtyjen arvioiden mukaan suurimmat muuttopaineet kohdistuvat Saksaan ja Itävaltaan. Suomi ei ole ensisijainen muuttomaa juuri kenellekään kolmansista maista tulevalle. Kärjistetysti Suomi saa sellaisia henkilöitä, jotka eivät pääse EU:n suuriin teollisuusmaihin. Suomen näkökulmasta EU-laajenemista on hyödyllistä tarkastella myös pohjoisen ulottuvuuden kehittämisen kanssa. Molempien yhteydessä työmarkkina- ja työllisyysnäkökulman kehittäminen on tarpeen. 10

14 EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen -raportti, työministeriö 2001 (Osa 1: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa ja Suomi työryhmän raportti Osa 2: Kari Hietalan tutkimus EU:n itälaajentuminen ja maahanmuutto Suomeen) EU:n itälaajenemisesta aiheutuva muuttoliike on suurempaa kuin aikoinaan EU:n etelälaajentumisen yhteydessä. KIE-10-maista tulevien muuttajien määrä kasvaisi laajentumisen johdosta nykyisestä muutaman kymmenen tuhannen vuositasosta EU-alueella selvästi. Uusista jäsenmaista muuttaisi EU-maihin heti laajentumisen toteuduttua ensimmäisenä vuonna arviolta henkeä, joista työvoimaan kuuluvia noin 35 %. Muuttajien määrä vähenisi vuosikymmenen loppuun mennessä henkeen. Lukumääräisesti muuttopotentiaalia on eniten Puolasta, jopa 10 miljoonaa ihmistä. Todennäköisin pitkän aikavälin kehityssuunta on aivovaihto, ts. niin uusien kuin vanhojenkin jäsenmaiden koulutetun työvoiman erimuotoinen liikkuvuus. Muuttoliikkeestä Saksaan kohdistuisi arviolta 65 %, Itävaltaan 12 % ja Suomeen vain 1,5 %. Suhteellisesti suurin osa Suomeen muutosta tapahtunee Virosta, jonka väestöpotentiaali on kuitenkin pieni. KIE-10-maista Suomeen tulevien määräksi arvioidaan alkuvaiheessa henkeä vuodessa. Virta ehtyisi vuoden 2030 tienoilla. Massiivinen muuttoliike Suomeen ei ole todennäköistä, mutta Suomeen tapahtuva nettomaahanmuutto voi nousta joksikin aikaa 1990-luvun alun tasolle ( henkeä vuodessa). Hietalan (Työministeriö 2001) arvion mukaan EU:n laajeneminen lisäisi nettomaahanmuuttoa Suomeen niin, että ajanjaksolla keskimääräinen nettomaahanmuutto olisi noin henkilöä vuodessa, kun se Tilastokeskuksen väestöennusteessa on henkilöä. Tällöin nettomaahanmuutto vuoteen 2020 mennessä olisi henkilöä eli enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Tämä merkitsisi noin prosenttiyksikön lisäystä vuoden 2020 työvoiman määrään verrattuna Tilastokeskuksen ennusteeseen. 11

15 Taulukko 2. Maahanmuuttoennuste Vuosi Maahanmuutto, henkilöä vuodessa Muualla syntynyt väestö Virolaiset Muut maat Yhteensä brutto Yhteensä netto Lisäys vuodessa Muut hakijamaat Lukumäärä ajanjakson lopussa Osuus väestöstä, % , , , , , ,1 Lähde: Työministeriö (2001): EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen, Osa 2: Kari Hietalan tutkimus EU:n itälaajentuminen ja maahanmuutto Suomeen, Työhallinnon julkaisu 291. Kehitys EU:n ehdokasmaissa on alueellisesti epätasapainoista. Kehittyneimmät ehdokasmaat muuttunevat suhteellisen pian tulomuuttomaiksi, koska niiden syntyvyydet ovat olleet erittäin alhaisia, ja koska pääomaa virtaa sinne suorien investointien muodossa. Pääoman liikkuvuus vähentää ehdokasmaiden lähtömuuttoa kuitenkin vasta pitemmällä aikavälillä, ei välittömästi. Toisaalta mitä alkutuotantovaltaisemmasta maasta on kysymys sitä pienempi on maasta lähteneiden paluumuutto. Tämä tulisi ottaa huomioon vanhojen jäsenmaiden, myös Suomen siirtolaisuuspolitiikan suunnittelussa. Laiton maahanmuutto uhkana Tiukka maahanmuuttopolitiikka ja jäykkyydet työmarkkinoilla (verotus, työaikarajoitukset) johtavat helposti laittoman maahanmuuton lisääntymiseen. Esimerkiksi USA:ssa on laittomia maahanmuuttajia 4-5 miljoonaa henkeä eli 1½ % väestöstä, Kreikassa 3 % ja Italiassa ½ %. Laittomien maahanmuuttajien (pääosin nuoria alle 40-vuotiaita) työmarkkina-asema on haavoittuva, sillä periaatteessa heidän oikeutensa työmarkkinoilla ovat lähes olemattomat. Laiton muuttotyövoiman vuokraus lisääntyy erityisesti taantumakautena, kun työnantajat leikkaavat kustannuksiaan, tai silloin kun tarvitaan nopeasti työvoimaa eikä sitä ole laillisesti saatavissa. Välitysfirmat toimivat niin lähtö- kuin tulomaissakin ja kiertävät usein veroja tai sosiaaliturvamaksuja. On myös todettu, että työn ulkoistaminen lisää laittomien muuttajien käyttöä; mm. Ranska pyrkiikin tiukentamaan esim. aliurakoitsijoiden kontrollointia. Suomessa todennäköisimpiä aloja, joilla laiton maahanmuutto aiheuttaa ongelmia, ovat matkailu- ja ravitsemusala, rakennustyöt, puhtaanapito, ylipäätään pk-yritykset. 12

16 Aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan Työvoiman runsas ja pitkäkestoinen rekrytointi muista Pohjoismaista tai Euroopasta on pitkällä aikavälillä vaikeaa, sillä alueen oma työvoimapotentiaali on niukka ja kilpailu työvoimakuilun täyttämiseksi kovaa. Etenkin pitemmälle koulutetut ovat yhä enemmän liikkuvaisia, kärjistetysti sanoen maailman kansalaisia. YK:n raportissa vuoden 2001 maaliskuussa arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä EU-maat tarvitsevat yhteensä jopa lähes 80 miljoonaa maahanmuuttajaa säilyttääkseen työikäisen väestön nykytasollaan. Pysyvämpää muuttajatyövoimaa onkin lähdettävä hakemaan ns. kolmansista maista. EU pyrkii paraikaa selkeyttämään ja yhtenäistämään käsittelymenettelyään kolmansista maista tuleville työntekijöille ja yrittäjille. Jokainen EU-maa päättää toki vastaisuudessakin itsenäisesti, millaisia maahanmuuttajia ja kuinka paljon se ottaa muista maista, mutta hakemusjärjestelmät tehdään samankaltaisiksi. Tarkoitus on, että maahanmuuttoa harkitsevat voivat hakea useampaankin maahan muuttolupaa samanlaisilla lomakkeilla. Kolmansista maista muuttavien taustojen selvittäminen ja jonkinasteinen ennakkotestaaminen on mm. terroririskien lisääntymisen myötä entistä tärkeämpää, vaikka se nostaakin hallinnollisia kustannuksia. Työperusteisella maahanmuutolla on omat erityispiirteensä. Yleisesti käytössä olevia hyväksymiskriteerejä ovat mm.: hakijan ammatti, työkokemus, koulutus paikallinen kielitaito henkilökohtainen sopivuus työvoimatarve, jonka viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet vahvistavat konkreettinen työtarjous (yleensä kokopäiväinen työsuhde) olemassa palkka- ja työolosuhteet ovat työehtosopimusten mukaiset lyhytaikaisia työsuhteita varten kausityölupa. Työlupia myönnetään yleisimmin ammattiosaajille; esim. Norjassa ammattitaitovaatimuksia on kuitenkin hiljattain alennettu. Yrittäjät ja investoijat, jotka aikaansaavat työpaikkoja, eivät tule arvioiduiksi ammatillisin perustein. Itsensä työllistävien osalta painotetaan ensisijaisesti kykyä ja kokemusta työllistymiseen. Lisäpisteitä saa mm. Kanadassa, jos sukulaisia on jo muuttanut sinne. Maahanmuuton aiheuttamaan kantaväestön potentiaaliseen syrjäytymisriskiin voidaan varautua mm. palkkojen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä tai tilapäisillä maahanmuuttokiintiöillä. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa selvittänyt komitea (SOU 1997) painotti työmarkkinoiden säätelyn säilyttämistä, ja suhtautui epäillen palkkajoustavuuden lisäämiseen. 13

17 Työministeriön asettama kolmikantainen työryhmä pyrkii vuoden 2003 helmikuuhun mennessä selvittämään toimintamallin, jolla työperusteista maahanmuuttoa Suomeen voidaan toteuttaa nykyistä paremmin. Toimintamallin tulee luonnollisesti lähteä kansallisesta viitekehyksestämme, johon sovelletaan meitä kokeneempien vastaanottajamaiden käyttämiä perusteita ja hyviä käytäntöjä. Väestön ikääntymisen ja kansantalouden tasapainon kannalta nimenomaan osaavien nuorten ja parhaassa työiässä olevien laajempi Suomeen suuntautuva muuttoliike on toivottavaa, sillä se lisää työikäisen väestön määrää, tuotantoedellytyksiä sekä parantaa väestön elatussuhdetta. Harmaa talous ja sosiaaliturvan potentiaalinen väärinkäyttö on kuitenkin tiedostettava kustannuksia aiheuttavana potentiaalisena riskinä, kun maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Eräät maat ovat asettaneetkin maahanmuuttajien saamille hyvinvointipalveluille aikarajoitteita. Verotuksen mitoitus ja kohtaanto on tekijä, joka tulee ottaa huomioon myös maahanmuuttajien kannalta. Esimerkiksi Borjaksen tutkimukset (1991 ja 1997) antavat viitteitä, että siirtolaisiin valikoituu paljon korkeakoulutettuja, jos lähtömaa verottaa heitä ankarammin kuin kohdemaa ja tukee vähän koulutettuja enemmän kuin kohdemaa. Vastaavasti siirtolaisiin valikoituu runsaasti vähän koulutettuja, jos kohdemaa verottaa ankarasti hyvin koulutettuja ja tukee vähän koulutettuja. Esimerkiksi Ruotsissa on oltu huolestuneita siitä, että maan tasainen tulonjako ei houkuttele korkean osaamistason siirtolaisia. Sama huoli koskee myös meidän maatamme. Toisaalta mm. Oxfordin yliopiston professori Stephen Castles pitää pelkkänä toivekuvana ajatusta siitä, että Eurooppa tarvitsisi vain korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Näyttäisi pikemminkin siltä, että suuri työvoimavaje muodostuu pitemmällä aikavälillä nimenomaan matalapalkkatöihin, joita eurooppalaiset eivät halua tehdä. Joidenkin maiden laaja laiton maahanmuutto (kouluttamattomat) paljastaa kysyntää olevan. Ei ole hyvä, jos alhaisen koulutustason väkeä tulee vain pakolaisina tai laittomasti. Kun Suomi ei ole ensisijainen muuttomaa monellekaan muuttajalle, suomalaisten viranomaisten tulee tiedostaa kiristyvä kilpailu myös muista kuin huippuosaavista muuttajista. Julkisen työnvälityksen olisi lisättävä neuvontapalveluja työnantajille työvoiman rekrytoimiseksi paitsi Euroopan maista, myös muualtakin. Muun muassa kotouttamista voitaisiin aloittaa jo muuttajien lähtömaassa järjestetyillä Suomen kielen opetusohjelmilla. Se, että Suomi on liittynyt myöhään maahanmuuttajia vastaanottavien maiden joukkoon, antaa hyviä mahdollisuuksia ottaa opiksi muiden maiden kokemuksista ja virheistä. 14

18 Lähteet Borjas George J.: Economic Research on the Determinants of Immigration Lessons for the European Union, World Bank Technical Paper 438/1999. Boeri Tito and Brucker Herbert: The Impact of Eastern Enlargement on Employment and Labour Markets in the EU Member States, Coppel, Dumont and Visco: Trends in Immigration and Economic Consequences, Economics Department Working Papers 284/2001, OECD. DG ECFIN: The Economic Impact of Enlargement, Forssander Annika: Kenelle ovet aukeavat? Maahanmuuttajat ja työllistymisen ehdot, Työpoliittinen aikakauskirja 2/2001. Heikkilä Elli (toim.): Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa halutaanko niitä ohjata, Siirtolaisuusinstituutti, ILO: mm. World Migration tops 120 million, press release IMF: Immigration Flows and Regional Labor Market Dynamics, prepared by Dominique M. Gross, IMF: Three Million Foreigners, three Million Unemployed? Immigration and the French Labor Market, prepared by Dominique M. Gross, Kiander Jaakko ja Vartiainen Juhana: EU:n itälaajeneminen ja suomalaiset työmarkkinat, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2001. OECD/ECO/CPE/WP1(2002)4: The Economic Impact of International Migration: A Framework for EDRC Country Reviews OECD/DEELSA/ELSA/Working Party on Migration: useita muuttoliikettä tarkastelevia selvityksiä viime vuosilta. OECD Observer ( ): Illegal Immigrants and the Labour Market. Where do illegal Immigrants work? Vander Ploeg Casey: A History of Immigration Policy in Canada, a National Conference on Canadian Immigration Työministeriö, 2001: EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteenraportti. Työministeriö, 2002: Työvoima 2020-väliraportti. UN Population Division, World Population Prospects: The 2000 Revision, Volume I. UN Population Division, World Population Prospects: The 1998 Revision, Longrange World Population Projections. 15

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet

CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet http://sockom.helsinki.fi/ceren Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka Helsingin seudulla VTT Annika Forsander Maahanmuuttopolitiikka On osa

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot