Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu?
|
|
- Annemari Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keskustelualoitteita nro 69 Maahanmuutto ikääntymisongelmiemme ratkaisu? Pentti Vesterinen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kansantalousosasto Tätä muistiota voi tilata osoitteesta Valtiovarainministeriö Kansantalousosasto PL VALTIONEUVOSTO Jakelu (09) Muistio löytyy Internetistä osoitteella: ISBN ISSN
2 Esipuhe Keskustelu maahanmuuttopolitiikan linjauksista ja tarvittavista toimenpiteistä on viriämässä myös Suomessa. Viime vuosikymmenellä maahanmuutto oli paljolti humanitaarista ja painottui pakolaisiin ja turvapaikkaa hakeviin. Tuolloin työllisyysnäkökohdat jäivät taka-alalle. Valtiovarainministeriön kansantalousosastolla valmistellun julkaisun tarkoituksena on osallistua keskusteluun nimenomaan työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi tilanteessa, jossa omat työvoimaresurssimme alkavat lähivuosina vähetä. Julkaisun on laatinut neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen laajaan ulko- ja kotimaiseen lähdeaineistoon tukeutuen. Helsingissä kesäkuussa 2002 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Martti Hetemäki
3 Sisällys sivu Johtopäätökset 1 Johdanto 2 Arvio omista työvoimaresursseistamme 2 Kansainvälinen väestö- ja siirtolaisuuskehitys 4 Maahanmuutto, epäluulot ja todellisuus 5 Suomi uusi vastaanottomaa 6 Maahanmuuttajien työmarkkinat Suomessa 8 Maahanmuutto Suomeen pitemmällä aikavälillä 9 Laiton maahanmuutto uhkana 12 Aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan 13 Lähteet 15
4 Johtopäätökset Osaava ulkomainen työvoima vaikuttaa myönteisesti vastaanottavan maan tuotantoelämään etenkin pitemmällä aikavälillä. Suomen ikärakenne ikääntyy nopeiten EU-maista, joten mm. eläkkeelle poistuvien korvaajiksi ja väestön elatussuhteen parantamiseksi tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa. Maamme siirtolaistyövoiman määrä pysyy myös tulevaisuudessa melko marginaalisena eikä ole uhka kantaväestön työllisyydelle edes lyhyellä aikavälillä. Maamme ei ole ensisijainen kohdemaa monellekaan osaavalle ulkomaiselle työntekijälle, ei vähiten kielellisten seikkojen vuoksi. Tarvittavan ulkomaisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on nopeasti luotava viranomaiskäytännöt, joilla edistetään työperusteista maahanmuuttoa. Tämä edellyttää esim. aktiivisia testaus- ja kotouttamistoimenpiteitä jo muuttajien lähtömaassa. On tarkasteltava verotus- ja etuuskysymyksiä myös maahanmuuttopolitiikan kannalta. 1
5 Johdanto Työvoiman saatavuus vaikeutuu vähitellen kaikkialla läntisessä Euroopassa, sillä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto on heikentynyt. Lisäksi ns. suuret ikäluokat tulevat lähivuosina eläkeikään eikä korvaavaa työvoimaa ole riittävästi omasta takaa. Suomessa eläkkeelle siirtyvien määrä lisääntyy tuntuvasti jo tällä vuosikymmenellä, muualla EU-maissa keskimäärin noin 15 vuotta meitä myöhemmin. Saatavuusongelman ratkaisemiseksi on tärkeintä hyödyntää kotimaiset työvoimaresurssit entistä paremmin. Täydennykseksi tarvitaan kuitenkin myös ulkomaista työvoimaa. On ennakoitavissa, että työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla helpottaa paljolti vain suurimpien ja rikkaampien jäsenmaiden työvoimaongelmaa. Syrjäinen Suomi ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto - ainakaan pitkäaikaisesti - monellekaan eurooppalaiselle muuttajalle. Maatamme uhkaa myös korkeakoulutettujen lisääntyvä aivovienti ulkomaille, mikä nakertaa työvoimavarantoamme; esim. v vähintään alimman korkeakoulututkinnon suorittaneita suomalaisia muutti ulkomaille (EU-alueelle 2300), mutta palasi takaisin vain (EU-alueelta 1 300). Näistä syistä meidän tulisikin kantaa erityistä huolta myös kolmansista maista, mm. lähinaapurimaista tulevien työperusteisten ja osaavien siirtolaisten joustavaan ja aktiiviseen rekrytoimiseen paikkaamaan uhkaavaa työvoimavajettamme. Olisi tehtävä pikaisesti valintoja siitä, mistä ja minkälaisia työperusteisia maahanmuuttajia 1) maamme erityisesti tarvitsee ja kuinka tarvittavat toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Olemme nopeaa vauhtia menettämässä etsikkoaikamme. Kun monet muut maat ovat ryhtyneet jo selkeästi sanoista tekoihin, meillä käydään vasta varovaista keskustelua mahdollisesta toimintalinjan aktivoittamistarpeesta työvoimaviranomaisten ja etujärjestöjen kesken. Maahanmuuttoa vastustavien kielteisessä suhtautumisessa ulkomaiseen työvoimaan on jäänyt taka-alalle se tosiasia, että tuotantoelämän kilpailukyky ja taloudellinen kasvu vaarantuu, jos osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi. Seurauksena voi olla vientiyritysten enenevä hakeutuminen ulkomaille, työvoiman kysynnän heikentyminen ja työttömyyden lisääntyminen etenkin välillisesti vientiteollisuuteen kytköksissä olevilla toimialoilla. Arvio omista työvoimaresursseistamme Tilastokeskuksen väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestön kokonaismäärä saavuttaa Suomessa huippunsa 2020-luvun alussa ja nousee runsaaseen 5,3 miljoonaan henkeen. Työvoimakehityksen kannalta arviointia helpottaa se, että kaikki 1) Tässä selvityksessä maahanmuuttoa on tarkasteltu lähinnä työmarkkinoiden ja talouskasvun kannalta. 2
6 2020-luvun alun työikäiset ovat jo syntyneet. Epävarmuutta aiheuttaa lähinnä vain työikäisen väestön maahan- ja maastamuutto. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa työikäisen väestön määrä vakiintuu, vaikka työikäinen väestö vielä kasvaakin. Vuosina työikäisestä väestöstä noin miljoona henkeä täyttää 65 vuotta. Seuraavien 20 vuoden aikana työmarkkinoille tuleva vuotiaiden ikäryhmä pienenee, vuotiaiden määrä pysyy liki ennallaan ja tätä vanhempi ikäryhmä kasvaa. Mahdollisuudet osaamisen uudistamiseen pelkästään nuorten työmarkkinoille tulon avulla jäävät vähäisiksi, vaikka työmarkkinoille tulevista nuorista yli 80 % on ammatillisesti koulutettuja ja työmarkkinoilta poistuvista ikäluokista vain noin kolmannes. Työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin sopeutuminen tuleekin toteuttaa enenevästi työvoimassa jo oleviin voimavaroihin tukeutuen. Tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä, kuten uudelleenkoulutusta, elinikäistä oppimista sekä työllistymistä tukevia toimenpiteitä. Työvoima 2020-väliraportissa työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän kuluvan vuosikymmenen puoliväliin saakka ja v työvoimaa on suunnilleen saman verran kuin v Tämän jälkeen työvoiman määrä alkaa vähentyä, arviolta henkeä vuosina Työvoiman kysynnästä, talouskasvusta ja tuottavuuden noususta riippuu, missä määrin työvoimaa tarvitaan. Kuvio Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos Työmarkkinoille tulevat (mediaani 20,5 vuotta) Työmarkkinoilta poistuvat (mediaani 58,5 vuotta) Poistumisikä kohoaa 61,5 vuoteen vuonna Lähde: Työvoima 2020-väliraportti, työministeriö
7 Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on keskeisintä, kuinka hyvin kotimaiset käyttämättömät työvoimaresurssit työttömät ja työvoiman ulkopuolella oleva työvoima saadaan käyttöön. Etenkin naisten ja vanhempien työntekijöiden työhön osallistumisessa olisi nousuvaraa. Myös nuorten aiempi tulo työelämään nostaisi työvoimaosuutta. Kotimaisen työvoimareservin arvioidaan olevan noin henkeä v. 2010, kun se v oli noin henkeä. Näin suuri työvoimareservi on merkittävässä määrin vain laskennallista, ja sen kohtaanto työvoiman kysyntään nähden on heikko. Yksin sen varaan ei työvoiman saatavuuden turvaamista voida jättää. Kansainvälinen väestö- ja siirtolaisuuskehitys Kaikissa teollistuneissa maissa, joissa syntyvyys on alhainen, yhä suurempi työvoimapoliittinen mielenkiinto kohdistuu ulkomaiseen työvoimaan. Maailmanlaajuinen väestöpotentiaali on suuri ja elintasoerot valtavia. Vuodesta 1900 vuoteen 2000 maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista henkilöstä 6,1 miljardiin henkilöön. Väestönlisäyksestä 85 % kohdistui Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Väestönkasvun hidastumisesta huolimatta maailman väkiluku kasvaa puolitoistakertaiseksi seuraavien viiden vuosikymmenen kuluessa; esimerkiksi Intiassa ja Latinalaisessa Amerikassa väestö kasvaa edelleen nopeasti. Vuoden 2000 keskiennusteessa YK arvioi maailman väkiluvun lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä 7,6 miljardiin ja vuoteen 2050 mennessä 9,3 miljardiin (UN Population Division, World Population Prospects: The 2000 Revision, Volume I). ILO:n (International Labour Organisation) arvion mukaan maailman työvoiman määrä lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana 500 miljoonaa henkeä, joista 97 % asuu kehitysmaissa. Samalla työttömien määrä voi nousta vuoden 2000 noin 160 miljoonasta hengestä lähes 200 miljoonaan työttömään v Nykyisistä työttömistä 110 miljoonaa asuu kehitysmaissa, joissa on lisäksi 530 miljoonaa vajaatyöllistettyä. Kehittyneissä maissa, etenkin Euroopassa ja Japanissa, väestö ikääntyy ja työvoiman määrä kääntyy viimeistään 2010-luvulla laskuun ilman suurta maahanmuuttoa. Yli 60-vuotiaiden osuus Euroopan väestöstä nousee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 23 prosentista 33 prosenttiin (UN Population Division, World Population Prospects: The 1998 Revision, Long-range World Population Projections). Väestön ikääntyminen on seurausta pidentyneestä eliniästä sekä alentuneesta syntyvyydestä. Lisäksi vanhusväestön kokoa kasvattavat 2010-luvulla toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Siirtolaisten määrä on jo 120 miljoonaa henkeä, kun v määrä oli vain 75 miljoonaa henkeä. Taloudellisesti aktiivisia muuttajia on eri arvioiden perusteella miljoonaa henkeä eli 1,4-1,6 % koko työvoimasta (2,6 miljardia henkeä). 4
8 Väliaikainen muutto on yleistymässä (jopa 42 miljoonaa eli noin puolet kaikista aktiivisista muuttajista; luku suurempi, jos pakolaiset ja turvapaikan hakijat sekä laittomasti muuttaneet lasketaan mukaan). Esimerkiksi Kanadassa väliaikaiset työluvat nelinkertaistuivat 1990-luvulla (2,5 kertaa enemmän kuin pysyviä muuttoja). Maahanmuutto, epäluulot ja todellisuus Kansainvälisen muuttoliikkeen keskeisinä selittäjinä ovat olleet maiden väliset tuloerot sekä työllistymismahdollisuudet niin lähtö- kuin tulomaassakin. Myös syntyvyys on osoittautunut tärkeäksi muuttoliikkeen selittäjäksi etenkin pitkällä aikavälillä. Kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla 2,1, jotta väestö uusiutuisi, eli että väestön määrä säilyisi ennallaan. Joissakin EU:n ehdokasmaissa syntyvyys on vain puolet uusiutumistasosta. Suomessa syntyvyys on tyydyttävän vakaa, Irlannin jälkeen toiseksi korkein EU-maista. Maahanmuuttajat voidaan jakaa työperusteisiin muuttajiin ja muihin muuttajiin (esim. paluumuuttajat, perhesyistä muuttavat sekä pakolaiset ja näihin verrattavat). Lähtökohdiltaan vanhojen siirtomaiden maahanmuuttopolitiikka on perustunut paljolti työvoiman saannin turvaamiseen lyhyellä aikavälillä. Muuttajia on haalittu ammateittain tarpeen mukaan ja muuttovirtaa on hillitty työvoiman kysynnän laimetessa. Esimerkiksi viime vuosikymmenellä muiden kuin työperusteisten muuttajien osuus oli kuitenkin varsin suuri EU-maissa. Muuttoliike on aina ollut riidanalainen asia. Monissa kehittyneissä maissa, esim. Kanadassa, tehdyissä kyselyissä on ilmennyt, että huomattava osa vastaajista epäilee muuttoliikkeen vievän työpaikat kantaväestöltä, johtavan työntekijöiden syrjäytymiseen, palkkojen alenemiseen työvoiman tarjonnan lisääntyessä, verojen nousuun sosiaalimenojen kasvaessa, kaupungistumiseen sekä kulttuurien ristiriitaan. Tosiasiat eivät kuitenkaan puolla esitettyjä kielteisiä väitteitä ainakaan työperusteisten muuttajien osalta. Useat tutkimukset (ks. esim. OECD/ECO/CPE/ WP1(2002)4: The Economic Impact of International Migration: A Framework for EDRC Country Reviews) osoittavat, että maahanmuutolla on vain vähäisiä negatiivisia vaikutuksia kantaväestön palkkoihin. Jos työmarkkinat toimivat hyvin ja taloudellinen kasvu jatkuu ripeänä, yllättäväkään väestölisäys ei ole työllisyyden kannalta haitallinen. Teollistuneissa maissa on yleisesti sitovat palkkajärjestelmät, ja toisaalta kantaväestö keskittyy toimialoille, joilla useimmiten on vähän ulkomaalaisia. Kotimainen syrjäytyminen onkin ollut vähäistä ja muuttajat maksavat monesti enemmän veroja kuin kuluttavat sosiaaliturvan kautta; tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että esim. Suomeen hakeutuisi työntekijöitä, joiden pääasiallinen tarkoitus olisi hyödyntää kattavaa työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmäämme. Harvoin myöskään tiedostetaan, että suosimalla työikäisten maahanmuuttoa säästetään erityisesti koulutus- mutta usein myös lastenhoitomenoissa. 5
9 Siirtolaisten avulla on lisätty yrittäjyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Monet ovatkin korostaneet, että muuttoliike parantaa kasvumahdollisuuksia, teknologista pohjaa, luovuutta, erikoistumista ja innovatiivisuutta. Muun muassa Ruotsi luvuilla ja Irlanti 1990-luvulla ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka osaavan ulkomaisen työvoiman ripeä lisääntyminen on vahvistanut vastaanottavan maan talouselämän toimintaedellytyksiä ja kasvua. Mitalin toinen puoli on se, että lähtömaiden tuotantopotentiaali heikentyy, kun osaava nuori väestö muuttaa pois. Muuttoliikkeen ei ole osoitettu aiheuttavan pysyvää työttömyyden kasvua, sillä rakenteellinen työttömyysaste määräytyy pitkällä aikavälillä paljolti palkansaajien palkkavaateista ja yritysten hintavaateista käsin. Ainoastaan, jos maahanmuuttajien määrä on äkillisesti huomattavan suuri kantaväestöön nähden eivätkä muuttajien ominaisuudet vastaa työmarkkinoiden vaateita, heistä voi aiheutua työttömyyttä lisäävä riski lähinnä lyhyellä aikavälillä; esim. rautaesiripun poistumisesta aiheutunut siirtolaistulva lisäsi Itävallan työttömyysjaksojen pituutta 1990-luvulla jossain määrin, mutta maan työttömyysaste pysyi silti varsin alhaisena. Maahanmuuttaneiden on todettu työllistävän itsensä hyvin jo noin viiden vuoden viiveellä. EU:n sopeutumista muuttoaaltoon helpottaa vielä väestön ikääntyminen. Suomi uusi vastaanottomaa Suomi oli pitkään lähtömuuttomaa. Yli miljoona ihmistä muutti maastamme luvun lopulta 1970-luvun loppuun mennessä ulkomaille (esim. Kanada, USA, Ruotsi). Pelkästään nettomaastamuutto Ruotsiin merkitsi vuosina noin 3 prosentin väestövähenemistä. Suurin syy Ruotsiin muuttoon oli maiden välinen tuloero (yli 30 %) ja Ruotsin hyvä työllisyystilanne. Kuvio Muuttoliike Suomesta ja Suomeen, henkeä Maastamuutto Maahanmuutto Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK 6
10 1980-luvulla muuttovirta Suomeen alkoi ylittää lähtövirran. Suurelta osin se oli Suomesta lähteneiden paluumuuttoa, suomenkielisten muuttoa tai pakolaisuutta eikä ollut riippuvaista Suomen työllisyystilanteesta. Muualta kuin Pohjoismaista ei ole aktiivisesti rekrytoitu työvoimaa, ja sieltäkin vain 1980-luvun lopun korkeasuhdanteessa. Ulkomaalainen väestömäärä kasvoi - matalan lähtötason johdosta - Suomessa vuodesta 1987 vuoteen 1994 suhteellisesti nopeimmin Euroopassa. Maahanmuuttajien kokonaismäärä on kuitenkin ollut kaiken aikaa alhaisin EU-maista. Suuri osa muuttajista on yhä Suomesta alunperin lähteneitä tai inkeriläisiä. Aktivoitunut maahanmuuttopolitiikkamme merkitsi aluksi pakolaisten ja turvapaikkaa hakevien ottamista, jolloin työllisyysnäkökohdat jäivät taka-alalle. On ymmärrettävää, että kyseisten maahanmuuttajien työmarkkinakelpoisuus ei ole yhtä hyvä kuin puhtaasti työvoimasyistä maahan hakeutuvilla. Pääkaupunkiseudulla asuu 60 % maahanmuuttajista. Muun muassa pakolaisina tulleet (usein työmarkkinoiden ulkopuolella tai työttöminä) ovat varsin lyhyessä ajassa hakeutuneet Helsingin alueelle samaan kansallisuuteen tai kulttuuriin kuuluvien lähettyville, vaikka olisivat alun perin olleet sijoitettuina muualle Suomeen. Tämä on osaltaan lisännyt pääkaupunkiseudun asunto-ongelmia, ja vaikeuttanut työperusteisten maahanmuuttajien tai kantaväestön sijoittumista alueelle. Kuvio Suomen ulkomaalaisväestö Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK 7
11 Maahanmuuttajien työmarkkinat Suomessa Vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin henkilöä eli alle 2 % koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti hyvin vähän. Vuonna 1998 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan työllisiä EU-maista ja kehittyneistä teollisuusmaista , kehitysmaista Suurin osa työllisistä toimii palvelualoilla, varsinkin kehitysmaista tulleet. Sisääntulotyöpaikat (pääosin ravintola- ja siivousaloilla) ovat tärkeitä. Tuetuista työelämäkontakteista hyötyvät eniten ne, joilla on riittävät perusvalmiudet kuten kieli- ja ammattitaito. Lisäksi ulkomaalaisen on osoitettava, että hän on oikea valinta ulkomaalaisuudestaan huolimatta. Taulukko 1. Maahanmuuttajien osuus työllisestä työvoimasta vuonna 1998, % Luxemburg 40,4 Itävalta 9,5 Saksa 7,9 Belgia 7,1 Ranska 5,4 EU 4,5 Ruotsi 3,8 Kreikka 3,7 Hollanti 3,2 Tanska 2,5 Portugali 1,3 Espanja 1,0 Italia 0,9 Suomi 0,7 Lähde: OECD Maahanmuuttajien työttömyysaste 1) oli Suomessa v keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna noin kolminkertainen ja kansainvälisestikin erittäin korkea. Joillakin kansalaisuuksilla työttömyysaste on erityisen korkea, esim. vietnamilaisilla 60 % ja somalialaisilla, iranilaisilla sekä irakilaisilla jopa tätä korkeampi. Maahanmuuttajien työllistymisen ongelmat kiteytyvät muihin kuin työperustein muuttaneisiin. Korkea työttömyys rasittaa erityisesti pakolaisina maahan tulleita.varsinkin kiintiöpakolaisissa on paljon eri tavoin vajaakuntoisia. Jopa suomalaisista akateemisista tutkinnoista huolimatta heillä voi olla vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Pakolaisväestön keskuudessa on myös paljon omassa maassaan akateemisen tai ammatillisen loppututkinnon suorittaneita. 1) Tilastoissa korostuu vastatulleiden muuttajien tilanne, sillä Suomessa on varsin liberaali kansalaistamiskäytäntö (3-5 vuoden oleskelu riittää kansalaisuuden saamiseksi). Pitempään maassa-asuneet, kansalaisuuden saaneet eivät ole mukana ulkomaalaisia kuvaavissa tilastoissa. Heidän työmarkkina-asemansa on maastamuuttaneita selvästi parempi. 8
12 Maahanmuuttajien työllistymisesteiksi on mainittu ennen kaikkea kielivaikeudet, ongelmat ammatillisen pätevyyden rinnastamisessa suomalaisiin tutkintoihin sekä mahdollisesti tarvittavien kompensoivien opintojen puute. Ehkä suurimpia esteitä lienevät kuitenkin työnantajien, työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet, sillä suomalaisilla työmarkkinoilla on vähäinen kokemus maahanmuuttajista. Etenkin nykyaikainen ryhmätyöskentely vaikeuttaa siirtolaisten työllistymistä, sillä ryhmätyössä ihmiset suosivat itsensä kaltaista seuraa. Epätoivottavaan sukupuoleen, ikään, kielelliseen tai etniseen taustaan liitetään helposti oletuksia puuttuvista ominaisuuksista. Ratkaisevaa maahanmuuttajien työllistymiselle on sosiaalinen kompetenssi (tietojen, taitojen, asenteen, persoonallisuuden ja muiden kulttuuriseen ympäristöön sidoksissa olevien ominaisuuksien yhdistelmä). Maahanmuutto Suomeen pitemmällä aikavälillä Tulevaisuudessa muuton volyymin määräytymisessä painottunee enemmän kysyntäpuoli, joten maahanmuuttajat työllistyvät aiempaa paremmin. Mikäli elintasoerot Suomen lähialueilla ja Euroopassa kaventuvat seuraavien 5-15 vuoden aikana, niin maahanmuuton tarjontapaine vähenee. Samalla kuitenkin väestön ikääntyminen Suomessa lisää kysyntää. Pysyvän oleskelun sijaan naapurimaasta toiseen työssäkäynti, pendelöinti, sekä lyhytaikainen oleskelu Suomessa yleistyvät. EU-tasolla muutto uusista jäsenmaista on tärkeä kysymys etenkin Keski-Euroopassa, mutta tämän ohella yhä keskeisempään asemaan nousee keskustelu kolmansista maista tapahtuvasta muutosta. Viimeisen 25 vuoden aikana muutto Suomeen on ollut keskimäärin henkeä ja muutto Suomesta Ulkomaalaisten osuus muutossa Suomeen on vähitellen lisääntynyt. Ulkomailla on Suomen kansalaisia pysyvästi noin henkeä, joista osa on potentiaalisia paluumuuttajia. Jos ei oteta huomioon kansalaisuuden muutosta, ulkomailla syntyneiden määrä nousee vuosittaisella hengen muuttovoitolla 1) noin henkeen v Suomessa työskentelevät maahanmuuttajat ovat näihin päiviin asti olleet koulutetumpia kuin paikallinen väestö keskimäärin. Nyt maahan on alkanut virrata myös heikommin koulutettuja. Maastamuutossa on samaan aikaan tapahtumassa päinvastainen kehityskulku. Muuttovirrat Suomesta painottuvat enenevästi nuoriin koulutettuihin henkilöihin, mikä vinouttaa väestö- ja koulutusrakennetta ellei vastaavaa nuorten maahanmuuttoa onnistuta aikaansaamaan. 1) Luku merkitsee vain 0,10 prosentin lisäystä väestöön. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosittaisia maahanmuuttajia oli 1990-luvun lopulla ilman laittomia maahanmuuttajiakin 0,35 % väestöstä. Layard et al. (1994) päätyvät arvioon, että ainakin 3 % siirtymätalouksien väestöstä olisi halukas muuttamaan Länsi- Eurooppaan 15 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaisi 0,25 prosentin vuotuista vaikutusta EU:n väkimäärään suhteutettuna, mikä on varsin vähän esim. Länsi-Saksaan vuosina suuntautuneeseen muuttoon (vuosittain 0,93 %) verrattuna. 9
13 Kuvio 4. Lähde: Siirtolaisuusinstituutti, TK Työvoiman muutto uusista EU:n jäsenmaista vapautuu vasta sovittavien siirtymäkausien jälkeen. Tehtyjen arvioiden mukaan suurimmat muuttopaineet kohdistuvat Saksaan ja Itävaltaan. Suomi ei ole ensisijainen muuttomaa juuri kenellekään kolmansista maista tulevalle. Kärjistetysti Suomi saa sellaisia henkilöitä, jotka eivät pääse EU:n suuriin teollisuusmaihin. Suomen näkökulmasta EU-laajenemista on hyödyllistä tarkastella myös pohjoisen ulottuvuuden kehittämisen kanssa. Molempien yhteydessä työmarkkina- ja työllisyysnäkökulman kehittäminen on tarpeen. 10
14 EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen -raportti, työministeriö 2001 (Osa 1: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa ja Suomi työryhmän raportti Osa 2: Kari Hietalan tutkimus EU:n itälaajentuminen ja maahanmuutto Suomeen) EU:n itälaajenemisesta aiheutuva muuttoliike on suurempaa kuin aikoinaan EU:n etelälaajentumisen yhteydessä. KIE-10-maista tulevien muuttajien määrä kasvaisi laajentumisen johdosta nykyisestä muutaman kymmenen tuhannen vuositasosta EU-alueella selvästi. Uusista jäsenmaista muuttaisi EU-maihin heti laajentumisen toteuduttua ensimmäisenä vuonna arviolta henkeä, joista työvoimaan kuuluvia noin 35 %. Muuttajien määrä vähenisi vuosikymmenen loppuun mennessä henkeen. Lukumääräisesti muuttopotentiaalia on eniten Puolasta, jopa 10 miljoonaa ihmistä. Todennäköisin pitkän aikavälin kehityssuunta on aivovaihto, ts. niin uusien kuin vanhojenkin jäsenmaiden koulutetun työvoiman erimuotoinen liikkuvuus. Muuttoliikkeestä Saksaan kohdistuisi arviolta 65 %, Itävaltaan 12 % ja Suomeen vain 1,5 %. Suhteellisesti suurin osa Suomeen muutosta tapahtunee Virosta, jonka väestöpotentiaali on kuitenkin pieni. KIE-10-maista Suomeen tulevien määräksi arvioidaan alkuvaiheessa henkeä vuodessa. Virta ehtyisi vuoden 2030 tienoilla. Massiivinen muuttoliike Suomeen ei ole todennäköistä, mutta Suomeen tapahtuva nettomaahanmuutto voi nousta joksikin aikaa 1990-luvun alun tasolle ( henkeä vuodessa). Hietalan (Työministeriö 2001) arvion mukaan EU:n laajeneminen lisäisi nettomaahanmuuttoa Suomeen niin, että ajanjaksolla keskimääräinen nettomaahanmuutto olisi noin henkilöä vuodessa, kun se Tilastokeskuksen väestöennusteessa on henkilöä. Tällöin nettomaahanmuutto vuoteen 2020 mennessä olisi henkilöä eli enemmän kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Tämä merkitsisi noin prosenttiyksikön lisäystä vuoden 2020 työvoiman määrään verrattuna Tilastokeskuksen ennusteeseen. 11
15 Taulukko 2. Maahanmuuttoennuste Vuosi Maahanmuutto, henkilöä vuodessa Muualla syntynyt väestö Virolaiset Muut maat Yhteensä brutto Yhteensä netto Lisäys vuodessa Muut hakijamaat Lukumäärä ajanjakson lopussa Osuus väestöstä, % , , , , , ,1 Lähde: Työministeriö (2001): EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen, Osa 2: Kari Hietalan tutkimus EU:n itälaajentuminen ja maahanmuutto Suomeen, Työhallinnon julkaisu 291. Kehitys EU:n ehdokasmaissa on alueellisesti epätasapainoista. Kehittyneimmät ehdokasmaat muuttunevat suhteellisen pian tulomuuttomaiksi, koska niiden syntyvyydet ovat olleet erittäin alhaisia, ja koska pääomaa virtaa sinne suorien investointien muodossa. Pääoman liikkuvuus vähentää ehdokasmaiden lähtömuuttoa kuitenkin vasta pitemmällä aikavälillä, ei välittömästi. Toisaalta mitä alkutuotantovaltaisemmasta maasta on kysymys sitä pienempi on maasta lähteneiden paluumuutto. Tämä tulisi ottaa huomioon vanhojen jäsenmaiden, myös Suomen siirtolaisuuspolitiikan suunnittelussa. Laiton maahanmuutto uhkana Tiukka maahanmuuttopolitiikka ja jäykkyydet työmarkkinoilla (verotus, työaikarajoitukset) johtavat helposti laittoman maahanmuuton lisääntymiseen. Esimerkiksi USA:ssa on laittomia maahanmuuttajia 4-5 miljoonaa henkeä eli 1½ % väestöstä, Kreikassa 3 % ja Italiassa ½ %. Laittomien maahanmuuttajien (pääosin nuoria alle 40-vuotiaita) työmarkkina-asema on haavoittuva, sillä periaatteessa heidän oikeutensa työmarkkinoilla ovat lähes olemattomat. Laiton muuttotyövoiman vuokraus lisääntyy erityisesti taantumakautena, kun työnantajat leikkaavat kustannuksiaan, tai silloin kun tarvitaan nopeasti työvoimaa eikä sitä ole laillisesti saatavissa. Välitysfirmat toimivat niin lähtö- kuin tulomaissakin ja kiertävät usein veroja tai sosiaaliturvamaksuja. On myös todettu, että työn ulkoistaminen lisää laittomien muuttajien käyttöä; mm. Ranska pyrkiikin tiukentamaan esim. aliurakoitsijoiden kontrollointia. Suomessa todennäköisimpiä aloja, joilla laiton maahanmuutto aiheuttaa ongelmia, ovat matkailu- ja ravitsemusala, rakennustyöt, puhtaanapito, ylipäätään pk-yritykset. 12
16 Aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan Työvoiman runsas ja pitkäkestoinen rekrytointi muista Pohjoismaista tai Euroopasta on pitkällä aikavälillä vaikeaa, sillä alueen oma työvoimapotentiaali on niukka ja kilpailu työvoimakuilun täyttämiseksi kovaa. Etenkin pitemmälle koulutetut ovat yhä enemmän liikkuvaisia, kärjistetysti sanoen maailman kansalaisia. YK:n raportissa vuoden 2001 maaliskuussa arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä EU-maat tarvitsevat yhteensä jopa lähes 80 miljoonaa maahanmuuttajaa säilyttääkseen työikäisen väestön nykytasollaan. Pysyvämpää muuttajatyövoimaa onkin lähdettävä hakemaan ns. kolmansista maista. EU pyrkii paraikaa selkeyttämään ja yhtenäistämään käsittelymenettelyään kolmansista maista tuleville työntekijöille ja yrittäjille. Jokainen EU-maa päättää toki vastaisuudessakin itsenäisesti, millaisia maahanmuuttajia ja kuinka paljon se ottaa muista maista, mutta hakemusjärjestelmät tehdään samankaltaisiksi. Tarkoitus on, että maahanmuuttoa harkitsevat voivat hakea useampaankin maahan muuttolupaa samanlaisilla lomakkeilla. Kolmansista maista muuttavien taustojen selvittäminen ja jonkinasteinen ennakkotestaaminen on mm. terroririskien lisääntymisen myötä entistä tärkeämpää, vaikka se nostaakin hallinnollisia kustannuksia. Työperusteisella maahanmuutolla on omat erityispiirteensä. Yleisesti käytössä olevia hyväksymiskriteerejä ovat mm.: hakijan ammatti, työkokemus, koulutus paikallinen kielitaito henkilökohtainen sopivuus työvoimatarve, jonka viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet vahvistavat konkreettinen työtarjous (yleensä kokopäiväinen työsuhde) olemassa palkka- ja työolosuhteet ovat työehtosopimusten mukaiset lyhytaikaisia työsuhteita varten kausityölupa. Työlupia myönnetään yleisimmin ammattiosaajille; esim. Norjassa ammattitaitovaatimuksia on kuitenkin hiljattain alennettu. Yrittäjät ja investoijat, jotka aikaansaavat työpaikkoja, eivät tule arvioiduiksi ammatillisin perustein. Itsensä työllistävien osalta painotetaan ensisijaisesti kykyä ja kokemusta työllistymiseen. Lisäpisteitä saa mm. Kanadassa, jos sukulaisia on jo muuttanut sinne. Maahanmuuton aiheuttamaan kantaväestön potentiaaliseen syrjäytymisriskiin voidaan varautua mm. palkkojen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä tai tilapäisillä maahanmuuttokiintiöillä. Esimerkiksi Ruotsissa asiaa selvittänyt komitea (SOU 1997) painotti työmarkkinoiden säätelyn säilyttämistä, ja suhtautui epäillen palkkajoustavuuden lisäämiseen. 13
17 Työministeriön asettama kolmikantainen työryhmä pyrkii vuoden 2003 helmikuuhun mennessä selvittämään toimintamallin, jolla työperusteista maahanmuuttoa Suomeen voidaan toteuttaa nykyistä paremmin. Toimintamallin tulee luonnollisesti lähteä kansallisesta viitekehyksestämme, johon sovelletaan meitä kokeneempien vastaanottajamaiden käyttämiä perusteita ja hyviä käytäntöjä. Väestön ikääntymisen ja kansantalouden tasapainon kannalta nimenomaan osaavien nuorten ja parhaassa työiässä olevien laajempi Suomeen suuntautuva muuttoliike on toivottavaa, sillä se lisää työikäisen väestön määrää, tuotantoedellytyksiä sekä parantaa väestön elatussuhdetta. Harmaa talous ja sosiaaliturvan potentiaalinen väärinkäyttö on kuitenkin tiedostettava kustannuksia aiheuttavana potentiaalisena riskinä, kun maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Eräät maat ovat asettaneetkin maahanmuuttajien saamille hyvinvointipalveluille aikarajoitteita. Verotuksen mitoitus ja kohtaanto on tekijä, joka tulee ottaa huomioon myös maahanmuuttajien kannalta. Esimerkiksi Borjaksen tutkimukset (1991 ja 1997) antavat viitteitä, että siirtolaisiin valikoituu paljon korkeakoulutettuja, jos lähtömaa verottaa heitä ankarammin kuin kohdemaa ja tukee vähän koulutettuja enemmän kuin kohdemaa. Vastaavasti siirtolaisiin valikoituu runsaasti vähän koulutettuja, jos kohdemaa verottaa ankarasti hyvin koulutettuja ja tukee vähän koulutettuja. Esimerkiksi Ruotsissa on oltu huolestuneita siitä, että maan tasainen tulonjako ei houkuttele korkean osaamistason siirtolaisia. Sama huoli koskee myös meidän maatamme. Toisaalta mm. Oxfordin yliopiston professori Stephen Castles pitää pelkkänä toivekuvana ajatusta siitä, että Eurooppa tarvitsisi vain korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Näyttäisi pikemminkin siltä, että suuri työvoimavaje muodostuu pitemmällä aikavälillä nimenomaan matalapalkkatöihin, joita eurooppalaiset eivät halua tehdä. Joidenkin maiden laaja laiton maahanmuutto (kouluttamattomat) paljastaa kysyntää olevan. Ei ole hyvä, jos alhaisen koulutustason väkeä tulee vain pakolaisina tai laittomasti. Kun Suomi ei ole ensisijainen muuttomaa monellekaan muuttajalle, suomalaisten viranomaisten tulee tiedostaa kiristyvä kilpailu myös muista kuin huippuosaavista muuttajista. Julkisen työnvälityksen olisi lisättävä neuvontapalveluja työnantajille työvoiman rekrytoimiseksi paitsi Euroopan maista, myös muualtakin. Muun muassa kotouttamista voitaisiin aloittaa jo muuttajien lähtömaassa järjestetyillä Suomen kielen opetusohjelmilla. Se, että Suomi on liittynyt myöhään maahanmuuttajia vastaanottavien maiden joukkoon, antaa hyviä mahdollisuuksia ottaa opiksi muiden maiden kokemuksista ja virheistä. 14
18 Lähteet Borjas George J.: Economic Research on the Determinants of Immigration Lessons for the European Union, World Bank Technical Paper 438/1999. Boeri Tito and Brucker Herbert: The Impact of Eastern Enlargement on Employment and Labour Markets in the EU Member States, Coppel, Dumont and Visco: Trends in Immigration and Economic Consequences, Economics Department Working Papers 284/2001, OECD. DG ECFIN: The Economic Impact of Enlargement, Forssander Annika: Kenelle ovet aukeavat? Maahanmuuttajat ja työllistymisen ehdot, Työpoliittinen aikakauskirja 2/2001. Heikkilä Elli (toim.): Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa halutaanko niitä ohjata, Siirtolaisuusinstituutti, ILO: mm. World Migration tops 120 million, press release IMF: Immigration Flows and Regional Labor Market Dynamics, prepared by Dominique M. Gross, IMF: Three Million Foreigners, three Million Unemployed? Immigration and the French Labor Market, prepared by Dominique M. Gross, Kiander Jaakko ja Vartiainen Juhana: EU:n itälaajeneminen ja suomalaiset työmarkkinat, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2001. OECD/ECO/CPE/WP1(2002)4: The Economic Impact of International Migration: A Framework for EDRC Country Reviews OECD/DEELSA/ELSA/Working Party on Migration: useita muuttoliikettä tarkastelevia selvityksiä viime vuosilta. OECD Observer ( ): Illegal Immigrants and the Labour Market. Where do illegal Immigrants work? Vander Ploeg Casey: A History of Immigration Policy in Canada, a National Conference on Canadian Immigration Työministeriö, 2001: EU:n itälaajentumisen vaikutukset työvoiman liikkuvuuteenraportti. Työministeriö, 2002: Työvoima 2020-väliraportti. UN Population Division, World Population Prospects: The 2000 Revision, Volume I. UN Population Division, World Population Prospects: The 1998 Revision, Longrange World Population Projections. 15
Työmarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA
TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -
LisätiedotMaahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen
Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen 10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotEK:n elinkeinopäivä 15.9.2005
EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotSiirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen
Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotUlkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille
Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotAikuisuuden muuttuvat ehdot
Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotMaahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotMaahanmuutto Varsinais- Suomessa
Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotLyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Helmikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-2/2019 20 18 16 14 12 10 2016 2017 2018 2019 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotSuomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008
Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotRiittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat
Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
Lisätiedot7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotTyöllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotAivovuoto ei selitä koulutustason laskua
Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua 1/7 20.10.2017/ HK,AK Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua Hannu Karhunen & Aleksi Kalenius Nuorissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotKotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen
Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta
LisätiedotMaahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT
Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset
LisätiedotTalouskriisi sosiaaliindikaattoreiden
Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotVäestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia
avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotTyöperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi
Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotMinister Astrid Thors
Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia
LisätiedotKauppakamarin linjaus: Suomi ei selviä ilman työperusteista maahanmuuttoa
Kauppakamarin linjaus: Suomi ei selviä ilman työperusteista maahanmuuttoa Suomi ei selviä ilman työperusteista maahanmuuttoa Nykyinen työvoimapula ja tulevaisuuden väestönkehitys vaativat toimenpiteitä
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotTyöurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen
Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2016
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotVäestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen
Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotSuomi työn verottajana 2008
Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotHunningolta huipulle
Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander
TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotVäestökatsaus. Lokakuu 2015
Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotElintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011
ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.
Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti
Lisätiedot