Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 567/2013 vp Ahmojen aiheuttamien petovahinkojen vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ahmojen aiheuttamat porovahingot ovat lisääntyneet viime vuosina huolestuttavan paljon. Vuonna 2012 löydettiin n ahmojen tappamaa poroa (vuonna 2011 n kpl). Ahmojen aiheuttamat vahingot muodostivat vuonna 2012 yli 50 % porotalouden vahingoista. Vuosi 2012 oli tunnetun historian pahin petovahinkovuosi, sillä kaikkiaan petojen tappamia poroja löydettiin kappaletta. Sitä paitsi on osoitettu, että vain osa petojen tappamista poroista löydetään ja erityisesti petojen kesäaikaan tappamat vasat jäävät pääsääntöisesti löytymättä. Suurpetojen aiheuttama kuolleisuus on pahin poroelinkeinoa koetteleva uhka. Porotalous on joutunut viime sotien jälkeisen ajan pahimpaan tilanteeseen, ja elinkeinon auttamiseksi tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Petovahinkoja joudutaan korvaamaan vuodelta 2012 yhteensä 7,4 miljoonaa euroa, josta porotalouden osuus on 6,8 miljoonaa euroa. Petojen aiheuttama porovahinkojen korvaustarve on kasvanut vuosi vuodelta: vuonna ,56 milj. euroa, vuonna ,4 milj. euroa, vuonna ,53 milj. euroa, vuonna ,57 milj. euroa, vuonna ,93 milj. euroa. Petovahinkojen maksamiseksi on jouduttu viime vuosina tekemään jopa lisätalousarvioita. On välttämätöntä ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin ahmojen aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi ja valtion varojen säästämiseksi. Ahmaa lukuun ottamatta petoeläimille on saatu laadittua kannanhoitosuunnitelmat jo kauan aikaa sitten. Ahman osalta kannanhoitosuunnitelman merkitystä on ilmeisesti pidetty vähäarvoisempana, ja muut työt ovat olleet kiireellisempiä. Vahinkojen määrä osoittaa kuitenkin nyt tilanteen vakavuuden. Ahmakanta on kasvanut rajusti. Ahmakannan hoitosuunnitelman voimaan saattamista ei voida siirtää enää yhtään. Petovahinkojen määrän ja korvausten jatkuva kasvu tulee katkaista, ja kasvun syihin tulee löytää kestävä ratkaisu, jotta porotalous ja siihen liittyvä talousklusteri voi toimia työllistävänä ja aluetta kehittävänä alana. Ahmat aiheuttavat yli puolet porovahingoista, joten ahmojen aiheuttamaan kuolleisuuteen tulee löytää kestävä ratkaisu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin ahmakannan hoitosuunnitelma saadaan päätettäväksi, mitä toimenpiteitä tehdään, jotta ahmojen lukumäärästä saadaan aiempaa kattavampi ja laajemmin hyväksytty arvio, tullaanko jatkossa ahmojen aiheuttamat vahingot korvaamaan nykyisillä perusteilla vai onko valmisteilla laajasti vastustettu reviiriperusteinen korvausjärjestelmä ja Versio 2.0

2 millä aikataululla ministeriö saattaa voimaan ahmoille myönnettävät vahinkoperusteiset poikkeusluvat? Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2013 Eeva-Maria Maijala /kesk Johanna Ojala-Niemelä /sd Markus Lohi /kesk Simo Rundgren /kesk Heikki Autto /kok Markus Mustajärvi /vr 2

3 Ministerin vastaus KK 567/2013 vp Eeva-Maria Maijala /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 567/2013 vp: Milloin ahmakannan hoitosuunnitelma saadaan päätettäväksi, mitä toimenpiteitä tehdään, jotta ahmojen lukumäärästä saadaan aiempaa kattavampi ja laajemmin hyväksytty arvio, tullaanko jatkossa ahmojen aiheuttamat vahingot korvaamaan nykyisillä perusteilla vai onko valmisteilla laajasti vastustettu reviiriperusteinen korvausjärjestelmä ja millä aikataululla ministeriö saattaa voimaan ahmoille myönnettävät vahinkoperusteiset poikkeusluvat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti luovutti vuoden 2007 lopussa maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksen Suomen ahmakannan hoitosuunnitelmaksi. Luonnoksen pohjalta on jatkettu valmistelua virka-työnä. Ahma on aina ollut lukumäärällisesti pahin vahingonaiheuttaja porotaloudelle. Viime vuoden ahmavahinkojen kaksinkertaistuttua edellisvuoden löydetystä porosta yli poroon ei luonnos enää vastaa muuttunutta tilannetta ja valmistelu tulee edellyttämään vielä huomattavaa työpanosta ja enemmän konkreettisia toimenpiteitä. Maa- ja metsätalousministeriö viimeistelee hoitosuunnitelman vuoden loppuun mennessä. Metsähallitus valmistelee parhaillaan Ahma Life+ -hanketta EU:lle, jonka tavoitteena on edellytysten luominen ahmakannan säilymiselle, mutta myös ahman aiheuttamien vahinkojen selvittäminen sekä ehkäiseminen. Alustavasti Norjan ja Ruotsin rahoittajat ja päätöksentekijät ovat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua hankkeen suunnitteluun erityisesti poronhoidon ja ahmavahinkojen torjumisen näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriö on alustavasti lupautunut yhdeksi rahoittajatahoksi, mikäli hanke toteutuu. Samalla on kuitenkin käynnistetty myös muita toimenpiteitä ongelman ratkaisuksi. Suurpetopolitiikan ulkopuolinen arviointi on käynnistynyt, ja kehittämisarvioinnin tavoitteena on tuottaa kokonaisarvio kansallisen suurpetopolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta, tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta ja sen kehittämismahdollisuuksista. Se, tullaanko ahmojen aiheuttamat vahingot korvaamaan edelleen nykyisillä perusteilla vai reviiriperusteisella korvausjärjestelmällä, riippuu paljon ahman hoitosuunnitelman linjauksista. Myös nykyistä korvausjärjestelmää vastustettiin laajasti riistavahinkolakia valmisteltaessa, vaikka se on johtanut huomattavasti oikeudenmukaisempaan korvausjärjestelmään laskennallisten elementtien (vasahävikki ja poikkeuksellisten suurten porovahinkojen kaksinkertainen korvaus), mutta samalla korvausjärjestelmän rahoitusongelmiin kasvaneiden korvausten myötä. Vaikka tähän mennessä vahingonkorvaukset on lisätalousarvioiden kautta pystytty maksamaan täysimääräisesti, kohdistuu valtiontalouden tilanteen johdosta huomattavia paineita korvausjärjestelmän muuttamiseen. EU:n maatalouden suuntaviivoihin tulevien muutoksien johdosta on nähtävissä, että riistavahinkolakia joudutaan joka 3

4 Ministerin vastaus tapauksessa muuttamaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä tullaan ratkaisemaan myös porovahinkojen osalta muun muassa oikeusperustan mahdollinen muutos, mutta myös korvausjärjestelmään tehtävät mahdolliset muut muutokset. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään (VaVM 12/2013 vp, ) todennut vuoden ,22 milj. euron lisätalousesityksestä, että "valiokunta pitää myönteisenä, että petoeläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Budjettimietintönsä (VaVM 39/2012 vp) mukaisesti valiokunta toistaa, että vahinkojen määrää ja kustannuksia on kuitenkin välttämätöntä vähentää tehokkaalla ja toimivalla suurpetokantoihin kohdistuvalla säätelyllä, etenkin alueilla, missä vahinkokertymät ovat suuria tai kasvussa ja missä suurpetojen määrä on runsas." Maa- ja metsätalousministeriö pystyy säätelemään metsästyksellä susien, karhujen sekä ilveksen porotaloudelle aiheuttamaa vahinkokertymää, mutta ahman aiheuttamat vahingot ovat jo enemmän kuin näiden kolmen suurpedon aiheuttamat vahingot yhteensä. Ahman pienen kannan ja hitaan kannankehityksen johdosta ahmalle ei ole myönnetty poikkeuksia rauhoituksesta lähes 30 vuoteen, eikä sille ole muista suurpedoista poiketen ollut voimassa maa- ja metsätalousministeriön asetusta suurimmista sallituista saalismääristä. Ministeriö katsoo, ettei ahmojen poikkeuslupien myöntämiselle ole edellytyksiä ennen hoitosuunnitelman hyväksymistä. Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 4

5 Ministerns svar KK 567/2013 vp Eeva-Maria Maijala /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 567/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Eeva-Maria Maijala /cent m.fl.: När ska förvaltningsplanen för järv fastställas, vad tänker man vidta för åtgärder för att få en säkrare och mer allmänt accepterad uppskattning av järvstammens storlek, kommer skador orsakade av järv i fortsättningen att ersättas enligt nuvarande grunder eller tänker man utarbeta det revirbaserade ersättningssystem som mött så mycket opposition, och inom vilken tidtabell tänker ministeriet sätta i kraft bestämmelserna om dispens på grund av skador för jakt på järv? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Helsingfors universitets Ruralia-institut överlämnade i slutet av år 2007 ett utkast till förvaltningsplan för Finlands järvstam till jord- och skogsbruksministeriet. Beredningen har utgående från utkastet fortsatt som tjänstemannaarbete. Järven har alltid varit den kvantitativt sett största skadegöraren inom renhushållningen. Efter att antalet järvskador i fjol fördubblats, från påträffade renar föregående år till över renar i fjol, motsvarar utkastet inte längre den aktuella situationen. Beredningen kommer att kräva ytterligare betydande arbetsinsatser och flera konkreta åtgärder. Jord- och skogsbruksministeriet färdigställer förvaltningsplanen ännu inom detta år. Forststyrelsen förbereder som bäst för EU projektet Ahma Life+, vars målsättning är att skapa förutsättningar för bevarande av järvstammen, men också att undersöka och förebygga skador orsakade av järv. Finansiärer och beslutsfattare i Norge och Sverige har preliminärt meddelat att de vill delta i projektets planering, med särskilt tonvikt vid renskötseln och bekämpandet av skador orsakade av järv. Jord- och skogsbruksministeriet har preliminärt lovat vara med och finansiera projektet ifall det genomförs. Samtidigt har också andra åtgärder inletts för att lösa problemet. Man har inlett en extern bedömning av strategin för stora rovdjur, vars mål är att få fram en helhetsbedömning av ändamålsenligheten, resultatrikheten, verkningsfullheten och effektiviteten hos den nationella rovdjurspolitiken och dess utvecklingsmöjligheter. Frågan om huruvida de skador som orsakas av järv i fortsättningen ska ersättas enligt nuvarande grunder eller genom ett revirbaserat ersättningssystem är i hög grad beroende av riktlinjerna i förvaltningsplanen för järv. Också det nuvarande ersättningssystemet mötte stort motstånd vid beredningen av viltskadelagen, trots att det har gett oss ett betydligt rättvisare ersättningssystem genom att man infört vissa kalkylerade värden (försvunna kalvar och dubbel ersättning för exceptionellt stora skador på ren). Samtidigt har de ökade ersättningarna medfört problem med tanke på ersättningssystemets finansiering. Trots att skadeersättningarna tills vidare kunnat betalas till sitt fulla belopp med hjälp av tilläggsanslag finns det på grund av det statsekonomiska läget nu ett stort tryck mot att ändra ersättningssystemet. På grund av de kommande förändring- 5

6 Ministerns svar arna i riktlinjerna för EU:s jordbrukspolitik kommer viltskadelagen i vilket fall som helst att ändras före slutet av år Samtidigt kommer man i fråga om skador på ren också att bestämma bland annat om en eventuell ändring i den rättsliga grunden, men också göra eventuella andra ändringar av ersättningssystemet. Finansutskottet har i sitt betänkande (FiUB 12/2013 rd, ) konstaterat om regeringens proposition med förslag till riksdagen om en tilläggsbudget för år 2013 på 3,22 miljoner euro, att "utskottet välkomnar att de skador som rovdjur orsakar ska ersättas till fullt belopp. I enlighet med sitt budgetbetänkande (FiUB 39/2012 rd) upprepar utskottet att skadorna likafullt måste minskas genom effektiv och fungerande reglering av stammarna av stora rovdjur, framför allt i områden där skadorna är stora eller ökar och där det finns gott om stora rovdjur." Jord- och skogsbruksministeriet kan genom jakt reglera de skador som renhushållningen orsakas av varg, björn och lodjur, men de skador som orsakas av järv är mer än tredubbelt så stora som de skador de andra tre rovdjuren orsakar sammanlagt. På grund av den fåtaliga järvstammen och stammens långsamma utveckling har undantag från fridlysningen av järv inte beviljats på nästan 30 år. I fråga om järv har det, till skillnad från andra stora rovdjur, inte heller funnits några gällande föreskrifter av jordoch skogsbruksministeriet om största tillåtna fångstantal. Ministeriet anser att det inte finns förutsättningar för beviljande av dispens för jakt på järv innan förvaltningsplanen har godkänts. Helsingfors den 2 juli 2013 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 6